TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SEUTUSIVISTYS MUISTIO 4/

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Seututoimisto, Satakunnakatu 18 A 2. krs. Osallistujat: Lehtinen Nina sivistysjohtaja Lempäälä, pj. Erkkilä Tuomas koulutoimenjohtaja Nokia, vpj Kivekäs Pekka tilaajapäällikkö Tampere Päivänen Maria tilaajapäällikkö Tampere Järvelä Kristiina tuotantojohtaja Tampere Viitasaari Leena kehityspäällikkö Tampere Hursti Matti sivistysjohtaja Ylöjärvi Pajukoski Leena sivistystoimenjohtaja Kangasala Saarinen Seppo talousjohtaja Kangasala Kivinen Tiina sivistysjohtaja Vesilahti Hynninen Pirkko vs. kasvatus- ja opetusjohtaja Orivesi Savisaari Lauri tilaajapäällikkö Tampere Salkoaho Tuukka yhteyspäällikkö Tampere Suonio Jorma tuotantojohtaja Tampere Puskala Tarja palvelutuotantojohtaja Tampere Jussila Katja tietohallintokoordinaattori Tampere Ruokonen Tommi talous- ja hall. pääll. Pirkkala Liimola Anne henkilöstön edustaja Laine Toni K. kehittämispäällikkö TKS, esittelijä, siht. Muut osallistujat ja kutsutut: Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Kostiainen Leena apulaispormestari Tampere Heinämäki Anna-Kaisa apulaispormestari Tampere Autio Irma varhaiskasvatuksen johtaja Ylöjärvi 4 Sarisalmi Tiina hankekoordinaattori 4 Meltovuo Heidi projektikoordinaattori Tampere 4 Viitasaari Tuija aluejohtaja Tampere 5, 6 Tiisala-Heiskala Eija lukiokoulutuksen johtaja Tampere 1/9

2 Käsiteltävät asiat: 1 KOKOUKSEN AVAUS 3 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO 3 3 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT 3 4 TAMPEREEN SEUDUN KOULUJEN KANSAINVÄLISYYDEN KEHITTÄMISOHJELMA LUKIOYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA SEMINAARI SEKÄ YHTEISTYÖSUUNNITELMAN RAKENNE 4 6 LUKION OPS-TYÖN ALOITTAMINEN 7 7 MUUT ASIAT 9 8 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 9 2/9

3 1 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen kello EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO Muistio on asialistan liitteenä (extranet). Työryhmä päättää hyväksyä kokouksen muistion. Muistio hyväksyttiin. 3 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT - Kevätkauden päätös Lempäälässä ja Vesilahdella - Kuntien omat seutuyhteistyöhön vaikuttavat tiedotettavat asiat Seuraavat kokoukset: (kevätkauden päätös) klo 13 Työryhmä päättää merkitä tiedoksi annettavat ja keskusteltavat asiat tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 3/9

4 4 TAMPEREEN SEUDUN KOULUJEN KANSAINVÄLISYYDEN KEHITTÄMISOHJEL- MA Opetushallitus on myöntänyt valtionavustusta Tampereen seudun kv-kehittämisohjelmalle 5000 euroa. Hankkeella on OPH:n rahoitus ajalle Seudullinen koulujen kansainvälisyyden kehittämisryhmä on aloittanut toimintansa jo tammikuussa 2014 ja on jatkanut työtä kehittäen aktiivisesti erityisesti paikallista toimintaa. Kehittämisohjelma painottuu mm. globaalikasvatukseen (OPS), seudullisen kv-verkoston ylläpitoon ja kehittämiseen sekä mm. maailmankoulutoiminnan jatkamiseen. Omana hankkeenaan, mutta vahvasti yhteistyössä Tampereen seudulla käynnistyi Maailmankoulu elokuun alussa Tampere jatkaa Maailmankoulun vetovastuussa Lisäksi syksyllä 2015 on suunnitteilla järjestää valtakunnalliset KansainväliSYYSpäivät Tampereella (sopimusosapuolina Opetushallitus, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO sekä Tampereen kaupunki). Tiina Sarisalmi, Heidi Meltovuo ja Tuija Viitasaari esittelevät asiaa kokouksessa. Työryhmä päättää merkitä esittelyn tiedoksi sekä tekee tarvittavat päätökset. Merkittiin tiedoksi. Päätettiin, että kansainvälisyyden kehittämisryhmän toiminta jatkuu vuoden 2016, siten että toiminnasta raportoidaan vuoden 2016 keväällä. 5 LUKIOYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA SEMINAARI SEKÄ YHTEISTYÖSUUNNITELMAN RAKENNE 4/9

5 Tampereen kaupunkiseudulla toisen asteen koulutusyhteistyö on tiivistynyt ammatillisen koulutuksen kokoamisella. Vuoden 2013 alussa toimintansa aloittanut Tredu muodostettiin omaehtoisen selvitystyön tuloksena. Uudistuksella haluttiin vastata mm. työelämän tarpeisiin ja kuntien taloudellisiin haasteisiin. Vastuukuntamallilla toimivalla Tredulla on toimipisteitä lähes jokaisessa kaupunkiseudun kunnassa. Toimipisteitä on uudistettu campusperiaatteella, jossa kuntien ylläpitämät lukiot ja Tampereen ylläpitämä ammatillinen koulutus toimivat lähekkäin. Tämä on luonut edellytyksiä ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen yhteistyöhön. Tredun muodostamista edeltänyt selvitystyö vuodelta 2011 toi ilmi myös selkeän tarpeen kaupunkiseudun lukioiden välisen yhteistyön tiivistämiseen polarisaation ehkäisemiseksi. Selvityksessä ehdotettiin lisäksi ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhteisen kehittämisfoorumin, toisen asteen neuvottelukunnan, perustamista. Esityksiin sovittiin palattavan Tredun toiminnan käynnistämisen jälkeen. Toisen asteen koulutusyhteistyö nousi uudelleen esille 2013 lopulla, kun OKM käynnisti kansallisen uudistuksen toisen asteen rahoituksesta ja rakenteesta. Uudistusta ei saatu kuitenkaan toteutettua kuluvan hallituskauden aikana. Uudistuksen taustalla vaikuttavia tekijöitä olivat talous, ikäluokkien kehitys, osaamisvaatimukset sekä mm. seudullisuustekijät liittyen liikkuvuuteen ja vapaaseen valitaan. Tarkoituksena oli tehostaa koulutusjärjestelmän toimintaa, tarjota laadukasta koulutusta jatkossakin sekä lisätä koulutusmuotojen välistä yhteistyötä ja joustavuutta yhteiskunnan ja opiskelijoiden tarpeisiin. Kaupunkiseudulla kansallisen uudistuksen vaikutukset nähtiin ennen kaikkea taloudellisena haasteena, johon tulisi reagoida. Seutuhallitus ja kuntajohtajat kävivät yhteisen lähetekeskustelun etenemisestä syksyllä 2014, minkä jälkeen kunnat esittivät alkuvuodesta 2015 oman näkemyksensä etenemisvaihtoehdosta. Kunnat kokivat tarkoituksenmukaiseksi edetä toisen asteen jatkokehittämisessä sisältö ja toiminta edellä, rakenteellisiin uudistuksiin ei tässä vaiheessa nähty mahdollisuutta. Suosituimmat etenemisvaihtoehdot olivat: 1) Syvennetään Tampereen ja kehyskuntien lukioiden välistä yhteistyötä toimintatapojen uudistamisessa ja voimavarojen tehokkaassa kohdentamisessa. Huomioidaan myös Tampereen yksityiset lukiot. 2) Syvennetään ammatillisen koulutuksen (Tredun) ja kuntien lukiokoulutuksen välistä yhteistyötä toimintatapojen uudistamiseksi ja voimavarojen tehokkaaksi kohdentamiseksi. Vaikka rahoitus- ja rakenneuudistuslainsäädäntö ei kansallisesti edennytkään, ovat kaupunkiseudun sivistysjohtajat pitäneet tarpeellisena jatkaa toisen asteen yhteistyön syventämistä omaehtoiselta pohjalta. Sivistys- 5/9

6 johtajien valtuuttama valmisteluryhmä esittää yhteistyön syventämistä seuraavien vaiheiden kautta: a) Laaditaan lukiokoulutuksen seudullinen tilannekuva. Laadinnassa hyödynnetään Tampereen lukioverkkoselvitystä b) Järjestetään sivistysseminaari päättäjille ja asiantuntijoille (12.5 ap) tahtotilan tunnustelemiseksi yhteistyön syventämisessä. c) Kartoitetaan lukioiden konkreettiset yhteistyömahdollisuudet ja nykykäytännöt sekä päätetään uusien yhteistyöalueiden ja muotojen käyttöönottamisesta d) Valmistellaan valituista ammatillisen ja lukiokoulutuksen campuskohteista (pilotti) kuvaus yhteistyön kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista. Työsuunnitelma on konkreettinen polku nykytilasta uusiin yhteistyökäytäntöihin ensisijaisesti lukiokoulutuksessa. Lukiokoulutuksessa merkittäviä yhteistyökäytäntöjä ei ole muodostunut jo useita vuosia käytössä olleen verkkokurssitarjottimen lisäksi. Työ tehdään seututoimiston ja kuntien yhteistyönä, ja se ajoittuu maaliskuusta loka-marraskuulle Päätökset uusista yhteistyömuodoista tehdään kuntien toimivaltaisessa elimessä sekä tahtotilan varmistamiseksi seutuhallituksessa. Työssä on huomioitu kytkennät ja työnjako mm. Tampereen kaupungin selvitystyöhön koskien toisen asteen (lukio+tredu) toimintamallin ja järjestämistavan arviointia ja kehittämistä. Lisäksi kuluvana vuonna on harkinnassa seudullisen kansalaisopistotoiminnan arviointi. -- Asiaa käsiteltiin kuntajohtajakokouksessa Kuntajohtajakokous päätti omalta osaltaan että toisen asteen yhteistyön syventämisessä edetään työsuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Keskusteluissa KJK nosti esiin. mm strukturoidun yhteistyön seurannan sekä korkeakouluyhteistyön kehittämisen tärkeyden. Kehittämispäällikkö Laine : Asiaan liittyen Tampereen kaupunkiseutu järjesti 12.5 kunnille toisen asteen koulutuksen kehittämiseen liittyvän sivistysseminaarin. Seminaarin yhteenvetona voidaan todeta, että asiantuntijat ja toimialan päättäjät kokivat suurimmaksi haasteeksi julkisen talouden sopeutustoimet, jotka ilmenevät lukioiden tasolla mm. suurempina opetusryhminä, pienentyneenä kurssivalikoimana ja vähentyneinä opetustunteina. Tilaisuudessa vallitsi varsin korkea yhteisymmärrys, että näihin haasteisiin tu- 6/9

7 lee vastata syventämällä olemassa olevaa yhteistyötä, sillä kukin kunta piti tärkeänä oman lukion säilymistä ja kehittämistä. Seutuyksikkö on alustavasti valmistellut asiaan liittyvää yhteistyösuunnitelmaa, jota tekemään on palkattu hallintotieteiden ylioppilas Heikki Viitanen Tampereen yliopistosta. Jatkotoimenpiteinä olisivat rehtorien haastattelut sekä haastattelun tuloksia jalostava sivistysjohdon ja rehtoreiden yhteinen workshop elokuussa Haastattelujen jäsentämistä varten on kuvattu kumppanuusmuotoisen yhteistyön elementtejä. Viitanen esittelee asiaa kokouksessa. Yhteistyösuunnitelman rakenne esitellään liitteenä. Seutuhallitus jatkaa keskusteluja työn jatkovaiheista Liite: Lukiokoulutuksen tilannekuva (Liite 1), Suunnitelman rakenne (Liite 2) Seminaarin yhteenveto (Liite 3) Työryhmä päättää todeta että toisen asteen yhteistyön tiivistämisessä painotetaan lukioiden välistä toiminnallista yhteistyötä ja taloudellisia hyötyjä että seuraavaksi valmistellaan lukioiden rehtoreiden haastattelu, sovitaan haastateltavat henkilöt sekä varataan syksyn workshop-päivä ja että lisäksi työryhmä hyväksyy yhteistyösuunnitelman alustavan rakenteen. Päätösehdotus hyväksyttiin. Sovittiin lähetettävän yksityisille lukioille kirje ja kutsu infotilaisuuteen seudun yhteistyösuunnitelmaan liittyen. 6 LUKION OPS-TYÖN ALOITTAMINEN Lukion seudullisen OPS-työn käynnistämisestä on käyty keskustelua kevään 2015 aikana. Työ tulee aloittaa kevään 2015 aikana ja työlle tulee määrittää projektiryhmä ja ohjausryhmä. 7/9

8 Seutusivistys päätti käynnistää seudullisen lukion OPS-työn sekä perustaa työtä varten projektiryhmän. Työryhmä määritteli projektiryhmän kokoamisen periaatteet kokoonpanoksi 3 rehtoria, kaksi oppilaiden edustajaa, opinto-ohjaaja sekä opettaja ja henkilöstön edustaja. Projektiryhmään kuuluu myös sivistysjohtaja. Seutusivistys toimii työn ohjausryhmänä. Työryhmän kokoonpano sovittiin vahvistettavan kokouksessa. Ehdotus projektiryhmän jäseniksi esitellään kokouksessa. Työryhmä päättää nimetä projektiryhmän jäsenet. Työryhmä päätti, että täydennyksenä edelliseen kokoonpanoperiaatteeseen, jokaisesta kunnasta tulee työryhmään edustus. Nimettiin alla esitetyt henkilöt. pj. apulaisrehtori Jaana Nieminen, Tammerkosken lukio rehtori Juha Sainio, Nokian lukio rehtori Jarkko Tuomennoro, Ylöjärven lukio rehtori Simo Sinervo, Oriveden lukio vararehtori Marjukka Suihko, Pirkkalan lukio rehtori Erkki Hytönen, Pälkäneen lukio (yhdessä apulaisrehtori Hannu Tiensuun kanssa) apulaisrehtori Tommi Helminen, Kangasalan lukio apulaisrehtori Jaana Hilden-Pohjola, Tampereen Yhteiskoulun lukio (yksityislukioiden edustajana) apulaisrehtori/opinto-ohjaaja Kaisu Lager-Ruuti, Tampereen aikuislukio koulusihteeri Eija Henttonen, Tammerkosken lukio (henkilöstön edustajana) lehtori Heikki Tanskanen, Hatanpään lukio (henkilöstön edustaja) 8/9

9 7 MUUT ASIAT Keskusteltiin KJK-palautteesta ja kiitettiin Anne Liimolaa yhteistyöstä. 8 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen kello /9