Doris Stockmann Niklas Bengtsson Yrjö Repo KIRJA SUOMESSA. Tekijöistä lukijaan - kirja-alan tukitoimet ja kehittäminen

Transkriptio

1 Doris Stockmann Niklas Bengtsson Yrjö Repo KIRJA SUOMESSA Tekijöistä lukijaan - kirja-alan tukitoimet ja kehittäminen Päivitys 2005

2 2 JOHDANTO Opetusministeriön toimeksiannosta ja kauppatieteiden maisteri Doris Stockmannin sekä häntä avustaneiden filosofian maisteri Niklas Bengtssonin ja markkinoinnin suunnittelija Yrjö Revon toimesta valmistui helmikuussa 2000 kattava selvitys Suomen kirja-alan silloisesta tilasta nimellä Kirja Suomessa: Tekijöistä lukijaan - kirja-alan tukitoimet ja kehittäminen (Opetusministeriön kulttuuripolitiikan osaston julkaisusarja 1/2000). Selvitys liittyi opetusministeriön asettaman Tietoyhteiskunnan lukutaidot -työryhmän työskentelyyn. Selvitys kartoitti kirjan julkaisu- ja jakelujärjestelmiä sekä julkisen ja yksityisen sektorin taloudellisia tukitoimia kirja-alalle kuten myös kirja-alan tilastointia, tutkimusta, koulutusta, tiedonvälitystä ja lukemisharrastuksen edistämistä sekä näiden toimintojen rahoitusta. Alkuperäisen selvityksen tiedot päättyivät pääosin vuoden 1998 loppuun. Keväällä 2002 päivitettiin selvityksen numerotietoja. Nyt on päivitetty myös tekstiä ja otettu mukaan vuoden 1998 jälkeen esille tulleita uusia ilmiöitä. Päivitys ei kuitenkaan korvaa kokonaan alkuperäistä selvitystä, sillä oheisessa tekstissä on huomioitu pääasiassa vain tapahtuneet muutokset. Yksityiskohtaiset tiedot taulukkojen kuvaamasta tilanteesta löytyvät alkuperäisestä, vuonna 2000 ilmestyneestä kirja-alan selvityksestä. Otsikointi sekä taulukoiden ja kuvioiden numerointi on alkuperäisen raportin mukainen. Joistakin asioista on tehty alkuperäistä useampia taulukoita, joissa on numeroon liitetty lisämerkintä a, b, c, jne. Kokonaan uutta asiaa kuvaavien lisätaulukoiden numerointi alkaa 101:stä ja lisäkuvioiden 201:stä. Painettu kirja on kyennyt hyvin vastaamaan digitalisoituvan julkaisemisen ja tiedonvälityksen haasteisiin. Julkaistujen kirjauutuuksien kokonaismäärä vuonna 2004 oli sama kuin vuonna Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten julkaisemien, aktiiviseen kaupalliseen levitykseen tarkoitettujen yleisen kirjallisuuden uutuuksien määrä kasvoi samaan aikaan 16 prosenttia ja kappalemääräinen myynti seitsemän prosenttia. Kustantaminen ei ole keskittynyt bestsellereihin, vaan jo ennakolta pienilevikkisiksi tiedettyjen tai arvioitujen kirjojen määrä on kasvanut. Tietoverkon välityksellä jaettava e-kirja on jo tullut painetun kirjan rinnalle, mutta ei ole syrjäyttänyt sitä. Valtion tukitoimien osalta muutoksia on tapahtunut mm. rahoitusjärjestelmien määrässä: kuvittajien ja sarjakuvataiteilijoiden kirjastoapuraha ja kuvataiteilijoiden julkaisutuki ovat kokonaan uusia tukimuotoja. Valtion tukitoimet esitellään tässä päivityksessä pääosin vain taulukkotiedoin, tapahtuneet muutokset on tosin huomioitu myös tekstiosuuksin. Päivityksessä käytetyt lähteet on koottu lähdeluetteloon ja sen lisäksi on lisätty tekstiin linkkejä verkkosivuille, joilta on löydettävissä asianomaiseen aiheeseen liittyvää, täydentävää ja tuoretta tietoa. Taulukkotietojen vertailukelpoisuuden takia markkamääräiset summat on muunnettu euroiksi kertoimella 5,9457. Markoista euroiksi muutetut luvut on pyöristetty lähimpään sataan tai viiteenkymmeneen euroon. Helsingissä, marraskuussa 2005 Doris Stockmann Niklas Bengtsson Yrjö Repo

3 3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 2 KIRJA-ALAN KUVAUS 7 1. KIRJA-ALAN MÄÄRITTELY ISBN-numero 7 2 KIRJAN JULKAISU JA JAKELU Kirjojen julkaisutuotanto Kaunokirjallisuus Lasten- ja nuortenkirjat Tietokirjat Oppikirjat Suomessa julkaistu käännöskirjallisuus Vertailua Pohjoismaiden kesken Saatavissa olevat kotimaiset nimikkeet Vanhan kirjallisuuden saatavuus Bestsellerit Kirjojen saatavuus asiakkaan näkökulmasta Kirjan tekijät 21 Sanasto Kirja-alan tekijät liittojen jäsenmäärän mukaan 1998 ja Kustantajat Kirjankustantajat tänään 22 Yleiskustantajat 22 Painopiste yrityskirjoissa 23 Tieteellisten kirjojen kustantajat 24 Kristilliset kustantajat 24 Muut kaupalliset kustantajat 24 Muut kirjankustantajat Kirjakaupat ja muut kirjoja myyvät yritykset Kirjakauppojen lukumäärä Kirjakaupparyhmittymät Erikoiskirjakaupat Tavaratalot, hypermarketit, marketit ja muut kirjoja myyvät vähittäiskaupat Oppikirjoihin ja kirjastotoimituksiin erikoistuneet myyjät Antikvariaatit Kirjakaupan ongelmat Kirjojen myynti 29 Oppikirjojen kierrätys 31 Suurteokset 31 Taskukirjat Euromääräinen myynti Kirjan hinta Suomessa 35

4 Tietokannat Tietoliikenne Messut ja muut tapahtumat Kirja ja media Kansainvälinen vertailu Julkaistut nimikkeet maittain Kirjojen vienti ja tuonti 42 3 KIRJAN KULUTUS Kuluttaja Kirjastot Yleinen kirjasto Yleisten kirjastojen ongelmia Tieteelliset kirjastot Virtuaalikirjasto 50 4 LUKUTAITO Nuoret ja lukeminen 51 Aikuisten suomalaisten lukutaito 51 TUKITOIMET KIRJA-ALALLE 5 VALTION TUKITOIMET Kulttuurihallinto ja eräitä koulutuksen ja tieteen määrärahoja Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Kirja-alan rahoitus ja tuet Tuotanto/levitys Suomalaisen kirjallisuuden edistämisvarat Ruotsinkielisen kirjallisuuden edistämisvarat Suomalaisen kirjallisuuden kääntämis- ja julkaisemisvarat Valikoiva tuotantotuki Vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotuki Selkokielisen kirjallisuuden edistäminen Valokuvateosten laatutuki 60 Kuvataiteilijoiden julkaisutuki Saamenkielisten ja muiden vähemmistökulttuurien kulttuuri- ja 61 julkaisutoiminnan edistäminen Harrastus/tiedotus Luovan kirjoittamisen ja lukemisen edistäminen Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus Suomen Nuorisokirjallisuuden instituutti Alueellisten taidetoimikuntien valtionavustukset Järjestöt Kirjailijajärjestöjen toiminta-avustukset Kirjailijajärjestöjen avustukset kansainväliseen yhteistoimintaan Jakamaton määräraha Valtakunnalliset kulttuuritapahtumat Valtion suora tuki kirja-alan tekijöille 72

5 Taiteilijaeläkkeet Apurahat Valtion taiteilija-apurahat Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahat Näytelmäkirjallisuuden kantaesitystuki Kohdeapurahat Kirja-alan tekijöiden ulkomaiset matka-apurahat Lastenkulttuurin apurahat Tiedonjulkistamisapurahat Kirjastoapurahat ja avustukset Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahat ja avustukset Kuvittajien ja sarjakuvataiteilijoiden kirjastoapurahat Kirja-alan palkinnot Suomi-palkinnot/kirjallisuuden valtionpalkinnot Lastenkulttuurin valtionpalkinto Valtion tiedonjulkistamispalkinnot Alueellisten taidetoimikuntien suora taiteilijatuki Apurahat Valtion tuki kirjastoille Kirjakauppojen tukeminen ja verotus Kirjojen arvonlisävero 83 Arvonlisäveron vaikutus kirjojen myyntiin 83 6 KUNTIEN JA YKSITYINEN SEKÄ KANSAINVÄLINEN TUKI KIRJALLISUUDELLE Kopiosto ja Yleisradiopalkkiot Kopiosto Yleisradiopalkkiot Yksityisen sektorin tuki taiteilijoille Säätiöt Yritykset Kirja-alan liitot ja järjestöt Finlandia- ja muut palkinnot EU-tuet kirja-alalle 93 KIRJA-ALAN KEHITTÄMINEN 7 KOULUTUS Sanataiteen opetus Kirjoittajakoulutus 95 8 KIRJA-ALAN TIETO JA TUTKIMUS Tutkimukset ja projektit Kirjan museo 96

6 6 9 YHTEISTYÖTÄ JA TYÖNJAKOA Kirja-alan työllistävä vaikutus TULEVAISUUS 96 Tekijänoikeuslain uudistus Elektroniset tallenteet ja e-kirjat Tietoyhteiskunta Digitaaliset tuotteet Verkkokauppa 100 Kirjankustantamisen uudet tuulet Kirjan tulevaisuus 103 LIITE 1 KIRJA-ALAN TÄRKEÄT TAPAHTUMAT 104 LIITE 3 SUOMI LUKEE TUTKIMUS 107 Kirjojen ostamisesta 107 Kirjojen lukemisesta 108 LIITE 5 KIRJA-ALAN TUKITOIMET -LUKUUN LIITTYVÄT LIITTEET 109 Valtion kirja-alan tukimuodot ja myöntäjät 109 Valtion nimitykset, palkinnot yms. 111 LÄHDELUETTELO 116 Alkuperäinen teos 116 Lisäyksiä lähdeluetteloon 116 Vuosi- ja toimintakertomuksia 118 web-osoitteita 119 TAULUKKOLUETTELO 120 KUVIOLUETTELO 123 MUUTA 125

7 7 KIRJA-ALAN KUVAUS 1 KIRJA-ALAN MÄÄRITTELY Kirja-alan muodostavat kaikki kirjan sisällön luomiseen, kustantamiseen ja jakeluun liittyvät toiminnot. Tämän selvityksen puitteissa käsitteeseen on sisällytetty myös kirjojen lukijat ja lukeminen. Yksiselitteistä määritelmää ei ole, mutta kirjana voidaan pitää ainakin kaikkia niitä julkaisuja - julkaisumuodosta riippumatta - joille on haettu ja saatu ISBN-tunnus ISBN-numero ISBN (International Standard Book Number) perustuu Isossa Britanniassa vuodesta 1967 alkaen käytössä olleeseen kansalliseen kirjojen numerointijärjestelmään, josta vuonna 1972 tuli kansainvälinen standardi ISO Suomessa kansallinen standardi SFS 3496 valmistui vuonna ISBN-tunnus on 10-numeroinen, mutta muuttuu 13-numeroiseksi Muutoksen perusteina ovat ISBN-järjestelmän numerointikapasiteetin kasvattaminen ja tunnuksen yhteensovittaminen EAN- tuotetunnus koodin kanssa. 2 KIRJAN JULKAISU JA JAKELU 2.2 Kirjojen julkaisutuotanto Taulukossa 1a on esitetty Suomessa julkaistujen kirjauutuuksien nimikemäärät vuosilta Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten kirjallisuuslajeittain esitetyissä luvuissa ovat mukana vain kirjat muiden kustantajien luvuissa sekä kirjat että pienpainatteet. Vuosilta ei ole vertailukelpoista tietoa kirjojen ja pienpainatteiden keskinäisestä jakautumasta ja muina vuosina lähes kaikki pienpainatteet ovat muiden kuin Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten julkaisemia. Ruotsinkielisiltä kustantajilta on laskettu mukaan vain oma tuotanto, ei ruotsinmaalaisten kirjojen osapainoksia (ruotsalaisen kustantajan julkaisema kirja, jonka Suomeen tarkoitettu myynti julkaistaan suomalaisen kustantajan nimissä). Muiden kuin Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten julkaisemista kirjoista, eri vuosina hieman vaihdellen, noin 80 prosenttia on ollut tietokirjoja. Kaunokirjoihin sisältyvät proosa, runot ja näytelmät. Suurteos on moniosainen tieto- tai tietosanakirja ja julkaistu nimikemäärä tarkoittaa eri sarjojen kyseisenä vuonna valmistuneita yksittäisiä osia ei kokonaisia sarjoja. Vuosina suurteoksia ja muita tietokirjoja ei ole tilastoissa eritelty. Vuosina Suomen Kustannusyhdistys ei ole tilastoinnissa eritellyt lastenkirjoja ja nuortenkirjoja.

8 8 Oppikirjat on vuosina tilastoitu yhtenä eränä. Muut oppikirjat sisältää vuosina sekä lukion että ammattioppilaitosten oppikirjat ja vuosina vain ammattioppilaitosten oppikirjat. Rinnakkaiskoulujärjestelmästä siirryttiin peruskouluun 1970-luvulla. Oppikirjojen määrä peruskoulun ensimmäisellä luokilla kasvoi verrattuna kansakouluun ja peruskoulun ylemmillä luokilla verrattuna keskikouluun. Muiden oppikirjojen määrä kasvoi ja 1980-lukujen taitteessa ensisijaisesti siksi, että kurssimuotoiseksi muutetussa lukiossa tarvittiin aiempaa enemmän oppikirjoja. Vuosien 2002 ja 2003 vähäinen lukion oppikirjauutuuksien määrä johtui pääosin valmistautumisesta syksyllä 2005 voimaan tulleen uuden opetussuunnitelman edellyttämiin oppikirjojen uudistamisiin tai kokonaan uusien oppikirjojen tuottamiseen. Arvonlisäveron uudistus avasi mahdollisuuden luokitella lasten katselu- ja askartelukirjat kirjoiksi aiemmin ne eivät sitä olleet. Lastenkirjojen nimikemäärä kasvu johtuu osin tästä ja osin siitä, että samaan aikaan viimeisimmät suuret lastenkirjojen kustantajat liittyivät Suomen Kustannusyhdistyksen jäseniksi. Taulukko 1a Suomessa julkaistut kirjauutuudett Vuosi Kotimaiset kaunokirjat Käännetyt kaunokirjat Kaunokirjat yhteensä Kotimaiset lastenkirjat Käännetyt lastenkirjat Lastenkirjat yhteensä Kotimaiset nuortenkirjat Käännetyt nuortenkirjat Nuortenkirjat yhteensä Lasten ja nuortenkirjat Suurteokset Muut tietokirjat Yleinen kirjallisuus yht Peruskoulun oppikirjat Muut oppikirjat Oppikirjat yhteensä SKY:n jäsenet yhtensä Muut kustantajat Kaikki yhteensä Vastanneet SKY:n jäsenet

9 9 Erittely kirjat ja pienpainatteet Vuosi Kirjat * Pienpainatteet ** Yhteensä Taulukko jatkuu Vuosi Kotimaiset kaunokirjat Käännetyt kaunokirjat Kaunokirjat yhteensä Kotimaiset lastenkirjat Käännetyt lastenkirjat Lastenkirjat yhteensä Kotimaiset nuortenkirjat Käännetyt nuortenkirjat Nuortenkirjat yhteensä Suurteokset Muut tietokirjat Yleinen kirjallisuus yht Peruskoulun oppikirjat Lukion oppikirjat Muut oppikirjat Oppikirjat yhteensä SKY:n jäsenet yhteensä Muut kustantajat Kaikki yhteensä Vastanneet SKY:n jäsenet Erittely kirjat ja pienpainatteet Vuosi Kirjat * Pienpainatteet ** Yhteensä Lähteet: Suomen Kustannusyhdistyksen vuositilastot ; Suomen tilastolliset vuosikirjat ; Kulttuuritilasto 2003, Tilastokeskus; * Kirjat = julkaisu, jossa on kannet pois lukien vähintään 49 sivua. ** Pienpainate = julkaisu, jossa on kannet pois lukien 48 sivua tai vähemmän. Vuonna 1981 vapaakappalelain piiriin tuli painetun aineiston lisäksi myös muulla tavoin, lähinnä monistamalla, tuotettu aineisto. Sen seurauksena muiden kuin Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten julkaisemien nimikkeiden määrä kasvoi jyrkästi. Uusista nimikkeistä merkittävä osa oli pienpainatteita (enintään 48 sivua).

10 10 Pienpainatteiden määrän lasku 2000-luvulla saattaa ainakin osittain johtua siitä, että osa pienpainatteina aiemmin julkaistusta aineistosta on sijoitettu vain julkaisevan yhteisön (järjestöt, virastot, laitokset) verkkosivuille. Taulukoissa 1b - 1d sekä kuvioissa 2 5 ovat mukana vain Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten julkaisemat kirjat, koska muiden kustantajien julkaisemien kirjojen jakautumaa samalla tavoin ei tiedetä. Taulukko 1b kuvaa uutuuksien osuutta Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten julkaisemista nimikkeistä joinakin vuosina. Vuonna 1978 ei suurteoksia ja muita tietokirjoja eroteltu toisistaan. Vuosina 1978 ja 1988 ei lukion oppikirjoja eroteltu ammattioppilaitosten oppikirjoista. Vain ensipainos tilastoidaan uutuudeksi. Jos kirjasta otetaan ilmestymisvuonna kolme painosta, niin vuositilastossa se näkyy yhtenä uutuutena ja kahtena uusintapainoksena. Taulukko 1b Uutuuksien osuus Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten julkaisemista kirjanimikkeistä , % nimikkeistä Vuosi Kotimainen kaunokirj Käännetty kaunokirj Kotimaiset lastenkirjat Käännetyt lastenkirjat Kotimaiset nuortenkirjat Käännetyt nuortenkirjat Suurteokset Muut tietokirjat Yleinen kirjallisuus yht Peruskoulun oppikirjat Lukion oppikirjat Muut oppikirjat Oppikirjat yhteensä Kaikki yhteensä Lähde: Suomen Kustannusyhdistys Kaunokirjallisuuteen on sisällytetty proosa, runot ja näytelmät. Yleiskuva on se, että yleisestä kirjallisuudesta lähes kaksi kolmasosaa ja oppikirjoista yksi kolmasosa on uutuuksia. Taulukot 1c ja 1d esittävät Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten julkaisemien esikoisteosten lukumäärää ja niiden osuutta uutuuskirjoista joinakin vuosina. Taulukko 1c Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten julkaisemien kotimaisten esikoisteosten lukumäärä Vuosi Proosa Runot ja näytelmät Lastenkirjat Nuortenkirjat Lähde: Suomen Kustannusyhdistys

11 11 Taulukko 1d Esikoisteosten osuus Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten julkaisemista kotimaisista uutuuksista, % Vuosi % % % % % % % Proosa Runot ja näytelmät Lastenkirjat Nuortenkirjat Lähde: Suomen Kustannusyhdistys Kaunokirjallisuus Kuvio 2 Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten julkaisemat kaunokirjauutuudet Nimikettä Kaunokirjallisuus. julkaistut uutuudet Lähde: Suomen Kustannusyhdistys

12 Lasten- ja nuortenkirjat Kuvio 3 Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten julkaisemat lasten- ja nuortenkirjauutuudet Lasten- ja nuortenkirjat, julkaistut uutuudet Nimikettä Lähde: Suomen Kustannusyhdistys Tietokirjat Kuvio 4 Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten julkaisemat tietokirjauutuudet Nimikettä Tietokirjat, julkaistut uutuudet Lähde: Suomen Kustannusyhdistys

13 Oppikirjat Kuvio 5 Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten julkaisemat oppikirjauutuudet Oppikirjat, julkaistut uutuudet Nimikettä Lähde: Suomen Kustannusyhdistys Suomessa julkaistu käännöskirjallisuus Ruotsin ja norjan kielistä käännettyjen kirjojen määrän kasvu vuonna 2003 on seurausta ruotsalaisten ja norjalaisten dekkari- ja jännityskirjailijoiden suosion kasvusta. Taulukko 2 Käännökset suomen kielelle alkuperäkielen mukaan Alkukieli Englanti Ruotsi Saksa Ranska Italia Tanska Venäjä Norja Espanja Muut Yhteensä Englannin osuus % 46,6 57,4 60, ,0 65,5 67,5 62,6 Lähde: Kulttuuritilasto 2001 ja Kulttuuritilasto 2003

14 14 Kuvio 6 Käännökset suomen kielelle alkuperäkielen mukaan yhteenveto taulukosta Käännökset suomenkielelle Muut Ranska Saksa Ruotsi Englanti Lähde: Kulttuuritilasto 2003 Taulukko 3 Suomessa ruotsin kielelle käännetty kirjallisuus alkuperäkielen mukaan Alkukieli Suomi Englanti Muut Yht Lähde: Kulttuuritilasto Vertailua Pohjoismaiden kesken Kun verrataan käännöskirjallisuutta alkuperäkielen mukaan Pohjoismaissa huomataan, että englanninkieli dominoi kaikissa maissa, vähiten kuitenkin Islannissa ja Suomessa. Katso taulukko 4.

15 15 Taulukko 4 Pohjoismaissa julkaistu käännöskirjallisuus alkuperäkielen mukaan 1997, 1999 ja 2003 Englannista Skandinaavisista Saksasta Ranskasta Muista kielistä % % % % % % % % % % % % % % % Ruotsi Tanska Norja* Suomi Islanti** Taulukko jatkuu Käännetyt nimikkeet yht. Kpl Ruotsi Tanska Norja* Suomi Islanti** Lähde: Nordcom (Statistics Denmark, Helsinki University Library, National and University Library of Iceland/Statistics Iceland, National Library of Norway/Medianorway, Royal Library National Library of Sweden) * Ennakkotieto ** Viimeiset tiedot Islannista on vuodelta 2000 Islannissa muista kielistä käännettyihin sisältyy myös muinaisnorjasta islanniksi käännettyjä saagoja, niitä on kaikista käännetyistä nimikkeistä yli 10 %. Skandinaaviset kielet ovat ruotsi, norja, tanska ja islanti. Tanskassa käännöksiin skandinaavisista kielistä sisältyvät myös fääristä käännetyt kirjat Saatavissa olevat kotimaiset nimikkeet Kirjojen saatavuutta arvioitaessa on uutuuksien lisäksi merkitystä myös sillä, kuinka paljon loppuunmyydyistä kirjoista otetaan uusintapainoksia. Viime vuosina Suomessa on julkaistu, oppikirjat mukaan lukien, vuosittain runsaat kirjauutuutta ja uutta painosta. Uutuuksista noin 75 prosenttia on kirjoja ja 25 prosenttia pienpainatteita. Lähes kaikki uudet painokset ovat kirjoja. Muiden kuin Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten osalta jakautuma uutuuksiin ja uusiin painoksiin ei ole tiedossa. Saatavissa olevien kotimaisten kirjanimikkeiden kokonaismäärä syyskuussa 1999 oli noin kappaletta, joulukuun 2001 lopussa kappaletta ja nimikkeitä oli , joista ruotsinkielisiä kappaletta. Luvut tarkoittavat niitä kirjoja, joita kustantaja ilmoittaa olevan varastossa ja jotka ovat kirjakaupan kautta saatavissa.

16 16 Kuvio 7 Suomessa julkaistut kirjanimikkeet , uutuudet ja uudet painokset yhteensä Nimikkettä Julkaistut kirjanimikkeet , uutuudet ja uudet painokset Lähteet: Tilastolliset vuosikirjat ja Suomen Kustannusyhdistys Uutuudet, muut Uudet painokset SKY Uutuudet SKY Suomalaiset ostavat kirjoja monipuolisesti. Esimerkiksi tukkuliike Kirjavälitys toimitti joulun alla, maanantaina kirjakaupoille kirjaa. Lähetykset koostuivat eri nimikkeestä. Noin puolet toimitetusta kappalemäärästä koostui nimikkeistä, joita myytiin enemmän kuin 100 kappaletta. Kaksi kolmasosaa nimikkeistä puolestaan oli sellaisia, joita toimitettiin vähemmän kuin viisi kappaletta. Lokakuussa 2004 selvitettiin kahden kirjakaupan kirjamyynnin koostumus. Maaseudulla sijaitseva pieni kirjakauppa myi kuukauden aikana vähintään yhden kappaleen 391 kirjanimikettä ja keskisuuressa kaupungissa sijaitseva keskisuuri kirjakauppa vähintään yhden kappaleen 527 nimikettä. Taulukko 5 kuvaa osaltaan kirjakustannustoiminnan rakennetta Suomessa. Kustantajien lukumäärä kasvaa, mutta suuria kustantajia on vähän. Luvut kuvaavat vain tuotteita, jotka on luokiteltu kirjoiksi. Taulukko 5 Saatavissa olevat kotimaiset kirjanimikkeet/kustantaja 1999, 2001 ja 2005 Nimikkeitä / kustantaja Yhteensä Lähde: Kirjavälitys Oy Kustantajien lukumäärä

17 Vanhan kirjallisuuden saatavuus Vanhalle kirjalle tai kirjallisuudelle, kuten kirjalle itsessään, ei ole yhtä täsmällistä määritelmää. Käyttökelpoinen tapa mitata kirjan ikää on ottaa lähtökohdaksi ensipainoksen julkaisuvuosi. Kirja on sitä vanhempi, mitä enemmän aikaa ensipainoksen julkaisusta on kulunut. Saatavuutta taas voidaan mitata usealla tavalla. Kirja on saatavissa mistä tahansa hyvin varustetusta kirjakaupasta, jos sitä on saatavissa kustantajalta. Kun kustantaja ilmoittaa kirjan loppuunmyydyksi, kirjakauppa voi yrittää hankkia kirjan asiakkaalle, mutta ei voi varmasti luvata sitä. Ajan kuluessa, jos kustantaja ei ota kirjasta uutta painosta, sitä ei enää ole saatavissa kirjakaupasta, mutta aina voi kysyä antikvariaatista tai lainata kirjastosta. Kirjan saatavuus ei riipu yksin siitä, kuinka vanha se on. Jos kirjalla on jatkuvaa kysyntää, niin kustantaja ottaa siitä uusia painoksia ja saatavuus säilyy, tilapäisiä katkoja ehkä lukuun ottamatta. Itse kukin kirjojen lukija tuntee tällaisia klassikkoja. Jos jatkuvaa kysyntää ei ole, ei oteta uusia painoksia ja vähitellen saatavuus heikkenee. Kaikki klassikot eivät ehkä ole olleet julkaisuvuoden bestsellereitä ja toisaalta monen julkaisuvuotensa bestsellerin kysyntä on hiipunut hyvinkin nopeasti. Vanhan kirjallisuuden joukossa on merkittävä osa sellaisia kirjoja, jotka paperinlaatuun liittyvistä tai muista syistä ovat vaarassa tuhoutua. Niiden säilymistä lukukelpoisessa kunnossa esimerkiksi tutkijoita varten pidetään tärkeänä, mutta uuden painoksen ottaminen painetussa muodossa on kallista. Uudenlaisen ratkaisun ongelmaan tarjoaa kirjojen skannaaminen digitaaliseen muotoon. Suomessa vanhojen kirjojen digitointia harjoittaa Kansalliskirjasto, jonka osoitteesta on saatavissa aiheeseen liittyvää lisätietoa. Internetin hakuohjelmiin ensisijaisesti keskittynyt julkisti vuoden 2004 lopulla vuoteen 2015 ulottuvan suunnitelman digitoida Stanfordin, Harvardin ja Michiganin yliopistojen sekä New Yorkin kaupunginkirjaston kokoelmia. Ennakkosuunnitelma on myös digitoida ne Oxfordin yliopiston kirjaston kirjat, jotka eivät kuulu tekijänoikeussuojan piiriin. Työ aloitettiin vanhimmista kirjoista, mutta syksyllä 2005 hanke on keskeytetty tekijänoikeuksista nousseen kiistan takia. Google on luvannut olla digitoimatta niitä teoksia, joiden digitoinnin kirjailija tai tekijänoikeuksien haltija kieltää. Kirjailijoiden ja tekijänoikeuksien haltijoiden kanta taas on se, että Googlen pitäisi pyytää lupa teosten digitointiin. Myös useat muut tahot ovat ilmoittaneet vastaavanlaisista hankkeista, mutta toistaiseksi ne eivät ole edenneet Bestsellerit Kaikkien aikojen eniten painettujen kotimaisten kaunokirjojen listan kärkeä on ehtinyt lukea jo useampikin sukupolvi. City-lehti on päivittänyt Juhani Niemen vuonna 1997 laatiman luettelon suomalaisten suosikkikirjoista ja huhtikuussa 2001 lista on taulukon 8 mukainen. Kirjakerhopainoksia ei ole otettu mukaan.

18 18 Taulukko 8 Suomalaisen kaunokirjallisuuden eniten painetut teokset huhtikuuhun 2001 mennessä Tekijä Nimike 1. painos vuonna Painettu kpl-määrä Kivi, Aleksis Seitsemän veljestä Lönnrot, Elias Kalevala 1836, Runeberg, J.L. Vänrikki Stoolin tarinat Linna, Väinö Tuntematon sotilas Kivi, Aleksis Nummisuutarit Lähde: Kulttuuritilasto 2001; Niemi, Juhani: Suomalaisten suosikkikirjat, 1997; City-lehti 9/2001 Suomen Kustannusyhdistys on vuodesta 2000 alkaen julkaissut luettelon vuoden eniten myydyistä kirjoista kirjallisuuslajeittain. Luettelot ovat nähtävissä osoitteessa Bestseller-listoilta ovat poimittavissa vuosina eniten myytyjen kirjojen lisäksi myös eniten myyneet kirjailijat myynnin suuruusjärjestyksessä: Tekijä kpl Rowling, J.K Kunnas, Mauri Hietamies, Laila Remes, Ilkka Paasilinna, Arto Mankell, Henning Marklund, Liza Mäki, Reijo Cornwell, Patricia Lehtolainen, Leena Mukana ovat kunkin vuoden Top 20 -listalle yltäneet, kustantajan myymät kirjat jakelutiestä riippumatta. Jokaisen kirjailijan kaikkien kirjojen todellinen myyntimäärä kuluneina viitenä vuotena on jonkin verran suurempi, koska vanhaakin tuotantoa on myyty, mutta se ei ole yltänyt top 20 -listalle. Vuoden 1992 raamatun käännöstä on vuosina myyty 1,6 miljoonaa kappaletta ja vuoden 1987 suomenkielistä virsikirjaa 3,9 miljoonaa kappaletta vuosina Näiden bestsellereiden myynnistä suomenkielisinä kautta aikain ei ole olemassa täsmällisiä tietoja. Merkittäviin myyntimääriin ovat yltäneet myös jotkut oppikirjat, eikä tietokirjojakaan kannata unohtaa. Vuonna 1951 ensimmäisen kerran julkaistua Mitä Missä Milloin -kirjaa on vuoteen 2005 mennessä myyty noin 4,8 miljoonaa kappaletta. Suomenkielistä Guinnessin ennätyskirjaa on vuosina painettu yhteensä kappaletta ja 2000-luvulla vuosimyynti on ollut ja kappaleen välillä. Kaunokirjallisuuden 20 eniten myytyä nimikettä vuonna 2004 olivat kaikki kyseisen vuoden uutuuksia ja muodostivat 23,7 prosenttia Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten julkaiseman kaunokirjallisuuden kappalemääräisestä myynnistä. Loppuosa myynnistä koostui muista vuoden 2004 uutuuksista ja aikaisemmin ilmestyneistä kaunokirjallisista teoksista.

19 19 Tietokirjojen kappalemääräisestä myynnistä 20 eniten myydyn nimikkeen osuus vuonna 2004 oli 8,7 prosenttia. Kaikki eniten myydyt tietokirjat olivat vuoden 2004 uutuuksia. Lasten- ja nuortenkirjojen kappalemääräisestä myynnistä 20 eniten myydyn nimikkeen osuus vuona 2004 oli 18,5 prosenttia. Eniten myytyjen listalla oli 14 Aku Ankan taskukirjaa, joiden osuus oli 75 prosenttia Top 20 -listan myynnistä sekä 14 prosenttia lasten- ja nuortenkirjojen kokonaismyynnistä. Kuuden muun listalla ollen kirjan joukossa oli, kaikki kirjallisuuslajit huomioon ottaen, koko vuoden eniten myyty kirja, Harry Potter ja Feeniksin Kilta kappaletta. Sen myynti oli 12 prosenttia lasten- ja nuortenkirjojen Top 20 -listan myynnistä ja 2,3 prosenttia kokonaismyynnistä. Kuuden muun listalla ollen kirjan joukossa oli, kaikki kirjallisuuslajit huomioon ottaen, koko vuoden eniten myyty kirja, Harry Potter ja Feeniksin Kilta kappaletta. Ajankohtaista tietoa myydyistä kirjoista on Mitä Suomi lukee - listat jotka löytyvät Kirjakauppaliiton sivuilta Taulukko 9a Kirjakaupassa eniten myydyt kaunokirjat vuosina 2001 ja 2004 Vuosi 2001 Vuosi 2004 Tekijä Nimike Tekijä Nimike Tolkien, J.R.R. Taru sormusten herrasta Brown, D. Da Vinci koodi Paasilinna, A. Kymmenen riivinrautaa Tervo, J. Myyrä Remes, I. Uhrilento Remes, I. Hiroshiman portti Juba Viivi ja Wagner: Oi, mikä karju Huovinen,V. Konsta Pylkkänen etsii kortteeria Hietamies, L. Syksyksi kotiin Juba Viivi ja Wagner: Sohvaperunoiden Raittila, H. Canal Grande Hietamies, L. Kallis kotimaa Niemi, M. Populaarimusiikkia Vittulanjänkältä Sinervo, H. Runoilijan talossa Alivaltiosihteeri Virallisuus on ilomme Paasilinna, A Tohelo suojelusenkeli Päätalo, K. Kannaksen lomajuna Juba Viivi ja Wagner: Sinappihuntu Kallis, K. Suomen parhaat vitsit Utrio, K. Saippuaprinsessa Lähde: Akateeminen Kirjakauppa ja Suomalainen Kirjakauppa Taulukko 9b Kirjakaupassa eniten myydyt lasten- ja nuortenkirjat vuosina 2001 ja 2004 Vuosi 2001 Vuosi 2004 Tekijä Nimike Tekijä Nimike Rowling, J.R. Harry Potter ja liekehtivä pikari Rowling, J.R. Harry Potter ja Feeniksin kilta Rowling, J.R. Harry Potter ja viisasten kivi Nopola S. ja T. Risto Räppääjä ja Hilpuri Tilli Rowling, J.R. Harry Potter ja salaisuuksien Remes, I. Musta kobra Rowling, J.R. Harry Potter ja Azkabanin vanki Kunnas, M. Seitsemän tätiä ja aarre Don Rosa Temppeliherrojen kätketty aarre Kunnas, M. Suomalainen tonttukirja Kunnas, M. Herra Hakkaraisen aakkoset Harkkila Muumitalo Nordqvist, S. Viiru kateissa Bujor, F. Ennuskivien mahti Disney Kyä viksup pärjää Rowling, J.R. Harry Potter ja Azkabanin vanki Rowling, J.R. Ihmeotukset ja niiden olinpaikat Disney Kaik lutviutuup Asterix ja la traviata Rowling, J.R. Harry Potter ja viisasten kivi Lähde: Akateeminen Kirjakauppa ja Suomalainen Kirjakauppa

20 20 Taulukko 9c Kirjakaupassa eniten myydyt tietokirjat vuosina 2001 ja 2004 Vuosi 2001 Vuosi 2004 Tekijä Nimike Tekijä Nimike Mitä Missä Milloin Mitä Missä Milloin Guinness: Suuri ennätyskirja Guinness: Suuri ennätyskirja Hallama, A. Sydämen kieltä sydämelle Siltala, J. Työelämän huonontumisen Myllylä, M. Riisuttu mestari Hurme et al. Suomi-englanti-suomi sanakirja Klein, N. No logo Leskelä, A. Suuri POP-toivelaulukirja Jakobson, M. Pelon ja toivon aika Rikkinen, E. Suomipopin helmiä 2 Hellsten, T. Elämän paradoksit Pihkala, J. & Valtaoja, E. Nurkkaan ajettu Jumala Painonvartijat Nälkä lähtee pienin pistein Rekiaro,.I Gummeruksen suomi-engl-suomi Värikäs lintukuvasto Sovijärvi, S. Suomi-englanti-suomi taskusanakirja Utrio, K. Bella Donna Tikkanen. M. Kaksi Lähde: Akateeminen Kirjakauppa ja Suomalainen Kirjakauppa Taulukko 9d Kirjakaupassa eniten myydyt taskukirjat vuosina 2001 ja 2004 Vuosi 2001 Vuosi 2004 Tekijä Nimike Tekijä Nimike Niemi, M Populärmusik från Vittula Vuorinen, J Juoppohullun päiväkirja Tolkien, J.R.R. Hobitti Hellsten, T. Saat sen mistä luovut Fielding, J. Bridget Jones - elämä jatkuu Kortelainen, A. Virginie! Tolkien, J.R.R. Taru sormusten herrasta Vuorinen, J. Tolppa-apina Remes, I. Ruttokellot Vuorinen, L Raskausarpia Mankell, H. Hymyilevä mies Niemi, M Populaarimusiikkia Vittulanjänkältä Harris, J. Pieni suklaapuoti Hämeen- Anttila, V. Suden vuosi Lehtolainen, L. Tuulen puolella Mankell, H Ennen routaa Westö, K. Drakarna över Helsingfors Marklund, L. Punainen susi Mankell, H. Palomuuri Pietiläinen, K&P Legioonalainen Peters Lähde: Akateeminen Kirjakauppa ja Suomalainen Kirjakauppa Kirjojen saatavuus asiakkaan näkökulmasta Kirjan ostajan kannalta tarkasteltuna voidaan erottaa ne kirjat, jotka ovat saatavissa heti kirjakaupan tai muun myymälän hyllystä ja toinen on saatavuus lyhyemmällä tai pitemmällä viiveellä. Kotimaisia nimikkeitä on saatavissa runsaat kappaletta. Suurin osa kahta vuotta vanhemmista kirjoista on saatavissa vain tilaamalla kirjakaupasta tai kustantajalta. Kirjakaupoilla on käytössään tietokanta, joka kattaa kaikki saatavissa olevat kotimaiset kirjat hinta- ja saatavuustietoineen. Toimitusaika on pääsääntöisesti 1-5 työpäivää riippuen kirjasta, kirjakaupan logistiikkatoimintojen rutiinista ja ostajan toivomuksista. Jos tilausta ei tarvitse hoitaa erityisen kiireellisenä ja ostaja noutaa kirjan myymälästä, kirjan hintaan ei yleensä lisätä mitään kustannuksia. Kahden viimeisen vuoden aikana julkaistujen kirjojen saatavuus heti myymälästä perustuu pääosin näytevarastoon. Näytevarasto koostuu niistä yleiseen kirjallisuuteen kuuluvista kirjoista, joita tulee kustantajan ja kirjakaupan välisen sopimuksen nojalla aina olla myymälässä vähintään yksi kappale. Näytevarasto jakautuu kolmeen kokoluokkaan, ensisijaisena perusteena luokan määritykselle on kirjakaupan yleisen kirjallisuuden myynnin volyymi.