Lukivaikeuden kuntoutus aikuisilla

Transkriptio

1 Lukivaikeuden kuntoutus aikuisilla Johanna Nukari, neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Sillalla 2018 seminaari

2 Esityksen sisältö Lyhyesti Kuntoutussäätiön esittely ja taustoitusta aiheeseen Lukivaikeuden kuntoutus tieteellisessä tutkimushankkeessa: sisältöjä tuloksia kokemuksia Sivu 2

3 Kuntoutussäätiöstä Kuntoutussäätiön tehtävänä on edistää kestävää työtä ja toimintakykyä sekä vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa Tutkimus ja kehittämistoimintaa sekä kuntoutuspalvelutoimintaa Yleishyödyllisenä yhteisönä saamme STEA:n tukea Oppimisvaikeudet on yksi Kuntoutussäätiön painopistealueista Sivu 3

4 Taustaa: Opi oppimaan hanke Opi oppimaan hanke (Ray) Palveluja nuorille ja aikuisille, joilla on oppimisvaikeuksia: Psykologinen arviointi Oppimisvalmennus Ryhmäkuntoutus Lukikonsultointi tiedon ja materiaalin tuottaminen aikuisten oppimisvaikeuksista Sivu 4

5 Nuorten aikuisten lukivaikeuden neuropsykologinen kuntoutus tuloksellisuuden arviointi ( ) Kelan rahoittama tutkimus, joka toteutettu Kuntoutussäätiössä, yhteistyössä HYKS:n Foniatrian yksikkö Tutkimus yksilöllisen ja ryhmämuotoisen neuropsykologisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta Satunnaistettu, kontrolloitu asetelma Kohderyhmänä vuotiaat nuoret aikuiset, joilla on kehityksellinen lukivaikeus Hanke päättyi vuoden vaihteeseen Tuloksia julkaistaan (toivottavasti ) kansainvälisissä artikkeleissa, nämä parhaillaan osin työn alla Sivu 5

6 Lukivaikeuden aiheuttamia ongelmia aikuisuudessa Ajanpuute ja hankaluudet kirjallisissa tehtävissä (tentit, sähköpostit, raportit, laajemmat kirjalliset työt) Yhtä aikaa kuuntelemisen ja kirjoittamisen ongelmat Huolimattomuus, tarkkaamattomuusvirheet Keskeytysten aiheuttamat keskittymisvaikeudet ja häiriöalttius Vaikeuksia matematiikassa (automatisoituminen, päässälaskut, sanalliset laskutehtävät) Vieraiden kielten hallinta Muistivaikeudet (lyhytkestoinen muisti/työmuisti, ulkoa oppiminen) Sivu 6

7 Missä asioissa kokenut vaikeuksia aikuisena, lukivaikeus % (Opi oppimaan hanke n = 48) Sivu 7

8 Oppimisvaikeudet ja mielenterveys Kehityksellisten vaikeuksien taustalla oleva erilaisuus aivoissa saattaa samanaikaisesti altistaa mielenterveyden ongelmille Oppimisvaikeuksiin liittyvät mielenterveyden ongelmat ovat usein myös reaktiota vaikeuksien mukanaan tuomiin kokemuksiin: Aiheuttavat jatkuvaa ponnistelua Vaikeuksien piilottelu vie energiaa Kielteiset oppimiskokemukset vaikuttavat minäkuvaan Negatiivisia tunteita herää omasta turhautumisesta ja ristiriidasta osaamisen/osaamattomuuden suhteen Tai yhdistelmiä näistä molemmista tekijöistä Tutkimuskirjallisuuden perusteella oppimisvaikeuksien yhteydessä esiintyy mm. itsetunnon heikkoutta, ahdistusta ja masennusta (Carrol & Iles 2000, Maag & Reid 2006, Riddick ym. 1999, Wright Strawderman & Watson 1992) Sivu 8

9 Taustaa: Neuropsykologinen kuntoutus Kolme teoriataustaltaan erilaista lähestymistapaa: Heikentyneen toiminnon palauttaminen Kompensoivien keinojen tai strategioiden harjoittelu Apuvälineiden käytön harjoittaminen tai ympäristön muokkaaminen Psykoedukaatio Psyykkinen tuki, läheisten mukaan ottaminen ks. esim. Poutiainen & Nukari 2015; Wilson, 2003 Sivu 9

10 Neuropsykologinen kuntoutus aikuisten oppimisvaikeuksien yhteydessä Aikuisuudessa painopiste kompensaatiossa, ei perustaitojen harjaannuttamisessa Kuntoutuksen yksi keskeinen tavoite on itseymmärryksen lisääminen Konkreettiset tavoitteet ja kuntoutujan aktiivinen rooli olennaisia Itsetunnon tukeminen, kielteisten oppimiskokemusten purkaminen, ahdistuksen vähentäminen keskeistä Pyritään tuottamaan onnistuneita oppimiskokemuksia, vahvistetaan selviytymiskeinoja Sivu 10

11 Neuropsykologinen kuntoutus tutkimushankkeessa Tapaamisia 12 x 1,5h yksilökuntoutus 12 x 2,5h ryhmäkuntoutus, 10 hengen ryhmät Sijoittuu 5 kuukauden ajalle, 1 krt/vko tai kerran kahdessa viikossa Perustuu neuropsykologisessa tutkimuksessa todettuihin vaikeuksiin Lukivaikeuden tulee olla keskeisin Lukivaikeuden lisäksi voi olla työmuistin tai esimerkiksi matematiikan vaikeuksia, joita tuetaan tarpeen mukaan Sivu 11

12 Kuntoutuksen sisältöjä Keskustellen ongelmien ja tilanteen jäsentäminen, itseymmärrys Harjoitteiden tekeminen Ei poisteta itse häiriötä Metakognition parantaminen, uusien strategioiden omaksuminen Oppimispäiväkirja Kirjoittamisen harjoittelu, oman oppimisen jäsentäminen ja syventäminen, säännöllisyys, opeteltujen asioiden soveltaminen käytäntöön (opiskelu/työ) Tarvittavien apuvälineiden ja erityisjärjestelyiden käyttöön ottaminen Sivu 12

13 Yksilökuntoutuksen runko 1. tapaaminen Palaute tutkimuksesta, tavoitteet, lukivaikeus 2. tapaaminen Lukemisen strategiat ja apukeinot 3. tapaaminen Kirjoittamisen strategiat ja apukeinot 4. tapaaminen Muistin tukeminen 5. tapaaminen Vieraiden kielten oppiminen 6. tapaaminen Kertaus / keskitytään johonkin keskeiseen teemaan 7. tapaaminen Tarkkaavuus ja keskittyminen 8. tapaaminen Toiminnanohjaus ja ajanhallinta 9. tapaaminen Läheinen mukana tapaamisessa 10. tapaaminen Matematiikka / kertaus 11. tapaaminen Itsetuntemus ja itsetunto 12. tapaaminen Yhteenveto, tavoitteiden arviointi, jatkosuunnitelmat Stressin hallintaa ja rentoutumiskeinoja sopivissa kohdin Sivu 13

14 Ryhmäkuntoutuksen runko 1. tapaaminen Kuntoutuksen esittely, tutustuminen, palaute, tavoitteet 2. tapaaminen Lukivaikeuden ilmeneminen yleisesti ja minulla 3. tapaaminen Lukemisen strategiat ja apukeinot 4. tapaaminen Kirjoittamisen strategiat ja apukeinot (1 lisäneuropsykologi) 5. tapaaminen Muistin tukeminen 6. tapaaminen Stressin hallinta ja rentoutuminen (fysioterapeutti) 7. tapaaminen Kertauskerta (1 lisäneuropsykologi) 8. tapaaminen Vieraiden kielten oppiminen (erityisopettaja) 9. tapaaminen Toiminnanohjaus / tarkkaavuus ja ajanhallinta 10. tapaaminen Matematiikka / kertaus (1 neuropsykologi) 11. tapaaminen Itsetuntemus ja itsetunto 12. tapaaminen Yhteenveto ja jatkosuunnitelmat Läheisten ilta erikseen Sivu 14

15 Lähtökohtana yksilölliset tavoitteet, esimerkkejä: Oikeinkirjoituksen kehittäminen Luetun muistamisen tehostuminen Vieraiden kielten oppimistapojen lisääntyminen Itsetuntemuksen lisääminen (mihin lukivaikeus vaikuttaa, mitkä ovat vahvuuteni) Organisoinnin ja ajanhallinnan parantaminen töissä Keskittymisen parantuminen opiskellessa Sivu 15

16 Esimerkki: Lukemisen ja lukemalla oppimisen tukeminen Luettavan alueen valitseminen ja jakaminen osiin Lukuaikataulun suunnittelu, lukemisen tauottaminen Silmäily Ymmärtävään lukutapaan pyrkiminen Keskittymisen virittäminen käsillä olevaan aiheeseen: Sisällysluettelon / otsikoiden lukeminen ensin ja aikaisemman aiheeseen liittyvän tiedon aktivointi Etukäteen pohtiminen, mitä tekstissä tulee olemaan tai mitä tietoa siitä tarvitsee Lukiessa: Ydinsanoman muotoilu omin sanoin Muistiinpanot, alleviivaus, keskeiset sanat, tiivistäminen Värit, symbolit, käsitekartat ja muut aktiiviset muistiinpanotekniikat Apuvälineet: Äänikirjat, puhesynteesi, lukukalvot Sivu 16

17 Esimerkki: Kirjoittamisen tukeminen Kirjoittamisen avaaminen: Kirjoittaminen ilman kritiikkiä, minipäiväkirja Ideointi ja suunnittelu: Kuutiointiharjoitus, mind map, sanelu Oikoluku: Virheanalyysi, oikoluvun oikea ajoittaminen (virkeys ja kirjoitusprosessin loppuvaihe), suhtautuminen virheisiin Apuvälineet: puheesta tekstiksi sovellukset, ennustava tekstinsyöttö, skannaava kynä, oikolukuohjelmat Sivu 17

18 Lukivaikeuden kuntoutushankkeen neuropsykologisen tutkimuksen asiakkaat N= 120 neuropsykologisten tutkimusten jälkeen mukaan hyväksyttyä Asiakkaista 79 % naisia, keski ikä 25 v. (17 35 vuotta) Koulutustausta (korkein suoritettu tai meneillään oleva): Peruskoulu 6,7 % Ammatillinen koulutus 11,6 % Lukio 25,8 % Yhdistelmätutkinto ammatillinen + lukio 4,2 % AMK 36,7 % Yliopisto yht. 15 % (alempi 1,7 %, ylempi 13,3 %) Noin puolet on suorittanut tai opiskelee AMK tai yliopistotasolla Nuorista suuri osa opiskelee lukiossa Yli 60 % opiskelijoita, reilut 20 % työssä Sivu 18

19 Tutkimuksen alustavia tuloksia Kognitiivisesti arvioituna prosessointinopeutta ja tarkkaavuutta edellyttävä toiminta kohenee molemmissa kuntoutusryhmissä verrattuna kontrolleihin Suoritusoptimismi lisääntyy ja saamattomuus vähenee kuntoutuksessa suhteessa kontrolleihin Sosiaalinen pessimismi vähenee ryhmäkuntoutuksessa, ei yksilökuntoutuksessa tai kontrolleilla Trendi lukemiseen liittyvissä asenteissa ja määrissä myönteiseen suuntaan kuntoutuksessa suhteessa kontrolleihin Sivu 19

20 Lukihankkeen kuntoutujien kokemuksia: mistä hyödyin (n= ) Kuntoutuksen sisältö Palaute neuropsykologisesta tutkimuksesta Melko /erittäin tarpeellinen 97 % Keskittyminen ja tarkkaavuus (n=59) 97 % Tieto apuvälineistä 95 % Kokemusten jakaminen (n=51) 94 % Kotiin jaettava materiaali 93 % Kirjoittamisen tukikeinot 92 % Muistin tukikeinot 91 % Lukemisen tukikeinot 91 % Erillinen lukitodistus 89 % Sivu 20

21 Lukihankkeen kuntoutujien kokemuksia: mistä hyödyin (n= ) Kuntoutuksen sisältö Melko /erittäin tarpeellinen Tavoitteiden asettaminen 87 % Stressin hallinta ja rentoutuminen 85 % Vieraiden kielten tukikeinot 84 % Itsetuntemus ja itsetunto (n=58) 83 % Toiminnan suunnittelu ja ajanhallinta 82 % Oppimispäiväkirjan tehtävät 73 % Läheisen mukana olo 52 % Matematiikan tukikeinot 51 % Sivu 21

22 Tehdyt muutokset opiskelu tai työtapoihin Osallistujilta kysyttiin, olivatko he tehneet joitakin muutoksia opiskelu tai työtapoihinsa kuntoutuksen myötä. Vastanneet (n = 100) olivat tehneet keskimäärin 3.3 muutosta opiskelu tai työtapoihinsa. Vain 7 % ei ollut tehnyt lainkaan muutoksia kuntoutuksen myötä. Yksilökuntoutuksessa muutoksia tehtiin kaiken kaikkiaan keskimäärin 3.7 (kh 1.9) ja ryhmäkuntoutuksessa 2.9 (kh 2.1). Ero kuntoutusmuotojen välillä oli tässä suhteessa tilastollisesti melkein merkitsevä. Sivu 22

23 Onko kuntoutus auttanut sinua pärjäämään paremmin opinnoissasi tai työelämässä tai niihin hakeutumisessa? Ilman kuntoutusta en olisi päässyt opiskelemaan. Ilman tätä kuntoutusta olisin lopettanut opinnot. Täällä opin keinoja, joilla pärjään opinnoissani lukivaikeudesta huolimatta. Kuntoutus on auttanut minua pärjäämään paremmin opinnoissani. Opin tehokkaammin ja saman asian opiskeluun menee vähemmän aikaa. Töissä työskentely on helpottunut: todistus lukihäiriöstä, muistin havaintovihjeet, työaikojen hallinta. Sivu 23

24 Millaista käytännön hyötyä koet saaneesi kuntoutuksesta? Olen saanut käytännön hyötyä koulun esseiden kirjoittamisessa ja sanojen oppimisessa sekä lukutavassa, kuinka lukea kokeeseen. Käytännön työkaluja oppimiseen, lukemiseen ja muihin vaikeuksien selvittämiseen, mitä tulee/ilmenee lukivaikeuden oireina Luen tehtävänannot tarkemmin, jotta ymmärtäisin. En kiirehdi samalla tavalla enää, että saisin tehtävän loppuun vaan annan itselleni luvan olla hitaampi kuin muut. Lukeminen ei ole vastenmielistä. Lukemiseen olen saanut käytännöllisiä vinkkejä, jota kokeilen päivittäin. Ymmärtäminen, että oma oppiminen ja ymmärtäminen ovat monesti erilainen kuin muilla joilla ei lukihäiriötä. Sivu 24

25 Oppimisvaikeus.fi Verkkopalvelu aikuisten oppimisvaikeuksiin Tietoa, tukea ja käytännön neuvoja sekä oppimisvaikeuksista kärsiville että ammattilaisille Vapaasti ladattavaa materiaalia mm. Oppimisvaikeuksien työkirja Ammattilaisverkosto, johon voi liittyä Verkkoneuvontaan voi lähettää kysymyksiä asiantuntijoille Facebook ja twitter Sivu 25

26 Kuntoutusryhmät Kuntoutussäätiössä Nuttu nuoret tuella työelämään: ryhmäkuntoutusta oppimisvaikeuksiin ja mielenterveyden pulmiin Toimintaa on keväällä yhden ryhmän verran NUTTU hankkeen alla Lisäksi yksi ryhmä jo osana uutta, pysyvämpää toimintaa OPPI oppimisvaikeudet OPI IISISTI oppimisvaikeudet ja mielenterveyden pulmat Lisätietoa ja yhteystiedot täältä: Sivu 26

27 Kuntoutussäätiössä nyt Nuttu nuoret tuella työelämään: ryhmäkuntoutusta oppimisvaikeuksiin ja mielenterveyden pulmiin KOMO seula kysely/ VANU Vaikuttavaa tukea nuorten elämän poluilla hanke järjestää yhdessä Nyytin, HERO:n ja Leikkiväen kanssa maksuttomia ryhmäkursseja opiskeluvaikeuksien ja arjenhallinnan tukemiseksi nuorille ja nuorille aikuisille Kelan harkinnanvaraisen neuropsykologisen kuntoutuksen toteutuminen ja vaikutukset tutkimushanke OPI kuntoutuskurssien tutkimus OPI kuntoutus on tarkoitettu ammatillista perustutkintoa opiskeleville vuotiaille nuorille, joilla on masennus tai ahdistushäiriöitä ja opinnot ovat sen takia pitkittymässä tai uhkaavat keskeytyä Sivu 27

28 Lähteet Carroll J & Iles J (2006). An assessment of anxiety levels in dyslexic students in higher education. British Journal of Educational Psychology, 76 (3), Delis, D. C., Kaplan, E. & Kramer, J. H. (2001). Delis Kaplan Executive Function System (D KEFS): Technical Manual. San Antonio TX: The Psychological Corporation. Kykytestistö AVO 9, Käsikirja (1995). Työministeriö/Ammatinvalinnanohjaus, Psykologien kustannus oy, Helsinki. Lefly, D. L. & Pennington, B. F. (2000). Reliability and validity of the adult reading history questionnaire. Journal of Learning Disabilities, 33, McNair, D. M. (1964). An analysis of mood in neurotics. Journal of Abnormal and Social Psychology, 69(6), 620. Maag J & Reid R (2006). Depression among students with learning disabilities. Assessing the risk. Journal of Learning Disabilities, 39, Nurmi, J. E. (2009). SAQ 09 (Strategy and Attribution Questionnaire) Ajattelu ja toimintatavat lomake. Jyväskylän yliopisto, Poutiainen E & Nukari J. (2015) Neuropsykologinen kuntoutus. Teoksessa: M. Jehkonen, T. Saunamäki, L. Paavola ja J. Vilkki (toim.). Kliininen neuropsykologia. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki. Sivu 28

29 Lähteet Riddick B, Sterling C, Farmer M & Morgan S (1999). Self esteem and anxiety in the educational histories of adult dyslexic students. Dyslexia, 5, Salo H (2006). Lukivaikeus on sosiaalinen riski: lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet suomalailla miesvangeilla. Pro gradu tutkielma, Turun yliopiston psykologian laitos. Von Steinbüchel N, Petersen C, Bullinger M & the QOLIBRI Task Force (2005). Assessment of health related quality of life in persons after traumatic brain injury development of the Qolibri, a specific measure. Acta Neurochirurgica, S93, Wechsler, D. (2008). WMS III Wechsler Memory Scale 3rd ed. The Psychological Corporation, New York: Wechsler, D. Psykologien Kustannus Oy, Helsinki. Wechsler, D. (2012). Wechsler adult intelligence scale Fourth Edition (WAIS IV). Pearson, San Antonio: Wechsler, D. Psykologien Kustannus Oy, Helsinki. White W (1992). The post school adjustment of persons with learning disabilities: Current status and future projections. Journal of Learning Disabilities, 25(7), WHOQOL Group. Development of the World Health Organization WHOQOL BREF quality of life assessment. Psychol Med May. 1998; 28(3): Wilson B (2003). The Future of Neuropsychological Rehabilitation. Teoksessa B. Wilson (toim.), Neuropsychological rehabilitation. Theory and Practice. Lisse: Swets & Zeitlinger Publishers. Wrigth Stawderman C & Watson B (1992). The prevalence of depressive symptoms in children with learning disabilities. Journal of Learning Disabilities, 25: Sunderland, A., Harris, J. E., & Baddeley, A. D. (1983). Do laboratory tests predict everyday memory? A neuropsychological study. Journal of verbal learning and verbal behavior, 22, Sivu 29

30 Kiitos!