Terveyteen liittyvän elämänlaadun mittaaminen
|
|
- Urho Palo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Terveydenhuolto tieteessä Harri Sintonen VTT, emeritusprofessori Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti, kansanterveystieteen osasto Terveyteen liittyvän elämänlaadun mittaaminen Laatupainotetuista lisäelinvuosista (QALY) on tullut tärkein yhteismitallinen terveydenhuollon vaikuttavuuden mittari. Katsauksessa esitellään käytetyimmät yhden indeksiluvun tuottavat, yleispätevät (geneeriset) terveyteen liittyvän elämänlaadun mittarit, niiden soveltuvuus QALY-laskentaan sekä käyttömahdollisuudet. Suomessa kehitetty 5D-mittari täyttää parhaiten hyvän mittarin kriteerit ja sen käyttömahdollisuudet ovat laajimmat. 5D-profiili osoittaa, miten hoito on vaikuttanut yksilön tai ryhmän hyvinvointiin 5 eri ulottuvuudella. Niistä lasketun kokonaislukeman perusteella voidaan vertailla erilaisten hoitomuotojen tai eri yksiköissä annettujen hoitojen vaikuttavuutta. Vertaisarvioitu VV Terveydenhuollon menetelmiltä vaaditaan yhä parempaa vaikuttavuutta sekä eettisten että taloudellisten näkökohtien takia. Vaikuttavuudella tarkoitetaan sitä terveydentilan muutosta, mikä sairauden ehkäisyllä, hoidolla tai kuntoutuksella saadaan aikaan terveydenhuollon arjessa eli normaalipraktiikassa. Terveydenhuollon vaikuttavuutta on mitattu kautta aikain mitä moninaisimmilla fysikaalisilla, kemiallisilla ym. objektiivisilla mittareilla sekä lääkärien sairauskohtaisilla arvioinneilla. Tällaiset mittarit antavat kuitenkin yksilön terveydestä ja hyvinvoinnista suppean ja vaikeasti vertailtavan kuvan. Niiden avulla ei voida esimerkiksi päätellä, onko depressiopotilaan tila parempi vai huonompi kuin reumapotilaan ja kumman tilassa tapahtuu suurempi muutos hoidon tuloksena. Useimmissa tapauksissa yksilö on oman hyvinvointinsa paras tuomari. Terveydenhuollon laadun perimmäisin kriteeri onkin, miten potilas itse kokee voivansa hoidon jälkeen. Jotta terveydenhuollon valintaongelmia (keitä hoidetaan, miten, missä ja milloin) voitaisiin ratkaista sekä vaikuttavuutta että kustannusvaikuttavuutta parantavaan suuntaan, pitää vaikuttavuutta mitata yhteismitallisesti. Tavoitteeseen pääsemiseksi täytyy selvittää, millainen on potilaan elämänlaatu terveyden eri ulottuvuuksilla ja miten se muuttuu sairauden ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen seurauksena hänen oman kokemuksensa mukaan. Ei ole olemassa mitään yleisesti hyväksyttyä terveyteen liittyvän elämänlaadun teoriaa, joka kertoisi meille yksiselitteisesti, mitä terveyden ulottuvuuksia mittariin tulisi sisällyttää. Tavallisesti on lähdetty liikkeelle WHO:n klassisesta määritelmästä, jonka mukaan terveyteen liittyy kolme aspektia: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen. Niitä voidaan mitata hyvin eri tavoin. Tämän katsauksen tavoitteena on esitellä lyhyesti yleispätevät terveyteen liittyvän elämänlaadun mittarit, joista on olemassa suomenkielinen lomake ja jotka soveltuvat myös laatupainotettujen elinvuosien (Quality-Adjusted Life Years, QALY) laskentaan. Yleispätevät vs. sairauskohtaiset mittarit Elämänlaadun mittareita luokitellaan usealla tavalla. Yksi jakolinja on yleispätevät (geneeriset) vs. sairauskohtaiset mittarit. Yleispätevät mittarit soveltuvat elämänlaadun ja sen muutosten mittaamiseen potilaan sairaudesta tai vammasta riippumatta, joten ne mahdollistavat eri sairauksien erilaisten hoitojen välisen vertailun yhteismitallisesti. Sairauskohtaiset mittarit rakennetaan heijastamaan tietyn sairauden erityisongelmia, joita ne mittaavat herkästi, mutta tulokset eivät ole yhteismitallisia muita sairauksia koskevien mittausten kanssa. Yhden indeksiluvun mittarit vs. profiilimittarit Yhden indeksiluvun mittarien etuna on, että ne osoittavat elämänlaadun ja sen muutoksen yhdellä numerolla. Yksi luku saadaan esimerkiksi 26
2 terveydenhuolto Kirjallisuutta Sintonen H. Taloudellinen arviointi. Teoksessa: Mäkelä M, Kaila M, Lampe K, Teikari M, toim. Menetelmien arviointi terveydenhuollossa. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2007; Rabin R, de Charro F. EQ-5D: a measure of health status from the EuroQol Group. Ann Med 200;33: EuroQoL-kotisivut. org. kuvio. pyytämällä potilasta arvioimaan terveydentilansa asteikolla Tällainen luku ei kuitenkaan yksinään kerro, mistä tekijöistä se ja sen muutos johtuvat, toisin kuin profiilimittari, joka kuvaa potilaan tilaa useilla terveyden ulottuvuuksilla. Profiilimittarien (esimerkiksi SF-36/RAND-36 tai Nottingham Health Profile) merkittävänä puutteena on, että jos jonkin sairauden lukema yhdellä ulottuvuudella on huonompi ja toisella parempi kuin jonkin muun sairauden, ei voida Laatupainotettujen (lisä)elinvuosien (QALYs gained) muodostuminen (). Vaaka-akselilla on aika, jolla mitataan elämän pituutta ja sen muutoksia. Pystyakselilla mitataan elämänlaatua ja sen muutoksia asteikolla, jossa = elämänlaadussa ei ole mitään ongelmia (täysin terve) ja 0 = kuollut. Lähtötilanteessa ilman hoitoa tai vanhalla hoitomuodolla yksilö kokee terveydentilan, jonka kesto on k ja laatupaino (arvo) on v. Sitä seuraa tila 2, jonka kesto on k 2 ja laatu paino v 2 ja tila 3, jonka kesto on k 3, laatupaino v 3 ja tila päättyy kuolemaan. Sininen pinta-ala, joka jää alemman käyrän ja akseleiden väliin eli k v + k 2 v 2 + k 3 v 3 = QALY 0, ilmaisee yksilön kokemat laatupainotetut elinvuodet. Uuden hoitomuodon ansiosta yksilö elää aiempaa pidempään ja kokee laadultaan parempia terveydentiloja eli hänen tilansa kehitystä kuvaa ylempi käyrä. Pinta-ala, joka jää ylemmän käyrän ja akseleiden väliin eli k 4 v 4 + k 5 v 5 + k 6 v 6 + k 7 v 7 = QALY W, ilmaisee koetut laatupainotetut elinvuodet uudella hoitomuodolla. Pinta-alojen erotus QALY W QALY 0 eli vihreä alue käyrien välissä kuvaa uudella hoidolla saavutettuja laatupainotettuja lisäelinvuosia. Vastaava pinta-ala muodostuu silloinkin, kun elämän pituus ei muutu, mutta sen laatu paranee. Pinta-ala voi olla myös negatiivinen, jos hoito aiheuttaa elämän pituuden lyhenemistä tai laadun huononemista. Potilasryhmän saavuttamia laatupainotettuja (lisä)elinvuosia kuvataan tavallisesti keskiarvona. Elämän laatu 0,5 0 v 4 k 4 k 5 v hoidettuna ilman hoitoa terveydentila terveydentila 2 terveydentila v 3 3 k k 2 k 3 kuolema Aika (vuosia) v 2 v 5 k 6 v 6 v 7 k 7 kuolema sanoa, kumpi sairaus on elämänlaadun kannalta kaiken kaikkiaan parempi tai huonompi ja kuinka paljon. Sama pätee tarkasteluun yli ajan: jos muutokset terveyden eri ulottuvuuksilla menevät eri suuntiin, on mahdotonta sanoa, onko elämänlaadussa tapahtunut ylipäätään parannusta vai heikennystä ja miten paljon. On myös mahdollista yhdistää profiili ja indeksiluku. Kun profiilin ulottuvuudet kuvaavat yksilön terveyteen liittyvää elämänlaatua sairaudesta riippumatta ja niiden avulla johdettu yksi indeksiluku täyttää tietyt ominaisuudet, voidaan mittaria käyttää myös laatukomponenttina laskettaessa laatupainotettuja lisäelinvuosia. Niitä pidetään nykyään parhaana yhteismitallisena terveydenhuollon vaikuttavuuden mittarina. Laatupainotetut elinvuodet Yleisesti terveydenhuollolla katsotaan olevan kaksi keskeistä tavoitetta: pitää ihmisiä hengissä mahdollisimman pitkään ja parantaa heidän terveyteen liittyvää elämänlaatuaan. Tämän mukaisesti vaikuttavuutta tulisi mitata yhteismitallisesti muutoksena sekä elämän pituudessa että laadussa eli nämä muutokset yhdistävänä muutoksena laatupainotetuissa elinvuosissa ( QALY). Asiaa havainnollistetaan kuviossa. Laatupainotettujen elinvuosien laskentaan tarvitaan yleispätevä yhden indeksiluvun mittari, jossa on kaksi osaa: Ensinnäkin standardoitu terveydentilojen kuvailujärjestelmä eli mitattavista terveyden ulottuvuuksista ja niiden tasoista muodostuva kyselylomake, jonka potilas täyttää. Tuloksena on moniulotteinen terveydentilan kuvaus. Toiseksi tarvitaan kuvailujärjestelmän määrittämien terveydentilojen arvotusjärjestelmä, jonka tuottamat laatupainot osoittavat, miten huonoja tai hyviä tilat ovat suhteessa toisiinsa asteikolla 0 (kuollut täysin terve). Arvotusjärjestelmälle ei ole yleisesti hyväksyttyä standardia (miten laatupainoja mitataan ja keneltä), mutta ollakseen valideja QALY-laskelmiin laatupainojen tulisi heijastaa väestön (tai potilaiden) kokemaa vaihtokurssia elämän pituuden ja laadun välillä eli sitä, millä kurssilla ollaan valmiita vaihtamaan elämän pituutta laatuun tai päinvastoin. Saatavilla olevat mittarit eroavat toisistaan molempien osien suhteen. Lisäksi mittaria arvioitaessa ja valittaessa on pohdittava ainakin seuraavia kuvailujärjestelmän ominaisuuksia: ) Hyväksyttävyys, jota arvioidaan yleensä sillä, 262
3 tieteessä 4 Furlong WJ, Feeny DH, Torrance GW, Barr RD. The Health Utilities Index (HUI) system for assessing healthrelated quality of life in clinical studies. Ann Med 200;33: HUI-mittareiden kotisivut. mcmaster.ca/hug/. 6 Brazier J, Roberts J, Deverill M. The estimation of a preference-based measure of health from the SF-36. J Health Econ 2002;2: Sintonen H. The 5D instrument of health-related quality of life: properties and applications. Ann Med 200;33: D-mittarin kotisivut. 9 Helmiö M, Salminen P, Sintonen H, Ovaska J, Victorzon M. A 5-year prospective quality of life analysis following laparoscopic adjustable gastric banding for morbid obesity. Obes Surg 20;2: miten täydellisesti lomakkeet on täytetty ja mikä on niiden palautusprosentti. 2) Luotettavuus eli mittausten toistettavuus mahdollisimman vähäisin satunnaisvirhein (= test-retest reliability). 3) Validiteetti eli miten uskottavia ovat mittarin lukemien perusteella tehtävät päätelmät eri tilanteissa. 4) Herkkyys, johon kuuluu kaksi osa-aluetta: Erottelukyky eli mittarin kyky havaita terveydentilan eroja yksilöiden ja ryhmien välillä poikkileikkaustilanteessa, sekä muutosvaste eli mittarin kyky havaita muutoksia yksilöiden tai ryhmien terveydentilassa yli ajan. Jos mittarin erottelukyky on huono, ei sen muutosvastekaan voi olla hyvä. Validointi on päättymätön, eri käyttökokemuksilla täydentyvä prosessi eikä siksi mikään mittari ole täysin validoitu. Sen sijaan esimerkiksi sisällön validiteetissa eli siinä, miten laajasti mittari sisältää terveyteen liittyviä ulottuvuuksia, on mittarien välillä selviä eroja. Vaihtoehtoisia mittareita Taulukossa esitetään keskeisiä tietoja johdannossa mainitut kriteerit täyttävistä mittareista. EQ-5D Useiden Euroopan maiden tutkijoista koostunut EuroQol-ryhmä ei suunnitellut EQ-5Dlomaketta käytettäväksi itsenäisenä mittarina, vaan lähinnä täydentämään parempia mittareita. Keskeinen tavoite oli muodostaa pieni joukko yksinkertaisia standarditiloja ja arvottaa Taulukko. Laatupainotettujen elinvuosien (QALY) laskentaan soveltuvien elämänlaatumittarien ominaisuuksia. Mitattavat ulottuvuudet 5D EQ-5D HUI3 SF-6D 5 (liikkuminen, näkö, kuulo, hengitys, nukkuminen, syöminen, puhuminen, eritystoiminta, tavanomaiset toiminnot, henkinen toiminta, vaivat ja oireet, masennus, ahdistuneisuus, energisyys, sukupuolielämä) 5 (liikkuminen, itsestään huolehtiminen, tavanomaiset toiminnot, kivut/vaivat, ahdistuneisuus/masennus) 8 (näkö, kuulo, puhuminen, liikuntakyky, kätevyys, tunneelämä, älyllinen toimintakyky, kipu) Tasoja ulottuvuuksilla Terveydentilojen määrä 30,5 mrd Lomakkeen täyttöaika (min) 4 3 2,5 Arvotusmenetelmä Yhdistetty visuaalinen analogia-asteikko (VAS) ja magnituudiestimointi Ajanvaihtelumenetelmä (Time trade-off, TTO) VAS ja uhkapelimenetelmä (Standard gamble, SG) SG Terveydentilojen kesto arvotuksessa Huonoimman terveydentila arvo Käytännössä/kliinisesti tärkeä muutos/ero kokonais arvossa Käyttölupa-/lisenssipolitiikka 6 (fyysinen toimintakyky, roolirajoitukset, sosiaalinen toimintakyky, mielenterveys, energisyys, kipu) Epävarma, ei määritelty 0 v, päättyy kuolemaan Elinaika, päättyy kuolemaan Elinaika, päättyy kuolemaan 0, (0 = kuollut; -0,59 (0 = kuollut) -0,36 (0 = kuollut) 0,3 (0 = kuollut) 0,06 = tajuton) 0,03 0,08 0,06 0,03 Tarvitaan, maksuton akateemiseen ja eikaupalliseen tutkimukseen (myös alle 2-vuotiaiden versioon 7D ja 2 5-v versioon 6D) Tarvitaan, maksuton akateemiseen ja eikaupalliseen tutkimukseen Tarvitaan, aina maksullinen Tarvitaan, maksuton eikaupallisissa sovelluksissa Mittarin web-osoite sections/heds/mvh/sf-6d Britannian TTO-arvotuksia käyttämällä 263
4 terveydenhuolto 0 Kattainen E. Pitkittäistutkimus sepelvaltimoiden ohitusleikkaus- ja pallolaajennuspotilaiden terveyteen liittyvästä elämänlaadusta. Väitöskirja Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 4. Saarni SI, Härkänen T, Sintonen H ym. The impact of 29 chronic conditions on health-related quality of life: a general population survey in Finland using 5D and EQ-5D. Qual Life Res 2006;5: Moock J, Kohlmann T. Comparing preference-based quality-of-life measures: results from rehabilitation patients with musculoskeletal, cardiovascular, or psychosomatic disorders. Qual Life Res 2008;7: Hawthorne G, Richardson J, Day NA. A comparison of the Assessment of Quality of Life (AQoL) with four other generic utility instruments. Ann Med 200;33: Kontodimopoulos N, Pappa E, Chadjiapostolou Z, Arvanitaki E, Papadopoulos AA, Niakas D. Comparing the sensitivity of EQ-5D, SF-6D and 5D utilities to the specific effect of diabetic complications. Eur J Health Econ. 202;3: Richardson J, Iezzi A, Khan MA, Maxwell A. Cross-national comparison of twelve quality of life instruments. Research Paper 202 (78), Melbourne, Centre for Health Economics. 6 Stavem K. Reliability, validity and responsiveness of two multiattribute utility measures in patients with chronic obstructive pulmonary disease. Qual Life Res 999;8: Honkalampi T, Sintonen H. Do the 5D scores and time trade-off (TTO) values of hospital patients own health agree? Int J Technol Assess Health Care 200;26: Hawthorne G, Richardson J, Day N. A Comparison of five multi attribute utility instruments. Working Paper 40. Melbourne: Centre for Health Programme Evaluation Kotomäki T, Honkalampi T, Sintonen H. How do the scores of generic HRQoL instruments reflect the direct TTO valuations of own health by general population? Poster 23rd Plenary Meeting of the EuroQol Group, Barcelona Sidonnaisuudet Harri Sintonen on ilmoittanut sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): hallituksen jäsenyys (HERCO Ltd), konsultointi (THL, MSD, Merck, Eli Lilly, Pfizer, Novartis), luentopalkkiot (Pfizer Akatemia), lisenssitulot ja tekijänpalkkiot (Corame Oy). ne yhdenmukaisella tavalla eri maita edustavissa väestöotoksissa, jotta nähtäisiin, onko maiden välillä eroa arvotuksissa (2,3). Mittaria on kuitenkin alettu käyttää itsenäisesti varsin laajasti ja sille on johdettu eri maissa erilaisia arvotusjärjestelmiä. Yleisimmin käytetään Britanniassa väestöotoksesta johdettua arvotusalgoritmia. Arvotettavien tilojen kesto oli 0 vuotta, jota seuraa kuolema. Terveydentilojen arvot soveltuvat siten oikeastaan vain pitkäaikaisiin, kuolemaan päättyviin tiloihin, mikä pätee myös HUI3:n ja SF-6D:n arvoihin. Mittarin määrittämien terveydentilojen arvoista noin kolmannes on < 0 eli kyse olisi kuolemaa pahemmista tiloista, joissa elämänlaatua voi siis parantaa kuolemalla. Mikä tahansa poikkeama täydestä terveydestä (esim. liikkuminen tasolla 2, muutoin ei mitään ongelmia) pudottaa arvon 0,88 eli kukaan ei voi olla välillä 0,88 ja 0,999. Tason 3 esiintyminen millä tahansa ulottuvuudella pudottaa terveydentilan arvoa ylimääräiset 0,269. Nämä ominaisuudet puristavat arvoja alaspäin ja lisäävät hajontaa. Arvojen jakauma on potilasjoukosta riippumatta tyypillisesti epäjatkuva, usein 3-huippuinen ja suuri osuus havainnoista saa arvon. Mittarilla on siis asteikon yläpäässä huono erottelukyky, jolloin monet lievistä terveysongelmista kärsivät kasautuvat arvoon täysin terveiden lisäksi (ns. kattoefekti). Tällaisen jakauman mukaisen aineiston analyysiin ei mikään tilastollinen menetelmä sovellu kunnolla. Jakauman ominaisuuksien vuoksi käytännössä/kliinisesti tärkeä muutos/ero kokonaislukemassa on vaihdellut paljon potilasjoukkojen välillä ollen keskimäärin noin 0,08. Kun ulottuvuuksilla on vain kolme tasoa, ovat niiden etäisyydet toisistaan pitkiä. Jos mittari pystyy havaitsemaan muutoksen tasolta toiselle (mitä se ei välttämättä tee epäherkkyyden takia), muutos elämänlaatulukemassa on varsin suuri alas- tai ylöspäin. Muutos korostuu, jos taso 3 esiintyy tai putoaa pois jollain ulottuvuudella. Vuonna 2009 julkaistiin 5-tasoinen versio (EQ-5D-5L, alkuperäisen 3-tasoisen nimi nyt EQ-5D-3L), jossa aiempien tasojen ja 2 sekä 2 ja 3 väliin tuli lisätaso. Samalla vanhan lomakkeen sanamuotoja muutettiin jonkin verran. Uudelle versiolle on muokattu väliaikainen arvotusalgoritmi, kunnes uusi saadaan tuotetuksi vanhasta versiosta poikkeavin menetelmin. Uuden lomakkeen ja arvotusjärjestelmän vuoksi menetetään vertailtavuus aiempiin EQ-5D-tuloksiin eli kyseessä on tavallaan uusi mittari. Sen ominaisuuksia ei vielä tunneta, mutta sen odotetaan kuitenkin olevan aiempaa herkempi (3). Health Utilities Index Mark 3 (HUI3) Mittari on rakennettu ja arvotukset on johdettu alunperin Kanadassa. Arvotettavien tilojen kesto on jäljellä oleva elinikä (keskimäärin 60 vuotta). Tälläkin mittarilla melkoinen osa terveydentilojen arvoista on < 0 (4,5). Elämänlaatulukemien jakauma on tyypillisesti jatkuva, yksihuippuinen ja kattoefekti ei ole kovin suuri. Short Form-6D (SF-6D) Mittarin terveydentilojen kuvailujärjestelmä on poimittu SF-36/Rand-36:n osioista, joka on alunperin profiilimittari eikä se siten kuulu tämän katsauksen piiriin. Terveydentilojen arvot on johdettu väestöotoksesta Englannissa. Elämänlaatulukemien jakauma on tyypillisesti jatkuva, yksihuippuinen ja kattoefekti on pieni. Arvoasteikon erikoispiirre on aukko nollan ja 0,30:n välissä, eli kukaan ei voi saada arvoa tältä väliltä (6). Täten mittarilla ei ole erottelukykyä huonokuntoisten potilaiden joukossa (ns. lattiaefekti). 5D Suomessa kehitetty mittari määrittelee valtavan määrän 5-ulotteisia terveydentiloja. Yleisimmin käytetty terveydentilojen arvotusalgoritmi on johdettu edustavista väestöotoksista Suomessa. Arvotettavien tilojen kestoa ei määritelty, vaan se jätettiin epävarmaksi niin kuin tilanne on käytännössäkin, joten arvot soveltuvat sekä lyhyt- että pitkäaikaisille tiloille (7,8). Mittari ei tuota negatiivisia kokonaislukemia. Elämänlaatulukemien jakauma on yleensä jatkuva, yksihuippuinen ja kattoefekti on pieni. Kokonaislukeman (5D-lukeman) lisäksi arvotusjärjestelmä tuottaa kunkin ulottuvuuden tasoille tasoarvot. Ne heijastavat ulottuvuuden sisällä eri tasojen välisiä etäisyyksiä elämänlaadussa asteikolla 0 (0 = kuollut, = ei mitään ongelmaa) ja osoittavat elämänlaatuvaikutuksen ulottuvuuden sisällä, kun siirrytään tasolta toiselle. Tasoarvojen avulla muodostetaan 5D:n hyödyllinen laatupainotettu profiiliominaisuus, jollaista ei muilla mittareilla ole. Kun yksilö täyt 264
5 tieteessä Mittarien ominaisuuksien vertailu Mittarien välillä ei ole todettu juurikaan eroja hyväksyttävyydessä ja luotettavuudessa. Sen sijaan sisällön validiteetissa on oleellisia eroja. EQ-5D kattaa esimerkiksi vain 20 % WHO:n uuden ICF:n (International Classification of Functioning, Disability and Health) ulottuvuuksista, 5D yli 80 % ja muut jotain tältä väliltä. Ero heijastuu mittareiden määrittämien terveydentilojen määrässä. Teoreettisesti 5D määrittelee selvästi eniten, EQ-5D vähiten. Käytännössä tämä näkyy mittarien erottelukyvyssä, jota osoittaa esimerkiksi kattoefektin suuruus. Lukuisten tutkimusten mukaan EQ-5D on tässä suhteessa selvästi heikoin. Esimerkiksi 600 potilaasta ennen ohitusleikkausta tai pallolaajennusta EQ-5D osoitti 5 % täysin terveeksi, 5D ei ketään (0). Terveys2000-aineistossa vähintään yhtä kroonista sairautta potevista ihmisistä EQ-5D osoitti täysin terveeksi 6 39 %, kun taas 5D % (). Tuki- ja liikuntaelin-, kardiovaskulaari- ja psykosomaattisten sairauksien kuntoutukseen tulleista EQ-5D osoitti täysin terveeksi 6,8 %, 5D 2,6 %, HUI3 2,3 % ja SF-6D 0,5 %. Elämänlaatulukemien jakaumat olivat lähes normaalit 5D:llä ja SF-6D:llä, HUI3:lla lähes normaalit parissa ryhmässä, kun taas EQ-5D:n jakaumat olivat hyvin vinoja ja 3-huippuisia (2). Vastaavia tuloksia erottelukyvystä (5D tavallisesti paras, EQ-5D heikoin) ovat raportoineet myös Hawthorne ym. (3), Kontodimopoulos ym. (4) ja Richardson ym. (5). Huono erottelukyky heijastuu ongelmina myös muutosvasteessa. Esimerkiksi tuki- ja liikuvio 2. tää 5D-lomakkeen ja eri ulottuvuuksilta valittuihin tasoihin liitetään niiden tasoarvot, saadaan 5-ulotteinen 5D-profiili, joka kuvaa hänen tilaansa kullakin mitattavista ulottuvuuksista. Toki muillakin mittareilla voidaan katsoa, miten yksilö sijoittuu tai yksilöt jakautuvat eri tasoille, mutta esimerkiksi jonkin potilasryhmän tasoarvojen keskiarvoihin perustuvaa ryhmän profiilia ei muilla mittareilla voida muodostaa. 5D-profiililla voidaan verrata yksilön tai ryhmän terveydentiloja eri aikoina (esim. ennen hoitoa ja sen jälkeen) ja nähdä, millä ulottuvuuksilla muutoksia on tapahtunut, mihin suuntaan ja miten paljon. Profiilien ja kokonaislukemien vertailuun on saatavissa esimerkiksi Terveys2000-aineistosta Lihavuusleikkauspotilaiden 5D-lukemat ja -profiilit ennen leikkausta ja yksi vuosi sen jälkeen sekä verrattuna ikä- ja sukupuolivakioituun väestöön. 5D-lukema Vertailuväestö 0,935 Potilaat ennen leikkausta 0,844 Elämänlaadun ulottuvuudet Potilaat v leikkauksen jälkeen 0,900 Liikuntakyky Näkö Kuulo Hengitys Nukkuminen Syöminen Puhuminen Erityistoiminta Tavanomaiset toiminnot Henkinen toiminta Vaivat ja oireet Masentuneisuus Ahdistuneisuus Energisyys Sukupuolielämä 0,60 0,65 0,70 0,75 0,80 0,85 0,90 0,95 Tasoarvo Mukautettu ja suomennettu lähteestä (9). Vertailuväestö Potilaat ennen leikkausta Potilaat v leikkauksen jälkeen (nyttemmin myös Terveys20-aineistosta) väestöreferenssejä, jotka voidaan painottaa vastaamaan tutkittavan potilasjoukon ikä- ja sukupuolijakaumaa. Tällöin nähdään, millä ulottuvuuksilla ja miten paljon potilaat keskimäärin poikkeavat vertailuväestöstä ennen hoitoa ja sen jälkeen eri ulottuvuuksilla ja kokonaislukemassa. 5D-profiilit esitetään tavallisesti graafisesti, esimerkkinä kuvio 2. Ennen leikkausta potilaiden tila useimmilla ulottuvuuksilla oli selvästi huonompi kuin vertailuväestön, mutta vuoden kuluttua leikkauksesta paljon lähempänä heitä. Potilaiden keskimääräisessä 5D-lukemassa on tapahtunut kliinisesti tärkeä muutos parempaan, vaikka vertailuväestön tasoa ei olekaan saavutettu. 265
6 terveydenhuolto 5D-mittarilla voidaan myös tehdä vertailuja hoitoyksiköiden välillä. 5D-mittarin käyttömahdollisuuksia Jatkuvasti kertyy lisää näyttöä siitä, että 5D täyttää parhaiten hyvän mittarin ominaisuudet. Mittaria käytetäänkin varsin laajasti sekä Suomessa että ulkomailla. Se on saatavilla jo 28 kielellä ja sen käyttökohteista on julkaistu runsaasti tutkimuksia (9). Mittarin avulla voidaan saada yksittäisen potilaan tasolla tietoa siitä, millaisiin terveysongelmiin hän tarvitsee hoitoa tai kuntoutusta. Tämä voidaan päätellä potilaan 5D-profiilista ja -lukemasta ennen hoitoa verrattuna samanlaisen henkilön 5D-profiiliin ja -lukemaan väestössä. Potilaan hoidosta saama hyöty näkyy vastaavasti vertaamalla hänen hoidon jälkeistä 5D-profiiliaan ja -lukemaansa hoitoa edeltäviin sekä samanlaisen henkilön 5D-profiiliin ja -lukemaan väestössä. Kun on kertynyt riittävästi tietoa potilaiden ominaisuuksista ja tilasta ennen hoitoa ja erilaisten hoitojen jälkeen, voidaan analysoida, millaiset potilaat hyötyvät mistäkin hoidoista, millaiset eivät. Näiden analyysien pohjalta voidaan laatia ennustemalleja siitä, miten yksittäinen potilas hyötyisi eri hoidoista, kun tiedetään potilaan tila ja ominaisuudet ennen hoitoa, ja löytää hänelle todennäköisesti vaikuttavin hoitomuoto. Terveyskeskukset tai sairaalat voivat mittarin avulla selvittää, mikä on eri sairauksien erilaisten hoitovaihtoehtojen suhteellinen vaikuttavuus ja kustannukset huomioon ottaen, tehokkuus. Vastaavia vertailuja voidaan tehdä myös terveydenhuollon yksiköiden välillä. Näin voidaan tutkia esimerkiksi, onko tietyn sairauden hoidossa vaikuttavuus- ja tehokkuuseroja hoitokuvio 3. Eri mittarien keskimääräiset elämänlaatulukemat suomalaisen naisväestön eri ikäryhmissä verrattuna oman terveyden keskimääräisiin TTO-arvotuksiin. Elämänlaatulukema 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0, Mukautettu ja suomennettu lähteestä (9). Ikäryhmät TTO oma 5D SF-6D HUI3 EQ UK TTO kuntaelin-, kardiovaskulaari- ja psykosomaattisten sairauksien kuntoutuksessa suurimmat muutosvasteindeksin arvot saatiin 5D:llä ja SF-6D:llä, selvästi huonoimmat EQ-5D:llä (2). Myös keuhkoahtaumataudin hoidossa 5D:n muutosvaste oli parempi kuin EQ-5D:llä (6). Mittarit tuottavat samoille yksilöille ja ryhmille erilaisia elämänlaatulukemia, mutta minkä mittarin lukemat ovat valideja QALY-laskennassa? Ainakin teoreettisesti potilaiden oman terveydentilan TTO-arvotusten (Time-trade off) pitäisi olla valideja, sillä ne heijastavat suoraan heidän omaa vaihtokurssiaan elämän pituuden ja kokemukseen perustuvan elämänlaadun välillä. Laaja suomalainen tutkimus 4 erikoisalaan liittyvistä eri sairauksista lievemmin tai vakavammin kärsivien potilaiden joukossa osoitti, että sikäli kuin oman terveyden TTO-arvotukset ovat valideja QALY-laskelmiin, ovat myös 5Dlukemat valideja heterogeenisessa potilasjoukossa (7). Myös Australiassa tehdyn validiteettitestin mukaan 5D:n lukemat vastasivat parhaiten potilaiden oman terveyden TTO-arvotuksia (8). Suomalaisella väestötutkimuksella selvitettiin, missä määrin mittarien tuottamat keskimääräiset elämänlaatulukemat väestön eri ikäja sukupuoliryhmissä kuvaavat väestön oman terveyden TTO-arvotuksia eli vaihtokurssia elämän pituuden ja laadun välillä. Tulokset näkyvät kuviosta 3. Kaikkiaan 5D-lukemat ovat lähimpänä ihmisten omia TTO-arvoja ja hyvin lähellä niitä 75-ikävuoteen asti. Suurimmat poikkeamat olivat EQ-5D-lukemissa sekä SF-6D-lukemissa varsinkin nuorilla. Kaikilla mittareilla poikkeamat kasvavat vanhimmissa ikäryhmissä. Tulokset olivat samanlaisia miehillä. Todennäköisesti erot johtuvat terveydentilan kuvailujärjestelmien erilaisesta erottelukyvystä ja eroista arvotusjärjestelmässä. 266
7 tieteessä paikkojen kesken. Samoin nähdään, onko tiettyyn hoitoon tulevien potilaiden elämänlaatu samanlainen eri hoitopaikoissa. Lopuksi Terveydenhuollon toiminnan tehostaminen edellyttää hoidon vaikuttavuuden jatkuvaa seurantaa. Tämän tiedon kerääminen onnistuu jatkossa yhä helpommin sähköisen sairauskertomuksen sivutuotteena. Yhteismitallisten vaikuttavuus- ja kustannustietojen yhdistäminen avaa huikeita näköaloja terveydenhuollon käytännön ongelmien ratkaisemiseen yhä kustannusvaikuttavammalla tavalla. n English summary > in english Measurement of health-related quality of life Tilaa Lääkärimatrikkeli! Lääkärimatrikkeli 202 julkaistaan toukokuussa. Matrikkeli on laajempi kuin koskaan aiemmin: se sisältää perustiedot yli lääkäristä. Matrikkeli on ilmestynyt säännöllisesti viiden vuoden välein jo 60 vuoden ajan. Käyttäjinä ovat työnantajat, yhteistyökumppanit ja kollegat. Tietoja käytetään mm. tarkistettaessa lääkärin koulutusta ja taustatietoja sekä etsittäessä luennoitsijoita. Tilauksen voit tehdä lähettämällä toimitus- ja laskutustietosi osoitteeseen: matrikkeli202@laakariliitto.fi Hinta on jäsenille 78 euroa ja muille 22 euroa. Jäsen saa tilata jäsenhinnalla yhden matrikkelin. 267
8 english summary Harri Sintonen Ph.D., Emeritus Professor University of Helsinki Hjelt Institute, Department of Public Health Measurement of health-related quality of life Quality-adjusted life years (QALYs) gained have become the most important measure of commensurate effectiveness of health care. Calculation of QALYs requires a generic quality of life instrument that produces a single index number on a scale of 0 (dead full health). Further criteria (usability and acceptability, test-retest reliability, content validity, sensitivity in terms of discriminatory power and responsiveness to change) for choosing such an instrument are described. The most frequently used instruments (5D, EQ-5D, HUI3 and SF-6D) and their properties are introduced and compared head-to-head against these criteria. In particular, attention is paid to the extent that the instruments meet the properties required of an instrument suitable for QALY calculations. This is judged by the extent to which the scores of the different instruments reflect direct time trade-off (TTO) valuations of own health by patients and the general population. At least theoretically, such valuations should meet the requirements of validity for QALY calculations, since these valuations explicitly measure the patients and general population s trade-off between length and experience-based quality of life. Overall it seems that the 5D best meets the criteria and properties of a good instrument. Finally, different ways of using the instruments are presented. 267a
Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS
Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla
LisätiedotElämänlaatu ja sen mittaaminen
04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä
LisätiedotSuomalaisten näkö ja elämänlaatu. Alexandra Mikhailova, FT
Suomalaisten näkö ja elämänlaatu Alexandra Mikhailova, FT 7..27 Näkövammaisuus ja sokeus Näkövammaisuuden ja sokeuden aiheuttajat maailmanlaajuisesti: IAPB vision atlas, 27 Näön merkitys Heikentynyt näkökyky
LisätiedotLaatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa
Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa Johtaja Juha Teperi Terveysfoorumi 12.3. 2015 Esityksen teemoja Mitä terveyshyöty on? Terveyshyödyn mittaamisesta Esimerkkejä jo otetuista kehitysaskelista Kuinka
LisätiedotTerveydenhuollon tavoitteet
Apuvälineet kliiniseen päätöksentekoon Olli-Pekka Ryynänen Itä-Suomen yliopisto Terveydenhuollon tavoitteet Tuotetaan terveyttä niin paljon kuin mahdollista sillä henkilökuntaresurssilla, joka on käytettävissä.
LisätiedotLinnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg
Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit
LisätiedotTerveys ja talous: Voiko terveyttä ostaa?
Terveys ja talous: Voiko terveyttä ostaa? Harri Sintonen Terveystaloustieteen professori (emeritus) Helsingin yliopisto/hjelt-instituutti/kansanterveystieteen osasto Terveystaloustiede Taloustieteen ajattelutavan,
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotMiten tulisi rakentaa kannusteet terveyden edistämiselle?
Miten tulisi rakentaa kannusteet terveyden edistämiselle? Dos. Osmo Kuusi Aalto-yliopisto, Turun yliopisto What Futures Oy 14.11.2014 Eri tulkinnat terveydestä 1) Funktionaalisen tulkinnan mukaan terveyttä
LisätiedotArviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa
Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin
LisätiedotTerveystaloustiede. Petra Falkenbach TtM
Terveystaloustiede Petra Falkenbach TtM 18.4.2018 19.4.2018 Terveystaloustiede Terveystaloustiede tarkastelee terveydenhuoltoa taloustieteen näkökulmasta ja sen menetelmiä käyttäen Tarkastelu koskee kaikkea
LisätiedotMiten elämänhallintaa voi mitata?
Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus
Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus Terveystaloustieteen ja kustannusvaikuttavuuden perusteita Jyväskylä 6.5.2015 TtM Simo Jääskeläinen FI-DM-15-04-05 1 Sisältö Terveystaloustiede Mitä se
LisätiedotVajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset. 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala
Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala Alipainoiset ( 75 % ihannepainosta): 40 % pitempään osastolla
LisätiedotTekonivelleikkausten PROM tulokset. Antti Eskelinen
Tekonivelleikkausten PROM tulokset Antti Eskelinen 26.4.2019 Sidonnaisuudet Työantaja: Tekonivelsairaala Coxa Oy Luottamustehtävät: Asiantuntijatyöryhmän jäsen, Tekonivelrekisteri, THL Steering Committee
LisätiedotMiten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?
Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi
LisätiedotKiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
1 Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 2 Näytöastekatsauksia liikkumisen terveyshyödyistä. Viimeisin, johon suomalaiset terveysliikuntasuosituksetkin perustuvat, on vuodelta 2008. 3 Visuaalinen
LisätiedotCP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi
CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys
LisätiedotWHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO
WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO Ohjeet Tällä lomakkeella pyydämme Teitä arvioimaan elämänlaatuanne, terveyttänne ja muita arkielämänne asioita. Vastatkaa kaikkiin
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotWHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO
WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO Ulottuvuus 1 Ulottuvuus 2 Ulottuvuus 3 Ulottuvuus 4 Kaavat eri ulottuvuuksien yhteispisteiden laskemiseen (6-Q3) + (6-Q4) + Q10 +
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty
LisätiedotSocca. Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus. Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa. Petteri Paasio FL, tutkija
Socca Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa Petteri Paasio FL, tutkija 1 Mitä mittaaminen on? RIITTÄVÄN TARKAT HAVAINNOT KÄSITTEET, JOILLA ON RIITTÄVÄN
LisätiedotMitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Mitä on näyttö vaikuttavuudesta Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sidonnaisuudet Päätoimi Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Suomen ASH ry hallitus Tieteellinen näyttö Perustana
LisätiedotLaadulla lisää elinvuosia laatupainotetut elinvuodet. Pirjo Räsänen, arviointijohtaja HUS Tehy, terveyspoliittinen seminaari, 31.8.
Laadulla lisää elinvuosia laatupainotetut elinvuodet Pirjo Räsänen, arviointijohtaja HUS Tehy, terveyspoliittinen seminaari, 31.8.2018 1 Tuloksellisuus ilmaisee kokonaistavoitteiden saavuttamista Tuloksellisuus
LisätiedotTerveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta
Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa
LisätiedotMarjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226
Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotKohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää
Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden
LisätiedotWHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO
WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO Ohjeet Tällä lomakkeella pyydämme Teitä arvioimaan elämänlaatuanne, terveyttänne ja muita arkielämänne asioita. Vastatkaa kaikkiin
LisätiedotRAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa
RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa Mika Pekkonen lääketieteen tohtori liikuntalääketieteen erikoislääkäri kuntoutuksen erityispätevyys johtava ylilääkäri varatoimitusjohtaja Peurunka Hyviin toimintakäytäntöihin
Lisätiedot15D-TERVEYSMITTARIN KÄYTTÖKELPOISUUS ELEKTIIVISTEN VERISUONIKIRURGISTEN TOIMENPITEIDEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINNISSA
15D-TERVEYSMITTARIN KÄYTTÖKELPOISUUS ELEKTIIVISTEN VERISUONIKIRURGISTEN TOIMENPITEIDEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINNISSA Katariina Vettenranta Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotLääketeollisuus ry kevätseminaari VIISAITA PÄÄTÖKSIÄ KUSTANNUSVAIKUTTAVUUDELLA. Teija Kotomäki. Yhteiskuntasuhdejohtaja
Lääketeollisuus ry kevätseminaari VIISAITA PÄÄTÖKSIÄ KUSTANNUSVAIKUTTAVUUDELLA Vaikuttavuustieto ja mittaaminen. Miten ja millaista tietoa tulisi kerätä? Miten saadaan tietoa kustannusvaikuttavista ja
Lisätiedot1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)
Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,
LisätiedotKäyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?
Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotToimintakykyä arvioitava
ICF ja toimintakyvyn arviointi Toimintakykyä arvioitava ICF Workshop JAMK 2015 1 Tarpeen arviointi Toimintakyvyn arviointi ICF ohjaa valitsemaan arviointimenetelmiä suhteessa intervention sisältöön (keinoina
LisätiedotPET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala
PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?
LisätiedotUusien lääkkeiden ja menetelmien käyttöönottoprosessi OYS-ERVAlla
Uusien lääkkeiden ja menetelmien käyttöönottoprosessi OYS-ERVAlla Miia Turpeinen, Dos., el. Arviointiylilääkäri, OYS-ERVA 30.3.2017 Yhteistyöseminaari 1. Too much unnecessary care 2. Avoidable harm to
LisätiedotMiten terveyshyötytietoa tulisi tuottaa ja käyttää päätöksenteon tukena? Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Arviointiylilääkäri HUS ja KYS
Miten terveyshyötytietoa tulisi tuottaa ja käyttää päätöksenteon tukena? Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Arviointiylilääkäri HUS ja KYS Terveydenhuollon päämääränä on terveyden maksimointi
LisätiedotHOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ
HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ TERVEYDENHUOLLON ATK PÄIVÄT TAMPERE 10.05.2004 HANNA ASCHAN, JYH HYKS, JORVIN SAIRAALA TIETOJEN KÄYTTÖ JOHTAMISESSA JOHTAMISKULTTUURI AVOIMUUS, OIKEUDENMUKAISUUS
LisätiedotAKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014
AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos
Lisätiedot1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono
1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 2. Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 tällä
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017
KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 Keski-Suomen maakunnan väestörakenne ja väestöennuste vuodesta 2014 vuosiin 2030 ja 2040. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomen maakunnassa vuonna
LisätiedotRIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA
Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö
LisätiedotNäkyykö kuntouttava työote RAIsta?
Näkyykö kuntouttava työote RAIsta? Pia Vähäkangas TtT, Sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Harriet Finne-Soveri, tutkimusprofessori 31.3.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Toimintakyky
LisätiedotKävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013
Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin
LisätiedotEettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto
Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä
ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä Seppo Koskinen ja työryhmä Mikä on Roosa? Roosa on Romanien hyvinvointitutkimus. Se on osa laajempaa DIAKin (Diakonia ammattikorkeakoulun)
LisätiedotLääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi
Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Arviointien tavoite Tuottaa tietoa lääkkeiden käyttöönottoon ja korvattavuuteen
LisätiedotT erveydenhuollon perimmäisenä tarkoituksena
Risto P. Roine Hoidon vaikuttavuuden arviointi 15D-mittarilla Viime aikoina on kiinnitetty yhä enemmän huomiota terveydenhuollon vaikuttavuuteen ja vaadittu näyttöä terveydenhuollon tuloksellisuudesta
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotSISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA
SISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA Juha Pekkanen 1,2, Janne Viertävä 2, Katja Borodulin 2, Pekka Jousilahti 2, Tiina Laatikainen 2 1 Kansanterveystieteen osasto, Helsingin Yliopisto
LisätiedotSuomalaisten HIV+ elämänlaatu. Nuno Nobre, Sh, DQI, TtM
Suomalaisten HIV+ elämänlaatu Nuno Nobre, Sh, DQI, TtM Tämän session tavoite Raportoida suomalaisten HIV+ elämänlaadusta Meidän tutkimus- Quality of Life of People living with HIV/AIDS in Finland WHOQoLHIV-BREF
LisätiedotEfficiency change over time
Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel
LisätiedotKiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:
Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:
LisätiedotKyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista
Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotMittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori
Mittaamisen maailmasta muutamia asioita Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori SISÄLTÖ 1. Mittari vs. indikaattori vs. menetelmä - mittaaminen 2. Luotettavat mittarit 3. Arvioinnin
LisätiedotKäypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä
Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotOther approaches to restrict multipliers
Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of
LisätiedotVÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä
VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä Tutkimusten tarkoitus 1) Tilanteen kuvaaminen Millaisia terveys- ja hyvinvointiongelmia väestössä on? (esim. sydäntaudit, allergiat, mielenterveysongelmat,
LisätiedotMove! laadun varmistus arvioinnissa. Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere
Move! laadun varmistus arvioinnissa Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere Fyysisen toimintakyvyn mittaaminen Tarkoituksena tuottaa luotettavaa tietoa mm. fyysisestä suorituskyvystä
LisätiedotTerveys ja talous: Voiko terveyttä ostaa?
Terveys ja talous: Voiko terveyttä ostaa? Harri Sintonen Terveystaloustieteen professori (emeritus) Helsingin yliopisto/hjelt-instituutti/kansanterveystieteen osasto ja FinOHTA (konsultti) Terveystaloustiede
Lisätiedot15224 standardi johtamisen ja laadukkaan työn tukena auditoijan näkökulma YTL Merja Huikko
15224 standardi johtamisen ja laadukkaan työn tukena auditoijan näkökulma Mielikuvia laadunhallinnasta ja laatustandardeista etsitään vain virheitä ja syyllisiä vie paljon aikaa oikealta työltä mielletään
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotVaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi
Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate
LisätiedotKeski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila
Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila Liiteosa II Keski-Suomen Sote - aineistoa, syksy 2017 Markku Harvisalo, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA, SYKSY 2017 15.9.2017
LisätiedotYleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet
Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto
LisätiedotEU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin
EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the
LisätiedotTerveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa
Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin
LisätiedotUusi kipu- ja toimintakykymittari PTA
Uusi kipu- ja toimintakykymittari PTA Vesa Lehtola, ftomt, TtM Anu Kaksonen, ft lehtori, TtM Tausta Patient Specific Functional Scale (PSFS)- mittarin on kehittänyt kanadalainen Paul Stratford työryhmineen
LisätiedotICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat
ICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat Asko Niemelä Psykiatrian erikoislääkäri Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintojen kehittämisseminaari Härmän kuntokeskus,
LisätiedotTulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi
Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...
LisätiedotTerveyteen liittyvän elämänlaadun mittareiden rakenne sekä niiden käyttö terveydenhuollon arviointitutkimuksissa ja päätöksenteossa*
Kansantaloudellinen aikakauskirja - 93.vsk. - 3/1997 Terveyteen liittyvän elämänlaadun mittareiden rakenne sekä niiden käyttö terveydenhuollon arviointitutkimuksissa ja päätöksenteossa* ARTO OHINMAA KTT,
LisätiedotPsykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla
Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,
LisätiedotWHOQOL BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI LYHYT VERSIO. Vain tutkijoiden sisäiseen käyttöön_ (Only for internal use for researchers).
WHOQOL BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI LYHYT VERSIO Vain tutkijoiden sisäiseen käyttöön_ (Only for internal use for researchers). Kaavat eri ulottuvuuksien yhteispisteiden laskemiseen
LisätiedotLiikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?
Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa
LisätiedotTerveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville
Terveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville Pauliina Husu TtT, erikoistutkija UKK-instituutti Kuntotestauspäivät, 21.3.2019 Terveyskunto fyysistä kuntoa määrittävät kehon rakenteet ja toiminnot, joilla
LisätiedotStandardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto
Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla
LisätiedotPitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve
Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotLisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen. Kuntatalo (iso luentosali) Helsinkicc. Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen
Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen Torstai 31.1.2013 klo 8.45-16.00 Kuntatalo (iso luentosali) Helsinkicc Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen Torstai 31.1.2013 klo 8.45-16.00 Kuntatalo (iso luentosali)
LisätiedotAuronin ihmiskokeen tulokset. Yli 85% pystyi vähentämään särkylääkkeiden käyttöä.
Auronin ihmiskokeen tulokset. Yli 85% pystyi vähentämään särkylääkkeiden käyttöä. Auron julisti sodan turhia lääkkeitä vastaan syksyllä 2016. Todistaaksemme fysioterapian tehon yhdistettynä etävalmennukseen
LisätiedotHYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon
LisätiedotMitä vammaisuudesta voidaan sanoa väestötutkimusten perusteella?
Vammaispalveluiden neuvottelupäivät Helsinki, 20.1.2017 Mitä vammaisuudesta voidaan sanoa väestötutkimusten perusteella? Päivi Sainio, Katri Sääksjärvi, Päivi Nurmi- Koikkalainen, Sanna Ahola ja Seppo
LisätiedotLiikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku
Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön
LisätiedotHammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?
Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät
LisätiedotTerveydenhuollon taloudellinen arviointi
Terveydenhuolto tieteessä Pirjo Räsänen dosentti, FT, esh, arviointipäällikkö HUS, ulkoisen tarkastuksen yksikkö pirjo.rasanen@hus.fi Harri Sintonen VTT, emeritusprofessori Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti,
LisätiedotKysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien
LisätiedotNoona osana potilaan syövän hoitoa
Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän
LisätiedotKliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen
LisätiedotTerveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY
Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Medinet mahdollistaa sähköisen hoidon ammattilaisen ja potilaan välillä. Medinet toimii myös
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
LisätiedotTyön imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen
Työn imun yhteys sykemuuttujiin Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imu (Work Engagement) Wilmar Schaufeli ja Arnold Bakker ovat kehittäneet work engagement -käsitteen vuosituhannen
LisätiedotKykyviisari tulee, oletko valmis?
Kykyviisari tulee, oletko valmis? Muutoksen seuranta aikuissosiaalityössä mittareita ja menetelmiä asiakastyöhön ke 25.4.2018 Työterveyslaitos: Kirsi Unkila ja Minna Savinainen Solmu-koordinaatiohanke
LisätiedotToimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa
Toimintakykykyselyn tuloksia Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa 24.11.2016 Toimintakyvyn kartoituksen tavoitteet luoda Sovatek-säätiön ja Jyväskylän Katulähetyksen asiakasprofiilien kuvaus kerätä
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotA/B Lohkojärjestelmä
A/B Lohkojärjestelmä Suomessa käytettään A/B lohkojärjestelmää suurimmassa osassa painikilpailuja, mukaan lukien kaikkien ikäryhmien SM-kilpailut sekä KLLpainit. A/B lohkojärjestelmässä noudatetaan seuraavia
Lisätiedot