TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN. Seutuhallitus on käsitellyt lentoliikenteen kehittämistä ko koukses sa seuraavasti:

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN Kaupunginhallitus Seutuhallitus on käsitellyt lentoliikenteen kehittämistä ko koukses sa seuraavasti: "Keskustelu lentoliikenteen tavoitteellisesta kehittämisestä on käynnistynyt kau pun ki seu dul la uuden lentokenttäkonseptin, AiRRportin, myötä. Seu tuhal li tus on käsitellyt lentoliikennettä kokouksissaan , se kä AiRRport-työssä on tunnistettu lentoliikenteen kehittämiselle vankat pe rusteet. Alueiden globaali saavutettavuus on edellytys pitkäntähtäimen kas vulle. Suorat lentoyhteydet lisäävät elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä niin vien ti tuo tan nos sa kuin matkailussa. Hyvä saavutettavuus vahvistaa alueen kil pai lu ky kyä ja tukee myös korkeakoulujen kehittymistä. Koska maailman len to lii ken ne on kasvussa, tulisi Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan saa da siitä oma osuutensa. Tampereella on lisäksi EUn liikennepolitiikassa ko ros ta ma sijaintietu matkaketjujen yhdistämiseen. Tilannekuva alueen lentoliikenteestä kertoo, että Tampere-Pirkkalan len token tän matkustajamäärä on viimeaikoina ollut laskeva ja harvojen len to yhtiöi den varassa. Lentojen määrä on talvikaudelle 2016 edelleen vä he ne mässä. Finavia kehottaakin alueen kuntia ja elinkeinoelämää toimimaan ak tii vises ti lentoliikenteen kehittämisessä ja mm. uuden 2- terminaalin hyö dyn tämi ses sä. Tilannekuvassa on hyvä huomioida myös Malmin kentän käyt tö tarkoi tuk sen muutos sekä Tredun avioniikkakoulutuksen kehittämistarpeet. Myönteistä on, että kaupunkiseudun kunnat ovat investoineet 2-terminaaliin ja varautuneet lentoliikenteen kasvuun rakennesuunnitelmassa ja maa kun takaa vas sa. Myös kansallisessa lentoliikennestrategiassa on tunnistettu Tampe re-pirk ka lan rooli läntisen ja keskisen Suomen lentoliikennepalveluissa. Lentoliikenteen ympärillä toimii nyt useita alueellisia toimijoita. On gel ma na on, että yhteisiä tavoitteita ei ole asetettu, eikä resursseja ja toimenpiteitä koor di noi tu. Tähtäin on toisaalta lyhyt sisältäen mm. vuosittaiset neu vot te lut lentoliikenteen hankinnassa. AiRRport-konseptin osalta tähtäin on puo lestaan pitkä. Myös toimijoiden työnjaossa on selkeyttämisen tarvetta. Lentoliikenteen systemaattisen kehittämisen aloittamiseksi kuntien tulee teh dä päätökset sitoutumisesta lentoliikenteen organisoituun ke hit tä mis työhön ja yhteisvastuulliseen rahoitukseen. Ehdotuksen mukaan lentoliikenteen ke hit tä mis työ organisoitaisiin kehittämishankkeeksi, jossa eri osa ko ko naisuu det ja eri toimijat olisi huomioitu. Osakokonaisuuksia ovat mm. len to lii-

2 ken teen hankinta, lentokentän palvelujen ja infran kehittäminen, AiRRport-kon sep tin edistäminen sekä lentoliikennestrategian kärkihankkeen toteut ta mi nen. Alueen toimijoita ovat mm. alueen kunnat, AiRRport-group, Kaup pa ka ma ri, Finavia, Tredea, kaupunkiseutu ja Pirkanmaan liitto. Osapuo li na huomioitaisiin myös kansallisen tason toimijat. Yhteiselle hankkeelle rekrytoitaisiin projektijohtaja ja varattaisiin tälle riit tävät tukiresurssit. Projektijohtaja käynnistäisi yhteistyöverkoston toi min nan ja valmistelisi kunnille esityksen jatkotoimenpiteistä ja ra hoi tus tar peis ta tuleville vuosille. Kuntien ja alueellisten toimijoiden sitoutumiseksi tulisi jär jes tää mm. lentoliikenneseminaari. Tampereen kaupunki kutsuisi lisäksi hank keel le korkeantason ohjausryhmän. Hankkeen etenemistä seurattaisiin mm. Tampereen kaupunginhallituksessa ja seutuhallituksessa. Seutuhallitus päätti että Tampereen kaupunki valmistelee kaupunkiseudun kuntien pää tök sen tekoa varten tarkemman esityksen lentoliikenteen kehittämisprojektin käynnis tä mi ses tä, että kunnat tekevät päätökset projektin käynnistämisestä ja projektin vuo den 2015 rahoituksesta toukokuun 2015 loppuun mennessä, että projektille valittava projektijohtaja laatii projektisuunnitelman kuntien hy väk syt tä väk si, että valmisteluvastuu käynnistysvaiheesta on seudun kun ta joh ta ja ko kouk sella ja että valmistelussa huomioidaan Tredea. Edellä olevan perusteella Tampereen kaupunki on valmistellut kau pun ki seudun kuntien päätöksentekoa varten tarkemman esityksen lentoliikenteen kehit tä mis pro jek tin käynnistämisestä seuraavasti: "Lentoliikenteen kehittäminen on Tampereen kaupunkiseudun kil pai lu ky vyn kannalta elintärkeää. Seudun kasvu Suomen johtavana teknologia- ja teol lisuus paik ka kun ta na on riippuvainen omasta kansainvälisestä len to ken täs tä. Ennen kaikkea lentoyhteyksiä tarvitsevat seudun vientituotanto ja mat kai lu. Suorat lentoyhteydet ovat tärkeitä myös houkuteltaessa alueelle ul ko mais ta pääomaa ja toimijoita. Kaupunkiseudun ulkoisen saavutettavuuden parantaminen lentoliikenteellä on yksi Tampereen kaupunkiseudun seutustrategian tavoitteista. Len to liiken teen matkustajamäärän kasvuun on varauduttu sekä ra ken ne suun ni telmas sa että tulevassa maakuntakaavassa. Seudun yhteisissä hal li tus oh jel mata voit teis sa on myös nostettu esille Tampere-Pirkkalan lentokentän ke hit tämi nen Suomen kansainväliseksi kakkoskentäksi. Kaupunkiseudun kunnat

3 ovat kin jo yhdessä investoineet lentokentän kehittämiseen, ja kau pun ki seudul la on yhteistä näkemystä siitä, että lentoliikenteen kehittäminen on koko kau pun ki seu dun kannalta erittäin tärkeää. Myös kansallisessa len to lii ken nestra te gias sa on tunnistettu Tampere-Pirkkalan rooli läntisen ja keskisen Suomen lentoliikennepalveluissa. Huolimatta siitä, että lentoliikenteen kehittäminen on nähty kau pun ki seu dun keskeisenä tavoitteena, Tampere-Pirkkalan matkustajamäärän kehitys ei vastaa kaupunkiseudun kasvua. Liikennöinti on harvojen lentoyhtiöiden varas sa. Lentoliikenteen ympärillä toimii useita alueellisia toimijoita. Re surssien käytän ja toimenpiteiden koordinointi on heikkoa, ke hit tä mis täh täin on lyhyt ja tavoitteet vaativat täsmentämistä. Lentokentän kehittämistä ei edistä myöskään Suomen lentoliikenteen ke hittä mi sen pääkaupunkiseutukeskeisyys. Finnavia Oyj:n strategiassa todetaan, et te yhtiön toiminnan ytimessä on Helsinki-Vantaan aseman kehittäminen joh ta va na vaihtoasemana. Finnavia Oyj:llä ei ole erityisiä suunnitelmia Tam pe re-pirk ka lan lentoliikenteen kehittämiseksi. Yhtiö on viestinyt, ette alu een kuntien ja elinkeinoelämän tulisi toimia aktiivisesti lentoliikenteen hank ki mi sek si ja mm. uuden 2- terminaalin hyödyntämiseksi. Euroopan laajuisesti lentoliikenteen hankinta maan ykköskenttien ul ko puoli sil le kaupunkiseuduille vaatii yleensä kaupunkiseutujen kunnilta mer kit täviä rahallisia panostuksia. Usein erityisesti halpalentoyhtiöiden vaatima mark ki noin ti tu ki kohdekaupunkia kohden on useista sadoista tuhansista eurois ta jopa miljooniin euroihin vuodessa. Reittiyhtiöiden uudet avattavat yhtey det saattavat puolestaan vaatia myös markkinointitukea, tyypillisesti jopa luok kaa 3 miljoonaa euroa ensimmäisen kolmen vuoden aikana. Tuen tarve pai not tuu avatun yhteyden ensimmäiseen vuoteen. Tampereen kaupunkiseudun lentoliikenteen kehittäminen vaatii nykyistä sel keäm pää koordinaatiota, selkeämpiä tavoitteita ja toimenpiteitä ja myös ra hal lis ta resursointia. Lentoliikenteen kehittämiseksi ehdotetaan pe rus tet tavak si vuoteen 2018 jatkuva kehittämisprojekti. Projektin tehtävänä on: - lentoliikenteen aktiivinen hankinta - lentokentän palvelujen ja infrastruktuurin kehittäminen- AiRRport-kon sep tin edistäminen sekä - LVM:n lentoliikennestrategian kärkihankkeen toteuttaminen - nykyisten toimijoiden yhteistyön koordinointi. Projekti sijoittuu Tampereen kaupunkiseudun elinkeinoyhtiö Tredeaan. Tredea Oy palkkaa lentoliikenteen projektijohtajan. Projektijohtajan tueksi vara taan Tredeasta 50 % ajankäytölle myynnin ja markkinoinnin tukihenkilö. Li säk si Tredea varautuu projektijohtajan tueksi tarvittavien ulkopuolisten kon sult ti pal ve lui den hankintaan sekä yhteyksien ja matkaketjujen mai nontaan. Projektille tarvittava määrä on euroa vuodessa ajanjak so na Summa tarkentuu projektisuunnitelmassa syksyllä.

4 Vuon na 2015 tämän projektin edellyttämä lisärahoitus kaupunkiseudun kunnil ta on yhteensä euroa. Kuntaosuudet määrittyvät Tampereen kaupun ki seu dun kuntien asukaslukujen mukaisesti kuitenkin si ten, että Pirkkalan kunta maksaa asukaslukuunsa nähden kaksinkertaisen osuuden. Projekti toteutetaan erillisrahoituksella. Lentoliikenteen kehittämisessä on lisäksi arvioitu, että kuntien tulisi va rautua jopa miljoonaluokan investointeihin seudun lentoliikenteen ke hit tä mises sä ja reittivalikoiman monipuolistamisessa lähivuosina. Kun nan hal li tusten olisi tarkoituksenmukaista käydä periaatteellinen keskustelu kunnan valmiuk sis ta tällaisiin investointeihin ennen kuin työ lentoliikenteen ke hit tä misek si aloitetaan ja ja neuvotteluja avataan uusien lentoyhtiöiden kanssa. Projektijohtaja laatii projektisuunnitelman, jossa täsmennetään projektin teh tä viä, tavoitteita ja resursointia. Projektisuunnitelmassa esitetään myös pro jek tin ohjauksesta vastaavan ohjausryhmän kokoonpano. Pro jek ti suun nitel ma hyväksytään kaupunkiseudun kuntien hallituksissa. Projektijohtaja rapor toi projektista vähintään kaksi kertaa vuodessa seudun kun ta joh ta ja kokouk sel le ja seutuhallitukselle." Tampereen kaupunginhallitus päätti ( 206) kokouksessaan, - että Tampere osallistuu Tampereen kaupunkiseudun lentoliikenteen kehit tä mis pro jek tiin , - että projektin isäntäorganisaationa toimii Tredea Oy ja rahoitus to teu tetaan erillisrahoituksena Tredealle, - että vuoden 2015 osalta Tampereen rahoitusosuus projektille on enintään euroa ja - että vastuuhenkilö kaupungilla on elinkeinojohtaja Timo Antikainen. Koska lentoliikenteen kehittäminen on koko kaupunkiseutua ja laajemmin ko ko Pirkanmaata koskeva tärkeä kehittämiskohde alueen elinvoiman ke hittä mi sen kannalta on Oriveden kaupungin perusteltua lähteä hankkeeseen mu kaan. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää: - että Orivesi osallistuu Tampereen kaupunkiseudun lentoliikenteen ke hit tämis pro jek tiin että vuoden 2015 osalta Oriveden rahoitusosuus projektille on enintään euroa.

5 - että periaatteessa Oriveden kaupunki suhtautuu myönteisesti hankkeen jatkoon vuosille , mutta näiden osalta päätös tehdään erikseen kun hank keen sisältö, kustannukset ja muut yksityiskohdat tarkentuvat. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin