Suoraman osayleiskaava

Transkriptio

1 Kangasala Liikenteellisten vaikutusten arviointi

2 2 (17) SISÄLLYSLUETTELO 1 Lähtökohdat ja tavoitteet Selvityksen sisältö ja tekijät Suunnittelualue Nykytilanne Maankäyttö Liikenneverkko ja liikennemäärät Nykytilanteen ongelmat Osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset Tavoitetilanteen maakäyttö, liikenneverkko ja liikennemäärät Kävely ja pyöräily Moottoriajoneuvoliikenne Joukkoliikenne Liikenneturvallisuus Johtopäätökset ja suositukset osayleiskaavan suunnitteluun Raportin valokuvat: / Piritta Laitakari & Mikko Romu Kartat: Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan aineistoa (03 04/2014), ellei toisin mainita. ESPOO Bertel Jungin aukio Espoo Puh Fax TAMPERE Satakunnankatu 23 A Tampere Puh Fax PORI Valtakatu Pori Puh Fax etunimi.sukunimi@ains.fi Internet: Y-tunnus Kotipaikka Tampere

3 3 (17) Kangasala Liikenteellisten vaikutusten arviointi 1 Lähtökohdat ja tavoitteet 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät Tämä liikenteellisten vaikutusten arviointi on laadittu työn yhteydessä kaavaselostuksen liitteeksi. Työssä on arvioitu alustavan osayleiskaavaehdotuksen ( ) liikenteellisiä vaikutuksia eri kulkumuotojen näkökulmasta. Tehdyn arvion perusteella esitetään suositukset kaavaehdotuksen kehittämiseksi. Selvitys on tehty Kangasalan kunnan toimeksiannosta konsulttityönä :ssä, jossa työn ovat tehneet Piritta Laitakari ja Juha Vehmas sekä Mikko Romu. 1.2 Suunnittelualue Suoraman alue sijaitsee Kangasalan keskustan länsipuolisessa nauhataajamassa, noin 4 km päässä Kangasalan kuntakeskuksesta ja noin 14 km päässä Tampereen keskustasta. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti Kangasalan keskustan länsipuolella. Osayleiskaava-alue rajautuu lännessä ja etelässä valtatiehen 12, idässä Pikonkankaalla keskustan osayleiskaavaan ja pohjoisessa Kirkkoharjun virkistysalueeseen ja Kyötikkälän urheilukeskukseen. Kaava-alueeseen kuuluu myös Kyötikkäläntien länsipuolinen, pääosin rakentamaton alue, joka rajautuu lännessä Vatialantiehen ja pohjoisessa Asema teollisuusalueeseen. Osayleiskaava-alueen tarkempi rajaus on esitetty kuvassa 2.

4 4 (17) Kuva 2. Kaava-alueen rajaus. (Lähde: Kangasalan kunta.) 2 Nykytilanne 2.1 Maankäyttö Suoraman alue sijaitsee Kangasalan nauhataajaman keskiosassa, Kangasalantien varressa. Nykytilanteessa alueella on sekä pientalo- että kerrostaloasutusta, teollisuutta ja jonkin verran palveluja. Osayleiskaava-alueen länsiosassa sijaitsee Lentolan teollisuusalue ja eteläosassa Pähkinäkallion teollisuusalue. Nämä työpaikka-alueet sijaitsevat lähellä valtatien 12 eritasoliittymiä ja ovat siten autoliikenteen näkökulmasta hyvin saavutettavissa. Kangasalantien molemmin puolin on asuinalueita: Linturinteen alueella ja Kangasalantien eteläpuolella on pääosin pientaloja. Suoraman keskustassa Metsälauvalantien ja Harjunsalontien välisellä alueella on myös kerrostaloja. Alueella asuu noin 5500 asukasta (tilanne , lähde: n osallistumis- ja arviointisuunnitelma). Kaupalliset palvelut ovat keskittyneet Kangasalantien ja Isolukontien varteen. Alueella on useita päiväkoteja ja Kyötikkäläntien varressa sijaitseva Suoraman koulu, jossa on vuosiluokkien opetusta. Kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsee Kirkkoharju, jolla on luontoarvojen lisäksi suuri virkistyskäyttömerkitys, jota lukuisat luontopolut ja Kyötikkälän urheilukeskus korostavat.

5 5 (17) 2.3 Liikenneverkko ja liikennemäärät Katu- ja tieverkko Kaava-alueen eteläreunalla kulkee valtatie 12 (Lahdentie). Aluetta halkoo seututie 339 (Kangasalantie), vanha valtatie, josta mm. neljän 90-luvulla rakennetun kiertoliittymän avulla on merkittävästi saatu vähennettyä läpiajoa. Kaava-alueen luoteispuolella kulkee maantie (Vatialantie). Pääkokoojakatuja ovat Kyötikkäläntie, Lentolantie, Alasentie ja Aakkulantie sekä osittain kaava-alueen reunalle sijoittuva Asemantie. Karttaan on merkitty myös alempiasteiset kokoojakadut. Kuva 3. Suunnittelualueen tie- ja katuverkon hierarkia. Liittymät Kangasalantien tärkeimmät katuliittymät ovat hyvin toimivia kiertoliittymiä. Muita nelihaaraliittymiä on vain kaksi kaava-alueen itäosassa: Pikkulukontien ja Korpitien liittymä sekä Lentolankujan ja Artturintien liittymä. Kolmihaaraliittymiä on kahdeksan, ml. valtatien 12 valo-ohjattu ramppiliittymä. Lisäksi jäljellä on useita tonttiliittymiä niin yritysten kuin yksityisten omakotitalojen pihaan.

6 6 (17) Nopeusrajoitukset Kangasalantien (seututie 339) nopeusrajoitus on Suoraman kohdalla 50 km/h. Katujen nopeusrajoitukset ovat pääosin 40 km/h, joillakin tonttikaduilla 30 km/h. Aakkulantien nopeusrajoitus on Mallitien itäpuolella 50 km/h. Lentolan teollisuusalueella nopeusrajoitus on 50 km/h. Vatialantien nopeusrajoitus on 60 km/h ja valtatien 12 (Lahdentie) kesäaikaan 100 km/h. Liikennemäärät ja kulkutavat Osayleiskaava-alueen nykytilanteen liikennemäärätiedot ja liikenne-ennuste perustuvat Tampereen seudun liikennemallin (ns. Talli-malli 2005) Ojala-Lamminrahkan ennusteeseen. Seudullisen liikennemallin päivitys on tekeillä, mutta uusi malli ei valmistunut tämän työn aikana. On mahdollista ja jopa todennäköistä, että uudessa mallissa Suoraman alueen liikennemäärät ovat osin erilaisia, kuin tässä on esitetty. Kangasalantien liikennemäärä on Talli-mallin nykytilanteessa noin ajon./vrk. Liikennemäärä on pienimmillään Suoraman keskustan kohdalla. Kyötikkäläntien liikennemäärä on mallin nykytilanteessa noin ajon./vrk. Valtatien 12 liikennemäärä on noin ajon./vrk. Tampereen kaupunkiseudulla tehtyjen matkojen kulkutapajakaumaa on tutkittu Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimuksessa (Kalenoja & Tiikkaja, 2012). Tutkimuksen mukaan Kangasalla yli 6-vuotiaiden tekemistä matkoista noin 68 % tehdään henkilöautolla, 16 % kävellen, 8 % polkupyörällä ja 7 % joukkoliikenteellä. Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuus (yhteensä 24 %) on Kangasalla samalla tasoilla kuin Pirkkalassa, selvästi korkeampi kuin Lempäälässä (yht. 20 %) ja Ylöjärvellä (19 %), mutta selvästi matalampi kuin Nokialla (yht. 27 %). Kangasalan kunta on kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassaan asettanut tavoitteeksi, että vuonna 2020 matkoista 20 % tehdään kävellen ja 15 % polkupyörällä. Joukkoliikenne Suoraman joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät. Kangasalantie on joukkoliikenteen laatukäytävä, jossa kulkee Kangasalan keskustan ja Tampereen keskustan välinen linja 70 arkisin keskimäärin 20 minuutin välein ja viikonloppuisin 30 minuutin välein. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelinjasto muuttuu kesällä Kuvassa 4 on esitetty läntisen Kangasalan bussilinjat ja -pysäkit alkaen. Kangasalantietä kulkee linja 40. Osayleiskaava-alueen pohjoispuolella Vatialantiellä ja Asemantiellä kulkee linja 45. Lisäksi reitillä Pirkkala Tampereen keskusta Lentolan kauppakeskus kulkee linja 1, joka palvelee myös kaava-alueen länsipään teollisuusalueen tarpeita.

7 7 (17) Kuva 4. Kangasalan länsiosan linja-autoreitit ja -pysäkit heinäkuussa (Lähde: Tampereen joukkoliikenne) Suoramalla joukkoliikennepalvelut ovat kohtuullisen hyvin saavutettavissa, sillä taajamarakenne on nauhamainen ja asutus on keskittynyt pääosin Kangasalantien läheisyyteen. Linturinteen alueella ja Kyötikkäläntien varressa on asutusta kauempana kuin 500 metrin päässä linja-autopysäkeistä (kuva 5), jolloin joukkoliikenteen käyttö ei ole erityisen houkuttelevaa. Kuva 5. Linja-autopysäkit vaikutusalueineen (250 m ja 500 m) sekä väestön sijoittuminen Suoraman alueella. (Lähde: n luonnosraportti, Kangasalan kunta 2013.)

8 8 (17) Kävely- ja pyöräilyverkko Suoramalta on seudullisen pääreittitason kävely- ja pyörätieyhteydet sekä Kangasalan keskustaan että Tampereen suuntaan. Tampere Kangasala laatukäytävän esiselvityksessä (2013) pyöräilyn laatukäytävä on Suoraman kohdalla sijoitettu Kangasalantien pohjoispuolelle. Kävelyn ja pyöräilyn pääreittejä ovat Suoramalla Kyötikkäläntien varrella kulkeva reitti sekä Kangasalantien eteläpuoli. Tärkeimpiä aluereittejä ovat Aakkulantien, Lentolantien, Suoramantien, Isoluokontien ja Vääränkalliontien reitit sekä Korpitien suuntainen yhteys Aakkulantien ja Kangasalantien välillä. Lisäksi Suoramalla on muita aluereittejä ja useita kävelyn ja pyöräilyn lähireittejä. Kuva 6. Pyöräilyn laatukäytävä, kävelyn ja pyöräilyn pääreitit sekä tärkeimmät aluereitit Suoraman kohdalla. 2.4 Nykytilanteen ongelmat Osayleiskaavan liikenneselvityksen ongelma-analyysi keskittyy verkolliseen tarkasteluun ja epäjatkuvuuskohtien tai yhteyspuutteiden esiin tuomiseen. Työssä on kuitenkin nostettu esille myös joitakin yksittäisiä liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisia kohtia.

9 9 (17) Tie- ja katuverkko Suoramalla autoliikenteen yhteydet ovat hyvät. Kiertoliittymien rakentaminen ja Ranta-Koiviston eritasoliittymän täydentäminen ovat rauhoittaneet Kangasalantietä, ja sen liikennemäärä onkin nyt kutakuinkin samalla tasolla kuin 1990-luvun lopulla, eli selvästi pienempi kuin ennen kiertoliittymien rakentamista. Aakkulantiellä on jonkin verran läpiajoliikennettä, sillä se muodostaa vaihtoehtoisen reitin Lentolan suunnasta Pikkolaan ja valtatielle 12. Aakkulantie on koko matkaltaan Kangasalantien suuntainen pääkokoojakatu. Tätä korostaa myös Mallitien ja Aakkulantien liittymäratkaisu, jossa Mallitieltä pohjoisesta tulevat ovat väistämisvelvollisia. Aakkulantien läpiajoliikennettä on pyritty vähentämään ja ajonopeuksia hillitsemään tekemällä muuten suoralle kadulle mutka Nikkilän Koivukujan länsipuolelle. Aakkulantietä pidetään silti edelleen eräänä Suoraman alueen ongelmakohtana. Liittymät Kangasalantien kiertoliittymät toimivat nykytilanteessa suhteellisen hyvin. Kangasalantien ja Harjunsalontien liittymä on laaja kolmihaaraliittymä, jossa pohjoisesta Harjunsalontieltä tulevilla on pakollinen pysähtyminen (STOP). Harjunsalontie laskee liittymään päin ja liittymäkulma on suorakulmaa loivempi. Tämä nostaa helposti ajonopeuksia suojatien kohdalla, jossa Tampereen ja Kangasalan välinen pyöräilyn laatukäytävä risteää tasossa Harjunsalontien kanssa. Kuva 7. Kangasalantien ja Harjunsalontien liittymä on yksi suunnittelualueen ongelmakohdista, vaikka siellä on STOP-merkki. Kävely ja pyöräily Suoramalla kävely- ja pyöräily-ympäristön laatu on pääosin hyvä. Pää- ja aluereitit kulkevat yhdistetyillä kevyen liikenteen väylillä joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Kuvassa 8 on esitetty kävelyn ja pyöräilyn pää- ja aluereittien nykytilanteen laatutaso asteikolla erittäin hyvä hyvä tyydyttävä huono, sekä kävelyn ja pyöräilyn reitteihin, ympäristöön tai muihin olosuhteisiin liittyvät ongelmakohdat. Erittäin hyvä -merkinnällä on osoitettu erilliset, ajoradasta välikaistalla erotellut kevyen liikenteen väylät. Merkintä hyvä tarkoittaa korotettua kevyen liiken-

10 10 (17) teen väylää ajoradan vieressä, tai vähäliikenteisen päättyvän tonttikadun kautta kulkevaa reittiä. Tyydyttäviä ovat vilkasliikenteisellä ajoradalla kulkevat reitit sekä Kyötikkäläntien varressa kulkeva välikaistalla ajoradasta erotettu kevyen liikenteen väylä niiltä osin, kuin se on sorapintainen (osa pyöräilee tällöin ajoradalla). Yksikään Suoraman kävelyn ja pyöräilyn pää- tai aluereiteistä ei ole laatutasoltaan huono. Kangasalantien pohjoispuolelle on linjattu pyöräilyn laatukäytävä, jonka laatutasotavoitteet ovat tiukemmat kuin muilla pääreiteillä. Tavoitteena on, että laatukäytäväreitin leveys on vähintään 4,5 metriä, ja kävely ja pyöräily erotetaan toisistaan merkinnällä tai pintamateriaalierolla. Laatukäytävälle asetettu leveystavoite ei täyty Suoraman kohdalla, eikä väylällä ole eroteltuja osuuksia. Tästä syystä väylän laatutaso on tyydyttävä niissä kohdissa, joissa väylän leveys on alle 3,5 metriä, ja hyvä niissä kohdissa, joissa leveys on vähintään 3,5 metriä. Tarkasteltujen pää- ja aluereittien risteäminen autoliikenteen kanssa on pääosin hyvin järjestettyä: liittymissä on suojatiet, tärkeimmissä ja/tai laajimmissa liittymissä myös saarekkeet. Pyörätien jatkuminen on merkitty asiaankuuluvasti ja autoilijan väistämisvelvollisuus koskee myös pyöräliikennettä (kärkikolmio sijoitettu ennen kevyen liikenteen väylää). Paikoitellen saarekkeiden väli on kuitenkin kovin kapea. Etenkin laatukäytäväreitillä on syytä kiinnittää huomiota turvallisiin ja laadukkaisiin risteysjärjestelyihin. Kuva 8. Kävely- ja pyöräily-ympäristön laatu ja ongelmakohdat kaava-alueella pää- ja aluereittien osalta.

11 11 (17) Kävelyn ja pyöräilyn reiteillä on joitakin yhteyspuutteita, esimerkiksi Alasentien osuus Aakkulantien Kangasalantien välillä (kuva 9). Alasen alueelta Kyötikkälän ja Linturinteen suuntaan kulkeville ei ole luontevaa reittiä Kangasalantien yli tai ali. Aakkulantien yhdistetty kevyen liikenteen väylä ylittää Alasentien ja päättyy sitten Pasinkujan päähän. Pasinkujan kautta pääsee Kangasalantien eteläpuolen kevyen liikenteen väylälle. Suoraman keskustan suuntaan pääsee Alasenkujan ja Kangasalantien alittavan alikulkukäytävän kautta. Suorin ja luontevin reitti Alasentien ja kiertoliittymän kautta on turvaton, sillä Alasentien pientareet ovat kapeat, eikä kiertoliittymässä ole suojateitä. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden tulisi siis käyttää Alasenkujan yhteyttä. Kangasalantien muissa kiertoliittymissä on suojatie jokaisella tulosuunnalla, joten Alasentien kiertoliittymästä puuttuva Kangasalantien ylitysmahdollisuus on myös kokonaisuuteen nähden epälooginen. Kuva 9. Kävelyn ja pyöräilyn reitit sekä yhteyspuutteet Alasentien ympäristössä, koulun kohdalla turvaton kadunylitys. Alasenkujan kohta on ongelmallinen myös mutkittelevan kevyen liikenteen väylän takia (kuva 10). Kangasalan keskustan suunnasta tultaessa väylä kulkee Kangasalantien vieressä. Alasenkujan kohdalla on jyrkkä mutka vasemmalle, sillä suojatie on kauempana liittymästä. Väylä jatkuu Kangasalantien suuntaisena, toinen haara johtaa alikulkukäytävän kautta Kangasalantien pohjoispuolelle. Alasenkujan suunnasta tuleville jalankulkijoille ja pyöräilijöille ei ole selkeää reittivalintaa. Alueella sijaitsevan kaupan takia autoliikenne on välillä vilkasta, ja konfliktitilanteiden riski on ilmeinen. Kyötikkäläntiellä Suoraman koulun kohdalla on linja-autopysäkki, jota käyttävät autolla kouluun kuljetettavat oppilaat. Pysäkiltä ei ole turvallista yhteyttä Kyötikkäläntien toiselle puolelle. Ongelma on kuvattu tarkemmin kohdassa Liikenneturvallisuus (s. 13). Myös Lentolan teollisuusalueen (Lentolantie) ja valtatien toisella puolella sijaitsevan Lentolan kauppakeskuksen välillä on havaittu yhteystarve. Nykytilanteessa Lentolasta ja Suoramalta pääsee Vatialaan Kangasalantietä, Mäkirinteentien alikulkukäytävän kautta tai Vatialantietä pitkin.

12 12 (17) Kuva 10. Kevyen liikenteen väylä mutkittelee Alasenkujan kohdalla. Joukkoliikenne Kuva 11. Bussista poistunut matkustaja ylittää Kangasalantien Alasenkujan pysäkin kohdalla käyttämättä alikulkua. Suoraman alueen linja-autopysäkeille on pääosin hyvät jalankulkuyhteydet. Paikoin Kangasalantien virallinen ylitys tai alitus on kuitenkin melko kaukana, ja pysäkiltä kuljetaan tien toiselle

13 13 (17) puolelle lyhintä reittiä eli suoraan tien yli. Tällainen kohta on esimerkiksi Alasenkujan pysäkkien kohdalla (kuva 11). Liikenneturvallisuus Suoraman koulun kohdalla Kyötikkäläntiellä on linja-autopysäkki, jota käytetään jättöpaikkana myös kuljetettaessa lapsia henkilöautolla kouluun (kuvat 9 ja 12). Pysäkki sijaitsee hankalassa kohdassa ajoradan ulkokaarteessa, ja suojatiet ovat kaukana. Lapset kulkevat koulun pihaan suorinta reittiä kadun yli. Kyötikkäläntien nopeusrajoitus on 40 km/h, mutta ajonopeudet nousevat helposti korkeammiksi. Kuva 12. Suoraman koulun kohdalla sijaitseva bussipysäkki, jota käyttävät pysähtymiseen myös oppilaita kouluun kuljettavat vanhemmat. Suoraman kohdalla Kangasalantiellä on edellisen viiden vuoden ( ) aikana tapahtunut 18 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta, joista kolme on johtanut loukkaantumiseen. Selkeitä onnettomuuskeskittymiä ei ole. 3 Osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset 3.1 Tavoitetilanteen maakäyttö, liikenneverkko ja liikennemäärät Maankäyttö Osayleiskaavaehdotuksessa on esitetty uutta tai täydentävää rakentamista erityisesti Lentolantien varteen, Kyötikkäläntien pohjoisosaan, soramontun alueelle, ja Kangasalantien laatukäytävän varteen. Alueen lähipalvelut keskittyvät Kangasalantien varteen. Julkisten palvelujen hallinnon PY-alueita (esim. koulut, hoivapalvelut, kirjasto) on sijoitettu myös Kyötikkäläntien varteen ja Suoraman keskustaan sekä Pikkulukontien soramontun alueelle.

14 14 (17) Tie- ja katuverkko Kaavaehdotuksen katu- ja tieverkko on pääosin nykyisen kaltainen, eikä uusia yhteyksiä esitetä. Lentolan ja Vatialan eritasoliittymissä varaudutaan uusiin ramppeihin. Kaavaehdotuksessa ei esitetä uusia kokoojakatuja, ellei soramontun kohdalle rakennetavalle uudisalueelle tarvita uutta kokoojakatuyhteyttä. Lentolantien pohjoispää linjataan uudelleen, jotta eritasoliittymän täydentäminen on mahdollista. Liikenne-ennuste Osayleiskaava-alueen nykytilanteen liikenne-ennuste perustuu Tampereen seudun liikennemallin (ns. Talli-malli 2005) Ojala-Lamminrahkan ennusteeseen. Seudullisen liikennemallin päivitys on tekeillä, mutta uusi malli ei valmistunut tämän työn aikana. On mahdollista, että uudessa mallissa Suoraman alueen liikennemäärät ovat erilaiset, kuin tässä on esitetty. Ennustetilanteessa Kangasalantien liikennemäärä vaihtelee välillä ajon./vrk. Raskaan liikenteen osuus on noin 2 3 % (ei sisällä linja-autoliikennettä), eli suhteellisen alhainen. Kyötikkäläntien liikennemäärä on Talli-mallin ennusteen mukaan noin ajon./vrk. Raskaan liikenteen osuus on pieni. Valtatien 12 liikennemäärä on noin ajon./vrk, minkä toteutuminen edellyttää toisen ajoradan rakentamista. 3.2 Kävely ja pyöräily Osayleiskaavaehdotukseen sisältyy Suoraman keskustan kävelyakseli, joka on tärkeä jalankulku- pyöräily- ja ulkoilureitti Suoraman ostoskeskuksen läpi. Akselin varrella on rakennettava laadukasta katuympäristöä ja edistettävä toiminnallisten oleskelupaikkojen syntymistä. Viihtyisä, kattava ja turvallinen reitistö on yksi tärkeimmistä kävelyn ja pyöräilyn edistämistekijöistä. Lähipalvelujen hyvä saavutettavuus on avainasemassa kävelyn ja pyöräilyn lisäämisessä. Kaavaehdotuksessa esitetään useita kävelyn ja pyöräilyn yhteystarpeita, mm. Mallitien ja Puutarhurintien välille, Harjunsalontien ja Katajatien välille, Mämmisuontien ja Artturintien välille, Variksenmarjantien ja Kyötikkäläntien välille, Kyötikkäläntien ja Lentolantien / Mäkirinteentien välille sekä Linturinteen alueelta Lentolantien eteläosaan. Sekä uudet että nykyiset osayleiskaavaan merkityt kävelyn ja pyöräilyn reitit voivat kulkea kevyen liikenteen väylällä tai vähäliikenteisen kadun ajoradalla, jossa nopeustaso on mielellään korkeintaan 30 km/h. Osayleiskaavatasolla esitetään kävelyn ja pyöräilyn pää- ja aluereitit. Näitä täydentävät alueiden sisäiset lähireitit, joita ei esitetä yleiskaavatasolla. ehdotuksessa on esitetty kattava kävely- ja pyöräilyreittien verkosto. Kangasalantien laatukäytävän ja pääreitin lisäksi tien kummallakin puolella on samansuuntaisia, paremmin autoliikenteestä erillään olevia vaihtoehtoisia reittejä. Reitit ovat pääosin suoria ja toimintojen kannalta hyvin sijoitettuja. Alustavassa kaavaehdotuksessa kävelyn ja pyöräilyn reittejä ei ole vielä jaettu pää- ja aluereitteihin. Ainoastaan pyöräilyn laatukäytävä on osoitettu erilaisella merkinnällä. Esitetyillä ratkaisulla ja laatukäytäväreitin tason nostolla kävelyn ja pyöräilyn palvelutaso paranee etenkin Lentolan alueella selvästi. Työ- ja koulumatkan tekeminen polkupyörällä helpottuu

15 15 (17) selvästi. Esimerkiksi Linturinteen alueelta Lentolaan polkupyörämatka on automatkaa lyhyempi, jos uusi reitti Kyötikkäläntien ja Lentolantien / Mäkirinteentien välille toteutuu. Ratkaisut tukevat tavoitetta kasvattaa pyöräilyn ja jalankulun kulkutapaosuutta. Osayleiskaavaehdotuksen kävelyn ja pyöräilyn reiteillä on muutamia puutteita (kuva 13): - Keskustan kävelyakseli ulottuu Mallitien kohdalla Kangasalantien eteläpuolelle ja yhdistää siten Aakkulantien keskustan palveluihin. Kävelyakselin pohjoispuolelle, Vääränkalliontien ja Suoramantien välille ei ole merkitty kävely- ja pyöräilyreittiä, vaikka tämä kohta on selvästi osa Isolukontien aluereittiä. Se on myös osa Linturinteen asuinalueen ja Pähkinäkallion teollisuusalueen välistä, työmatkaliikenteen kannalta tärkeää reittiä. - Alasentieltä ei ole suoraa reittiä Kangasalantien yli Kyötikkäläntielle, vaan yhteys esimerkiksi Suoraman koululle on ainoastaan Alasenkujan ja alikulun kautta. Tyypillisesti jalankulkija pyrkii valitsemaan mahdollisimman suoran reitin, joten Alasentien ja Kyötikkäläntien välistä suoraa yhteyttä pidetään tärkeänä. - Pikkulukontieltä, soramontun ympäristöön rakentuvalta uudelta alueelta voisi olla aluereittitasoinen korkealuokkainen yhteys Kangasalantien laatukäytävälle. - Lentolantien varressa, Mäkirinteentien ja Kannistontien välillä on osayleiskaavaehdotuksessa kävelyn ja pyöräilyn reitin epäjatkuvuus. Nykyinen väylä kääntyy Lentolantieltä Mäkirinteentielle, eikä kaavassa ole esitetty Lentolantien suuntaisen reitin jatkamista. Kuva 13. Osayleiskaavaehdotuksen kävelyn ja pyöräilyn reittien yhteyspuutteet. Keskustan kävelyakselin sijoittaminen Mallitien varteen on suunniteltava huolellisesti, sillä osa Pähkinäkallion teollisuusalueen raskaasta liikenteestä kulkee Mallitien kautta. Myös kadun itäpuolella sijaitseva huoltoasema aiheuttaa runsaasti autoliikennettä Mallitielle. Hyvällä suunnittelulla Mallitie voidaan toteuttaa kaikille liikkujille turvalliseksi ja miellyttäväksi.

16 16 (17) Kaava-alueen kaakkoisosassa Kangasalantien ja Aakkulantien välisellä alueella rinnakkaisia kävely- ja pyöräilyreittejä on esitetty melko paljon. Puutarhurintien ja Mallitien välinen yhteystarve on asukkaiden kannalta olennainen, ja palvelee myös Puusepäntien kautta Pikkolan suuntaan kulkevia. Alueella on kuitenkin jo Kangasalantien pääreitti ja Aakkulantien aluereitti, joten tämän yhteystarpeen tasoa väylähierarkiassa voi pohtia: onko se aluereitti, joka on syytä esittää kaavassa, vai lähireitti, jota ei merkitä osayleiskaavaan. Kaavassa esitetään myös uusien virkistysreittien yhteystarpeita, esimerkiksi Suoraman keskustan ja Kirkkoharjun välille sekä Linturinteen ja Kyötikkälän välille. Hyvät lähivirkistysreitit auttavat osaltaan lisäämään kävellen ja hiihtäen tehtäviä matkoja. 3.3 Moottoriajoneuvoliikenne Osayleiskaavaehdotuksessa ei esitetä uusia katu- tai tieyhteyksiä valtatien 12 toista ajorataa lukuun ottamatta. Valtatiellä varaudutaan myös eritasoliittymien täydentämiseen. Lentolantien uusi linjaus helpottaa liittymistä Vatialantielle, kun nelihaaraliittymä poistuu. Kyötikkäläntien koulujen kohdalle ja Asemantien liittymään esitetyt uudet kiertoliittymät hidastavat ajonopeuksia, parantavat liikenneturvallisuutta ja helpottavat liittymistä sivusuunnilta. Suoraman keskustan kävelyakseli lisää keskustan kävelypainotteisuutta ja saattaa siten vähentää henkilöautoliikennettä keskustassa. 3.4 Joukkoliikenne Kangasalantie on jatkossakin joukkoliikenteen laatukäytävä. Osayleiskaavassa esitetty uusi asutus keskittyy Kangasalantien läheisyyteen, jossa joukkoliikenteen tavoitettavuus on hyvä, ja toisaalta harjun toiselle puolelle Kyötikkäläntien pohjoisosaan, josta on kohtuullinen kävelymatka ( metriä) Asemantien linja-autopysäkille. 3.5 Liikenneturvallisuus Kyötikkäläntien varteen on kaavassa esitetty kävelyn ja pyöräilyn reitti tien itäpuolelle. Koska sekä ajoneuvoliikenteen että jalankulun liikennemäärät ovat suhteellisen pienet, on yksipuoleinen väylä riittävä. Kyötikkäläntien pohjoisosan uudelta alueelta on oltava turvalliset yhteydet ja ylitys- tai alituskohdat tien toisella puolella olevalle kevyen liikenteen väylälle. Kyötikkäläntielle on esitetty kolme uutta kiertoliittymää: Suoramantien liittymään, Kruununvoudintien ja Lätsä-Pekantien liittymään (uuden PY-alueen kohdalle) sekä Asemantien liittymään. Kiertoliittymä on etenkin koulujen läheisyydessä hyvä ja tehokas liikenneturvallisuustoimenpide, jonka vaikutusta voidaan vielä tehostaa esim. korotetuilla suojatiellä. 4 Johtopäätökset ja suositukset osayleiskaavan suunnitteluun toteuttaa sille asetettuja liikenteellisiä tavoitteita hyvin. Uuden asutuksen ja palvelujen sijainti sekä hyvät kävelyn ja pyöräilyn yhteydet mahdollistavat lihasvoimaisen liikkumisen kasvun autoliikennettä nopeammin. Kangasalantien joukkoliikennepalvelut ovat nauhataajaman asukkaiden käytössä. Alustavassa osayleiskaavaehdotuksessa ei ole erotettu kävelyn ja pyöräilyn pää- ja aluereittejä toisistaan. Pääreitteinä olisi hyvä esittää ainakin Kyötikkäläntien ja Kangasalantien eteläpuolen reitit. Kävely- ja pyöräily-ympäristön laatu on Suoramalla jo nykytilanteessa suhteelli-

17 17 (17) sen hyvä. Laatutasoa voidaan parantaa esimerkiksi päällystämällä Kyötikkäläntien kevyen liikenteen väylä ja täydentämällä kevyen liikenteen väyliä aluereiteillä nyt osa reiteistä kulkee vilkasliikenteisillä läpiajokaduilla. Kangasalantien pohjoispuolella yhdistetyllä kevyen liikenteen väylällä kulkee pyöräilyn laatukäytävä (Tampere Kangasala). Laatukäytävän tasoa voidaan nostaa erottelemalla jalankulku ja pyöräily omille väylilleen. Laatukäytävän osalta parantamistarpeita on selvitetty erillisessä työssä v (Tampereen Infra). Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseksi osayleiskaavaehdotukseen suositellaan luvussa 3.2 Kävely ja pyöräily todettujen epäjatkuvuuksien poistamista lisäämällä reittien puuttuvat osat. Aakkulantielle, Alasentien ja Mallitien väliselle osuudelle, esitetään alhaisia ajonopeuksia tukevia liikenteen rauhoittamisen toimenpiteitä, kuten suojatiesaarekkeita, ajolinjan sivusiirtoja, suojateiden korotuksia ja muita hidasteita. Liikenteen rauhoittamisen toimenpiteiden tarkoituksena on estää raskaan liikenteen läpikulku ja ohjata raskas liikenne saapumaan mahdollisuuksien mukaan Kaarina Maununtyttären tien suunnasta tai Mallitien kautta. Liikenteen rauhoittamisen toimia voidaan soveltuvin osin toteuttaa myös Kyötikkäläntien eteläosaan, etenkin Suoraman koulun ympäristöön. Asuinalueiden aluenopeusrajoitus on nykytilanteessa pääosin 40 km/h. Nopeusrajoituksen laskeminen 30 km/h:iin lisäisi jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta sekä tukisi pyöräilyn suosimista autoilua enemmän. Nopeustason pudottaminen 40 km/h:stä 30 km/hiin vähentää myös merkittävästi kuolemaan tai henkilövahinkoon johtavan onnettomuuden todennäköisyyttä. Harjunsalontien ongelmallinen liittymä voidaan parantaa nykyisellä paikallaan, tai siirtää tiivistyvän asuinalueen liittymä parempaan paikkaan hieman idemmäksi. Tällöin samaan liittymään voitaisiin tarvittaessa yhdistää soramontun ympäristöön rakennettavan uuden alueen liikenne.