Klaus A. Raninen rlnimorrlrf i x'i Aa1 Hel-singin seudun eldkeld.iset. Esitelmii ZOO9 VALIHAUHAN ^ 15 KUUKAUTTA 1 (5)

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Klaus A. Raninen rlnimorrlrf i x'i Aa1 Hel-singin seudun eldkeld.iset. Esitelmii 10.11.ZOO9 VALIHAUHAN ^ 15 KUUKAUTTA 1 (5)"

Kari Kouki
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Klaus A. Raninen rlnimorrlrf i x'i Aa1 Hel-singin seudun eldkeld.iset. Esitelmii ZOO9 rt'l't fn TTTT A ny VALIHAUHAN ^ 15 KUUKAUTTA 1 (5) Raskaan Talvlsodan piiiityttyii suomal-aiset toivoivat hartaasti saavansa elee silvotussa maassaan rauhassa i-lnan ulkopuolisia painostuksia. Edessd. o1i mittaamattomalta tuntuva urakka. Talvisodan 105 kunnian pd.ivd.n ld.ns j-maissa synnyttii.md mycitd.mieli syys tahdottiin siiilyttee sekd. taloudellisen tuen toivossa ette turvallisuuden tunnetta yll?ipitd.vd.nd tekijdnd. Koska Suomen tekemd rauha ei ollut ld.nsimaiden etujen mukainen, td.mii toivomus mureni pala palalta. Saksan suorittama Tanskan ja Norjan miehitys merkitsi Suomen edelld mainittujen toivei-den lopullista kariutumista. Vdlirauhaa kesti 15 kuukautta. Tuo aika o1i kaikille suonalaisille raskasta, epdvarmuuden hallitsemaa aikaa. Siihen sisd.ltyi pal j on meitd. koskettaneita kansainvdlisiii tapah- +..-':^ 'i^ +:^+ycf,i UU[laA UAg UJ p ur reskas r opn qj svrrenf,vminen pj v 9rr vj llltrrvll sodan pv runteleman JA maan omii-n murheisiin. Tarkastelen aluksi maamme asemaa kansainvdl-isesth ndkdkulmasta. Jos missdd.n, niin Moskovan rauhassa 1940 piili seuraavan sodan siemen. Talvisod"an tulos piti molemmat osapuolet tyytymd.ttbmind. Suomen kannalta raskaat rauhanehdot jdttiveit Neuvostoliitolle laajat alueet, joita sen sotavoimat eivd.t olleet kyennet valloittamaan. Erityisen nahasti kirveli \I-iinrrrin- KHkisclmen ie Sortavalan pgnntws- '.*_v j oita vend.ld.i set eivd.t o11eet muuten saaneet. Hangon vuokraaminen tukikohdaksi oli kuin keihddnkd.rki maamme sisuksiin. Sodan lopputulos oli pettymys myds Neuvostoliitolle. Sotilaallinen suojavydhyke oli syventynyt, mutta verrattaessa saavutettuja etuja sen omiin uhrauksiin sodassa ja suurvallan muun maailman silmissd. kokemaan arvovaltatappioon om todettava, ettd tulokset olivat laihoja.

Edessd. o1i mittaamattomalta tuntuva urakka. Talvisodan 105 kunnian pd.ivd.n ld.ns j-maissa synnyttii.md mycitd.mieli syys tahdottiin siiilyttee sekd.

2 2(5) Maaliskuussa 1940 suomi oli todella yksin. Ruotsin puuttumattomuus suomen kdymiidn sotaan ja virallisen Ruotsin kylmeikiskoi-suus olivat suuri pettymys suomalaisille. Talvisota osoitti r ettii suomen pitkeibi.n harjoittama j o vuonna 1935 joulukuussa viralliseksi ulkopoliittiseksi linjaksi julistarna pohjoismainen suuntaus ei tosipaikan turren kestd.nyt. Tanska ja Norja pysyttelivdt kaukana ja Ruotsin hallitus taipui vapaaehtoisten ldhettdmiseen vasta yleisen mio'lini*aan ^ainostamana. Ruotsin antama rseellincn i lrf,erryr uvetr yd,-lrrlrd Ua-LtLA-LLaj-. ft!lu tr$-j_jl. aii Ualllia humanitaarinen apu oli suomen sodankd.ynnin kannalta merkittiivd, mutta silti laaj oihin piireihin j Ai kytemdd.n tunne, ettd. Ruotsi oli pettd.nyt Suomen asian. Ja sodan jd,lkeen herd.tettiin uudelleen kysymys pohj oismaisesta puolustusliitosta. Jo 1/u.maaliskuuta -1,,0 pd.d.ministeri Risto Ryti puheessaan totesi, ettd. pohjoismaisen puolustusriiton vd.lttd.mdttdmyys o1i selvinnyt myds Suomen naapureille. Neuvostoliitto vastusti hanketta ja Ruotsikin alkoi epardidd.. - Talvisodan pii.iittymisestd. Saksan toimeenpanemaan Tanskan ja Norjan sotaretkeen kului vajaa kuukausi, mutta sen aikana katvi selvd.ksi, ettei pohj oismainen puolustusliitto toteutuisi. Llittoutuneiden Ranskan ja rso-britannian suunnitel-mat suomen kliyttlimiseksi vd.lineend. saksaa vastaan kariutuivat maaliskuun 13. pd.ivd,n rauhaan. Tuon rauhan aikaansaamiseen lienee kylliikin vaikuttanut liittoutuneiden interventi-ouhka ja stalinin haluttomuus konfliktiin niiden kanssa. Suomen asema vaikeutui Saksan miehitettyd. sekd Tanskan ettd. Norjan, mikd. nerkitsi tdrkeiden kaupallisten ja poliittistenkin siteiden katkeamista Englantiin. Saksa oli kaapannut ItH.meren ja nd.in tavallaan sitonut Suomen itseensd, vaihtoehdottomuus oti i-lmeista.

Tanska ja Norja pysyttelivdt kaukana ja Ruotsin hallitus taipui vapaaehtoisten ldhettdmiseen vasta yleisen mio'lini*aan ^ainostamana.

3 3 (5) Tarkastellaanpa sitten tilannetta kotimaassa. Maatiskuun lopus sa /*o muod.ostettu Rytin toinen hallitus oli leimallisesti jdlleenrakennushalli-tus. sen tehtd.vid. olivat puolustuskyvyn siiilyttdni-nen suursodan jatkuessa, karjalaisen siirtovd.en asuttani-nen, rauhanehto j en td.yttd.minen ja yhteistyci Pohjolan muiden valtioiden kanssa. silrtovd.en asuttaminen oli suuri- voimanponnistus. Jo syksyl1ii 1939 alkoi ldhes 100 oo0:n suomalaisen evakkotaival, joka pliiittyi monien vaiheiden jd.lkeen joskus 19luo-luvun 1opu11a kun /rza 000 siirtovd.keen kuuluvaa asettui uusilfe kotiseuduilleen. Keveid.n 19/oO ai-kana sriddettiin Ed.uskunnassa varsin nopeasti pika-asutuslaki siirtovhen auttamiseksi. Laista huolimatta asuttaminen edistyi melko nihked.sti eikd ristiriidoilta viiltytty. siirtovd.en omatoimisuus oli toki huomattava ja j o huhtikuussa 19loo perustettiin siirtovd,en etuja ajamaan Karjalan liirro. vd.lirauhan viisitoista kuukautta olivat monessa muussakin mielessd raskaat. Tuon ajan merkittd,vimmd.tkin tapahtunat joudun teissd. esityksessd sivuuttamaan vain maininnalla. Niite olivat mm. suomi-neuvostoriitto-seuran pyrkimys mellakoinnilla alheuttaa epd.sopua. Tete toimintaa tuettiin voimakkaasti vend.ld.isen j a j opa ruotsinmaalaisen rehdist6n toimesta. Mellakointia hillitsi poliisin tehokas tolminta. Merkittri.vd.d. oli my6s jarjestbtoiminnan aktiivisuus tuona alkana. Aseveliyhdistyksid. perustettiin j oukko-osastopohj alta alueellisella tasolla. Ensi-mmd.inen lienee ol1ut JR4:n aseveljesliitto, joka perustetiin 22./r.LO. Valta_ kunnallinen suonen Asevel j ien Liitto perustettiin /*.s.40. sen avustustoirninta oli merkittd.vdd.. sotainvalidien veljesliitto perustettiin sekin tuolloin eli Lo.

en asuttaminen oli suuri- voimanponnistus. Jo syksyl1ii 1939 alkoi ldhes 100 oo0:n suomalaisen evakkotaival, joka pliiittyi monien vaiheiden jd.lkeen joskus 19luo-luvun 1opu11a kun /rza 000 siirtovd.

4 Petsamon nikkeli oli erd,s tdmdn ajan kuumlsta uruy*unl(t) sistii. Petsanohan oli palautettu suomelle Moskovan rauhassa koska Neuvostoliitto ei halunnut hermostuttaa Ruotsia eikd Norjaa. suomi ei- antanut periksi- Neuvostoliitolle td.md.n halutessa yhteistd. yhtidtii. Monien vaihelden jalkeen tllanne tasaantui kun saksalle taattiin 6oz tuotannosta. Moskovan rauha ei palauttanut Puolustusvoimia rauhantilaan. Talvisota merkitsi johtaville poliitikoille kovaa opetusta reaalimaailmasta eli ettd. ulkopolitiikka menetteid tehoa samassa suhteessa kuin sen tukena oleva sotilaallinen voima heikkenee. Niinpd sotatilaa ei j ulistettu piiiittyneeksi rauhantekoon. Sotatilan oli presidentti Kal_lio julistanut puna-armeijan hyciklittyii Suomeen ja hd.n oli tuolloin myds nimittiinyt sotamarsalkka Mannerheimin ylipeiiillikciksi. Kumpaakaan piiiitcistii ei sils peruttu. Pd.d.osa talvisodan joukoista kotiutettiin huhti-toukokuussa 194A. Vakinalseen palvelukseen jii.tettiin kuitenkin noin reservildistd.. Sodan pd,rittyessd vahvuus oli 36/, 500 sotilasta, mikd irieid.rd. pieneni kesd.d.n 19/*O mennessd noin mi-eheen. Hitaaseen pienenemiseen vaikutti mm. varusmiespalveluksen pidentd.mi_nen vuoden 1941 alusta kahteen vuoteen. Edelleen koulutettiin uusj_a reservin upseereita, ennen jatkosodan alkua noin ja kaksi suurta kadettikurssia. Reservildisid kertausharjoitettiin noin uusiin sodan ajan tehtd.viin kun mm. uutta tykistod. ol-i saatu maahan. Saksalaisla j oukko ja alkol nlikyri. Suomessa j o , jolloin ensimndiset kauttakuljetukset Pohjanlahden satanista Pohjois-Norjaan alkoivat. Ilniavoimien kauttakuljetuksia seurasivat pian maavoj-mien huoltokulj etukset sekd. lomalaisliikenne. Lopulta o1i Pohjois-Suomessa yli saksalaista sotilasta.

Moskovan rauha ei palauttanut Puolustusvoimia rauhantilaan. Talvisota merkitsi johtaville poliitikoille kovaa opetusta reaalimaailmasta eli ettd.

5 5 (5) Poliittisten suhteiden ld.mmettyd, saksaan saatlin sieltd jo syksylld. 19/uO panssarintorjunta-aseita, tykkejd. ja miinoja. Kotimainenkin aseteollisuus oli tehokas. Tulivoima ofi kasvanut merkittd.vd.sti maavoimien osalta ja my6s ilmavoi-mat oli kasvanut. Niinp5 jatkosodan al-kaessa h6vittejid.kin o1i 177 kpl. Kun varusteet j a aseet ri ittivd.t j a kun asekelpoiset miehet oti luetteloitu, suomi saattoi kesd.11d. 19It1 panna liikekannal-1e noin puoli miljoonaa miestri krisittd.vd.n armei_jan. Puolustusta vahvennettiin my6s linnoitustcjin. Jo ZZ.3.40 Mannerhelm oli tehnyt pd.d.t6ksen itd.rajan ja Hangon alueen linnoittamisesta. Huhtikuussa alkoivat tydt yhtend.isen linnoitetun puolustusaseman rakentamiseksi suomenlahden rannikolta eri vahvuuksin Petsamoon saakka. Tdmd Salpalinjan rakentaminen oli suururakka, maaliskuussa 19/11 toissd. oli noin miestd. ja naista. Erityisen arvokasta apua antoivat vapaaehtoiset ruotsalaiset linnoittajat 900 miehen voimalla. Poistuessaan Suomesta he j ettivd.t arvokkaat tycikoneensa korvauksetta Suomeen. Hangon vuokra-alue erotettiin mantereesta yhteneiisell-d. linnoi te tul-la Harpar sko g-puolus tusa semalla. Saksa kdynnisti hyiikkiiyksens'd Nauvostoliittoon 22.6./+1. Vdlirauhan loppu tuli 25.6./+1, jolloin Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat priivd.n mittaan 15 paikkakuntaa. Saman pd.ivd.n iltana pddministeri Rangell luki haltituksen tiedonannon, jonka mukaan suomi o1i joutunut sotaan Neuvostoliiton kanssa. Suomen jatkosota oli alkanut. Monet olivat nuo vaiheet, jotka lopulta veivd.t Suomen jatkosotaan heiver6isen ja Neuvostoliiton jatkuvan painostuksen khsittdneen vd.llrauhan j d.lkeen. Suomi kesti koettelemukset j a todisti oikeaksi, ettd pientrikd.d.n kansaa, joka ylliipitdd eldvd6 kansallistunioa, ei voida h?ivittiili. Slksi olkoon kirottu se r j oka kiiuintiiii rsd.nmaalle selkd.nsd..

t j a kun asekelpoiset miehet oti luetteloitu, suomi saattoi kesd.11d. 19It1 panna liikekannal-1e noin puoli miljoonaa miestri krisittd.vd.n armei_jan. Puolustusta vahvennettiin my6s linnoitustcjin.

Samankaltaiset tiedostot

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko