Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle toisen asteen rahoitusuudistuksesta

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle toisen asteen rahoitusuudistuksesta 930/03.00/2014 KH 210 Lisätiedot: sivistystoimenjohtaja Heidi Backman, puh. (09) Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt saapuneella kirjeellä Kauniai sen kaupungilta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskun nal le lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa, am ma til li ses ta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun kou lu tuksen rahoituksesta ja laeiksi lukiolain ammatillisesta peruskoulutuksesta anne tun lain ja opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tie to va ran nos ta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 7 ja 9 :n muutta mi ses ta. Lausunto on pyydetty toimittamaan ministeriölle mennessä. Esitys on osa hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa ja sen ta voit tee na ovat koulutuksen valtionosuusperusteiden uudistaminen sekä ra hoi tus jär jes tel män ennakoitavuuden, läpinäkyvyyden ja selkeyden li säämi nen. Uudistuksen tavoitteena on koulutuspoliittisten tavoitteiden mukaisesti uudis taa lukiokoulutuksen rahoitusta siten, että rahoitus turvaa ikäluokkien pie nen tyes sä lukiokoulutuksen alueellisen saavutettavuuden, tukee lu kiover kon rakenteellista kehittämistä ja koulutuksen tuloksellisuutta sekä kannus taa koulutuksen läpäisyyn. Tiheän järjestäjäverkon ja asutuksen alueil la on tavoitteena tukea vahvojen koulutuksen järjestäjien muodostumista ja siten vahvistaa opetustarjonnan monipuolistamista. Alueellisen saa vu tet tavuu den osalta tavoitteena on turvata mm. koulutuksen järjestäminen suomen ja ruotsin kielellä. Rahoitusjärjestelmää uudistettaisiin siten, että se maksetaan ensisijaisesti suo ri tuk sis ta ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Lukiokoulutuksen järjestäjille myön net täi siin perusrahoitusta, suoritusrahoitusta ja vai kut ta vuus ra hoi tusta. Koelaskelmissa suoriterahoituksen osuus on ollut 47 %, pe rus ra hoi tuksen osuus 49 % ja vaikuttavuusrahoituksen osuus 4 %. Perusrahoituksessa huomioidaan lakiesityksen perusteluiden mukaan opiske li ja vuo det, aineopinnot ja saavutettavuuskorotus sisältäen kie li ko ro tus. Kaksikielinen kunta saisi korotuksen jos kunnassa järjestetään lu kio kou lutus ta sekä suomeksi että ruotsiksi, edellyttäen että kunkin kie li ryh män opiskelijoiden yhteenlaskettu määrä jäisi alle 200 opiskelijaan. Suoritusrahoitusta myönnettäisiin suoritteiden, eli suoritettujen yli op pi las tutkin to jen perusteella, jos opiskelija on samalla suorittanut lukion op pi määrän. Vaikuttavuusrahoitusta myönnettäisiin koulutuksen järjestäjälle opis ke li joi-

2 den jatko-opintoihin sijoittumisen, lukio-opintojen keskeyttämisen vä hen tymi sen ja opiskelijahyvinvointikyselyn pisteytyksen perusteella. Lukiokoulutuksen järjestäjille voitaisiin myös myöntää harkinnanvaraista rahoi tus ta rakenneuudistuksen tukemiseen ja toimeenpanoon, järjestäjän toimi pis te ver kon kehittämiseen ja tehostamiseen sekä merkittävien kou lu tuspo liit tis ten tavoitteiden saavuttamiseksi. Uusi rahoitusjärjestelmä palkitsee tuloksista ja vaikuttavuudesta, kan nustaen muun muassa opintojen läpäisemiseen säädetyssä kolmessa vuo dessa. Suoritusrahoituksen arvioidaan kannustavan koulutuksen järjestäjiä lisää mään opiskelijaohjausta ja kehittämään opetusmenetelmiä, mikä edesaut tai si opiskelijoiden valmistumista tavoiteajassa ja ohjaa ai kai sem paa enemmän myös jatko-opintoihin. Uudistus ohjaisi myös nykyistä enem män koulujen koko toiminnan kehittämistä opiskelijapalautteen huo mi oon ottavaksi. Ehdotetulla rahoitusmallilla on vaikutuksia rahoituksen jakautumiseen toisen asteen koulutuksen järjestäjien välillä. Rahoitusta kohdentuisi nykyistä suh teel li ses ti enemmän koulutuksen järjestäjille, joilla koulutuksen läpäisy on tehokasta ja koulutus tuloksellisuusindikaattoreiden perusteella vai kut tavaa. Koulutuksen järjestäjäkohtaisia muutoksia pienennetään ottamalla lakiin siirtymäsäännös, jonka mukaan perusrahoituksen osuus on aluksi suuri ja pienennetään asteittain. Opetus- ja kulttuuriministeriön laskelmien ( ) mukaan Kauniainen saisi 1,7 % ( e) enemmän val tionosuuk sia lukio-opetukselle kuin nykyisessä rahoitusjärjestelmässä. Toki lukion rahoitus tulee kokonaisuutena vähenemään tulevina vuosina myös Kau niai sis sa (kansallisella tasolla noin 15 % vuosina ), mutta Kau niai nen olisi nykyisten laskelmien mukaan suhteessa muihin kuntiin rahoi tus uu dis tuk sen voittaja. Valtioneuvoston vuosille antaman julkisen talouden suun ni tel man mukaan toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän lisäk si uudistetaan toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkko. Samaan aikaan kun rahoitusmuutokset tulisivat voimaan, myös koulutuksen jär jes täjä ra ken ne uudistuisi, esitysten mukaan Hallituksen esitys ra hoitus uu dis tuk ses ta on tarkoitus antaa eduskunnalle mahdollisimman pian. Luonnos hallituksen esityksestä on luettavissa kokonaisuudessaan in ter netis sä osoitteessa: ankkeet/toisen_asteen_rakenneuudistus/liitteet/luonnos_koulutuksen_ra hoituslaiksi.pdf Kauniaisten kaupunki on ruotsinkielisen lukion ja suomenkielisen lukion järjes tä jä sekä lisäksi osaomistajana suomenkielisen ammatillisen kou lu tuksen kuntayhtymässä ja ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen osa ke yhtiös sä. Lausunto rahoitusuudistuksesta Kauniainen keskittyy lausunnossaan lukio-opetukseen esitettyihin muu tok-

3 siin mutta toteaa myös, että ruotsinkielinen väestöpohja ja haja-asutus pitää huomioida ammatillisen koulutuksen rahoituksen uudistuksessa kieli- ja saavutettavuuskorotuksena. Edellytykset järjestää ruotsinkielistä am ma tillis ta koulutusta työelämän tarpeiden mukaan pitää turvata kaksikielisillä alueil la jatkossakin. Koulutukseen kohdennettava valtion rahoitus ehdotetaan valtion ta lous ar vioon perustuvaksi. Valtion talousarvioon perustuva rahoitusosuus eh do tetaan lisäksi korotettavaksi indeksillä. Tämä johtaa helposti siihen että valtion rahoitusosuus jää jälkeen koulutuksen todellisista kustannuksista. Periaate että lukion rahoitusjärjestelmä uudistetaan siten, että se mak setaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista on oikea. Suoritusrahoitus kannus taa järjestäjiä kehittämään opiskelijaohjausta, opetusmenetelmiä ja tarjon taa ja ohjaa enemmän jatko-opintoihin. Opiskelijapalaute otetaan myös paremmin huomioon esitetyssä mallissa. Perusrahoituksessa kielikorotuksen edellytys, että kunkin kieliryhmän opiske li joi den yhteenlaskettu määrä pitää jäädä alle 200 opiskelijaan on kui tenkin liian kova. Koulutuksen järjestäminen kahdella kielellä erillisissä lu kioissa lukiolain 6 mukaan aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia kunnalle vaikka opiskelijamäärät ovat suurempia. Esityksen mukaan rahoitusjärjestelmä antaa koulutuksen järjestäjille jatkos sa kin oikeuden päättää rahoituksen kohdentamisesta, mikä on tärkeä pe ri aa te. Järjestäjäverkkoa koskevassa lakiesityksessä painotetaan kui tenkin, että koulutus tulisi kyetä järjestämään siihen kohdennettavan val tion rahoi tuk sen turvin. Lakiesitysten perustelut ovat tässä asiassa vas tak kai sia. Pääkaupunkiseudun erityisedellytykset pitää huomioida. Ra hoi tus uu dis tuksen lähtökohtana on ikäluokkien pienentyminen, mutta pää kau pun ki seu dulla 16-vuotiaiden ikäluokka kasvaa Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuoteen 2020, ja kasvu jatkuu vuoteen Hyvät edellytykset järjes tää toisen asteen koulutusta pääkaupunkiseudulla täytyy turvata, jot ta nuorisotakuu toteutuisi. KJ: KH päättää antaa edellä esitetyn mukaisen lausunnon vastauksena opetus- ja kulttuuriministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi edus kunnal le lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa, amma til li ses ta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen ra hoi tuk ses ta ja laeiksi lukiolain ammatillisesta peruskoulutuksesta an netun lain ja opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tie to va ran nos ta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 7 ja 9 :n muutta mi ses ta.... Esittelijä täydensi päätösehdotustaan siten, että lausuntoehdotuksen toisek si viimeisen kappaleen ensimmäinen virke kuuluu seuraavasti Esi tyksen mukaan rahoitusjärjestelmä antaa koulutuksen järjestäjille jatkossakin oi keu den päättää rahoituksen kohdentamisesta, mikä on tärkeä ja kun nallis ta itsehallintoa tukeva periaate.

4 Jäsen Stenbergin muiden kannattama lisäysehdotus, että koulutuksen järjes tä jäl lä tulee olla oikeus panostaa valtion rahoitusosuutta enemmän resurs se ja lukiokoulutukseen, hyväksyttiin yksimielisesti. Varapj Rintamäki-Ovaskan kannatettu (Berg) lisäysehdotus, että laissa tulee myös ottaa huomioon lukioiden laatua ja tuloksellisuutta arvioitaessa, et tä eri lukioihin pääsee opiskelemaan peruskoulun päättötodistusten keski ar voil taan eritasoisia oppilaita, hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös: KH päätti antaa seuraavan lausunnon vastauksena opetus- ja kult tuu ri minis te riöl le luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle lukiolaissa, am ma til li ses ta peruskoulutuksesta annetussa laissa, ammatillisesta ai kuiskou lu tuk ses ta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen rahoituksesta ja laeik si lukiolain ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain ja opis ke lija va lin ta re kis te ris tä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja yli op pi las tut kin to re kis te ris tä annetun lain 7 ja 9 :n muuttamisesta: Kauniainen keskittyy lausunnossaan lukio-opetukseen esitettyihin muu toksiin mutta toteaa myös, että ruotsinkielinen väestöpohja ja haja-asutus pitää huomioida ammatillisen koulutuksen rahoituksen uudistuksessa kieli- ja saavutettavuuskorotuksena. Edellytykset järjestää ruotsinkielistä am ma tillis ta koulutusta työelämän tarpeiden mukaan pitää turvata kaksikielisillä alueil la jatkossakin. Koulutukseen kohdennettava valtion rahoitus ehdotetaan valtion ta lous ar vioon perustuvaksi. Valtion talousarvioon perustuva rahoitusosuus eh do tetaan lisäksi korotettavaksi indeksillä. Tämä johtaa helposti siihen että valtion rahoitusosuus jää jälkeen koulutuksen todellisista kustannuksista. Periaate että lukion rahoitusjärjestelmä uudistetaan siten, että se mak setaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista on oikea. Suoritusrahoitus kannus taa järjestäjiä kehittämään opiskelijaohjausta, opetusmenetelmiä ja tarjon taa ja ohjaa enemmän jatko-opintoihin. Opiskelijapalaute otetaan myös paremmin huomioon esitetyssä mallissa. Laissa tulee myös ottaa huo mioon lukioiden laatua ja tuloksellisuutta arvioitaessa, että eri lukioihin pääsee opiskelemaan peruskoulun päättötodistusten keskiarvoiltaan eri ta soisia oppilaita. Perusrahoituksessa kielikorotuksen edellytys, että kunkin kieliryhmän opiske li joi den yhteenlaskettu määrä pitää jäädä alle 200 opiskelijaan on kui tenkin liian kova. Koulutuksen järjestäminen kahdella kielellä erillisissä lu kioissa lukiolain 6 mukaan aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia kunnalle vaikka opiskelijamäärät ovat suurempia. Esityksen mukaan rahoitusjärjestelmä antaa koulutuksen järjestäjille jatkos sa kin oikeuden päättää rahoituksen kohdentamisesta, mikä on tärkeä ja kunnallista itsehallintoa tukeva periaate. Järjestäjäverkkoa koskevassa la ki esi tyk ses sä painotetaan kuitenkin, että koulutus tulisi kyetä jär jes tämään siihen kohdennettavan valtionrahoituksen turvin. Lakiesitysten pe ruste lut ovat tässä asiassa vastakkaisia. Koulutuksen järjestäjällä tulee myös olla oikeus panostaa valtion rahoitusosuutta enemmän resursseja lu kio koulu tuk seen.

5 Pääkaupunkiseudun erityisolosuhteet pitää huomioida. Ra hoi tus uu dis tuksen lähtökohtana on ikäluokkien pienentyminen, mutta pää kau pun ki seu dulla 16-vuotiaiden ikäluokka kasvaa Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuoteen 2020, ja kasvu jatkuu vuoteen Hyvät edellytykset järjes tää toisen asteen koulutusta pääkaupunkiseudulla täytyy turvata, jot ta nuorisotakuu toteutuu.