KOUVOLAN MIELENTERVEYSSEURAN (KMSry) VUOROVETO-PROJEKTI V

Transkriptio

1 1 KOUVOLAN MIELENTERVEYSSEURAN (KMSry) VUOROVETO-PROJEKTI V TUKIHENKILÖTOIMINNAN KEHITTÄMISEN HANKESUUNNITELMA Perustelut sille, miksi hanke pitäisi toteuttaa Tarve kunnan toimintaa täydentävään, järjestöjen toteuttamaan henkisen tuen hankkeeseen Kouvolassa on tullut esiin omassa tukitoiminnassamme (17 v. ajan), aiemmassa Lähitukiprojektissamme vuosina , hankeneuvotteluissa keväällä 2009 useiden toimijoiden kanssa ja 4/09 julkaistussa opinnäytetyössä kriisiavun saatavuudesta Kouvolassa. Mieli selvitys tuo esiin samoja tarpeita valtakunnallisesti. Usea järjestö on valmis paikalliseen kehittämiseen. Havaintomme edellä olevan pohjalta ovat, että: 1. Kriisiavun tarjonta on Kouvolassa sekä julkisen että kolmannen sektorin osalta hyvin hajanaisesti koordinoitua ja riittämätöntä ja se toteutuu sekä alueellisesti että ajallisesti epätasaisesti. 2. Ennaltaehkäisevään toimintaan, kuten väestön tieto-taidon ja selviytymiskeinojen lisäämiseen, on suuri tarve. 3. Uusi, kuuden kunnan muodostama Kouvola on alueellisesti haastavan laaja ja sisältää useita kuntakeskuksia. Muuttotappio, talousongelmat ja pahoinvointi korostuvat alueella (esim. PYLL-indeksit /itsemurhat, päihteet, väkivalta). 4. Kouvolan kaupunki ja sairaanhoitopiiri ovat hakemassa KASTE-ohjelman mukaista sosiaalija terveydenhuollon yhteispäivystys- ja kriisikeskushanketta. Tuo hanke tarjoaa useita tärkeitä etuja KMS:n hankkeen toteutuksessa, mutta KMS:n projekti pystytään käynnistämään myös itsenäisenä hankkeena. Projektin päämäärä ja päätavoitteet Päämääränä on havaittujen tarpeiden mukaan tehostaa ja monipuolistaa väestön järjestölähtöistä, julkisen sektorin toimintaa täydentävää kriisitukea, mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä ja näihin liittyvää järjestöjen yhteistoimintaa. Päätavoitteet: 1. Luoda malli usean kolmannen sektorin toimijan yhteistyössä toteuttamalle vapaaehtoiselle kriisituelle (monitoimijainen vapaaehtoisen kriisituen välittäjä- ja toteuttajaorganisaatio). Malli ei sisällä vapaaehtoisin voimin toteutetun kriisikeskuksen perustamista eikä hoitotoimia. Tämän tavoitteen toteuttamiseen ohjataan 2/3-3/4 hankkeen resursseista. 2. Luoda malli mielenterveysongelmia ennaltaehkäisevälle toiminnalle, jota toteuttaa yhteistyössä usea kolmannen sektorin toimija, ja joka soveltuu paikallisiin oloihin huomioon ottaen alueellinen tasapuolisuus laajassa Kouvolassa (monitoimijainen, järjestölähtöinen ennaltaehkäisevän toiminnan toteuttajaorganisaatio). Tämän tavoitteen toteuttamiseen ohjataan 1/3-1/4 hankkeen resursseista.

2 2 Päätavoitetta tukevat osa- ja vaihetavoitteet Kumpaankin päätavoitteeseen pyrkiessä hyödynnetään synergisesti samoja verkostoja ja KMS:n aiemman Lähituki-projektin tuotoksena syntyneitä vahvoja kontakteja, järjestöjen palveluohjausmallia ja tukihenkilöiden peruskoulutusmallia. Osatavoite 1: Jatketaan jo hankkeen valmisteluvaiheessa aloitettua julkisen ja kolmannen sektorin työnjaon selkiytystä. - Vaihetavoite 1: Kriisitukea ja ennaltaehkäisyä koskevat rajaukset tehdään projektin alussa ja niitä ylläpidetään projektin edetessä. Osatavoite 2: Yhteisen toimintapohjan luominen - Vaihetavoite 1: Vapaaehtoisten henkilöiden perus- ja täydennyskoulutuksen tarvekartoituksen valmistuminen vuoden 2010 loppuun mennessä molempien päätavoitteiden osalta. - Vaihetavoite 2: Vapaaehtoisten henkilöiden koulutus- ja työnohjausohjelmien synkronointi vuoden 2010 aikana. Osatavoite 3: Riittävän vapaaehtoisresurssin hankinta ja koulutus - Vaihetavoite 1: Verkostossa koulutetaan vuosittain 20 vapaaehtoista kriisitukihenkilöä. Kouvolan Mielenterveysseura kouluttaa vuosittain 2-3 ennaltaehkäisevän työn toteuttajaa. - Vaihetavoite 2: Toteutetaan erityyppisten tukihenkilöiden peruskoulutusta 1-3x/v. Osatavoite 4: Muodostetaan vapaaehtoisen kriisituen välittäjä- ja toteuttajaorganisaatio vuosina Osatavoite 5: Muodostetaan järjestölähtöinen ennaltaehkäisevän toiminnan toteuttajaorganisaatio vuosina Kuvaus projektin toteuttamistavasta 1. Julkisen ja kolmannen sektorin työnjako ja rajaukset arvioidaan ja tarkistetaan projektin alussa ja vuosittain asiasta vastaavien kunnan edustajien kanssa. Vertailukohtana käytetään mm. 4/09 julkaistua opinnäytetyötä kriisiavun saatavuudesta Kouvolassa. 2. Kartoitetaan hankkeeseen lupautuneiden järjestöjen koulutus- ja työnohjausohjelmat ja arvioidaan tarve A) henkisen tuen koulutuksen ja työnohjauksen täydentämiseen ja B) ennaltaehkäisevän toiminnan koulutukseen. ( = Perus- ja täydennyskoulutuksen tarvekartoitus) 3. Kehitetään yhteinen A) kriisituen koulutus- ja työnohjausohjelma ja B) ennaltaehkäisevän toiminnan koulutuksen ohjelma sekä kootaan ohjelmia toteuttava rinki. ( = Koulutus- ja työnohjausohjelmien kehittäminen ja synkronointi) 4. Etsitään ja koulutetaan sekä Kouvolan Mielenterveysseuran, että yhteistyökumppaneiden uusista ja vanhoista vapaaehtoisista (kriisipuhelin-, yksilö- ja henkisen ensiavun tukihenkilöt, ystäväpalvelu, vertaistukijat, kokemusasiantuntijat) kriisituen ja ennaltaehkäisyn toteutukseen kykeneviä toimijoita. ( = Vapaaehtoisresurssin hankinta ja koulutuksen toteutus)

3 5. Organisoidaan kriisitukihenkilöiden välittäminen ja tuen toteuttaminen: vastuu- ja yhteyshenkilöt, toteuttajat, sovitaan tilojen ja henkilö- ja aikaresurssien käytöstä sekä ohjautumisesta palveluun. 6. Kootaan ennaltaehkäisevään toimintaan yhteinen aineistopohja ja järjestetään kullekin järjestölle sopivia toimintamalleja käyttäen yhteisiä yleisötilaisuuksia, kursseja kansalaisopistoissa, tilaisuuksia kouluissa ja asukastuvissa jne. 3 Kohderyhmät, joille projektista ja sen tuloksista on eniten hyötyä 1. Erilaisissa kriiseissä ja mielenterveyspulmissa tukea tarvitsevat henkilöt. 2. Koulutukseen ja toteutukseen osallistuvat järjestöt ja niiden vapaaehtoiset toimijat. 3. Ennaltaehkäiseviä valmiuksia ja selviytymiskeinoja saavat kuntalaiset. Yhteistyötahot ja -kumppanit projektin toteuttamisessa 1. Kouvolan kaupunki (perusturva): tukee hanketta osana omaa KASTE -hankettaan, osallistuu yhteisten mallien kehittämiseen ja yhteistyöhön, osallistuu ohjausryhmään (2-3 edustajaa), suoraan taloudelliseen panostukseen ei hankkeen alussa ole mahdollisuutta. 2. Kymenlaakson psykiatrinen sairaala: tukee hanketta, nimeää yhteyshenkilön. 3. Kuusankosken aluesairaala: tukee hanketta, nimeää yhteyshenkilön. 4. A-klinikka: osallistuu perehdytykseen ja yhteistyöhön. 5. SPR: osallistuu ennaltaehkäisyyn, koulutukseen ja ohjausryhmään. 6. Kouvolan seurakuntayhtymä: osallistuu vapaaehtoisten rekrytointiin, koulutukseen ja työnohjaukseen sekä tarjoaa tiloja tilaisuuksiin, osallistuu ohjausryhmään. 7. Seiskan sovittelijat: osallistuu ennaltaehkäisyyn kouluissa, koulutukseen ja ohjausryhmään. 8. Poliisi: osallistuu mallien kehittämiseen oman toiminnan osalta. 9. Pohjois-Kymen Mielenterveysyhdistys Pohjatuuli: osallistuu ohjausryhmään. 10. Muita potilasyhdistyksiä pyritään projektin aikana osallistamaan hankkeeseen (sitoumuksia ei toistaiseksi ole). 11. Kouvolan Vammaisjärjestöjen Yhdistys: tarjoaa tiloja koulutus- ja työnohjauskäyttöön (ei lausuntoa). Kuvaus projektin seurannan ja prosessiarvioinnin toteutuksesta ja organisoinnista 1. Projektisuunnitelmaa ja talousarviota tarkennetaan heti projektin alussa. 2. Kouvolan Mielenterveysseuran hallitus on kokonaisvastuussa projektista. Hallitus nimeää yhdistyksen toimijoista projektin vastuuhenkilön ja tämä toimii projektityöntekijöiden esimiehenä. Projektikoordinaattori toimii projektityöntekijän lähiesimiehenä.

4 3. Projektikoordinaattori raportoi yhdessä nimetyn vastuuhenkilön kanssa Kouvolan Mielenterveysseuran hallitukselle kuukausittain. Samalla hallitus ohjeistaa heitä. 4. Projektille kutsutaan ohjausryhmä yhteistyötahojen edustajista (5-8 henkilöä). Ohjausryhmä kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa ja se arvioi ja ohjeistaa projektin etenemistä. 5. Projektille kutsutaan projektiryhmä (5-8 henkilöä) käytännön tasolla projektin toteutukseen osallistuvista vapaaehtoisista tarkoituksena varmistaa heidän riittävä kuulemisensa ja osallisuutensa kehittämisessä. 6. Yhteistyökumppanien kanssa järjestetään vuosittain kehittämispäivä, jonka sisältönä on kehittäminen, seuranta ja arviointi. 7. Projektin työntekijät tuottavat raportteja ja selvityksiä hallitukselle ja ohjausryhmälle projektin taloudesta ja toiminnallisesta etenemisestä seurantaa ja arviointia varten. 4 Projektin pääasiallisesti tavoiteltavat tulokset ja tuotokset Päätavoitteen 1. mukaiset tulokset /tuotokset: 1. Monitoimijainen vapaaehtoisen kriisituen välittäjä- ja toteuttajaorganisaatio on valmiina ja käytössä. 2. Työnjako kunnan ja toimintaan osallistuvien järjestöjen välillä on selkeä. 3. Koulutus- ja työnohjausohjelma on valmis. 4. Organisaation käyttöön on täydennyskoulutettu 60 kriisitukihenkilöä, jota varten on peruskoulutettu riittävästi tukihenkilöitä. 5. Toiminnalla on tavoitettu satoja ihmisiä (tapaamiset sos.ter.yksiköissä ja kotona sekä puhelinkontaktit). 6. Ajallinen tasa-arvo kriisituen saamisessa on lisääntynyt (tuen saantia tehostettu erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin). Päätavoitteen 2. mukaiset tulokset /tuotokset: 1. Monitoimijainen, järjestölähtöinen ennaltaehkäisevän toiminnan toteuttajaorganisaatio on valmis ja käytössä. 2. Työnjako kunnan ja toimintaan osallistuvien järjestöjen välillä on selkeä. 3. Ennaltaehkäisevän mielenterveystyön koulutusohjelma on valmis ja toiminnassa käytettävä aineisto on koottu. 4. Toteuttajaorganisaation käyttöön on koulutettu vähintään 6-9 henkilöä. 5. Erilaisia ennaltaehkäisyyn liittyviä tilaisuuksia on järjestetty vähintään 20 (kansalaisopistojen kurssit, koulut, asukastuvat, järjestöjen tapahtumat, yleisötilaisuudet) ja toiminnalla on tavoitettu satoja ihmisiä. 6. Alueellinen tasa-arvo ennaltaehkäisyssä on huomioitu (tilaisuuksia järjestetään suurkunnan eri keskuksissa)

5 5 Yhteiset tulokset /tuotokset: Projektista laaditaan kirjallinen loppuraportti ja pidetään loppuseminaari. Projektin tavoiteltavat vaikutukset 1. Kumpikin uusi toimintamalli jää vakiintuneeksi toimintamuodoksi ja ne liitetään osaksi kunnan hyvinvointistrategiaa. Kunnan KASTE-hankkeen toteutuminen tukee mallien juurtumista alueelle. 2. Hankkeeseen osallistuneiden järjestöjen aktiivisuus ja valmiudet omaan ja yhteiseen toimintaan lisääntyvät. 3. Kunta ja järjestöt jakavat asiantuntijuutta uusilla yhteistoiminta-alueillaan (syntyy vakiintuneita uusia kontakteja). 4. Kunta vastaa haasteeseen kehittämällä omia palvelujaan (kohteina sosiaali- ja terveyspalvelut vrt. KASTE-hanke). 5. Kriisituen saaminen Kouvolassa on helpompaa ja monipuolisempaa. 6. Tilaisuuksiin osallistuneet kuntalaiset selviytyvät paremmin kriiseistä ja muista mielenterveyteen liittyvistä haasteista. Projektin tulosten ja vaikutusten arviointi 1. Itsearviointia tehdään hallituksen, ohjausryhmän ja projektiryhmän kokouksissa sisältäen arvion projektin etenemisestä ja tavoitteissa pysymisestä sekä riskeistä. Itsearviointia toteutetaan jatkuvana, satunnaisena ja loppuarviointina. 2. Ulkoista arviointia tehdään opinnäytetöinä toteutettavilla selvityksillä. SMS:n vuosittaisilla selvityksillä arvioidaan KMS:n hallituksen ja tukihenkilöiden toimintaa (yhdistystoiminnan arviointi ja tukihenkilötoiminnan riskien arviointi). 3. Sisäisten ja ulkoisten arvioiden kohteena ovat esim. eri toimijoiden toteuttaman kriisituen ja ennaltaehkäisevän toiminnan laajuus, monimuotoisuus ja osallistujien määrä sekä yhteistyön muutokset verkoston eri toimijoiden kesken ja toiminnan kohteena olevien ja toteutukseen osallistuneiden tyytyväisyys toimintaan. Erityisen huomion kohteena on julkisen ja kolmannen sektorin välisen työnjaon ja toiminnan rajausten selkeys ja pitävyys. 4. Tilaisuuksiin osallistuneita kuntalaisia ja tukea saaneita henkilöitä haastatellaan ja heille tehdään kyselyjä. Miten projektilla aikaan saatuja tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään projektin päättymisen jälkeen 1. Täyden hyödyn saaminen edellyttää kummankin kehitetyn organisaation ja toimintamallin ylläpitämistä. 2. Kertynyttä kirjallista aineistoa käytetään itse ja sitä jaetaan kiinnostuneiden käyttöön.

6 6 3. Järjestöjen ja kunnan yhteistoiminnan jatkaminen tarjoaa synergiaetuja (hankkeeseen osallistuneiden ringin ylläpito). 4. Osapuolille tarjoutuu tilaisuus uusiin kehityshankkeisiin (kontaktien ja hankitun osaamisen hyödyntäminen). Projektin palkattu henkilöstö ja henkilöstön rooli Projektiin palkataan yksi projektikoordinaattori ja yksi projektityöntekijä. Työntekijöiden esimiehenä toimii hallituksesta nimetty vastuuhenkilö. Projektikoordinaattori toimii projektityöntekijän lähiesimiehenä. Projektikoordinaattori raportoi yhdessä nimetyn vastuuhenkilön kanssa Kouvolan Mielenterveysseuran hallitukselle kuukausittain. Lisäksi palkattu henkilöstö mm. vahvistaa osaltaan yhteyksiä yhteistyökumppaneihin ja tiedottaa hankkeesta, vastaa yhteydenottoihin, tarkentaa aikataulutusta ja toimintasuunnitelmaa, kehittää arviointi- ja seurantalomakkeet, tukee projektin arvioimiseksi ja seuraamiseksi opinnäytetyönä toteutettavia tutkimuksia, laatii väliyhteenvetoja ja raportteja, vastaa osaltaan talousarvion toteutumisesta, toimii ohjausryhmän sihteerinä, organisoi tilaisuuksia ja tapahtumia sekä tukihenkilökursseja ja tukihenkilöiden jatkokoulutusta, työnohjausta ja virkistystä sekä osallistuu KMS:n vapaaehtoisten tukihenkilöiden käytön koordinointiin. Projektin muut resurssit 1. KMS:n projektiorganisaatio. 2. Eri yhdistysten koulutetut ja koulutettavat vapaaehtoiset ja aiemmin lueteltujen yhteistyökumppanien panos. 3. Kouvolan Vammaisjärjestöjen yhdistyksen tilojen käyttöoikeus koulutukseen ja työnohjaukseen. 4. KyAMK:n opiskelijaharjoittelu ja tilojen käyttö osana opiskelijoiden toimintaa. 5. KMS:n vahva verkosto. Projektin talousarvio Talousarvio esitetään erikseen.