JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012

Transkriptio

1 JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 Johtokunta Yhtymäkokous

2 1 SISÄLTÖ sivu 1. TOIMINTAKERTOMUS KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS VUODEN 2012 TOIMINNASTA KUNTAYHTYMÄN HALLINTO Yhtymäkokous Johtokunta Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja Johtoryhmä Tilaajalautakunta JIK ky:n organisaatiokaavio KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖ TOIMINTAAN VAIKUTTAVAT RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Riskienhallinnan järjestäminen Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Sopimustoiminta Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalouden menokehitys Kuntien verotulojen ja valtionosuuksien kehitys JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN TOIMINTA JA TALOUS Toiminta Talous Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA -MENOT JOHTOKUNNAN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Liikelaitoskuntayhtymän toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen Asiakas Prosessit/palvelutuotanto Talous Henkilöstö ja osaaminen Hallinto Hallinto ja talous Huolto Työterveyspalvelut Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelujen hallinto Terveys- ja sairaanhoitopalvelut sekä lääketieteelliset tukipalvelut Perhekeskus Kotihoito Asumispalvelut Projektit ja tutkimushankkeet Erikoissairaanhoito Suun terveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto Investoinnit KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN... 67

3 YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA TILASTO-OSA... 68

4 3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kuntayhtymän johtajan katsaus vuoden 2012 toiminnasta Syksyn aikana tehtiin koko Etelä-Pohjanmaata koskeva sote-selvitys Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toimeksiannosta. Selvityksen tavoitteena oli antaa hyvää pohjatietoa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamistavoitteista ja meneillään olevista valtakunnallisista muutoksista sekä luoda asiapohjaa kuntien kannanotoille tulevaisuuden ratkaisuihin. Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin työryhmä teki yksimielisen esityksen siitä, että maakunnallisen ratkaisun edelleen selvittämistä jatketaan. Esityksen mukaisesti kuntien tahtotilan selvittäminen siirtyi Etelä-Pohjanmaan liiton asettaman työryhmän tehtäväksi. Etelä-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueiden ylin johto kokoontui säännöllisesti pureutuen ajankohtaisiin kysymyksiin. Tapaamiset ovat toimineet kehittämisverkostona sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottajien kesken. Vuoden 2012 aikana JIK ky:n johtaja toimi Etelä-Pohjanmaan perusturvan johdon puheenjohtajana. JIK ky:n palvelurakenne muuttui 2012 vuoden aikana talousarvioissa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Omaishoidon tukipäivät ja kotihoidon suoritteet ylittyivät suunnitellusta, mikä osoittaa palvelurakenteen muuttumista avohoitoisemmaksi ja suuntauksen ollessa oikea. Ikääntyneiden palveluiden osalta Jalasjärvi ja Ilmajoki ovat asumispalvelurakenteeltaan valtakunnallisten suositusten mukaisia. Etelä-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueista JIK ky panosti eniten henkilöstövoimavaroja terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Yhteistyö näiden muutosten osalta tapahtui tiiviissä yhteistyössä omistajakuntien eri hallintokuntien kanssa. Laatusuunnittelija aloitti työssään vastuualueenaan potilasasiamiestehtävät, tietosuojakysymykset sekä potilasturvallisuusasiat. Tällä resurssilla pystytään nyt paremmin vastaamaan keskeisiin palvelun laatua ja sen kehittämistä koskeviin tarpeisiin. Terveyskeskustoimintaa selkeytettiin edelleen, kun pitkäaikaisasiakkaat siirtyivät hoivan laitoshoidoksi. Nämä muutokset selkeyttävät henkilöstömitoituksia ja myös suoritteen hinta muodostuu oikeaksi. Lisäksi asiakkaiden kodinomaiseen asumiseen liittyvät tarpeet pystytään toiminnassa huomioimaan paremmin. Muutoksella tavoitellaan hyvää palvelua asiakkaalle ja työskentelyrauhaa henkilöstölle parantaen työn laatua ja sisältöä. Palvelurakenteen kehittäminen edelleen avohoitopainotteiseksi vaatii jatkuvaa arviointia ja toimenpiteitä, jotta pystytään vastaamaan palveluiden voimakkaasti kasvavaan kysyntään tulevaisuudessa. JIK ky:n toimintaa ja sen kustannuksia kuvaavat osavuosikatsaukset antoivat ennusteen kuntayhtymän tuloksesta jo puoli vuotta aikaisemmin. Täten syksyllä esimiehiä kehotettiin kiinnittämään huomiota sijaisten rekrytointiin sekä tarkentamaan tiettyjen toimintojen suoritelaskentaa vastaamaan työn sisällöllisiä muutoksia. Päättyvällä valtuustokaudella JIK ky on pystynyt saavuttamaan omistajakuntien asettamat tavoitteet taloudellisuuden ja palvelurakenteen kehittämisen osalta. Kuntayhtymän tulos neljältä vuodelta on +/- 0 omistajakuntien asettamissa raameissa. JIK ky:n omassa toiminnassa ei ole tullut yllätyksellisiä asioita kuntien talouteen. Myös erikoissairaanhoidon käyttö on pysynyt koko JIK ky:n osalta tasaisena. Haasteena on kuitenkin

5 4 erikoissairaanhoidon suoritteiden yksikkökustannusten voimakas kasvu, jota ei voida vakaalla käytöllä hillitä. Lääkärin virkoihin saatiin vuoden aikana kolme uutta työntekijää. Viisi lääkäriä oli erikoistumassa yleislääketieteeseen ja yksi lääkäri sai erikoistumisensa valmiiksi vuonna Kaikkiaan viiden lääkärin vakanssia vastaava lääkärityövoima on ostettu arkityöhön vuokralääkärityövoimaa toimittavilta yrityksiltä. Lisäksi viikonloppupäivystys on kokonaan toteutettu ostopalveluna. Hammaslääkäritilanne huonontui JIK-alueella, kuten koko Suomessa. Syksyn aikana valmisteltiin suun terveydenhuollon palvelusetelin käyttöönottoa. Hoito- ja hoivahenkilöstön vakituisiin toimiin ja virkoihin oli hyvin hakijoita, mutta sairaanhoitajasijaisuuksiin oli haasteellista saada työvoimaa. Vuoden 2012 suoritetavoitteet toteutuivat kuntayhtymätasoisena keskiarvona 100,1- prosenttisesti, eli toiminta toteutui lähes suunnitellusti. Lääkäripalveluissa käyntitavoitetta laskettiin talousarviovuoden aikana ja otettiin käyttöön myös puhelinkontaktien määrä. Muutetut tavoitteet toteutuivat lääkärikäynneissä 98,8 % ja puhelinkontakteissa 101,6 %. Perheneuvolatoiminnassa ja terapiapalveluissa suoritetavoitteet alittuivat erityistyöntekijöiden henkilöstövajauksen takia. Aikuisten terveysneuvonnan käyntimäärätavoitteet alittuivat mm. toimintatapojen muutosten seurauksena. Sitä vastoin äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvolan sekä opiskeluterveydenhuollon käyntitavoitteet ylittyivät selvästi. Suun terveydenhuollon suoritetavoitteet alittuivat hammaslääkäripulan takia. Ikääntyneiden palveluissa suoritetavoitteet pääosin ylitettiin. Työterveyshuollon tavoitteena on kattaa omat toimintamenonsa toimintatuloillaan; tämä tavoite toteutui myös vuonna JIK ky:n palvelutuotantoon liittyviä kiinteistökysymyksiä käsiteltiin useassa virkamies- ja luottamushenkilötyöryhmässä. JIK ky:n taloudellinen tulos vuonna 2012 oli noin euroa alijäämäinen. Tämä pystytään vielä kattamaan aiempien tilikausien ylijäämällä. Tarkkaan menotalouteen ja tavoitteeksi asetettujen suoritteiden saavuttamiseen on kuitenkin kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. JIK ky:n neljäs toimintavuosi 2012 onnistui kokonaisuudessaan arvioituna hyvin. Palvelut pystyttiin turvaamaan väestölle ja henkilöstöä saatiin rekrytoitua virkoihin sekä sijaisuuksiin. Onnistuneesta palvelutuotannosta kuuluu kiitos ja tunnustus koko henkilöstölle, johtoryhmälle ja luottamushenkilöjohdolle, jotka ovat vieneet organisaatiota hallitusti eteenpäin Kuntayhtymän hallinto Yhtymäkokous Yhtymän ylintä päätösvaltaa edustaa yhtymäkokous. Kunkin kunnan kunnanhallitukset valitsevat yhtymäkokousedustajat erikseen jokaista yhtymäkokousta varten. Jokaisesta kunnasta valitaan 1 edustaja kutakin alkavaa 3000:ta asukasta kohden, laskettuna kokousvuoden alun asukasluvulla, täten vuonna 2012 valittiin Jalasjärveltä kolme, Ilmajoelta neljä ja Kurikasta viisi edustajaa. Yhtymäkokous on kokoontunut kertomusvuoden aikana kaksi kertaa ja käsitellyt 24 asiaa Johtokunta Johtokunta valitaan vaalikaudeksi kerrallaan, ja siihen kuuluu 9 jäsentä; kolme jäsentä jokaisesta kunnasta eli Jalasjärveltä, Ilmajoelta ja Kurikasta sekä heidän henkilökohtaiset

6 5 varajäsenensä. Kunnallisvaalikaudeksi johtokuntaan on valittu (varajäsenet suluissa): Kurikasta Ilmajoelta Jalasjärveltä Kaarina Hautala (Paavo Tyrväinen) Margit Parkkamäki (Riikka Perä) Matti Ollila (Maire Lammi) Veli Haavisto (Terttu Salo) Regina Ollila (Esa Niemistö) Seppo Pirttikoski (Juha Kurikka) Anne Ojajärvi (Hannu Laulaja) Ahti Arokallio (Harri Mäkiranta) Osmo Metsä-Ketelä (Maire Hämeenniemi) Johtokunnan puheenjohtaja on Matti Ollila ja varapuheenjohtaja Veli Haavisto. Esittelijänä on toiminut johtaja Anna-Kaisa Pusa. Johtokunta on kokoontunut kertomusvuoden aikana 13 kertaa ja käsitellyt 196 asiaa Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja JIK ky:n yhtymäkokous on valinnut tarkastuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet kunnallisvaalikaudeksi (varajäsenet suluissa): Jalasjärveltä Ilmajoelta Kurikasta Kalevi Kujala (Päivi Mäkelä) Katja Kuusisto (Pekka Lehtinen) Matti Koivuluoma (Sari Mantere) Tuula Ranta (Matti Ylisaukko-oja) Matti Uusi-Kakkuri (Mauri Kananoja) Aarre Asiala (Pirkko Potka) Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja on Matti Koivuluoma sekä varapuheenjohtaja Katja Kuusisto. Lautakunta on kokoontunut kertomusvuoden aikana 8 kertaa ja käsitellyt 53 asiaa. JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastajaksi vuosille on valittu JHTT-yhteisö Oy Audiator Ab, jonka vastuunalaisena JHTT-tilintarkastajana toimii JHTT, HTM Ritva Mäenpää. Avustavana tarkastajana on toiminut tarkastaja Raija Ylevä Johtoryhmä JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän johtaja, toimialajohtajat ja hallinnon johtajat/päälliköt muodostavat JIK ky:n johtoryhmän. Puheenjohtajana toimii johtaja Anna-Kaisa Pusa. JIK ky:n johtoryhmä: Johtaja Johtava ylilääkäri vt. johtava ylilääkäri vt. ylihammaslääkäri vt. ylihammaslääkäri Hoitotyön johtaja Hoivapalveluiden johtaja Terveysvalvonnan johtaja Anna-Kaisa Pusa, puheenjohtaja Esa Mäkiniemi ( saakka) Elina Majapuro ( alkaen) Sari Rajamäki ( saakka) Seppo Mylläri ( alkaen) Elise Lepistö Tarja Palomäki Virpi Ala-Risku

7 6 Hallintojohtaja Hannele Koivisto Talousjohtaja Arto Saarela vt. tietohallintopäällikkö Seija Haapala Tiedottaja Maria Parkkonen, sihteeri ( saakka) vs. tiedottaja Sirpa Haataja, sihteeri ( alkaen) Tilaajalautakunta JIK-tilaajatoimintojen yhteistoimintasopimuksen mukaan JIK-yhteistoiminta-alueen tilaajalautakunta on sijoitettu Jalasjärven kunnan organisaatioon. Tilaajalautakunnan tehtävänä on toimialueensa asukkaiden oman elämänhallinnan, sosiaalisen turvallisuuden ja terveyden edistäminen sekä inhimillisen kasvun tukeminen. Tilaajalautakunta vastaa alueensa kunnille kuuluvien terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden sekä vanhustenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon palveluiden järjestämisestä. Palvelut tuotetaan pääsääntöisesti JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän toimesta. Jalasjärven kunnanvaltuusto on valinnut tilaajalautakunnan jäseniksi ja varajäseniksi seuraavat (varajäsen suluissa): Jalasjärveltä Ilmajoelta Kurikasta Martti Selin (Eija Mäntymäki) Tarja Mäntykoski (Heikki Maja) Raija Viitamäki (Antti Alho) Markku Löppönen (Seija Tirkkonen) Lasse Mukkala (Pirkko Yli-Krekola) Marja-Leena Markus (Eija Marttila) Puheenjohtajaksi Jalasjärven kunnanvaltuusto on valinnut Martti Selinin. Jalasjärven kunnanvaltuusto on vahvistanut tilaajalautakunnan kokoonpanon ja valinnut lautakunnalle kaksi varapuheenjohtajaa: I varapuheenjohtaja Marja-Leena Markus ja II varapuheenjohtaja Raija Viitamäki. Esittelijänä on toiminut controller Marjukka Kätevä saakka ja controller Johanna Kaari alkaen.

8 JIK ky:n organisaatiokaavio 1.3. Kuntayhtymän henkilöstö JIK ky:ssä palvelusuhteessa oli 951 henkilöä. Vakinaisia oli 646 henkilöä, joista 557 kokoaikaista ja 89 osa-aikaista. Vakinaisista virkasuhteisia oli 90 ja työsuhteisia 556. Määräaikaisessa palvelusuhteessa oli 305 henkilöä, joista 269 kokoaikaista ja 36 osaaikaista. Määräaikaisista palvelussuhteista oli virkasuhteisia 17 ja työsuhteisia 288. Oppisopimussuhteisia (työsuhde) oli 4 henkilöä ja työllistämistuella (työsuhde) työllistettynä oli 4 henkilöä. Luvuissa ei ole huomioitu omaishoitajia. Henkilökunnan jakautuminen eri yksiköihin Henkilöstön lukumäärä Vakinaiset Sijaiset Yhteensä Hallinto ja talous Huolto Hyvinvointipalvelujen hallinto Työterveyspalvelut Terveys- ja sairaanhoitopalvelut Perhekeskus Kotihoito

9 8 Asumispalvelut (hoiva) Projektit ja tutkimushankkeet Suun terveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto Yhteensä Tarkemmat henkilöstöä koskevat tiedot ilmenevät erillisestä henkilöstöraportista. Toimintavuoden 2012 aikana JIK ky:n johtokunta on tehnyt seuraavat henkilöstöä koskevat päätökset: JIK ky:n rekrytointiohjelma Työsuorituksen arviointijärjestelmän käyttöönotto osana henkilökohtaisen lisän myöntämistä Osatyökykyisen henkilöstön työssä jatkamisen tukeminen JIK ky:n ja jäsenkuntien yhteistyönä / Uudelleensijoittamisen periaatteet Sivutoimen harjoittamista koskevan menettelyohjeen hyväksyminen JIK ky:n palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmä Kurikan kaupungin sosiaalitoimen henkilöstön siirtyminen JIK ky:n palvelukseen Hallintosäännön hyväksyminen 1.4. Toimintaan vaikuttavat riskit ja epävarmuustekijät Johtokunta on päättänyt järjestetyn vakuutusten kilpailuttamisen perusteella, että liikelaitoskuntayhtymän vakuutukset otetaan vahinkovakuutusyhtiö IF Oy:stä lukien toistaiseksi. Omaisuusriskien osalta kullakin kiinteistöllä oleva irtaimisto on vakuutettu pääsääntöisesti täysarvovakuutuksella. Kiinteistöt ovat vuokralla liikelaitoskuntayhtymällä ja jäsenkuntien tai muiden kiinteistöjen omistajien vakuutusturvaan kuuluvia. Henkilöstöriskien osalta käytetään pääsääntöisesti pienintä yleisesti käytettävien vakuutusehtojen mukaista omavastuuta. Liikelaitoskuntayhtymän vahingonkorvausvastuuta varten on otettu vastuuvakuutus (toiminnanvastuu), ja hallinnonvastuuta varten vastuuvakuutus (erityisvastuu). Keskeytysvahinkoihin on varauduttu lisäkuluvakuutuksella liikelaitoskuntayhtymän toiminnan osalta. Uutta vakuutusten kilpailuttamista alettiin valmistella loppuvuodesta Sisäisen valvonnan järjestäminen Henkilökunnan vaihtumisen ja organisaatiomuutosten myötä (uudet/eri vastuualueille siirtyneet kustannuspaikat) sekä Kurikan sosiaalitoimen siirtymisen takia on johtokunta hyväksynyt JIK ky:n osasto- ja kustannuspaikkakohtaiset toiminnalliset- ja esimiesvastuuhenkilöt sekä laskujen hyväksyjät alkaen. JIK ky:n taloudenhoidon toimintaohjeet on johtokunta hyväksynyt JIK ky:n hankinta-ohjeet ja -valtuudet on johtokunta hyväksynyt JIK ky:n sisäisen valvonnan ohjeen ja riskienhallintapolitiikan on johtokunta hyväksynyt

10 Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Liikelaitoskuntayhtymän päätöksenteko perustuu hyvän hallintotavan mukaisesti julkisuusperiaatteeseen ja avoimuuteen. Päätöksentekoa ohjaavat lainsäädäntö, kuntayhtymän perussopimus, hallintosääntö sekä muut kuntayhtymän säännöt ja ohjeet. Kuntayhtymän esimiehet ovat tarkastaneet alaisuudessaan toimivien henkilöiden viranhaltijapäätökset. Tarkastuksista ei ole tehty pöytäkirjaa eikä raportoitu ylemmälle esimiehelle. Päätöksentekomenettelyssä ei ole todettu merkittäviä puutteita, vaan päätökset on tehty toimivallan puitteissa ja perustellusti. Toimivallan delegoinnit on nykyään pääosin määritelty hallintosäännössä sekä aiemmin myös johtokunnan erillispäätöksissä. Johtajan päätökset on annettu tiedoksi johtokunnan puheenjohtajalle mahdollisen otto-oikeuden käyttämiseksi. Valvontaviranomaisten tarkastuksissa tekemiin huomioihin on reagoitu (esim. Niittykoti I ja II) tarvittavin toimenpitein. Henkilöstöasioissa on vireillä kaksi työsopimuksiin liittyvää riita-asiaa. Audiator Oy:n toimesta tehdyssä palkkatarkastuksessa todettiin pistokokein, että palkat vastaavat palkkauspäätöksiä. Tarkastuksesta on tehty raportti. Tietojärjestelmä- ja henkilörekisteriselosteet on pääosin tehty ja ne ovat julkisesti luettavissa sivustolla. Hoitotyön- ja hoivapalveluiden johtajan webtallennus -käyttöoikeuksia laajennettiin siten, että he näkevät alaisuudessaan toimivien lähiesimiesten tekemät työsopimukset. Rekrytoitaessa uutta henkilöstöä esimies/rekrytointikoordinaattori suorittaa lakisääteisten taustojen selvitykset (luvat, ammatinharjoittajan oikeudet ja tarvittaessa pyytää rikosrekisteriotteen). Vakituista henkilöstöä palkattaessa huolehditaan, että virka- /työsuhteelle on olemassa asianmukainen vakanssi ja palkkamääräraha on varattu talousarvioon. Suurin osa esimiehistä on käynyt kehityskeskusteluja alaistensa kanssa. Esimiehiä on tuettu virka- ja työehtosopimusten tulkinnoissa. Uusille esimiehille on järjestetty perehdytystä hallinnon ohjeistuksista ja menettelyistä. Harkinnanvaraisia etuja myönnettäessä henkilöstölle on huomioitu johtokunnan hyväksymä ( ) palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmä Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty muualla toimintakertomuksessa. Kuntayhtymän johdon tiedon mukaan tavoitteiden asettamisessa tai määrärahan budjetoinnissa ei ole tilikaudella tapahtunut olennaista virhettä. Kuntayhtymän menojen ja tulojen seurantaa toteutettiin osavuosikatsauksin neljännesvuosittain johtokuntatasolla sekä kuukausittain johtajatasolla. Tilivelvolliset ovat seuranneet riittävästi, että toiminta perustuu voimassa olevaan talousarvioon ja suunnitelmaan. Käteiskassojen vastuulliset hoitajat on nimetty. Johtokunnan nimeämä kassantarkastaja on tarkastanut vähintään kerran vuodessa ennakolta ilmoittamatta yksiköille kuuluvat rahavarat ja raportoinut siitä. Toiminnan tavoitteiden muuttuessa, käsitellään ne talousarviomuutoksina. Talousjohtaja ja laskentapäällikkö suorittavat kirjanpidossa olevien pankki- ja rahatilien ja kassojen jatkuvaa tarkastusta. Kerran kuukaudessa kirjanpidossa täsmäytetään tiliotteet taseen pankkitileihin. Käytössä on kuntayhtymässä kehitetty seurantajärjestelmä toiminnallisista ja laadullisista mittareista. Kaikille projekteille on avattu kirjanpitoon oma kustannuspaikka. Laskujen hyväksyjistä on päivitetty luettelo. Menotositteiden asiatarkastus, hyväksyminen ja tulojen laskuttaminen on ohjeistettu johtokunnan hyväksymässä taloudenhoidon

11 10 toimintaohjeessa. Tulojen kannon eri yksiköt hoitavat itsenäisesti pääsääntöisesti laskutusohjelmilla Riskienhallinnan järjestäminen Liikelaitoskuntayhtymän sisäinen valvonta ja riskienhallinta järjestetään kuntayhtymätasolla asetettujen tavoitteiden sekä hyvän hallintotavan vaatimusten mukaisesti. Riskienhallinnalla varmistetaan päätettyjen toiminnallisten ja strategisten tavoitteiden saavuttaminen, päätösten perusteena olevan tiedon riittävyys ja luotettavuus, lainsäädännön, toimielinten ja johdon päätösten noudattaminen sekä omaisuuden ja voimavarojen turvaaminen. Riskienhallinnan lähtökohtana ovat kuntayhtymän strategia ja eettiset periaatteet. Liikelaitoskuntayhtymässä on johtokunnan hyväksymä ( ) riskienhallintapolitiikka, joka on julkinen tahdonilmaisu riskien hallitsemiseen. Riskienhallinnan tavoitteena on, että liikelaitoskuntayhtymän toiminta voi jatkua keskeytyksettä, tehokkaasti ja laadukkaasti. Riskienhallintapolitiikassa on riskit luokiteltu neljään alueeseen, joita ovat strategiset, operatiiviset, taloudelliset ja vahinkoriskit. Strategiset riskit uhkaavat toteutuessaan koko organisaation strategisia tavoitteita. Ne liittyvät ulkoisiin muutoksiin kuten esimerkiksi lainsäädäntöön. Lainsäädäntömuutoksiin valmistaudutaan seuraamalla Kuntaliitolta, Sosiaali- ja terveysministeriöltä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sekä kuntatyönantajalta tulevia yleis- ja uutiskirjeitä. Operatiiviset eli toiminnalliset riskit jaetaan vielä laajuutensa takia osiin: toimintaan, hoitoon ja hoivaan, henkilöstöön ja tukipalveluihin liittyviin riskeihin. - Toimintaan kohdistuvien riskien minimointiin on valmistauduttu laatimalla mm. valmius- ja pelastussuunnitelmat sekä turvallisuusselvityksiä. - Tilojen asianmukaisen kunnon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi on tehty yhteistyötä jäsenkuntien kanssa. - Liikelaitoskuntayhtymässä on otettu käyttöön HaiPro, potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettely ja tietotekninen työkalu. HaiPron avulla parannetaan potilasturvallisuutta. - Johtokunta on hyväksynyt JIK ky:n tietosuoja- ja tietoturvapolitiikan ( ). Kaikki henkilötiedot ovat asianmukaisesti suojattuja ja niitä säilytetään siten, ettei kukaan ulkopuolinen voi päästä niitä katsomaan. Pääsy tietoihin ja tietojärjestelmiin on suojattu tarkoin rajattu henkilökohtaisin käyttäjätunnuksin ja salasanoin. Potilastietojärjestelmän lokitietojen tarkastuksia on suoritettu satunnaisina tarkastuksina. Potilastietojen käyttö ja luovutus, potilastietojen korjaaminen ja tarkastamien sekä potilasrekisterin käyttäjälokitietojen selvittäminen on ohjeistettu kirjallisesti JIK ky:n kotisivuilla. Lisäksi kuntalaisilla on ollut mahdollisuus saada ohjausta ja neuvontaa tietosuoja-asioihin liittyen potilasasiamieheltä sekä tietosuojavastaavalta. - Liikelaitoskuntayhtymällä on henkilöstöstrategia. Henkilökunnalle järjestetään aktiivisesti sisäisiä koulutuksia ja kannustetaan osallistumaan ulkoisiin koulutuksiin. Henkilöstön työkykyongelmiin puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa välittävän työyhteisömallin mukaisesti. Esimiehiä on ohjeistettu käymään kehityskeskusteluja alaistensa kanssa vuosittain. Fyysisesti kuormittava hoitotyö aiheuttaa tuki- ja liikuntaelimistön rasittumista sekä henkistä kuormittumista. Riskienkartoitusten pohjalta on tehty kehittämistoimenpiteitä. - Tilikauden 2012 aikana osa lääkärien, hammaslääkärien ja erityistyöntekijöiden viroista on ollut täyttämättä, joten se on asettanut haasteita toiminnalle ja lisännyt

12 11 ostopalveluiden käyttöä. Vakituisen henkilöstön saatavuuden parantamiseksi on tehty rekrytointiohjelma ja palkattu kokopäiväinen rekrytointikoordinaattori. - Hallinnon hajauttaminen kahteen toimipisteeseen aiheuttaa viestinnällisiä ja muita asian hoidossa aiheutuvia ongelmia. - Potilastietojärjestelmien kehittäminen ja valtakunnantason muutokset (AvoHilmo, eresepti) aiheuttivat osaltaan noin 15 %:n alentumisen lääkärikäynteihin. - Tarttuvien tautien riskien minimoimiseksi on organisaatiossa käytössä tarkat hygieniaohjeistukset. Taloudelliset riskit liittyvät sisäisiin tai ulkoisiin rahoituksellisiin riskeihin. Taloudellista riskiä on minimoitu sijoittamalla varoja turvallisiin korkoinstrumentteihin. Vahinkoriskit aiheutuvat odottamattomista tapahtumista, joista voi seurata onnettomuuksia. Osaa vahinkoriskeistä seurataan vakuuttamalla Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Hankintoja koskevat periaatteelliset ratkaisut tehdään strategisina linjauksina sekä osana toiminta- ja taloussuunnittelua, erityisesti investointien suunnittelua. Päälinjauksen mukaan liikelaitoskuntayhtymä omistaa itse toiminnoissa tarvittavat laitteet. Erikseen päätetyissä poikkeuksissa on käytetty vuokrausratkaisuja. Liikelaitoskuntayhtymässä ei ole tilikauden aikana todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa olennaisia menetyksiä tai arvon alennuksia. Liikelaitoskuntayhtymä ei ole myöskään joutunut korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen omaisuusriskeihin liittyen. Hankintalakia on noudatettu kynnysarvojen ylittävissä ja johtokunnan hyväksymää hankintaohjetta kynnysarvon alittavissa hankinnoissa. Hankintojen delegoinnit on päätetty päivitetyssä johtokunnan hyväksymässä hallintosäännössä. Hankintoihin valituilta toimittajilta tai palveluntuottajilta on saatu tarvittavat todistukset. Ostopalveluiden laatua on seurattu ja annettu palautetta tarvittaessa. Käyttöomaisuusohjelmassa on lueteltu investointihankinnat eli poistonalainen kalusto ja laitteet. Tietohallinto ylläpitää ajantasaista laiteluetteloa JIK ky:ssä käytössä olevista ja käytöstä poistetuista tietokoneista ja oheislaitteista. Kalusteluettelot on osittain tehty Sopimustoiminta Sopimusten vanhentumisaikoja seurataan sähköisellä järjestelmällä (Tdoc). Liikelaitoskuntayhtymän johdon tiedossa ei ole sopimuksista aiheutuneita olennaisia negatiivisia seuraamuksia. Sopimusten nimenkirjoittajista on määrätty hallintosäännössä ja johtokunnan erillispäätöksissä. Sopimusten valmistelussa käytetään tarvittaessa lakiasiantuntijan palveluja. Sopimuksiin kirjataan vastuuhenkilöt. Sopimuksista tiedotetaan kaikille niille, joille se heidän tehtäviensä hoidon kannalta on tarpeen. Yhteistoimintasopimukset säilytetään kirjaamossa, koska ne ovat pysyvästi säilytettäviä. Muut sopimukset säilytetään taloushallinnossa Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Vastuu sisäisen tarkastuksen järjestämisestä on kuntayhtymän johdolla. Johtokunta on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeen ( ), jonka mukaan sisäinen tarkastus suoritetaan. Sisäistä tarkastusta toteutetaan sekä palvelualueiden sisäisenä että organisaation ulkopuolelta ostettavana palveluna (esim. palkkatarkastus Audiator Oy:ltä). Oman organisaationsa sisäisen tarkastuksen toimivuudesta on vastannut kunkin

13 12 vastuualueen johtaja, jolla on erityisvastuu toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seurantaa palvelevasta tiedonkulusta ja raportoinnista Yleinen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen tilanne Vuonna 2011 Suomen talous kasvoi 2,8 % (BKT). Maailmantalouden ja -kaupan vaimea kehitys sekä euroalueen talouskehityksen heikkous ja rahamarkkinoiden epävarmuus vaikuttavat merkittävästi myös Suomen talouteen. Suomen talous supistui vuonna 2012 ennakkotietojen mukaan 0,2 %. Vuoden 2013 kasvuksi ennustetaan 0,5 %, kasvun perustuessa sekä kotimaiseen kysyntään että nettovientiin. Vuonna 2012 työttömyysaste jatkoi laskuaan loppusyksyyn asti ollen vuosikeskiarvona 7,7 %. Vuoden 2013 työttömyysasteeksi ennustetaan 8,1 %. Keskimäärin koko talouden palkkasumma kasvoi vuonna 2012 noin 3,2 %. Investoinnit supistuivat vuonna 2012 keskimäärin 2,9 %, kehityksen arvioidaan laskevan saman verran myös vuonna Kotitalouksien kulutus lisääntyi noin 1,6 % vuonna Vuonna 2013 yksityisen kulutuksen ennustetaan nousevan 1,4 %. Kuluttajahintaindeksin muutos vuonna 2012 oli 2,8 %. Ennuste vuoden 2013 kuluttajahintojen vuosimuutokseksi on lievästi hidastuva eli noin 2,2 % Kuntatalouden menokehitys Vuonna 2012 kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvu oli ennakkotietojen mukaan 5,0 %. Kunta-alan palkkasumma on kasvanut vuonna 2012 noin 3,8 % ja ostot 5,8 %. Kunta-alan virka- ja työehtosopimusten mukaisesti maksettiin lukien yleiskorotus 1,7 %. Vuoden 2012 sopimuskorotuksesta käytettiin lisäksi keskitetysti 0,7 prosenttia mm. palkkarakenteen muuttamiseen, vuosilomaluvun B-taulukon poistamiseen ja palkalliseen isyysvapaaseen. Palkkausrakennetta muutettiin siten, että tehtäväkohtaista palkkaa korotettiin lukien 2,0 % ja henkilökohtaisen lisän euromäärää vastaavasti pienennettiin, mikäli henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaa palvelusaikaa oli vähintään viisi vuotta. Lisäksi maksettiin kertaeränä 150 euroa tammikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä. Palkantarkistusten kustannusvaikutus vuositasolla oli yhteensä 2,9 %. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannustaso kohosi vuonna 2012 julkisten menojen hintaindeksillä mitattuna 3,3 % Kuntien verotulojen ja valtionosuuksien kehitys Vuonna 2011 kuntien verotulot kokonaisuudessaan kasvoivat 3,9 %. Verotulojen kokonaiskasvu vuonna 2012 ennakkotietojen mukaan oli 1,4 %. Vuonna 2013 verotulot kasvavat tämän hetkisen arvion mukaan noin 4,4 %. Kuntien valtionosuudet lisääntyivät vuonna ,1 % ja ennakkotietojen mukaan valtionosuuksien kasvu vuonna 2012 oli keskimäärin 5,3 %. Arvioiden mukaan valtionosuuksien kasvu olisi vuonna 2013 vain noin 3,0 %.

14 JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän toiminta ja talous Toiminta JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä perustettiin Ilmajoen ja Jalasjärven kunnanvaltuustojen sekä Kurikan kaupunginvaltuuston päätöksillä ja kuntayhtymän varsinainen toiminta alkoi Kokonaisuutena ottaen vuoden 2012 talousarvioon sisältyvät toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet hyvin kuntayhtymän neljäntenä toimintavuotena. Suoritetavoitteiden keskimääräinen toteumaprosentti oli kuntayhtymätasolla 100,1 %. Jäsenkunnittain suoritteet toteutuivat seuraavasti: Jalasjärvi 96,5 %, Ilmajoki 107,5 % ja Kurikka 95,7 %. Tarkemmat suoritetavoitteet ja -toteumat ovat tilasto-osassa Talous Käyttötalous: Talousarvio 2012 Toteutunut 2012 Toteuma-% Toimintatuotot ,5 % Toimintakulut ,2 % Toimintakate ,9 % Käyttötalouden toteutuneet toimintatuotot olivat euroa talousarviota pienemmät ja toimintakulut olivat euroa talousarviota suuremmat. Toimintakate on euroa talousarviota pienempi. Vertailu on tehty muutettuun talousarvioon Taulukoissa on näkyvissä myös alkuperäinen talousarvio Tuottojen osalta myyntituotot jäsenkunnilta alittuivat Tästä oman toiminnan osalta alitusta oli ja erikoissairaanhoidon osalta alitusta oli Terveyskeskusten asiakasmaksutulot alittuivat mm. vuodeosastojen hoitopäivämaksutuloissa , terveyskeskusmaksuissa ja hammashuollon maksuissa Näitä tuloarvioiden alituksia paikkasi mm. kuntien ja kuntayhteisöjen korvausten , työterveyshuollon , vakuutusyhtiöiden täyskustannuskorvausten sekä ikääntyneiden kotihoidon ja asumispalveluiden maksutuottojen ylitykset. Kulujen ylitys johtui mm. henkilöstömenojen :n määrärahaylityksestä. Tästä summasta lomapalkkavarauksen lisäämiseen kului Avustusten (sis. omaishoidontuki) määräraha ylittyi johtuen tukipäivien määrän 30,8 %:n ylittymisestä tavoitteeseen verrattuna. Hoitomenovuokrien määräraha ylittyi tasauslaskutusten jälkeen , JIK ky:n käyttämät tilat on vuokrattu pääosin jäsenkunnilta. Investoinnit: Investointien osalta talousarviomäärärahat olivat yhteensä euroa ja määrärahan käyttö investointeihin oli yhteensä euroa eli 79,5 % talousarviosta. Taloushallinnon ohjelmistohankintojen, perheneuvolaohjelmiston hankinnan sekä Jurvan terveysaseman muutostöiden (kalusteet) siirtyessä eteenpäin, tehtiin määrärahasiirtoja mm. Efficapotilastieto-ohjelmistojen, Jalasjärven terveyskeskuksen röntgenlaitteiston sekä Ilmajoen ja Kurikan terveyskeskusten ultraäänilaitteistojen hankkimiseksi.

15 Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Toimintakate: Tuloslaskelman välituloksena esitettävä toimintakate ilmoittaa, paljonko käyttötalouden kulujen jälkeen jää rahoituskuluihin ja poistoihin. Toimintakate vuonna 2012 oli euroa. Vuosikate: Vuosikate on tuloslaskelman välitulos, joka ilmoittaa, paljonko tuloja jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien suunnitelmapoistojen suuruinen, on kuntayhtymän tulorahoitus riittävä. Pitkällä aikavälillä vuosikatteella tulee kattaa sekä lainojen lyhennykset että investoinnit. Lyhyellä aikavälillä investointeja ja lainojen lyhennyksiä voidaan kattaa uudella lainanotolla. Vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan vuosikate oli euroa, mikä on talousarvion euron määräistä vuosikatetta heikompi. Käyttöomaisuuden suunnitelmapoistot olivat euroa. Näin ollen tilikauden tulos on euroa (alijäämä). Rahoitus: Rahoituslaskelma on osa tilinpäätöstä. Rahoituslaskelmassa esitetään rahaliikenteeseen vaikuttavat tekijät, joita ovat tulorahoitus, investoinnit, antolainojen muutokset ja lainojen lyhennykset. Näiden erien jälkeen on nähtävissä rahoitustarve. Tulorahoituksessa toiminnan rahavirta oli euroa ja investointien rahavirta oli euroa eli toiminnan ja investointien rahavirta oli yhteensä euroa. Rahoituksen (mm. saamisten ja korottomien velkojen muutos) rahavirta oli euroa. Näiden erotuksena rahavarojen muutos vuonna 2012 oli euroa. Jäsenkuntien maksuosuudet: Jäsenkunnilta vuonna 2012 perityt myyntituotot jakaantuivat seuraavasti:

16 15 Vertailut muutettuun talousarvioon 2012 Jäsenkunta JIK oma toiminta TA 2012 muutettu TP 2012 Yli+/ali- talousarvion Toteuma-% Jalasjärvi ,6 % Ilmajoki ,7 % Kurikka ,4 % Yhteensä ,3 % Erikoissairaanhoito TA 2012 muutettu TP 2012 Yli+/ali- talousarvion Toteuma-% Jalasjärvi ,9 % Ilmajoki ,4 % Kurikka ,6 % Yhteensä ,8 % Yhteensä TA 2012 muutettu TP 2012 Yli+/ali- talousarvion Toteuma-% Jalasjärvi ,3 % Ilmajoki ,5 % Kurikka ,0 % Yhteensä ,1 % Vertailut alkuperäiseen talousarvioon 2012 Jäsenkunta JIK oma toiminta TA 2012 alkup. TP 2012 Yli+/ali- talousarvion Toteuma-% Jalasjärvi ,4 % Ilmajoki ,1 % Kurikka ,5 % Yhteensä ,0 % Erikoissairaanhoito TA 2012 alkup. TP 2012 Yli+/ali- talousarvion Toteuma-% Jalasjärvi ,9 % Ilmajoki ,5 % Kurikka ,4 % Yhteensä ,4 % Yhteensä TA 2012 alkup. TP 2012 Yli+/ali- talousarvion Toteuma-% Jalasjärvi ,8 % Ilmajoki ,7 % Kurikka ,4 % Yhteensä ,6 %

17 16 Jäsenkunnilta perityt myyntituotot vuonna 2012 olivat yhteensä euroa ja alittivat vuoden 2012 muutetun talousarvion eurolla (alkuperäiseen talousarvioon verrattuna ylitys oli ). Toteumaprosentti oli 99,1 % (alkuperäiseen talousarvioon vrt. 101,6 %). Alkuperäiseen talousarvioon lisättiin määrärahoja lääkäripalvelujen ostoihin euroa ja lääkekuluihin euroa sekä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin maksuosuuksiin euroa. Tarkemmat jäsenkuntien maksuosuuslaskelmat ovat tilasto-osassa Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä(-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % -46,20-18,00 Voitto, % -1,52-0,94 Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100*(Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä+kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut+muille maksetut korkokulut+korvaus peruspääomasta)/(oma pääoma+sijoitettu korollinen vieras pääoma+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto,% = 100*(Yli-/alijäämä ennen varauksia/liikevaihto)

18 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % -124,16-104,67 Pääomamenojen tulorahoitus, % -124,16-104,67 Kassan riittävyys, pv Quick ratio 1,10 1,25 Current ratio 1,11 1,27 Investointien tulorahoitus, % = 100 * (Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset- Tuloverot) / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * (Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Quick ratio = (Rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) /

19 18 (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Rahoitusasema ja sen muutokset TASE VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Muut pitkävaikutteiset menot IV Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) V Tilikauden ylijäämä (alijäämä) II Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto D VIERAS PÄÄOMA II Lyhytaikainen III Sijoitukset 6 7. Ostovelat Osakkeet ja osuudet 6 9. Muut velat Siirtovelat B VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus VASTATTAVAA YHTEENSÄ Aineet ja tarvikkeet II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 19,78 27,00 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 13,12 13,07 Kertynyt ylijäämä, Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma-saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma-saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

20 Kokonaistulot ja -menot KOKONAISTULOT JA MENOT TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot ,77 Toimintakulut ,21 Korkotuotot ,73 Korvaus peruspääomasta ,00 Muut rahoitustuotot ,85 Muut rahoituskulut 7 397,40 Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot -539,22 Investoinnit Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 2 449,00 Investointimenot ,55 Kokonaistulot yhteensä ,35 Kokonaismenot yhteensä ,94 Kokonaistulot Kokonaismenot = , ,94= ,59 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos = [ ,81]-[ ,40]=[ ,59] Johtokunnan esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kuntalain 87 k :n mukaan johtokunnan on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Johtokunta esittää yhtymäkokoukselle, että tilikauden alijäämä ,90 euroa katetaan taseen Edellisten tilikausien ylijäämästä kuluvan vuoden kirjanpidossa.

21 20 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Yhtymäkokouksessa päätettiin, että JIK ky:n toiminnan ja talouden tavoitteet käsitellään tasapainotetun tulosmittariston (BSC) muodossa. Vuoden 2012 toimintaa ja taloutta ohjaavat keskeiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet hyväksyttiin yhtymäkokouksessa Tilivelvollinen vastuuhenkilö: kuntayhtymän johtaja KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Käyttötalous JIK ky yht. Toimintatulot , ,64 Toimintamenot , ,80 Toimintakate , ,44 Poistot ja arvonalentumiset , , Liikelaitoskuntayhtymän toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen Asiakas TAVOITE/ KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TOIMENPITEET 2012 TAVOITETASO/ MITTARI TOTEUTUMINEN JIK ky:n väestö saa tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti hoitotakuun ja/tai todetun hoidontarpeen määräämissä rajoissa. Palvelujen saatavuus on kansallisen terveysohjelman eli hoitotakuun mukainen. Välitön yhteydensaanti virka-aikana terveyskeskukseen. Kiireellistä hoitoa tarvitsevat pääsevät lääkärin tai terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolle saman päivän aikana. Välitön yhteydensaanti on toteutunut tavoitteen mukaisesti. Kiireellisen hoidon saanti on toteutunut tavoitteen mukaisesti. Kiireettömän hoidon tarpeen arvioon pääsee terveydenhuollon ammattihenkilölle kolmen arki- Kiireettömän hoidon tarpeen arvioon pääsy on toteutunut tavoit-

22 21 päivän kuluessa. teen mukaisesti. Palvelut ovat laadukkaita ja laadunvarmistamista ja -mittaamista kehitetään mm. asiakas- ja potilastyytyväisyystutki muksilla sekä takaamalla joustava potilasasiamiestoiminta potilasvahinkolain mukaisesti. Hoivapalveluiden saatavuus pohjautuu valtakunnallisiin laatusuosituksiin ja lainsäädäntöön. Asiakkaan tarpeiden ja elämän tilanteen kokonaisuuden huomioiva ammattitaitoinen palvelu sekä moniammatillinen työskentely. Joustavat hoitopolut (nopea tarpeen mukainen hoitoon pääsy, järkevä tutkimusstrategia, hoito ja kuntoutus). Lakisääteinen sosiaalipalveluiden arviointi toteutuu. Valtakunnalliset käypähoitosuositukset ja laatusuositukset käytössä. Aktiivinen yhteistyö erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikön kanssa. Hoivapalveluiden vastuuyksikössä palveluiden saatavuus toteutuu valtakunnallisten laatusuositusten ja lainsäädännön mukaisesti. Jatkuvasti käytössä potilastietojärjestelmän yhteydessä. Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikön Aksilan kanssa tehtävä yhteistyö, esim. OIOS-hanke. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman työstäminen koko Etelä-Pohjanmaalle. Tiivis yhteistyö Epshp:n tietohallinnon ja röntgenin kanssa. Ostopalveluiden Toteutuu tasapuolisesti joustava käyttö osana JIK-kunnissa. palveluprosesseja hoidon ja hoivan kokonaisuus huomioiden. Parannettavissa sairauksissa toimii tehokas hoitoprosessi (tavoitteena työ/toimintakyvyn palautuminen). Palveluprosessien laadun mittaaminen ja arviointijärjestelmät. Puitesopimukset voimassa usean palveluntuottajan kanssa. Hoidon saatavuuden seuranta. Hoitoaikojen seuranta. Pitkäaikaissairauksissa taataan hoidon jatkuvuus sekä omatoimisuutta tukevat hoito- ja palveluratkaisut. Lakeuden Potku-hankkeen myötä tulevat kehittämistoimenpiteet. Potku I -projekti jatkunut Potku II projektilla.

23 22 Palvelutyytyväisyyskyselyt. Asiakkaat ovat tyytyväisiä. Asiakastyytyväisyyskysely tehty 2012: lääkärinvastaanotot sekä asumispalveluja kotihoitoyksiköissä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Terveyden edistämiseen liittyvät toimenpiteet - perheliikuntatapahtumat - ennaltaehkäisevät kotikäynnit - innovatiiviset palvelukokeilut Kuntien kanssa yhteistyössä tehtävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelma. Perheliikuntatapahtumat Kurikan urheilukentällä yhdessä Kurikan kaupungin kanssa sekä Ilmajoki-hallilla yhdessä Ilmajoen kunnan kanssa. Tapahtumissa on tiedotettu perheiden liikunta- ja harrastusmahdollisuuksista. Ikääntyneiden palveluiden osalta aktiivinen yhteistyö kuntien kanssa on toteutunut ja mm. yhteiset terveyden edistämisen työryhmät toimivat Jalasjärvellä ja Kurikassa. Väestön osallistaminen palveluiden kehittämiseen ja omaehtoisen hyvinvointia tukevan toiminnan tukeminen. Aktiivinen väestölle tiedottaminen sekä neuvontapalvelut. Palvelujärjestelmästä tiedottaminen sekä viestinnän kehittäminen. Järjestettiin tilaisuuksia väestölle ja yhteisiä seminaareja peruskuntien kanssa. Kehitettiin palvelujärjestelmästä tiedottamista sekä viestintää mm. uudistetuilla verkkosivuilla, jotka ovat saaneet osakseen kiitosta. Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan valtuutetuille, jotka toimivat kuntansa edustajana sairaanhoitopiirin valtuustossa, Epshp:n edustajille ja JIK ky:n edustajille järjestettiin ensihoitopalaveri Palvelukeskus Kotokartanossa.

24 23 Etelä-Pohjanmaan opistolla järjestettiin päivystystoiminnan arviointiseminaari JIK-alueen valtuustoille ja kunnan-/kaupuginjohtajille, JIK-tilaajalautakunnalle sekä JIK ky:n johtoryhmälle. Etelä-Pohjanmaan opistolla järjestettiin palveluseteliseminaari JIK-jäsenkuntien valtuutetuille ja luottamushenkilöille, JIK ky:n johtokunnalle sekä JIK ky:n jäsenkuntien viranhaltijoille. Lisäksi Kurikan Sedu:ssa järjestettiin Millä on väliä? nuortemme hyvinvointi seminaari kuntien sekä JIK ky:n henkilöstölle, luottamushenkilöille ja järjestötoimijoille. Potilas- ja asiakasturvallisuutta kehitetään STM:n linjausten mukaisesti. Systemaattinen tiedonkeruu asiakas- ja potilasturvallisuudesta Potilas- ja asiakasturvallisuuden jatkuva arviointi. Syksyllä 2012 aloitti JIK ky:ssä vakituinen kokoaikainen laatusuunnittelija, jonka tehtäväalueena on mm. potilasturvallisuusasiat. Potilasvahinkoja vähän. HaiPro. HaiPro ohjelmisto on otettu käyttöön. Asiakkaan valinnanvapaus. Osa-aikainen potilasturvallisuuskoordinaattori. Palvelusetelijärjestelmän käyttöönotto. Hoivan ostopalveluissa palveluseteliin siirtyminen. Ikääntyneiden asumispalveluiden ostotoiminta toteutuu palveluseteliä käyttämällä ja myös kotihoidossa on mahdollisuus saada palveluita palvelusetelillä.

25 Prosessit/palvelutuotanto TAVOITE/ KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TOIMENPITEET 2012 TAVOITETASO/ MITTARI TOTEUTUMINEN Asiakkaan ja potilaan kokonaishoito toteutuu tarkoituksenmukaisella tavalla. Väestön sairastavuus huomioidaan palvelutuotannon suuntaamisessa. Oikea hoidon porrastus: Potilas oikealla hoidon tasolla kotihoidon, asumispalveluiden (hoivan), perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluissa. Palvelurakenteen kehittäminen huomioiden koko JIK:n väestöpohja. Suoritetiedot 4 kk:n välein Erikoissairaanhoidon erikoisalojen kuukausitilastot. Ei erikoissairaanhoidon sakkomaksuja pääsääntöisesti (4 pv v. 2012, 9 pv v. 2011). Palvelurakennetta kehitetty avohoitopainotteiseksi (vuodeosastopaikkojen vähentäminen). Lähipalveluiden kehittäminen väestön tarpeiden mukaisesti. Kuntalaiskyselyiden pilotointi. Kiinteistörakentamisen ohjausryhmä ja sektorikohtaiset työryhmät. Palveluverkkoselvitykset jäsenkunnittain. Terveyskeskuspalveluiden sisällöllinen kehittäminen, perustehtävän selkiyttäminen. Kuntouttava hoiva- ja hoitotyö on kaiken käytännön työn lähtökohtana. Palvelurakenteen avohoitopainotteisuutta lisätään ja laitoshoitoa vähennetään valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Kehitetään terveyskeskusten vuodeosastojen hoitoympäristöä ja henkilöstömitoitusta siten, että aktiivinen kuntoutus ja akuuttihoito on mahdollisimman optimaalista. JIK ky:ssä ei ole enää vuoden 2012 alusta alkaen ollut terveyskeskusten pitkäaikaisosastoja, vaan ne on siirretty toiminnallisesti hoivakotiyksiköiksi. Terveyskeskusten vuodeosastohoitoa kehitetään terveyskeskussairaalatoimintana. Uudisrakentamisen sen mahdollistaessa, yksiköt siirretään myös pois terveyskeskuskiinteistöistä. Hoitopäivien ja hoitojaksojen seuranta. Kotihoitotuntien seuranta. Potilaiden hoitoaika vuodeosaston akuuttiosastolla on alle 14 vuorokautta. Hoivan laitoshoitoa kehitetään. Toteuma keskimäärin koko JIK ky:ssä oli 8,1 hoitopäivää (v ,55 hp). Palvelutoimintaa seurataan mm. suoritelaskelmien avulla.

26 25 Hyvän laadun takuu palvelutuotannossa ja palvelutuotannon yhtenäistäminen parhaiden käytäntöjen mukaiseksi. Asiantuntijahoitajatoimintaa kehitetään ja työnjakoa täsmennetään lääkäreiden kanssa. Potku-hankkeen mukainen toiminta toteutuu kaikissa terveyskeskuksissa. Potkun vastuulääkärit terveyskeskuksiin nimetty. Hoitoprosesseja arvioidaan jatkuvasti hoitopalavereissa ja vastuualueen palavereissa (esim. hyvinvointipalvelujen johtoryhmä). Päivystystoimintaa kehitetään määrällisesti ja laadullisesti. Vastaanoton hoitohenkilöstöstä vähintään 2/3:lla on sairaanhoitajan pätevyys. Vakanssimuutoksilla lähestytään tavoitetta. Asiakkaan ja potilaan hoitopolku etenee hallitusti palveluprosessissa. Päällekkäistä työtä vältetään palveluprosesseissa. Aktiivinen yhteistyö toimii ammattilaisten, asiakkaiden ja potilaiden sekä omaisten kanssa. Yhtenä asiaa tukevana hankkeena toimii AKSILA-yksikön OIOS-hanke, jossa mm. käydään läpi asiakkaan palveluprosessia ja kehitetään sen sujuvuutta. Terveyden edistämisen yhteinen strategia eri ikäryhmille yhdessä peruskuntien kanssa. Keskustelu jäsenkuntien kanssa yhteisestä terveyden edistämisen strategiasta. Terveydenedistämisen strategia valmis Terveydenedistämisen strategiatyö meneillään yhdessä jäsenkuntien kanssa. Optimaaliset, väestötarpeiden mukaiset tilat palvelutuotantoon. Tilojen käyttöarviot, remontit ja uudisrakennukset suunnitellaan palvelutuotannon tarpeiden lähtökohdista. Palvelutuotannon tarpeiden mukaiset hoiva- ja hoitokiinteistöt kartoitetaan ja arvioidaan yhdessä tilaajalautakunnan kanssa. JIK ky:n johtokunnalle ja tilaajalautakunnalle on esitetty ikääntyneiden palveluiden kiinteistötarpeita. Vuoden 2012 aikana tämä on toteutunut Jalasjärven ja Ilmajoen osalta.