Hyvinvointipalvelut. Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja

Transkriptio

1 Hyvinvointipalvelut Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja

2 Kaarinan hyvinvointipalveluiden faktoja Hyvinvointipalveluiden toimiala perustettiin vuonna 2009, kun Piikkiön kunta yhdistettiin Kaarinan kaupunkiin Ennen kuntaliitosta terveyspalveluista vastasi Kaarina-Piikkiö terveydenhuollon kuntayhtymä Hyvinvointipalveluiden toimialaan kuuluvat kunnan järjestämisvastuuseen kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut, kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut, liikuntapalvelut sekä kansalaisopisto Hyvinvointipalveluiden henkilöstömäärä on yhteensä n. 450 Kaarinan kaupunki tuottaa merkittävän osan palveluistaan itse. Ostopalveluiden osuus on suuri vanhuspalveluissa, vammaispalveluissa sekä lastensuojelussa 2

3 Hyvinvointipalveluiden organisaatio 3

4 Hyvinvointipalveluiden sanakirja HYVE = Hyvinvoinnin edistäminen KOVAPA = Kotihoito ja vanhuspalvelut PEVAPA = Perhe- ja vammaispalvelut TEPA = Terveyspalveut 4

5 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvertailua 5

6 Hyvinvointipalveluiden kiillotetut helmet Päihde ja mielenterveyspalveluiden yksikkö Vintti Työttömyyden hoito ja yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Perusterveydenhuollon palvelut (vrt. vastaanottopalvelut) Lastensuojelun painopiste avopalveluissa Kehitysvammaistan palvelut kattavat Vammaispalvelut erittäin kattavat, mutta kustannuksiltaan korkeat Hyvinvoinnin edistämisen rakenteet kunnossa, integrointia muihin palveluihin yhä lisättävä Vanhuspalveluiden monimuotoisuus ja rakennemuutos Laitoshoito, tehostettu palveluasuminen, palveluasuminen, kotihoito, omaishoito, perhehoito (seniorien perhekylä), palvelusetelit Vanhuspalveluiden laatutaso korkealla ja kattavuuskin kohtuullisen hyvällä tasolla 6

7 Vintti Monialainen päihde- ja mielentereveyspalveluiden yksikkö Psykiatri, psykiatrinen sairaaanhoitaja, sosiaalityöntekijä, päihdetyöntekijä, ohjaaja Vintin tavoitteena on tarjota päihde- ja mtpalvelut monialaisesti yhdestä paikasta, hoitaa palvelut perustasolla ja vähentää kalliiden erikoissairaanhoidon palveluiden tarpeita. Terveyspalvelut, toimeentulotuki, Nappi ja Plätty, Kasevan Kiesi 7

8 Työttömyyden hoito Vahva yhteistyö yhdistysten kanssa Kaarinan Työttömät ry Pajamestarit Yhteistyö sivistyspalveluiden kanssa Etsivä nuorisotyön hyödyntäminen Pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste prosenttia tulos ollut Suomen korkeimpia Työttömien osallistaminen/aktivoiminen on yksi tärkeimpiä aikuistuvien nuorten ja 8 aikuisten ennaltaehkäisevä palvelumuoto

9 Lastensuojelun painopiste avopalveluissa Perhetyön merkitys suuri Sijoituksissa painopiste siirretty laitoksista perhehoitoon Ennaltaehkäisevän työn merkitys suuri (Räpsä, Valomerkki) Lähivuosina lisätty monialaista verkostotyötä, jossa tavoitteena on ollut nivoa tiiviimmin yhteen lastensuojelu, perheneuvonta, neuvola ja kouluterveydenhuolto, nuorisotyö, sivistyspalvelut Intensiivinen perhetyö otettu käyttöön vuonna 2012 vastauksena lisääntyneisiin lastensuojelun sijoituksiin 9

10 Perusterveydenhuollon palvelut Perusterveydenhuollon asema suomalaisessa terveydenhuollossa heikentynyt 90-luvulta alkaen Kaarinan perusterveydenhuollon taso hyvä verrattuna muihin kuntiin (diabeteshoito, päihde ja mt-palvelut, tk-sairaala, kansanterveys ja terveyden edistäminen Palvelut ovat kattavat ja työvoiman saatavuus kohtuullisella tasolla Terveyskeskussairaalan vuodepaikkojen määrää on vähennetty ja painopiste on siirtynyt pitkäaikaishoidosta akuuttiin hoitoon Kitkakohdat vastaanottotoiminnassa 10

11 Vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelut monimuotoisia Tavoitteena on ollut kodin omainen hoito ja hoiva, ympärivuorokautisen hoidon rajaaminen ja laitoshoidon supistaminen Vanhuspalveluiden kasvu kanavoitu lähihistoriassa suurelta osin ostopalveluihin erityisesti tehostetussa palveluasumisessa Oman palvelutuotannon laatutaso korkealla ja laatutason seuranta ostopalveluissa toimii 11

12 Kiillottamattomat helmet Terveyskeskuksen vastaanottotoiminta kestää vertailun, mutta ei vastaa kuntalaisten odotuksia Vammaispalveluiden kokonaisuus, kestää laatuvertailun, mutta ei talousvertailua Vanhuspalveluiden rakenteet, monimuotoisuus saavutettu, kotihoidon osuutta yhä kasvatettava, palvelutarve kasvava 12

13 Miltä näyttää vuosi 2013? 13

14 Hyvinvointipalveluiden talous PERUSTURVALAUTAKUNTA TP11 MTA12 HKE2013 TA2013 TA13/12 Tuotot ,8 % Kulut ,7 % Kate ,6 % ERIKOISSAIRAANHOITO TP11 MTA12 HKE2013 TA2013 TA13/12 Tuotot Kulut ,9 % Kate ,9 % KANSALAISTOIMINNAN LAUTAKUNTA TP11 MTA12 HKE2013 TA2013 TA13/12 Tuotot ,0 % Kulut ,6 % Kate ,9 % 14

15 Hyvinvointipalveluiden TA 2013 Kulujen kasvu suurta pääosin vuoden 2012 talousarvion toteutuman takia Talousarviolla tähdätään Suurelta osin nykyisten tasoisten palveluiden turvaamiseen Terveyspalveluissa perusterveydenhuollon tason parantamiseen (vrt. päätökset päivystyksestä) Toiminnallisiin ja rakenteellisiin uudistuksiin, joissa huomioitu palveluiden vaikuttavuus ja taloudellisuus (lastensuojelu, vanhuspavelut) Nykyistä taloudellisemmin toimiviin vammaispalveluihin 15

16 Toiminnallisia muutoksia PEVAPA Panostuksia ennaltaehkäisyyn Olkkari-hanke (KASTE II-rahoitus) Opiskeluterveydenhuollon lisäpanostus (vrt. AVI) Kuljetuspalvelu-uudistus Vammaispalveluiden kriteerien arviointi ja yhdenmukaistaminen valtakunnallisten käytäntöjen mukaisiksi Taloustietoisemman johtamisen sisäänajo Työttömien aktivoinnin lisääminen 16

17 Toiminnallisia muutoksia KOVAPA Kodinomainen hoiva ja hoito. Lisäyksiä Perhehoitoon Omaishoitoon Kotihoitoon (kaksi hoitajaa) Kotihoidon palveluseteli Lisäyksiä Tehostettuun palveluasumiseen Ostopalvelut Palvelusetelit 17

18 Toiminnallisia muutoksia TEPA Seudullinen yhteispäivystys Solu-mallin luominen vastaanottotoimintaan Kotisairaalan kehittäminen ja käyttöönotto HYVE Palvelutaso pysyy ennallaan Sisällöllistä kehittämistä 18

19 Miltä näyttää tulevaisuus? 19

20 Onko se tätä?

21 Palveluiden kustannusskenaarioita Skenaario Kaarinan kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksista juoksevin hinnoin, /vuosi, inflaatio-oletus 2,5 % Harmonisoitu TA Sosiaalipalvelut Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Yhteensä Skenaario Kaarinan kapungin sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksista juoksevin hinnoin, /vuosi, inflaatio-oletus 2,5 % Harmonisoitu Sosiaalipalvelut Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Yhteensä Nykyjärjestelmän ylläpito edellyttää noin 5 prosentin kustannusten kasvua vuosittain, jos inflaatio on 2,5 prosenttia 21

22 Palveluiden kustannuskenaarioita ikäryhmittäin Milj Vuosi Resurssilisäyksistä noin puolet tulee kohdentaa yli 65- vuotiaille. Tarve ikääntyneiden palveluiden lisäresurssointiin kasvaa kiihtyvästi koko tarkasteluajanjakson 22

23 Johtopäätöksiä Kaarinan sosiaali- ja terveydenhuollon talousskenaariosta Sosiaali- ja terveyspalveluiden nykyinen taso Kaarinassa voidaan turvata n. 5 % kustannusten kasvulla oletuksella, että: inflaatio ei nouse yli 2,5 %:n tason lainsäädäntö ei tuo lisävelvoitteita yhteiskunnalliset ongelmat eivät oleellisesti muutu palvelut tuotetaan nykyisellä rakenteella ja nykyisellä tuottavuuden asteella yli puolet kustannusten kasvusta tulee kohdentaa ikääntyneiden palveluihin sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvun painaminen alle 5 prosentin voidaan saavuttaa vain tuottavuutta kasvattamalla tai palveluiden tasoa tai kattavuutta heikentämällä. 23

24 Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuuden suunnittelun lähtökohdat Nykyjärjestelmän ylläpitäminen on vaikeaa, mikäli hoidon ja hoivan tarve pysyy yksilöillä nykyisen kaltaisena sosiaaliset ongelmat eivät syvyydeltään tai määrältään alene talouskasvu ei riitä turvaamaan palveluiden rahoitusta mikäli hyvinvointivaltion rakentamisen perusperiaatteet eivät tulevaisuudessa muutu 24

25 Sosiaali- ja terveyspalvelut muutoksen puristimessa Sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä kasvaa Väestön ikääntyminen Kasvavat laatuvaatimukset Sosiaali- ja terveyspalveluiden kirjo (tarjonta) kasvaa Lainsäädäntö Sosiaali- ja terveydenhuollon intressiryhmät ja henkilöstö Yhteiskunnassa määritellyt uudet tarpeet Medikalisaatio, uudet hoitomuodot ja palvelut Palvelutuotannon osaamistaso ja koulutustasovaatimukset kasvavat Teknologian voimakas kehittyminen sähköiset palvelut Palveluiden tuotantotavat moninaistuvat. Yksityinen sektori kasvaa Palveluiden juridistoiminen ja valvonnan tehostuminen Hankintaosaaminen, sopimusosaaminen Resurssit eivät seuraa palveluiden kysynnän eikä järjestelmän laajenemisen kasvua 25

26 Tulkintoja hyvinvointivaltion kehityksen vaikutuksista Hyvinvointivaltion palvelut laajenevat ja rapautuvat Valtion toimenpiteet hyvinvointivaltion ohjauksessa Budjettiohjaus - valtionosuudet Lainsäädäntömuutokset Informaatio-ohjaus: suositukset, suunnitelmat, ohjelmat Rahoitus ei ole seurannut lainsäädännön kehitystä seinät levenivät, sisustaminen unohtui Yhteiskuntaan on muodostunut hyvinvointivaltion alasajon illuusio! Koska rahoitusta ei tulla todennäköisesti tulevaisuudessakaan lisäämään tarvitaan muita jo käytettyjä keinoja: Suositukset, suunnitelmat, ohjelmat 26

27 Oraakkelien skenaarioita hyvinvointiyhteiskunnasta (Kelan tutkimusosasto) Velan pienentäminen Verojen korotus Ei Kyllä Ei Kuihtuminen Kehittäminen Kyllä Alasajo Kuihtuminen 27

28 Sosiaaliturvajärjestelmän lainsäädäntömuutoksia Sosiaaliturvaan lähihistoriassa toteutetut lainsäädäntömuutokset palveluissa ovat ainakin teoriassa pääasiassa parantaneet palvelun käyttäjien asemaa Käytännössä palveluiden laatua on samanaikaisesti toisaalla heikennetty tiukan talouskurin takia sopeutumisen sosiaalipolitiikkaa Toimeentuloturvaetuuksien tasoa ei ole lainsäädännöllisin toimin korotettu ansiotulojen nousua vastaavasti, toimeentuloturva jäänyt jälkeen % ansiotulojen kehityksestä verrattuna tilanteeseen 90-luvun puolivälissä 28

29 Vammaispalveluiden kehitys 29

30 Ikääntyneiden palveluiden peittävyys 30

31 Muistisairaiden osuus (%) palvelumuodoittain 60,0 50,0 40,0 Terveyskeskusten laitoshoito, pitkäaikaishoito Vanhainkoti % 30,0 20,0 10,0 Tehostettu palveluasuminen Terveyskeskusten laitoshoito, lyhytaikaishoito Säännöllinen kotihoito 0,

32 Hoitoon pääsy terveyskeskuksissa prosenttia terveyskeskuksista ilmoitti, että asiakkailla on ajoittain ongelmia päästä lääkärin vastaanotolle 15 prosenttia terveyskeskuksista ilmoitti, että asiakkailla on ajoittain ongelmia päästä hoitajan vastaanotolle 18 prosenttia terveyskeskuksista ilmoitti, että asiakkailla on vähintäänkin ajoittain ongelmia tarjota hammashoitoa 6 kuukauden sisällä hoidon tarpeen arvioinnista Suun terveydenhuollossa on jonoja 51 prosentilla 32 terveyskeskuksia

33 Palveluiden käyttäjän oikeuksien toteutuminen Palveluiden käyttäjillä mahdollisuudet saada lakisääteisiä palveluita vaikeutuneet sopeutumisen sosiaalipolitiikkaa Odotusajat Tiukentuneet asiakaskriteerit Asiakkaiden omatoimisuuden ja valinnanvapauden korostaminen (terveydenhuoltolaki, palveluseteli) Ilman riittävää rahoitusta on ilmeistä, että riski hyvinvointivaltion juridisoitumiseen lisääntyy Entistä tietoisemmat asiakkaat tai asiakkaiden omaiset hakevat oikeuksia oikeusistuinten kautta Ehdotukset asiakkaiden oikeusturvan kohentamisesta edistävät osaltaan juridistoimisen kehitystä 33

34 Kaarinan tapa sopeutua (1) Rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset (1) Lastensuojelussa perhehoidon suosiminen laitoshoidon sijaan Lastensuojelussa painotuksena vaikuttava ennaltaehkäisevä työ Olkkari-projekti Lastensuojelun prosessit ja yhteistyö Kotihoidon palauttaminen lastensuojeluun? 10 luokka käyttöön Kaarinassa Intensiivinen perhehoito Lapsiperheiden kotihoito (palveluseteli) 34

35 Kaarinan tapa sopeutua (2) Rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset (2) Vanhuspalveluissa rakenteet lähemmäs suosituksia, kohti kodinomaista hoivaa kiihdytetyllä muutoksella Ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoito (seniorien perhekylä) Toiminnanohjausjärjestelmä kotihoitoon Perusterveydenhuollossa erityisosaamisen kasvattaminen harkitusti Piikkiön päivystyksen lakkauttaminen Hyvinvoinnin edistämisen palvelut tukemaan tiiviimmin muita sote- ja sivistyspalveluita (kansalaisopisto, nuorisopalvelut, kulttuuripalvelut) 35

36 Kaarinan tapa sopeutua (3) Leikkaukset: asiakasmäärien supistaminen kaikilla vastuualueilla Vanhuspalveluissa saantikriteerien kiristäminen kotihoidossa, tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa. Vaikea toteuttaa!!! Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut vain vaikeasti vammaisille, vanhusasiakkaat palveluliikenteelle 36

37 Kaarinan tapa sopeutua (4) Perusterveydenhuollossa erityisosaamisen kasvattaminen harkitusti Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiiviimpi yhteistyö yhteispäivystyksen kautta (sote-uudistus?) Kiinteistöistä luopumiset (leirintäalueet) Resurssien uudelleen kohdentamiset organisaatiossa Lakisääteisten palveluiden priorisointi Oletettavasti vaikuttavien ennaltaehkäisevien palveluiden priorisointi Palveluiden lopettamispäätökset? Tuottavuuden kasvattaminen (rajallinen mahdollisuus) 37

38 Ongelmia ratkottavaksi Säästämisen vaikeus Väärässä kohdassa tehdyt säästöt voivat näkyä muissa palveluissa lisäkustannuksina. Säästämättömyyskään ei kuitenkaan säästä Katsotaanko historiaa? Järjestelmä oli edullisempi vanhalla palvelujärjestelmällä, jossa palveluiden kirjo oli nykyistä pienempi Olennaisia kysymyksiä: Mikä ennaltaehkäisevistä palveluista on vaikuttavaa ja mikä ei? Onko panos-hyötysuhde ennaltaehkäisevissä palveluissa aina kohdallaan? 38

39 Talousongelmien selitys löytyy myös ulkoa sote palveluiden lainsäädäntömuutoksia Vuosi SOSIAALITURVA LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSIA Velvoite kuntouttava työtoiminnan 2001 järjestämisestä Velvoite sosiaaliasiamiespalveluiden järjestämisestä Velvoite ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisestä Julkisen hammashuollon laajennus koskemaan 1946 jälkeen syntyneitä Omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien määrän muutos 1:stä :een Kunnan järjestettävä omaishoitajille tapaturmavakuutus Toimeentulotuen etuoikeutetun tulon lakikokeilu Julkisen hammashuollon laajennus koskemaan kaikkia ikäryhmiä 2003 Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville subjektiivinen oikeus päivähoitoon Sosiaalinen luototus osaksi kunnan sosiaalityötä 2004 Kunnille rajoituksia maksujen perintään omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana järjestettävistä palveluista 39

40 Talousongelmien selitys löytyy myös ulkoa sote palveluiden lainsäädäntömuutoksia Vuosi SOSIAALITURVA LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSIA 2005 Toimeentulotuen etuoiketeutun tulon lakikokeilua jatketaan Kiirrettömän hoidon hoitotakuu Välitön yhteys terveyskeskukseen on saatava arkisin virka-aikana puhelmitse tai käymällä. Terveyskeskuksen tulee ilmoittaa aukioloaikansa. Virka-ajan ulkopuolella on järjestettävä päivystys. Kiireettömän hoidon tarpeen arviointiin on päästävä terveydenhuollon ammattihenkilölle kolmessa arkipäivässä yhteydenotosta Lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todetun hoidon antaminen on aloitettava kolmessa kuukaudessa perusterveydenhuollossa (kuudessa kuukaudessa suun terveydenhuollossa sekä perusteterveydenhuollossa annettavassa erikoissairaanhoidossa) Erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmessa lähetteen saapumisesta terveydenhuollon toimintayksikköön Erikoissairaanhoidossa lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on aloitettava kuudessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. 40

41 Talousongelmien selitys löytyy myös ulkoa sote palveluiden lainsäädäntömuutoksia Vuosi SOSIAALITURVA LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSIA 2005 Toimeentulotuen etuoiketeutun tulon lakikokeilua jatketaan Kiirrettömän hoidon hoitotakuu Välitön yhteys terveyskeskukseen on saatava arkisin virka-aikana puhelmitse tai käymällä. Terveyskeskuksen tulee ilmoittaa aukioloaikansa. Virka-ajan ulkopuolella on järjestettävä päivystys. Kiireettömän hoidon tarpeen arviointiin on päästävä terveydenhuollon ammattihenkilölle kolmessa arkipäivässä yhteydenotosta Lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todetun hoidon antaminen on aloitettava kolmessa kuukaudessa perusterveydenhuollossa (kuudessa kuukaudessa suun terveydenhuollossa sekä perusteterveydenhuollossa annettavassa erikoissairaanhoidossa) Erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmessa lähetteen saapumisesta terveydenhuollon toimintayksikköön Erikoissairaanhoidossa lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on aloitettava kuudessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. 41

42 Talousongelmien selitys löytyy myös ulkoa sote palveluiden lainsäädäntömuutoksia Vuosi SOSIAALITURVA LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSIA 2006 Ikääntyneiden kiireettömän hoivan palvelutarpeen arviointi Ei-kiireellisissä tapauksissa kunnan on järjestettävä 80 vuotta täyttäneelle henkilölle sekä Kelan eläkkeensaajan erityishoitotuen saajalle iästä riippumatta pääsy sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta. Työmarkkinatuen ja toimeentulotuen muutos Kunta maksaa puolet aktivointi toimenpiteiden ulkopuolella olevan pitkäaikaistyöttömän työmarkkinatuesta Valtio maksaa puolet kunnan toimeentulotuen perusosan kustannuksista 2007 Lasten päivähoitolakiin kunnille velvoittavuutta lisää kunnan käytettävissä tulee olla lasten päivähoidossa esiintyvää tarvetta vastaavasti sellaisen erityislastentarhanopettajan palveluja, jolla on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 9 :n mukaisesti määräytyvä kelpoisuus Ottovanhemmilleoikeus lasten kotihoidon tukeen ja yksityisen hoidon tukeen myös kolme vuotta täyttäneen lapsen osalta Omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien määrän muutos 2:sta 3:een Vammaispalvelulain muutoksia Muutoksen perusteella vaikeasti kuulo- ja näkövammaisella henkilöllä on mahdollisuus saada tulkkipalveluja kalenterivuodessa 360 tuntia aiemman 240 tunnin sijasta. Vaikeavammaisten päivätoiminta kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Asiakasmaksulain mukaan päivätoiminta on maksuton sosiaalipalvelu Toimeentulotuen etuoiketeutun tulon lakikokeilua jatketaan Syöpäseulontojen laajentaminen asteittain uusille ikäryhmille 42

43 Talousongelmien selitys löytyy myös ulkoa sote palveluiden lainsäädäntömuutoksia Vuosi SOSIAALITURVA LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSIA 2008 Uusi lastensuojelulaki Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotus 2009 Ikääntyneiden kiirrettömän hoivan palvelutarpeen arvioinnin ikäraja lasketaan 75 ikävuoteen Toimeentulotuen etuoiketeutun tulon lakikokeilua jatketaan Vammaispalvelulain muutoksia Vammaispalvelulaki ensisijaiseksi kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin nähden. Asiakkaan yksilöllinen tarve tulee ottaa huomioon palveluja ja tukitoimia järjestettäessä. Palveluntarpeen selvittämisen tulee tapahtua määräajassa, asiakkaille tulee laatia yksilöllinen palvelusuunnitelma ja päätöksenteon tulee olla viivytyksetöntä Henkilökohtainen apu kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaksi maksuttomaksi palveluksi vaikeavammaiselle henkilölle Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta Neuvoloissa otetaan kouluterveydenhuollon tapaan käyttöön laajat terveystarkastukset. Lastenneuvolan viisivuotistarkastus siirtyy tehtäväksi laajana terveystarkastuksena nelivuotiaalle. Peruskoulun kahdeksasluokkalaisten laajassa terveystarkastuksessa arvioitava oppilaan erityiset tarpeet ammatinvalinnan ja jatko-opiskelun kannalta sekä suunnitellaan tarvittavat tukitoimet yhteistyössä muun oppilashuollon kanssa (kunnille siirtymäaikaa v alkuun asti) Elatustuki kunnilta valtion hoidettavaksi 43

44 Talousongelmien selitys löytyy myös ulkoa sote palveluiden lainsäädäntömuutoksia Vuosi SOSIAALITURVA LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSIA 2010 Toimeentulotuen etuoiketeutun tulon lakikokeilua jatketaan 2011 Terveydenhuoltolaki (ensihoitouudistus voimaan viimeistään vuonna 2013) 2012 Työttömyysturvan peruspäivärahan korotus 100 eurolla (120,83 ) Toimenetulotuen perusosan korotus 6-10 prosentilla Asumistuen perusomavastuun tulorajojen korotus 120 eurolla Vanhuspalvelulaki Ympärivuorokautisen vanhuspalveluiden henkilöstömitoitus lakiin, 0,5 hoitajaa/asiakas Kolmen kuukauden kiirreettömän hoidon hoitotakuu 44

45 Yleisarvio Kaarinan hyvinvointipalveluiden tilanteesta Kaarinan kaupunki pärjää yhä keskisuurten kuntien kustannusvertailussa hyvin. Alustavien vuoden 2011 kustannustietojen mukaan Kaarinan kaupungin ikävakioidut kustannukset ovat kuntavertailun halvimpia Kaarinan ongelmana ei ole kustannustaso vaan kustannusnousun tuottama tuska ja palveluiden rahoituksen pettäminen 45

46 Yleisarvio kansallisesta tilanteesta rapautuva sosiaaliturvajärjestelmä? Sosiaaliturvan kehityksen jatkuminen nykyisellään synnyttää tilanteen, jossa rakenteet laajenevat ja palvelun käyttäjien määrä kasvaa. Samalla palveluiden sisältö heikkenee. Tämä kehitys tulevaisuudessa kärjistyy, koska todennäköistä on, että rahoitus ei tule seuraamaan laajenevaa sosiaaliturvajärjestelmää Sosiaaliturvan tehostamistoimilla kyetään turvaamaan kohtuulliset palvelut ja toimeentuloturva. Tämänkin kehityksen seurauksena kuitenkin on, että yksilöiden vastuu omasta hyvinvoinnista tulee todennäköisesti kasvamaan Merkittävä tulevaisuuden haaste on terveydenhuollon kustannusten kasvun hillitseminen Tämä on eettisesti mahdollista vain henkilökohtaisilla hoitotestamenteilla tai ennakollisilla päätöksillä rajoittaa huippukalliin terveydenhuollon kehitystä. Päätökset terveydenhuoltojärjestelmän riittävästä palvelutasosta tulee tehdä ennen kuin lääkäri tai hoitaja kohtaa potilaan Vai onko sittenkin niin, että järjestelmä sopeutetaan kestämään? Innovatiiviset uudet palvelumuodot Lääketieteen kehitys (dementiasairaudet) Sähköisten palvelut Palvelukirjon supistaminen 46

47 Taloushaasteen lisäksi päätettäväksi tulee kunta- ja palvelurakenne Kuntaliitokset, sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteiden uudistaminen vaiko nykyinen järjestelmä? Kuntaliitokset? Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteet. Syntyykö sosiaali- ja terveydenhuollon alueet? 47

48 Kuntarakenneuudistuksen väittämiä (1) Suuremmat kuntakoot ovat taloudellisesti perusteltuja? Vahvistaa kunnan rahoituspohjaa: Pitää paikkansa, jos alhaisen verotulopohjan kunta liittyy kuntaan, jossa rahoituspohja on hyvällä tasolla Palvelutuotannon säästöt? Lyhyellä aikavälillä kyse on vain samojen kustannusten siirtäminen laajemmalle väestöpohjalle todennäköisesti siten, että erilaisista palvelutasoista valitaan korkeamman tason palvelut (vrt. Paras-hankkeen vaikutukset) Kuntaliitokset eivät välttämättä tuota skaalaetuja terveydenhuollossa. Tutkimustulosten mukaan kustannuksia minivoiva väestöpohja perusterveydenhuollon palveluissa on Suomessa (Aaltonen 2009) Erikoissairaanhoidon tiivimpi kuntaohjaus ja kytkentä perusterveydenhuoltoon hyvin toteutettuna on taloudellisesti perusteltua Skaalaetuja ei aina löydy kunnan peruspalveluista Iskulauseiden rinnalle tulisi tuoda näyttöön perustavaa tutkimustietoa (VATT) 48

49 Kuntarakenneuudistuksen väittämiä (2) Hallinnolliset säästöt ja hallinnon tehostuminen Kuntarakenneuudistusta perustellaan hallinnollisilla säästöillä. Perustelu ei ole aukoton, koska suurissa kunnissa hallinto on usein suurempi ja päätöksenteko jähmeämpää kuin pienissä kunnissa Hallinto muodostaa vain pienen osan julkisista menoista. Hallinnon tehostaminen ei ratkaise kuntatalouden kestävyysongelmaa (sosiaalimenoista 2,7 % vuonna 2010) Organisaation koko korreloi yleensä byrokratian/toiminnan jäykkyyden kasvun kanssa niin yksityisessä kuin julkisessakin organisaatiossa. 49

50 Vaikutukset palveluihin Kuntakoon kasvaessa päätöksenteko palvelulinjauksissa todennäköisesti hidastuu ja informaatioon perustuva johtaminen vaikeutuu. Ylin johto etääntyy suuressa organisaatiossa palveluiden tuottajatasosta. Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuskustannukset nousevat kuntarajojen etääntyessä Palvelut yhdenmukaistuvat seutukunnittain Palveluiden keskittyminen? 50

51 Vaikutukset palveluihin Suuren yhdistyneen kunnan vaikutusmahdollisuudet erikoissairaanhoitoon kasvaa Kuntayhtymät/vastuukuntajärjestelyt voitaneen osassa palveluita purkaa (ympäristöterveydenhuolto, V-S:n lastensuojelu ky, perhehoitoyksikkö) Erityispalveuissa saavutettavissa synergiaetuja ja erityispalveluiden saatavuus odotettavasti paranee Suuressa yhdistyneessä kunnassa odotettavasti paremmat palveluiden kehittämisresurssit Henkilöstöä kehittämistehtävissä Kaupungin sisäinen pilotointi ja yksiköiden välinen vertailu Valtakunnallinen vaikuttaminen/kuntapolitiikka korostuu? 51

52 LÄHITULEVAISUUDESSA RATKAISTAAN KAARINAN TULEVAISUUS PIDEMMÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN TULEVAISUUS VIRKAMIES TILAA: ROHKEUTTA, OSAAMISTA, KOKONAISNÄKEMYSTÄ, VIISAUTTA SEKÄ HYVÄÄ YHTEISTYÖTÄ 52