KAINUUN KRIISIKESKUS. Toimintasuunnitelma Kainuun Mielenterveysseura KaMi ry

Transkriptio

1 KAINUUN KRIISIKESKUS Toimintasuunnitelma 2016 Kainuun Mielenterveysseura KaMi ry

2 2. Kainuun kriisikeskuksen toimintasuunnitelma 2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kainuun Mielenterveysseura KaMi ry 3 2. Kriisikeskustyön tavoitteet ja toimintaperiaatteet Toimintaympäristö Kriisityön toimintaperiaatteet Kriisityön toimintamuodot Kriisikeskuksen työntekijät ja työnkuvat sekä toiminnan muut 6 henkilöresurssit 3. Aikataulusuunnitelma 7 4. Kriisikeskusprojektin hallinnointi 8 5. Toiminnan seuranta ja dokumentointi 8 6. Kehittämis- ja tulostavoitteet 9

3 3. 1. Kainuun Mielenterveysseura KaMi ry Kainuun Mielenterveysseura KaMi ry on toiminut Kajaanissa 1970 luvulta lähtien. Kajaanin Seudun Mielenterveysseura KaMi ry perustettiin vuonna 1992 ja rekisteröitiin vuonna KaMi ry on Suomen Mielenterveysseuran jäsenyhdistys. Vuonna 2012 yhdistys vaihtoi nimeksi Kainuun Mielenterveysseura KaMi ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kajaani. Toiminta-alueina ovat Kajaani, Hyrynsalmi, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi. Yhdistyksen tarkoitus on ylläpitää vapaaehtoista kansalaistoimintaa mielenterveyden alalla. Yhdistys edistää alueen asukkaiden mielen hyvinvointia, tekee tunnetuksi ja toteuttaa vapaaehtoista mielenterveystyötä sekä tukitoimintaa. Mielenterveyden edistämiseksi yhdistys järjestää erilaisia valistus- ja tiedotustilaisuuksia yhteistyössä julkisen palvelun ja muiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Yhdistys koordinoi ja hallinnoi Kainuun Kriisikeskuksen toimintaa, joka on saanut käynnistämishankkeen vuosille Hanketta avustaa Rahaautomaattiyhdistys. 2. Kriisikeskustyön tavoitteet ja toimintaperiaatteet 2.1 Toimintaympäristö Kainuun alueen erityispiirteinä ja hyvinvoinnin uhkatekijöinä ovat korkea työttömyys, muuttotappio, syrjäytymisen uhka ja korkeat itsemurhaluvut. Ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön pystytään vastaamaan rajallisesti. Kainuun Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen keskeisenä tavoitteena vuosille on lapsiperheiden ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja ongelmien varhainen tunnistaminen, päihde- ja

4 4. mielenterveysongelmien ehkäiseminen ja varhainen tunnistaminen sekä ikääntyvien toimintakyvyn ylläpitäminen. Painoalueina ovat myös kansansairauksien ehkäisy mm. mielenterveydenhäiriöt ja varhainen puuttuminen liikkumattomuuteen, tupakointiin, alkoholiin ja muihin päihteiden käyttöön, ensisijaisesti elintapamuutosten kautta. Kuntalaisten osallisuuden vahvistuminen on näiden linjausten keskiössä. Ennalta ehkäisevää työtä tehdään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja sovitaan rooleista mm. yleishyödyllisten yhteisöjen ja järjestöjen kanssa. (Kainuun Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2013) Yhteistyö Kainuun Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa tarjoaa mahdollisuuden ja hyvän yhteistyöfoorumin kehittää ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä ja kriisityön mallia Kainuun alueella. Kriisityön tavoitteena on tarjota akuutissa kriisissä olevalle psykososiaalista keskustelu- ja neuvontatukea. Kriisitilanteita ovat mm. oma- tai läheisen sairastuminen, avioero, ihmissuhdeongelmat, työttömyys tai läheisen itsemurha. Toiminnassa huomioidaan myös maahanmuuttajataustaiset ja pakolais- sekä turvapaikanhakija asiakkaat Suomen Mielenterveysseuran mallin ja ohjeiden mukaisesti. 2.2 Kriisityön toimintaperiaatteet Toiminnan tavoitteena on ennaltaehkäistä mielenterveysongelmia tarjoamalla kolmannen sektorin matalankynnyksen tukea ihmisille, jotka ovat kohdanneet kriisin elämässään. Asiakas ohjataan ja saatellaan tarvittaessa jatkotoimenpiteenä tarkoituksen mukaisen avun piiriin julkisiin palveluihin ja/tai toisen järjestön palveluihin. Työote on asiakaslähtöinen. Tukea tarjotaan kriisin eri vaiheissa ja asiakkaan yksilöllisistä tarpeista lähtien. Asiakkaan oma ongelmanmäärittely on lähtökohta yhteistyön rakentamisessa. Asiakkaan kriisiavun tarpeeseen vastataan nopeasti, tavoite on 1-3 päivän sisällä.

5 5. Asiakas voi saada apua ilman lähetettä ja nimettömänä (asiakasrekisteriä ei pidetä). Kriisikeskuksen palvelut ovat asiakkaille maksuttomia ja puhelinauttamisesta peritään vain normaali puhelumaksu. Palvelu on joustavaa, tarvittaessa voidaan antaa vastaanottoaikoja myös iltaisin. Kotikäynnit ovat myös tarvittaessa mahdollisia. Pakolaisia ja turvapaikanhakijoita autetaan mahdollisin hyvinvointiinfoin ja tasapainotusryhmin sekä vastaanottokäynnein tulkin avustuksella. 2.3 Kriisityön toimintamuodot Järjestölähtöinen kriisityö, joka pohjautuu Suomen Mielenterveysseuran valtakunnalliseen yhdenmukaiseen tukihenkilötoiminnan- ja Kriisikeskuksen malliin. 1) Kriisikeskuksen vastaanottokäynnit 2) Puhelinauttaminen ja verkossa auttaminen, tukinet 3) Tukihenkilötoiminta 4) Ryhmätoiminta Vastaanottokäynnit kriisityöntekijöiden luona ovat yksilö-, pari-, perhe- ja ryhmätapaamisia. Tapaamisia voi olla 1-5 käyntikertaa. Näin ollen kahden kriisityöntekijän voimin voidaan turvata uusien asiakkaiden pääsy Kriisikeskukseen. Koulutettu tukihenkilö voi jatkaa tarvittaessa asiakkaan tukemista tukisuhteessa. Kriisissä olevien asiakkaiden tilanteiden ja toiveiden mukaan kootaan sopivia ryhmiä ja heitä ohjataan jo olemassa oleviin järjestöjen vertaisryhmiin ja julkisen avun piiriin. Tukihenkilöitä jatkokoulutetaan myös maahanmuuttajataustaisille asiakkaille. Kriisityön toimintamuotoja ovat keskusteluapu, puhelinauttaminen ja neuvonta. Auttamisen ketjussa kriisityöntekijän vastaanottokäyntien jälkeen asiakas voi hakeutua ryhmiin tai julkisen palvelun piiriin. Kainuun Mielenterveysseuran tukihenkilötoimintaa hyödynnetään Kriisikeskuksen toiminnassa. Kriisistä toipuvan

6 6. asiakkaan tukena voi jatkaa myös kriisikeskuksen koulutettu tukihenkilö. Tukihenkilöitä on tavoitteena kouluttaa koko Kainuun alueelle. Kainuun kriisikeskuksen vapaaehtoiset tukihenkilöt vastaavat Suomen Mielenterveysseuran valtakunnalliseen kriisipuhelimeen yhtenä päivänä viikossa. Kriisityöntekijät ovat tukihenkilöiden taustatukena tukihenkilösuhde- ja puhelin- sekä verkkoauttamistyössä. Kriisikeskus tekee tiivistä yhteistyötä KaMi ry:n ja Nuorimieli toiminnan tukihenkilötoiminnan, velkatuen ja Rikosuhripäivystyksen kanssa. Verkostoyhteistyötä kehitetään yhteistyössä Kainuun alueen julkisten palveluiden kanssa järjestämällä ja osallistumalla yhteisiin tilaisuuksiin ja palavereihin. 2.4 Kriisikeskuksen työntekijät ja työnkuvat sekä toiminnan muut henkilöresurssit Kriisikeskus hankkeessa työskentelee kaksi työntekijää, kriisikeskusjohtaja ja kriisityöntekijä. Kriisikeskusjohtaja tekee myös kriisityötä ja kriisityöntekijä koordinoi tukihenkilötoimintaa. Työntekijät ovat koulutettuja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Työntekijöiden lisäkouluttautuminen ja työkokemus vastaavat kriisikeskuksen työn vaatimuksia. Työntekijät käyvät säännöllisesti työnohjauksessa. Lisäksi kriisikeskuksessa työskentelevät työkokeilija ja palkkatukityöntekijä. Kummankaan työskentelystä ei aiheudu kuluja kriisikeskus -hankkeelle. Työkokeilijan työaika on kuusi tuntia päivässä. Hän vastaa kriisikeskuksen puhelimeen ja antaa asiakkaille vastaanottoaikoja, ohjaa ryhmiä työntekijöiden kanssa, on mukana tukihenkilötyössä, vastaa valtakunnalliseen kriisipuhelimeen sekä käy kauppa-asioilla. Palkkatukityöntekijän työaika on 4 tuntia 40 minuuttia päivässä. Hän tekee lähinnä ATK- ja toimistotöitä. Hän vastaa ATK- laitteiden toiminnasta ja päivityksistä sekä avustaa työntekijöitä ATK-asioissa. Palkkatukityöntekijä tekee myös toimistotöitä mm. kirjoitustöitä, kokoaa tilastoja ja mapittaa sekä hoitaa tarvittaessa myös juoksevia asioita.

7 7. Kriisikeskuksesta saa tukea arkisin klo Kriisivastaanottoajan saa nopeasti, tavoite 1-3 päivässä. - Vastaanottokäyntejä on 1-5 kertaa / asiakas - Asiakas voi tulla nimettömänä - Kohtaamisesta ei tehdä muistiinpanoja - Vastaanottokäynnille ei tarvitse lähetettä ja palvelu on maksutonta - Vastaanottokäynnillä saa neuvontaa ja palveluohjausta. - Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta ja ryhmät ovat osa Kriisikeskus toimintaa. Kriisikeskuksen yhteydessä toimii erilaisia ryhmiä. Ryhmätoiminnan tavoitteena on vapauttaa voimavaroja tapaamalla muita samassa elämäntilanteessa olevia. Ryhmätoimintana on avoimia ryhmiä sekä suljettuja, tietyn ajan toimivia ryhmiä. Vertaisryhmiä voidaan perustaa asiakkaiden tarpeita huomioimalla. Ryhmänohjaajana voi toimia joko kriisityöntekijät tai kriisityöntekijä ja koulutettu vapaaehtoinen tukihenkilö. Työntekijät ovat tukena vapaaehtoisten tukihenkiöiden tukisuhdetoiminnassa ja järjestävät heille lisäkoulutusta, virkistystoimintaa ja säännöllisen työnohjauksen. Lisäksi kriisikeskuksen työntekijät ohjaavat Kajaanin Ammattikorkeakoulun mielenterveys- ja päihdetyönopintojen hoitotyön opiskelijaharjoittelijoita sekä Kainuun Ammattiopiston lähihoitaja- ja liiketalouden opiskelijaharjoittelijoita. Opiskelijat ovat harjoittelun ajan mukana toiminnassa ja kehittävät sitä. Myös työkokeilijoiden ja palkkatukityöntekijöiden työnsisällön ohjaus ja arviointi kuuluvat kriisikeskuksen työntekijöiden työnkuvaan. 3. Aikataulusuunnitelma Vuosi Kriisikeskuksen toiminta on vakiintunut Kainuun julkisten palveluiden tueksi. - Kajaanin kaupunki ja Kainuun Sote sitoutuvat toimintaan myöntäen toimintaan avustuksia. - Kajaanin Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opinnäytetöitä hyödynnetään Kriisikeskuksen toiminnan kehittämisessä.

8 8. - Kriisikeskus vastaa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kriisityön tarpeisiin olemalla tukena julkisille palveluille. 4. Kriisikeskusprojektin hallinta Kriisikeskusprojektin toiminnasta ja hallinnosta vastaa Kainuun Mielenterveysseura KaMi ry:n hallitus. Toimintaa kehittää ja ohjaa moniammatillinen ohjausryhmä, johon kuuluu edustajia Kainuun Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymästä sekä suunnittelupuolelta että sosiaali- ja terveydenhuollon puolelta, Kajaanin poliisista, Kajaanin seurakunnasta ja Kajaanin Ammattikorkeakoulusta. 5. Toiminnan seuranta ja dokumentointi Toiminnan etenemisestä, muutoksista ja sisällöstä raportoidaan Rahaautomaattiyhdistykselle, Suomen Mielenterveysseuralle ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle. Toimintaa seuraa ja ohjaa neljä kertaa vuodessa kokoontuva ohjausryhmä. Kriisikeskuksen vastaanottokäynneistä, puhelinauttamisesta ja tukihenkilösuhteista ei pidetä asiakasrekisteriä, mutta asiakasprofiilista kootaan nimettömät tiedot Suomen Mielenterveysseuran tilastointi ohjelmaan. Vuosittain laaditaan toimintasuunnitelma ja kertomus. Asiakkailta kysytään palaute kirjallisesti vähintään viimeisellä käyntikerralla ja yhteistyökumppaneilta puolivuosittain, touko- ja marraskuussa. Kainuun Ammattikorkeakoulun opiskelijat tekevät projekti- ja opinnäytetöitä sekä suorittavat alaan liittyviä harjoitteluja kriisikeskuksessa. Kokousten ja palavereiden muistiot ovat osana raportointia.

9 9. 6. Kehittämis- ja tulostavoitteet Projektin kohderyhmänä on Kainuun alueella kriisissä tukea tarvitsevat asukkaat. Kriisikeskukseen hakeutuminen on mutkatonta. Asiakkaalta ei peritä maksua, odotusaika on lyhyt, asiakas voi tulla nimettömänä ja kohtaamisesta ei tehdä muistiinpanoja eikä diagnoosia. Kriisikeskus palvelee yhteisöjä ja kansalaisia antamalla keskusteluapua ja neuvontaa. Kriisikeskus toimii kolmannen sektorin matalankynnyksen auttamispaikkana erilaisissa elämänkriiseissä. Pitkittyneen trauman tai muun vaikean elämäntilanteen läpi käyminen ja tuen saaminen voi ehkäistä myöhempää oireilua, sairastumista, masennusta ja päihteiden käyttöä. Onnistunut vaikean elämäntilanteen läpikäyminen tuottaa hyvinvointia, lisää voimavaroja, henkistä kasvua ja antaa uusia välineitä ja toimintatapoja jatkossa kohdata kriisi. Kainuun Mielenterveysseura KaMi ry ja kriisikeskus kehittävät yhteistyössä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa kriisityötä Kainuun alueelle. Kriisikeskuksen toimintaa pyritään kehittämään alueen erityispiirteistä lähteviä tarpeita vastaavaksi.