Palveluseteli kuulumiset Tampereelta Tampere-talo

Transkriptio

1 Palveluseteli kuulumiset Tampereelta Tampere-talo T A M P E R E E N K A U P U N K I

2 Palveluiden muutossuuntia Organisaatiokeskeinen Massapalvelut Ammattilainen päättää Erilliset episodit Väestövastuu Asiakaslähtöinen Räätälöidyt palvelut Asiakas osallistuu Palvelu- ja hoitoketjut Valinnanvapaus Asiakkaan tarpeista palvelukokonaisuudet T A M P E R E E N K A U P U N K I 2

3 Tampereen kaupunkiseudun väestökehitys ja yli 85- vuotiaiden ikäryhmissä v Seutu 85- vuot. Seutu vuot. Tampere 85- vuot. Tampere vuot. T A M P E R E E N K A U P U N K I 3

4 Palvelusetelijärjestelmästä T A M P E R E E N K A U P U N K I

5 Palveluseteli Palveluseteli on yksi tapa järjestää julkisen sektorin palveluita. Soveltuu palveluihin, joissa todellista tarjontaa ja kysyntää Palvelusetelillä kunta sitoutuu maksamaan asukkaalleen tietyn kunnan päättämän osan yksityisen palvelutuottajan antamasta palvelusta. Palvelusetelin käyttöön liittyy yleisesti muun muassa seuraavia periaatteita Kunta päättää tarjotaanko asiakkaalle palveluseteliä Asiakas päättää ottaako hän palvelusetelin vastaan Asiakas saa itse valita palveluntuottajan kunnan hyväksymien palveluntuottajien joukosta Yksityinen palveluntuottaja veloittaa palvelusta oman hinnastonsa mukaan; jos palveluseteli ei kata koko hintaa, ylimenevä osuus peritään asiakkaalta omavastuuna. tuottaja voi myydä asiakkaalle lisäpalveluja T A M P E R E E N K A U P U N K I 5

6 Palvelusetelijärjestelmän tavoitteet Lisää kansalaisten valinnanvapautta Monet ihmiset ovat itsenäisiä ja kykeneviä tekemään palveluvalintoja. Jotkut taas haluavat, että heitä autetaan ja tuetaan. Palveluseteleiden käyttöönottoon on liitettävä asiakas- ja palveluohjaus Luoda riittävän selkeä palvelusetelimalli asiakkaille, tuottajille ja kunnalle vertailtavuus asiakas, kunta, palveluntuottaja Hinnoittelumalli luo valinnanvapauden kaikille kansalaisille Täydentää palvelutarjontaa palvelusetelin soveltuvuus koko palveluketjun kannalta ei luo uutta palvelua Lisää julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä T A M P E R E E N K A U P U N K I 6

7 Tavoitteet Hallita julkiselle sektorille tulevaa painetta palvelurakenteen muutos Lisätä palvelujen volyymia Edesauttaa kasvavaa palvelun tarvetta Lisätä kustannustehokkuutta, ei kustannuksia Osaltaan tuoda lisää laadukasta palvelua kuntalaisille Osittain korvata ostopalvelu T A M P E R E E N K A U P U N K I 7

8 Ensimmäiset setelit Sitran valtakunnallisen palvelusetelihankkeen toimialaprojektin myötä määriteltiin palvelusetelit ikäihmisten palveluissa: ikäihmisten tehostettu palveluasuminen säännöllinen kotihoito omaishoidon henkilökohtainen budjetti Käytössä: tehostettu palveluasuminen 73 asukasta (4/2012) tuottajia 15 vuosibudjetti lähes 2 me T A M P E R E E N K A U P U N K I 8

9 palvelusetelien käytön laajentuminen: palveluasuminen käytössä yksilöllinen fysioterapia käytössä omaishoidon tuen vapaan osavuorokautinen hoito ikäihmisten sekä lasten ja nuorten palvelujen ydinprosessin palveluna käytössä lyhytaikainen hoito käytössä säännöllinen kotihoito senioritaloihin syksy 2012 suun terveydenhuolto syksy 2012 erikoissairaanhoidon toimenpiteet ja konsultaatiot syksy 2012 perusterveydenhuolto syksy 2012 päivähoito 2013 yksityinen iltapäiväkerhotoiminta syksy 2012 T A M P E R E E N K A U P U N K I 9

10 Palvelusetelien käyttö kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalveluissa Palvelusetelin käyttö sosiaalipalveluissa Kotipalvelut ja niiden tukipalvelut Omaishoitajan vapaan aikaiset palvelut hoidettaville Palveluasuminen Palveluseteli käytössä Palvelusetelin käyttöönottoa suunnitellaan Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu Lasten päivähoito Kuntien/ kuntayhtymien lkm T A M P E R E E N K A U P U N K I 10

11 Palvelusetelin käyttö terveyspalveluissa Perusterveydenhuolto Suun terveydenhuolto 5 13 Palveluseteli käytössä Erikoissairaanhoito: erikoissairaanhoito, muut toimenpiteet 7 11 Palvelusetelin käyttöönottoa suunnitellaan Kuntoutus Kuntien/ kuntayhtymien lkm T A M P E R E E N K A U P U N K I 11

12 Sääntökirjat T A M P E R E E N K A U P U N K I

13 PALVELUNTUOTTAJAN HYVÄKSYMISKRITEERIT JA EHDOT SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA ELI SÄÄNTÖKIRJAT 2011 I ERIKOISSAIRAANHOITO Ortopedian sääntökirjat Silmäsairauksien sääntökirjat II PERUSTERVEYDENHUOLTO Yleislääkärin vastaanotto sairaan lapsen tutkiminen ja hoito Yleislääkärin vastaanotto nuoren tai aikuisen elämä takaisin raiteilleen Erikoislääkärin vastaanotto ja diagnostinen toimenpide III SUUN TERVEYS Hammashuollon sääntökirja IV VANHUSPALVELUT Kotihoidon sääntökirja Tehostetun palveluasumisen sääntökirja V VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun sääntökirja VI PÄIVÄHOITO Päivähoidon palvelusetelisääntökirja VII KUNTOUTUS Kuntoutuksen sääntökirjat T A M P E R E E N K A U P U N K I 13

14 Sääntökirja, tehostettu palveluasuminen Sääntökirja koostuu kahdesta osasta Yleinen osa, jossa määritellään palvelusetelin lainsäädännölliset ja toiminnalliset reunaehdot Erityinen osa, jossa määritellään palvelusetelijärjestelmä ikäihmisten tehostetun palveluasumisen osalta Asiakasryhmien määrittely Missä ajassa palvelun piiriin on päästävä Henkilökunnan pätevyysvaatimukset Turvallisuus Laatuparametrit Tuottajan vastuu virheistä ja viivytyksistä seuraamukset Reklamaatio ja asiakaspalaute Tuottajan rekisteristä poistaminen Maksukäytäntö Tietojärjestelmävaatimukset Asiakastietojen käsittely ja dokumentointi sekä arkistointi T A M P E R E E N K A U P U N K I 14

15 Palveluntuottajien hyväksymiskriteerit on luonteeltaan minimistandardeja, koska ovat yksipuolisesti luotuja (julkinen) tarvitaan etukäteen määritellyt tuloksellisuusindikaattorit kunnan näkökulma hinta ja asiakastyytyväisyys hoidon tason arviointi yhteinen valvonta ja tuotteiden yhtenäisyys palvelun taso määritelty, tämä vähentää poikkeamia ja virheitä lisää palvelun luotettavuutta ja turvallisuutta palvelun laadun parantaminen mahdollista, mm. asiakkaiden/kuntalaisten palautteiden avulla Kaupungilla on velvollisuus varmistaa, että palvelut vastaavat sitä tasoa, joka kaupungin asettamissa hyväksymisehdoissa T A M P E R E E N K A U P U N K I 15

16 Palveluntuottajien hyväksymiskriteerit Kaupungin laadunvalvontavastuu säilyy myös palvelusetelitoimittajien osalta samanlaisena kuin muissa ostopalveluissa neuvottelut ja auditoinnit pyritään standardoimaan tuottajien hyväksymiskriteerit seudullisesti ja valtakunnallisesti jotta vertailu onnistuu asiakas voi vertailla kunnat voivat vertailla tuottajat voivat vertailla ja luoda riittävän palvelun tason, kehittää innovatiivisia palveluja, joista asiakas/kuntalainen on halukas maksamaan T A M P E R E E N K A U P U N K I 16

17 Palvelusetelin hinnoittelu T A M P E R E E N K A U P U N K I

18 Palvelusetelin hinnoittelun elementit Palvelun hinta = Palveluntuottajalle palvelusta maksettava hinta, joka muodostuu kunnan maksamasta osuudesta (palvelusetelin arvo) ja asiakkaan maksamasta osuudesta (asiakkaan omavastuu) Palvelusetelin arvo = kunnan maksama osuus palvelun hinnasta. Arvo voi olla sidottu asiakkaan tuloihin (tulosidonnainen) tai kaikille asiakkaille yhtä suuri (tasasuuruinen) Asiakkaan omavastuu = asiakkaan maksama osuus palvelun hinnasta Hintakatto = palvelusta palveluntuottajalle maksettava enimmäishinta, johon sisältyy kunnan maksama osuus ja asiakkaan omavastuu Markkinahinta = palvelusta palveluntuottajalle maksettava hinta, joka määräytyy markkinoiden ehdoilla Asiakkaan omavastuu Palvelusetelin arvo Palvelun hinta T A M P E R E E N K A U P U N K I 18

19 Palvelusetelin arvo Suurten kaupunkien ja seudullisen työryhmän linjaukset tehostetun palveluasumisen palvelusetelin arvon määrittämisessä: tulosidonnainen seteli jokaiselle kuntalaiselle mahdollinen projektissa valmistelu yleinen malli, jota sovelletaan kunnittain mm. erilaisten hinnoitteluperusteiden mukaan mallin lähtöarvoksi laskennallinen tuotantohinta (vaihtelee kunnittain) kustannusten nousupaineiden hillitsemiseksi mitä suuremmat asiakkaan tulot sitä suurempi omavastuu pienituloiselle asiakkaalle palvelusetelin käyttö samanhintaista kuin oman tuotannon palvelun käyttö Tampereella luottamushenkilöille esiteltiin 13 erilaista hinnoittelumallia yksimielinen päätös. Moitteita tuli siitä, että oli vaikea valita, kun oli paljon vaihtoehtoja. Siinä politiikka palasi politiikkaan. Luottamushenkilöt pääsivät tekemään oikeasti päätöksiä. T A M P E R E E N K A U P U N K I 19

20 Palvelun kustannukset palveluseteliin tehostettu palveluasuminen Omavastuuosuuden painokerroin 0-20%: Tehostetun palveluasumisen tuloluokitusten perusteella asiakkaiden tulot porrastettiin kolmeen luokkaan: Tulot alle 1000 e/kk 34 asiakasta Tulot e/kk 262 asiakasta Tulot yli 2000 e/kk 127 asiakasta Esimerkkeihin setelin lähtöarvoksi on otettu tehostetun palveluasumisen alin markkinahinta, laskennallinen tuotantokustannus ja ostopalvelujen keskihinta. Asiakkaalle, jonka tulot ovat alle 1000e/kk palvelusetelin käyttö on samanhintaista kuin ostopalvelun käyttö Asiakkaan omavastuuosuus nousee ja kunnalle syntyy enemmän säästöjä kun omavastuuosuuden painokerrointa nostetaan suuremmissa tuloluokissa Palvelusetelin arvo ja kunnalle jäävä kustannus pienevät vastaavassa suhteessa T A M P E R E E N K A U P U N K I 20

21 Palvelusetelin järjestelmän vaikuttavuus - arvoväittämät Palveluseteli pystyy tuottamaan lisäarvoa kaikille toimijoille ikäihmisten kotona asumista tukevien palveluiden arvoketjussa. Kuntalaiselle palveluseteli tuo vapautta valita haluamansa palveluntuottaja. Kuntalaiselle palveluseteli parantaa palvelun laatua ja saatavuutta. Kunnan asiakasohjauksen (palveluportaali) avulla asiakkaat tietävät paremmin mitä palveluita on saatavilla ikäihmisten kotona asumisen tukemiseen, pystyvät tekemään vertailuja ja palvelusetelin myötä palvelut saadaan oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Julkisesti maksettujen palveluiden osalta tehokas asiakasohjaus palvelusetelin käytössä parantaa toiminnan tuottavuutta, sillä palveluketju on yhtenäinen. Kunnan asiakasohjaus (palveluportaali osa tätä toimintaa) tärkeässä roolissa, sillä se voi tehdä koordinoinnin tehokkaasti ja keskitetysti. T A M P E R E E N K A U P U N K I 21

22 Arvoväittämät Kunnalle (Julkisten palvelujen rahoittajalle) palveluseteli tuottaa lisäarvoa mahdollistamalla ikäihmisten kotona asumisen pidempään palvelun saannin nopeutuessa. Tällöin ikäihmisten hoidon kustannukset pysyvät paremmin hallinnassa ja kustannusten nousua kyetään hallitsemaan paremmin. Yksityinen palvelutuotanto pystyy sopeutumaan kysynnän vaihteluihin kuntaa nopeammin, kunnat säästyvät tarpeen vaatimilta lisäinvestoinneilta. Yksityisen tuottajan näkökulmasta palveluseteli mahdollistaa tuottajan pääsyn markkinoille, palvelutuotannon kasvun, koska palvelusetelillä voi tarjota erilaistuvia palveluja kohdennetulle asiakasryhmälle, kilpailla laadulla ja kehittää palveluja kysynnän mukaisesti. Kunnan asiakasohjaus (palveluportaali) toimii tuottajaverkoston markkinointi- ja myyntikanavana. Pienelle tuottajalle palveluportaali helpottaa markkinoille pääsyä, koska pienen tuottajan resurssit omaan myyntiin ja markkinointiin voivat olla olemattomat. T A M P E R E E N K A U P U N K I 22