Savonlinnan normaalikoulun esiopetussuunnitelma

Transkriptio

1 Liite 1. Savonlinnan normaalikoulun esiopetussuunnitelma Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu

2 SISÄLLYS 1 Savonlinnan normaalikoulun esiopetuksen toiminta-ajatus Oppimisympäristö Esiopetuksen painoalueet Esiopetuksen kasvatus- ja oppimistavoitteet Pedagoginen toteuttaminen Esiopetuksen keskeiset sisällöt ja tavoitteet Kieli ja vuorovaikutus Matematiikka Etiikka, katsomus- ja uskontokasvatus Luonto ja ympäristö Taide ja kulttuuri Kuvataide Musiikki Kädentaidot Terveys Fyysinen ja motorinen kehitys Erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetus Eri kieli- ja kulttuuriryhmien esiopetus Yhteistyö muiden tahojen kanssa Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa Yhteistyö kotien kanssa Yhteistyö opettajankoulutuksen kanssa Oppilashuolto Esiopetus erilaisissa ryhmissä Arviointi esiopetuksessa Toiminnan toteutumisen arviointi...14 Koulun johtokunta on hyväksynyt tämän Savonlinnan normaalikoulun esiopetussuunnitelman kokouksessaan toukokuussa 2004.

3 1 1 Savonlinnan normaalikoulun esiopetuksen toiminta-ajatus Esiopetuksen tavoitteena Savonlinnan normaalikoulussa on lapsi, jolla on - myönteinen minäkuva - sosiaalisia taitoja - rohkeutta viestiä Joka voi käyttää taitojaan ja vahvuuksiaan oppimaan oppimisessa. Joka opettelee oman työnsä arviointia. Tähän pyritään: - näkemällä lapsi yksilönä ja vahvistamalla hänen tervettä itsetuntoaan - järjestämällä lapselle elämyksiä ja kokemuksia leikin, toiminnan ja ajattelun avulla hänen kokonaisvaltaisen kehittymisensä tukemiseksi - suunnittelemalla opetus vastaamaan lapsen oppimisedellytyksiä joustavin opetusjärjestelyin 2 Oppimisympäristö Savonlinnan normaalikoulu on Joensuun yliopistoon kuuluva vuosiluokkien 1-6 harjoittelukoulu. Esioppilailla on käytössään kaikki koulun tarjoamat tilat: luokka, liikuntasali, ATK-luokka, kirjasto, musiikkiluokka. Edellä mainittujen lisäksi esioppilailla on myös tiloja leikkimiseen. Oppimisympäristö on turvallinen ja viihtyisä. Harjoittelukoulun luonteen mukaisesti myös esioppilaille tarjoutuu runsaasti mahdollisuuksia vuorovaikutustilanteisiin aikuisten kanssa. Kouluympäristössä lapsi saa kontakteja myös eriikäisiin oppilaisiin. Esiopetusta toteutetaan erillisessä esiopetusryhmässä. Oppimisympäristö mahdollistaa tavoitteiden mukaisen toiminnan eri sisältöalueilla tuottamalla lapsille kognitiivisia, sosiaalisia ja fyysisiä oppimisen ja toiminnan välineitä ja jatkuvan arvioinnin mahdollisuuksia. Esiopetuksessa pyritään luomaan avoin, suvaitseva, joustava ja kiireetön ilmapiiri. Esioppilaille järjestetään kuljetus (kuljetusehtojen täyttyessä).

4 2 3 Esiopetuksen painoalueet Savonlinnan normaalikoulun painoalueita ovat esiopetus sekä taito-, taide- ja viestintäkasvatus. Esiopetuksen taito-, taide- ja viestintäkasvatuksen pitkäkestoinen, säännöllinen ja tavoitteellinen toiminta luo hyvän pohjan emotionaaliselle, taidolliselle ja tiedolliselle kehitykselle. Erityisesti taitoja taidekasvatuksessa onnistumisen elämykset vahvistavat lapsen minäkäsitystä ja itsetuntoa. 4 Esiopetuksen kasvatus- ja oppimistavoitteet Keskeisenä tavoitteena on lapsen monipuolisen kasvun ja kehityksen edistäminen sekä oppimaan oppimisen ja koululaiseksi kasvamisen tukeminen. Toiminnalla pyritään erityisesti kasvattamaan lapsi sosiaaliseksi, itsenäiseksi ja vastuulliseksi. Lasta rohkaistaan tekemään valintoja. Esiopetuksen yhtenä tehtävänä on oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy.tähän pyritään oikeaaikaisella oppimisvalmiuksien puutteiden havaitsemisella. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle pyritään laatimaan yksilöllinen harjoitusohjelma yhteistyössä kodin kanssa. Opetuksen tavoitteena on luoda monipuolisia, leikinomaisia oppimistilanteita, joissa mahdollistetaan oppilaan oppiminen aktiivisesti, itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. 5 Pedagoginen toteuttaminen Opettaja ohjaa lapsen oppimista toiminnallisin, aktivoivin menetelmin. Opetuksessa käytettävä materiaali valitaan niin, että se rohkaisee ongelmakeskeiseen, kokemukselliseen ja tutkivaan oppimiseen. Lapselle tarjotaan mahdollisuuksia leikkiä, työskennellä, oppia ja jakaa kokemuksia vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Eheytetyt kokonaisuudet ja yksilöllinen oppimisprosessi ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset sisällöt. 6 Esiopetuksen keskeiset sisällöt ja tavoitteet Opetussuunnitelman sisältöaluejako toimii opettajan suunnittelun apuvälineenä.

5 3 6.1 Kieli ja vuorovaikutus Kielen avulla esiopetuksessa tuetaan lapsen ajattelun, tunteiden, vuorovaikutustaitojen ja sosiaalisuuden kehittymistä ja oppimisprosessia. Kieltä opitaan elämänläheisesti lapsen omia kokemuksia ja tavoitteita arvostaen. Lasta rohkaistaan aktiiviseksi puhujaksi ja kuuntelijaksi. Häntä kannustetaan kertomaan ja keskustelemaan omista tunteistaan, toiveistaan, mielipiteistään ja ajatuksistaan. Toimiessaan ryhmän jäsenenä lapsi oppii kuuntelemaan sekä lasten että aikuisten puhetta ja odottamaan omaa vuoroaan. Lapselle luetaan paljon monenlaista kirjallisuutta ja näin hänelle tarjotaan mahdollisuus eläytyvään kuunteluun. Tärkeää on, että lapsi ymmärtää lukemisen merkityksen ja voi nauttia kielestä. Esiopetuksen yhtenä päämääränä on yleinen kielen rikastaminen. Esiopetuksessa tuetaan lapsen alkavaa luku- ja kirjoitustaitoa sekä tutustutaan ja käytetään suuraakkosia. Tavoitteena on herättää lapsen mielenkiinto suullisen ja kirjoitetun kielen havainnointiin ja tutkimiseen. Erilaisten kielellisten leikkien avulla lapsi saa kokemuksia siitä, että puhuttu kieli voidaan muuttaa kirjoitetuksi ja kirjoitettu kieli puhutuksi. Tieto- ja viestintätekniikkaan perehtyminen esiopetuksessa lähtee avoimen oppimisympäristön periaatteesta. Tällöin valmiiden opetusohjelmien rinnalla käytetään luovia ratkaisuja, loogista päättelykykyä ja yhteistoimintaa vahvistavia ohjelmasovelluksia.

6 4

7 5 6.2 Matematiikka Esiopetuksessa matemaattista ajattelua tuetaan ja ohjataan leikkien, tarinoiden, laulujen, liikunnan ja pelien avulla. Opittavat asiat liitetään arkielämään. Lapselle annetaan mahdollisuuksia kokeiluille, jotka luovat pohjaa matematiikan oppimiselle ja kehittävät myönteistä suhtautumista matematiikkaan. Lasta kannustetaan puhumaan ääneen matematiikan asioista ja selostamaan ratkaisujaan (toimintaansa) toisille. Matematiikan sisällöistä esioppilas harjoittelee: - luokittelua - vertailua ja järjestämistä - lukukäsitteen muodostamista - yhteen- ja vähennyslaskua lukualueella ongelmanratkaisuja - geometrisia kappaleita ja kuvioita - ilmaisemaan ja ymmärtämään suuntia - mittaamista sekä - aikaan liittyviä käsitteitä 6.3 Etiikka, katsomus- ja uskontokasvatus Esiopetuksen etiikka sisältyy kaikkeen toimintaan ja on kaikille lapsille yhteistä. Perustuslain 6 :n säännösten puitteissa esiopetukseen sisältyy myös uskontokasvatusta ja sille vaihtoehtoista elämänkatsomustietokasvatusta. Huoltajan valinnan mukaan lapsi osallistuu tällöin joko järjestettyyn uskontokasvatukseen, elämänkatsomustietokasvatukseen tai muuhun opetukseen. Eettisen kasvatuksen tavoitteena on luoda lapselle käsitys itsestään hyviä tekoja tekevänä ja oikein käyttäytyvänä ihmisenä. Näin lapsi kasvaa myönteiseksi, itseään kunnioittavaksi, kaikkea elämää rakastavaksi yhteisön jäseneksi ja oppii kunnioittamaan ihmisarvoa, elämää ja ympäristöään. Hän oppii ottamaan vastuuta itsestään, omasta toiminnastaan ja muista lapsista ja hyväksymään erilaisuutta. Tavoitteena on lisätä lapsen kykyä tulla toimeen nykymaailmaan kuuluvan muutoksen ja epävarmuuden kanssa.

8 6

9 6.4 Luonto ja ympäristö 7 Luonto-opetuksen tavoitteena on vahvistaa lapsen elämyksellistä, kokemuksellista ja emotionaalista suhdetta luontoon ja ympäristöön sekä herättää lapsen kiinnostus. Lasta harjoitetaan tekemään havaintoja kaikkia aisteja hyväksi käyttäen luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä. Havaintoherkkyyden lisääntyminen auttaa lasta erittelemään ympäristön ilmiöitä ja tapahtumia. Näin hänelle kehittyy myönteinen asenne luontoon ja ympäristöön ja hän oppii kantamaan vastuuta omien toimiensa vaikutuksesta lähiympäristöönsä. Lähtökohtana on lapsen monimuotoinen el inympäristö, jonka tunteminen luo p ohjaa laajemmalle ymm ärrykselle ympäröivästä maailmasta. Luontoa ja muuta ympäristöä koskeva tietämys jäsentyy, kun lapsi omaksuu luontoa koskevia peruskäsitteitä ja pääsee käyttämään ikäkaudelleen sopivia luonnontieteellisiä tutkimusmenetelmiä. Hän oppii ymmärtämään käsitteiden välisiä yhteyksiä ja eri ilmiöihin liittyviä lainalaisuuksia. Sisältöjä: IHMINEN kehonosat kehosta huolehtiminen: lepo, ravinto, puhtaus, liikunt a, pukeutuminen IHMINEN JA YMPÄRISTÖ Vuodenaikojen seuraaminen ympäristössä, ihmisen toiminta eri vuodenaikoina sää ja sen tarkkailu, pukeutuminen sään mukaisesti esim. oma puu ja sen tarkkailu eri vuodenaikoina Syksy: Talvi: Kevät: Kesä: puutarhan satoa eläimet valmistautuvat talveen (esim. orava, siili) talvilintuja (esim. talitiainen, punatulkku) eläimet talvella siemenestä kasviksi kevätkasveja (esim. leskenlehti, voikukka) muuttolintuja (esim. peippo, västäräkki) kesäsuunnitelmia oma kotikaupunkini oman toiminnan vaikutukset lähiympäristössä, arkipäivän valinnat, esim. kierrätys, paperinkeräys, kangaspyyhkeet MAA JA AVARUUS vuodenajat YMPÄRISTÖN AINEET JA MATERIAALIT ympäristön aineita ja esineitä: kuvailu, luokittelu, vertailu kokeellisia luonnontieteen tutkimuksia

10 8 6.5 Taide ja kulttuuri Taito- ja taidekasvatus sisältävät monipuolista toimintaa liikunnan, musiikin, kuvataiteiden, kädentaitojen ja ilmaisukasvatuksen alueilta. Taito- ja taidekasvatuksessa eri taiteenalat kietoutuvat toisiinsa ja taidekasvatus toimii eheyttämisen välineenä ja edistää lapsen monipuolista persoonallisuuden kehittymistä. Lapsi kokee onnistumista, iloa ja saa elämyksiä taidekasvatuksen kautta ja hänen kykynsä nauttia taiteesta kehittyy. Onnistumisen elämykset ja omien vahvuuksien löytäminen edistävät lapsen itsetuntoa. Oppimistilanteissa keskeistä on havaintojen teko, mielikuvat, elämyksellisyys ja leikinomaisuus. Tärkeää on rohkaista lasta omaperäiseen ilmaisuun ja omiin ratkaisuihin. Oppimisilmapiirin tulee olla kannustava ja hyväksyvä Kuvataide Harjoitellaan lähiympäristön monipuolista havainnointia ja ilmaistaan tehtyjä aistihavaintoja ja kokemuksia kuvataiteen keinoin. Tarkastellaan lasten omia töitä ja keskustellaan niiden herättämistä tunteista ja ajatuksista. Tarkastellaan myös taidekuvia ja taideteoksia. Sopivissa yhteyksissä nimetään visuaalisia ilmiöitä. Samalla tutustutaan alustavasti esim. käsitteisiin väri, valo, tila, liike, muoto, pinta ja rytmi. Tutustutaan mahdollisuuksien mukaan lähiympäristön taideteoksiin ja vieraillaan näyttelyissä. Tutustutaan erilaisiin välineisiin, materiaaleihin ja tekniikoihin. Ohjatun toiminnan ohella lapselle tulee tarjota mahdollisuus omaehtoiseen kuvataiteelliseen toimintaan ja kokeiluun. piirustus ja muovailu, kuvallinen maalaus, kollaasit grafiikka rakentelu viestintä Elävän viivan Väriopin alkeet: Tutustuminen Kuvalukemisen harjoittelu: päävärit kolmiulotteisiin harjoittelu piirtimet: materiaaleihin vahaliidut (myös Monipuolinen Liikennemerkkejä vesiliukoiset) siveltimen käyttö: Kosketuspuuvärit ja (myös laveeraus tuntoaistin Kuvaviestien vesiliukoiset) vaha- ja vesivärin harjoittaminen tulkinta lyijykynä yhdistäminen pastelliliitu Maataide tasossa Tutustuminen tietokone Paperin käsittely: piirrosohjelmiin leikkaaminen Hiekka ja lumi Painomenetelmät: repiminen leimasinpainanta: rypistäminen Muovailun perusmuodot alkeet: Paperikollaasi muovailuvaha tai Viivaimen käyttö askartelumassa kulttuurikasvatus Taidekuvien tarkastelua: värien antama elämys Sommittelun tarkastelua kuvan avulla Liike kuvassa Taidenäyttelyvierailut Omien näyttelyiden rakentaminen Tutustuminen esine- ja rakennettuun ympäristöön

11 6.5.2 Musiikki 9 Musiikin tulee kuulua luonnollisena osana lapsen elämään. On esiopetuksen muuhun toimintaan. tärkeää, että musiikki yhdistetään lastenlaulut ja laululeikit ääni luova liikunta sekä musiikkitiedon aines liikkuen laulu luova ääni-improvisaatio muoto soitto kuuntelu musiikkiliikunta melodia hiljaisuus ja erilaiset äänet musiikkitieto oman rytmin toteuttaminen sekä sana-, kaiku- ja perusrytmi rytmi äänikokeilut, äänimaisemat, omat sävelaiheet musiikin muotorakenteen toteuttaminen soittaen ja liikkuen luova kuuntelu sekä musiikkisadut, lorut ja runot Kädentaidot Kädentaidoissa edistetä än lapsen hienomotoristen taitojen kehittymistä, kykyä suunnitteluun ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä oman työn arvostamista. Käden töiden kautta lapsen aistihavaintojen ja liikesuoritusten välinen koordinaatio vahvistuu ja avaruudellinen taju kehittyy. Käsityöprosessin aikana lapsella on mahdollisuus luovuuteen, innovatiiviseen ajatteluun ja ongelmanratkaisuun. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan käsityöperinteeseen ja käsityötaiteeseen. Käden töissä opitaan perustekniikoiden alkeita, tutustutaan erilaisiin materiaaleihin ja välineisiin. Kunkin tehtävän yhteydessä lapselle opetetaan oikeat työskentelyotteet ja turvallinen välineiden käyttö. Käsitöiden yhteydessä opetellaan huolehtimaan myös työympäristöstä ja työvälineistä.

12 10 Käsityötaitojen oppimisen keskeisiä sisältöjä Askartelu * paperi- ja pahvityöt - leikkaaminen - repiminen - taittelu - liimaaminen * luonnonmateriaalityöt * jätemateriaalit Tekstiili * lankatyöt - neulaan pujottaminen, solmu - purkaminen, pujottaminen, punominen - tupsu - sormivirkkaus * ompelu: etupistot Tekninen * puutyöt: sahaaminen, naulaaminen, liimaaminen, hiominen * rakentelu 6.6 Terveys Terveyskasvatusta toteutetaan läpäisyaiheena arjessa esim. ruokailun ja liikuntatuokioiden yhteydessä. Terveyskasvatus liitetään osaksi luonto- ja ympäristötiedon teema-alueita. Lasta ohjataan huolehtimaan terveydestään ja päivittäisestä henkilökohtaisesta hygieniastaan. Lapsen terveellisiä ruokatottumuksia tuetaan ja lasta ohjataan hyviin ruokailutapoihin. Lasta ohjataan myönteisiin ihmissuhteisiin ja tunne-elämän terveyteen sekä välttämään väkivaltaa. Lasta ohjataan liikkumaan turvallisesti lähiympäristössä. 6.7 Fyysinen ja motorinen kehitys Esiopetuksen liikunta tukee lapsen fyysis-motorista, sosiaalis-emotionaalista ja kognitiivista kehitystä. Se on iloista, lapsilähtöistä sekä ohjattua että omaehtoista liikuntaa turvallisissa ja vaihtelevissa liikuntaympäristöissä.

13 Fyysis-motorinen alue Sosio-emotionaalinen alue Kognitiivinen alue 11 Keskeistä tasapaino-, liikehallinta ja käsittelytaitojen kehittyminen ikäkauden mukaisesti. Keskeistä itsetunnon ja yhteistyökykyisyyden kehittyminen leikeissä ja peleissä. KARKEAMOTORISET TAIDOT Keskeistä liikuntahetkiin liittyvien käsitteiden omaksuminen sekä havaintomotorinen oppiminen, jonka avulla kehitetään lapsen yleisiä oppimisvalmiuksia. vetäminen käveleminen pyöriminen hyppääminen heittäminen ryömiminen työntäminen juokseminen kieriminen kiinniottaminen konttaaminen HAVAINTOMOTORISET TAIDOT kehontuntemus tilankäytön hahmottaminen Lapsi oppii tuntemaan ikäisilleen sopivaa leikki- ja liikuntakulttuuria. Hän ymmärtää vähitellen liikunnan merkityksen hyvinvoinnilleen. Henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen opitaan käymällä suihkussa sisätuntien jälkeen. Eri liikuntalajit SUUNNISTUS JA VOIMISTELU JA PALLOILU RETKEILY TANSSI kuvasuunnistus perus-, väline- ja pallon käsittely maastoleikit telinevoimistelu palloleikit ja -pelit luontoretket musiikki- ja luovaliikunta lastentanssi UINTI HIIHTO LUISTELU veteen totuttautuminen välineisiin tutustuminen kypäräpakko vesileikit lumi- ja hiihtoleikit välineisiin tutustuminen uinnin alkeistaidot hiihtäminen ja mäenlasku luisteluleikit sekä -nousu eteenpäin luistelu liukuminen jarruttamisen harjoittelu

14 12 7 Erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetus On tärkeää, että lapsen vaikeudet havaitaan ja tukitoimet järjestetään varhain. Tuen tulee sisältää kaikki tarpeelliset toimet, jotka tarvitaan oppimisvaikeuksien varhaiseen toteamiseen, ennaltaehkäisyyn ja kuntouttamiseen. Toiminnan lähtökohtana on lapsen positiivisen minäkuvan ja itsetunnon kehittymisen tukeminen ja oppimisvaikeuksien ennaltaehkäiseminen. Normaalikoulussa esioppilaiden puheen kehitys kartoitetaan ja tarvittaessa annetaan puheopetusta. Lapsen esiopetuksen fyysinen ja sosiaalinen oppimisympäristö ja tarvittavat tukipalvelut tulee ensisijaisesti järjestää niin, että lapsi voi mahdollisimman täysipainoisesti osallistua ryhmän toimintaan yleisen esiopetussuunnitelman mukaisesti. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan myös esiopetuksen suunnitelma yhdessä huoltajan ja tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Suunnitelman tulee sisältää lapsen kasvulle ja kehitykselle asetettavat tavoitteet sekä arvio lapsen vahvuuksista ja oppimiseen liittyvistä riskitekijöistä ja vaikeuksista. 8 Eri kieli- ja kulttuuriryhmien esiopetus Opetus järjestetään integroituna normaaliin esiopetukseen lapsen opetussuunnitelman avulla yleisten oppimis- ja kasvatustavoitteiden mukaisesti. Esiopetuksessa tulee erityisesti huolehtia siitä, että suomen kielen tiedot ja taidot omaksutaan mahdollisimman hyvin ennen kouluun siirtymistä. Opetuksella tuetaan lapsen äidinkielen kehittymistä sekä mahdollisuutta kasvaa kahteen kulttuuriin. Lapsen identiteetin rakentumiselle on merkityksellistä, että hänen kulttuuriinsa kuuluvat asiat näkyvät arvostettuina esiopetuksen arkipäivässä. Yhteisessä arjessa lapsi näkee ja oppii hyväksymään erilaisuutta, jolloin monikulttuuriset arvot nousevat luontaisesti esille ja lasten sosiaaliset valmiudet kehittyvät keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Mikäli yhteistä kieltä perheen ja esiopetuksen välillä ei ole, tulee toimivan kommunikaation ja yhteistyön turvaamiseksi käyttää keskustelussa mukana tulkkia. 9 Yhteistyö muiden tahojen kanssa 9.1 Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa Säännöllinen yhteistyö varhaiskasvatusta toteuttavien tahojen kanssa luo edellytykset lapsen turvalliseen ja joustavaan siirtymiseen päivähoidosta esiopetukseen. Yhteistyö toteutetaan erillisen vuosisuunnitelman mukaisesti. Yhteistyösuunnitelma tarkistetaan ja päivitetään lukuvuosittain. Suurin osa koulumme esioppilaista jatkaa koulunkäyntiään tutuksi tulleessa kouluympäristössä.

15 Yhteistyö kotien kanssa Lapsen yksilöllisen kasvun ja kehityksen tukeminen onnistuu parhaiten yhteistyössä kotien kanssa. Esiopetusvuoden aluksi huoltajat kutsutaan keskustelemaan lapsesta. Lapselle laaditaan yhteistyössä huoltajien kanssa esiopetuksen suunnitelma. Esiopetussuunnitelman toteutumista arvioidaan yhdessä keskustellen lapsen, huoltajien ja opettajan kanssa. 9.3 Yhteistyö opettajankoulutuksen kanssa Normaalikoulun esiopetusryhmään ovat sekä lastentarhan- ja luokanopettajankoulutuksen opiskelijat tervetulleita opiskelemaan. Esiopetuksen tehtävänä on myös uuden pedagogisen tiedon soveltaminen ja tuottaminen kokeilu-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla. 10 Oppilashuolto Esioppilaat kuuluvat perusopetuksen oppilashuollon piiriin (katso Vuosiluokkien 1-6 opetussuunnitelma/ oppilashuolto). Tapakasvatus kulkee esiopetuksessa läpäisyaiheena. Esioppilaat saavat tarvittaessa erityisopetusta, jonka antamiseksi pyydetään huoltajien lupa. Erityistä tukea tarvitsevan esioppilaan opetuksesta voidaan keskustella oppilashuoltotyöryhmässä. 11 Esiopetus erilaisissa ryhmissä Normaalikoulussa esiopetusta annetaan omassa erillisessä ryhmässä. Tällaisessa ryhmässä tulee olla opettajan ohella koulunkäyntiavustaja. Yhdistetyissä ryhmissä tulee huomioida erityisesti asianmukainen oppimisympäristö, jossa esioppilailla on mahdollisuus myös erilliseen oppimisen aikaan ja paikkaan. Esioppilaat otetaan koulun oppilaiksi ja heidän asemansa huomioidaan koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Ryhmät tulee muodostaa niin, että esiopetukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa.

16 14 12 Arviointi esiopetuksessa Esiopetuksen tavoitteena on oppimaan oppimisen kehittyminen. Itsearviointi on luonnollinen osa oppimisprosessia. Itsearviointiin ohjaaminen tukee lapsen minäkuvan kehittymistä ja oman työskentelyn jäsentämistä. Portfolio on monipuolinen lapsen itsearvioinnin väline esiopetuksessa. Opettajan palaute lapselle hänen edistymisestään, osaamisestaan ja kasvustaan tulee olla kannustavaa ja luotettavaa. Yhteiset keskustelut huoltajien kanssa ovat oleellinen osa arviointia. Esiopetuksen päätteeksi annetaan osallistumistodistus esiopetuksesta Toiminnan toteutumisen arviointi Opettaja arvioi toteutunutta toimintaa. Opetussuunnitelmaa päivitetään tämän arvioinnin pohjalta. Lukuvuoden päätteeksi lähetään huoltajille kysely esiopetusvuoden toteutumisesta.