Antti Parpo Sosiaali- ja terveysjohtaja, VTT Rauman kaupunki

Transkriptio

1 Antti Parpo Sosiaali- ja terveysjohtaja, VTT Rauman kaupunki

2 Tausta Sosiaaliturvamenot tulevat kasvamaan tulevaisuudessa. Merkittävin syy menojen kasvuun on väestön ikääntyminen Sosiaaliturvan rahoitus on turvattu vain, mikäli toiminta tehostuu ja talous kasvaa. On arvioitu, että sosiaaliturvan rahoitus edellyttää n. 3 % talouskasvua. Mikäli tämä ei toteudu ja jos kansalaiset eivät ole valmiita rahoittamaan palveluita lisää, joudutaan sosiaaliturvajärjestelmän kattavuutta tai tasoa heikentämään kaupunki 2

3 Kasvavat tarpeet ja kustannukset Terveydenhuollon kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä Monikanavainen rahoitusjärjestelmä Ikääntyvän väestöstä aiheutuva palvelutarpeiden kasvu Terveydenhuollon teknologian kallistuminen Hoitotoimenpiteiden kehittyminen (vrt. keskustelu säästöä tuottavista hoitotoimenpiteistä) Potilaiden muuttuminen asiakkaiksi ja asiakkaiden toiveiden muuttuminen tarpeiksi (vrt. valinnanvapauden kasvattaminen) Sosiaalisten ongelmien muuttuminen lääketieteellisiksi (vrt. erityisopetus, terapiat, työttömien terveydenhuolto, varhainen puuttuminen) Lainsäädännön mukana tuomat oikeudet (vrt. julkinen hammashuollon laajennukset, hoitotakuut) Terveydenhuollon juridsoituminen (vrt. potilastietojen kirjaaminen, kantelut ym.) Palvelunkäyttäjien laatutietoisuuden kasvu Hyvinvointivaltion lapset julkiset palvelut itsestään selvä osa elämää kaupunki 3

4 Terveydenhuollon kustannuskehitys toimialoittain kaupunki 4

5 Terveydenhuollon kustannuskehitys toimialoittain kaupunki 5

6 Kasvavat tarpeet ja kustannukset Sosiaalipalveluiden kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä Vanhusväestön tarpeiden tyydyttäminen Tulonjaon eriarvoisuudesta aiheutuva huono-osaisuuden kasvu Sosiaalisten oikeuksien ja palveluiden laajentuminen (vrt. päivähoito, erityisopetus, iltapäiväkerhot, terapiat, vammaisten palvelut) Talous- ja työttömyyskehitys? Hyvinvointivaltion lapset julkiset palvelut itsestään selvä osa elämää kaupunki 6

7 Lasten lkm Lastensuojelun sijoitukset Suomessa Kodin ulkopuolelle sijoitettuina olleet lapset ja nuoret joista huostassa olleet lapset joista kiireellisesti sijoitettuina olleet lapset 7

8 Vammaispalveluiden kehitys 8

9 Ikääntyneiden palveluiden peittävyys 9

10 % Muistisairaiden osuus (%) palvelumuodoittain 60,0 50,0 40,0 Terveyskeskusten laitoshoito, pitkäaikaishoito Vanhainkoti 30,0 20,0 10,0 Tehostettu palveluasuminen Terveyskeskusten laitoshoito, lyhytaikaishoito Säännöllinen kotihoito 0,

11 Kasvavien palvelutarpeiden tyydyttäminen ilman lisäresursseja Terveydenhuolto Rahoitusjärjestelmään puututtava Asiakkaiden maksuosuuden ja oman vastuun kasvattaminen (vrt. palvelusetelijärjestelmä) Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tiiviimpi yhteistyö Palvelujärjestelmän pysyttäminen nykyisessä laajuudessaan tai laajenemisen jarruttaminen Palvelutarpeiden kasvun rajoittaminen mielipidevaikuttaminen, ennaltaehkäisevätyö Terveydenhuollon perustehtävien kirkastaminen ja medikalisaation jarruttaminen Ikääntyneiden toimintakykyisten elinvuosien lisäämisen tähtäävät toimenpiteet Kuntien välinen yhteistyö skaalaedut? (vrt. PARAS-hanke, näyttö vähäistä) Palvelutarjonnan rajoittaminen Uudet hoitomuodot? (voivat olla myös kalliimpia kuin vanhat) kaupunki 11

12 Kasvavien palvelutarpeiden tyydyttäminen ilman lisäresursseja Sosiaalipalvelut Omatoimisuuden/-vastuun lisääminen Vanhuspalveluissa palvelurakenteen muutokset. Vanhukset laitoshoidosta palveluasumiseen/kotihoitoon Ennaltaehkäisevä työ vaikuttavasti (vrt. lasten koulutusjärjestelmän kehityksen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuoltoon) Palvelujärjestelmän kattavuuden pienentäminen ja uusien palvelumuotojen käyttöönoton pysäyttäminen Palvelutuotannon tehostaminen (vrt. sähköiset palvelut, palveluprosessit jne.) kaupunki 12

13 Kasvavien palvelutarpeiden tyydyttäminen ilman lisäresursseja Toimeentuloturva Ansiotulojen kasvavan kehityksen turvaaminen Vähentää tarvetta turvautua toimeentuloturvaetuuksiin Lisää verokertymää enemmän kuin pääomatulot Työttömien passiivitukien korvaaminen aktiivituilla (vrt. keskustelu osallistavasta sosiaaliturvasta) Aktiivinen toimeentuloturva vähentää syrjäytymistä Aktiivinen toimeentuloturva vähentää kannustinloukkuja kaupunki 13

14 SOTE-palvelurakenteiden uudistamisessa ratkaisun avaimet? Suuremmat järjestämisorganisaatiot ovat taloudellisesti perusteltuja? Vahvistaa palveluiden rahoituspohjaa: Pitää paikkansa, jos alhaisen verotulopohjan kunta liittyy kuntaan, jossa rahoituspohja on hyvällä tasolla Palvelutuotannon säästöt? Lyhyellä aikavälillä kyse on vain samojen kustannusten siirtäminen laajemmalle väestöpohjalle todennäköisesti siten, että erilaisista palvelutasoista valitaan korkeamman tason palvelut (vrt. Paras-hankkeen vaikutukset) Suuremmat järjestämisorganisaatiot ja tuotanto-organisaatiot eivät välttämättä tuota skaalaetuja terveydenhuollossa. Tutkimustulosten mukaan kustannuksia minivoiva väestöpohja perusterveydenhuollon palveluissa on Suomessa (Aaltonen 2009) Erikoissairaanhoidon tiiviimpi kuntaohjaus ja kytkentä perusterveydenhuoltoon hyvin toteutettuna on taloudellisesti perusteltua Skaalaetuja ei aina löydy kunnan peruspalveluista 14

15 SOTE-palvelurakenteiden uudistamisessa ratkaisun avaimet? Hallinnolliset säästöt ja hallinnon tehostuminen Kuntarakenneuudistusta perustellaan hallinnollisilla säästöillä. Perustelu ei ole aukoton, koska suurissa kunnissa hallinto on usein suurempi ja päätöksenteko jähmeämpää kuin pienissä kunnissa Hallinto muodostaa vain pienen osan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menoista (2,9 % vuonna 2010). Hallinnon tehostaminen ei ratkaise kuntatalouden kestävyysongelmaa Organisaation koko korreloi yleensä byrokratian/toiminnan jäykkyyden kasvun kanssa niin yksityisessä kuin julkisessakin organisaatiossa. 15

16 Tulkintoja hyvinvointivaltion kehityksestä Sosiaaliturvaan lähihistoriassa toteutetut lainsäädäntömuutokset palveluissa ovat ainakin teoriassa pääasiassa parantaneet palvelun käyttäjien asemaa Käytännössä palveluiden laatua on samanaikaisesti toisaalla heikennetty tiukan talouskurin takia sopeutumisen sosiaalipolitiikkaa Toimeentuloturvaetuuksien tasoa ei ole lainsäädännöllisin toimin korotettu ansiotulojen nousua vastaavasti yhteys sosiaalisten ongelmien ja kasvavien palvelutarpeiden kanssa (vrt. Pickett & Wilkinson) 16

17 Tulkintoja hyvinvointivaltion kehityksestä Valtion toimenpiteet hyvinvointivaltion ohjauksessa Budjettiohjaus - valtionosuudet Lainsäädäntömuutokset Informaatio-ohjaus: suositukset, suunnitelmat, ohjelmat Rahoitus ei ole seurannut lainsäädännön kehitystä seinät levenivät, sisustaminen unohtui Yhteiskuntaan on muodostunut hyvinvointivaltion alasajon illuusio! Koska rahoitusta ei tulla todennäköisesti tulevaisuudessakaan lisäämään tarvitaan muita jo käytettyjä keinoja: Suositukset, suunnitelmat, ohjelmat 17

18 Tulevaisuuden kuvia - julkinen yksityistyy? Sosiaaliturvajärjestelmän rahoituksen ongelmat näivettävät julkisia palveluja ja edistävät täten yksityisten palvelumarkkinoiden syntyä haluttiin sitä tai ei Tyytymättömyys palveluihin ohjaa yksityisten palveluiden käyttöön Lähimenneisyyden lainsäädäntömuutokset nopeuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon yksityisten markkinoiden kasvua kaupunki 18

19 Hyvinvointivaltion rakentajille pohdittavaksi Kuntakenttä näyttää olevan jokseenkin yksimielinen siitä, että mikäli rahoitusta kuntien perustason hyvinvointipalveluihin ei jatkossa lisätä, palvelujen laadun murentamisen politiikka ja sen myötä eriarvoistuminen jatkuvat. Samaan aikaan kansalaisten vastuu omasta ja läheistensä hyvinvoinnista lisääntyy. Kunnan sosiaalitoimen näkökulmasta voikin kriittisesti todeta, etteivät hyvinvointivaltion rakentajat ole aina muistaneet sen laajentamisen hintaa, joka maksetaan aivan liian usein vanhaa palvelujärjestelmää rapauttamalla. Ja kun sosiaalipolitiikkaa rakennetaan yhä edelleen pala palalta ilman kokonaissuunnitelmaa, on uuden palan rakentanut hetkellinen voittaja, mutta joku toinen - ja lopulta koko sosiaalipoliittinen järjestelmä häviäjä (Palola & Parpo, 2010). kaupunki 19

20 SOTE-johtajan toiveuni PALVELUINNOVAATIOT TALOUSKASVU LÄÄKETIETEEN RATKAISU MUISTISAIRAUKSIIN YHTEISKUNNAN ERIARVOISTUMISEN HIDASTUMINEN JA KÄÄNTYMINEN TASA-ARVOISTUMISEKSI PALVELUIDEN UNIVERSALISUUS kaupunki 20

21 HYVÄÄ YÖTÄ kaupunki 21