Doris Stockmann Niklas Bengtsson Yrjö Repo KIRJA SUOMESSA. Tekijöistä lukijaan - kirja-alan tukitoimet ja kehittäminen

Transkriptio

1 Doris Stockmann Niklas Bengtsson Yrjö Repo KIRJA SUOMESSA Tekijöistä lukijaan - kirja-alan tukitoimet ja kehittäminen Keväällä 2002 päivitetyt taulukot ja kuviot

2 JOHDANTO 2 Opetusministeriö on antanut tekijöille Doris Stockmannille, Niklas Bengtssonille ja Yrjö Revolle tehtäväksi päivittää vuoden 2000 ilmestyneen Kirja Suomessa teoksen taulukot ja kuviot kahden vuoden tiedoilla. Opetusministeriö kutsui kauppatieteiden maisteri Doris Stockmannin, sekä hänen avustajikseen filosofian maisteri Niklas Bengtssonin ja markkinoinnin suunnittelija Yrjö Revon, laatimaan selvityksen kirja-alan nykytilasta. Selvitys liittyi osana opetusministeriön asettaman Tietoyhteiskunnan lukutaidot -työryhmän työskentelyyn. Selvitysmiehen tehtävänä oli kartoittaa kirjan julkaisu- ja jakelujärjestelmät Suomessa sekä julkisen ja yksityisen sektorin taloudelliset tukitoimet kirja-alalle. Tehtävänä oli myös kartoittaa kirja-alan tilastointia, tutkimusta, koulutusta, tiedonvälitystä ja lukemisharrastuksen edistämistä sekä näiden toimintojen rahoitusta. Mahdollisuuksien mukaan tuli vertailla edellä mainittuja asioita muihin Pohjoismaihin ja EU-maihin. Selvitysmies jätti raporttinsa työryhmälle ja lopullisen käsikirjoituksen opetusministeriölle Raportti julkaistiin helmikuussa 2000 nimellä Kirja Suomessa: Tekijöistä lukijaan - kirja-alan tukitoimet ja kehittäminen (Opetusministeriön kulttuuripolitiikan osaston julkaisusarja 1/2000); ISSN , ISBN Olennaisilta osiltaan Kirja Suomessa -raportissa kuvatut asiat eivät ole kahdessa vuodessa muuttuneet. Useimmat raporttiin sisältyvän tilastoaineiston aikasarjat päättyvät vuoteen Syksyllä 2001 opetusministeriö katsoi hyödylliseksi täydentää tätä aineistoa vuosien 1999 ja 2000 sekä osittain vuoden 2001 tiedoilla. Taulukoiden ja kuvioiden lisäksi on päivitetty niihin liittyviä tekstiosia. Kokonaan uusia asioita ei ole otettu mukaan, mutta jotkin taulukot ja kuviot on informaatioarvon parantamiseksi jaettu useampaan osaan. Päivitettyjen taulukoiden ja kuvioiden numerointi noudattaa alkuperäisen raportin numerointia, jaetuissa taulukoissa on käytetty lisämerkintää a, b, c, d. Myös otsikoiden numerointi noudattaa alkuperäisen raportin numerointia. Sisällysluettelossa ja tekstissä on säilytetty pääotsikoiden lisäksi ne alaotsikot, joiden alla on muutoksia. Muut alaotsikot on poistettu päivitetystä selvityksestä Kirjojen keskipainos Suomessa on pienehkö ja ilmeisesti edelleen alenemassa. Suomen Kustannusyhdistyksen vuositilaston mukaan yhdistyksen jäsenten julkaisemien yleisten kirjallisuuden nimikkeiden (ilman suurteoksia) keskipainos vuonna 2000 oli kappaletta. Kotimaisen proosan uutuuksien keskipainos oli kappaletta ja kotimaisten lastenkirjauutuuksien kappaletta. Tietokirjauutuuksien keskipainos oli lähes kappaletta. Peruskoulun oppikirjanimikkeen keskipainos oli kappaletta, lukion uuden oppikirjanimikkeen kappaletta ja ammattikouluun tarkoitetun uuden oppikirjan vain kappaletta. Kaikkien Suomessa vuonna 2000 julkaistujen, kirjanimikkeen keskipainos oli noin kappaletta. Suomenruotsalaisten kirjojen keskipainokset ovat tietenkin huomattavasti pienemmät. Esimerkiksi vuonna 1999 kaunokirjallisuuden keskipainos oli kappaletta ja lastenkirjojen keskipainos 850 kappaletta. Uutta kirja-alaa koskevaa tilastotietoa on saatavilla muun muassa Tilastokeskuksen julkaisemasta Kulttuuritilasto 2001 teoksesta ja Nordicomin (Göteborg University)

3 3 vuonna 2001 julkaisemasta teoksesta Media Trends 2001 in Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden (ISBN X, ISSN ). Lyhennetty versio Kirja Suomesta ilmestyi englanniksi: The Book Trade in Finland From author to reader - support mesures and development in the book trade (Ministry of Education Department for Cultural Sport and Youth Policy Series 11/2000); ISSN , ISBN X. Se on lisäksi saatavilla opetusministeriön verkkosivuilla: Nämä taulukot ja kuviot tullaan myös päivittämään vuoden 2002 aikana. Helsingissä, helmikuussa 2002

4 SISÄLTÖ 4 JOHDANTO... 2 KIRJA-ALAN KUVAUS KIRJA-ALAN MÄÄRITTELY KIRJAN JULKAISU JA JAKELU Kirjojen julkaisutuotanto Taulukko 1: Suomessa julkaistut kirjanimikkeet , uutuudet ja uudet painokset yhteensä Kaunokirjallisuus Kuvio 2: Julkaistut kaunokirjallisuusnimikkeet , uutuudet ja uudet painokset yhteensä Lasten- ja nuortenkirjat Kuvio 3: Julkaistut lasten- ja nuortenkirjanimikkeet , uutuudet ja uudet painokset yhteensä Tietokirjat Kuvio 4: Julkaistut tietokirjanimikkeet , uutuudet ja uudet painokset yhteensä Oppikirjat Kuvio 5: Julkaistut oppikirjanimikkeet , uutuudet ja uudet painokset yhteensä Suomessa julkaistu käännöskirjallisuus Taulukko 2: Käännökset suomen kielelle alkuperäkielen mukaan Kuvio 6: Käännökset suomen kielelle alkuperäkielen mukaan Taulukko 3: Suomessa ruotsin kielelle käännetty kirjallisuus alkuperäkielen mukaan Vertailua Pohjoismaiden kesken Taulukko 4: Pohjoismaissa julkaistu käännöskirjallisuus alkuperäkielen mukaan 1997 ja Saatavissa olevat kotimaiset nimikkeet Kuvio 7: Suomessa julkaistut nimikkeet , uutuudet ja uudet painokset yhteensä Taulukko 5: Saatavissa olevat kotimaiset kirjanimikkeet/kustantaja Taulukko 6a: Kymmenen suurinta suomalaisten kirjojen julkaisijaa, jotka pääasiassa julkaisevat suomenkielellä, saatavissa olevan nimikemäärän mukaan Taulukko 6b: Kymmenen suurinta suomalaisten kirjojen julkaisijaa, jotka pääasiassa julkaisevat ruotsinkielellä, saatavissa olevan nimikemäärän mukaan Taulukko 7: Kirjavälityksen toimitusten jakautuma yhtenä päivänä joulukuussa ( ) Bestsellerit Taulukko 8: Suomalaisen kaunokirjallisuuden eniten painetut teokset huhtikuuhun 2001 mennessä Taulukko 9a: Kirjakaupassa eniten myydyt kaunokirjat Taulukko 9b: Kirjakaupassa eniten myydyt lasten ja nuortenkirjat Taulukko 9c: Kirjakaupassa eniten myydyt tietokirjat

5 5 Taulukko 9d: Kirjakaupassa eniten myydyt pokkarit Kustantajat Kirjankustantajat tänään Kirjakaupat ja muut kirjoja myyvät yritykset Kirjakauppojen lukumäärä Kirjakaupat Kirjakaupparyhmittymät Erikoiskirjakaupat Tavaratalot, marketit ja muut kirjoja myyvät vähittäiskaupat Oppikirjoihin ja kirjastotoimituksiin erikoistuneet myyjät Antikvariaatit Kirjakaupan ongelmat Taulukko 11: Kirjakauppojen myynnin rakenne liikevaihtoluokittain Taulukko 12: Yleisimmin käytetyt kannattavuutta kuvaavat tunnusluvut kirjakaupassa Taulukko 13: Kirjakaupan tunnuslukujen mediaaneja Kirjojen myynti Taulukko 14: Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten kappalemääräinen kirjamyynti Kuvio 9: Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten kappalemääräinen kirjamyynti , yhteenveto taulukosta Kuvio 9a: Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten oppikirjojen kappalemääräinen myynti Markkamääräinen myynti Kuvio 10: Kirjojen myynti jakeluteittäin vuonna 2000, arvonlisäverollisin kuluttajahinnoin, yhteenveto taulukosta Taulukko 15a: Kirjojen myynti jakeluteittäin arvonlisäverollisin kuluttajahinnoin Taulukko 15b: Kirjojen myynti jakeluteittäin arvonlisäverollisin kuluttajahinnoin eri jakeluteiden osuus kokonaismyynnistä Kirjan hinta Suomessa Kuvio 11: Näytevarastokirjojen ohjehinnat (uutuuksien keskihinta) Taulukko 16: EDIn käyttö kirja-alan yrityksissä Suomessa marraskuussa Kirja ja media Kuvio 13: Otavan kustantamista kirjoista julkaistut lehtikirjoitukset Kansainvälinen vertailu Julkaistut nimikkeet maittain Kuvio 14a: Julkaistut kirjanimikkeet asukasta kohden Pohjoismaissa 1996 ja Kirjojen vienti ja tuonti Taulukko 17: Kirjojen ja painotuotteiden vienti ja tuonti eräissä maissa 1995 ja KIRJAN KULUTUS Kuluttaja Kuvio 19: Kirjojen myynti eri kohderyhmille Kirjastot... 33

6 Yleinen kirjasto Taulukko 18: Tilastotietoa yleisistä kirjastoista Yleisten kirjastojen ongelmia Kuvio 20: Yleisten kirjastojen aineistohankinnat Taulukko 19a: Tieteellisten kirjastojen tilastotietoja Taulukko 19 b: Tieteellisten kirjastojen aineistohankintojen jakautuma LUKUTAITO TUKITOIMET KIRJA-ALALLE VALTION TUKITOIMET Kulttuurihallinto ja eräitä koulutuksen ja tieteen määrärahoja Opetushallitus Taulukko 20: Eräiden teosten laatimiseen käytetyt varat Kirja-alan rahoitus ja tuet Taulukko 21: Valtion tuki kirja-alalle Taulukko 22: Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarojen kirjallisuuden edistämiseen tarkoitetut määrärahat vuonna Kuvio/Taulukko 24: Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen tukemiseen vuonna Tuotanto/levitys Kuvio 25: Valtion tuki kirja-alalle: Tuotanto/levitys Suomalaisen kirjallisuuden edistämisvarat Taulukko 23: Suomalaisen kirjallisuuden edistämisvarat sekä hakemusten ja myöntöjen määrät Ruotsinkielisen kirjallisuuden edistämisvarat Taulukko 24: Ruotsinkielisen kirjallisuuden edistämisvarat sekä hakemusten ja myöntöjen määrä Suomalaisen kirjallisuuden kääntämis- ja julkaisemisvarat Taulukko 25: Suomalaisen kirjallisuuden kääntämis- ja julkaisemisvarat Valikoiva tuotantotuki Kuvio 26: Toteutunut valikoiva tuotantotuki Vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotuki Taulukko 26: Vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotuki Selkokielisen kirjallisuuden edistäminen Taulukko 29: Määräraha selkokielisen kirjallisuuden edistämiseen Valokuvateosten laatutuki Taulukko 30: Valokuvateosten laatutuki, hakemukset ja myönnöt Saamenkielisten ja muiden vähemmistökulttuurien kulttuuri- ja julkaisutoiminnan edistäminen Taulukko 31: Määräraha saamenkielisten ja muiden vähemmistökulttuurien kulttuuri- ja julkaisutoiminnan edistämiseen vuosina Harrastus/tiedotus Kuvio 28: Valtion tuki kirja-alalle: Harrastus/tiedotus Luovan kirjoittamisen ja lukemisen edistäminen... 44

7 7 Taulukko 32: Kirjailija- ja kirjoittajakoulutuksen määrärahat sekä lukemisharrastuksen edistämisvarat Taulukko 33: Luovan kirjoittamisen ja lukemisen edistämisvarat järjestöittäin Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus Taulukko 34: Opetusministeriön tuki Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskukselle Suomen Nuorisokirjallisuuden instituutti Taulukko 35: Opetusministeriön toiminta-avustukset Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutille Alueellisten taidetoimikuntien valtionavustukset Taulukko 36: Alueellisten taidetoimikuntien myöntämät kirjallisuusjärjestöjen valtionavustukset Järjestöt Kuvio 29: Valtion tuki kirja-alan järjestöille Taulukko 37: Kirjailijajärjestöjen avustusten kokonaissummat Kirjailijajärjestöjen toiminta-avustukset Taulukko 38: Valtionavun jakautuminen kirjailijajärjestöittäin Kirjailijajärjestöjen avustukset kansainväliseen yhteistoimintaan Taulukko 39: Kansainvälisen toiminnan avustusten jakautuminen kirjailijajärjestöittäin Muu tuki Kuvio 30: Valtion muu tuki kirja-alalle Valtakunnalliset kulttuuritapahtumat Taulukko 40: Tukea saaneet valtakunnalliset kirja-alan tapahtumat vuosina Valtion suora tuki kirja-alan tekijöille Kuvio 31: Valtion tuki kirja-alalle: Taiteilijat Taiteilijaeläkkeet Taulukko 41: Taiteilijaeläkehakemusten ja kirjallisuuden hakijoidenlukumäärä sekä kirjailijoille ja kääntäjille myönnettyjen eläkkeiden lukumäärät Apurahat Valtion taiteilija-apurahat Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahat Taulukko 43: Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahahakemukset ja myönnöt vuonna Kuvio/Taulukko 44: Kirjallisuuden taiteilija-apurahahakemusten lukumäärä vuosille Näytelmäkirjallisuuden kantaesitystuki Taulukko 46: Näytelmäkirjallisuuden kantaesitystuen kokonaismäärärahat ja tukea saaneiden kantaesitysten lukumäärä Kohdeapurahat Taulukko 47: Kirjallisuuden kohdeapurahat Kirja-alan tekijöiden ulkomaiset matka-apurahat Taulukko 48: Kirjailijoiden ja kääntäjien pohjoismaiset matkaapurahat Lastenkulttuurin apurahat... 54

8 8 Taulukko 49: Kirjallisuuden lastenkulttuurin apurahahakemukset ja myönnöt vuosina Tiedonjulkistamisapurahat Taulukko 50: Tiedonjulkistamisapurahat Kirjastoapurahat ja avustukset Taulukko 51: Kirjastoapurahat ja avustukset vuonna Taulukko 52: Kirjastoapurahat ja -avustukset Kuvio 32: Kirjastoapurahat ja -avustukset Kirja-alan palkinnot Suomi-palkinnot/kirjallisuuden valtionpalkinnot Taulukko 53: Taiteilijoiden valtion/suomi-palkintoihin käytetyt kokonaissummat Lastenkulttuurin valtionpalkinto Taulukko 54: Lastenkulttuurin valtionpalkinnon kokonaismäärärahat Valtion tiedonjulkistamispalkinnot Taulukko 55: Tiedonjulkistamispalkintoihin käytetty määräraha Alueellisten taidetoimikuntien suora taiteilijatuki Apurahat Kuvio 33: Alueellisten taidetoimikuntien taiteilijatuki (apurahat ja palkinnot) vuonna 2000 taiteenaloittain Valtion tuki kirjastoille Taulukko 56: Opetusministeriön tuet kirjastotoimelle Kirjakauppojen tukeminen ja verotus Kirjojen arvonlisävero Kuvio 34: Yleisen kirjallisuuden kappalemääräinen myynti ja myynti kirjastoille Kuvio 35a: Kaunokirjallisuuden kappalemääräinen myynti ilman kirjastomyyntiä Kuvio 35b: Lasten ja nuortenkirjojen kappalemääräinen myynti ilman kirjastomyyntiä Kuvio 35c: Tietokirjojen kappalemääräinen myynti ilman kirjastomyyntiä Kuvio 35: Yleisen kirjallisuuden kappalemääräinen myynti yhteensä Kuvio 36: Yleisen kirjallisuuden markkamääräinen myynti ilman suurteoksia ja kirjastomyyntiä KUNTIEN JA YKSITYINEN SEKÄ KANSAINVÄLINEN TUKI KIRJALLISUUDELLE Kopiosto ja Yleisradiopalkkiot Kopiosto Taulukko 59: Vuosien valokopiointikorvausten jakautuminen sopimusosapuolen mukaan Kuvio 37: Kopiostokorvaukset Kuvio 38: Yhteenlasketut Kopiostokorvaukset kirja-alan järjestöittäin Taulukko 60: Kopiostokorvausten jako järjestöittäin Yleisradiopalkkiot... 66

9 9 Taulukko 61: Suomen Kirjailijaliiton, Finlands Svenska Författareföreningin ja Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton kautta maksetut kirjailijoiden ja kääntäjien Yleisradiopalkkiot Yksityisen sektorin tuki taiteilijoille Kirja-alan liitot ja järjestöt Taulukko 62: Kirjailijajärjestöjen Kopiosto-varoista myöntämät apurahat jäsenistölleen EU-tuet kirja-alalle Taulukko 63: EU-tuki kirja-alalle KIRJA-ALAN KEHITTÄMINEN KOULUTUS Sanataiteen opetus Taulukko 64: Taiteen perusopetuslain alainen opetus vuonna 1996 ja KIRJA-ALAN TIETO JA TUTKIMUS YHTEISTYÖTÄ JA TYÖNJAKOA TULEVAISUUS Tietoyhteiskunta Uudet digitaaliset tuotteet Kuvio/Taulukko 39 a: Elektronisten kustannustuotteiden julkaistujen nimikkeiden jakautuma Kuvio 39b: Elektronisten kustannustuotteiden myynnin jakautuma Verkkokauppa Taulukko 65: Eniten Suomeen ostetut kirjat Amazon.com:lta ( ) Taulukko 65: Eniten Suomeen ostetut kirjat Amazon.com:lta ( ) LIITE 1. KIRJA-ALAN TÄRKEÄT TAPAHTUMAT LIITE 5. KIRJA-ALAN TUKITOIMET LUKUUN LIITTYVÄT TAULUKOT Taulukko 1 Valtion kirja-alan tukimuodoista ja niiden myöntäjistä Taulukko 4 Kirjallisuuden taiteilijaprofessorit Taulukko 5 Kirjallisuuden valtionpalkinnot Taulukko 6 Lastenkulttuurin valtionpalkinnon saaneet kirja-alan tekijät Taulukko 7 Valtion ulkomaisen kääntäjäpalkinnon saajat Taulukko 8 Lääninkirjailijat/kirjallisuuden ohjaavat läänintaiteilijat... 79

10 KIRJA-ALAN KUVAUS KIRJA-ALAN MÄÄRITTELY 2. KIRJAN JULKAISU JA JAKELU 2.2 Kirjojen julkaisutuotanto Taulukossa 1 on esitetty julkaistujen kirjojen nimikemäärät, uutuudet ja uudet painokset yhteensä, vuosilta Muiden kustantajien julkaisema nimikemäärä on laskettu vähentämällä julkaistusta kokonaisnimikemäärästä Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten julkaisemat nimikkeet. Suomen Kustannusyhdistyksen luvuissa ovat mukana vain yli 48-sivuiset kirjat, kokonaisluvuissa myös pienpainatteet (alle 48-sivuiset). Pienpainatteiden osuus kokonaisnimikemäärästä on vuoteen 1997 asti ollut noin 25 prosenttia, mutta on sen jälkeen nopeasti laskenut. Vuonna 2000 osuus oli enää 19 prosenttia. Muiden kuin Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten julkaisuista suunnilleen puolet on pienpainatteita. Taulukko 1 Suomessa julkaistut kirjanimikkeet , uutuudet ja uudet painokset yhteensä Kaunokirjat L&N kirjat Tietokirjat Suurteokset Yl. kirj. yht P-kirjat K-kirjat Oppik. yht SKY yht Muut kustant Kaikki yht Vast. SKY:n Jäsenet Lähteet: Suomen Kustannusyhdistyksen vuositilastot ;Suomen tilastolliset vuosikirjat ; Kulttuuritilasto 2001, Tilastokeskus Mukaan on otettu vain vähintään 49-sivuiset kirjat ja ruotsinkielisiltä kustantajilta vain oma tuotanto, ei ruotsinmaalaisten kirjojen osapainoksia (ruotsalaisen kustantajan julkaisema kirja, jonka Suomeen tarkoitettu myynti julkaistaan suomalaisen kustantajan nimissä). L&N kirjat Lasten ja nuortenkirjat. Suurteos Moniosainen tietokirja, joka valmistuu usean vuoden aikana. Julkaistu nimikemäärä tarkoittaa eri sarjojen kyseisenä vuonna valmistuneita yksittäisiä osia. P-kirjat Peruskoulun oppikirjat. K-kirjat Lukion ja ammattioppilaitosten oppikirjat. SKY Suomen Kustannusyhdistys ry.

11 11 Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten julkaisema nimikemäärä on koko tarkastelujakson ajan ollut nouseva. Muun kirjojen julkaisemisen osalta vuosi 1995 näyttää käännekohdalta. Sekä kirjojen että pienpainatteiden nimikemäärät ovat kääntyneet laskuun. Luokitusperusteiden muutoksia ei vuonna 1995 tai sen jälkeen ole tapahtunut. Pienpainatteiden määrän laskua voi osittain selittää entistä valikoivampi luettelointi. Luetteloimattomien pienpainatteiden määrä on saattanut kasvaa, mutta ne eivät näy julkaisutilastoissa muutoin kuin aineiston kartunnan hyllymetreinä. Muiden kuin Suomen Kustannusyhdistysten jäsenten vuonna 2000 julkaisemien nimikkeiden määrä verrattuna edellisiin vuosiin näyttää dramaattisen alhaiselta. Nähtäväksi jää, onko se tilastollinen poikkeus, tilastointivirhe vai oire digitaalisen julkaisemisen läpimurrosta. Jäljempänä kuvioissa 2 5 ovat mukana vain Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten julkaisemat nimikkeet, koska muiden kustantajien julkaisemien kirjojen jakautumaa kirjallisuuslajeittain ei tarkasti tiedetä Kaunokirjallisuus Kuvio 2 Julkaistut kaunokirjallisuusnimikkeet , uutuudet ja uudet painokset yhteensä Kaunokirjallisuus, julkaistut nimikkeet Lähde: Suomen Kustannusyhdistyksen vuositilastot Lasten- ja nuortenkirjat Kuvio 3 Julkaistut lasten- ja nuortenkirjanimikkeet , uutuudet ja uudet painokset yhteensä Lasten- ja nuorten kirjat, julkaistut nimikkeet Lähde: Suomen Kustannusyhdistyksen vuositilastot

12 Tietokirjat Kuvio 4 Julkaistut tietokirjanimikkeet , uutuudet ja uudet painokset yhteensä Tietokirjat, julkaistut nimikkeet Lähde: Suomen Kustannusyhdistyksen vuositilastot Oppikirjat Kuvio 5 Julkaistut oppikirjanimikkeet , uutuudet ja uudet painokset yhteensä Oppikirjat, julkaistut nimikkeet Lähde: Suomen Kustannusyhdistyksen vuositilastot Suomessa julkaistu käännöskirjallisuus Taulukko 2 Käännökset suomen kielelle alkuperäkielen mukaan Alkukieli Englanti Ruotsi Saksa Ranska Italia Tanska Venäjä Norja Espanja Muut kielet Yhteensä Englannin osuus % 46,6 57,4 60, ,3 67,3 71,3 69,4 68,0 Lähde: Tilastokeskus: Kulttuuritilasto 2001

13 Kuvio 6 Käännökset suomen kielelle alkuperäkielen mukaan yhteenveto taulukosta Käännösten määrä muut ruotsiksi ranska saksa ruotsi englanti Lähde: Tilastokeskus: Kulttuuritilasto 1999 Selvimmin erottuu englannin kielen hallitseva asema, joka suhteellisestikin on kahta viimeistä vuotta lukuun ottamatta koko ajan vahvistunut. Englannin kielestä tehdyt käännökset ovat vuodesta 1980 kasvanut 447 nimikkeestä 1433 nimikkeeseen eli 320 %. Muiden kielten käännökset ovat kasvaneet 512 nimikkeestä 673 nimikkeeseen eli 31 %. Taulukko 3 Suomessa ruotsin kielelle käännetty kirjallisuus alkuperäkielen mukaan Alkukieli Suomi Englanti Muut kielet Yhteensä Lähde: Tilastokeskus: Kulttuuritilasto Vertailua Pohjoismaiden kesken Kun verrataan käännöskirjallisuutta alkuperäkielen mukaan Pohjoismaissa huomataan että englanninkieli dominoi kaikissa maissa, vähiten kuitenkin Islannissa ja Suomessa. Katso taulukko 4.

14 14 Taulukko 4 Pohjoismaissa julkaistu käännöskirjallisuus alkuperäkielen mukaan 1997 ja 1999 Englannista Saksasta Skandinaavisista Suomesta Muista kie- Nimikkeet yht. % % % % listä % Suomi Ruotsi Tanska Norja Islanti * * Ennakkotieto Skandinaaviset kielet ovat ruotsi, norja, tanska ja islanti. Skandinaavisista kielistä suomeksi käännetyistä 85 % on käännetty ruotsin kielestä ja 15 % muista skandinaavisista kielistä. Tanskassa käännöksiin skandinaavisista kielistä sisältyvät myös fääristä käännetyt kirjat. Islannissa muista kielistä käännettyihin sisältyy myös muinaisnorjasta islanniksi käännettyjä saagoja, niitä on kaikista käännetyistä nimikkeistä 12 % Saatavissa olevat kotimaiset nimikkeet Kuvio 7 Suomessa julkaistut nimikkeet , uutuudet ja uudet painokset yhteensä Kirjojen nimiketuotanto Muut kust. SKY Lähde: Tilastolliset vuosikirjat ja Suomen Kustannusyhdistyksen vuositilastot Viime vuosina Suomessa on julkaistu vuosittain runsaat kirjanimikettä, joista varsinaisia kirjoja noin 75 prosenttia ja pienpainatteita noin 25 prosenttia. Nimikkeistä noin puolet on ollut Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten ja puolet muiden kustantajien julkaisemia. Vuodesta 1996 alkaen Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten osuus kokonaisnimikemäärästä on ollut yli 50 prosenttia, vuonna 2000 se oli luetteloiduista

15 15 nimikkeistä jo 65 prosenttia. Suomen Kustannusyhdistyksen julkaisemista nimikkeistä vuosina oli noin 55 prosenttia uutuuksia ja 45 prosenttia uusia painoksia. Muiden kustantajien osalta jakautuma uutuuksiin ja uusiin painoksiin ei ole tiedossa. Saatavissa olevat kirjannimikkeet Taulukoissa 5, 6a ja 6b esitettään saatavissa olevat nimikkeet vuonna 1999 ja Tietokannasta on poistettu tuotteet, joita ei luokitella kirjoiksi (musiikkiäänitteet ja nuotit, kalenterit, multimedia ja tietokonepelit, kartat) sekä ulkomaiset kirjat. Luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia koska ajot on suoritettu eri ajankohtina, syyskuussa 1999 ja vuodenvaihteessa Vaikuttaa siltä kuin kokonaisnimikemäärä olisi hieman pienentynyt. Suurin muutos on Tammen ja Kirjayhtymän fuusio, joka on johtanut Tammen nimikemäärän kasvuun, sen sijaan sekä WSOY että Otava ovat pienentäneet saatavissa olevat nimikemääränsä. Taulukko 5 Saatavissa olevat kotimaiset kirjanimikkeet/kustantaja Nimekemäärä /kustantaja Kustantajamäärä Ind Nimekemäärä Yhteensä Ind Osuus % Osuus % / / , ,6 36,2 34, , ,9 12,0 12, , ,5 11,9 10, , ,3 14,9 16, , ,4 12,0 13, , ,6 13,1 13,8 Yhteensä , ,5 100,0 100,0 Lähde: Kirjavälitys Oy:n tiedosto tammikuu 2002 Taulukko 6a Kymmenen suurinta suomalaisten kirjojen julkaisijaa, jotka pääasiassa julkaisevat suomenkielellä, saatavissa olevan nimikemäärän mukaan Suomenkieliset Nimikemäärät Ind. Osuus % Osuus % Julkaisijat / WSOY ,9 11,5 11,2 Otava ,2 6,4 6,8 Edita ,9 4,9 3,8 Tammi ,4 4,1 2,6 Kirjayhtymä *) ,0 1,7 SKS ,8 1,7 1,3 Kustannus Mäkelä 924 (473) 195,3 1,5 Gummerus ,9 1,5 1,2 Opetushallitus ,1 1,3 1,0 Like Kustannus 676 (515) 131,3 1,1 Kauppakaari 665 (685) 97,1 1,1 Kirjapaja (596) ,6 1,2 Kustannus OY Kolibri (647) ,6 1,1 Yhteensä ,2 35,2 32,0 Saatavissa yhteensä Lähde: Kirjavälitys Oy:n tiedosto tammikuu 2002 *) Kirjayhtymä on fuusioitu Tammeen Suluissa olevia numeroita ei ole otettu mukaan yhteenlaskuun

16 16 Taulukko 6b Kymmenen suurinta suomalaisten kirjojen julkaisijaa, jotka pääasiassa julkaisevat ruotsinkielellä, saatavissa olevan nimikemäärän mukaan Ruotsinkieliset Osuus Osuus Nimikemäärät Ind. % % Julkaisija / Schildts *) ,1 3,5 3,2 Söderström & Co ,2 2,6 2,4 Församlingsförbundet ,0 0,3 0,3 Åbo Akademis förlag ,1 0,2 0,2 Svenska Litt.sällskapet ,9 0,2 0,2 Sahlgrens *) ,8 0,2 0,2 Ekenäs tryckeri ,9 0,1 0,1 Författarnas Andelslag ,4 0,1 0,1 Förlags AB Scriptum ,2 0,1 0,1 Åbo Akademis förlag ,0 0,1 0,1 Yhteensä ,8 7,5 6,9 *) julkaisee myöskin suomenkielistä kirjallisuutta Lähde: Kirjavälitys Oy Ruotsinkielisten kustantajien nimikemäärä on mittava ottaen huomioon kohderyhmän pienuuden, tosin melko suuri osa nimikkeistä on Ruotsista ostettuja ns. osapainoksia. Ruotsinkielisten osuus koko nimikemäärästä on hieman kasvanut. Schildts on nimikemäärällään Suomen viidenneksi suurin kustantaja. Suuren saatavissa olevan nimikemäärän merkitystä kuvaa esimerkiksi Kirjavälityksen yhden päivän myynti kirjakaupoille Luvut eivät ole vertailukelpoisia vuoden 1999 lukuihin koska vuonna 2001 mm. kaikki Otavan kirjatoimitukset oli kokonaisuudessaan siirtynyt Kirjavälitykselle. Keskimääräinen kappalemäärä per tilausrivi oli 4 kpl ja yhden päivän aikana toimitettu nimikemäärä vastaa n. 7 %:a saatavissa olevan kotimaisen kirjallisuuden nimikemäärästä Taulukko 7 Kirjavälityksen toimitusten jakautuma yhtenä päivänä joulukuussa ( ) Kappalemäärä Nimikettä Yhteensä Tilausriviä toimitettu Kumulatiivinen kpl Yli Yli Yli Yli Yli Yli Yhteensä Lähde: Kirjavälitys Oy

17 Bestsellerit Kaikkien aikojen eniten painettujen kotimaisten kaunokirjojen listan kärkeä on ehtinyt lukea jo useampikin sukupolvi. City-lehti on päivittänyt Juhani Niemen vuonna 1997 laatiman luettelon suomalaisten suosikkikirjoista ja huhtikuussa 2001 lista on taulukon 8 mukainen. Kirjakerhopainoksia ei ole otettu mukaan. Kun otetaan huomioon suomalaisten ahkeruus kirjaston käyttäjänä, niin suosituimpien kirjojen lukijamäärät ovat varmasti tässä esitettyjä painettuja kappalemääriä suuremmat. Taulukko 8 Suomalaisen kaunokirjallisuuden eniten painetut teokset huhtikuuhun 2001 mennessä Tekijä Nimike 1. painos vuonna Painettu kpl-määrä Kivi, Aleksis Seitsemän veljestä Lönnrot, Elias Kalevala 1836, Runeberg, J.L. Vänrikki Stoolin tarinat Linna, Väinö Tuntematon sotilas Kivi, Aleksis Nummisuutarit Lähde: Tilastokeskus, Kulttuuritilasto 2001; Niemi, Juhani: Suomalaisten suosikkikirjat, Karisto, Hämeenlinna 1997; City-lehti 9/2001, Janton Oyj, Citypress Oy, Helsinki Suomen Kustannusyhdistys julkaisee nykyään luettelon vuoden eniten myydyistä kirjoista. Luettelo löytyy seuraavasta ositteesta: Taulukko 9a Kirjakaupassa eniten myydyt kaunokirjat 2001 Tekijä Nimike Tolkien Taru sormusten herrasta Paasilinna Kymmenen riivinrautaa Remes Uhrilento Juba Viivi ja Wagner: Oi mikä karju Hietamies Syksyksi kotiin Raittila Canal Grande Niemi Populaarimusiikkia Vittulanjänkältä Alivaltiosihteeri Virallisuus on ilomme Päätalo Kannaksen lomajuna Kallis Suomen parhaat vitsit Tervo Suomemme heimo Oranen Palatsi Grisham Veljet Mäki Kolmastoista yö Palmgren Jalat edellä Lähde: Akateeminen Kirjakauppa, Info ja Suomalainen Kirjakauppa

18 Taulukko 9b Kirjakaupassa eniten myydyt lasten ja nuortenkirjat 2001 Tekijä Nimike Rowling Harry Potter ja liekehtivä pikari Rowling Harry Potter ja viisasten kivi Rowling Harry Potter ja salaisuuksien Rowling Harry Potter ja Azkabanin vanki Don Rosa Temppeliherrojen kätketty. Kunnas Herra Hakkaraisen aakkoset Nordqvist Viiru kateissa Disney Kyä viksup päriää Rowling 1 Ihmeotukset ja niiden olinpaikat Asterix ja la traviata Rowling Huispaus kautta aikojen Golfer Artemis Fowl Garam Snögeli ja seittemän snadii starbuu Kunnas Koiramäki Haisunäätä mikroaaltouunissa Lähde: Akateeminen Kirjakauppa, Info ja Suomalainen Kirjakauppa 18 Taulukko 9c Kirjakaupassa eniten myydyt tietokirjat 2001 Tekijä Nimike Mitä Missä Milloin Guinness: Suuri ennätyskirja Hallama Sydämen kieltä sydämelle Myllylä Riisuttu mestari Klein No logo Jakobson Pelon ja toivon aika Hellsten Elämän paradoksit Painonvartijat Nälkä lähtee pienin pistein Värikäs lintukuvasto Utrio Bella Donna Haluatko miljonääriksi: uudet haasteet Mazzarella Kun kesä kääntyy Mökkielämän ABC Halme Tuomiopäivä Suomen luonto-opas Lähde: Akateeminen Kirjakauppa, Info ja Suomalainen Kirjakauppa

19 19 Taulukko 9d Kirjakaupassa eniten myydyt pokkarit 2001 Tekijä Nimike Niemi Populärmusik från Vittula Tolkien Hobitti Fielding Bridget Jones - elämä jatkuu Tolkien Taru sormusten herrasta Remes Ruttokellot Mankell Hymyilevä mies Harris Pieni suklaapuoti Lehtolainen Tuulen puolella Westö Drakarna över Helsingfors Mankell Palomuuri Tolkien Silmarillion Bushnell Sinkkuelämää Atwood Sokea surmaaja Helgason 101 Reykjavik Naipaul Talo Mr. Biswashille Lähde: Akateeminen Kirjakauppa ja Suomalainen Kirjakauppa 2.5 Kustantajat Kirjankustantajat tänään Suomen Kustannusyhdistyksen perustajajäseniä vuonna 1858 oli 19 ja jäsenmäärä vaihteli pitkään 20 ja 30 välillä. Vasta 1960-luvulla ylitettiin 30 ja 1980-luvulla 50 jäsenen määrä. Vuoden 2001 lopussa jäseniä on 90. Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenet julkaisevat noin puolet kotimaisen kirjallisuuden nimikkeistä. Yhdistyksen vuositilastojen ja Tilastokeskuksen kirjojen kokonaismyynnistä tekemän selvityksen mukaan Suomen Kustannusyhdistyksen julkaisemien kirjojen kappale- sekä markkamääräinen myynti on noin 85 % kotimaisen kirjallisuuden myynnistä. Helsingin yliopiston kirjaston ISBN-toimiston ylläpitämässä kustantajarekisterissä on syksyllä 2001 noin kustantajaa. Suurimman kirjankustantajan, SanomaWSOY-konsernin osuus kirjankustantamisen liikevaihdosta Suomessa vuonna 2000 oli noin 40 prosenttia. Kahden suurimman, SanomaWSOY:n ja Otavan, yhteinen osuus oli noin 55 prosenttia. Viiden suurimman kustantajan osuus oli noin 75 prosenttia ja kahdeksan suurimman jo yli 80 prosenttia. Ulkomaisten kirjojen liikevaihto ei sisälly näihin lukuihin. Kirjankustantamisen osuus SanomaWSOY:n liikevaihdosta vuonna 2000 oli vajaa 10 prosenttia. Kun SanomaWSOY:n vuonna 2001 ostaman VNU-konsernin aikakauslehtiryhmä vaikuttaa täydellä painollaan, niin kirjankustantamisen osuus liikevaihdosta putoaa alle viiteen prosenttiin. Gummerus-konsernissa kirjankustantaminen tuo liikevaihdosta noin neljänneksen, Otava-Kuvalehdet konsernissa viidenneksen ja Editakonsernissa noin 10 prosenttia. Suurista kustantamoista Tammi-konsernin liikevaihto kertyy jokseenkin kokonaan kirjoista.

20 Kirjakaupat ja muut kirjoja myyvät yritykset Kirjakauppojen lukumäärä Kirjakaupat Kirjakaupat NV Ilman NV R-NV Yhteensä Info-kirjakaupat Kipa-kirjakaupat Q-kirjakaupat Sitoutumattomat kirjakaupat Yrittäjäkirjakaupat yht Suomalainen Kirjakauppa Akateeminen Kirjakauppa 5 5 S-ryhmän kirjakaupat Kaikki yhteensä Lähde: Kirjakauppaliitto NV Vähintään suomenkielinen näytevarasto 3 (pienin) R-NV Vain ruotsinkielisten kustantajien näytevarasto Kirjakaupparyhmittymät Suomalainen Kirjakauppa on Rautakirjan kokonaan omistama tytäryhtiö, Rautakirja puolestaan on Sanoma-WSOY konsernin tytäryhtiö Suomalaiseen Kirjakauppaan kuuluu 60 omalla nimellä toimivaa ja neljä, vuonna 2000 yritysoston kautta ketjuun tullutta Yliopistokirjakaupan myymälää, sekä Helsingissä avattu Reader s -pokkarimyymälä. Vuonna 2000 Suomalaisen Kirjakaupan liikevaihto oli 634 mmk ja henkilökunnan määrä vuonna 2000 keskimäärin 715 henkilöä. Suomalaisen Kirjakaupan liikevaihdosta noin 60 % on viime vuosina ollut kirjoja. Stockmannin omistamalla Akateemisella Kirjakaupalla on enimmillään ollut yksitoista myymälää, vuoden 1998 alusta lähtien viisi kirjakauppaa paikkakunnilla, joilla on myös Stockmann-tavaratalo. Akateeminen Kirjakauppa työllistää noin 400 henkilöä ja sen liikevaihto vuonna 2000 oli noin 450 mmk. Kirjojen osuus liikevaihdosta on enemmän kuin 50 %. Osuuskunta Informaatiokirjakauppa (Info) Infoon kuului 38 yritystä, joilla on 45 yhteensä myymälää. Infokirjakauppojen yhteinen liikevaihto vuonna 2000 oli noin 325 mmk, siitä runsaat 50 % kirjoja, ja ketju työllisti yhteensä lähes 300 henkilöä. Kirjojen osuus liikevaihdosta vaihtelee yrityksittäin, mutta koko ketjun puitteissa se on yli 50 %. KIPA osuuskunta KIPAan kuului 62 yritystä, joilla on yhteensä 65 myymälää. Yhteinen liikevaihto vuonna 2000 oli runsaat 100 mmk ja kaupat työllistivät noin 180 henkilöä. Myös KIPA-kirjakauppojen liikevaihdosta runsas puolet muodostuu kirjoista.

21 21 Vuonna 2000 perustettuun Kirja-Q ketjuun kuuluu vuoden 2001 päättyessä 10 yksityistä kirjakauppayritystä, joilla on yhteensä 11 myymälää. Yhteinen liikevaihto vuonna 2000 oli hieman vajaa 40 mmk. S-ryhmän (SOK) Sokos-tavarataloissa ja S-marketeissa olevista kirjaosastoista on kirjakaupoiksi laskettu ne, joilla on kirjakauppanumero ja jotka alan sisällä, esimerkiksi Suomen Kustannusyhdistyksen tilastoissa luokitellaan kirjakaupoiksi. Kirjojen jakeluteitä kuvaavassa taulukossa 15 näiden osastojen kirjamyynti sisältyy tavaratalojen ja supermarkettien myyntiin. Ketjuihin kuulumattomia yleiskirjakauppoja on lukumääräisesti eniten, vuoden 2001 lopussa 100 kappaletta. Niiden yhteinen liikevaihto vuonna 2000 oli noin 140 mmk ja henkilökunnan määrä alle 200. Kirjojen osuus liikevaihdosta vaihtelee yrityksittäin riippuen siitä, onko kirjakaupalla kirjasto- tai peruskoulutoimituksia ja onko paikkakunnalla lukio Erikoiskirjakaupat Erikoiskirjakauppa ei myy kaikkea kirjallisuutta, vaan laajaa valikoimaa valitsemansa erikoisalan kirjallisuutta. Erikoiskirjakauppoja on vuoden 2001 lopussa 93 (kun mukaan lasketaan Suomalaisen Kirjakaupan omistamat neljä Yliopistokirjakaupan myymälää ja Reader s pokkarikauppa). Suurimman yksittäisen erikoiskirjakauppojen ryhmän muodostavat 21:ssä pienessä ja keskisuuressa kaupungissa toimivat 27 kristillistä kirjakauppaa. Valikoimaansa muulla tavoin rajaavista 66:stä erikoiskirjakaupasta 44 on Helsingissä, muut jakautuvat kymmenelle paikkakunnalle. Erikoiskirjakaupat ovat liikevaihdoltaan hyvinkin erilaisia. Taulukossa 15 niiden kirjamyynti sisältyy kirjakauppoihin niiltä osin, kuin kirjakauppa tekee oman tilinpäätöksen. Muussa tapauksessa se on laskettu omistajan toimialan mukaan Tavaratalot, marketit ja muut kirjoja myyvät vähittäiskaupat Tavarataloissa ja marketeissa toimivien 36:n S-ryhmän kirjakaupan lisäksi Anttilassa, Citymarketissa, Prismassa ja Euro/Eka/Maximarketissa on 134 ympärivuotisesti toimivaa, rajoitettua uusien kirjojen valikoimaa myyvää kirjaosastoa. Uusia kirjoja myydään myös muissa vähittäiskaupoissa. Kioskit ja huoltoasemat myyvät lähinnä ns. kioskikirjallisuutta ja sarjakuvatyyppisiä kirjoja. Rautakaupat, huonekalukaupat, kodinkoneliikkeet ja jotkin muut erikoisalojen liikkeet myyvät vähäisessä määrin omaan erikoisalaansa liittyviä kirjoja.

22 Oppikirjoihin ja kirjastotoimituksiin erikoistuneet myyjät Hansel ja Printel hallitsevat noin kolmea neljännestä peruskoulukirjojen 250 mmk:n markkinoista. BTJ Kirjastopalvelun päätoimiala on kirjastojen muiden palveluiden, erityisesti tietopalveluiden, sekä kalusteiden kauppa, mutta se on vuodesta 1997 lähtien panostanut voimakkaasti kirjojen ja muun kirjastoaineiston myyntiin ja on tällä hetkellä yksi suurimmista kirjojen toimittajista kirjastoille. Vuonna 1992 aloittanut Lukiolaisten Kirjakauppa myy pääasiassa lukion oppikirjoja. Lukiolaisten Kirjakauppa näyttää vakiinnuttaneen asemansa yhtenä suurimmista lukiokirjojen myyjistä Suomalaisen Kirjakaupan ja Akateemisen Kirjakaupan jälkeen Antikvariaatit Suomessa on noin 250 antikvariaattia, niistä 60 sellaisia, joiden myynnistä enemmän kuin puolet muodostuu kirjoista. Varsinaiset antikvariaatit ovat vanhojen kirjojen ja vanhojen painotuotteiden kauppoja, jotka eivät juurikaan osta kirjoja kustantajilta tai tukkuliikkeistä, vaan pääasiassa yksityisiltä ihmisiltä tai kuolinpesiltä Kirjakaupan ongelmat Taulukko 11 Kirjakauppojen myynnin rakenne liikevaihtoluokittain Lv. alle 1 mmk Lv 1-2 mmk Lv. 2-3,5 mmk Lv. 3,5-8 mmk Lv. yli 8 mmk Yhteensä Vuos Kirjat % Muut % Kirjat % Muut % Kirjat % Muut % Kirjat % Muut % Kirjat % Muut % Kirjat % Muut % Lähde: Tilastokeskuksen Kirjakauppaliitolle tekemä selvitys. Osuudet laskettu liikevaihdosta, josta maksetaan arvonlisävero (esim. veikkausvälitys ja lehtien vuosikertavälitys ovat arvonlisäverottomia).

23 23 Taulukko 12 Yleisimmin käytetyt kannattavuutta kuvaavat tunnusluvut kirjakaupassa Myyntikate % Käyttökate % Vuosi Alakvartiiltiiltiiltiili Mediaani Yläkvar- Yhteensä Alakvar- Mediaani Yläkvar- Yht. Yrityksiä ,9 27,3 31,5 27,6 2,0 5,3 10,6 4, ,3 26,6 31,6 27,9 3,0 6,4 12,2 5, ,1 26,0 30,9 28,2 2,6 7,2 11,8 5, ,0 26,3 31,4 28,1 3,3 6,6 11,6 6, ,8 27,0 32,4 32,4 3,5 6,9 11,4 5, ,2 27,6 33,1 29,4 2,9 6,7 11,0 6, ,0 27,0 31,9 30,3 2,8 6,1 10,8 6,7 172 Lähde: Tilastokeskuksen Kirjakauppaliitolle tekemä selvitys Mediaani Keskimmäinen arvo, parempia ja huonompia on yhtä monta. Yläkvartiili Neljänneksellä joukosta arvo on parempi. Alakvartiili Neljänneksellä joukosta arvo on huonompi. Taulukko 13 Kirjakaupan tunnuslukujen mediaaneja Tunnusluku Liikevaihto mmk 1,34 1,36 1,36 1,34 1,38 1,35 1,41 Myyntikate % 27,3 26, , ,6 27 Käyttökate % 5,3 6,4 7,2 6,6 6,9 6,7 6,1 Omavaraisuusaste % 19,2 18,1 35,3 35,5 30,4 34,3 34 Varaston kierto/vuosi 3,5 3,9 3,9 3,9 3,8 4,1 4 Quick ratio 0,7 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Yrityksiä Lähde: Tilastokeskuksen Kirjakauppaliitolle tekemä selvitys Quick Ratio = rahoitusomaisuus:lyhytaikainen vieras pääoma. 0,5-1 on tyydyttävä, alle 0,5 on huono.

24 2.8 Kirjojen myynti 24 Taulukko 14 Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten kappalemääräinen kirjamyynti kpl Kaunokirjallisuus L & N - kirjat Tietokirjat Suurteokset Yleinen kirj. yht P-kirjat K-kirjat Oppikirjat yht Kaikki yhteensä Vast. kustantajat Kaunokirjallisuus L&Nkirjat Tietokirjat Suurteokset Yleinen kirj. yht P-kirjat K-kirjat Oppikirjat yht Kaikki yhteensä Vast. kustantajat Lähde: Suomen Kustannusyhdistyksen vuositilastot L&N kirjat Lasten ja nuortenkirjat P-kirjat Peruskoulun oppikirjat K-kirjat Lukion ja ammattioppilaitosten oppikirjat

25 25 Kuvio 9 Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten kappalemääräinen kirjamyynti , yhteenveto taulukosta 14 Kirjamyynti 1000 kpl kpl Oppikirjat Tietokirjat L & N Kauno Lähde: Suomen Kustannusyhdistyksen vuositilastot Kuvio 9a Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten oppikirjojen kappalemääräinen myynti Oppikirjojen kappalemääräinen myynti, milj.kpl 10 milj. kpl K-kirjat P-kirjat Lähde: Suomen Kustannusyhdistyksen vuositilastot

26 Markkamääräinen myynti 26 Kuvio 10 Kirjojen myynti jakeluteittäin vuonna 2000, arvonlisäverollisin kuluttajahinnoin, yhteenveto taulukosta 15 Myynti 2000 (2674 mmk) Muut 9 % Antikvariaatit 1 % Kirjakerhot 11 % Kirjakaupat 36 % Erikoistuneet jälleenmyyjät 11 % Tavaratalot, marketit yms. 13 % Kustantajien suora myynti 19 % Lähteet: Kirjakauppaliitto ja Tilastokeskus

27 27 Taulukko 15a Kirjojen myynti jakeluteittäin arvonlisäverollisin kuluttajahinnoin Jakelutiet Myynti Näytevarastokirjakauppa Kirjakauppa ilman näytevarastoa Kirjakauppa yhteensä Tavaratalo Supermarket Tavaratalot ja supermarketit yhteensä Kioski Huoltamo Kioskit ja huotoasemat yhteensä Lääke-, terv.hoito- ja kosmet.kaupat Tekst.-, vaate-, jalk.- ja nahkat.kaupat Huonekalu-,kodinkone- ja rautakaupat Muu vähittäiskauppa Sekalaiset vähittäiskaupat yhteensä Erikoistuneet jälleenmyyjät SKY:n jäsenten suoramyynti Kirjakerhot Muu postimyynti Posti-, suora- ja kerhomyynti yhteensä JAKELUTEITTÄIN SELVITETTY MYYNTI Koulutuslaitokset Järjestöt Radio- ja TV-yhtiöt Julkisen hallinnon laitokset (arvio) Järjestöt ja laitokset yhteensä Lehtikustantajat UUSIEN KIRJOJEN MYYNTI YHTEENSÄ Antikvariaatit KIRJAMARKKINAT YHTEENSÄ Muutos edelliseltä vuodelta + 2,3 % + 4,6 % + 7,4% Lähde: Kirjakauppaliitto ja Tilastokeskus

28 Taulukko 15b Kirjojen myynti jakeluteittäin arvonlisäverollisin kuluttajahinnoin eri jakeluteiden osuus kokonaismyynnistä 28 Jakelutiet Osuus myynnistä Näytevarastokirjakauppa 33,3 33,4 33,3 32,7 2. Kirjakauppa ilman näytevarastoa 3,2 2,5 2,0 3,1 Kirjakauppa yhteensä 36,5 35,9 35,3 35,8 3. Tavaratalo 7,1 6,2 6,3 6,3 4. Supermarket 3,1 2,7 3,4 3,2 Tavaratalot ja supermarketit yhteensä 10,2 8,9 9,7 9,5 5. Kioski 2,1 2,3 3,1 2,9 6. Huoltamo 0,1 0,1 0,2 0,2 Kioskit ja huotoasemat yhteensä 2,2 2,4 3,3 3,1 7. Lääke-, terv.hoito- ja kosmet.kaupat 0,0 0,0 0,0 0,0 8. Tekst.-, vaate-, jalk.- ja nahkat.kaupat 0,1 0,1 0,1 0,1 9. Huonekalu-,kodinkone- ja rautakaupat 0,4 0,5 0,5 0,5 10. Muu vähittäiskauppa 1,0 1,7 1,6 1,6 Sekalaiset vähittäiskaupat yhteensä 1,5 2,3 2,2 2,2 11. Erikoistuneet jälleenmyyjät 9,1 10,9 10,7 11,4 12. SKY:n jäsenten suoramyynti 22,2 19,8 18,8 17,4 13. Kirjakerhot 10,7 10,8 11,0 11,1 14. Muu postimyynti 0,7 1,0 1,8 1,8 Posti-, suora- ja kerhomyynti yhteensä 35,6 31,7 31,6 30,3 JAKELUTEITTÄIN SELVITETTY MYYNTI 93,1 92,1 92,8 92,3 15. Koulutuslaitokset 1,7 1,9 1,6 2,1 16. Järjestöt 1,4 1,6 1,6 1,7 17. Radio- ja TV-yhtiöt 0,2 0,2 0,2 0,1 18. Julkisen hallinnon laitokset (arvio) 0,6 0,6 0,6 0,6 Järjestöt ja laitokset yhteensä 3,9 4,3 4,0 4,5 19. Lehtikustantajat 1,9 2,4 2,0 2,1 UUSIEN KIRJOJEN MYYNTI YHTEENSÄ 98,9 98,8 98,8 98,8 20. Antikvariaatit 1,1 1,2 1,2 1,1 KIRJAMARKKINAT YHTEENSÄ Lähde: Kirjakauppaliitto ja Tilastokeskus

29 Kirjan hinta Suomessa Kuvio 11 Näytevarastokirjojen ohjehinnat (uutuuksien keskihinta) 160 Kirjojen keskihinta Keskihinta mk Keskihinnan muutos % verrattuna edelliseen vuoteen % % % % % % % % % % % % % ,3-2.6 Lähde: Kirjavälitys Oy Ainoa saatavissa oleva kirjojen hintaindeksi on Kirjavälityksen laskema näytevarastokirjojen ohjehintaindeksi. Nämä hinnat ovat kustantajien antamat, eivätkä välttämättä ole sitä hintaa mitä kuluttaja maksaa. Vuoden 1994 keskihinnassa näkyy selvästi tapahtunut arvonlisäveron lasku 22 %:sta 12 %:iin joka merkitsi, että hinnat laskivat ,2 %, keskiarvoon se vaikutti siten, että hinnat laskivat 5,1 % Kirjan hintaan vaikuttaa moni muukin asia arvonveron lisäksi kuten painoskustannukset ja paperin hinta

30 Taulukko 16 EDIn käyttö kirja-alan yrityksissä Suomessa marraskuussa TUOTE TILAUS LÄHETE LASKU KIRJAVÄLITYS Akateeminen Ei aikataulua Toimii / toimii Ei aikataulua Pok.tuk. test. Suomalainen Toimii Toimii toimii Toimii Info Toimii Toimii testissä Ei aikataulua Intrade Ei tarvetta Syksy 2001 Ei tarvetta syksy 2001 Printel Ei tarvetta Toimii Ei tarvetta Toimii Hansel Ei tarvetta Toimii Ei tarvetta Toimii Libri Testissä Toimii Ei tarvetta Ei tarvetta WSOY Kirjavälitys Toimii Toimii Ei tarvetta Ei aikataulua Akateeminen Ei aikataulua Toimii toimii Ei aikataulua Suomalainen Selvityksessä Toimii toimii Testissä Info Ei tarvetta Toimii Ei aikataulua Ei aikataulua Intrade Ei tarvetta Toimii Ei tarvetta Toimii Printel Hinnat tarvittaessa Toimii Ei tarvetta Toimii Hansel Hinnat tarvittaessa Toimii Ei tarvetta Toimii BTJ Hinnat tarvittaessa Ei aikataulua Ei aikataulua Ei aikataulua Lukiol.kk Hinnat tarvittaessa Toimii kerranv. Toim.kerranv. LIBRI- LOGISTIIKKA Kirjavälitys Testissä Toimii Ei tarvetta Ei tarvetta Akateeminen Ei aikataulua Testiin 2002 Testissä Ei tarvetta Suomalainen Selvityksessä Toimii Toimii Ei aikataulua Info Ei aikataulua Ei aikataulua Ei aikataulua Intrade Ei tarvetta Testiin 2002 Ei tarvetta Testissä Kauppakaari Ei tarvetta Toimii Toimii Ei tarvetta Printel Ei tarvetta Ei aikataulua Ei tarvetta Ei aikataulua Hansel Ei tarvetta Toimii Ei tarvetta Toimii Lukiol.kk Ei tarvetta Testissä Testissä Ei tarvetta BTJ Testissä Testissä Lähde: Kirja-EDI:n teknisen työryhmän kokouksen muistio Kirja ja media Vuonna 2000 Otavan kirjoista ja kustannustoiminnasta julkaistiin lehdissä lehtikirjoitusta, keskimäärin 26 kirjoitusta päivässä. Näistä 3126 oli kirja-arvosteluja, sekalaisia kustannustoimintaa sekä kirjoja koskevia artikkeleita ja 123 yhtiöuutisia. Lisäksi yhtiötä, sen kustannustoimintaa ja julkaisemia kirjoja käsiteltiin noin viidessäsadassa radio- ja tv-ohjelmassa.