Ennustaako tähtimerkki kuolemanriskiä?
|
|
- Armas Niemelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alkuperäistutkimus Timo E. Strandberg ja Maria Strandberg Ennustaako tähtimerkki kuolemanriskiä? Astrologiassa tehdään syntymäpäivän mukaan määräytyvän tähtimerkin perusteella monenlaisia ennustuksia yksilön kohtalosta, ja monet uskovat näihin. Koska syntymän ajankohta raskausaika voi vaikuttaa sairastumisriskeihin, selvitimme tähtimerkin yhteyksiä kuolemanriskiin Johtajatutkimuksen miehen joukossa, jota on seurattu 1960-luvulta vanhuusikään saakka. Osallistujien (syntyneet vuosina ) tähtimerkki ja ns. symbolinen elementti (tuli, maa, ilma tai vesi) määritettiin syntymäajan ja iltapäivä-- lehden horoskoopin mukaisesti. Kokonaiskuolleisuus selvitettiin Väestörekisterikeskuksen avulla saakka. Pisimmillään 41 vuoden seuranta-aikana miehistä (40,6 %) kuoli. Kuolemanriskin ja 12 tähtimerkin välillä ei todettu systemaattista yhteyttä, ei myöskään symbolisen elementin ja kuolleisuuden välillä. Keski-ikäisten miesten kannattaa ennemmin mittauttaa kolesterolitasonsa kuin lukea horoskooppeja. strologian oppien mukaan ihmisen syntymähetki ja sen mukainen tähtien asento liittyvät yksilön tulevaisuuteen ja erilaisiin yksilöllisiin taipumuksiin»tähdet kertovat kohtalomme». Syntymäajan perusteella määräytyy ns. eläinradan tähtimerkki, joita on länsimaisessa horoskoopissa 12: oinas, härkä, kaksoset, krapu, leijona, neitsyt, vaaka, skorpioni, jousimies, kauris, vesimies ja kalat. Astrologien näille merkeille laatimat»tähtikartat» eli horoskoopit ovat aikakauslehtien ja iltapäivälehtien vakioaineistoa, ja astrologeja haastatellaan ja kohdellaan kuin ketä tahansa vakavasti otettavaa tiedemiestä. Niinpä 1990-luvulla tehdyn selvityksen mukaan 32 % opiskelijoista uskoo horoskooppeihin (Rapola 1994). Kaikki on tietysti mahdollista, ja koska tähtimerkki riippuu syntymäajasta, voisi raskauden ajankohta vaikuttaa sikiön kehitykseen, imeväisen elinoloihin ja myö- A Duodecim 2007;123:
2 hempiin vaiheisiin. Ns. Barkerin (2007) teorian mukaan sikiökautiset tapahtumat muokkaavat kroonisten sairauksien riskiä, ja näin syntymän ajankohta todella voisi ennustaa sairauksia ja elinikää. Olisiko koko astrologia alun perin syntynyt tämänkaltaisista havainnoista? Mielenkiintoisia yhteyksiä tähtimerkkien ja sairauksien välillä onkin aiemmin todettu. Leijonaihmisten on katsottu olevan alttiita sydänsairauksille ja Cleveland-klinikan henkilön aineistossa rasitustestissä käyneillä leijonilla olikin jonkin verran suurempi kuolleisuus seuranta-aikana (Gurm ja Lauer 2003). Vielä suuremmassa kanadalaisaineistossa (yli kymmenen miljoonaa sairaalapotilasta) leijonilla oli suurentunut maha-suolikanavan verenvuotojen riski, kun taas jousimiehillä oli lisääntynyt mahdollisuus saada olkavarren murtuma (Austin 2006). Biologisten selitysmallien keksiminen näille yhteyksille vaatinee hyvää mielikuvitusta, ja tuloksia onkin käytetty osoittamaan tilastollisiin analyyseihin liittyviä sudenkuoppia. Hoitojen vaikutuksen ja tähtimerkin yhteyksiä selvitettiin ISIS-2-tutkimuksesta, jossa vertailtiin asetyysalisyylihapon ja trombolyysihoidon tehoa akuutissa sydäninfarktissa. Alaryhmäanalyysissä paljastui, että kaksosilla ja vaakaihmisillä asetyysalisyylihappo lisäsikin kuolemanvaaraa (ISIS-2 Collaborative Group 1988). Tämä tulos on muodostunut klassiseksi varoitukseksi alaryhmäanalyysien pettävyydestä (Kala 1995). Jos tähtimerkillä on todellista vaikutusta kohtaloon, sen pitäisi näkyä myös vaikutuksena kuolemanriskiin. Koska emme löytäneet kirjallisuudesta pitkäkestoista seurantatutkimusta tähtimerkin ja kuolemanriskin yhteyksistä, päätimme selvittää sitä Helsingin Johtajatutkimuksen aineistosta. Kyseisessä tutkimuksessa on 1960-luvulta lähtien seurattu alun perin terveitä vuotiaita miehiä ja kuolintiedot ovat nyt käytettävissä jo yli 40 vuoden ajalta. Aineisto ja menetelmät Johtajatutkimuksen aineistoa ja siihen liittyviä tutkimuksia on esitetty aiemmissa raporteissa (ks. Strandberg ym. 1995, 2005), joissa mm. kolesteroliarvon yhteys kuolemanriskiin pitkänä seurantaaikana on selvästi osoitettu. Alun perin tervettä ja työkykyistä, vuosina syntynyttä miestä osallistui vuosina Työterveyslaitoksessa tehtyihin tarkastuksiin, joiden yhteydessä annettiin myös terveyteen liittyvää neuvontaa ja ohjausta. Käyntien yhteydessä tehtiin lääkärintarkastus, ergometriatesti ja laboratoriotutkimuksia lähinnä valtimotautien riskitekijöiden osalta. Nämä tiedot ovat olemassa miehestä. Tähtimerkki määritettiin syntymäajan ja Ilta-Sanomien horoskoopin mukaisesti. Miehet jaettiin myös neljään ryhmään persoonallisuutta hallitsevan symbolisen elementin mukaan (Hunt 1997), jotka ovat tuli (oinas, leijona ja jousimies), maa (härkä, neitsyt ja kauris), ilma (kaksonen, vaaka ja vesimies) ja vesi (krapu, skorpioni ja kalat). Aineiston kuolleisuutta on seurattu säännöllisin väliajoin, ja kokonaiskuolleisuus selvitettiin Väestörekisterikeskuksen avulla saakka. Seuranta-aika on pisimmillään 41 vuotta (mediaani 35 vuotta, interkvartiilirajat 30 ja 38 vuotta). Tilastoanalyyseissä käytettiin NCSS-ohjelmaa ( ja tavanomaisia tilastomenetelmiä. Eloonjäämiskäyriä vertailtiin logrank-testillä, ja arvo p < 0,05 katsottiin merkitseväksi. Tulokset Aineiston lähtövaiheen tiedot on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Aineisto jakautui varsin tasaisesti tähtimerkkien mukaan, joskin kaksosten merkissä ( ) syntyneitä oli eniten T. E. Strandberg ja M. Strandberg
3 T a u l u k k o 1. Tietoja Helsingin Johtajatutkimuksen miehen aineistosta lähtövaiheessa. Muuttuja Keskiarvo (SD) Ikä vuonna 1964 (v) 37,3 (4,2) Painoindeksi (kg/m 2 ) 25,9 (2,9) Verenpaine mmhg systolinen diastolinen Seerumin kolesterolipitoisuus (mmol/l) interkvartiilirajat Yhden tunnin glukoosirasituskokeen arvo (mmol/l) Tupakoivia tai tupakoinnin lopettaneita (%) 136 (16) 86 (11) 6,6 (1,2) 5,8 7,3 6,3 (1,9) 44,9 T a u l u k k o 2. Tähtimerkkien jakauma Helsingin Johtajatutkimuksen aineistossa. Merkki Syntymäaika Miehiä Keskimääräinen ikä v Oinas ,5 Härkä ,7 Kaksoset ,9 Krapu ,7 Leijona ,9 Neitsyt ,8 Vaaka ,9 Skorpioni ,0 Jousimies ,3 Kauris ,9 Vesimies ,7 Kalat ,8 Pisimmillään 41 vuoden seuranta-aikana aineiston miehistä kuoli (40,6 %). Kuolemanriskin ja tähtimerkin välillä ei todettu mitään systemaattista yhteyttä ja logrank p oli suuri, 0,8 (kuva 1). Myöskään symbolisen elementin ja kuolleisuuden välillä ei ollut yhteyttä, p = 0,7 (kuva 2). Selvitimme vielä kuolleisuuden ja syntymävuodenajan mahdollista yhteyttä, ja tällöin saatiin viite ylikuolleisuudesta seurannan loppuvaiheessa niiden ryhmässä, jotka olivat syntyneet syys marraskuussa (p = 0,3, kuva 3). Ero syksyllä syntyneiden ja muiden välillä oli juuri ja juuri tilastollisesti merkitsevä (p = 0,04). Pohdinta Tämä tutkimus jatkaa osaltaan Duodecimin joulunumeron oululaista tähtimerkkeihin liittyvää tutkimusperinnettä. Vuonna 1998 osoitettiin tähtimerkin ja lääkäreiden tieteellisen tuotannon välinen mielenkiintoinen yhteys (Räsänen ym. 1998). Ihmiselämän ennusteen kannalta tähtimerkillä ei kuitenkaan oman tutkimuksemme mukaan ole vaikutusta. Tämän nyt jo iäkkään miesjoukon pitkä seuranta osoittaa, ettei horoskooppimerkillä ole mitään yhteyttä kuolemanvaaraan yli 40 vuoden seurannassa. Tulokset perustuvat suureen, sosioekonomiselta taustaltaan yhdenmukaiseen miesjoukkoon, joka oli seurannan alkaessa terve ja työssä käyvä eikä käyttänyt säännöllistä lääkitystä. Näiltä osin tähtimerkin ja kuolleisuuden välisiä yhteyksiä mahdollisesti sekoittavat tekijät (sosiaaliryhmä, lääkkeet, sairaudet) on ainakin alkuvaiheessa pitkälle eliminoitu. Kuolleisuusseuranta on luotettavaa ja perustuu kansallisten rekisterien käyttöön. Ennustaako tähtimerkki kuolemanriskiä? 2855
4 Kokonaiskuolleisuus 1,0 K u v a 1. Kokonaiskuolleisuus tähtimerkin mukaan. Logrank p ilmaisee tilastollisen eron eri ryhmien välillä. 0,5 Logrank p = 0,8 0, Seurantavuodet Kokonaiskuolleisuus 1,0 K u v a 2. Kokonaiskuolleisuus symbolisen elementin (tuli, maa, vesi ja ilma) mukaan. Logrank p ilmaisee tilastollisen eron eri ryhmien välillä. 0,5 Logrank p = 0,7 0, Seurantavuodet Kokonaiskuolleisuus 1,0 0,5 Logrank p = 0,3 Syksy Kevät Talvi Kesä K u v a 3. Kokonaiskuolleisuus syntymävuodenajan mukaan. Logrank p ilmaisee tilastollisen eron eri ryhmien välillä. 0, Seurantavuodet 2856 T. E. Strandberg ja M. Strandberg
5 Koska aineiston miehiä on alettu seurata vasta keski-iässä (keskimäärin 38 vuoden iästä) ns. survival bias on mahdollinen selitys negatiivisille tuloksille. Näin tulokset eivät sulje pois mahdollisuutta, että tähtimerkki ennustaisi nuorempien tai vastasyntyneiden kohtaloa. Näillä tuloksilla emme siis voi välttämättä horjuttaa monien opiskelijoiden todettua luottamusta horoskooppeihin. Tässä tutkimuksessa ei myöskään ollut mukana naisia, jotka kuitenkin lienevät horoskooppien säännöllisimpiä lukijoita. Syntymän ajankohdan yhteyttä sairauksiin ja elinikään on pohdittu tieteellisesti lähes 70 vuoden ajan, ensimmäisen kerran, kun Ellsworth Huntington vuonna 1938 julkaisi väitöskirjansa Season of birth: its relation to human abilities. Viime aikoinakin aiheesta on julkaistu useita tutkimuksia. Underwood (1991) totesi Tyynenmeren saaren väestössä syntymäajankohdan liittyvän moniin elämän tapahtumiin, mm. lasten kuolemanriskiin. Itävallassa ja Tanskassa tehtyjen väestötutkimusten mukaan elinikä oli pisin niillä, jotka olivat syntyneet syys joulukuussa, ja Australiassa kuusi kuukautta myöhemmin syntyneillä (Dolbhammer 1999, Dolbhammer ja Vaupel 2001). Samantyyppisiä tuloksia on saatu Ukrainasta (Vaiserman ym. 2002). Taustalla on arveltu olevan ravinnon saantiin ja myös ns. kohorttiefektiin liittyviä syitä. Yhteydet ovat olleet vanhoissa kohorteissa selvempiä. Ruokateoriaa vastaan puhuvat kuitenkin Gambiasta Afrikasta saadut tulokset. Vaikka vuodenaikaerot ravinnon saatavuudessa ovat hyvin selviä, nälkäisen ja kylläisen vuodenajan eroa ei todettu kroonisiin sairauksiin liittyvissä muuttujissa (Moore ym. 2001). Yksi mahdollinen mekanismi on lämpötila. Brittiläisessä naisia koskevassa väestötutkimuksessa todettiin kylmänä vuodenaikana syntyneillä olevan suurempi riski sepelvaltimotaudin, insuliiniresistenssin ja dyslipidemian kehittymiselle (Lawlor ym. 2004). Johtajatutkimuksenkin analyysissä saatiin viitettä myöhemmästä ylikuolleisuudesta syksyllä syntyneillä (kuva 3) eli niillä, joiden varhaislapsuus ajoittui kylmään vuodenaikaan. Tässäkin tapauksessa p-arvo oli kuitenkin melko vaatimaton, joten sattuman osuus on otettava huomioon. Emme siis todenneet vakuuttavia eroja kuolleisuuden ja syntymäajan välillä. Syynä voi olla liian lyhyt seuranta-aika koko elinkaaren arvioimiseksi:»vasta» alle puolet kohortista on kuollut. Toisaalta kaikki miehet kuuluivat ylimpään sosiaaliryhmään, mikä saattaa olla tasaamassa eroja. Koska suomalaiset lienevät paremmin varustautuneita kylmyyteen, voi myös tämä seikka häivyttää eroja kylmänä ja lämpimänä vuodenaikana varhaislapsuuttaan elävien välillä. Päätelmät Tämänkään tutkimuksen mukaan astrologia ei ole tiedettä, ja sen jatkuvalle suosiolle täytyykin olla muita perusteita. Selvityksemme viesti ja tärkein opetus on pohjimmiltaan vakava. Ainakin keski-ikäisten miesten kannattaa kuolemanriskiään arvioidessaan ennemminkin esimerkiksi mittauttaa kolesteroliarvonsa kuin lukea horoskooppeja. Ennustaako tähtimerkki kuolemanriskiä? 2857
6 * * * Helsingin Johtajatutkimukseen on eri vaiheissa saatu taloudellista tukea Sydäntutkimussäätiöltä sekä Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiöltä. Tätä tutkimussuunnitelmaa ei kuitenkaan ole koskaan esitetty apuraha-anomusten perusteena. Johtajatutkimuksen nykyiseen tutkimusryhmään kuuluvat: Tatu A. Miettinen, Kaisu Pitkälä, Kirsi Rantanen, Veikko Salomaa, Arto Strandberg, Timo Strandberg ja Reijo Tilvis. Sidonnaisuudet Kirjoittajista toinen (TS) on oinas, ja Räsäsen ym. (1998) tutkimuksen mukaan julkaisujen impaktiluvut ovat suurimmat tähän merkkiin kuuluvilla. Toinen kirjoittajista (MS) on kala, joka em. tutkimuksen mukaan julkaisee vähän ja huonoissa lehdissä. Tämä julkaisu osoittanee horoskoopin epäluotettavuuden tässäkin asiassa. Kumpikaan kirjoittaja ei lue horoskooppeja tai ei ainakaan myönnä uskovansa niihin. Kirjallisuutta Austin PC, Mamdani MM, Juurlink DN, Hux JE. Testing multiple statistical hypotheses resulted in spurious associations: a study of astrological signs and health. J Clin Epidemiol 2006;59: Barker DJ. The origins of the developmental origins theory. J Intern Med. 2007;261: Doblhammer G. Longevity and month of birth: evidence from Australia and Denmark. Demogr Res 1999;1:1 22. Doblhammer G, Vaupel JW. Lifespan depends on month of birth. Proc Natl Acad Sci USA 2001;98: Gurm HS, Lauer MS. Predicting incidence of some critical events by sun signs the PISCES Study. ACC Curr J Rev 2003; 12:22 4. Hunt D. You, your stars and your partner. Jäntti S, suom. Tähdet kertovat millainen olet ja kuka on se oikea. 7. painos. Juva: WSOY, Huntington E. Season of birth: its relation to human abilities. New York: John Wiley and Sons, ISIS-2 Collaborative Group. Randomized trial of intravenous streptokinase, oral aspirin, both, or neither among cases of suspected acute myocardial infarction: ISIS-2. Lancet 1988;2: Kala R. Mitä lääkkeiden mega-tutkimukset opettavat? Duodecim 1995;111:671. Lawlor DA, Davey Smith G, Mitchell R, Ebrahim S. Temperature at birth, coronary heart disease, and insulin resistance: cross-sectional analyses of the British women s heart and health study. Heart 2004;90: Moore SE, Halsall I, Howarth D, ym. Glucose, insulin and lipid metabolism in rural Gambians exposed to early malnutrition. Diabet Med 2001;18: Rapola J. Uskotko joulupukkiin? Duodecim 1994;110:2039. Räsänen P, Hakko H, Nieminen P. Tähdet kertovat, kuka EVO-lahjat saa. Duodecim 1998;114:2467. Strandberg TE, Salomaa VV, Vanhanen HT, Naukkarinen VA, Sarna SJ, Miettinen TA. Mortality in participants and non-participants of a multifactorial prevention study of cardiovascular diseases. A 28-year follow-up of the Helsinki Businessmen Study. Br Heart J 1995;74: Strandberg TE, Strandberg A, Rantanen K, Salomaa V, Pitkälä K, Miettinen TA. Kolesteroli, kuolemanvaara ja elämänlaatu vanhuusiässä. Suom Lääkäril 2005;48: Underwood JH. Seasonality of vital events in a Pacific island population. Soc Biol 1991;38: Vaiserman AM, Collinson AC, Koshel NM, ym. Seasonal programming of adult longevity in Ukraine. Int J Biometeorol 2002;47: TIMO E. STRANDBERG, professori timo.strandberg@oulu.fi Oulun yliopisto, kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos ja OYS:n yleislääketieteen yksikkö PL Oulun yliopisto MARIA STRANDBERG, opiskelija Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, sosiaali- ja terveysala ja HYKS:n yleissisätautien ja geriatrian klinikka HUS 2858
Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?
Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotHelsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus
Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotSydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotSosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.
Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,
LisätiedotMeidän koulu -kysely. Isojoen Koulukolmio 6-9.lk Niko Halkola 8.lk
Meidän koulu -kysely Isojoen Koulukolmio 6-9.lk Niko Halkola 8.lk Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Tulokset...4 2.1 Sukupuoli...4 2.2 Luokka...4 2.3 Silmien väri... 2.4 Koulumatkan pituus... 2. Horoskooppi...6
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotSepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.
LisätiedotSuomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan
Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2
LisätiedotGeriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotMeidän koulu.»isojoen koulukolmio«milja Forsman
Meidän koulu»isojoen koulukolmio«milja Forsman 31.5.2016 Sisällysluettelo Meidän koulu...1 1. Johdanto...3 2. Tulokset...4 2.1 Sukupuoli?...4 2.2 Luokka?...4 2.3 Silmien väri?...5 2.4 Koulumatkan pituus?...5
LisätiedotKananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa
Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen
LisätiedotTutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla
Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,
LisätiedotMitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta
Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä
LisätiedotLower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät
Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Sidonnaisudet Entinen työnantaja: Suomen Sydänliitto ry. Osakeomistus: RemoteA Oy, PlusTerveys
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotFINRISKI-tutkimus: Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun
alkuperäistutkimus Erkki Vartiainen LKT, professori, ylijohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimiala Katja Borodulin FT, dosentti, erikoistukija Jouko Sundvall
LisätiedotKeski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen
Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää
LisätiedotMitä raskausdiabeteksen jälkeen?
Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet
LisätiedotTerveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen
Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa Professori Tiina Laatikainen 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin
LisätiedotKohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016
Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)
LisätiedotVerenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota
Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy
LisätiedotMiten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin
LisätiedotSosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus
Sosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus Mahdollisuus käyttää terveydenhuollon palveluita maksukyvystä riippumatta on tärkeä terveyspoliittinen tavoite. Terveyspalvelujen saatavuutta on usein
LisätiedotMeidän koulu. Isojoen koulukolmio 6-9lk. Saima Herrala 8lk
Meidän koulu Isojoen koulukolmio 6-9lk Saima Herrala 8lk 24..216 1 Sisällysluettelo Meidän koulu...1 1. Johdanto...3 2. Tulokset...4 2.1 Sukupuoli...4 2.2 Luokka...4 2.3 Silmien väri... 2.4 Koulumatkan
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotLiite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa
Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan
Lisätiedottieteellisen tutkimuksen tikapuut
tieteellisen tutkimuksen tikapuut Ari Uusaro Dosentti, MHSc (Epid), apulaisylilääkäri KYS, Ensihoito, päivystysalue ja tehohoito ari.uusaro[a]kuh.fi Tero Martikainen LT, erikoistuva lääkäri KYS, Ensihoito,
LisätiedotKala osana terveellistä ja kestävää ruokavaliota
Kala osana terveellistä ja kestävää ruokavaliota Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden
LisätiedotUni ja ikääntyminen. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Uni ja ikääntyminen Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Science 2013;342:373-7. Tältä näyttää uni. Unessa on monta vaihetta mutta
LisätiedotKASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO
KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st
LisätiedotSosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä
Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö
LisätiedotTALVI JA IHMISEN TERVEYS
TALVI JA IHMISEN TERVEYS Talvitutkimuspäivät 26-27..2009 Simo Näyhä Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Työterveyslaitos Paleltumat Vuodenaika, lämpötila ja sairaudet Finriski-kylmätutkimus HYPOTERMIAKUOLLEISUUS
Lisätiedot1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT
1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit
LisätiedotSuomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013
Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve
LisätiedotRiittäkö opiskelijoiden työkunto?
Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Tuloksia ja ennusteita Stadin AO:n Kehon kuntoindeksi - testeistä vuosilta 2014 ja 2015 LIIKKUVA KOULU LAAJENEE KOHTI AKTIIVISIA OPISKELUYHTEISÖJÄ torstai 1.12.2016 Paasitorni,
LisätiedotUudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?
Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit
LisätiedotLiikunta edistää keski-ikäisten terveyttä
Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön
LisätiedotSVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä
SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus
LisätiedotKaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat
Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotFinland, Data Sources Last revision: 01-11-2011
Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011 LIVE BIRTHS Live births by age/cohort of mother 1976-1981: Väestö 1976-1981 Osa I, Väestörakenne ja väestönmuutokset, Koko maa ja läänit. Suomen Virallinen
LisätiedotRavinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö
Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset
LisätiedotMitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen
LisätiedotMeidän koulu. Isojoen koulukolmio luokat 6-9. Eveliina Huhtala 8.lk
Meidän koulu Isojoen koulukolmio luokat 6-9 Eveliina Huhtala 8.lk Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Tulokset...4 2.1 Sukupuoli...4 2.2 Luokka...4 2.3 Silmien väri... 2.4 Koulumatkan pituus... 2. Horoskooppimerkki...6
LisätiedotHbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija
HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, % vaiko mooli? Eli olemmeko vielä vanhassa 1960-luvun ajatusmaailmassa mg% vaiko uudessa mmol/l
LisätiedotTAPAUS-VERROKKITUTKIMUS
TAPAUS-VERROKKI TUTKIMUKSEN TYYPIT JA TULOSTEN ANALYYSI Simo Näyhä Jari Jokelainen Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksen jatkokoulutusmeeting.3.4.2007 TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS Idea Tutkimusryhmät
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotKansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen
Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 310505 7.6.2005 1 Valitut painopistealueet Kansantautien ja terveyden geenitausta Mikrobit ja
LisätiedotKenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?
Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen
LisätiedotIkääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011
Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri
LisätiedotTHL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013
Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) Hedelmöityshoitotilastoinnin tiedonkeruun tietosisältö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista sähköisellä tiedonkeruulomakkeella,
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotTerveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL
Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat
LisätiedotDiabetespotilaiden hoitotasapaino FINRISKI 2012 -väestötutkimuksessa
Alkuperäistutkimus tieteessä Pia Pajunen LT, dosentti, erikoislääkäri diabeteksen ehkäisyn yksikkö Kansaneläkelaitos, Etelä-Suomen vakuutusalue Tiina Laatikainen LT, professori Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen
LisätiedotTaivaan merkit. To klo 16.50 18.20 Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26 FM Jussi Tuovinen
Taivaan merkit To klo 16.50 18.20 Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26 FM Jussi Tuovinen Luentosarjan idea Eläinradan 12 tähtikuviota ovat varmasti tunnetuimpia taivaan tähtikuvioita ja niihin on
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
Lisätiedotr = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.
A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät
LisätiedotLataa Liikuntalääketiede. Lataa
Lataa Liikuntalääketiede Lataa ISBN: 9789516564015 Sivumäärä: 699 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.84 Mb Liikuntalääketiede on uusimpaan tieteelliseen näyttöön perustuva alan oppi- ja käsikirja. Liikuntalääketieteellisen
LisätiedotAvaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,
Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen
LisätiedotMitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?
Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Jenni Kulmala TtT, Erikoistutkija Hyvä vanhuus? Millainen? Kenen mielestä? Terve vanheneminen? Aktiivinen vanheneminen? Onnistunut vanheneminen? Terveysgerontologinen
LisätiedotLiikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa
Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotKeramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT
Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.
LisätiedotGERIATRIA. Vastuuhenkilö Prof. Reijo Tilvis KLL/Geriatrian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, HUS Puh. (09) ,
2009 11 GERIATRIA Vastuuhenkilö Prof. Reijo Tilvis KLL/Geriatrian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS Puh. (09) 471 73815, reijo.tilvis@helsinki.fi - on pystyttävä hoitamaan vanhuspotilaita, joiden
LisätiedotLiite II. ema:n esittämät tieteelliset johtopäätökset ja perusteet valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiselle
Liite II ema:n esittämät tieteelliset johtopäätökset ja perusteet valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiselle 62 Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä arvioinnista, joka koskee
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotAlueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013
Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä- 2013 www.thl.fi Matti Rekiaro 11.2.2015 ATH 2012 2014 Kansallinen tutkimus Vastanneita Koko maa 95 000 (vastausosuus 53 %) Seinäjoki 1020 (53 %),
LisätiedotKausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä
Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29
LisätiedotKuuttiset. Tiistai. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti
Kuuttiset Tiistai Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Hiphei kaikki ihanat leiriläiset! Eilen saatiin leiri avattua leiri komeasti leiripäällikkö Marko Pousin ja kunnallisneuvos
LisätiedotSeerumin suurentunut kolesterolipitoisuus on
Alkuperäistutkimus Miesten LDL-partikkelit ovat pienikokoisempia ja aterogeenisempia kuin naisten Matti Nikkilä, Timo Pitkäjärvi, Pekka Laippala, Timo Koivula, Tiina Solakivi, Terho Lehtimäki, Hannu Jokela,
LisätiedotFINRISKI-tutkimus 2007 ja 2012: Riskiryhmien kolesterolilääkitys vaatii tehostamista
Alkuperäistutkimus Erkki Vartiainen LKT, professori, ylijohtaja THL, terveyden ja hyvinvoinnin toimiala erkki.vartiainen@thl.fi Tiina Laatikainen LT, tutkimusprofessori Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen
LisätiedotWHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa
WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa
LisätiedotRUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto
RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka 25.4.2019 I Jouni Tuomisto Tautitaakan käsite 1/2 Tautitaakka (burden of disease, BoD) yhdistää: sairauden takia menetetyt haittapainotetut
LisätiedotPropyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen
Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti
LisätiedotRuotsalainen tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista
Ruotsalainen tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista Eero Lukkari Pari viikkoa sitten julkaistiin loistava tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista ja kuolinsyistä Ruotsissa. Jos se olisi julkaistu
LisätiedotKohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa
Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden
LisätiedotTUOTTEET, JOTKA POISTUVAT VALIKOIMASTA 31.12.2013
TUOTTEET, JOTKA POISTUVAT VALIKOIMASTA 31.12.2013 Eli Syksy/Joulu 2013 kuvaston tuotteet, jotka eivät jatka Talvi/Kevät 2014 kuvastossa. Huomioithan, että osa näistä tuotteista on kausituotteita ja näin
LisätiedotTupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion
Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion yliopistollinen sairaala 1 Tupakointi Tuottaa valtiolle
LisätiedotProteiinien merkitys ihmisten ravitsemuksessa
Proteiinien merkitys ihmisten ravitsemuksessa Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ravitsemustieteiden osasto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotLihavuus ja liitännäissairaudet
Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet
LisätiedotVanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015
Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus
LisätiedotOnko testosteronihoito turvallista?
Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotUUSIN TIETO VAHVISTAA:
Kahvifaktaa ja terveys y h t e e n v e t o j a t i e t e e l l i s i s t ä t u t k i m u k s i s t a 2 4 TUTKITTUA TIETOA Kahvin vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin ASIANTUNTIJA Tutkimusprofessori
LisätiedotRavitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta
Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden
LisätiedotKARDIOLOGIA. Vastuuhenkilö: Prof. Markku Kupari KLL/Sisätaudit/kardiologian klinikka, PL 340, HUS, Puh. (09) ,
2009 11 KARDIOLOGIA Vastuuhenkilö: Prof. Markku Kupari KLL/Sisätaudit/kardiologian klinikka, PL 340, 00029 HUS, Puh. (09) 471 72200, markku.kupari@hus.fi Tavoitteet Kardiologian koulutusohjelman tavoitteena
LisätiedotSydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisy väestöön kohdistuvilla ohjelmilla
Sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisy väestöön kohdistuvilla ohjelmilla SBU:n (Statens beredning för utvärdering av medicinsk metodik) sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä käsittelevän systemaattisen
LisätiedotKansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys
Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys 13.09.2013 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi
Lisätiedot