TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 4/

Transkriptio

1 Seutuhallitus esityslista 4/ Aika: klo Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat: jäsenet: Ikonen Anna-Kaisa, pj. Rissanen Helena, 1. vpj. Perämaa Ari 2. vpj. Aaltonen Mikko Aleksovski Atanas Elovaara Tiina Joensivu Leena Jokila Killi Kork Jarmo Lyytinen Heikki Mäkinen-Aakula Marjo Parviainen Olli-Poika Sasi Ilkka varajäsenet: Siren Elina Skogberg Pertti Arvela Ari Virtanen Sirkkaliisa Kivistö Anneli Silvennoinen Seppo Kaminen Tuomo Petäkoski-Hult Tuula Tomminen Antti Kouhia Raimo Jokinen Kaarina Kajan Maija Höyssä Matti Muut osallistujat: Nurminen Päivi Pohjonen Juhani Yli-Rajala Juha seutujohtaja, esittelijä, TKS seutusihteeri, sihteeri, TKS kuntajohtajakokouksen pj., Tampere Kutsutut: Periviita Mika 46 joukkoliikennepäällikkö, Tampere 1/26

2 Seutuhallitus esityslista 4/ Pöytäkirjan tarkastus Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä / 2015 Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty. Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto / 2015 Todistaa Juhani Pohjonen 2/26

3 Seutuhallitus esityslista 4/ Käsiteltävät asiat: 42 KOKOUKSEN AVAUS 4 43 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 5 44 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA 6 45 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT 7 46 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA TARIFFIJÄRJESTELMÄ ALKAEN 9 47 LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA TOISEN ASTEEN KOULUTUSYHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA KUNTAYHTYMÄN LAUSUNTO MAAKUNTAKAAVAN 2040 LUONNOKSESTA JOHTAJASOPIMUS YHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLE KUTSUMINEN SEUDULLINEN JA ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAMPEREEN KAUPUNGIN TILAAJALAUTAKUNTIEN PÄÄTÖKSENTEOSSA, SELVITYS SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT SEURAAVAT KOKOUKSET MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 26 3/26

4 Seutuhallitus esityslista 4/ KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avaa kokouksen. Päätös. 4/26

5 Seutuhallitus esityslista 4/ KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Hallintosääntö 25 Kokouksen koolle kutsuminen ja kokouksen päätösvaltaisuus Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä viimeistään 7 päivää ennen kokousta. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla jäsenille, henkilökohtaisille varajäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai - velvollisuus ko. kokouksessa. Seutuhallitus ja muut toimielimet ovat päätösvaltaisia, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Ikonen: todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 5/26

6 Seutuhallitus esityslista 4/ PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA Hallintosäännön 35 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan laatii puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Pöytäkirjantarkastaja on valittu aakkosjärjestyksessä seutuhallituksen varsinaisten jäsenten joukosta. Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Ikonen: pöytäkirjan tarkastusvuorossa on Marjo Mäkinen-Aakula. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 6/26

7 Seutuhallitus esityslista 4/ TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Kuntien ajankohtaiset, yhteistyöhön vaikuttavat asiat Seutuhallituksen edellisen kokouksen (25.3) toimeenpano ASIA AiRRport/lentoliikenteen kehittäminen RASU2040, valtuustokäsittelyt Päivähoidon seudullinen sopimus Tilinpäätös 2014 Seutuhallituksen itsearviointi Työ- ja seminaarimatka Hallitusohjelmatavoitteiden taustamuistio TOIMEENPANO Käsittelyssä tässä kokouksessa RASU2040 on lähetetty tiedoksi Pirkanmaan liitolle, lausunto maakuntakaavasta on käsittelyssä tässä kokouksessa Lähetetty kuntiin hyväksyttäväksi Tarla on käsitellyt ja esittää hyväksymistä yhtymäkokoukselle Tuloksia hyödynnetään valmistelun ja seutuhallituksen (+KJK) työskentelyn kehittämisessä Valmistelut aloitettu, matka-aika on , osallistujat on informoitu Jaettu tämän kokouksen materiaaleissa Valmistelussa olevia asioita ASIA MAL2-sopimuksen seurantaraportti 2014 MAL3-sopimuksen tavoitteet Edunvalvonta: Tavoitteet valtion budjettiin 2016 Alueellisen edunvalvonnan kehittäminen HUOMIOITA Sihteeristön kokous Seutuhallitukseen 27.5 Sh + kjk 27.5 yhteiskokous Hallitusohjelmatavoitteiden konkretisointi Toimijoiden yhteistyö ja edunvalvontataitojen kehittäminen käynnistetty Seutukatsaus 1/2015 Kokoustiedotteet: Kuntajohtajakokouksen muistiot 2.4. ja LJ-työryhmä MASTO-työryhmä Seutuhallituksen kokoustiedote /26

8 Seutuhallitus esityslista 4/ Ennakkotiedot helmikuun 2015 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. L ä h d e : Väkiluku, Väkiluku, Muutos, tammihelmi Muutos%, tammihelmi Työttömyys% Työttömyys%, tammikuu Kangasala ,2 % ,9 13,1 Lempäälä ,3 % ,4 11,4 Nokia ,1 % ,2 15,5 Orivesi T ,2 % ,7 15,1 Pirkkala i ,2 % ,4 11,7 l Tampere a ,0 % ,5 17,8 Vesilahti s ,4 % ,8 11,1 t Ylöjärvi ,4 % ,3 13,7 o Kaupunkiseutu k ,1 % ,7 16,1 Kehyskunnat e ,2 % ,9 13,4 s Pirkanmaa ,0 % ,4 15,7 k Suomi u ,0 % ,5 13,7 Lähde: Tilastokeskuksen väestörakenne ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä asiat tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 8/26

9 Seutuhallitus esityslista 4/ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA TARIFFIJÄRJESTELMÄ ALKAEN Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen tulevaisuuden tariffi- ja lippujärjestelmävaihtoehdoista tehtiin syksyllä 2012 selvitys (TTY/Verne), jossa tutkittiin lippujen hinnoitteluperiaatteena tasataksaa ja taksavyöhykkeitä, jotka perustuvat kuntarajoihin tai yhdyskuntarakenteen muodostamiin toiminnallisiin alueisiin. Lipputyyppien lähtökohtana oli Tampereen sisäisen liikenteen nykyinen lippuvalikoima. Joukkoliikenteen houkuttelevuuden ja lipputulokertymän kannalta edullisimmaksi vaihtoehdoksi osoittautui yhdyskuntarakenteeseen perustuva kuuden vyöhykkeen kehämalli, joka soveltuu hallinnollisia kuntarajoja paremmin taksajärjestelmän hinnoitteluperusteeksi. Kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päätti suosittaa jatkosuunnittelun pohjaksi tätä vyöhykejärjestelmää. Jatkosuunnittelussa keväällä 2013 linjattiin, että koko kaupunkiseudun kattava lippu- ja tariffijärjestelmä on järkevää ottaa käyttöön alkaen, jolloin ns. siirtymävaiheen liikenteet päättyvät koko seudulla kattavasti. Kaupunkiseudun tulevassa kuuden vyöhykkeen tariffijärjestelmässä lippu ostetaan aina vähintään kahden vyöhykkeen alueelle. Vyöhykeperusteisen maksujärjestelmän lähtökohtana on suhteuttaa etäisyysperusteinen lipunhinta tuotantokustannuksiin. Periaatteena on käyttäjiä kohtaan oikeudenmukainen matkanpituuteen perustuva hinnoittelu. Kaupunkiseudulla otetaan käyttöön samat lipputyypit (kerta-, arvo- ja kausiliput), jotka ovat olleet käytössä Tampereella pitkään. Ikäryhmät yhtenäistetään koko kaupunkiseudulla siten, että lasten ikäryhmä on 7-16 vuotiaat, nuorten ikäryhmä on vuotiaat ja seniorit ovat 65 vuotta täyttäneet. Seniorialennus kohdistetaan koko kaupunkiseudulla klo 9-14 väliseen aikaan. Uuden tariffijärjestelmän myötä lasten ja nuorten matkustus halpenee koko seudulla. Senioreiden keskipäivän alennus on käytössä nykyisin Tampereella ja Pirkkalassa ja laajenee muutoksen myötä kehyskuntiin. Eri matkatyypeillä hinnat alenevat erityisesti kehyskuntien sisäisillä lyhyillä matkoilla. Tampereen Teiskossa joukkoliikenteen lipun hinnat nousevat tuntuvasti nykyisestä. Tampereen joukkoliikenteen uuden vyöhykejärjestelmän hinnoittelusta on valmistumassa vaikutusarviointi. Hinnoittelu on tavoitteena toteuttaa siten, että matkojen määrä kasvaa ja lipputulojen määrä säilyy koko kaupunkiseudulla nykytasoisena. Alustavien tulosten mukaan koko kau- 9/26

10 Seutuhallitus esityslista 4/ punkiseudun tasolla lipputulojen säilyessä nykytasolla tapahtuu eri kunnissa kuitenkin pienehköjä muutoksia subventiotarpeessa. Tavoitteena on, että Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää kokouksessaan suosituksesta tariffijärjestelmäksi ja sen lippujen hinnoitteluksi. Suosituksesta pyydetään sopijakuntien hallituksilta lausunnot toukokuun aikana siten, että lopullinen päätös uudesta tariffijärjestelmästä ja sen hinnoittelusta on mahdollista tehdä joukkoliikennelautakunnan kokouksessa Kuntajohtajakokous käsitteli asiaa Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita selostaa asiaa kokouksessa. Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä asian tiedoksi. Päätös. 10/26

11 Seutuhallitus esityslista 4/ LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA Seutujohtaja Nurminen Keskustelu lentoliikenteen tavoitteellisesta kehittämisestä on käynnistynyt kaupunkiseudulla uuden lentokenttäkonseptin, AiRRportin, myötä. Seutuhallitus on käsitellyt lentoliikennettä kokouksissaan , sekä AiRRport-työssä on tunnistettu lentoliikenteen kehittämiselle vankat perusteet. Alueiden globaali saavutettavuus on edellytys pitkäntähtäimen kasvulle. Suorat lentoyhteydet lisäävät elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä niin vientituotannossa kuin matkailussa. Hyvä saavutettavuus vahvistaa alueen kilpailukykyä ja tukee myös korkeakoulujen kehittymistä. Koska maailman lentoliikenne on kasvussa, tulisi Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan saada siitä oma osuutensa. Tampereella on lisäksi EUn liikennepolitiikassa korostama sijaintietu matkaketjujen yhdistämiseen. Tilannekuva alueen lentoliikenteestä kertoo, että Tampere-Pirkkalan lentokentän matkustajamäärä on viimeaikoina ollut laskeva ja harvojen lentoyhtiöiden varassa. Lentojen määrä on talvikaudelle 2016 edelleen vähenemässä. Finavia kehottaakin alueen kuntia ja elinkeinoelämää toimimaan aktiivisesti lentoliikenteen kehittämisessä ja mm. uuden 2- terminaalin hyödyntämisessä. Tilannekuvassa on hyvä huomioida myös Malmin kentän käyttötarkoituksen muutos sekä Tredun avioniikkakoulutuksen kehittämistarpeet. Myönteistä on, että kaupunkiseudun kunnat ovat investoineet 2- terminaaliin ja varautuneet lentoliikenteen kasvuun rakennesuunnitelmassa ja maakuntakaavassa. Myös kansallisessa lentoliikennestrategiassa on tunnistettu Tampere-Pirkkalan rooli läntisen ja keskisen Suomen lentoliikennepalveluissa. Lentoliikenteen ympärillä toimii nyt useita alueellisia toimijoita. Ongelmana on, että yhteisiä tavoitteita ei ole asetettu, eikä resursseja ja toimenpiteitä koordinoitu. Tähtäin on toisaalta lyhyt sisältäen mm. vuosittaiset neuvottelut lentoliikenteen hankinnassa. AiRRport-konseptin osalta tähtäin on puolestaan pitkä. Myös toimijoiden työnjaossa on selkeyttämisen tarvetta. Lentoliikenteen systemaattisen kehittämisen aloittamiseksi kuntien tulee tehdä päätökset sitoutumisesta lentoliikenteen organisoituun kehittämistyöhön ja yhteisvastuulliseen rahoitukseen. Ehdotuksen mukaan lentoliikenteen kehittämistyö organisoitaisiin kehittämishankkeeksi, jossa eri osa-kokonaisuudet ja eri toimijat olisi huomioitu. Osakokonaisuuksia ovat mm. lentoliikenteen hankinta, lentokentän palve- 11/26

12 Seutuhallitus esityslista 4/ lujen ja infran kehittäminen, AiRRport-konseptin edistäminen sekä lentoliikennestrategian kärkihankkeen toteuttaminen. Alueen toimijoita ovat mm. alueen kunnat, AiRRport-group, Kauppakamari, Finavia, Tredea, kaupunkiseutu ja Pirkanmaan liitto. Osapuolina huomioitaisiin myös kansallisen tason toimijat. Yhteiselle hankkeelle rekrytoitaisiin projektijohtaja ja varattaisiin tälle riittävät tukiresurssit. Projektijohtaja käynnistäisi yhteistyöverkoston toiminnan ja valmistelisi kunnille esityksen jatkotoimenpiteistä ja rahoitustarpeista tuleville vuosille. Kuntien ja alueellisten toimijoiden sitoutumiseksi tulisi järjestää mm. lentoliikenneseminaari. Tampereen kaupunki kutsuisi lisäksi hankkeelle korkeantason ohjausryhmän. Hankkeen etenemistä seurattaisiin mm. Tampereen kaupunginhallituksessa ja seutuhallituksessa. Kuntajohtajakokous käsitteli asiaa 2.4 ja Liite: - lentoliikenteen kehittäminen, PP-esitys Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää että Tampereen kaupunki valmistelee kaupunkiseudun kuntien päätöksentekoa varten tarkemman esityksen lentoliikenteen kehittämisprojektin käynnistämisestä, että kunnat tekevät päätökset projektin käynnistämisestä ja projektin vuoden 2015 rahoituksesta toukokuun 2015 loppuun mennessä, että projektille valittava projektijohtaja laatii projektisuunnitelman kuntien hyväksyttäväksi, että valmisteluvastuu käynnistysvaiheesta on seudun kuntajohtajakokouksella, että valmistelussa huomioidaan Tredea. Päätös. 12/26

13 Seutuhallitus esityslista 4/ TOISEN ASTEEN KOULUTUSYHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA Seutujohtaja Nurminen Tampereen kaupunkiseudulla toisen asteen koulutusyhteistyö on tiivistynyt ammatillisen koulutuksen kokoamisella. Vuoden 2013 alussa toimintansa aloittanut Tredu muodostettiin omaehtoisen selvitystyön tuloksena. Uudistuksella haluttiin vastata mm. työelämän tarpeisiin ja kuntien taloudellisiin haasteisiin. Vastuukuntamallilla toimivalla Tredulla on toimipisteitä lähes jokaisessa kaupunkiseudun kunnassa. Toimipisteitä on uudistettu campusperiaatteella, jossa kuntien ylläpitämät lukiot ja Tampereen ylläpitämä ammatillinen koulutus toimivat lähekkäin. Tämä on luonut edellytyksiä ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen yhteistyöhön. Tredun muodostamista edeltänyt selvitystyö vuodelta 2011 toi ilmi myös selkeän tarpeen kaupunkiseudun lukioiden välisen yhteistyön tiivistämiseen polarisaation ehkäisemiseksi. Selvityksessä ehdotettiin lisäksi ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhteisen kehittämisfoorumin, toisen asteen neuvottelukunnan, perustamista. Esityksiin sovittiin palattavan Tredun toiminnan käynnistämisen jälkeen. Toisen asteen koulutusyhteistyö nousi uudelleen esille 2013 lopulla, kun OKM käynnisti kansallisen uudistuksen toisen asteen rahoituksesta ja rakenteesta. Uudistusta ei saatu kuitenkaan toteutettua kuluvan hallituskauden aikana. Uudistuksen taustalla vaikuttavia tekijöitä olivat talous, ikäluokkien kehitys, osaamisvaatimukset sekä mm. seudullisuustekijät liittyen liikkuvuuteen ja vapaaseen valitaan. Tarkoituksena oli tehostaa koulutusjärjestelmän toimintaa, tarjota laadukasta koulutusta jatkossakin sekä lisätä koulutusmuotojen välistä yhteistyötä ja joustavuutta yhteiskunnan ja opiskelijoiden tarpeisiin. Kaupunkiseudulla kansallisen uudistuksen vaikutukset nähtiin ennen kaikkea taloudellisena haasteena, johon tulisi reagoida. Seutuhallitus ja kuntajohtajat kävivät yhteisen lähetekeskustelun etenemisestä syksyllä 2014, minkä jälkeen kunnat esittivät alkuvuodesta 2015 oman näkemyksensä etenemisvaihtoehdosta. Kunnat kokivat tarkoituksenmukaiseksi edetä toisen asteen jatkokehittämisessä sisältö ja toiminta edellä, rakenteellisiin uudistuksiin ei tässä vaiheessa nähty mahdollisuutta. Suosituimmat etenemisvaihtoehdot olivat: 1) Syvennetään Tampereen ja kehyskuntien lukioiden välistä yhteistyötä toimintatapojen uudistamisessa ja voimavarojen tehokkaassa kohdentamisessa. Huomioidaan myös Tampereen yksityiset lukiot. 13/26

14 Seutuhallitus esityslista 4/ ) Syvennetään ammatillisen koulutuksen (Tredun) ja kuntien lukiokoulutuksen välistä yhteistyötä toimintatapojen uudistamiseksi ja voimavarojen tehokkaaksi kohdentamiseksi. Vaikka rahoitus- ja rakenneuudistuslainsäädäntö ei kansallisesti edennytkään, ovat kaupunkiseudun sivistysjohtajat pitäneet tarpeellisena jatkaa toisen asteen yhteistyön syventämistä omaehtoiselta pohjalta. Sivistysjohtajien valtuuttama valmisteluryhmä esittää yhteistyön syventämistä seuraavien vaiheiden kautta: a) Laaditaan lukiokoulutuksen seudullinen tilannekuva. Laadinnassa hyödynnetään Tampereen lukioverkkoselvitystä b) Järjestetään sivistysseminaari päättäjille ja asiantuntijoille (12.5 ap) tahtotilan tunnustelemiseksi yhteistyön syventämisessä. c) Kartoitetaan lukioiden konkreettiset yhteistyömahdollisuudet ja nykykäytännöt sekä päätetään uusien yhteistyöalueiden ja muotojen käyttöönottamisesta d) Valmistellaan valituista ammatillisen ja lukiokoulutuksen campuskohteista (pilotti) kuvaus yhteistyön kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista. Työsuunnitelma on konkreettinen polku nykytilasta uusiin yhteistyökäytäntöihin ensisijaisesti lukiokoulutuksessa. Lukiokoulutuksessa merkittäviä yhteistyökäytäntöjä ei ole muodostunut jo useita vuosia käytössä olleen verkkokurssitarjottimen lisäksi. Työ tehdään seututoimiston ja kuntien yhteistyönä, ja se ajoittuu maaliskuusta loka-marraskuulle Päätökset uusista yhteistyömuodoista tehdään kuntien toimivaltaisessa elimessä sekä tahtotilan varmistamiseksi seutuhallituksessa. Yhteistyön toteutumiseen kiinnitetään huomiota ja sovitaan seurantamenettely päätöksenteon yhteydessä. Työssä on huomioitu kytkennät ja työnjako mm. Tampereen kaupungin selvitystyöhön koskien toisen asteen (lukio+tredu) toimintamallin ja järjestämistavan arviointia ja kehittämistä. Lisäksi kuluvana vuonna on harkinnassa seudullisen kansalaisopistotoiminnan arviointi. Työssä huomioidaan myös kolmannen asteen koulutus ja yhteistyömahdollisuudet Seutuakatemian kautta. Kuntajohtajakokous käsitteli asiaa 2.4. Liite: - Toisen asteen kehittäminen, työohjelma, PP-esitys - Kutsu ja ohjelma Sivistysseminaari /26

15 Seutuhallitus esityslista 4/ Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää että toisen asteen yhteistyön syventämisessä edetään työsuunnitelman esittämällä tavalla ja että päättäjille järjestetään sivistysseminaari Päätös. 15/26

16 Seutuhallitus esityslista 4/ KUNTAYHTYMÄN LAUSUNTO MAAKUNTAKAAVAN 2040 LUONNOKSESTA Seutujohtaja Nurminen ja seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki Maakuntakaavan 2040 luonnos on asetettu nähtäville ja lausuttavaksi mennessä. Kuntayhtymä lausui maakuntakaavan maankäyttövaihtoehdoista keväällä Lisäksi Rakennesuunnitelman 2040 ja maakuntakaavan aiemmissa valmisteluvaiheissa sovitettiin sisältöjä yhteen keväällä ja kesällä Yhteen sovitettavia kysymyksiä olivat lähinnä läntinen rata, järjestelyratapihan siirto, keskusverkko sekä Saarenmaan ja Nurmi-Sorilan alueet. Suunnitelmien sisällöt lähenivät toisiaan, ja olennaisilta osiltaan maakuntakaavan luonnos vastaa Rakennesuunnitelmaa Kuntayhtymän lausunto perustuu Rakennesuunnitelmaan Lausunnossa on huomioitu myös kaupunkiseudun hallitusohjelmatavoitteet. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä lausuu seuraavaa: Kaupunkiseudun kunnat pitävät tärkeänä, että kaupunkiseudun kuntien yhteinen näkemys välittyy maakuntakaavan valmisteluun. Näkemys on kiteytetty valtuustojen hyväksymään Rakennesuunnitelmaan 2040, jonka esitämme Pirkanmaan maakuntahallitukselle maakuntakaavatyössä huomioitavaksi. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 tavoitteet vastaavat rakennesuunnitelman tavoitteita ja kaupunkiseudun kuntien yhteistä näkemystä. Kaavan yleistavoitteina on vahvistaa maakunnan kilpailukykyä, kehittää sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuullista yhdyskuntarakennetta sekä tukea luonnonvarojen kestävää käyttöä ja yhdyskuntarakenteen energiatehokkuutta. Tarkemmat tavoitteet liittyvät muun muassa yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen, keskuksien kehittämiseen ja kaupan ohjaamiseen keskuksiin, kestävään liikenteeseen sekä arjen sujuvuuteen. Aluekehityksen ajurina kaavaluonnoksessa on Helsinki Hämeenlinna Tampere kehitysvyöhyke ja pääradan suuntaisen kasvun vahvistuminen. Kaavaluonnos painottaa myös tiivistyvää ydinkaupunkiseutua. Kaupunkiseutu itse näkee tiivistyvän ydinkaupunkiseudun koko maakunnan kriittisenä menestystekijänä, valtakunnan kakkoskeskuksena ja kansainvälisten yhteyksien kohteena. Maakuntakaavan tulee vahvistaa tätä kehitystä tukemalla kaupunkiseudun saavutettavuutta. Vaikuttavimpia kehittämiskohteita ovat pääradan ja Tampere-Pirkkalan lentokentän kehittäminen. Myös parannettavat ja uudet valtatieyhteydet tukevat saavutettavuutta. 16/26

17 Seutuhallitus esityslista 4/ Rakennesuunnitelma 2040 painottaa kaupunkiseudun toiminnallisuuden parantamista ja kasvua sisäänpäin. Myös maakuntakaavan tulee osaltaan vahvistaa seudun sisäisen toiminnallisuuden edellytyksiä. Tällöin raitiotie, lähijuna ja niihin kytkeytyvä maankäyttö muodostavat koko yhdyskuntarakenteen kehittämisen rungon. Keskusten vahvistaminen ja keskusten väliset yhteydet tukevat myös kävelyn ja pyöräilyn kasvua nykyistä merkittävämmiksi kulkumuodoiksi. Maakuntakaavan luonnos vastaa pääosin Rakennesuunnitelmassa 2040 esitettyä kaupunkiseudun raideliikenteen kokonaisratkaisua. Rakennesuunnitelma osoittaa raitiotien kehittymisen Tampereen sisäisestä seudulliseksi kulkumuodoksi vuoteen 2040 mennessä. Ratkaisuun sisältyy raitiotie Pirkkalan ja Ylöjärven keskustoihin, kuten myös maakuntakaavan luonnoksessa esitetään. Rakennesuunnitelmassa osoitetaan lisäksi mahdollisuus laajentaa raitiotieyhteydet Kangasalle ja Tampere- Pirkkalan lentokentälle vuoden 2040 jälkeen. Maakuntakaavan luonnoksessa näitä vuoden 2040 jälkeisiä laajentumissuuntia ei ole huomioitu, luonnoksessa suunnat on kuitenkin merkitty joukkoliikenteen pääväyliksi. Asemanseutujen kehittäminen on kaupunkiseudun rakenteen kannalta tärkeää. Lähijunaliikenteen osalta rakennesuunnitelmassa esitetään useampia seisakkeita kuin maakuntakaavan luonnoksessa. Lisäksi maakuntakaavan luonnoksessa Oriveden suuntaan on osoitettu kaukoliikenteeseen perustuva ratkaisu, kun taas rakennesuunnitelmassa yhteys perustuu taajamajunaan. Maakuntakaavan ei tule estää rakennesuunnitelman mukaista ratkaisua. Rakennesuunnitelman keskus- ja palveluverkko sisältää Tampereen seutukeskuksen, 13 aluekeskusta ja 12 lähipalvelukeskusta. Aluekeskuksista 11 vastaa maakuntakaavan luonnoksessa keskustatoimintojen alueiksi merkittyjä alueita, eli tiiviitä keskustamaisen asumisen ja keskustahakuisten palvelu-, työpaikka- ja muiden toimintojen alueita. Rakennesuunnitelmassa Partola muodostaa yhdessä Lakalaivan ja Härmälän kanssa aluekeskuskokonaisuuden, jota tulee kehittää monipuolisena kaupunkimaisena kokonaisuutena. Maakuntakaavan luonnoksessa Partola on merkitty kaupallisten palvelujen alueeksi, jota ympäröi taajamatoimintojen alue. Luonnoksessa todetaan kuitenkin, että Tampereen eteläisen alakeskuksen (Lakalaivan-Rautaharkon keskustatoimintojen alue), Sarankulman, Härmälän ja Partolan ympäristöä kehitetään vetovoimaisena messukeskusalueena sekä monipuolisena työpaikkojen ja asumisen kasvualueena. Lentolan alue on rakennesuunnitelmassa aluekeskus, kun taas maakuntakaavan luonnoksessa vastaava alue sisältää erilliset kaupallisten palvelujen, taajamatoimintojen ja työpaikka-alueen merkinnät. Kaavaluonnoksen mukaan alueen suunnittelussa on pyrittävä tiiviiseen raken- 17/26

18 Seutuhallitus esityslista 4/ teeseen, joka mahdollistaa tehokkaan joukkoliikenteen järjestämisen. Erilliset kaavamerkinnät tukevat Lentolan kehittämistä rakennesuunnitelman mukaisena aluekeskuksena, kunhan sen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa panostetaan asuntotuotannon ja maankäytön monipuolisuuteen sekä kävellen saavutettaviin palveluihin. Kaavaluonnos eroaa lisäksi seuraavissa kohteissa rakennesuunnitelmasta: - Pirkkala, Sankilan uusi asuinalue (Rasun kohde nro 44) - Kangasala, vt 12 eteläpuoli, työpaikka-alue (Rasun kohde nro 67) - Kehä 2, pohjoinen, uusi työpaikka-alue (Rasun kohde 76) Rakennesuunnitelman 2040 suunnittelualue on rajattu kaupunkiseudun ydintaajamaan. Tampereen kaupunkiseutu pitää hyvänä, että maakuntakaavan luonnoksessa huomioidaan maaseutu- ja kyläalueet. Asemakaavan läheisiä alueita koskevassa maankäytön ohjauksessa tulee huomioida kaupunkiseudun kuntien hyväksymät periaatteet asemakaavan ulkopuolisesta rakentamisesta (seutuhallitus ). Luonnoksessa esitetty kasvutaajamien kehittämisvyöhykemerkintä tukee hyvin seudullisia periaatteita. Kuntajohtajakokous käsitteli asiaa Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää hyväksyä kuntayhtymän lausunnon ja todeta, että kunnat antavat lisäksi omat lausunnot. Päätös. 18/26

19 Seutuhallitus esityslista 4/ JOHTAJASOPIMUS 2015 Seutusihteeri Pohjonen Seutuhallitus on todennut seutujohtajan valintapäätöksessä, että kuntayhtymän ja seutujohtajan välille laaditaan johtajasopimus. Johtajasopimuksessa määritellään mm. seutujohtajan työn tavoitteet, tehtävät ja työnjako seutuhallinnon poliittisen johdon kanssa. Lisäksi sopimuksissa käsitellään työn ehtoja kuten palvelusuhteen laatua, palkkausta, täydennyskoulutusta, työajan käyttöä ja toimivaltuuksia. Sopimus on tarkoituksenmukaista tarkistaa kerran vuodessa, jolloin seutujohtaja ja luottamushenkilöjohto käyvät tavoite- ja tuloskeskustelun. Seutuhallitus vahvisti seutujohtajasopimuksen vuodelle 2014 kokouksessaan Arviointikeskustelu vuoden 2014 tulosten osalta ja vuoden 2015 tavoitteiden osalta on käyty , ja siihen osallistuivat seutuhallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, kuntajohtajakokouksen 1. varapuheenjohtaja ja seutujohtaja. Kuntajohtajakokous käsitteli asiaa Liitteet (lähetetään vain seutuhallituksen varsinaisille jäsenille): - seutujohtajan sopimus ja tuloskortti vuodelle seutujohtajan tuloskortti vuodelta 2014 Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Ikonen: Seutuhallitus päättää hyväksyä seutujohtajan tuloskortin raportoinnin vuodelta 2014, hyväksyä seutujohtajasopimuksen vuodelle 2015 ja hyväksyä seutujohtajan tuloskortin vuodelle Päätös. 19/26

20 Seutuhallitus esityslista 4/ YHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLE KUTSUMINEN Seutusihteeri Pohjonen Perussopimuksen 4 :n 3. kohdan mukaan yhtymäkokous päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä, tuloksesta, toimintakertomuksesta, vastuuvapauden myöntämisestä ja tarkastuslautakunnan ehdottamista toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta. Perussopimuksen 6 :n mukaan yhtymäkokouksen kokouskutsu on vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta lähetettävä jäsenkuntien kunnanhallituksille. Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää että yhtymäkokous kutsutaan koolle klo ja että kokouskutsun antaa seutuhallituksen puheenjohtaja. Päätös. 20/26

21 Seutuhallitus esityslista 4/ SEUDULLINEN JA ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAMPEREEN KAUPUNGIN TILAAJALAUTAKUNTI- EN PÄÄTÖKSENTEOSSA, SELVITYS Seutusihteeri Pohjonen Tampereen kaupunki on laatinut selvityksen seutuyhteistyön merkityksestä kaupungin tilaajalautakuntien päätöksenteossa. Selvityksen tiivistelmässä todetaan: Tampereen kaupungin laki- ja päätösvalmisteluyksikkö toteutti selvityksen tilaajalautakuntien seutuyhteistyön päätöksentekoprosessin toimivuudesta. Selvitys perustuu 31 osallisen haastatteluun. Haastatelluista 14 oli virkamiehiä ja apulaispormestareita, 17 luottamushenkilöitä, joista 10 ulkopaikkakuntien edustajia. Haastattelujen perusteella tilaajalautakuntien ja niiden jaostojen osalta ylikunnallisessa päätöksenteossa ei ole systemaattisia ongelmia. Sekä tamperelaiset että ulkopaikkakuntalaiset toimielinjäsenet luottavat valmisteluun. Yksittäisiä parannusehdotuksia ja puutteita tuli myös esiin. Tampereen jyrääminen päätöksenteossa on myytti. Päätöksenteossa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon sekä ulkopaikkakuntien jäsenet, että kuntien toiveet. Haastattelujen perusteella epäilyä yhteistyön hyödyllisyydestä on osallisten keskuudessa enemmän Tampereella kuin muissa kunnissa. Haastateltavat näkivät lähes yksimielisesti nykyisen lautakuntamallin parhaaksi tavaksi toteuttaa ylikunnallista päätöksentekoa. Toisaalta toimintatapojen vaihtoehtoja ei ole juurikaan analysoitu toimintaa arvioitaessa. Merkittävien yhteistyötahojen tai eturyhmien esiintyminen toimielimessä muutaman kerran vuodessa olisi haastateltavien mielestä kannatettavaa. Muilta osin mielipiteet lautakuntien kokoonpanon laajentamisesta tai ihanteellisesta koosta jakautuivat voimakkaasti. Yleisesti ottaen luottamushenkilöt näkivät suuremman kokoonpanon ongelmattomampana kuin viranhaltijat. Pääsääntöisesti kuntien välisen yhteistyön lisääminen on osallistujien mielestä kannatettavaa, joskin lautakuntamallissa se vaatii tasapainoilua demokraattisen ja alueellisen edustavuuden näkökulmasta. Alueellinen jätehuoltojaosto osoittaa, että rajatuissa kokonaisuuksissa päätöksenteko saadaan toimimaan vähintään kohtuullisesti myös huomattavan suurella toimialueella (17 kuntaa). Toisaalta lähes kaikissa muissa toimielimissä nykyistä kokonaisuutta ei ole nykyresursseilla mahdollista laajentaa merkittävästi. 21/26

22 Seutuhallitus esityslista 4/ Selkein huomioon otettava asia Tampereella on valmistelun ja hallinnon työn määrän kasvu seudullisen päätöksenteon kasvaessa. Kustannusten jaon erittely myös tämän osalta pitäisi ottaa enemmän huomioon yhteistoimintasopimuksia tehtäessä. Kuntajohtajakokous käsitteli asiaa Liite: - Seudullinen ja alueellinen yhteistyö Tampereen kaupungin tilaajalautakuntien päätöksenteossa/selvitys Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä selvityksen tiedoksi ja hyödyntää selvitystä seutustrategian arviointityössä Päätös. 22/26

23 Seutuhallitus esityslista 4/ SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT Kuntalain 51, 89 ja 93 :n sisältyvät määräykset mm. viranhaltijapäätösten ottamisesta seutuhallituksen käsiteltäväksi. Kuntayhtymän hallintosäännössä on tarkempia määräyksiä asioista, joista seutujohtaja päättää. Lisäksi seutuhallitus voi päätöksellään delegoida päätöksenteon asiassa seutujohtajalle. Seutuhallitukselle esitetään seutujohtajan päätöspöytäkirjat asioiden mahdollista käsiteltäväksi ottamista varten. Pöytäkirjat ovat luettavissa ennen kokousta seututoimistolla. Liite: - koonti seutujohtajan päätöksistä Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi seutujohtajan tekemät päätökset ja että niiden osalta ei käytetä kuntalain 51 :n tarkoittamaa ottooikeutta. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 23/26

24 Seutuhallitus esityslista 4/ SEURAAVAT KOKOUKSET Seutupäivä on klo alkaen Lempäälässä, Piippokeskuksella. Kokoukset keskiviikkoisin klo 9.00 alkaen , MAL2-sopimusseuranta 2014 ja lähetekeskustelu seudun tavoitteista MAL3-sopimukselle , 26.8., 23.9., , , Seminaari- ja työmatka on /26

25 Seutuhallitus esityslista 4/ MUUT ASIAT 25/26

26 Seutuhallitus esityslista 4/ KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 26/26

27 Tampereen kaupunkiseudun hallitusohjelmatavoitteet Liikennehankkeet ja asuntopolitiikka Pääradan välityskyvyn kehittäminen välillä Riihimäki-Tampere-Seinäjoki Valtatien 3 parantaminen Tampere-Toijala 3. raiteet, 260 M Tampere-Seinäjoki 2. raiteet Riihimäen kolmioraide, 10 M Tampereen henkilöratapihan kehittäminen: kolmannen henkilöliikenteen välilaiturin rakentamisen porras- ja hissiyhteyksineen, henkilöliikenteen laitureiden kattamisen uusilla katoksilla, henkilöjunien huoltoraiteiden rakentamisen Naistenlahden raiteiston alueelle, autolastauslaiturin siirron uuteen paikkaan, Erkkilänkadun sillan parantamisen tai uusimisen sekä tarvittavat raide-, turvalaite- ja sähköratamuutokset, 31 M Tampere-Seinäjoki välillä akselipainon korotus, 16 M Tampereen seudulla tärkeimmät valtatien 3 parantamistoimenpiteet ovat: Uusi tieyhteys Marjamäki-Kulju-Pirkkala, 107 M. Sarankulman lisäkaistat, 20 M. Uusi tieyhteys Ylöjärvi-Hämeenkyrö, 100 M. Valtatien 9 parantaminen Valtatien 12 parantaminen Moottoritien rakentaminen välille Alasjärvi Ruutana, 65 M Keskikaiteellisen nelikaistatien rakentaminen välille Ruutana Orivesi, 75 M Suinulan ja Käpykankaan sekä Yliskylän ja Orituvan välille toteutettavat keskikaiteelliset ohituskaistat, 20 M Teiskontien joukkoliikennekaistat ja TAYSin kohdan liittymäjärjestelyt, 25 M MAL-sopimuksen mukaiset toimenpiteet toteutetaan vuonna 2015 Lamminrahkan eritasoliittymä ja kaistajärjestelyt välillä Alasjärvi-Lamminrahka, 14 M Nelikaistaistus välillä Alasjärvi-Kangasala, 70 M

28 Tampereen raitiotien toteutus ja seuturaitiotien suunnittelu Tampereen raitiotie, vaihe 1: Hervanta- Keskusta Lentävänniemi ja keskusta-tays, 250 M. Rakennesuunnitelmassa 2040 on linjattu raitiotien seudullista laajenemista. Tarkempi selvitys käynnistetään syksyllä Raitiotien laajenemissuunnat ovat: TAYS-Koilliskeskus, 30 M Keskusta-Hatanpää- Pirkkala, 60 M Lielahti-Ylöjärvi, 57 M Hatanpää-Vuores, 80 M Pirkkala-Lentokenttä, 50 M Koilliskeskus-Kangasala, 100 M Lähijunaliikenteen kehittäminen Lähijunaliikenteen kehittämisen kannalta kiireellisimmät hankkeet ovat Tampereen henkilöratapihan kehittäminen sekä Tampere-Toijala lisäraiteet. Muita kehittämiskohteita ovat uusien seisakkeiden toteuttaminen Tesomalle ja Sääksjärvelle sekä Lempäälän aseman kehittäminen, 2-5 M /seisake Lielahti-Nokia välille kohtaamisraiteet uusille seisakkeille. (Lisäraide tarvitaan vasta vuorovälillä 30 min eli vuoden 2040 jälkeen, 100 M.) Oriveden suunnan taajamajunaliikenteen uusien seisakkeiden toteuttaminen, jos minimitason seisakkeen kustannusarvio selvästi alhaisempi Oriveden suunnalla turvalaitemuutokset, 3 M Lähijunaliikenteen varikko, kun seudulla omaa junakalustoa eli vuoden 2025 jälkeen, 25 M Asuntopolitiikka ja -tuotanto Toimivat asuntomarkkinat edellyttävät asuntopoliittisten toimenpiteiden ulottamista pääkaupunkiseudun lisäksi Tampereen kaupunkiseudulle. - Jotta kuntien yhteinen tavoite kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotannosta toteutuu, tulee valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon tuotantotuen ja avustusten riittävyys turvata. Pitkäaikaisten korkotukilainojen lainaehtoja tulee parantaa ja uuden lyhyen korkotukilainan kehittäminen tulisi laittaa vireille uudestaan. Yleishyödyllisyyssäännöksien rajoittavuutta tulisi väljentää. Näillä toimenpiteillä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentaminen tehtäisiin rakennuttajille houkutteleviksi. Tampereen kaupunkiseudulle tulee suunnata käynnistysavustusta Helsingin seudun tapaan. ARA:n kunnallistekniikka-avustusta tulisi kohdentaa tiivistyvän ja täydentyvän yhdyskuntarakenteen toimenpiteisiin, kuten olemassa olevan rakennuskannan

29 purkamiseen, raitiotiekäytävien ja asemanseutujen asumisen infraan ja ympäristön parantamiseen, kävely- ja pyöräilyolosuhteisiin sekä liityntäliikennerakenteisiin. Nykyisin avustus painottuu uusien alueiden katu- ja puistorakentamiseen. Vanhojen asuinalueiden uudistamista ja korjausrakentamista on tuettava pitkäjänteisesti edesauttamaan merkittäviä yhdyskuntataloudellisia säästöjä ja sosiaalista kestävyyttä. Esimerkkinä korjausrakentamisen käynnistysavustus ja valtion takaus sekä em. kunnallistekniikka-avustus. Valtion maita tulee voida ottaa edullisin hinnoin asuntorakentamisen tarpeisiin, jotta hinta ei estä kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa. Valtion maiden uusiokäyttö edistää asuntotuotantoa ja monipuolistaa yhdyskuntarakennetta.

30 Kuntajohtajakokous muistio 6/ Aika: klo Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala, 2. vpj. Kankaala Kari johtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti, 1. vpj. Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi Viitasaari Olli kunnanjohtaja Lempäälä Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Puskala Tarja 43 palvelutuotantojohtaja Tampere Laine Toni 43 kehittämispäällikkö TKS Antikainen Timo 45 elinkeinojohtaja Tampere 1/20

31 Kuntajohtajakokous muistio 6/ KÄSITELTÄVÄT ASIAT ****** 3 42 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 43 TOISEN ASTEEN KOULUTUSYHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA 4 44 KUNTAYHTYMÄN LAUSUNTO MAAKUNTAKAAVAN 2040 LUONNOKSESTA 7 45 LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA 11 *** SEUTUHALLITUKSEN JA KUNTAJOHTAJAKOKOUKSEN TYÖ- JA SEMINAARIMATKA KAUPUNKISEUDUN TAVOITTEET VALTION VUODEN 2016 TALOUSARVIOON, LÄHETEKESKUSTELU 15 * YHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLE KUTSUMINEN KESKUSTELTAVAT ASIAT PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 20 2/20

32 Kuntajohtajakokous muistio 6/ ****** 42 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (5 min.) Muistio 6.3., liitteenä. Keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu AiRRport jatkotoimenpiteet Jatkokäsittelyssä tässä kokouksessa PN, KKa, JJ Edunvalvontatyön organisointi Jatkokäsittelyssä myöhemmin PN Rasu2040 valtuustokäsittelyt SH käsitteli PN Päivähoidon seutusopimus SH hyväksyi ja lähetti kuntiin allekirjoitettavaksi JP Tilinpäätös 2014 SH allekirjoitti tilinpäätöksen, yhtymäkokouksessa JP SH:n itsearviointi SH käsitteli asian. Suunnitellaan kjkn ja shn yhteisen teemakokouksen järjestämistä loppukesään. PN 3/20

33 Kuntajohtajakokous muistio 6/ TOISEN ASTEEN KOULUTUSYHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA Seutujohtaja Nurminen Tampereen kaupunkiseudulla toisen asteen koulutusyhteistyö on tiivistynyt ammatillisen koulutuksen kokoamisella. Vuoden 2013 alussa toimintansa aloittanut Tredu muodostettiin omaehtoisen selvitystyön tuloksena. Uudistuksella haluttiin vastata mm. työelämän tarpeisiin ja kuntien taloudellisiin haasteisiin. Vastuukuntamallilla toimivalla Tredulla on toimipisteitä lähes jokaisessa kaupunkiseudun kunnassa. Toimipisteitä on uudistettu campusperiaatteella, jossa kuntien ylläpitämät lukiot ja Tampereen ylläpitämä ammatillinen koulutus toimivat lähekkäin. Tämä on luonut edellytyksiä ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen yhteistyöhön. Tredun muodostamista edeltänyt selvitystyö vuodelta 2011 toi ilmi myös selkeän tarpeen kaupunkiseudun lukioiden välisen yhteistyön tiivistämiseen polarisaation ehkäisemiseksi. Selvityksessä ehdotettiin lisäksi ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhteisen kehittämisfoorumin, toisen asteen neuvottelukunnan, perustamista. Esityksiin sovittiin palattavan Tredun toiminnan käynnistämisen jälkeen. Toisen asteen koulutusyhteistyö nousi uudelleen esille 2013 lopulla, kun OKM käynnisti kansallisen uudistuksen toisen asteen rahoituksesta ja rakenteesta. Uudistusta ei saatu kuitenkaan toteutettua kuluvan hallituskauden aikana. Uudistuksen taustalla vaikuttavia tekijöitä olivat talous, ikäluokkien kehitys, osaamisvaatimukset sekä mm. seudullisuustekijät liittyen liikkuvuuteen ja vapaaseen valintaan. Tarkoituksena oli tehostaa koulutusjärjestelmän toimintaa, tarjota laadukasta koulutusta jatkossakin sekä lisätä koulutusmuotojen välistä yhteistyötä ja joustavuutta yhteiskunnan ja opiskelijoiden tarpeisiin. Kaupunkiseudulla kansallisen uudistuksen vaikutukset nähtiin ennen kaikkea taloudellisena haasteena, johon tulisi reagoida. Seutuhallitus ja kuntajohtajat kävivät yhteisen lähetekeskustelun etenemisestä syksyllä 2014, minkä jälkeen kunnat esittivät alkuvuodesta 2015 oman näkemyksensä etenemisvaihtoehdosta. Kunnat kokivat tarkoituksenmukaiseksi edetä toisen asteen jatkokehittämisessä sisältö ja toiminta edellä, rakenteellisiin uudistuksiin ei tässä vaiheessa nähty mahdollisuutta. Suosituimmat etenemisvaihtoehdot olivat: 1) Syvennetään Tampereen ja kehyskuntien lukioiden välistä yhteistyötä toimintatapojen uudistamisessa ja voimavarojen tehokkaassa kohdentamisessa. Huomioidaan myös Tampereen yksityiset lukiot. 4/20

34 Kuntajohtajakokous muistio 6/ ) Syvennetään ammatillisen koulutuksen (Tredun) ja kuntien lukiokoulutuksen välistä yhteistyötä toimintatapojen uudistamiseksi ja voimavarojen tehokkaaksi kohdentamiseksi. Vaikka rahoitus- ja rakenneuudistuslainsäädäntö ei kansallisesti edennytkään, ovat kaupunkiseudun sivistysjohtajat pitäneet tarpeellisena jatkaa toisen asteen yhteistyön syventämistä omaehtoiselta pohjalta. Sivistysjohtajien valtuuttama valmisteluryhmä esittää yhteistyön syventämistä seuraavien vaiheiden kautta: a) Laaditaan lukiokoulutuksen seudullinen tilannekuva. Laadinnassa hyödynnetään Tampereen lukioverkkoselvitystä b) Järjestetään sivistysseminaari päättäjille ja asiantuntijoille (12.5 ap) tahtotilan tunnustelemiseksi yhteistyön syventämisessä. c) Kartoitetaan lukioiden konkreettiset yhteistyömahdollisuudet ja nykykäytännöt sekä päätetään uusien yhteistyöalueiden ja muotojen käyttöönottamisesta d) Valmistellaan valituista ammatillisen ja lukiokoulutuksen campuskohteista (pilotti) kuvaus yhteistyön kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista. Työsuunnitelma on konkreettinen polku nykytilasta uusiin yhteistyökäytäntöihin ensisijaisesti lukiokoulutuksessa. Lukiokoulutuksessa merkittäviä yhteistyökäytäntöjä ei ole muodostunut jo useita vuosia käytössä olleen verkkokurssitarjottimen lisäksi. Työ tehdään seututoimiston ja kuntien yhteistyönä, ja se ajoittuu maaliskuusta loka-marraskuulle Päätökset uusista yhteistyömuodoista tehdään kuntien toimivaltaisessa elimessä sekä tahtotilan varmistamiseksi seutuhallituksessa. Työssä on huomioitu kytkennät ja työnjako mm. Tampereen kaupungin selvitystyöhön koskien toisen asteen (lukio+tredu) toimintamallin ja järjestämistavan arviointia ja kehittämistä. Lisäksi kuluvana vuonna on harkinnassa seudullisen kansalaisopistotoiminnan arviointi. Palvelutuotantojohtaja Tarja Puskala ja kehittämispäällikkö Toni Laine on kutsuttu kokoukseen. Asia käsitellään seutuhallituksessa Liite: - Toisen asteen kehittäminen, työohjelma, PP-esitys 5/20

35 Kuntajohtajakokous muistio 6/ Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan että toisen asteen yhteistyön syventämisessä edetään työsuunnitelman esittämällä tavalla ja että asiasta järjestetään sivistysseminaari päättäjille ja asiantuntijoille Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 6/20

36 Kuntajohtajakokous muistio 6/ KUNTAYHTYMÄN LAUSUNTO MAAKUNTAKAAVAN 2040 LUONNOKSESTA Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki Maakuntakaavan 2040 luonnos on asetettu nähtäville ja lausuttavaksi mennessä. Kuntayhtymä lausui maakuntakaavan maankäyttövaihtoehdoista keväällä Lisäksi Rakennesuunnitelman 2040 ja maakuntakaavan aiemmissa valmisteluvaiheissa sovitettiin sisältöjä yhteen kokouksissa ja työpajoissa keväällä ja kesällä Yhteen sovitettavia kysymyksiä olivat lähinnä läntinen rata, järjestelyratapihan siirto, keskusverkko sekä Saarenmaan ja Nurmi-Sorilan alueet. Suunnitelmien sisällöt lähenivät toisiaan ja maakuntakaavan luonnos vastaa olennaisilta osiltaan Rakennesuunnitelmaa Rakennesuunnitelma 2040 on hyväksytty kuntien valtuustoissa. Kuntayhtymän lausunto perustuu rakennesuunnitelmaan, huomioiden edellä mainittujen yksittäisten kysymysten yhteensovittaminen. Lausunnossa on huomioitu myös kaupunkiseudun hallitusohjelmatavoitteet, jotka korostavat mm. suurten kaupunkiseutujen merkitystä, hyvää saavutettavuutta, työllisyyden parantamista. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä lausuu seuraavaa: Kaupunkiseudun kunnat pitävät tärkeänä, että kaupunkiseudun yhteinen viesti ja kokonaisvaltainen näkemys välittyvät maakuntakaavan 2040 valmisteluun. Näkemys kokonaisuudesta on kiteytetty Rakennesuunnitelmaan Rakennesuunnitelma 2040 tulee huomioida maakuntakaavan valmisteluaineistona. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on kokonaiskaava, joka laaditaan koko maakunnan alueelle kaikista yhdyskuntarakenteen teemoista. Kaavan yleistavoitteet ovat: vahvistetaan maakunnan kilpailukykyä, kehitetään sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuullista yhdyskuntarakennetta ja tuetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä ja yhdyskuntarakenteen energiatehokkuutta. Tarkemmat tavoitteet liittyvät muun muassa yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen, keskuksien kehittämiseen ja kaupan ohjaamiseen keskuksiin, kestävään liikenteeseen sekä arjen sujuvuuteen. Tavoitteet vastaavat Rakennesuunnitelman 2040 tavoitteita ja kaupunkiseudun kuntien yhteistä näkemystä. Tavoitteet näkyvät strategisella tasolla hyvin kehittämisperiaatemerkinnöissä ja -määräyksissä, jotka koskevat esimerkiksi kaupunkiseudun keskusakselia, vt3- ja 2- kehävyöhykkeitä, Pyhäjärven ympäristöä sekä kasvutaajamien kehittämisvyöhykettä. Maakuntakaavan luonnos painottaa tiivistyvää ydinkaupunkiseutua ja seutukeskuksia sekä maakunnan eteläistä, pääradan suuntaista, kas- 7/20

37 Kuntajohtajakokous muistio 6/ vusuuntaa. Aluekehityksen ajurina on Helsinki Hämeenlinna Tampere - kehitysvyöhykkeen kasvu ja potentiaali. Tampereen kaupunkiseutu näkee välttämättömänä Pirkanmaan menestykselle kaupunkiseudun kehittymisen tulevaisuudessakin valtakunnallisena keskuksena, Suomen kasvukäytävän (HHT) pohjoisena vetovoima-alueena ja kansainvälisten yhteyksien kohteena. Maakuntakaavan tulee osaltaan vahvistaa kehityksen edellytyksiä tukemalla kaupunkiseudun saavutettavuutta. Vaikuttavimpia kehittämiskohteita ovat pääradan välityskyvyn parantaminen ja Tampere-Pirkkalan lentokentän kehittäminen. Myös parannettavat ja uudet valtatieyhteydet tukevat saavutettavuutta kokonaisuudessaan. Rakennesuunnitelma painottaa kaupunkiseudun sisäisen toiminnallisuuden parantamista ja kasvua sisäänpäin. Suunnitelma on rajattu koskemaan kaupunkiseudun yhtenäistä taajama-aluetta sekä Oriveden ja Vesilahden kytkeytymistä kaupunkiseudun ytimeen. Myös maakuntakaavan tulee osaltaan vahvistaa seudun sisäisen toiminnallisuuden edellytyksiä. Seudun sisäisessä saavutettavuudessa ja toiminnallisuudessa raitiotie, lähijuna ja niihin kytkeytyvä maankäyttö muodostavat koko yhdyskuntarakenteen kehittämisen ja sujuvan arjen rungon. Keskusten vahvistaminen ja keskusten väliset yhteydet tukevat myös kävelyn ja pyöräilyn kasvua nykyistä merkittävämmiksi kulkumuodoiksi. Maakuntakaavan luonnos vastaa pääosin Rakennesuunnitelmassa 2040 esitettyä kaupunkiseudun raideliikenteen kokonaisratkaisua. Rakennesuunnitelma osoittaa raitiotien kehittymisen Tampereen sisäisestä seudulliseksi kulkumuodoksi vuoteen 2040 mennessä. Ratkaisuun sisältyy raitiotie Pirkkalan ja Ylöjärven keskustoihin, kuten myös maakuntakaavan luonnoksessa esitetään. Lisäksi rakennesuunnitelmassa osoitetaan mahdollisuus laajentaa raitiotie yhteydet edelleen Kangasalle ja Tampere-Pirkkalan lentokentälle vuoden 2040 jälkeen. Maakuntakaavan luonnoksessa näitä vuoden 2040 jälkeisiä laajentumissuuntia ei ole huomioitu, mutta maakuntakaava ei estä niiden toteuttamista. Maakuntakaavan luonnoksessa mainitut suunnat on merkitty joukkoliikenteen pääväyliksi. Lähijunaliikenteen osalta rakennesuunnitelmassa esitetään useampia seisakkeita kuin maakuntakaavan luonnoksessa. Maakuntakaava rajaa lähijunaa koskevat asemamerkinnät koskemaan asemia, joilla on merkittävä maankäytöllinen vaikutus. Lisäksi maakuntakaavan luonnoksessa Oriveden suuntaan on osoitettu kaukoliikenteeseen perustuva ratkaisu, kun taas rakennesuunnitelmassa yhteys perustuu taajamajunaan seisakkeineen. Maakuntakaavan ei tule estää rakennesuunnitelman mukaista ratkaisua. Rakennesuunnitelman keskus- ja palveluverkko sisältää seutukeskus Tampereen ja 12 lähipalvelukeskuksen lisäksi 13 aluekeskusta. Aluekes- 8/20

38 Kuntajohtajakokous muistio 6/ kuksista 11 vastaa maakuntakaavan luonnoksessa keskustatoimintojen alueiksi merkittyjä alueita, eli tiiviitä keskustamaisen asumisen ja keskustahakuisten palvelu-, työpaikka- ja muiden toimintojen alueita. Rakennesuunnitelmassa Partola muodostaa yhdessä Lakalaivan ja Härmälän kanssa aluekeskuskokonaisuuden, jota tulee kehittää monipuolisena kaupunkimaisena kokonaisuutena. Maakuntakaavan luonnoksessa Partola on merkitty kaupallisten palvelujen alueeksi, jota ympäröi taajamatoimintojen alue. Luonnoksessa todetaan kuitenkin, että Tampereen eteläisen alakeskuksen (Lakalaivan-Rautaharkon keskustatoimintojen alue), Sarankulman, Härmälän ja Partolan ympäristöä kehitetään vetovoimaisena messukeskusalueena sekä monipuolisena työpaikkojen ja asumisen kasvualueena. Tämän voidaan nähdä vastaavan rakennesuunnitelmassa esitettyä aluekeskuskokonaisuutta. Lentolan alue on rakennesuunnitelmassa aluekeskus, kun taas maakuntakaavan luonnoksessa vastaava alue sisältää erilliset kaupallisten palvelujen, taajamatoimintojen ja työpaikka-alueen merkinnät. Lisäksi luonnoksessa Lentola sijaitsee tiivistettävän joukkoliikenteen kehittämisvyöhykkeellä. Merkinnän mukaan alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on pyrittävä tiiviiseen rakenteeseen, joka mahdollistaa tehokkaan joukkoliikenteen järjestämisen.erilliset kaavamerkinnät tukevat Lentolan kehittämistä rakennesuunnitelman mukaisesti, kunhan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa panostetaan asuntotuotannon ja maankäytön monipuolisuuteen sekä asukkaita tukeviin kävellen saavutettaviin julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. Rakennesuunnitelman 2040 suunnittelualue on rajattu kaupunkiseudun ydintaajamaan. Tampereen kaupunkiseutu pitää hyvänä, että maakuntakaavan luonnoksessa huomioidaan maaseutu- ja kyläalueet. Asemakaavan läheisiä alueita koskevassa maankäytön ohjauksessa tulee huomioida seudun kaupunkiseudun kuntien hyväksymät periaatteet asemakaavan ulkopuolisesta rakentamisesta (seutuhallitus ). Luonnoksessa esitetty kasvutaajamien kehittämisvyöhykemerkintä tukee hyvin seudullisia periaatteita. Asia käsitellään seutuhallituksessa Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä lausunnon ja todeta, että kunnat antavat maakuntakaavasta lisäksi omat lausuntonsa. 9/20

39 Kuntajohtajakokous muistio 6/ Päätös. Asia siirrettiin päätöskäsittelyyn seuraavaan kokoukseen. 10/20

40 Kuntajohtajakokous muistio 6/ LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA Seutujohtaja Nurminen Keskustelu lentoliikenteen tavoitteellisesta kehittämisestä on käynnistynyt kaupunkiseudulla uuden lentokenttäkonseptin, AiRRportin, myötä. Seutuhallitus on käsitellyt lentoliikennettä kokouksissaan , sekä AiRRport-työssä on tunnistettu lentoliikenteen kehittämiselle vankat perusteet. Alueiden globaali saavutettavuus on edellytys pitkäntähtäimen kasvulle. Suorat lentoyhteydet lisäävät elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä niin vientituotannossa kuin matkailussa. Hyvä saavutettavuus vahvistaa alueen kilpailukykyä ja tukee myös korkeakoulujen kehittymistä. Koska maailman lentoliikenne on kasvussa, tulisi Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan saada siitä oma osuutensa. Tampereella on lisäksi EUn liikennepolitiikassa korostama sijaintietu matkaketjujen yhdistämiseen. Tilannekuva alueen lentoliikenteestä kertoo, että Tampere-Pirkkalan lentokentän matkustajamäärä on viimeaikoina ollut laskeva ja harvojen lentoyhtiöiden varassa. Finavialla ei ole erityisiä suunnitelmia lentoliikenteen kehittämiseksi, vaan se kehottaa alueen kuntia ja elinkeinoelämää toimimaan aktiivisesti lentoliikenteen kehittämisessä ja mm. uuden 2- terminaalin hyödyntämisessä. On tunnistettava myös uhkaskenaario, jossa alueen matkustajaliikenne jatkaa hiipumistaan mm. nopeiden junayhteyksien kehittymisen myötä. Tilannekuvassa on huomioitava myös alueen ns. lentoklusteriin liittyvät muut toiminnot kuten puolustusvoimat, ilmailukoulutus ja aluelennonjohdon kehitys. Myönteistä on, että kaupunkiseudun kunnat ovat investoineet terminaaliin ja varautuneet lentoliikenteen kasvuun rakennesuunnitelmassa ja maakuntakaavassa. Myös kansallisessa lentoliikennestrategiassa on tunnistettu Tampere-Pirkkalan rooli väli- ja keskisen Suomen lentoliikennepalveluissa. Lentoliikenteen ympärillä toimii nyt useita alueellisia toimijoita. Ongelmana on, että yhteisiä tavoitteita ei ole asetettu, eikä resursseja ja toimenpiteitä koordinoitu. Tähtäin on toisaalta lyhyt sisältäen mm. vuosittaiset neuvottelut lentoliikenteen hankinnassa. AiRRport-konseptin osalta tähtäin on puolestaan pitkä. Myös toimijoiden työnjaossa on selkeyttämisen tarvetta. Lentoliikenteen systemaattisen kehittämisen aloittamiseksi kuntien tulee käydä periaatekeskustelu sitoutumisesta kehittämistyön vaiheittai- 11/20

41 Kuntajohtajakokous muistio 6/ seen toteuttamiseen, toiminnan pitkäjänteiseen organisointiin ja yhteisvastuulliseen rahoitukseen. Ehdotuksen mukaan lentoliikenteen kehittämistyö organisoitaisiin verkostomuotoon, jossa eri toimijat ja eri osa-kokonaisuudet olisi huomioitu. Osa-kokonaisuuksia olisivat mm. lentoliikenteen hankinta, lentokentän palvelujen ja infran kehittäminen, AiRRport-konseptin edistäminen sekä lentoliikennestrategian kärkihankkeen toteuttaminen. Alueen toimijoita olisivat mm. alueen kunnat, AiRRport-group, Kauppakamari, Finavia, Tredea, kaupunkiseutu ja Pirkanmaan liitto. Osapuolina huomioitaisiin myös kansallisen tason toimijat. Ehdotuksen mukaan Tampereen kaupunki toimisi verkoston isäntänä ja koordinoijana, ja osoittaisi työlle oman resurssin (projektijohtaja), joka olisi kuntien yhteisrahoitteinen. Koordinaatio valmistelisi yhteiset toimintatavat ja käytännöt sekä käynnistäisi verkoston toiminnan. Koordinaatio valmistelisi suunnitelman jatkotoimenpiteistä ja erillisistä rahoitustarpeista. Tampereen kaupunki kutsuisi hankkeelle korkeantason ohjausryhmän. Verkoston toimintaa seurattaisiin mm. Tampereen kaupunginhallituksessa ja seutuhallituksessa. Lentoliikenteen kehittämistä koskeva periaatepäätös tulee käsitellä kaupunkiseudun kuntien hallituksissa tahtotilan, organisointiratkaisun ja verkoston perusresurssoinnin varmistamiseksi. Perusresurssointi sisältäisi (aluksi osa-aikaisen) projektijohtajan toimintakustannukset sekä viestintä- ja markkinointirahoitusta lentoliikenteen hankintaan ja AiRRport-konseptin markkinointiin. Vuotuinen perusrahoitus on noin 0,5-1,0 miljoonaa euroa. Lisäpanokset harkittaisiin vuosittain. Kustannusten jakoperusteena voidaan käyttää esim. terminaali 2:n investointirahoituksen jakoperustetta. Asia käsitellään seutuhallituksessa Elinkeinojohtaja Timo Antikainen oli läsnä kokouksessa. Liite: - lentoliikenteen kehittäminen, PP-esitys Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan esittää kunnille että alueen lentoliikenteen tavoitteellinen kehittäminen käynnistetään alkaen, 12/20

42 Kuntajohtajakokous muistio 6/ että työ organisoidaan strategiseksi verkostoksi, jota Tampereen kaupunki koordinoi, että verkoston ylläpito katetaan yhteisvastuullisesti, että kehittämistoimenpiteet ja lisärahoitustarpeet esitellään kunnille vuosittain talousarviovalmistelun aikataulu huomioiden ja että kunnallisvaltuustoille järjestetään lentoliikenneseminaari toukokuussa Päätös. Kuntajohtajakokous päätti että Tampereen kaupunki valmistelee kuntien päätöksentekoa varten esityksen lentoliikenteen kehittämisprojektin käynnistämisestä, että kunnat tekevät päätökset projektin käynnistämisestä ja projektin vuoden 2015 rahoituksesta toukokuun 2015 loppuun mennessä, että projektille valittava projektijohtaja laatii projektisuunnitelman kuntien hyväksyttäväksi, että valmisteluvastuu käynnistysvaiheesta on seudun kuntajohtajakokouksella, että kunnat käyvät lähetekeskustelun asiasta mennessä ja että valmistelussa huomioidaan työnjako Tredean kanssa. 13/20

43 Kuntajohtajakokous muistio 6/ *** 46 SEUTUHALLITUKSEN JA KUNTAJOHTAJAKOKOUKSEN TYÖ- JA SEMINAARIMATKA Seutusihteeri Pohjonen Seutuhallitus ja kuntajohtajakokous ovat kerran SH-kaudessa (vuosina 2006, 2008 ja 2012) tehneet työ- ja seminaarimatkan, jonka aikana on tutustuttu mm. merkittäviin yhdyskuntarakenteen kehittämishankkeisiin, paikallishallinnon/kunnallishallinnon organisointi- ja rahoitusmalleihin sekä yleisiin kaupunki- ja yhteiskuntapolitiikan ajankohtaisiin teemoihin. Matkakohteet ovat olleet lähi Euroopassa (Kööpenhamina, Amsterdam ja Stuttgart/Freiburg). Matkalle ovat osallistuneet seutuhallituksen varsinaiset jäsenet, kuntajohtajakokouksen varsinaiset jäsenet sekä seutujohtaja ja seutusihteeri. Matka on maksettu seutuyksikön kustannuspaikalta. Seutuhallitus päätti kokouksessaan , että seutuhallituksen ja kuntajohtajakokouksen varsinaisten jäsenten työ- ja seminaarimatka järjestetään vuonna Matka suuntautuu Hollantiin Haagin ja Delftin metropolialueelle ja matkan ajankohta on Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous käy keskustelun matkan tavoitteista. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 14/20

44 Kuntajohtajakokous muistio 6/ KAUPUNKISEUDUN TAVOITTEET VALTION VUODEN 2016 TALOUSARVIOON, LÄHETEKES- KUSTELU Seutusihteeri Pohjonen Hallitusohjelmaneuvotteluissa tulevat hallituspuolueet valmistelevat myös vuoden 2016 valtion talousarvioita ja hallituskauden myöhempien vuosien budjettiraamia. Valtiovarainministeriön ohjeiden mukaan ministeriöiden tulee varautua seuraavan vaalikauden ensimmäisen julkisen talouden suunnitelman laadintaan kesällä Seutuhallitus hyväksyi kokouksessaan kaupunkiseudun tavoitteet uuteen hallitusohjelmaan. Pääviesti oli: Suuret kaupunkiseudut ovat Suomen kasvun ja kansainvälistymisen moottoreita. Tarkemmin tavoitteet jaettiin neljään teemalliseen kokonaisuuteen: 1) Suomen kakkoskeskuksen vahvistaminen, 2) Kansainvälisen ja sisäisen saavutettavuuden parantaminen, 3) Kehittämiskärkien priorisointi ja pilotointi työllisyyden ja elinvoiman kehittämiseksi ja 4) Tuki kuntien uudistumiselle. Kunkin teeman osalta esitettiin toteutettavat toimenpiteet koko hallituskaudelle. Aikaisempina vuosina maakunnanliitto on koonnut koko Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion tulevaan vuotuiseen talousarvioon. Myös kunnat ovat vaihtelevasti esittäneet omia tavoitteitaan valtion tulevaan vuotuiseen talousarvioon. Seutuhallituksen hyväksyttyä tavoitteet ja toimenpiteet koko hallituskaudelle on järkevää esittää niistä johdetut kaupunkiseudun konkreettiset tavoitteet valtion vuoden 2016 talousarvioon. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - Hallitusohjelmatavoitteet Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää ohjeistaa kaupunkiseudun tavoitteiden valtion talousarvioon 2016 jatkovalmistelun. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 15/20

45 Kuntajohtajakokous muistio 6/ * 48 YHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLE KUTSUMINEN Seutusihteeri Pohjonen Perussopimuksen 4 :n 3. kohdan mukaan yhtymäkokous päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä, tuloksesta, toimintakertomuksesta, vastuuvapauden myöntämisestä ja tarkastuslautakunnan ehdottamista toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta. Perussopimuksen 6 :n mukaan yhtymäkokouksen kokouskutsu on vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta lähetettävä jäsenkuntien kunnanhallituksille. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan että yhtymäkokous kutsutaan koolle klo ja että kokouskutsun antaa seutuhallituksen puheenjohtaja. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 16/20

46 Kuntajohtajakokous muistio 6/ KESKUSTELTAVAT ASIAT (45 min) Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: SOTE-uudistuksen toimeenpano. Käsiteltiin kuntien näkemyksiä soteuudistukseen. Seutujohtajan infoasiat: Palaute seututyöryhmille vuodesta 2014 annetaan kokouksen yhteydessä. Kokouksen aikataulu Ohjelma/kutsun luonnos on liitteenä. Oulun työseminaarimatkan valmistelut. MAL 3- aiesopimuksen valmisteluprosessin käynnistäminen Seutuhallituksen kokous , toimeenpano. Lentoliikenneseminaarin järjestelyt. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori on käynnistänyt selvityshankkeen, jonka tavoitteena on selvittää seudullisten kehittämisyhtiöiden roolia ja kartoittaa sellaisia yritystoiminnan esteitä, jotka hidastavat alueiden elinkeinorakenteen uudistamista. Selvityksen tekee kaupunkineuvos Markku Andersson. Selvityksen tulee olla työ- ja elinkeinoministeriön käytettävissä mennessä. Selvityshenkilön toimeksiantona on 1) luoda kokonaisvaltainen näkemys kehittämisyhtiöiden nykytilasta ja toiminnan laajuudesta sekä edellytyksistä kuntien ja valtion työ- ja elinkeinopolitiikan toteuttamisessa, 2) selvittää rahoituspohja alueellisessa elinkeinojen kehittämisessä ja tuoda esiin siinä havaitut mahdollisuudet ja kehittämistarpeet, sekä 3) tehdä välittömiä, lyhyellä aikavälillä toteutettavia toimenpideehdotuksia ml. säädösuudistukset sekä pidemmän aikavälin politiikkasuosituksia. 17/20

47 Kuntajohtajakokous muistio 6/ Lopulliset tiedot vuoden 2014 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, Väkiluku, Muutos, tammijoulu Muutos%, tammijoulu Työttömyys% Työttömyys%, tammikuu Kangasala ,4 % ,5 11,8 Lempäälä ,9 % ,8 10,9 Nokia ,5 % ,5 14,6 Orivesi ,5 % ,2 13,6 Pirkkala ,7 % ,0 10,5 Tampere ,2 % ,0 16,7 Vesilahti ,4 % ,2 10,2 Ylöjärvi ,6 % ,8 12,0 Kaupunkiseutu ,1 % ,4 14,9 Kehyskunnat ,0 % ,9 12,2 Pirkanmaa ,6 % ,9 14,5 Suomi ,4 % ,9 12,5 Lähde: Tilastokeskuksen väestörakenne ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus Ennakkotiedot helmikuun 2015 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. L ä h d e : Väkiluku, Väkiluku, Muutos, tammihelmi Muutos%, tammihelmi Työttömyys% Työttömyys%, tammikuu Kangasala ,2 % ,9 13,1 Lempäälä ,3 % ,4 11,4 Nokia ,1 % ,2 15,5 Orivesi T ,2 % ,7 15,1 Pirkkala i ,2 % ,4 11,7 l Tampere a ,0 % ,5 17,8 Vesilahti s ,4 % ,8 11,1 t Ylöjärvi ,4 % ,3 13,7 o Kaupunkiseutu k ,1 % ,7 16,1 Kehyskunnat e ,2 % ,9 13,4 s Pirkanmaa ,0 % ,4 15,7 k Suomi u ,0 % ,5 13,7 Lähde: Tilastokeskuksen väestörakenne ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus Kokoustiedotteet: 18/20

48 Kuntajohtajakokous muistio 6/ PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET (5min) Sovitaan valmisteluun otettavat pääteemat ja valmistelukumppanit Hallitusohjelmatavoitteet Paikkatietohanke Kuntaprosessien tuottavuus (Mika Uusi-Pietilä klo 10.00) AiRRport-konsepti, vaiheen 2 tulokset, Virkkunen ja Neilimo EU-yhteystoiminnan tulokset 2014 ja tavoitteet 2015, Räikkönen Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Maakuntakaava ja kj:t (maakuntaliitto klo 13.00) SH + KJK, TEN-T-verkko/Tervala AiRRport- jatkotoimenpiteet, keskustelu AiRRport- jatkotoimenpiteet, päätöskäsittely Tilinpäätös 2014 Rasun 2040 valtuustokäsittelyt, yhteenveto ponsista Päivähoidon sopimuksen päivittäminen Peruttu SH+KJK yhteiskokous Maakuntakaavaluonnos, lausunto Lentoliikenteen kehittäminen, Toisen asteen kehittäminen, työsuunnitelma Kaupunkiseudun tavoitteet valtion vuoden 2016 talousarvioon Yhtymäkokouksen koolle kutsuminen MAL2- sopimuksen seuranta v MAL3-aiseopimuksen tavoitteet ja valmistelun organisointi Palaute seututyöryhmille vuodelta 2014 TA 2016 lähetekeskustelu Paikkatieto/väliraportointia Työmatkakokous Oulussa Joukkoliikenneyhteistyösopimuksen päivittäminen 19/20

49 Kuntajohtajakokous muistio 6/ KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo /20

50 Kuntajohtajakokous muistio 7/ Aika: klo Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala, 2. vpj. Kankaala Kari johtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti, 1. vpj. tilalla: Hutko Minna hallintojohtaja Vesilahti Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi Viitasaari Olli kunnanjohtaja Lempäälä Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia tilalla: Koskinen Vesa henkilöstöpäällikkö Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Periviita Mika 53 joukkoliikennepäällikkö Tampere 1/16

51 Kuntajohtajakokous muistio 7/ KÄSITELTÄVÄT ASIAT ****** 3 52 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 53 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA TARIFFIJÄRJESTELMÄ ALKAEN 4 54 KUNTAYHTYMÄN LAUSUNTO MAAKUNTAKAAVAN 2040 LUONNOKSESTA 6 55 MAL3-AIESOPIMUKSEN (2016-) TAVOITTEET JA VALMISTELUN ORGANISOINTI 9 *** JOHTAJASOPIMUS * SEUDULLINEN JA ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAMPEREEN KAUPUNGIN TILAAJALAUTAKUNTIEN PÄÄTÖKSENTEOSSA KESKUSTELTAVAT ASIAT PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 16 2/16

52 Kuntajohtajakokous muistio 7/ ****** 52 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (5 min.) Muistio 2.4., liitteenä. Keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Sivistystyöryhmän jatkokäsittelyssä, TL, PN seutuhallitus käsittelee Lausunto maakuntakaavasta Päätöskäsittelyssä tässä kokouksessa PN, KKu Lentoliikenteen kehittäminen Tampereen jatkovalmistelussa, seutuhallitus käsittelee RL,TA, PN Tavoitteet valtion vuoden 2016 talousarvioon jatkovalmistelussa PN 3/16

53 Kuntajohtajakokous muistio 7/ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA TARIFFIJÄRJESTELMÄ ALKAEN Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen tulevaisuuden tariffi- ja lippujärjestelmävaihtoehdoista tehtiin syksyllä 2012 selvitys (TTY/Verne), jossa tutkittiin lippujen hinnoitteluperiaatteena tasataksaa ja taksavyöhykkeitä, jotka perustuvat kuntarajoihin tai yhdyskuntarakenteen muodostamiin toiminnallisiin alueisiin. Lipputyyppien lähtökohtana oli Tampereen sisäisen liikenteen nykyinen lippuvalikoima. Joukkoliikenteen houkuttelevuuden ja lipputulokertymän kannalta edullisimmaksi vaihtoehdoksi osoittautui yhdyskuntarakenteeseen perustuva kuuden vyöhykkeen kehämalli, joka soveltuu hallinnollisia kuntarajoja paremmin taksajärjestelmän hinnoitteluperusteeksi. Kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päätti suosittaa jatkosuunnittelun pohjaksi tätä vyöhykejärjestelmää. Jatkosuunnittelussa keväällä 2013 linjattiin, että koko kaupunkiseudun kattava lippu- ja tariffijärjestelmä on järkevää ottaa käyttöön alkaen, jolloin ns. siirtymävaiheen liikenteet päättyvät koko seudulla kattavasti. Kaupunkiseudun tulevassa kuuden vyöhykkeen tariffijärjestelmässä lippu ostetaan aina vähintään kahden vyöhykkeen alueelle. Vyöhykeperusteisen maksujärjestelmän lähtökohtana on suhteuttaa etäisyysperusteinen lipunhinta tuotantokustannuksiin. Periaatteena on käyttäjiä kohtaan oikeudenmukainen matkanpituuteen perustuva hinnoittelu. Kaupunkiseudulla otetaan käyttöön samat lipputyypit (kerta-, arvo- ja kausiliput), jotka ovat olleet käytössä Tampereella pitkään. Ikäryhmät yhtenäistetään koko kaupunkiseudulla siten, että lasten ikäryhmä on 7-16 vuotiaat, nuorten ikäryhmä on vuotiaat ja seniorit ovat 65 vuotta täyttäneet. Seniorialennus kohdistetaan koko kaupunkiseudulla klo 9-14 väliseen aikaan. Uuden tariffijärjestelmän myötä lasten ja nuorten matkustus halpenee koko seudulla. Senioreiden keskipäivän alennus on käytössä nykyisin Tampereella ja Pirkkalassa ja laajenee muutoksen myötä kehyskuntiin. Eri matkatyypeillä hinnat alenevat erityisesti kehyskuntien sisäisillä lyhyillä matkoilla. Tampereen Teiskossa joukkoliikenteen lipun hinnat nousevat tuntuvasti nykyisestä. Tampereen joukkoliikenteen uuden vyöhykejärjestelmän hinnoittelusta on valmistumassa vaikutusarviointi. Hinnoittelu on tavoitteena toteuttaa siten, että matkojen määrä kasvaa ja lipputulojen määrä säilyy koko kaupunkiseudulla nykytasoisena. Alustavien tulosten mukaan koko kau- 4/16

54 Kuntajohtajakokous muistio 7/ punkiseudun tasolla lipputulojen säilyessä nykytasolla tapahtuu eri kunnissa kuitenkin pienehköjä muutoksia subventiotarpeessa. Tavoitteena on, että Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää kokouksessaan suosituksesta tariffijärjestelmäksi ja sen lippujen hinnoitteluksi. Suosituksesta pyydetään sopijakunnilta lausunnot toukokuun aikana siten, että lopullinen päätös uudesta tariffijärjestelmästä ja sen hinnoittelusta on mahdollista tehdä joukkoliikennelautakunnan kokouksessa Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita selostaa asiaa kokouksessa. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää merkitä asian tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 5/16

55 Kuntajohtajakokous muistio 7/ KUNTAYHTYMÄN LAUSUNTO MAAKUNTAKAAVAN 2040 LUONNOKSESTA Seutujohtaja Nurminen ja seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki Maakuntakaavan 2040 luonnos on asetettu nähtäville ja lausuttavaksi mennessä. Kuntayhtymä lausui maakuntakaavan maankäyttövaihtoehdoista keväällä Lisäksi Rakennesuunnitelman 2040 ja maakuntakaavan aiemmissa valmisteluvaiheissa sovitettiin sisältöjä yhteen keväällä ja kesällä Yhteen sovitettavia kysymyksiä olivat lähinnä läntinen rata, järjestelyratapihan siirto, keskusverkko sekä Saarenmaan ja Nurmi-Sorilan alueet. Suunnitelmien sisällöt lähenivät toisiaan, ja olennaisilta osiltaan maakuntakaavan luonnos vastaa Rakennesuunnitelmaa Kuntayhtymän lausunto perustuu Rakennesuunnitelmaan Lausunnossa on huomioitu myös kaupunkiseudun hallitusohjelmatavoitteet. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä lausuu seuraavaa: Kaupunkiseudun kunnat pitävät tärkeänä, että kaupunkiseudun kuntien yhteinen näkemys välittyy maakuntakaavan valmisteluun. Näkemys on kiteytetty valtuustojen hyväksymään Rakennesuunnitelmaan 2040, jonka esitämme Pirkanmaan maakuntahallitukselle maakuntakaavatyössä huomioitavaksi. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 tavoitteet vastaavat rakennesuunnitelman tavoitteita ja kaupunkiseudun kuntien yhteistä näkemystä. Kaavan yleistavoitteina on vahvistaa maakunnan kilpailukykyä, kehittää sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuullista yhdyskuntarakennetta sekä tukea luonnonvarojen kestävää käyttöä ja yhdyskuntarakenteen energiatehokkuutta. Tarkemmat tavoitteet liittyvät muun muassa yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen, keskuksien kehittämiseen ja kaupan ohjaamiseen keskuksiin, kestävään liikenteeseen sekä arjen sujuvuuteen. Aluekehityksen ajurina kaavaluonnoksessa on Helsinki Hämeenlinna Tampere kehitysvyöhyke ja pääradan suuntaisen kasvun vahvistuminen. Kaavaluonnos painottaa myös tiivistyvää ydinkaupunkiseutua. Kaupunkiseutu itse näkee tiivistyvän ydinkaupunkiseudun koko maakunnan kriittisenä menestystekijänä, valtakunnan kakkoskeskuksena ja kansainvälisten yhteyksien kohteena. Maakuntakaavan tulee vahvistaa tätä kehitystä tukemalla kaupunkiseudun saavutettavuutta. Vaikuttavimpia kehittämiskohteita ovat pääradan ja Tampere-Pirkkalan lento- 6/16

56 Kuntajohtajakokous muistio 7/ kentän kehittäminen. Myös parannettavat ja uudet valtatieyhteydet tukevat saavutettavuutta. Rakennesuunnitelma 2040 painottaa kaupunkiseudun toiminnallisuuden parantamista ja kasvua sisäänpäin. Myös maakuntakaavan tulee osaltaan vahvistaa seudun sisäisen toiminnallisuuden edellytyksiä. Tällöin raitiotie, lähijuna ja niihin kytkeytyvä maankäyttö muodostavat koko yhdyskuntarakenteen kehittämisen rungon. Keskusten vahvistaminen ja keskusten väliset yhteydet tukevat myös kävelyn ja pyöräilyn kasvua nykyistä merkittävämmiksi kulkumuodoiksi. Maakuntakaavan luonnos vastaa pääosin Rakennesuunnitelmassa 2040 esitettyä kaupunkiseudun raideliikenteen kokonaisratkaisua. Rakennesuunnitelma osoittaa raitiotien kehittymisen Tampereen sisäisestä seudulliseksi kulkumuodoksi vuoteen 2040 mennessä. Ratkaisuun sisältyy raitiotie Pirkkalan ja Ylöjärven keskustoihin, kuten myös maakuntakaavan luonnoksessa esitetään. Rakennesuunnitelmassa osoitetaan lisäksi mahdollisuus laajentaa raitiotieyhteydet Kangasalle ja Tampere- Pirkkalan lentokentälle vuoden 2040 jälkeen. Maakuntakaavan luonnoksessa näitä vuoden 2040 jälkeisiä laajentumissuuntia ei ole huomioitu, luonnoksessa suunnat on kuitenkin merkitty joukkoliikenteen pääväyliksi. Asemanseutujen kehittäminen on kaupunkiseudun rakenteen kannalta tärkeää. Lähijunaliikenteen osalta rakennesuunnitelmassa esitetään useampia seisakkeita kuin maakuntakaavan luonnoksessa. Lisäksi maakuntakaavan luonnoksessa Oriveden suuntaan on osoitettu kaukoliikenteeseen perustuva ratkaisu, kun taas rakennesuunnitelmassa yhteys perustuu taajamajunaan. Maakuntakaavan ei tule estää rakennesuunnitelman mukaista ratkaisua. Rakennesuunnitelman keskus- ja palveluverkko sisältää Tampereen seutukeskuksen, 13 aluekeskusta ja 12 lähipalvelukeskusta. Aluekeskuksista 11 vastaa maakuntakaavan luonnoksessa keskustatoimintojen alueiksi merkittyjä alueita, eli tiiviitä keskustamaisen asumisen ja keskustahakuisten palvelu-, työpaikka- ja muiden toimintojen alueita. Rakennesuunnitelmassa Partola muodostaa yhdessä Lakalaivan ja Härmälän kanssa aluekeskuskokonaisuuden, jota tulee kehittää monipuolisena kaupunkimaisena kokonaisuutena. Maakuntakaavan luonnoksessa Partola on merkitty kaupallisten palvelujen alueeksi, jota ympäröi taajamatoimintojen alue. Luonnoksessa todetaan kuitenkin, että Tampereen eteläisen alakeskuksen (Lakalaivan-Rautaharkon keskustatoimintojen alue), Sarankulman, Härmälän ja Partolan ympäristöä kehitetään vetovoimaisena messukeskusalueena sekä monipuolisena työpaikkojen ja asumisen kasvualueena. Lentolan alue on rakennesuunnitelmassa aluekeskus, kun taas maakuntakaavan luonnoksessa vastaava alue sisältää erilliset kaupallisten pal- 7/16

57 Kuntajohtajakokous muistio 7/ velujen, taajamatoimintojen ja työpaikka-alueen merkinnät. Kaavaluonnoksen mukaan alueen suunnittelussa on pyrittävä tiiviiseen rakenteeseen, joka mahdollistaa tehokkaan joukkoliikenteen järjestämisen. Erilliset kaavamerkinnät tukevat Lentolan kehittämistä rakennesuunnitelman mukaisena aluekeskuksena, kunhan sen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa panostetaan asuntotuotannon ja maankäytön monipuolisuuteen sekä kävellen saavutettaviin palveluihin. Kaavaluonnos eroaa lisäksi seuraavissa kohteissa rakennesuunnitelmasta: - Pirkkala, Sankilan uusi asuinalue (Rasun kohde nro 44) - Kangasala, vt 12 eteläpuoli, työpaikka-alue (Rasun kohde nro 67) - Kehä 2, pohjoinen, uusi työpaikka-alue (Rasun kohde 76) Rakennesuunnitelman 2040 suunnittelualue on rajattu kaupunkiseudun ydintaajamaan. Tampereen kaupunkiseutu pitää hyvänä, että maakuntakaavan luonnoksessa huomioidaan maaseutu- ja kyläalueet. Asemakaavan läheisiä alueita koskevassa maankäytön ohjauksessa tulee huomioida kaupunkiseudun kuntien hyväksymät periaatteet asemakaavan ulkopuolisesta rakentamisesta (seutuhallitus ). Luonnoksessa esitetty kasvutaajamien kehittämisvyöhykemerkintä tukee hyvin seudullisia periaatteita. Kuntajohtajakokous käsitteli asiaa Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää hyväksyä kuntayhtymän lausunnon ja todeta, että kunnat antavat lisäksi omat lausunnot. Päätös. 8/16

58 Kuntajohtajakokous muistio 7/ MAL3-AIESOPIMUKSEN (2016-) TAVOITTEET JA VALMISTELUN ORGANISOINTI Seutujohtaja Nurminen Kaupunkiseudun uusi rakennesuunnitelma 2040 on hyväksytty valtuustoissa. Rakennesuunnitelman tavoitteita on tarkoitus konkretisoida maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksella. Voimassaoleva MAL2 sopimuskausi päättyy 2015 lopussa. Suurten kaupunkiseutujen ja valtion MAL-aiesopimusmenettelyä on arvioitu valtion eri ministeriöistä koostuvassa työryhmässä. Työryhmän raportti valmistuu Työryhmältä odotetaan esitystä mm. menettelyn kehittämistarpeista ja suhteesta muuhun sopimuspolitiikkaan. Arviointiin ovat osallistuneet myös suuret kaupunkiseudut. Tampereen kaupunkiseutu on nähnyt tarpeellisena menettelyn jatkamisen ja säilyttämisen neljän suuren kaupunkiseudun välineenä. Tämä on myös yksi kaupunkiseudun hallitusohjelmatavoite. Ennakkotiedot valtion työryhmän esityksistä ovat samansuuntaiset. Em. pohjalta on tarpeen käynnistää valmistautuminen MAL3 - aiesopimuksen laadintaan sopimalla valmisteluprosessin periaatteista seuraavasti: Osapuolet Aiesopimuksen kuntaosapuolina ja allekirjoittajina ovat kaupunkiseudun kahdeksan kuntaa, joiden alueelle rakennesuunnitelma 2040 on laadittu. Valmistelussa huomioidaan Pirkanmaan liitto maakuntakaavoittajan roolissa. Valtion allekirjoittajaosapuolet MAL2-aiesopimuksessa olivat ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ARA, liikennevirasto ja Pirkanmaan ELY-keskus. Valmisteluvaiheet Sopimuksesta laaditaan seutuhallituksen käsittelyyn vähintään kolme versiota: luonnos, alustava ehdotus ja ehdotus. Ennen luonnosta käydään keskustelu sopimuksen tavoitteista. Sopimuksen valmisteluvaiheet käsitellään myös kuntien hallituksissa. Erillistä lausuntomenettelyä ei käytetä. Valmistelussa kiinnitetään huomiota sopimuksen yhtäläiseen päätöskäsittelyyn valtuustoissa. Valmisteluvastuut Kaavoitusjohtajien ja liikennejärjestelmäsuunnittelijoiden työryhmiä hyödynnetään sopimuksen valmistelussa. Näin huomioidaan rakennesuunnitelman laadinnassa syntynyt asiantuntemus ja osallistetaan kaikki kunnat valmisteluun. Ko. asiantuntijatyöryhmät valmistelevat sopimusta kuntajohtajakokoukseen ja edelleen seutuhallitukseen. Kuntajohtajakokous vastaa kokonaisuuden hallinnasta. Seutuhallitus kokoaa sopimuksen taakse poliittisen tuen ja tekee esityksen sopimuksen hyväksymises- 9/16

59 Kuntajohtajakokous muistio 7/ tä kunnille. Kunnissa valtuustot hyväksyvät sopimuksen. Yhteiskokouksissa valtion kanssa kaupunkiseutua edustavat ko. asiantuntijatyöryhmien puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, asiantuntijasihteerit ja seutujohtaja. Sisältötavoitteet Sisältötavoitteet lähtevät kaupunkiseudun rakennesuunnitelmasta ja valtion strategioista ja ohjelmista. Aiesopimuksella pyritään myös vaikuttamaan kaupunkiseudulle merkittävien asioiden näkyvyyteen valtion uusissa linjausasiakirjoissa. Tärkeä asiakirja kaupunkiseudun kannalta on strategisen hallitusohjelman rinnalle valmisteltava hallituksen toimintaohjelma. Tämä valmistunee loppukesästä Valtio-osapuolen mukaan MAL-aiesopimusten tulisi jatkossa olla entistä strategisempia painottuen vain muutamaan keskeiseen toimenpiteeseen. Kuntien välisen yhteistyön ja sitoutumisen näkökulmasta aiesopimukseen on tarve saada myös konkreettisempia ja yksityiskohtaisempia linjauksia. Aikataulu Sopimusvalmistelu käynnistetään kuntajohtajien ja seutuhallituksen yhteisellä tavoitekeskustelulla toukokuussa. Ensimmäinen luonnos valmistellaan elokuun kokoukseen, alustava ehdotus lokakuun kokoukseen ja lopullinen ehdotus marras-joulukuun kokoukseen. Tavoite on, että kunnat hyväksyvät sopimuksen viimeistään tammikuussa Liite: - valmisteluprosessi Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä MAL-3 aiesopimuksen valmistelun käynnistämisen yllä esitetyn mukaisesti ja käydä alustavan lähetekeskustelun MAL-3 sopimuksen tavoitteista. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi todettiin, että kunnat käynnistävät keskustelun tavoitteista MALaiesopimuksen sisällöiksi. 10/16

60 Kuntajohtajakokous muistio 7/ *** 56 JOHTAJASOPIMUS 2015 Seutusihteeri Pohjonen Seutuhallitus on todennut seutujohtajan valintapäätöksessä, että kuntayhtymän ja seutujohtajan välille laaditaan johtajasopimus. Johtajasopimuksessa määritellään mm. seutujohtajan työn tavoitteet, tehtävät ja työnjako seutuhallinnon poliittisen johdon kanssa. Lisäksi sopimuksissa käsitellään työn ehtoja kuten palvelusuhteen laatua, palkkausta, täydennyskoulutusta, työajan käyttöä ja toimivaltuuksia. Sopimus on tarkoituksenmukaista tarkistaa kerran vuodessa, jolloin seutujohtaja ja luottamushenkilöjohto käyvät tavoite- ja tuloskeskustelun. Seutuhallitus vahvisti seutujohtajasopimuksen vuodelle 2014 kokouksessaan Arviointikeskustelu vuoden 2014 tulosten osalta ja vuoden 2015 tavoitteiden osalta on käyty , ja siihen osallistuivat seutuhallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, kuntajohtajakokouksen 1. varapuheenjohtaja ja seutujohtaja. Liitteet (lähetetään vain kuntajohtajakokouksen varsinaisille jäsenille): - seutujohtajan sopimus ja tuloskortti vuodelle seutujohtajan tuloskortti vuodelta 2014 Seutujohtaja Nurminen ja seutusihteeri Pohjonen poistuivat kokouksesta asian päätöskäsittelyn ajaksi. Muistion kirjasi Jaakko Joensuu. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Puheenjohtaja Yli-Rajala: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä seutujohtajan tuloskortin raportoinnin vuodelta 2014, hyväksyä seutujohtajasopimuksen vuodelle 2015 ja hyväksyä seutujohtajan tuloskortin vuodelle Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 11/16

61 Kuntajohtajakokous muistio 7/ * 57 SEUDULLINEN JA ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAMPEREEN KAUPUNGIN TILAAJALAUTAKUNTI- EN PÄÄTÖKSENTEOSSA Seutusihteeri Pohjonen Tampereen kaupunki on laatinut selvityksen seutuyhteistyön merkityksestä kaupungin tilaajalautakuntien päätöksenteossa. Selvityksen tiivistelmässä todetaan: Tampereen kaupungin laki- ja päätösvalmisteluyksikkö toteutti selvityksen tilaajalautakuntien seutuyhteistyön päätöksentekoprosessin toimivuudesta. Selvitys perustuu 31 osallisen haastatteluun. Haastatelluista 14 oli virkamiehiä ja apulaispormestareita, 17 luottamushenkilöitä, joista 10 ulkopaikkakuntien edustajia. Haastattelujen perusteella tilaajalautakuntien ja niiden jaostojen osalta ylikunnallisessa päätöksenteossa ei ole systemaattisia ongelmia. Sekä tamperelaiset että ulkopaikkakuntalaiset toimielinjäsenet luottavat valmisteluun. Yksittäisiä parannusehdotuksia ja puutteita tuli myös esiin. Tampereen jyrääminen päätöksenteossa on myytti. Päätöksenteossa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon sekä ulkopaikkakuntien jäsenet, että kuntien toiveet. Haastattelujen perusteella epäilyä yhteistyön hyödyllisyydestä on osallisten keskuudessa enemmän Tampereella kuin muissa kunnissa. Haastateltavat näkivät lähes yksimielisesti nykyisen lautakuntamallin parhaaksi tavaksi toteuttaa ylikunnallista päätöksentekoa. Toisaalta toimintatapojen vaihtoehtoja ei ole juurikaan analysoitu toimintaa arvioitaessa. Merkittävien yhteistyötahojen tai eturyhmien esiintyminen toimielimessä muutaman kerran vuodessa olisi haastateltavien mielestä kannatettavaa. Muilta osin mielipiteet lautakuntien kokoonpanon laajentamisesta tai ihanteellisesta koosta jakautuivat voimakkaasti. Yleisesti ottaen luottamushenkilöt näkivät suuremman kokoonpanon ongelmattomampana kuin viranhaltijat. Pääsääntöisesti kuntien välisen yhteistyön lisääminen on osallistujien mielestä kannatettavaa, joskin lautakuntamallissa se vaatii tasapainoilua demokraattisen ja alueellisen edustavuuden näkökulmasta. Alueellinen jätehuoltojaosto osoittaa, että rajatuissa kokonaisuuksissa päätöksenteko saadaan toimimaan vähintään kohtuullisesti myös huomattavan suurella toimialueella (17 kuntaa). Toisaalta lähes kaikissa muissa 12/16

62 Kuntajohtajakokous muistio 7/ toimielimissä nykyistä kokonaisuutta ei ole nykyresursseilla mahdollista laajentaa merkittävästi. Selkein huomioon otettava asia Tampereella on valmistelun ja hallinnon työn määrän kasvu seudullisen päätöksenteon kasvaessa. Kustannusten jaon erittely myös tämän osalta pitäisi ottaa enemmän huomioon yhteistoimintasopimuksia tehtäessä. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - Seudullinen ja alueellinen yhteistyö Tampereen kaupungin tilaajalautakuntien päätöksenteossa/selvitys Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä selvityksen tiedoksi ja hyödyntää selvitystä seutustrategian arviointityössä Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 13/16

63 Kuntajohtajakokous muistio 7/ KESKUSTELTAVAT ASIAT (45 min) Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Lentoliikenteen kehittämisestä jaettiin käsittelyn/selostustekstin luonnos. SOTE-uudistuksen toimeenpano. Seutujohtajan infoasiat: Palaute seututyöryhmille vuodesta 2014 annetaan kokouksen yhteydessä. Kokouksen aikataulu Ohjelma/kutsu on liitteenä. Lempäälän edustajana liikennejärjestelmätyöryhmässä aloittaa alkaen suunnittelupäällikkö Timo Nevala. Oulun työseminaarimatkan valmistelut. Syksyn työmatkan järjestelyt. Kokoustiedotteet: LJ-työryhmä MASTO-työryhmä /16

64 Kuntajohtajakokous muistio 7/ PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET (5min) Sovitaan valmisteluun otettavat pääteemat ja valmistelukumppanit Hallitusohjelmatavoitteet Paikkatietohanke Kuntaprosessien tuottavuus (Mika Uusi-Pietilä klo 10.00) AiRRport-konsepti, vaiheen 2 tulokset, Virkkunen ja Neilimo EU-yhteystoiminnan tulokset 2014 ja tavoitteet 2015, Räikkönen Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Maakuntakaava ja kj:t (maakuntaliitto klo 13.00) SH + KJK, TEN-T-verkko/Tervala AiRRport- jatkotoimenpiteet, keskustelu AiRRport- jatkotoimenpiteet, päätöskäsittely Tilinpäätös 2014 Rasun 2040 valtuustokäsittelyt, yhteenveto ponsista Päivähoidon sopimuksen päivittäminen Peruttu SH+KJK yhteiskokous Maakuntakaavaluonnos, lausunto Lentoliikenteen kehittäminen, Toisen asteen kehittäminen, työsuunnitelma Kaupunkiseudun tavoitteet valtion vuoden 2016 talousarvioon Yhtymäkokouksen koolle kutsuminen Joukkoliikenne, lippu- ja tariffijärjestelmä 2016 Maakuntakaavaluonnos, lausunto MAL3-aiseopimuksen tavoitteet ja valmistelun organisointi Johtajasopimus Tampereen selvitys yhteistyöstä seudullisissa lautakunnissa Palaute seututyöryhmille vuodelta 2014 TA 2016 lähetekeskustelu Paikkatieto/väliraportointia MAL2- sopimuksen seuranta v MAL 3 teemakokous SH + KJK Työmatkakokous Oulussa Joukkoliikenneyhteistyösopimuksen päivittäminen 15/16

65 Kuntajohtajakokous muistio 7/ KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo /16

66 KOKOUSTIEDOTE, LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖRYHMÄ MAL2-AIESOPIMUKSEN JA ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Kokouksessa käytiin läpi MAL2-aiesopimuksen ja Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian toteutuminen liikennejärjestelmätoimenpiteiden osalta vuonna Liikennejärjestelmätyö on yleisesti ottaen edennyt tavoitteiden mukaisesti. MAL3-AIESOPIM UKSEN VALMISTELU, LÄHETEKESKUSTELU Liikennejärjestelmätyöryhmässä käytiin lähetekeskustelu MAL3-aiesopimukseen valmistautumiseksi. Työryhmän näkemyksen mukaan MAL-sopimuskäytännön jatkaminen on tavoiteltavaa. Seudun kehityksen tahtotila on kuvattu rakennesuunnitelmaan 2040, ja sen toteuttaminen edellyttää kuntien välistä sitoutumista. Myös valtion suunnalta on ilmaistu tarve jatkaa jossain muodossa sopimusmenettelyä. Seututoimisto käynnistää MAL3-sopimuksen valmistelun ja työryhmät, kjk ja sh käsittelevät asiaa useita kertoja vuoden 2015 aikana. JOUKKOLIIKENNEUUDISTUS Mika Periviita esitteli kesällä 2014 toteutetun joukkoliikenneuudistuksen tuloksia. Uudistus on pääpiirteissään onnistunut hyvin. Matkustajamäärät seutuliikenteessä ovat kasvaneet ja toiminta on toteutunut hieman talousarviossa arvioitua edullisemmin. Kesän 2015 ja talvikauden liikenteisiin tehdään pieniä muutoksia, joilla lisätään tarjontaa ruuhkaisimmille osuuksille ja edistetään liikennöintiä aikataulussa. Joukkoliikenne valmistautuu vuonna 2016 toteutettavaan seuraavaan uudistukseen. Silloin seutuliikenteeseen liitetään Ylöjärven ja Oriveden liikenteet. Näiden suunnittelu on valmistumassa ja hankinta käynnistetään syksyllä. Kaupunkiseudulla otetaan käyttöön kuuden vyöhykkeen tariffijärjestelmä, jonka periaatteena on käyttäjiä kohtaan oikeudenmukainen matkanpituuteen perustuva hinnoittelu. Koko kaupunkiseudulla otetaan käyttöön Tampereella nykyisin käytössä olevat lipputyypit: kerta-, arvo- ja kausiliput. Ikäryhmät yhtenäistetään siten, että lasten ikäryhmä on 7-16 vuotiaat, nuorten ikäryhmä on vuotiaat ja seniorit ovat 65 vuotta täyttäneet. Lasten ja nuorten matkustus halpenee koko seudulla. Tampereella ja Pirkkalassa klo 9-14 välisenä aikana käytössä oleva seniorialennus laajenee kehyskuntiin. Hinnat alenevat erityisesti kehyskuntien sisäisillä lyhyillä matkoilla, mutta Teiskossa joukkoliikenteen lipun hinnat nousevat tuntuvasti nykyisestä. Tampereen joukkoliikenteen uuden vyöhykejärjestelmän hinnoittelusta on valmistumassa vaikutusarviointi. Kokouksessa olivat läsnä: Risto Laaksonen pj. (Tampere), Mikko Ilkka (Kangasala), Antti Jortikka (Orivesi), Jouni Korhonen (Pirkkala), Mika Periviita (Tampere), Olli Viitasaari (Lempäälä), Pekka Virtaniemi (Ylöjärvi), Erika Helin (Liikennevirasto), Ruut-Maria Rissanen (Pirkanmaan liitto), Katariina Myllärniemi (LVM), Päivi Nurminen ja Katja Seimelä siht. (TKS) Seuraava liikennejärjestelmätyöryhmän kokous on klo 10. Lisätietoja: Liikennejärjestelmäinsinööri Katja Seimelä, p

67 Kokoustiedote MAANKÄYTTÖ JA ASUMINEN -TYÖRYHMÄN KOKOUS MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA Työryhmä kävi läpi vuotta 2014 koskevan aiesopimuksen seurantaraportin luonnoksen ja raportin viimeistelyyn tarvittavat tiedot. Kaupunkiseudun kokonaisuutta koskevia yhteenvetoja ei voitu vielä kaikilta seurattavilta osin esittää puutteellisen aineiston vuoksi. Edelleen puuttuvia aineistoja tiedustellaan paikkatietoryhmän välityksellä. Saatujen aineistojen perusteella työryhmässä voitiin kuitenkin todeta, että raakamaan hankinta oli maanmyynnin verohelpotuksen ansiosta aktiivista vuonna Edelleen, asuntorakentamista edistävä asemakaavoitus kohdistui yhdyskuntarakennetta täydentäville ja tiivistäville alueille kävely- ja pyöräily-ympäristöihin tai hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Seudun väestö kasvoi 1,1 prosenttia (4 250 henkeä) vuonna Tampereen osuus kasvusta oli 64 prosenttia. Suhteellisesti voimakkainta kasvu oli Lempäälässä, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä, mutta 2000-luvun tarkastelussa kehyskuntien kasvun osuus on pienentynyt. Seurantaraporttia käsitellään seuraavaksi aiesopimuksen seurantaryhmässä ja kuntajohtajakokouksessa KUNTAYHTYMÄN LAUSUNTO MAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSESTA Työryhmä hyväksyi osaltaan kuntayhtymän lausunnon maakuntakaavan luonnoksesta. Kokousmuistioon lisätään Pirkkalan toimittamat huomiot Rakennesuunnitelman 2040 ja maakuntakaavan luonnoksen keskinäisistä eroista koskien Sankilaa, Partolaa ja Lakalaivaa. Lausunto käsitellään kuntajohtajakokouksessa 2.4. Lisäksi Lempäälän kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus esitteli työryhmälle ajankohtaisia asioita Lempäälän kuntakeskustan visioinnista ja hankekaavoituksesta. Keskustojen kehittäminen on rakennesuunnitelman ja MAL-aiesopimuksen mukaisesti yksi strategisen seutusuunnittelun painopisteistä. Lempäälän keskustaa kehitetään tiivistyvänä pikkukaupunkina, jonka asukasmäärä voi lisääntyä yli 5000:llä vuoteen 2030 mennessä. Lähetekeskustelu MAL3-aiesopimuksesta (2016-) siirrettiin seuraavaan kokoukseen. Kokouksessa olivat läsnä: Kari Kankaala, pj. (Tampere), Markku Lahtinen (Kangasala), Auli Heinävä (Tampere), Ilari Rasimus (Lempäälä), Asko Riihimäki (Nokia), Päivi Valkama (Orivesi), Matti Jääskeläinen (Pirkkala), Leena Lahtinen (Vesilahti), Ritva Kangasniemi (Ylöjärvi), Kari Niemelä (Tampere), Leena Strandén (ELY), Karoliina Laakkonen-Pöntys (Pirkanmaan liitto), Kimmo Kurunmäki, siht. (TKS), Katja Seimelä (TKS), Simo Turunen (TKS). Seuraavat kokoukset: klo 13-15, klo Lisätietoja: seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurunmäki, puh

68 KOKOUSTIEDOTE SEUTUHALLITUKSEN KOKOUS AiRRport-KONSEPTI, TOISEN VAIHEEN TULOKSET Seutuhallitus käynnisti kesäkuussa 2014 AiRRport-konseptityön 2. vaiheen kokoamalla euron rahoituksen alueen eri toimijoilta. Toinen vaihe on päättynyt konseptin tarkentamiseen ja implementointiehdotukseen. Tulokset on julkistettu medialle 19.2 ja raportti luovuttu seutuhallitukselle ja muille toimeksiantajille. Tavoitteena on kehittää Tampere-Pirkkalasta selkeästi Suomen toinen kansainvälinen lentoasema. AiRRport- konseptin edistäminen on sisällytetty myös kansalliseen lentoliikennestrategiaan. Seutuhallitus merkitsi toisen vaiheen tulokset tiedoksi. Asian jatkokäsittely on kokouksessa RAKENNESUUNNITELMA 2040, VALTUUSTOKÄSITTELYT Seutuhallitus totesi, että Rakennesuunnitelma 2040 on hyväksytty kaupunkiseudun kuntien valtuustoissa esitetyn mukaisena. Kangasalan, Nokian, Vesilahden ja Ylöjärven valtuustojen päätöksiin oli liitetty toivomusponsia, jotka eivät muuta rakennesuunnitelman sisältöä vaan kunnat voivat huomioida ne omassa jatkosuunnittelussaan. PÄIVÄHOIDON SEUDULLISEN HAKEUTUMISEN SOPIMUS Seutuhallitus lähetti jäsenkuntiin hyväksyttäväksi sopimuksen, jonka periaatteiden mukaisesti kuntalaiset voivat hakea päivähoitopaikkaa mistä tahansa kaupunkiseudun kunnasta. Menettelyä kokeiltiin jo vuoden 2014 kevään haussa, jossa hakemuksia tuli melko vähän (30). Uusitulla sopimuksella hakeutumismahdollisuus tulee ympärivuotiseksi ja sopimus on voimassa toistaiseksi. KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Seutuhallitus allekirjoitti kuntayhtymän tilinpäätöksen vuodelta 2014 ja lähetti sen tilintarkastajan ja tarkastuslautakunnan käsittelyyn. Yhtymäkokous asetti vuodelle 2014 yhteensä 23 toiminnallista tavoitetta, joista kokonaan tai pääosin toteutui 20 kpl (87 %). Taloudellisesti vuosi 2014 toteutui tasapainoisesti ja tilinpäätös näyttää runsaan euron ylijäämää. Mekille pantavaa on ollut, että kuntayhtymän maksuosuudet ovat kehittyneet maltillisesti ja kulloisenkin yleisen kunnallistaloudellisen kantokyvyn huomioiden. Kokouksessa olivat läsnä Anna-Kaisa Ikonen pj. (Tampere), Helena Rissanen, 1. vpj. (Pirkkala), Ari Perämaa 2. vpj. (Vesilahti), Mikko Aaltonen (Tampere), Atanas Aleksovski (Tampere), Tiina Eloranta (Tampere), Tuula Petäkoski- Hult (Lempäälä), Jarmo Kork (Nokia), Heikki Lyytinen (Kangasala), Kaarina Jokinen (Orivesi), Maija Kajan (Tampere) ja Ilkka Sasi (Tampere). Kokousmateriaalit löytyvät: tampereenseutu.fi - päätöksenteko seutuhallitus kokoukset 2015 Lisätietoja: Seutujohtaja Päivi Nurminen puh

69 Seutukatsaus 1/2015 Yhteinen suunta vuoteen 2040 on otettu Kuntien valtuustot ovat hyväksyneet pitkään valmistellun rakennesuunnitelman Suunnitelma vahvistaa kaupunkiseutua yhtenä kokonaisuutena ja sovittaa yhteen maankäytön-, asumisen ja liikenteen ratkaisuja yli kuntarajojen. Rakennesuunnitelmalla kunnat osoittavat, että kaupunkiseudulle kannattaa sijoittaa ja sijoittua. Kilpailukykyinen toimintaympäristö tarjoaa hyvät lähtökohdat uusien työpaikkojen syntymiselle osaamiskeskittymiin, palvelualoille ja tuotannolliseen toimintaan. Tärkeää yhteisessä tulevaisuudessa on kestävä kasvu. Yhteisessä suunnitelmassa on kiinnitetty paljon huomiota väestön sijoittumiseen ja lähes puolen miljoonan asukkaan liikkumiseen ja palveluverkkoon. Käy katsomassa millainen Tampereen kaupunkiseutu on 25 vuoden päästä: Päivi Nurminen Seutujohtaja Hallitusohjelmatavoitteet julkaistu Tampereen kaupunkiseudun kunnat asettivat yhteiset tavoitteensa hallitusohjelmatyölle. Tavoitteet korostavat suurten kaupunkiseutujen merkitystä Suomen talouskasvun ja kansainvälistymisen moottoreina. Tampereen kaupunkiseutu esittää, että hallitusohjelma 1. Vahvistaa Tampereen kaupunkiseutua Suomen kakkoskeskuksena 2. Parantaa Tampereen kaupunkiseudun kansainvälistä ja sisäistä saavutettavuutta 3. Priorisoi kehittämiskärkiä työllisyyden ja elinvoiman parantamiseksi 4. Tukee kuntia uudistumisessa Olemme jaelleet esitettä hallitusohjelmatavoitteista noin 800 vaikuttajalle ja pyytäneet heidän tukeaan yhteiselle työlle. Voit ladata materiaalin sähköisesti sivustolta tai QR-koodista. Voit myös pyytää painettuja esitteitä toimistoltamme. Seutuhallitus jatkaa samalla kokoonpanolla Ikonen Anna-Kaisa, Tampere, KOK puheenjohtaja Rissanen Helena, Pirkkala, SDP I varapuheenjohtaja Perämaa Ari, Vesilahti, PS II varapuheenjohtaja Aaltonen Mikko, Tampere, VAS Aleksovski Atanas, Tampere, SDP Elovaara Tiina, Tampere, PS Joensivu Leena, Ylöjärvi, SDP Jokila Killi, Lempäälä, VIHR Kork Jarmo, Nokia, KOK Lyytinen Heikki, Kangasala, KOK Mäkinen-Aakula Marjo, Orivesi, KESK Parviainen Olli-Poika, Tampere, VIHR Sasi Ilkka, Tampere, KOK

70 Lukioyhteistyötä halutaan lisätä Kaupunkiseutu on kulkenut etulinjassa koulutusyhteistyön kehittämisessä. Tredun toiminnan vakiinnuttua yhteistyössä voidaan kiinnittää enemmän huomiota lukiokoulutukseen. Tahtoa on syventää lukioiden välistä yhteistyötä erityisesti toimintatapojen uudistamisessa ja voimavarojen tehokkaassa kohdentamisessa. Sen sijaan rakenteellisia uudistuksia ei pidetä nyt ajankohtaisena. Yhteistyön syventäminen on aloitettu lukiokoulutuksen tilannekuvan laadinnalla. Kesän jälkeen kartoitetaan konkreettiset yhteistyömahdollisuudet. Tavoitteena on, että uusista yhteistyöratkaisuista päätetään kunnissa loppuvuonna. Valmistelutyöstä vastaavat kuntien sivistysjohtajat ja rehtorit. Sivistyslautakunnille ja kunnanhallituksille järjestetään sivistysseminaari klo Tervetuloa! Tampere-Pirkkalan lentoliikenne lähtee nousukiitoon yhteisvoimin AiRRport-työssä on nähty kansainvälisen lentoliikenteen kehittämiselle vankat perusteet. Myös lentoliikennestrategiassa on tunnistettu Tampere-Pirkkalan rooli väli- ja keskisen Suomen lentoliikennepalveluissa. Lentoliikenteen systemaattinen kehittäminen edellyttää kuntien yhteistä tahtotilaa. Kunnat ja muut toimijat on tarkoitus koota verkostoksi yhteiseen hankkeeseen, joka vastaa lentoliikenteen kokonaisuuden kehittämisestä. Vuoden 2014 väestönkasvu seudulla Tampere 1,2 % (2 558) Kangasala 0,4 % (126) Lempäälä 1,9 % (404) Nokia 0,5 % (157) Orivesi -0,5 % (-51) Pirkkala 1,7 % (320) Vesilahti 0,4 % (19) Ylöjärvi 1,6 % (517) Yhteensä 1,1 % (4 050) Varaa kalenteriisi! Seutupäivä 2.6. klo Lempäälän Piippo-keskuksessa.

71 Lentoliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla Ehdotus kunnille, kjk 2.4 ja sh 29.4

72 Esityksen tavoitteena kuntien sitouttaminen yhteiseen kehittämiseen 1. Millainen on kuntien tahtotila lentoliikenteen tavoitteelliseen kehittämiseen? 2. Miten lentoliikenteen kehittämistyö tulisi organisoida ja rahoittaa? 3. Miten AiRRport-konseptia tulisi vaiheittaiseen edistää?

73 Lentoliikenteen kehittämisen nykytila Tampere-Pirkkalan matkustajamäärän kehitys ei vastaa kaupunkiseudun kasvua. Liikennöinti on harvojen lentoyhtiöiden varassa. Lentoliikenteen kehittäminen on pääkaupunkikeskeistä. Rakennesuunnitelmassa ja maakuntakaavassa on varauduttu matkustajamäärien kasvuun. Kaupunkiseudun kunnat ovat investoineet terminaaliin. Kansallisessa lentoliikennestrategiassa on tunnistettu Tampere- Pirkkalan rooli läntisen ja keskisen Suomen lentoliikennepalveluissa. AiRRport-visio on uusi konsepti kansainvälisen lentokentän rakentamiseksi Tampereelle. Lentoliikenteen ympärillä toimii nyt useita alueellisia toimijoita. Resursseja eikä toimenpiteitä ole koordinoitu. Tähtäin on lyhyt ja tavoitteet ovat täsmentymättömät. Panostukset tulevat lähinnä Tampereelta.

74 Toimijat nyt Toimija Rooli ja tehtävät Vastuuhenkilöt Kauppakamari Alueellisen lentotyöryhmän valmistelutehtävät, yritysyhteistyö, kauppakamariyhteistyö Eskelinen ja Ojala Maakuntaliitto Hankerahoitus, maakuntaliittoyhteistyö Halme ja Alasentie Kaupunkiseutu Kuntayhteistyöprosessit (kuntajohtajat ja seutuhallitus) Nurminen P. ja Ikonen Tampere Läntisen ja keskisen-suomen lentotyöryhmän puheenjohtajuus Alueellisen lentotyöryhmän puheenjohtajuus, lentoyhteyksien neuvottelu ja hankinta Ikonen Antikainen ja Laiho Tredea Matkailun kehittäminen, alueen ja yhteyksien myynti Myllykangas ja Puukka Pirkkala Lentokentän alueen maankäyttö Rissanen ja Joensuu AiRRport-group Konseptin valmistelu ja myyntityö Virkkunen ja Neilimo Finavia Lentokenttäpalvelujen kehittäminen Nurminen M.

75 Miksi alueen lentoliikennettä tulee kehittää? Kansainväliset yhteydet lisäävät elinkeinoelämän kasvua Matkailuyritysten ja liitännäiselinkeinojen, mm. kaupan, kasvu Vientiyritysten kytkeytyminen globaaliin talouteen ja asiakkuuksiin Logistiikkatoimialan kasvu Hyvä saavutettavuus parantaa kilpailukykyä ja tunnettuutta Suomessa on kiinnostavia alueita myös pääkaupungin ulkopuolella Messu-, konferenssi- ja tapahtumabusiness kasvaa (Tampere-talo, Tampereen Messut, Tampereen Areena) Edistää pääkonttorien sijoittumista Suorat yhteydet parantavat myös kv-työvoiman saatavuutta Yliopistojen kansainvälistyminen vauhdittuu Korkean osaamisen yritykset voivat kilpailla huippuosaajista Momentum Maailman lentomatkustussuorite kaksinkertaistu 15 vuodessa (+rahti) Matkaketjujen muodostaminen on EUn liikennepolitiikan mukaista, ja Tampereella on siihen sopiva sijainti. Pääkaupunkikeskeinen kehittäminen kuihduttaa alueen lentoliikenteen

76 Kehittämistyön sisältö ja verkoston organisointi LENTOLIIKENNETYÖRYHMÄ OHJAUS- RYHMÄ PROJEKTI- JOHTAJA Lentoliikenteen hankinta ja markkinointi AiRRport-konseptin edistäminen Lentoliikennestrategian (LVM) kärkihankkeen toteuttaminen Verkoston ohjaus- ja työskentelykäytännöt Vuosisuunnitelma: toimenpiteet rahoitus, työnjako Lentokentän (palvelut ja infa) kehittäminen Ilmailu- ym. koulutuksen sijoittuminen

77 Eteneminen 1. Esitys kunnille, kuntajohtajakokous 2.4. ja seutuhallitus Päättäjien lentoliikenneseminaari erikseen sovittavana ajankohtana 3. Kuntien periaatepäätökset lentoliikenteen kehittämistyön käynnistämisestä, 5/ Kehittämistyön organisointi Tampere-vetoiseksi verkostoksi, projektijohtajan nimeäminen ja ohjausryhmän asettaminen, 6/ Tarkennettujen kehittämistavoitteiden, toimenpiteiden ja rahoitustarpeen määrittely vv , ohjausryhmätyöskentelyn ja toimijaverkoston käynnistäminen, 6-8/ Osahankkeiden käynnistyminen ja käynnissä olevien hankkeiden integroiminen kokonaisuuteen.

78 Toimenpiteitä ja rahoitustarvearvio Kuluja Projektijohtaja, osa-aikainen + verkoston ylläpito Lisälentojen neuvottelu ja hankinta vuosille AiRRport -viestintämateriaali (sivut, esitteet jne.) ja viestintätoimet AiRRportpaikkakuntaverkoston rakentamiseksi Pilotti, AiRRport-terminaali ja bussipalvelu Tampereen rautatieasemalle Rahoitusjako: Kaupunkiseudun kunnat, sama suhde kuin terminaali-investoinnissa? Muut rahoitusmahdollisuudet

79 Kiitos!

80 Toisen asteen koulutusyhteistyön tiivistäminen ja opistoyhteistyön tulevaisuus - työsuunnitelmaehdotus

81 Lähtökohdat

82 Toimintaympäristön muutos OKM valmisteli toisen asteen koulutuksen rakenne- ja rahoitusuudistuksen. Uudistus ei edennyt eduskunnassa. Tavoitteena oli: koulutusjärjestelmän toiminnan tehostaminen, laadukas koulutus ja joustavampi vastaavuus opiskelijoiden, työelämän ja muun yhteiskunnan tarpeisiin. lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, korkeakoulujen ja vapaan sivistystyön välistä yhteistyön vahvistaminen reagointi koulutuksen rahoituksen vähenemiseen Uudistus kytkeytyi yhteiskunnallisiin tekijöihin, joihin kuntien tulee reagoida Taloudelliset tekijät, mm. vo-uudistus Ikäluokkakehitys, Osaamisvaatimukset ja työelämän tarpeet Seudullisuustekijät, liikkuvuus ja vapaa valinta Uudet hallitusohjelmalinjaukset selvillä loppukesästä 2015

83 Yhteistyö nyt Toisen asteen yhteistyön kehittäminen on ollut jatkumo kaupunkiseudulla ammatillinen koulutus koottiin yhteen organisaatioon, Treduun, laajan selvitystyön tuloksena. Pelkkä ammatillisen koulutuksen uudistus nähtiin jo tuolloin riittämättömäksi, ja prosessin jatkamista pidettiin tarpeellisena. Selvityksen mukaan ammatillisen koulutuksen fuusioratkaisun rinnalle tarvitaan vahvaa, kumppanuuteen perustuvaa organisoitua seudullista yhteistyötä ammatillisen ja lukiokoulutuksen välille. Lukiokoulutuksessa yhteistyötä tehdään nyt mm. verkkokursseina ja OPStyönä. Kansalaisopistotoiminnan yhteistyön tiivistämistä on jo toteutettu seudulla ennakoivasti.

84 Kuntien näkemyksiä Yhteiskunnalliseen kehitykseen, tehostamis- ym. tavoitteisiin vastataan parhaiten ennakoivalla yhteistyön tiivistämisellä. Tunnistetut yhteistyövaihtoehdot ovat: 1. Vahvistetaan nykytilaa, jossa kukin kunta tekee omaa kehittämistyötään lukiokoulutuksen toimintatapojen uudistamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi. Tampere vastaa lisäksi Tredun toimintatapojen tehostamisesta. 2. Syvennetään Tampereen ja kehyskuntien lukioiden välistä yhteistyötä toimintatapojen uudistamiseksi ja voimavarojen tehokkaaksi kohdentamiseksi. Huomioidaan myös Tampereen yksityiset lukiot. 3. Syvennetään ammatillisen koulutuksen (Tredun) ja kuntien lukiokoulutuksen välistä yhteisyötä toimintatapojen uudistamiseksi ja voimavarojen tehokkaaksi kohdentamiseksi. 4. Tarkastellaan koko toisen asteen kokoamista yhden järjestäjän alle kampusajattelun ja kuntien tarpeet huomioivan toimipisteverkon pohjalta. Kunnissa käydyn poliittisen keskustelun pohjalta jatkovalmisteluun otetaan vaihtoehdot 2 ja 3 (Kjk ) Kansalaisopistojen kohdalla toimintaa arvioidaan kahden toimintavuoden jälkeen

85 Ehdotus toteutettavista toimenpiteistä Sivistystyöryhmän nimeämä pientyöryhmä 16.3 Tarja Puskala (pj), Nina Lehtinen, Päivi Nurminen, Anne Liimola, Tommi Ruokonen, Tuukka Salkoaho, Nina Lehtinen, Päivi Rajala, Pekka Kivekäs, Jorma Suonio, Toni K. Laine

86 Yhteistyön syventämisen periaatteet 1. Edetään rakenteiden sijaan toiminnan sisällöt edellä 2. Luodaan yhteistyötavoitteista taloudellisesti perusteltuja, konkreettisia ja seurantakelpoisia

87 Prosessi 2015 Maaliskuu Toukokuu Syyskuu Marraskuu

88 Vaihe 1a. Tilannekuvan muodostaminen Laaditaan lukiokoulutuksen seudullinen tilannekuva. Työssä hyödynnetään Tampereen lukioverkkoselvitystä 2014, taloustietoja 2013 sekä alla olevasta listasta valittuja kunnista kerättäviä keskeisiä tietoja: koulutustarve toiminnalliset ja ammatilliset edellytykset yhteistyö alueen muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa kuvaus pysyvistä yhteistyökäytänteistä työelämän kanssa tarjottavat vieraat kielet koulutuksen järjestämiseen tarkoitetut tilat ja välineet kokemus lukiokoulutuksen järjestämiseen sekä laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus opetushenkilöstö Toteutusaika maalis-toukokuu 2015, vastuu Toni K. Laine ja Tommi Ruokonen. Tilannekuva esitellään sivistysseminaarissa.

89 Vaihe 1b. Tilannekuvan muodostaminen (opistotoiminta) Arvioidaan käynnistyneiden kahden seudullisen kansalaisopiston toimintaa ja yhteistyöpotentiaalia Määritellään kaupunkiseudun yhteiset tavoitteet kansalaisopistotoiminnan integraation etenemiselle Toteutusaika (alustava 05/ ), vastuu Lauri Savisaari

90 Vaihe 1 c. Päättäjien informointi ja osallistaminen Järjestetään päättäjille (sivistyslautakunnat, kunnanhallitukset + kj:t) ja asiantuntijajohdolle (sivistystyöryhmä, rehtorit) sekä henkilöstölle (plm:t) sivistysseminaari toisen asteen ja kansalaisopistojen toimintaympäristömuutoksista Informoidaan luottamushenkilöitä koulutuksen toimintaympäristön muutoksista Esitellään seudullinen tilannekuva Kuullaan luottamushenkilöiden ajatuksia toisen asteen (+opisto) koulutuksen tulevaisuudesta, hyödynnetään vaiheessa 2 Seminaarin ajankohta TKS vastaa seminaarin järjestämisestä yhdessä kuntien kanssa (pj, esitykset, luottamushenkilöiden osallistaminen)

91 Vaihe 2. Yhteistyökohteiden kartoitus ja toimeenpano Lukiokoulutuksen yhteistyön tiivistäminen Yhteistyömuotojen ja sisältöjen nykytilan kartoitus, korkeakouluharjoittelija (touko-elokuu) Ehdotukset lukiokoulutuksen yhteistyön syventämiseksi, rehtorityöryhmä (kesä- syyskuu) Em. kootaan suunnitelmaksi, aikataulutetaan ja sovitaan toimeenpano ja seurantamenettelyt, seutuyksikkö syyskuu 2015 Päätöskäsittelyt kjk ja sh sekä kuntien ao. toimielimissä alkaen lokakuu 2015 Yksityisten lukioiden edustus mukaan Ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhteistyön syventäminen Valmistellaan halutuista kohteista toimipaikka/kampuskohtainen kuvaus yhteistyön nykytilasta, kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista Sovitaan toimenpiteet, aikataulu ja seuranta Opistotoiminnan kehittämistarpeet osana kokonaisuutta Oman aikataulun mukaan tietoisena toisen asteen prosessista Arvioinnin perusteella mahdollinen selvitys jatkosta

92 Kytkennät Tampereen kaupungin selvitystyö koskien toisen asteen (lukio+tredu) toimintamallin ja järjestämistavan arviointia ja kehittämistä Seudullisen kansalaisopistotoiminnan arviointi ja kehittämistarpeet Lukioverkkoa koskevat maakunnalliset selvitystyöt

93 Lukiokoulutuksen yhteistyö (seututyönä) 2. asteen koulutuksen selvitystyö (TRE) Tampereen selvitystyön ja seudulliseen kehittämistyön vuorovaikutus Suunnittelu (maalishuhtikuu) Selvitystyön toteuttamisen suunnittelu Viitekehyksen luominen ja aiheen rajaaminen Työohjelma Kokousajankohd at Toteuttamistavas ta, osallistumisesta, toimielimissä käsittelyistä ja viestinnästä sopiminen Tiedon keruu ja analysointi (touko-syyskuu) Toisen asteen koulutuksen nykytilan tausta ja kuvaus Toimintaympäristön haasteet, vaatimukset ja mahdollisuudet 2. asteen koulutuksen toimintamallin arviointi Järjestämistavan (isäntäkuntamallin) arviointi Johtopäätökset ja kehittämistarpeet (loka-marraskuu) Kehittämisehdotukset (marras-joulukuu) Suunnittelu Tilannekuva Työn fokus Suunnitelma työvaiheista Lukiokoulutuksen tilannekuvan laadinta Päättäjien informointi ja kuuleminen Kehittämistarpeet ja yhteistyön syventämisen mahdollisuudet Lukioyhteistyön nykytila ja kehittämistarpeet Ehdotukset uusiksi yhteistyömuodoiksi Ehdotukset kokeiluiksi aol- ja lukioyhteistyön tiivistämiseksi Toimeenpano Päätöskäsittely toimielimissä ja toteutuksen käynnistäminen Maalis-toukokuu Kesä-elokuu Syys-lokakuu Marras-joulukuu Konsernihallinto_TP

94 Kiitos!

95 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISSEMINAARI Paikka: Technopolis Yliopistonrinne Aika: tiistaina klo Klo 8.30 klo 9.00 klo 9.15 klo Aamukahvi Seminaarin avaussanat Seutujohtaja Päivi Nurminen Toisen asteen valtakunnalliset uudistamistarpeet Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, OKM Toisen asteen suunta kaupunkiseudulla, ajankohtaista Selvitystyö toisen asteen (lukio + Tredu) toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi Palvelutuotantojohtaja Tarja Puskala, Tampere Lukioyhteistyön syventämisen tarpeet kaupunkiseudulla Sivistysjohtaja Nina Lehtinen, Lempäälä Mitä tekee muu Pirkanmaa? Aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie, Pirkanmaan liitto Klo Mikä meille on tärkeää ja mikä seudulle on hyväksi Päättäjien kuntapuheenvuorot Päätöskeskustelu klo Lounas Jakelu: Kuntien hallitukset ja valtuustojen puheenjohtajat Kuntien sivistys- tai vast. lautakunnat Seutuhallitus Kuntajohtajat Seudun sivistysjohtajien työryhmä Tampereen toisen asteen koulutuksen johtokunta Kuntien toisen asteen oppilaitosten rehtorit Henkilöstön edustajat