Terveys ja talous: Voiko terveyttä ostaa?
|
|
- Ari-Matti Laaksonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Terveys ja talous: Voiko terveyttä ostaa? Harri Sintonen Terveystaloustieteen professori (emeritus) Helsingin yliopisto/hjelt-instituutti/kansanterveystieteen osasto ja FinOHTA (konsultti)
2 Terveystaloustiede Taloustieteen ajattelutavan, teorioiden ja tutkimusmenetelmien soveltamista terveyden alueelle sekä tälle alueelle soveltuvan taloudellisen teorian ja metodiikan kehittämistä
3 Terveystaloustiede: Perusoletus ja -tavoite Terveydenhuollon voimavarat rajalliset (niukat) Terveydenhuollon ensisijainen ja perimmäinen tehtävä on TUOTTAA TERVEYTTÄ näillä voimavaroilla. Terveystaloustieteen tavoitteena saada terveydenhuolto mahdollisimman - tehokkaaksi ja - oikeudenmukaiseksi terveyden tuotannossa
4 Terveystaloustiede tutkii erityisesti miten terveystarpeisiin nähden niukat terveydenhuollon voimavarat kohdennetaan (miten asiat ovat) ja miten ne tulisi kohdentaa ja käyttää niin, että niistä saatava terveyshyöty olisi mahdollisimman suuri (miten asioiden tulisi olla) eli mittaa ja arvottaa terveyden säilyttämiseksi sekä sairauden ehkäisemiseksi, lievittämiseksi ja parantamiseksi tarkoitettujen vaihtoehtoisten toimenpiteiden/ menetelmien kustannus- ja terveysvaikutuksia sekä vertaa näiden vaikutusten suhdetta eli tehokkuutta
5 Terveystaloustiede suosittaa valittavaksi ja käytettäväksi annetuilla, terveystarpeisiin nähden rajallisilla voimavaroilla eniten terveyttä tuottavia ratkaisuja (= terveyden maksimointi- eli tehokkuuspyrkimys), jotka tyydyttävät myös halutut oikeudenmukaisuusnäkökohdat eli tavoitteet jakautumisen suhteen (= oikeudenmukaisuuspyrkimys)
6 Terveystaloustiede avustaa välttämättömien ja väistämättömien valintojen tekemistä ja prioriteettien asettamista tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden suuntaan
7 Valintaongelmia terveydenhuollossa Voimavarat rajallisia, uusia menetelmiä tulee koko ajan => on koko ajan tehtävä valintoja ja päätöksiä siitä, - mitä menetelmiä (seulovia, ehkäiseviä, diagnostisia, hoitavia, kuntouttavia) käytetään ja otetaan käyttöön, mistä luovutaan - millaisilla voimavarayhdistelmillä toimitaan (esim. henkilöstömitoitus ja mix), - mihin kohdejoukkoon menetelmiä kohdistetaan (indikaatio/laajuus), - missä tarjotaan (esim. polikliinisesti vai vuodeos:lla) ja - milloin tarjotaan (= vaihtoehtoiset ajoitusratkaisut, esim. milloin hoito aloitetaan ja lopetetaan)
8 TEHOKKUUSPYRKIMYS käytettävissä olevilla voimavaroilla pyritään saamaan aikaan mahdollisimman suuri terveyden lisäys (vaikuttavuus), tai annettu kiinteä terveystavoite pyritään saavuttamaan mahdollisimman pienin voimavaroin.
9 Tehokkuus ja eettisyys Eettisessä mielessä tehokkuuspyrkimys ei ole huolestuttavaa, vaan tämän pyrkimyksen puute, sillä tehottomuuden vuoksi ihmiset jäävät turhaan hoitoa vaille ja/tai saavat huonompaa hoitoa kuin mikä olisi mahdollista, ja siksi tehottomuus ja epärationaalisuus terveydenhuollossa maksetaan ylimääräisenä kuolemana ja sairautena (= vaihtoehtoiskustannus) Tehokkuuspyrkimyksestä pitäisi poiketa vain yhteisesti hyväksyttyjen oikeudenmukaisuuskriteerien (arvovalintojen) perusteella
10 Miksi taloustiedettä terveydenhuoltoon? Terveydenhuollon menojen voimakas kasvu (Suomessa menot kasvaneet reaalisesti yli 9-kertaisiksi; vuonna 2010 menot 16.0 miljardia euroa (2 986 /as.); BKT-osuus 3.9 %:sta noin 8.9 %:iin Julkisen rahoituksen osuuden voimakas kasvu (58 % v. 1960, 74.9 % v. 2009) Voimavarojen lisäyksen vähenevä rajatuote Terveyden ja terveydenhuollon erityispiirteet Lama 1990-luvun alussa => tehostamisen tarve; lama 2011-????=> tehostamisen tarve???? Taloustiede keskittyy voimavarojen järkiperäiseen kohdentamiseen rajallisten voimavarojen vallitessa
11 Terveydenhuoltomenot vuosina vuoden 2009 hinnoin, milj. euroa Terveydenhuollon bruttoinvestoinnit Matkat Terveydenhuollon hallintomenot Hoitolaitteet ja muut lääkinnälliset kestokulutustavarat Lääkkeet ja muut lääkinnälliset kulutustavarat Muu terveydenhuolto Sairausvakuutuksen korvaama yksityinen terveydenhuolto Vanhusten laitoshoito Työterveys- ja opiskeluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Perusterveydenhuolto (pl. työterveys-, opiskelu- ja hammashuolto) Erikoissairaanhoito
12 Terveydenhuoltomenojen rakenne vuonna 2010, % Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto (pl. työterveys-, opiskeluja hammashuolto) Suun terveydenhuolto Työterveys- ja opiskeluterveydenhuolto Vanhusten laitoshoito Sairausvakuutuksen korvaama yksityinen terveydenhuolto Muu terveydenhuolto Lääkkeet ja muut lääkinnälliset kulutustavarat Hoitolaitteet ja muut lääkinnälliset kestokulutustavarat Terveydenhuollon hallintomenot Matkat Terveydenhuollon bruttoinvestoinnit Lähde: THL, Terveydenhuollon menot ja rahoitus
13 Terveydenhuollon menot eräissä EU -maissa ja USA:ssa vuonna 2006, ostovoimakorjatut menot asukasta kohti US$ USA Luxembu Itävalta Ranksa Saksa Ruotsi Irlanti Iso- SUOMI Italia Kreikka Espanja Portugali Unkari Tsekki Slovakia Puola Julkiset menot Yksityiset menot
14 Terveydenhuollon bkt osuus (%) 2008 USA Ranska * Sveitsi Saksa *,,** Itävalta Kanada Belgia Portugali* Hollanti * * * * Uusi-Seelanti Tanska Kreikka Ruotsi *,,** Islanti Italia Espanja Iso-Britannia Irlanti Norja Australia* SUOMI Japani* Luxemburg* Etelä-Korea * * 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 Osuus (%) bkt:sta Sairausvakuutus Verotus * Yksityisen rahoituksen osuus yli 30 % ** Minkään rahoitusmuodon osuus ei ylitä 50 %
15 Terveydenhuoltomenot suhteessa bruttokansantuotteeseen Pohjoismaissa, EU(15)- ja OECD-maissa , % 11,0 10,0 9,0 Suomi Tanska 8,0 Islanti 7,0 Norja Ruotsi 6,0 OECD 5,0 EU (15) 4,
16 Terveydenhuoltomenojen rahoitus vuosina % Työnantajat Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Kotitaloudet 60 Yksityinen vakuutus Avustuskassat Kela Kunnat Valtio Lähde: THL, Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2010
17 Kotitalouksien rahoitusosuus on Suomessa EU -maaksi poikkeuksellisen korkea Kotitalouksien osuus (%) rahoituksesta EU 15 Suomi OECD
18 Terveyden kysynnän taloudellinen malli (Grossmanin malli) - poistot Kulutushyödyke Terveyden Arvo=> QALYt Terveys Investointihyödyke Vapaa-ajan toiminnot Työ Vapaa-ajan Arvo=> QALYt Työpanoksen arvo=> Tuottavuus + investointi
19 PANOKSET (I) (Voimavarat x niiden arvo) = Terveydenhuollon menot (kust:t) TUOTANTO- PROSESSI Voimavarojen yhdistely TUOTOS (O) Suoritteet Palvelut Menetelmät? VAIKUTTAVUUS (E) Terveydentilan muutos Tuottavuus = O / I Taloudellisuus = Kust. / O Tehokkuus = E / I VAIKUTTAVUUS (effectiveness) = toiminnalla aikaansaatu muutos ihmisten terveydentilassa RUTIINIOLOSUHTEISSA TEHO (efficacy) = muutos terveydentilassa IHANNEOLOSUHTEISSA TEHOKKUUS (efficiency) = kustannus-vaikuttavuus TUOTTAVUUS (productivity) = tekninen tehokkuus TALOUDELLISUUS = tuotoksen yksikkökustannus
20 Terveydenhuollon tuotos Kaksi peruslinjaa 1/2 1) Tuotoksella pyritään kuvaamaan terveydenhuollon hyvinvointivaikutuksia "Kuinka paljon terveydenhuolto lisää kansalaisten hyvinvointia, so. terveyttä" 2) Tuotoksella pyritään kuvaamaan tuotettujen palvelujen määrän muutoksia "Kuinka paljon kansalaiset hyötyvät terveydenhuollon toiminnasta palveluina?"
21 Terveydenhuollon tuotos Kaksi peruslinjaa 2/2 Palvelu -lähestymistavan (2.) kiinnostuksen kohteena on terveydenhuollon tuottavuus Hyvinvointi (terveys) -lähestymistavan (1.) kiinnostuksen kohteena on terveydenhuollon tehokkuus
22 Tuotos terveydenhuollon tuottavuustarkastelussa Kiinnostuksen kohteena palvelutuotanto Välituotos Tuotos = Hoitojakso, hoitopäivä, käynti, tutkimus = Episodi, hoitoketju, hoidettu potilas Vaikuttavuus = Terveyteen liittyvän elämänlaadun (QALY) muutos
23 Tuotos terveydenhuollon tehokkuustarkastelussa Kiinnostuksen kohteena toiminnan vaikutus terveyteen Välituotos = Hoitojakso, hoitopäivä, käynti, tutkimus Tuotos = Episodi, hoitoketju, hoidettu potilas Vaikuttavuus = Esim. terveyteen liittyvän elämänlaadun (QALY) muutos
24
25
26 Horisontaalinen oikeudenmukaisuusindeksi 21 OECD-maassa - kaikki lääkärikäynnit 0,125 0,100 0,075 0,050 0,025 0,000-0,025-0,050-0,075-0,100 IRL NLD SUI ITA CAN NOR FRA SWE PRT BEL ESP HUN DNK GRC DEU AUT US Finland Lähde: van Doorslaer et al 2006
27 Taloudellinen arviointi Terveystaloustieteen alue, missä tutkitaan terveydenhuollon menetelmien tehokkuutta Menetelmien tuottamia terveysvaikutuksia punnitaan niiden saavuttamisen vaatimia uhrauksia vasten
28 Miksi taloudellinen arviointi on tärkeää? Kun voimavaroja käytetään tietyllä tavalla, pitäisi vastata kahteen kysymykseen: 1) Mitä saavutetaan = vastine/arvo voimavaroille/rahoille nykyisessä käytössä = saavutetut terveysvaikutukset 2) Mitä menetetään = vastine/arvo voimavaroille/ rahoille parhaassa vaihtoehtoisessa käytössä = vaihtoehtoiskustannus = menetetyt terveysvaikutukset Miten tämä vastine/arvo pitäisi määrittää ja arvioida?
29 Taloudellisen arvioinnin menetelmät Kustannukset lasketaan kaikissa samalla tavalla Erotteleva tekijä terveydellisten vaikutusten mittaustapa 1. Kustannusten minimointianalyysi 2. Kustannus-vaikuttavuusanalyysi (cost effectiveness) 3. Kustannus-utiliteettianalyysi (cost utility) 4. Kustannus-hyötyanalyysi (cost benefit)
30 Kustannusten minimointianalyysi Cost minimisation analysis Voidaan käyttää, kun tiedetään, että vertailtavat hoitomuodot tuottavat saman terveydellisen lopputuloksen Etsitään vaihtoehto, jolla samaan lopputulokseen päästään pienimmin kustannuksin Harvoin käyttökelpoinen, koska eri hoitomuotojen vaikuttavuus on harvoin täysin sama
31 Kustannus-vaikuttavuusanalyysi Cost-effectiveness analysis Terveysvaikutukset mitataan yksinkertaisilla luonnollisilla yksiköillä kuten lisäelinvuosilla, vältetyillä sairaustapauksilla, kivuttomilla päivillä jne. tai muilla objektiivisilla (fysikaalisilla, kemiallisilla tms.) parametreilla kuten muutoksella kolesterolitasossa, verenpaineessa, luuntiheydessä jne. Antavat usein terveydentilan ja hyvinvoinnin muutoksista liian kapean ja yhteismitattoman kuvan Ei sovellu, kun vertailtavien hoitojen päävaikutukset eroavat toisistaan tai kun vertailtavilla hoidoilla on erilaiset sivuvaikutusprofiilit
32 Kustannus-utiliteettianalyysi Cost-utility analysis Vaikuttavuutta mitataan muutoksella laatupainotetuissa elinvuosissa (Quality-Adjusted Life Years = QALYs gained) Mahdollistaa parhaiten tuloksiltaan erilaisten hoitomuotojen vertailun Geneeriset yhden indeksiluvun elämänlaatumittarit (esim. 15D, 16D, 17D) mahdollistavat eri hoitomuotojen tuottamien terveyshyötyjen vertailun samassa sairaudessa tai jopa eri taudeissa yhteismitallisesti
33 Kustannus-hyötyanalyysi Cost-benefit analysis Sekä kustannukset että terveyshyödyt mitataan/ arvotetaan rahassa Onko saavutettu rahamääräinen hyöty suurempi kuin sairauden hoitoon uhrattu rahallinen panos? Terveyshyötyjen muuttaminen rahamääräisiksi kiistanalaista tai jopa mahdotonta Kustannus-hyötyanalyysin soveltamisessa siten vaikeuksia
34 Voimavarojen käytön identifiointi Kustannukset lasketaan kaikissa lähestymistavoissa samalla tavalla identifioimalla, mittaamalla ja arvottamalla voimavarojen käyttö Kustannuksia laskettaessa pitäisi ottaa huomioon kaikki hoitoprosessiin liittyvä voimavarojen käyttö => kustannukset riippumatta siitä, kuka ne viimekädessä maksaa = yhteiskunnallinen näkökulma Tulonsiirtoja (sv-korvaukset, sairauspäivärahat, työkyvyttömyyseläkkeet sekä välilliset ja välittömät verot, ml. ALV) ei sisällytetä kustannuksiin
35 Terveyteen liittyvän elämänlaadun geneeriset mittarit
36 Yhteismitallinen vaikuttavuus Perusoletus: Terveydenhuollolla 2 keskeistä tavoitetta: 1) pitää ihmisiä hengissä mahdollisimman pitkään ja 2) parantaa heidän elämänlaatuaan hengissä olon aikana => => => Vaikuttavuus tulisi mitata muutoksena elämän pituudessa ja/tai elämänlaadussa eli muutoksena laatupainotetuissa elinvuosissa eli QALYissa (Quality-Adjusted Life Years gained)
37 Laatupainotetut (lisä)elinvuodet [QALYs gained)]
38 Taloudelliseen arviointiin (KUA) soveltuvan elämänlaatumittarin valintakriteerit Jotta voitaisiin maksimoida terveydenhuollon vaikuttavuus rajallisilla voimavaroilla, elämänlaatua pitäisi mitata yhteismitallisesti, yhteisellä valuutalla, ts., geneerisellä mittarilla, joka - mahdollistaa vertailut eri sairauksien ja terveysongelmien välillä, - yhdistää profiili- ja yhden indeksiluvun mittarin edut - tuottaa elämänlaatulukemia, jotka soveltuvat QALYlaskelmiin
39 Taloudelliseen arviointiin (KUA) soveltuvan elämänlaadun mittarin komponentit Muodostuvat kahdesta osasta: 1) Standardoidusta terveydentilojen kuvailujärjestelmästä (mitattavista terveyden dimensiosta ja niiden tasoista) = kyselylomakkeesta, jonka potilas täyttää 2) Kuvailujärjestelmän määrittämien terveydentilojen arvotusjärjestelmästä (osoittaa, miten huonoja tai hyviä tilat ovat suhteessa toinen toisiinsa) Mittarit eroavat toisistaan molempien suhteen
40 Taloudelliseen arviointiin soveltuvan elämänlaatumittarin valintakriteerit Terveydentilan kuvailujärjestelmän ominaisuudet Käytettävyys ja yleinen sovellettavuus (hyväksyttävyys) Luotettavuus (mittausten toistettavuus mahdollisimman vähäisin satunnaisvirhein = test-retest reliability) Validiteetti (miten uskottavia ovat mittarin lukemien perusteella tehtävät päätelmät eri tilanteissa)
41 Taloudelliseen arviointiin soveltuvan elämänlaatumittarin valintakriteerit Terveydentilan kuvailujärjestelmän ominaisuudet Herkkyys (sensitivity) -Erottelukyky (discriminatory power) = mittarin kyky löytää eroja terveydentilassa yksilöiden ja ryhmien välillä poikkileikkaustilanteessa -Muutosvaste (responsiveness to change) = mittarin kyky löytää muutoksia yksilöiden tai ryhmien terveydentilassa yli ajan
42 Taloudelliseen arviointiin soveltuvan elämänlaatumittarin valintakriteerit Terveydentilan arvotusjärjestelmän ominaisuudet Luotettavuus - arvotusten toistettavuus ja vakaus ryhmätasolla Validiteetti - Arvotusjärjestelmälle ei ole kultastandardia (miten arvoja mitataan ja keneltä) - Ollakseen valideja QALY-laskelmiin, arvojen pitäisi heijastaa mahdollisismman hyvin elämän laadun ja pituuden vaihtokurssia
43 Vaihtoehtoisia elämänlaatumittareita taloudelliseen arviointiin EQ-5D (EuroQol) SF-6D (johdettu Rand-36/SF-36:sta) HUI 3 (Health Utilities Index Mark III) AQoL (Assessment of Quality of Life) 15D
44 15D-terveydentilojen kuvailujärjestelmä: Mitattavat dimensiot Hengitys Henkinen toiminta Kommunikointi Näkö Liikuntakyky Tavanomaiset toiminnot Kuulo Syöminen Eritystoiminta Nukkuminen Ahdistuneisuus Vaivat ja oireet Sukupuolielämä Masentuneisuus Energisyys
45 15D-terveydentilojen luokittelu-järjestelmä: Dimensioiden tasot Kukin dimensio on jaettu 5 ordinaaliseen (järjestysasteikolliseen) tasoon, joiden avulla erotetaan enemmän tai vähemmän kutakin mitattavaa ominaisuutta
46 TERVEYTEEN LIITTYVÄN ELÄMÄNLAADUN KYSELYLOMAKE (15D ) Ohje: Lukekaa ensin läpi huolellisesti kunkin kysymyksen kaikki vastausvaihtoehdot. Merkitkää sitten rasti (x) sen vaihtoehdon kohdalle, joka parhaiten kuvaa nykyistä terveydentilaanne. Menetelkää näin kaikkien kysymysten 1-15 kohdalla. Kustakin kysymyksestä rastitetaan siis yksi vaihtoehto. KYSYMYS 1. Liikuntakyky 1( ) Pystyn kävelemään normaalisti (vaikeuksitta) sisällä, ulkona ja portaissa. 2( ) Pystyn kävelemään vaikeuksitta sisällä, mutta ulkona ja/tai portaissa on pieniä vaikeuksia. 3( ) Pystyn kävelemään ilman apua sisällä (apuvälinein tai ilman), mutta ulkona ja/tai portaissa melkoisin vaikeuksin tai toisen avustamana. 4( ) Pystyn kävelemään sisälläkin vain toisen avustamana. 5( ) Olen täysin liikuntakyvytön ja vuoteenoma. KYSYMYS 2. Näkö 1 ( ) Näen normaalisti eli näen lukea lehteä ja TV:n tekstejä vaikeuksitta (silmälaseilla tai ilman). 2( ) Näen lukea lehteä ja/tai TV:n tekstejä pienin vaikeuksin (silmälaseilla tai ilman). 3( ) Näen lukea lehteä ja/tai TV:n tekstejä huomattavin vaikeuksin (silmälaseilla tai ilman). 4( ) En näe lukea lehteä enkä TV:n tekstejä ilman silmälaseja tai niiden kanssa, mutta näen kulkea ilman opasta. 5( ) En näe kulkea oppaatta eli olen lähes tai täysin sokea.
47 Terveydentilojen kuvailujärjestelmä: Profiili Mitattava yksilö valitsee kultakin dimensiolta tason, joka parhaiten kuvaa hänen nykyistä terveydentilaansa => Yksilön profiili: osoittaa hänen tilaansa kullakin mitattavista dimensioista Ryhmän profiili: osoittaa ryhmän keskimääräistä tilaa kullakin mitattavista dimensioista Profiililla voidaan verrata yksilön tai ryhmän terveydentiloja eri aikoina ja nähdä, millä ulottuvuuksilla muutoksia on tapahtunut, mihin suuntaan ja miten paljon
48 1 Hip replacement 15D score before treatment = D score 3 months after treatment = before 3 months after MOVE SEE HEAR BREATH SLEEP EAT COMM ELIM UACT MENTAL PAIN DEPR DISTR VITAL SEX
49 Virtsainkontinenssipotilaiden 15D-profiili ja -lukema ennenjälkeen hoidon sekä ikävakioidun naisväestön vastaavat 1 0,9 0,8 15D score Before After Popul Level value 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 Move See Hear Breath Sleep Eat Speech Elim Uact Mental Disco Depr Distr Vital Sex Before After Popul
50 15D:n terveydentilojen arvotusjärjestelmä Perustuu moniulotteiseen utiliteettiteoriaan Kokonaislukema (indeksi) yli dimensioiden lasketaan 3-vaiheisen additiivisen arvotusalgoritmin avulla: v I H j ( x)[ w j ( x j )] missä I j (x j ) = keskimääräinen suhteellinen tärkeyspaino, jonka ihmiset antavat dimension j (j = 1, 2,..,15) eri tasoille w j (x j ) = keskimääräinen arvo, jonka ihmiset antavat dimension j eri tasoille
51 15D-terveydentilojen arvotusjärjestelmä Tuottaa kullekin terveydentilalle/profiilille arvon eli lukeman 0-1-asteikolla (1= ei ongelmia millään dimensiolla, 0=kuollut) suomalaisen väestön kokemana Lukema osoittaa tilan elämänlaadullista hyvyyttä ja heijastaa vaihtokurssia elämän pituuden ja laadun välillä väestön kokemana Käytännössä/kliinisesti tärkeä muutos/ero kokonaislukemassa (MCID): 0.03
52 Suomen väestön keskimääräiset 15Dlukemat eri ikäryhmissä Keskim. 15D-lukema 1 0,95 0,9 0,85 0,8 0,75 0,7 0,65 0,6 0,55 Miehet Naiset 0, Ikäryhmä
53 Keskim. 15D-lukemia eri potilas- ja väestöryhmissä Sairaus/diagnoosi/ryhmä 15D-lukema Väestön 15D-lukema Erotus Kipupotilaat Tetraplegia Skitsofrenia MS-tauti Paraplegia Afasia Arteroskleroosi Nivelreuma Astma Kuulovamma v. Helsinki v. Tallinna 0.767
54 Sairaus/hoito Hoitojen elämänlaatuvaikutuksia 15D-lukema ennen hoitoa 15D-lukema hoidon jälkeen Erotus Ohitusleikkaus (Kuopio) (6 kk).106 Ohitusleikkaus (HUS) (6 kk).044 Ohitusleikkaus (Vaasa) (6 kk).033 Lannerangan kipuleikkaus (3 kk).060 Syömishäiriöt (6 kk).049 Kaularangan kipuleikkaus (3 kk).040 Lonkkaproteesileikkaus (HUS) (6 kk).060 Lonkkaproteesileikkaus (P-Häme) (3 kk).050 Polviproteesileikkaus (6 kk).020 Kaihileikkaus (6 kk).010 Inkontinenssin hoito (13 kk).055
55 15D:n ominaisuudet tiivistetysti geneerinen luotettava (korkea toistettavuus) validi [kattava sisällöltään; 15D kattaa miltei yksiyhteen WHO:n määrittelemät tärkeimmät terveyden ulottuvuudet (WHO Disc. Paper 45) ja yli 80 % WHO:n uuden ICF:n ulottuvuuksista]; EQ-5D 20 % herkkä - hyvä erottelukyky (löytää erot terveydentilassa) - hyvä muutosvaste (löytää muutokset terv.tilassa)
56 15D:n ominaisuudet tiivistetysti helppokäyttöinen (itsetäytettävä) Voidaan käyttää sekä profiilina (paljastaa ongelmat ja niiden vakavuuden => diagnostinen apuväline) että yhden indeksiluvun mittarina Normaaliväestön referenssiarvot saatavilla oikea vaihtokurssi elämän laadun ja pituuden välillä => soveltuu QALYjen ja niiden muutosten mittaamiseen Kaikkien tärkeiden ominaisuuksien suhteen 15D on parempi tai ainakin yhtä hyvä kuin muut vastaavan tyyppiset mittarit
57 Versiot 15D ikäryhmille 16+ v. Yksityiskohtainen kuvaus ja ominaisuudet, ks. Sintonen H, NCHPE Working Papers 41 and 42, best available as.pdf-files on website Sintonen H. The 15D instrument of health related quality of life: Properties and applications. Ann Med 2001; 33: (näyttää myös sovellukset) 16D ikäryhmälle v. 17D ikäryhmälle 8-11 v. (myös alle 8 v.) Ks. Apajasalo et al. Qual Life Res 1996; 5: ja 1996; 5: Tiedustelut/Kaikkien versioiden käyttöluvat: websiten kautta
58 Versiot saatavilla 15D:n sähköinen versio ( - lomake täytetään internetissä (tai paperilla) - laskee potilaan 15D-lukeman ja piirtää profiilin automaattisesti ruudulle - voidaan ottaa ruudulle vertailuun vastaavan ikäisen normaaliväestön edustajan profiili ja lukema - data voidaan tallentaa erilaisiin formaatteihin jatkoanalyyseja varten - demo: Vastaavanlainen versio tulossa Logicalta HUS:iin
59 15D-tietojen käyttömahdollisuudet 1 Yksittäisellä potilaalla vastauksia kysymyksiin: Millaisiin terveysongelmiin potilas tarvitsee hoitoa? => 15D-profiili ja lukema ennen hoitoa vs. samanlaisen henkilön 15D-profiili ja lukema koko väestössä - Miten potilas on hyötynyt hoidosta? => 15D-profiili ja lukema ennen hoitoa vs. hoidon jälkeen vs. samanlaisen henkilön 15D-profiili ja lukema koko väestössä
60
61 1 Kipuklinikalle ensimmäistä kertaa saapuvien ja heidän kanssaan ikävakioidun väestön keskimääräiset 15D-profiilit ja -lukemat 0,9 0,8 15D-lukema Väestö.910 Kipu.715 Tasoarvo 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 Kipu Väestö MOVE SEE HEAR BREATH SLEEP EAT SPEECH ELIM UACT MENTAL DISCO DEPR DISTR VITAL SEX Dimensiot
62 15D-tietojen käyttömahdollisuudet 1 (jatk) - Miten potilas todennäköisesti hyötyy erilaisista hoidoista? Kun on kertynyt riittävästi tietoa potilaiden ominaisuuksista ja tilasta ennen hoitoa ja erilaisten hoitojen jälkeen, voidaan analysoida, millaiset potilaat hyötyvät erilaisista hoidoista, millaiset eivät => Kun tiedetään potilaan tila ja ominaisuudet ennen hoitoa, voidaan laatia ennustemalleja siitä, miten hän eri hoidoista hyötyisi. Näin lääkäri voi löytää potilasta todennäköisesti eniten hyödyttävän hoitomuodon
63 Kustannus-vaikuttavuus ikäryhmittäin Kustannus-vaikuttavuus alle 65-vuotiaat Kustannus-vaikuttavuus vuotiaat Kustannukset (euroa) Kustannukset (euroa) D-muutos D-muutos Kustannus-vaikuttavuus yli 75-vuotiaat Kustannukset (euroa) D-muutos
64 15D-tietojen käyttömahdollisuudet 2 Hoitopaikan sisällä vastauksia kysymyksiin: Mikä on sairauden X hoidon Y vaikuttavuus (saavutettu elämän laadun muutos tai lisäqaly) ja kustannukset huomioon ottaen, tehokkuus (kustannus per saavutettu elämän laadun muutos tai lisäqaly)? Mikä sairauden X vaihtoehtoisista hoitomuodoista on vaikuttavin ja tehokkain?
65 15D-tietojen käyttömahdollisuudet 2 (jatk) Hoitopaikan sisällä vastauksia kysymyksiin: Mikä on suhteellinen vaikuttavuus ja suhteellinen tehokkuus eri sairauksien hoidossa? Millaiset potilaat hyötyvät hoidosta, millaiset eivät? Kenen antamasta hoidosta on eniten hyötyä?
66 Cost per QALY gained produced by various interventions (QALYs discounted at 5%) QALYn hinta ( ) Kaularankaleik. Lannerankaleik. Lonkan tekonivel Polven tekonivel Kaihi PCI CABG Kohdun poisto Rintareduktio Bulimia Laskimokirurgia Uniapnea Harri Sintonen 2011
67 Jonotusajan vaikutus kaularanka- (cervical) ja lannerankaleikkauksien kustannusutiliteettiin 5000 Whole material Cost/QALY (euro) Waiting time < 60 days Waiting time > 60 days 0 Cervical interventions Lumbar interventions
68 15D-tietojen käyttömahdollisuudet 3 Hoitopaikkojen välillä: Ovatko sairauden hoitoindikaatiot samat eri hoitopaikoissa? Onko tiettyyn hoitoon tulevien potilaiden elämänlaatu samanlainen eri hoitopaikoissa? Sairaus/hoito ennen hoitoa Ohitusleikkaus (Kuopio) Ohitusleikkaus (HUS) Ohitusleikkaus (Vaasa) Pallolaajennus (Kuopio) Pallolaajennus (HUS) Lonkkaproteesileikkaus (HUS) Lonkkaproteesileikkaus (P- Häme)
69 15Dtietojen käyttömahdollisuudet 3 (jatk.) Hoitopaikkojen välillä: Mikä on sairauden X hoidon vaikuttavuus ja tehokkuus eri hoitopaikoissa? Sairaus/hoito ennen hoitoa Vaikutta vuus Ohitusleikkaus (Kuopio) Ohitusleikkaus (HUS) Ohitusleikkaus (Vaasa) Pallolaajennus (Kuopio) Pallolaajennus (HUS) Lonkkaproteesileikkaus (HUS) Lonkkaproteesileikkaus (P-Häme)
70 15D-tietojen käyttömahdollisuudet 4 Väestön terveyden ja sen jakautumisen seuranta väestötutkimuksilla - Terveyteen liittyvä elämänlaatu eri ikäryhmissä ja sukupuolilla (1992, 1996, 2000, 2004, 2010) - Elämänlaadun muutokset ajan yli (1992, 1996, 2000, 2004, 2011) - Tietoon ikä- ja sukupuolispesifistä elämänlaadusta yhdistetään tieto vastaavasta kuolleisuudesta => odotettavissa olevat laatupainotetut elinvuodet (QALYt) eri iässä sukupuolen mukaan - Terveyteen liittyvän elämänlaadun jakautuminen alueittain, tulojen yms. tekijöiden mukaan
71 Odotettavissa olevat elinvuodet ja QALYt 15- vuoden iässä 1992 ja 1996 Naiset Miehet Ero Odotettavissa olevat elinvuodet Odotettavissa olevat elinvuodet Muutos odot. olev. elinvuosissa Odotettavissa olevat QALYt Odotettavissa olevat QALYt Muutos odot. olev. QALYissa
72 15D-mittarin käyttö Käytetty/käytetään sadoissa hankkeissa/ terveysongelmissa Suomessa ja kansainvälisesti (ks. FinOHTA suosittelee arviointiprojekteihin, joihin se antaa jonkinlaista tukea Erinomainen väestödata Terveys2000-tutkimuksesta, seurantatutkimus 2011
73 15D-mittarin käyttö HUS:ssa tehty vuodesta 2002 alkaen mittaus ennenjälkeen hoidon noin potilaalle noin 50 eriloisalalla/ diagnoosiryhmässä + kustannustiedot => hoitojen kustannus-vaikuttavuus Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson shp:ssä 15D:n sähköinen versio otettu rutiinikäyttöön kautta koko julkisen terveydenhuollon 15D:lle varattu slot valtakunnallisen standardoidun elektroniseen sairauskertomukseen arkistoon Kuntaliitto suosittee 15D:tä geneeriseen terveyteen liittyvän elämänlaadun mittaukseen (Terveydenhuollon laatuopas 2012)
Terveys ja talous: Voiko terveyttä ostaa?
Terveys ja talous: Voiko terveyttä ostaa? Harri Sintonen Terveystaloustieteen professori (emeritus) Helsingin yliopisto/hjelt-instituutti/kansanterveystieteen osasto Terveystaloustiede Taloustieteen ajattelutavan,
LisätiedotTerveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS
Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla
LisätiedotTaulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin
Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2006, milj. euroa käyvin hinnoin 1. Erikoissairaanhoito 2 470,9 2 595,7 2 611,6 2 739,7 2 841,2 3 056,1 3 329,7 3 621,1 3 856,8 4 054,0 4 325,4 4 587,1
LisätiedotMiten terveyshyötytietoa tulisi tuottaa ja käyttää päätöksenteon tukena? Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Arviointiylilääkäri HUS ja KYS
Miten terveyshyötytietoa tulisi tuottaa ja käyttää päätöksenteon tukena? Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Arviointiylilääkäri HUS ja KYS Terveydenhuollon päämääränä on terveyden maksimointi
LisätiedotSuomalaisten näkö ja elämänlaatu. Alexandra Mikhailova, FT
Suomalaisten näkö ja elämänlaatu Alexandra Mikhailova, FT 7..27 Näkövammaisuus ja sokeus Näkövammaisuuden ja sokeuden aiheuttajat maailmanlaajuisesti: IAPB vision atlas, 27 Näön merkitys Heikentynyt näkökyky
LisätiedotTerveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet
Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa
LisätiedotTerveystaloustiede. Petra Falkenbach TtM
Terveystaloustiede Petra Falkenbach TtM 18.4.2018 19.4.2018 Terveystaloustiede Terveystaloustiede tarkastelee terveydenhuoltoa taloustieteen näkökulmasta ja sen menetelmiä käyttäen Tarkastelu koskee kaikkea
LisätiedotVisio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon
Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon Suomen terveydenhuollon uusi tuleminen - vaikuttajatapaaminen Helsinki, 2.10.2008 Peruspalveluministeri
LisätiedotKuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki
Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki 5.3.2014 Terveydenhuoltomenot vuosina 1995 2011 vuoden 2011 hinnoin, milj. euroa 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000
LisätiedotJulkiset hyvinvointimenot
Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot
LisätiedotMiten tulisi rakentaa kannusteet terveyden edistämiselle?
Miten tulisi rakentaa kannusteet terveyden edistämiselle? Dos. Osmo Kuusi Aalto-yliopisto, Turun yliopisto What Futures Oy 14.11.2014 Eri tulkinnat terveydestä 1) Funktionaalisen tulkinnan mukaan terveyttä
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Mielenterveyspalveluiden käyttäjä
Nimi: Henkilötunnus: OLKAA HYVÄ JA VASTATKAA KAIKKIIN KYSYMYKSIIN MERKITSEMÄLLÄ SELKEÄSTI SE VAIHTOEHTO JOKA VASTAA ELÄMÄNTILANNETTANNE PARHAITEN! VÄHINTÄÄN 12 KYSYMYKSEEN ON VASTATTAVA, JOTTA JÄRJESTELMÄ
Lisätiedotmuutos *) %-yks. % 2016
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2015 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2015: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
Lisätiedot*) %-yks. % 2018*)
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2017 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2017: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
Lisätiedotmuutos *) %-yks. % 2017*)
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2016 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2016: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotElämänlaatu ja sen mittaaminen
04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä
LisätiedotTaulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2007, milj. euroa käyvin hinnoin
Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2007, milj. euroa käyvin hinnoin 1. Erikoissairaanhoito 2 470,1 2 595,6 2 611,6 2 738,9 2 840,4 3 055,2 3 328,9 3 622,4 3 858,3 4 054,5 4 324,4 4 590,0
LisätiedotLaadulla lisää elinvuosia laatupainotetut elinvuodet. Pirjo Räsänen, arviointijohtaja HUS Tehy, terveyspoliittinen seminaari, 31.8.
Laadulla lisää elinvuosia laatupainotetut elinvuodet Pirjo Räsänen, arviointijohtaja HUS Tehy, terveyspoliittinen seminaari, 31.8.2018 1 Tuloksellisuus ilmaisee kokonaistavoitteiden saavuttamista Tuloksellisuus
LisätiedotMonikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto
Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-
LisätiedotKorvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013
Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013 Jouko Isolauri 7.5.2013 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖKUNTA 1000 ASUKASTA KOHTI Norja 105,3 Australia 57,5 Slovakia 28,5 Tanska 93,9 Saksa 55,8 Espanja
LisätiedotKunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013
Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,
LisätiedotLääketaloustiede. UEF // University of Eastern Finland. Janne Martikainen professori Farmasian laitos Itä-Suomen yliopisto Tel.
Lääketaloustiede Janne Martikainen professori Farmasian laitos Itä-Suomen yliopisto Tel. 040 355 2600 Terveydenhuollon menetelmien arviointi käyttöönottopäätösten tukena Terveydenhuollon nykytilanne -
LisätiedotTerveydenhuollon rahoitusnäkymät. 27.09.2012 Markku Pekurinen 1
Terveydenhuollon rahoitusnäkymät 27.09.2012 Markku Pekurinen 1 Terveydenhuollon rahoitukseen kosmeettisia muutoksia lyhyellä aikavälillä Järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus
Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus Terveystaloustieteen ja kustannusvaikuttavuuden perusteita Jyväskylä 6.5.2015 TtM Simo Jääskeläinen FI-DM-15-04-05 1 Sisältö Terveystaloustiede Mitä se
LisätiedotTerveydenhuollon haasteita ja ongelmia. Perjantai-yliopisto 30.5.2008 Juha Teperi
Terveydenhuollon haasteita ja ongelmia Perjantai-yliopisto 30.5.2008 Juha Teperi Valitut näkökulmat oikeudenmukaisuus ennaltaehkäisyn + sekundääriprevention ensisijaisuus 2 30.5.2008 Juha Teperi Valitut
LisätiedotLaatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa
Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa Johtaja Juha Teperi Terveysfoorumi 12.3. 2015 Esityksen teemoja Mitä terveyshyöty on? Terveyshyödyn mittaamisesta Esimerkkejä jo otetuista kehitysaskelista Kuinka
Lisätiedotkoulutuksesta kuvaajia
3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen
LisätiedotOpiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta
Jussi Kivistö ja Seppo Hölttä Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Tiivistelmä Johdanto Kuka maksaa ja miten? 111 Opiskelijarahoitusjärjestelmät ja tehokkuus 112
LisätiedotValinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää
Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003
1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotTalouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotUusien lääkkeiden ja menetelmien käyttöönottoprosessi OYS-ERVAlla
Uusien lääkkeiden ja menetelmien käyttöönottoprosessi OYS-ERVAlla Miia Turpeinen, Dos., el. Arviointiylilääkäri, OYS-ERVA 30.3.2017 Yhteistyöseminaari 1. Too much unnecessary care 2. Avoidable harm to
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;
LisätiedotVälillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa
Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos
LisätiedotLasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen
Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Tarkastelussa Lasten ja lapsiperheiden tulot, pienituloisuus ja koettu
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15
LisätiedotPISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?
PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen
LisätiedotTerveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet
Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet 04.02.2014 HUSn kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistäjien yhteistapaaminen Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija
LisätiedotNiin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014
Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet
Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä
LisätiedotTerveyteen liittyvän elämänlaadun mittaaminen
Terveydenhuolto tieteessä Harri Sintonen VTT, emeritusprofessori Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti, kansanterveystieteen osasto harri.sintonen@helsinki.fi Terveyteen liittyvän elämänlaadun mittaaminen
LisätiedotVAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA
Sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA tutkielma Tampereen yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA Mikael Victorzon Sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA 4/2012
LisätiedotJulkisten tutkimustoimijoiden verkosto. Lähde: Tekes ja EK
T&K&I-TOIMINTA Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto Lähde: Tekes ja EK Korkeakoulusektorin tutkimusmenon kehitys Lähde: Tilastokeskus Korkeakoulusektorin tutkimusmenon jakautuminen Lähde: Tilastokeskus
LisätiedotEläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.
Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla
LisätiedotFerratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015
Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:
LisätiedotTerveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2009, milj. euroa käyvin hinnoin
THL Tilastoraportti 14/2011 Liitetaulukot: Liitetaulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2009, milj. euroa käyvin hinnoin Liitetaulukko 2. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2009, milj.
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotRokotusohjelman taloudellinen arviointi. Heini Salo ja Harri Sintonen
Rokotus Heini Salo ja Harri Sintonen Terveystaloudellinen arviointitutkimus on tul-lut pysyvästi terveydenhuoltoon, jossa sitä yhä useammin käytetään valintojen ja päätöksenteon apuna. Taloudellisen arvioinnin
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA - ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Janne Aaltonen, HUS-konserni
SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA - ASIANTUNTIJAKUULEMINEN 20.4.2018 Janne Aaltonen, HUS-konserni JANNE AALTONEN Erikoislääkäri (anestesiologia), MBA Yhteyspäällikkö, HUS konsernihallinto Sote-koordinaatio,
LisätiedotVakuutusosakeyhtiö Mandatum Life (Varainhoitosalkku)
100066821 866 Vakuutusosakeyhtiö Mandatum Life (Varainhoitosalkku) 01.03.2019-31.03.2019 Vak.os.yht.Mandatum Life PL 627 00101 HELSINKI SALKKURAPORTTI Yhteyshenkilö: eq Varainhoito Oy Asiakaspalvelu Aleksanterinkatu
LisätiedotTutkimus- ja kehittämisrahoitusta valtion talousarviossa leikattu
1 (14) Vastaanottaja Eduskunta Työ- ja elinkeinojaosto 00102 EDUSKUNTA Viite Asia Viite Lausuntopyyntö työ- ja elinkeinojaosto 20.10.2017 Tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä innovaatiotoiminta tilastojen
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017
KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 Keski-Suomen maakunnan väestörakenne ja väestöennuste vuodesta 2014 vuosiin 2030 ja 2040. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomen maakunnassa vuonna
LisätiedotHUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.
1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme
LisätiedotANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.9.2018 COM(2018) 651 final ANNEX LIITE asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE potilaan oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa
LisätiedotSivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen
Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen
LisätiedotKansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444
LisätiedotVAIKUTTAVUUSJOHTAMINEN
Kestävän terveydenhuollon aamiaistilaisuus 15.3.2018 VAIKUTTAVUUSJOHTAMINEN Paul Lillrank Professori Tuotantotalouden laitos, Aalto yliopisto Hallituksen puheenjohtaja Nordic Healthcare Group Co.Ltd. ARGUMENTTI
Lisätiedotmenestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009
Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotAlihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa
Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa
LisätiedotElinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä
LisätiedotVaikuttavuus vai tuottavuus lähtökohtana terveydenhuollon päätöksenteossa?
Vaikuttavuus vai tuottavuus lähtökohtana terveydenhuollon päätöksenteossa? Dos. Osmo Kuusi VATT, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 9.5.2009 Miten terveydenhuollon vaikuttavuutta voidaan arvioida? 1) Funktionaalisen
LisätiedotLihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori
Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi
LisätiedotMITÄ ON SOSIAALIVAKUUTUS?
MITÄ ON SOSIAALIVAKUUTUS? Vakuutuslääketieteen perusopetus L-kurssi Helsinki 7.5.2012 Kyösti Haukipuro ylilääkäri Kela/ Etelä-Suomen vakuutusalue Kela ja muu sosiaaliturva 2011 Sosiaalim enot yhteensä
LisätiedotSuhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014
Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,
LisätiedotKIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas
KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05
LisätiedotMitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011
Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009
LisätiedotValtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI
EU:n budjetti vuonna 2006: yhteensä 121 mrd. euroa Maataloustuet: 43,3 mrd. euroa Muut menot: 3,6 mrd. euroa Hallintomenot: 6,7 mrd. euroa Rahoitus EU:n ulkopuolelle: 5,5 mrd. euroa Muut sisäiset politiikat:
LisätiedotMaapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
Lisätiedot15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen
Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen
LisätiedotLääketeollisuus ry kevätseminaari VIISAITA PÄÄTÖKSIÄ KUSTANNUSVAIKUTTAVUUDELLA. Teija Kotomäki. Yhteiskuntasuhdejohtaja
Lääketeollisuus ry kevätseminaari VIISAITA PÄÄTÖKSIÄ KUSTANNUSVAIKUTTAVUUDELLA Vaikuttavuustieto ja mittaaminen. Miten ja millaista tietoa tulisi kerätä? Miten saadaan tietoa kustannusvaikuttavista ja
LisätiedotPalvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?
Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus
LisätiedotTalouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin. TELA-seminaari 24.1. 2014. OLLI KANGAS olli.kangas@kela.
Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin TELA-seminaari 24.1. 214 OLLI KANGAS olli.kangas@kela.fi Esityksen sisältö Mitä on hyvinvointi Taloudelliset raunaehdot
LisätiedotTerveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri
Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia
LisätiedotAjankohtaista kunta- ja aluetiedoista
Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys
LisätiedotYritykset ja yrittäjyys
Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö
HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) Liite 2. (HEL 2017-011196) Tiivistelmä Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaisista kustannuksista vuonna 2016 Kuntaliiton vuosittain tekemässä vertailussa terveydenhuollon
LisätiedotKuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet. Versio
Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet Versio 6.7.2012 Johdantoa kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteisiin Käsitemäärittelyssä tavoitteena selkeys, johdonmukaisuus ja käytettävyys, ei
LisätiedotTalouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017
Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina
LisätiedotTERVEYS 2006 -TUTKIMUS
TAUSTAA TERVEYS 2006 -TUTKIMUS Kirjekysely Valittujen Palojen tilaajille kesäkuussa 2006 Suomessa vastaajia 1 522 Näytteet kiintiöity iän (18+ v.) ja sukupuolen mukaan valtakunnallisesti edustaviksi Aineiston
LisätiedotHumanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu
Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska
LisätiedotKeski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila
Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila Liiteosa II Keski-Suomen Sote - aineistoa, syksy 2017 Markku Harvisalo, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA, SYKSY 2017 15.9.2017
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 1/2018 4.4.2018 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotSuomalaisten HIV+ elämänlaatu. Nuno Nobre, Sh, DQI, TtM
Suomalaisten HIV+ elämänlaatu Nuno Nobre, Sh, DQI, TtM Tämän session tavoite Raportoida suomalaisten HIV+ elämänlaadusta Meidän tutkimus- Quality of Life of People living with HIV/AIDS in Finland WHOQoLHIV-BREF
LisätiedotTYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi
TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 9/2018 4.12.2018 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 12/2018 28.2.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 10/2018 2.1.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 2/2019 30.4.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotVäestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)
Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 2/2017 3.5.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 12/2016 6.3.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 5/2017 31.7.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 9/2017 4.12.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotOsa 15 Talouskasvu ja tuottavuus
Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen
Lisätiedot