Kotimainen kirjallisuus rakentaa Suomen sivistystä ja hyvinvointia

Transkriptio

1 Kotimainen kirjallisuus rakentaa Suomen sivistystä ja hyvinvointia SUOMEN KIRJAILIJALIITON TAVOITTEET

2 2 KIRJAILIJAN TYÖSKENTELYN EDELLYTYKSET SUOMEN KIRJAILIJALIITON TAVOITTEET Monipuolista suomenkielistä kirjallisuutta syntyy vain, jos sen luomista tuetaan kirjailijat tarvitsevat työhönsä valtion tukea Elinvoimainen kotimainen kirjallisuus Elävä ja kehittyvä kieli Hyvinvointi ja sivistys Suomen Kirjailijaliitto ry on vuonna 1897 perustettu suomenkielisten kaunokirjailijoiden ammatillinen ja aatteellinen järjestö. Kirjailijaliitto valvoo ja kehittää kirjailijoiden taiteellisia, ammatillisia ja taloudellisia etuja ja edistää suomalaista kirjallisuutta. Suomen perustuslaki takaa taiteelle erityisen suojeluksen ja autonomisen aseman.

3 4 KIRJAILIJAN TYÖSKENTELYN EDELLYTYKSET SUOMEN KIRJAILIJALIITON TAVOITTEET Mikä mahdollistaa kirjailijoiden työn Suomessa? Kirjailijan työtä on rahoitettava Suomenkielisen kirjallisuuden markkinat ovat pienet: noin kappaleen myynti on erinomainen saavutus, kirjailijalle se tarkoittaa suurinpiirtein euron tuloa vuoden tai kahden työstä. Apurahoitus on erittäin tärkeä toimeentulo ja kirjallisen työn tekemisen mahdollistaja. Myös valtion on tuettava kirjailijoiden työskentelyä, jotta meillä on monipuolisesti myytävää kirjakaupoissa, lainattavaa kirjastoissa ja kotimaisen kirjallisuuden vientiä ulkomaille. Valtion taiteilija-apurahan euromääräinen taso on jäänyt jälkeen yksityisten säätiöiden apurahoista %. Valtion vuosiapuraha on euroa, kun yksityisten säätiöiden pieninkin vuosiapuraha on euroa. Valtion apurahan taso ei ole pysynyt mukana ansiotasokehityksessä eikä siinä ole otettu huomioon täysimääräisenä Myel-vakuutusmaksuja, jotka tulivat pakollisina voimaan vuonna Apurahan on mahdollistettava täysipainoinen taiteellinen työskentely. Kirjastoapuraha on kirjailijoille ja kääntäjille yksi tärkeimmistä kirjallisuuden apurahoista. Kirjastoapurahan taso oli vielä 1990-luvun alussa noin 3 miljoonaa euroa vuodessa eli nykyrahassa 4,4 miljoonaa. Vuonna 2013 kirjastoapurahaa jaettiin 2,7 miljoonaa euroa eli reaalinen lasku on ollut 40 % Valtio panostaa taiteilijoiden työskentelyn edellytyksiin vuosina : Valtion taiteilija-apurahan määrä nostetaan euroon /kk eli euroon vuodessa. Valtion taiteilija-apurahojen kokonaismäärää nostetaan vähintään 600:aan nykyisestä 545:stä. Kirjastoapurahan määräytymisperusteita muutetaan: Nykyinen määräytymisperuste eli 10 % kirjastojen aineistohankinnoista nousee vähintään 12 %:iin. Kirjastoapurahan osana oleva avustus sairaille ja iäkkäille kirjailijoille säilytetään ja avustuksen tulorajoja nostetaan.

4 6 KIRJAILIJAN TYÖSKENTELYN EDELLYTYKSET SUOMEN KIRJAILIJALIITON TAVOITTEET Sosiaaliturvaa on kehitettävä Tekijänoikeuspolitiikka oikeudenmukaiseksi Kirjailijat maksavat apurahoistaan Maatalousyrittäjien eläkevakuutusta (MYEL) ja muusta työtulostaan Yrittäjien eläkevakuutusta (YEL). Järjestelmä on sekava ja samaan työpanokseen kohdistuu kaksinkertainen vakuutusmaksu. Lisäksi järjestelmä kerryttää huonosti eläkettä suhteessa vakuutusmaksujen suuruuteen. Valtion ylimääräinen taiteilijaeläke paikkaa taiteilijoiden riittämätöntä eläketurvaa. Myönnettävien taiteilijaeläkkeiden määrässä ei kuitenkaan ole huomioitu taiteilijakunnan huomattavaa kasvua ja suurten ikäluokkien tuloa eläkeikään. Hakijoista eläkkeen saa vain noin joka kymmenes hakija (12 %/2013). Vuonna 2013 hakijoita oli 495 ja eläkkeen sai 61 henkilöä. Eläke on täysimääräisenä noin euroa/kk. Kirjailijan tulot taiteellisesta työstä ovat tekijänoikeustuloja. Lainsäädännöllä on taattava tekijöille heidän moraaliset oikeutensa sekä oikeus korvauksiin teosten käytöstä. Suomessa on hyvin toimivat tekijänoikeusjärjestöt, joiden toimintaedellytykset tulee turvata lainsäädännöllä. Piratismi on harmaan talouden muoto, johon valtiovallan tulee puuttua. Ammattitaiteilijan eläketurvaa parannetaan vuosina Vapaiden taiteilijoiden ei-työsuhteinen eläketurva siirretään kokonaisuudessaan maatalousyrittäjien eläkelain piiriin ja vakuutetaan Melassa. Ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrää lisätään asteittain 100:aan vuosittain myönnettävään eläkkeeseen. Tekijänoikeuslaki ja -järjestelmät tukevat tekijöiden työtä vuosina Lainauskorvaus säädetään kattamaan myös opetus- ja tutkimuskirjastot ja lainauskorvauksen määrä nostetaan pohjoismaiselle tasolle. Tekijänoikeuteen ei tehdä uusia rajoituksia ja teosten käyttöä helpottavia sopimuslisenssejä kehitetään. Tekijänoikeuslaissa määritellään riittäviä keinoja piratismin estämiseen. H

5 8 KIRJAILIJAN TYÖSKENTELYN EDELLYTYKSET SUOMEN KIRJAILIJALIITON TAVOITTEET Kirjailija luo työpaikkoja Teatteri Näyttelijät Ohjaajat Tekniikka Kirjallisuuden tutkijat Musiikki Säveltäjät Esiintyvät taiteilijat Muut taiteet Kirjallisuusvienti Tapahtumatuottajat, kirjallisuusfestivaalit ja -messut Kustantamot Kustannustoimittajat Agentit Kirjailija Kirjakaupat Kotimaiset elokuvatuotannot Näyttelijät Tuotantotiimi Elokuvateatterit Kirjapaino Jakelu Kirjastot TV, radio ja lehdistö Muu jakelu Kotimaisia kirjamarkkinoita on tuettava Veropolitiikka on arvovalintoja ja mahdollisuus tehdä merkittävää kulttuuri- ja sivistyspolitiikkaa. Kirjan alempi verotus on arvovalinta lukemisen, sivistyksen sekä kansallisen kielen ja kulttuurin elinvoimaisuuden puolesta. Kirjan arvonlisävero eräissä euroopan maissa Iso-Britannia Irlanti Espanja Italia Puola Unkari Ranska Alankomaat Belgia Ruotsi Kreikka Saksa Viro Suomi Latvia 0% 0% 0% 4% 8% 12% Alemmat arvonlisäverokannat säilytetään ja kirjat, myös sähkökirjat, luetaan alempaan arvonlisäverokantaan

6 10 KIRJAILIJAN TYÖSKENTELYN EDELLYTYKSET SUOMEN KIRJAILIJALIITON TAVOITTEET Varmistetaan suomalaisten lukutaito ja sivistys Kirjallisuuden saatavuus kaikille kansalaisille on panostus kulttuuriseen pääomaan ja sivistykselliseen tasa-arvoon. Sivistyksellisen tasa-arvon turvaaminen tukee kansantaloutta ja estää tehokkaasti syrjäytymistä. Lukeminen on jokaisen perusoikeus. Hyvä lukutaito mahdollistaa integroitumisen yhteiskuntaan ja turvaa yksilön inhimillisen kasvun ja hyvinvoinnin. Suomen kattava ja laadukas kirjastoverkosto tukee perustuslaillisia sivistyksellisiä oikeuksia. Vuosina edistetään lukemista ja turvataan kirjastojen asema Kirjastoille korvamerkitään kehittämisvaroja. Vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuella varmistetaan laadukkaat, riittävät ja ajantasaiset aineistohankinnat. Ostotukeen ei kohdisteta leikkauksia. Kirjastojen asema helposti saavutettavana kunnallisena lähipalveluna turvataan. Lukutaitoa ja lukemisharrastusta edistävä toiminta on valtion erityisessä suojeluksessa ja toimintaa tuetaan pitkäjänteisesti.

7 Suomen Kirjailijaliitto ry, Runeberginkatu 32 C 28, Helsinki p , info@kirjailijaliitto.fi,