HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ"

Transkriptio

1 HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ 3. MAALISKUUTA 2015

2 Muutosvarauksin Herra Tasavallan Presidentti ja Rouva Jenni Haukio, Teidän Ylhäisyytenne, Hyvät naiset ja herrat, Herra Presidentti, Kiitos ystävällisistä tervehdyssanoistanne. Kuningatar ja minä arvostamme aina vierailujamme Suomeen ja sitä suurta vieraanvaraisuutta ja lämpöä, jolla meidät täällä otetaan vastaan. Olen vieraillut Suomessa lukuisia kertoja. Tämä on viides valtiovierailuni maahanne ja jokainen vierailu on ollut hyvin mieleenpainuva. Joka kerta olen oppinut jotain uutta. Minulla on myös ollut etuoikeus tutustua viiteen Suomen tasavallan presidenttiin, joista Kekkonen oli ensimmäinen. Kohta kolme vuotta sitten meillä oli ilo tutustua myös Teihin, herra Presidentti ja rouva Haukio, valtiovierailullanne Ruotsissa. Sen jälkeen olemme tavanneet useita kertoja, niin Ruotsissa kuin täällä Suomessakin. Siksi Kuningatar ja minä olemme erityisen iloisia, että saamme olla täällä tänään. Lukuisat vierailumme Suomeen eivät ole sattumaa. Maidemme välillä on läheinen ja erityinen suhde. Perhesiteitä on paljon ja ne ilmenevät konkreettisesti. Maidemme väliset verkostot ulottuvat laajalle ja lisäävät osaltaan sitä läheisyyden tunnetta, jonka koemme monella eri alalla, varsinkin elinkeinoelämän ja kulttuurin parissa. Vuosien saatossa monet lahjakkaat suomalaiset ovat antaneet panoksensa ruotsalaisen yhteiskunnan kehitykseen. Vuosina maahamme saapui monia sotalapsia. Myös ja 1970-luvuilla monet muuttivat Ruotsiin ja myötävaikuttivat suuressa määrin Ruotsin teollisuuden ja elinkeinoelämän kasvuun. He antoivat panoksensa Ruotsin kasvavaan hyvinvointiin. Me kiitämme heitä tästä.

3 Nykyään arvioidaan, että runsaalla kahdeksalla prosentilla Ruotsin väestöstä on suomalaiset sukujuuret, kun palataan kolme sukupolvea ajassa taaksepäin. Jos palaamme vielä pidemmälle, voimme melko suurella varmuudella todeta, että monen ruotsalaisen juuret ovat Suomessa. Se, että yhä useammat nuoremman sukupolven edustajat haluavat vaalia suomen kieltään, on asia, joka meitä Ruotsissa ilahduttaa ja johon me rohkaisemme. Yhteenkuuluvuudellemme on hyvin arvokasta, että Ruotsissa puhutaan suomea, mutta myös, että Suomessa puhutaan ruotsia. Tällä on suuri merkitys, varsinkin maidemme elinkeinoelämän yhteistyötä ajatellen. Elinkeinoelämä onkin se ala, jolla Ruotsi ja Suomi ovat ehkä tiiviimmin nivoutuneet yhteen. Molemminpuoliset investointimme ovat merkittävät. Suomalaiset ja ruotsalaiset yritykset ovat monesti olleet eteviä samoilla aloilla ja siksi myös kilpailijoita. Tämä on johtanut moniin sulautumiin, joissa yhteinen voima on ollut varteenotettava vaihtoehto. Ajan myötä on syntynyt myös muita yhteistyön muotoja, jotka kaikki vahvistavat kykyämme pitää puoliamme yhä globalisoituneemmassa maailmassa. On myös tosiasia, että olemme toistemme tärkeimpiä vientimaita. Ruotsi ja Suomi toimivat yhdessä poistaakseen jäljellä olevia rajaesteitä. Samalla kehitetään myös käytännönläheisempää rajat ylittävää yhteistyötä. Tornion ja Haaparannan kaupungit ovat esimerkki siitä, että yhteistyö ei juuri tunne rajoja. Nykyään kaupungeilla on yhteinen matkakeskus ja jääpallojoukkue sekä valtakunnan rajat ylittävä golfkenttä. Suomalaista kekseliäisyyttä ja innovaatiovoimaa seurataan Ruotsissa suurella mielenkiinnolla. Marraskuussa vierailin Suomessa Ruotsin Kuninkaallisen insinööritieteiden akatemian valtuuskunnan johtajana. Vieraillessani Aalto-yliopistossa ja eri yrityksissä havaitsin nuorekasta tarmoa ja vaikuttavaa yritteliäisyyttä.

4 Me toivomme, että monet näistä aikaansaavista henkilöistä kohtaavat samanhenkisiä ihmisiä Ruotsissa ja ruotsalaisessa elinkeinoelämässä. Siksi olen ilolla pannut merkille ne monet valtiovierailun yhteydessä järjestettävät tilaisuudet, jotka pyrkivät tuomaan yhteen suomalaisia ja ruotsalaisia nuoria. Odotan myös innolla mahdollisuutta itse osallista joihinkin näistä. Monella alalla on suurta potentiaalia uudelle elinkeinoelämän yhteistyölle maidemme välillä. Te, herra Presidentti, olette monesti painottanut pohjoismaisen tavaramerkin merkitystä. Tämä on asia, josta sekä Suomi että Ruotsi voivat hyötyä ja johon liittyen voimme myös tehdä yhteistyötä. Suomessa on myös paljon muuta, joka kiinnostaa meitä Ruotsissa. Torstain vierailumme Lappeenrannan ammattikorkeakoulussa tulee olemaan antoisa. Tämä on koulumuoto, jota meillä Ruotsissa ei samalla tavalla ole. Tuon vierailun lisäksi juuri Itä-Suomi on alue, jonka haluamme oppia tuntemaan paremmin. Haluamme laajentaa yhteyksiämme myös niihin osiin Suomea, joissa Ruotsia ei ehkä tunneta niin hyvin ja joissa ruotsin kieltä ei käytetä niin laajalti. Muun muassa tästä syystä olemme perustaneet uuden konsulaatin Lappeenrantaan. Runsaan viikon kuluttua on tullut kuluneeksi 75 vuotta talvisodan päättymisestä. Tämä tullaan huomioimaan monella eri tavalla, ja se on meille erityisenä muistutuksena suomalaisten sankarillisesta panoksesta Neuvostoliiton laajentumisen pysäyttämiseksi. Suomalaisten vastarinta herätti kunnioitusta myös Moskovassa, ja sen seurauksena Suomi säilytti itsenäisyytensä ja siteensä Pohjolaan. Ruotsissa moni otti Suomen asian vahvasti omakseen, ja vapaaehtoista ilmoittautui ase kädessä auttamaan maatanne. Myös materiaalinen apu oli huomattavaa. Kaikki tämä kuitenkin kalpenee niiden uhrausten rinnalla, joita Suomen kansalta vaadittiin. Ruotsissa tunnemme

5 edelleen kiitollisuutta suomalaisten urhoollisuudesta ja siitä vastarinnasta, jota suomalaiset osoittivat. Sillä oli mitä suurin merkitys koko Pohjolan, eikä vähiten Ruotsin, turvallisuudelle. Viimeisen vuoden aikana molemmat maamme ovat saaneet huomata, että emme eläkään niin turvallisessa maailmankolkassa kuin ehkä olemme luulleet ja toivoneet. Sillä, että meillä on lähellämme hyviä ystäviä ja naapureita, on suurempi merkitys kuin aikoihin. Tämä on antanut maidemme lähentymiselle yhä enemmän pontta. Jo jonkin aikaa jatkunut puolustusyhteistyömme on syventynyt entisestään. Silti myös Euroopan unionin puitteissa on tilaa yhteistyön lisäämiselle. Yhdessä saamme äänemme paremmin kuuluville Euroopan muissa pääkaupungeissa. Yhteneväiset arvomme ja syvälle juurtuneet demokraattiset perinteemme antavat meille velvollisuuden ja mahdollisuuden vaikuttaa EU:n kehitykseen. Herra Presidentti, Maidemme väliset siteet jatkuvat vahvoina. Niitä ei voi kuitenkaan pitää ikuisena itsestäänselvyytenä. Sekä Ruotsissa että Suomessa naapurimaamme ja yhteisen historiamme tuntemus on vähentynyt. Nykyisiä vahvoja verkostoja on nuorennettava ja laajennettava maantieteellisesti. Vanhemman sukupolven vastuulla on huolehtia siitä, että myös nuoret voivat hyötyä maidemme välisestä läheisyydestä. Näillä sanoilla Kuningatar ja minä haluamme kiittää mahdollisuudesta jälleen kerran tehdä valtiovierailu Suomeen. Odotamme saavamme myötävaikuttaa juuri yhteyksiemme laajentamiseen ja syventämiseen maanne kanssa. Pyydän saada nostaa maljan Teille, herra Presidentti ja rouva Haukio, Suomen tasavallalle ja Suomen kansalle. Maljanne.

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä!

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjoismainen hyvinvointikeskus Ideavihko Varhainen tuki perheille -projektin tulokset 1 Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Julkaisija: Pohjoismainen hyvinvointikeskus

Lisätiedot

Elä sitä, mitä jo olet!

Elä sitä, mitä jo olet! ! Co-Creating meaningful futures. Mikko Paloranta mikko.paloranta@mirrorlearning.com 040 585 0022 Elä sitä, mitä jo olet!... 1 1.1. Lukijalle... 4 2. Luomme oman todellisuutemme... 5 2.1. Minä ja todellisuuteni...

Lisätiedot

Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa

Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa Sosiaalisen polkumyynnin torjunta kuljetusalalla POHJOISMAINEN KULJETUSTYÖVÄEN FEDERAATIO 2008 Kirjoittajat: Bo Rönngren, Malte Segerdahl

Lisätiedot

Iloa isovanhemmuuteen Työkirja isovanhemmille ja vanhemmille. Leena Tiilikka Anna Suutarla Marjo Kankkonen

Iloa isovanhemmuuteen Työkirja isovanhemmille ja vanhemmille. Leena Tiilikka Anna Suutarla Marjo Kankkonen Iloa isovanhemmuuteen Työkirja isovanhemmille ja vanhemmille Leena Tiilikka Anna Suutarla Marjo Kankkonen Tämä työkirja on osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tukea vanhemmille -aineistoa. Työkirjan on

Lisätiedot

Vanhustenpäivä 5.10.2014

Vanhustenpäivä 5.10.2014 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina. Vanhustenpäivä 5.10.2014 Vanhustenviikko 5.10. 12.10.2014 Sisällys Pääkirjoitus: Onko arvokas vanhuus ihmisoikeus aina?...3 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina...4

Lisätiedot

MITÄ TAPAHTUU HUOMENNA?

MITÄ TAPAHTUU HUOMENNA? MITÄ TAPAHTUU HUOMENNA? [ TYÖNANTAJUUDELLE ] VÄITEKIRJA-SARJA mitä tapahtuu huomenna? [ TYÖNANTAJUUDELLE ] KIRJOITTAJAT Maria Vesanen & Emma Varis KUVITUS JA TAITTO Lea-Maija Laitinen KUSTANTAJA Strateginen

Lisätiedot

MIKÄ SE NATO OIKEIN ON? Karoliina Honkanen - Janne Kuusela

MIKÄ SE NATO OIKEIN ON? Karoliina Honkanen - Janne Kuusela MIKÄ SE NATO OIKEIN ON? Karoliina Honkanen - Janne Kuusela www.eva.fi EVAn kotisivuilla raportteja, puheita ja artikkeleita suomeksi ja englanniksi Kustantaja: Taloustieto Oy Kansi: Antti Eklund Painopaikka:

Lisätiedot

Venäjän federaation presidentin Vladimir Putinin suuri lehdistötilaisuus

Venäjän federaation presidentin Vladimir Putinin suuri lehdistötilaisuus Venäjän federaation presidentin Vladimir Putinin suuri lehdistötilaisuus 18. joulukuuta 2014, Moskova 18. joulukuuta 2014 Vladimir Putinin lehdistötilaisuus. Kuva: Venäjän presidentin lehdistöpalvelu (otteita

Lisätiedot

Kymmenen kysymystä kasvatuksesta

Kymmenen kysymystä kasvatuksesta Kymmenen kysymystä kasvatuksesta Toim. Elina Nivala Lasten Keskus Kymmenen kysymystä kasvatuksesta Toim. Elina Nivala Lasten Keskus Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys

Lisätiedot

Aktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa

Aktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa Kirsi Saloniemi Aktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa Aktiivi-hankkeen ennakointiraportti Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 3/2011

Lisätiedot

Vertaistoiminta KANNATTAA

Vertaistoiminta KANNATTAA Vertaistoiminta KANNATTAA Vertaistoiminta KANNATTAA Kustantaja: Asumispalvelusäätiö ASPA www.aspa.fi Toimitus: Tanja Laatikainen Graafinen suunnittelu ja taitto: Marja Muhonen Paino: SOLVER palvelut Oy

Lisätiedot

YHDESSÄ SE SYNTYY. Jaksaminen vapaaehtoisessa järjestötoiminnassa

YHDESSÄ SE SYNTYY. Jaksaminen vapaaehtoisessa järjestötoiminnassa 2010 YHDESSÄ SE SYNTYY Jaksaminen vapaaehtoisessa järjestötoiminnassa Tämä opas on opinnäytetyön produkti Humanistiseen ammattikorkeakouluun. Opas on valmistunut keväällä 2010. Teksti: Sanna Kujala Kuvat:

Lisätiedot

Monikulttuurisuus on hyvä asia! Poika 9.lk

Monikulttuurisuus on hyvä asia! Poika 9.lk Erilaisuus on massateinien vastakohta. Ne uskaltavat sanoa mielipiteensä kuuluvasti ja ottavat kantaa asioihin. Erilaisuus voi näkyä myös pukeutumisessa ja vaikka musiikissa. Tyttö 9.lk Monikulttuurisuus

Lisätiedot

T O R N I O - H A PA R A N D A

T O R N I O - H A PA R A N D A TORNIO-HAPARANDA COPENHAGEN MOSCOW RIGA ST.PETERSBURG TALLINN STOCKHOLM OSLO HELSINKI ARKHANGELSK HAPARANDATORNIO MURMANSK Tornio-Haparanda on yksi Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin nopeimmin kasvavista

Lisätiedot

Tule ja seuraa minua. Aaronin pappeus 2014. Oppiaineistoa nuorille

Tule ja seuraa minua. Aaronin pappeus 2014. Oppiaineistoa nuorille Tule ja seuraa minua Aaronin pappeus 2014 Oppiaineistoa nuorille kääntymykseen johtavaa opettamista ja oppimista Aaronin pappeus 2014 Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko 2013 Intellectual

Lisätiedot

KIRSI RANTO PEHMEÄ KUIN KUKKA, KOVA KUIN TIMANTTI TAMMI

KIRSI RANTO PEHMEÄ KUIN KUKKA, KOVA KUIN TIMANTTI TAMMI KIRSI RANTO PEHMEÄ KUIN KUKKA, KOVA KUIN TIMANTTI TAMMI Kirsi Ranto Pehmeä kuin kukka, kova kuin timantti kustannusosakeyhtiö tammi helsinki Kuvat: Kirsi Ranto, paitsi kuvaliitteen s. 5 ja 7 Shawn Reeder

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 -STRATEGIASTA

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 -STRATEGIASTA VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 -STRATEGIASTA SISÄLLYS LUKIJALLE 3 1 MAAHANMUUTON NYKYTILA 5 1.1 Lyhyessä ajassa maahanmuuttomaaksi... 5 1.2 Maahanmuutto on monimuotoistunut...

Lisätiedot

on aina meissä Valamosta Seksuaalineuvoja Satu Timonen: Seksuaalisuus Puhetta ORTODOKSINEN SEURAKUNTALEHTI Sivut 4 7

on aina meissä Valamosta Seksuaalineuvoja Satu Timonen: Seksuaalisuus Puhetta ORTODOKSINEN SEURAKUNTALEHTI Sivut 4 7 ORTODOKSINEN SEURAKUNTALEHTI www.ort.fi/analogi 1 2012 HAMINAN, HÄMEENLINNAN, KOTKAN, LAHDEN, LAPPEENRANNAN, TAMPEREEN JA TURUN ORTODOKSISET SEURAKUNNAT 9.2.2012 Seksuaalineuvoja Satu Timonen: Seksuaalisuus

Lisätiedot

VOI HYVIN - KÄYTÄ SYDÄNTÄSI

VOI HYVIN - KÄYTÄ SYDÄNTÄSI -HEARTFULNESS- VOI HYVIN - KÄYTÄ SYDÄNTÄSI Opas parempaan elämään Petri Huitti 1 VOI HYVIN KÄYTÄ SYDÄNTÄSI (Opas parempaan elämään) (Englanniksi: BE WELL - USE YOUR HEART, Guide for better life) ISBN 978-952-68229-0-7

Lisätiedot

Kylässä oli ihanaa elää. Koskettava selviytymistarina. Kai Lomma 35 vuotta lapsi kylän johtajana

Kylässä oli ihanaa elää. Koskettava selviytymistarina. Kai Lomma 35 vuotta lapsi kylän johtajana 1 2015 Kylässä oli ihanaa elää Koskettava selviytymistarina Kai Lomma 35 vuotta lapsi kylän johtajana Testamenttilahjoittaja Miksi halusin testamentata SOS-Lapsikylälle? Pääkirjoitus Sisältö 2 PÄÄKIRJOITUS

Lisätiedot

Perheessä kaikki hyvin s. 8

Perheessä kaikki hyvin s. 8 Väestöliitto 3/09 Vappu Taipale: Perhe tulisi nähdä voimavarana s. 4 Perheessä kaikki hyvin s. 8 Nuori, koulutettu ja työtön Miten tässä näin kävi? s. 20 Vinkit oman hyvinvoinnin hoitoon s. 22 päätoimittajalta

Lisätiedot

Kirjallisuuden vaihto hankintatapana

Kirjallisuuden vaihto hankintatapana Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskus - Georg Strien Kirjallisuuden vaihto hankintatapana Tieteellisen kirjallisuuden vaihdolla on pitkä perinne, vanhimmat viitteet löytyvät vuodesta 1694 Ranskasta.

Lisätiedot

1 JOHDANTO 1.1 Menestys on aina ansaittava uudestaan 1.2 Millaisia ongelmia Suomella on edessään?

1 JOHDANTO 1.1 Menestys on aina ansaittava uudestaan 1.2 Millaisia ongelmia Suomella on edessään? SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 1 JOHDANTO 1.1 Menestys on aina ansaittava uudestaan 1.2 Millaisia ongelmia Suomella on edessään? Väestön ikääntyminen Laman opetukset: hyvinvointipalvelut ja talous Globalisaatio

Lisätiedot

Saako vielä teititellä, onko aina lupa sinutella?

Saako vielä teititellä, onko aina lupa sinutella? Saako vielä teititellä, onko aina lupa sinutella? - Suomalaisen puhuttelun historiasta ja nykytilasta Aluksi Suoran puhuttelun käytäntöjä leimaa suomessa epäsäännöllisyys ja vakiintumattomuus: saako vielä

Lisätiedot

Työpainotteinen päivä Miten kolme sanaa voi merkitä niin paljon?

Työpainotteinen päivä Miten kolme sanaa voi merkitä niin paljon? Yli 60 vuoden ajan työpainotteinen päivä on näytellyt keskeistä roolia tuhansien mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten tiellä kuntoutumiseen. Käsitteen taustalla ovat ennen muuta olleet sellaiset

Lisätiedot

Turvassa EU:ssa - kaukana kavala maailma

Turvassa EU:ssa - kaukana kavala maailma Turvassa EU:ssa - kaukana kavala maailma EVAn Suomi, EU ja maailma -asennetutkimus 2004 Kai Torvi www.eva.fi EVAn kotisivuilla raportteja, puheita ja artikkeleita suomeksi ja englanniksi Kustantaja: Taloustieto

Lisätiedot

ELKÄÄ TEHKÖ TIETÄ MEIÄN MEHTÄÄ!

ELKÄÄ TEHKÖ TIETÄ MEIÄN MEHTÄÄ! JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Tonttituotanto Maria E. Tolppanen ELKÄÄ TEHKÖ TIETÄ MEIÄN MEHTÄÄ! KYSELY LÄHIMETSIEN ARVOSTA Hannikaisenkatu 17 PL 233, 40101 Jyväskylä SISÄLLYS 1. JOHDANTO

Lisätiedot

KUVAT: Lahja Kallinen. nuoret lastensuojelun kehittäjät

KUVAT: Lahja Kallinen. nuoret lastensuojelun kehittäjät N TEKSTI: Johanna Barkman, Pesäpuu ry Riina Pekkala, Perhehoitoliitto ry ja Sinut ry Anna Rainio, Helsingin yliopisto Suvi ja Milla-Kristiina, foorumilaiset KUVAT: Lahja Kallinen 1 nuoret lastensuojelun

Lisätiedot

Silloin ajattelen, että olisi helpompaa olla suomalainen tai ainakin jokin

Silloin ajattelen, että olisi helpompaa olla suomalainen tai ainakin jokin Silloin ajattelen, että olisi helpompaa olla suomalainen tai ainakin jokin muu kuin venäläinen. Venäläisten maahanmuuttajien kokemuksia kotoutumisesta Joensuun seudulla Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Kiitos teille äidit!

Kiitos teille äidit! Pääsky 4/2015 Rovaniemen seurakuntalehti 6.5.2015 Sinä joka kannoit minut maailmaan, lämpöäsi annoit, siitä vielä jaan. Sinä joka hiljaa hoidit minua, silmissäsi ilo, valo hehkuva. Sinä joka jaoit vuodet

Lisätiedot