Uhanalaisuus PS/S Puusto, lajit Suojeluarvo Kuvaus

Transkriptio

1 a

2 b

3 c

4 d

5 LIITE 8. Palkisvaara-Kannusvaaran tuulipuistohankkeen alueen luontotyyppikuviot ja tarkemmat kuvaukset. Kuvio-nro Pvm Luontotyyppi Luonnontilaisuus Uhanalaisuus PS/S Puusto, lajit Suojeluarvo Kuvaus HMT 2 mä, ko, ku Harvennettua sekapuustoa. Pensaskerroksessa katajaa ja pihlajaa. Aluskasvillisuteen kuuluu mm. mustikka, juolukka, variksenmarja, metsälauha ja suopursu HMT 1 mä, ko, ku Aurattu ala, jolla harvennettua sekapuustoa. Kasvillisuus samankaltaista kuin em. kuviolla EMT 2 mä, ko, ku Kuivahkoa kangasta, jolla sijaitsee pienialainen kivilouhikko, vaihettuu koivuvaltaiseksi ruoho- ja heinäkorveksi RhK 3 ko, ku, mä ML (korpi) Tulvavaikutteinen heinä- ja ruohokorpi VkR 3 mä (ku, ko) Korpi vaihettuu VkR:ksi. Lajistoon kuuluu vaivaiskoivun ohella mm. kiiltopaju, hilla, juolukka, puolukka, suopursu ja variksenmarja PsR 2 mä Puusto mäntyä ja aluskasvillisuudessa tyyppilajit OlSR 2 mä,ko,ku Mänty on puuston vallitseva laji, lisäksi kuusta ja koivua. Kenttäkerroksessa dominoi pullosara, lisäksi esiintyy mm. tupasvillaa, raatetta ja juolukkaa MeEuLäs 3 ku, ko, mä ML (lähde) Lähdesuo, jonka sammallajistoon kuuluvat mm. kultasammal, rassisammal, heterahkasammal ja suonihuopasammal. Lähteen alapuolella pounikkoa EMT 2 mä, ko Harvennettu sekapuustoa kasvava kuivahko kangas HMT 2 mä, ko, ku Harvennettu ja aurattu sekapuustoa kasvava tuore kangas. Aluskasvillisuudessa tyyppilajit EMT 2 mä, ko, ku Harvennettu kuivahkon kankaan muuttuma. Lajisto samankaltainen kuin edellisellä kuviolla, mutta aluskasvillisuudessa vallitsee vaivaiskoivu EMT 2 ko, mä Kuviolla runsaasti taimikkoa. Koivu on vallitseva puulaji, lisäksi mäntyä. Aluskasvillisuudessa vallitsee variksenmarja EMT 2 mä, ko Puusto harvaa. Aluskasvillisuutta dominoi juolukka GMT 3 ko, ku, hl, mä Lajistoon kuuluu mm. huopaohdake, lillukka, metsäkurjenpolvi, metsäimarre, mustikka ja puolukka EMT 2 mä Harvennettu mäntyvaltainen kuivahko kangas tien eteläpuolella EMT 1 mä Harvennettu ja aurattu kuivahko kangas tien eteläpuolella. Pajuviitamainen lähdesuo (meso-eutrofinen), korpisuutta. Pohjanpajua ja kiiltopajua. Korpikastikka, luhtakastikka, kurjenjalka, PaLu (+LäS) 3 ML (luhta) ruohokanukka, suohorsma PsR 3 mä, ku 2-osainen kuvio. Mänty dominoi puustokerroksessa. Tyyppilajistoa MeEuLäs 3 ML (lähde) Pohjanpajua ja kiiltopajua. Aluskasvillisuudessa mm. luhta- ja korpi-kastikka, kurjenjalka ja suohorsma HMT 2 mä, ko Puustoa dominoi mänty. Aluskasvillisuudessa esiintyy mm. mustikka, vanamo HMT 1 ko Aurattu ja hakattu ala, jolla hieskoivutaimikko. Aluskasvillisuuden valtalajein puolukka ja variksenmarja. Lisäksi lajistoon kuuluu mm. keltalieko, mustikka, juolukka EMT 2 mä, ko, ku Harvennettu kuivahko kangas Louh 2 ko, ku, mä ML (kivikko) Louhikko, jota ympäröi kuivahko kangas. Puusto sekapuustoa HMT 1 ko, ku, mä Aurattu ja hakattu kuvio, jonka sekapuusto melko nuorta EMT 2 ko, ku mä Harvennettu kuivahko kangas. Harvapuusto, pääasiassa iäkkäitä mäntyjä ja keski-ikäisiä mä, ko, ku VaRaR 3 ko, ku, mä Varpuinen variksenmarjarahkaräme. Melko harva ja nuori puusto OlSR 3 mä Lähes avoin suo. Harvaa puustoa dominoi mänty VIR 3 ku, mä Valtalajeina juolukka ja suopursu, runsaana esiintyy myös vaivaiskoivu VaRaR 3 ku, ko Valtalajeina variksenmarja ja suopursu PsR 3 Tyyppilajistoa. 31 VIR MkK 3 ku, ko, mä Puuston valtalajina kuusi. Lisäksi hieskoivua ja hieman mäntyä. Kuviolla maapuita ja keloja. Metsäkortteen lisäksi mm. hillaa, mustikkaa ja pallosaraa KoLu 3 ko, ku, hl Puusto sekapuustoa, lajeina koivu, kuusi ja harmaaleppä PsR 2 mä, ku, ko, hl Puuston valtalaji mänty, aluskasvillisuuden vaivaiskoivu. Puusto harvennettu EMT 1 ko, mä, ku Ojitettu hieskoivutaimikko. Soistunut EMT, jolle käsittelyn jälkeen kasvanut koivun taimia. Koivujen lomassa kasvaa mäntyä ja pensaskerroksessa runsaasti pohjan- ja kiiltopajua. Aluskasvillisuudessa suovarpuja, kuten juolukka ja suopursu ja muita suokasveja, mm. hilla ja pallosara HMT 1 mä, ko, ku Muuttuma. Ojitettu ja harvennettu sekapuusto, valtalajina mänty. Lajisto melko monipuolista, mm. kataja, pohjanpaju, kultapiisku, metsäkurjenpolvi, juolukka, suopursu, variksenmarja HMT 2 ko, ku, mä, ra Tien vieressä sijaitseva ojitettu ja aurattu taimikko. Mm. juolukka, mustikka, puolukka ja suopursu EMT 3 mä, ko, ku Kuivahko kangas, osin harvennettu. Harvan puuston valtalaji mänty. Aluskasvillisuuden valtalaji puolukka, myös runsas variksenmarja. Sen lisäksi mm. juolukka ja vanamo. Hieman louhikkoa. Maapuita ja keloja Louh 2 ko, mä, ku ML (kivikko) Puustoa hakattu, joten louhikko nykyisin melko avoin. Männyn (valtalaji), koivun ja kuusen ohella raitaa ja pensaskerroksessa pihlajaa sekä katajaa. Aluskasvillisuus lähinnä EMT:n lajistoa, valtalajina variksenmarja, puolukka EMT 2 ko, mä, ku Taimikkoa, hakattu ja aurattu. Hieskoivu dominoi puustoa, lisäksi mäntyä ja kuusta. Pensaskerroksessa pihlajaa ja katajaa VIR 3 ko, ku, mä, hl Isovarpuräme, jossa esiintyy korpisuutta. Monilajinen puusto (osin harvennettu), pensaskerroksessa kiilto- ja pohjanpajua. Aluskasvillisuudessa mm. hilla, juolukka, suopursu, variksenmarja, luhtavilla, mustikka, pallosara, metsäkorte, suokukka, vaivaiskoivu PsR 3 mä, ko Osin harvennettu pallosararäme. Tyyppilajit HMT 2 ko, ku, mä Muuttuma. Tien varressa ojitettu ja harvennettu kuvio, jolla edelleen hakkuutähteitä. Runsas pensaskerros: kiilto- ja pohjanpajua. Aluskasvillisuudessa mm. hilla, juolukka, mustikka, metsäkorte, suopursu, puolukka ja vaivaiskoivu. Suon reuna muuttumaa, puustoa dominoi hieskoivu, aluskasvillisuutta juolukka OlSN 3 mä Avoin, paikoin yksittäisiä matalia mäntyjä ja kuolleita puita/keloja. Jouhisara, järvikorte, raate, leväkkö, hilla, suokukka, tupasluikka, tupasvilla, vaivaiskoivu OlSR 3 mä Harvennettu, hyvin harva puusto, mänty dominoi. Joitakin keloja. Hilla, juolukka, järvikorte, raate, tupasluikka, tupasvilla, variksenmarja HMT 2 ko, ku, mä Harvennettu ja aurattu tuore kangas. Taimikko, jonka valtalajina hieskoivu. Taimikon keskellä kaksi pientä mökkiä. Kiiltopajua, katajaa, raitaa ja pihlajaa. Lajisto melko monipuolinen, mm. metsäimarre, metsäkurjenpolvi, mustikka, vanamo, juolukka, suopursu EMT 2 ko, ku,mä Harvennettu. Nuoren puuston seassa kookkaita siemenpuita. Aluskasvillisuudessa mustikka vähenee, juolukka ja variksenmarja lisääntyy EMT 2 mä, ku,ko Melko avoin ala, jolla harvassa sekapuustoa. Pensaskerroksessa kataja ja pihlaja. Aluskasvillisuudessa erityisesti kanerva, mustikka, variksenmarja ja juolukka EMT 2 mä, ku, ko Valtalajisto kuivahkon kankaan lajeja, kuten juolukka, mustikka ja variksenmarja, lisäksi oravanmarja ja riidenlieko MCClT, Louh 2 ko, mä, ha Louhikon aluskasvillisuus puolukkavaltainen, pensaskerroksessa katajaa. MCClT: Vaaran laella melko avoin ala, jolla pääasiassa mäntyä, lisäksi koivun taimia ja täysikasvuista koivua. Vaaran lakiosan reunalla sijaitsee laavu. Pensaskerroksessa katajaa. Valtalajina kanerva, lisäksi mm. juolukka, mustikka ja variksenmarja EMT 2 ku, ko Melko avoin. Puustoa dominoi kookkaat kuuset, lisäksi koivua. Mm. juolukka, puolukka, variksenmarja, kanerva ja kataja EMT 2 ku Harvennettu, melko avoin ala. Puustoa dominoi kuusi. Mm. mustikka, variksenmarja ja juolukka Louh 2 ML (kivikko) Kuivahkon kankaan lajistoa, mm. puolukka, mustikka, variksenmarja. Puustoa harvennettu, melko avoin. Kv-mänty ja koivu valtalajeina, lisäksi hieman kuusta. Pensaskerroksessa katajaa ja EMT 2 mä, ko, ku pihlajaa. Mm. juolukka, kultapiisku, puolukka, variksenmarja EMT 2 mä, ku, ko Ojitettu ja hakattu taimikko. Pääpuulaji mänty, lisäksi kuusta ja koivua. Aluskasvillisuus samankaltainen kuin em. kuviolla EMT 2 mä, ko, ku Harvennettu kuivahko kangas. Aluskasvillisuudessa mm. metsäkurjenpolvi ja puolukka GMT 3 NT/NT ko, ku, hl, ra Puusto pääosin kuusta ja koivua, lisäksi harmaaleppää ja hieman raitaa. Mm. mustikka, metsäkurjenpolvi, juolukka, kultapiisku, kataja HMT 2 ko, ku, mä Soistunut tuore kangas. Pensaskerroksessa raitaa ja pihlajaa. Mm. metsäkurjenpolvi, mustikka, nuokkutalvikki, metsäkorte, suopursu ja juolukka. Pohjakerroksessa rahkasammalia EMT 2 ko, ku Hieman soistunut kuivahko kangasmetsä EMT 3 LC/NT ko, ku Tyyppilajit. Hieman louhikkoa MCClT 2 mä, ko, ku Kannas. Harvennettu kuiva kangas. Puusto varttuvaa. Lajistossa mm. kanerva, kangasmaitikka, kevätpiippo, variksenmarja, mustikka, juolukka, puolukka, maitohorsma , EMT 1 mä, ko, ku Aurattu ja harvennettu kuivahko kangas. Puusto varttuvaa. Lajistoon kuuluu mm. kiiltopaju, mustikka, puolukka, kangasmaitikka, kultapiisku, metsätähti, metsälauha MCClT 1 mä Kannas. Hakattu kuiva kangas, jolla nykyisin taimikkoa ja kasvatusmetsää. Paikoin heinittynyt (metsälauha). Tyyppilajien ohella mm. nurmilauha ja jouhivihvilä EMT 2 mä, ko, ku Hieman soistunut harvennettu kuivahko kangas. Tyyppilajien lisäksi mm. suopursu ja rahkasammalia EMT 2 mä, ko, ku Harvennettu kuivahko kangas, varttunut puusto. Osin hieman soistunut. Mäntyä, kuusta ja koivua hyvin harvassa. Pensaskerroksessa raitaa ja pihlajaa. Tyyppilajien lisäksi mm. suopursu ja rahkasammalia MCClT 2 mä, ko, ku Harvennettu. Mänty selvä valtapuu, lisäksi kuusta ja koivua. Maapuita. Kanerva aluskasvillisuuden valtalaji EMT 1 mä, ko, ku Harvennettu: puusto hyvin harvaa. Maapuita ja keloja. Variksenmarja dominoi MCClT 1 mä, ko, ku Harvennettu kuiva kangas: puusto hyvin harvaa. Kanerva ja variksenmarja dominoivat Louh 2 ko, mä ML (kivikko) Louhikko, jonka valtalajina variksenmarja EMT 2 Tyyppilajit Louh 2 ko, mä, ku ML (kivikko) Koivua, mäntyä ja kuusta sekä maapuita. Mm. variksenmarja ja puolukka HMT 3 NT/NT mä, ko, ku Valtalajina mustikka, lisäksi esiintyy mm. ruohokanukka, metsälauha ja nuokkutalvikki EMT 2 mä, ko, ku Harvennettua sekapuustoa. Tyyppilajit. Aluskavillisuuden valtalajina variksenmarja Louh 3 mä, ko, ra ML (kivikko) Mm. mustikka, puolukka, variksenmarja Louh 3 mä, ko ML (kivikko) Mänty puuston ja variksenmarja aluskasvillisuuden valtalaji. Lisäksi mm. koivua ja mustikkaa GMT 2 ko, ku, mä Vaaran lakien väliin jäävä notko. Hakattu. Nykyisin taimikkoa: koivua ja pajuja (kiilto- ja pohjanpajua) sekä pihlajan ja raidan taimia. Maa mättäinen ja kasvillisuus monilajinen, mm. juolukka, metsäkorte, metsäkurjenpolvi, metsäimarre, pallosara, puolukka, ruohokanukka.

6 EMT 1 mä, ko, hl Soistunut, hakattu ja ojitettu mäntytaimikko, jossa harmaaleppää ja koivua sekä raitaa. Soistunut: jokapaikanrahkasammalta. Mm. harmaasara, hilla, pallosara, suohorsma, suopursu, maitohorsma ja variksenmarja EMT 1 ko, mä, ku, hl Mättäinen, soistunut koivutaimikko. Pensaskerroksessa kiilto- ja pohjanpajua sekä katajaa. Pallosara, ruohokanukka, tupasvilla, variksenmarja, metsäkorte, metsäkurjenpolvi, riidenlieko EMT 1 mä, ko Ojitettu ja hakattu mäntytaimikko. Soistuma. Melko kuiva ja mättäinen. Pensaskerroksessa pihlaja ja raita. Valtalajeina juolukka ja variksenmarja. Muita lajeja mm. kanerva, pallosara, puolukka, vaivaiskoivu VkR 3 mä, ko, ku Tyyppilajisto PsR 3 mä Tyyppilajisto OlSR 3 mä, ku Mänty puuston valtalaji, lisäksi kuusen taimia. Pullosara, isokarpalo, tupasvilla, vaivaiskoivu, suokukka, suopursu, hilla EMT 2 mä, ko, ku Sekapuuston ohella pensaskerroksessa raitaa ja kiilto- sekä pohjanpajua. Aluskasvillisuuden valtalajeina juolukka ja variksenmarja VkR / TR 3 mä, ko, ku Kuviolla vaivaiskoivu- ja tupavillarämettä. Tupasvillan ohella hillaa, isokarpaloa, suopursua, suokukkaa, variksenmarjaa, vaivaiskoivua EMT 2 mä, ko, ku Harvennettu ja ojitettu. Tyyppilajit PsR 3 mä Tyyppilajit VaRaR 3 mä Puusto mäntyä. Hilla, isokarpalo, juolukka, puolukka, raate, tupasvilla, vaivaiskoivu, variksenmarja OlSR 3 mä Melko avoin, hieman mäntyä. Pullosara, jouhisara, hilla, suopursu, tupasluikka, tupasvilla, suokukka, vaivaiskoivu OlSK 3 ko, ku, hl Koivua, kuusta ja harmaaleppää sekä kiilto- ja pohjanpajua. Hieman mätästävä. Pullosaraa, kurjenjalkaa, tupasvillaa, hillaa, mustikkaa, juolukkaa, puolukkaa ja variksenmarjaa VaRaR 3 mä Puusto mäntyä. Variksenmarjan ohella esiintyy hilla, suopursu, juolukka, vaivaiskoivu K 3 ko, ku, hl Puuston valtalaji hieskoivu. Hilla, isokarpalo, juolukka, kurjenjalka, puolukka, raate, suopursu PsR 3 Tyyppilajit, joiden lisäksi luhtavilla, tupasvilla, vaivaiskoivu ja suokukka OlSN 3 Avoin suo. Mm. pullosara, jouhisara, vaivaiskoivu, tupasvilla R 3 mä Puusto mäntyä. Mm. hilla, juolukka, suopursu, tupasvilla, vaivaiskoivu PsR 2 mä Tyyppilajit EMT 2 mä Harvennettu kuivahko kangas. Tyyppilajit EMT 2 ko, ku Soistunut. Puusto hieskoivua ja kuusta. Pensaskerroksessa katajaa, kiiltopajua ja pihlajaa. Metsäkorte, metsäkurjenpolvi, huopaohdake, hilla, juolukka, pallosara, variksenmarja, puolukka VaRaR 3 Tyyppilajit. (osittain luonnontilaisuus 2) EMT 2 mä, ko Kivennäismaasaareke suolla. Puusto harvennettu: kv ja vm. Mänty valtapuu, lisäksi hieskoivua. Aluskasvillisuuden valtalajit puolukka ja variksenmarja Louh 2 mä, ko ML (kivikko) Louhikko metsäsaarekkeen länsipäädyssä VkR 3 mä, ko Tyyppilajistoa EMT 2 mä, ko Harvennettu kuivahko kangas. Tyyppilajit Louh 2 ML (kivikko) Louhikko kankaan ja suon rajalla PaLu 3 ko, hl Kiiltopajua ja pohjanpajua. Kurjenjalka, jouhivihvilä, raate, pullosara, suokukka, juolukka, vaivaiskoivu VkR 3 mä, ku Mänty puuston valtalaji, vaivaiskoivu aluskasvillisuuden. Pohjanpajua. Lisäksi mm. juolukka, jouhivihvilä, raate OlSN 3 Luhtainen. Pohjanpajua. Suursaroja, mm. pullo- ja jouhisaraa, vaivaiskoivua, juolukkaa MeLkN 3 Lajistossa mm. järvikorte, riippasara, tupas- ja villapääluikka SN 3 Jouhisara, luhtavila, raate, tupasluikka, suokukka, vaivaiskoivu RhK 2 ko, ku, mä, hl Sekapuusto, jota harvennettu. Pensaskerroksessa katajaa ja pohjanpajua. Aluskasvillisuudessa mm. kurjenjalka, mustikka, metsätähti, puolukka, riidenlieko, hilla EMT 2 mä, ko, ku Harvennettu puusto, kasvatusmetsä, lähes varttunutta metsää. Maapuita. Paikoin kuivempia MCClT-laikkuja. Mänty puuston valtalaji, lisäksi koivua ja kuusta HMT 3 ku, ko, mä Harvennettu puusto, pääosin kasvatusmetsää. Puusto melko monimuotoista: eri-ikäisiä ja lajisia puita. Tyyppilajit HMT 1 mä, ko Ojitettu kuvio, jolla koivutaimikko, seassa mäntyä. Osassa kuviota mänty hallitsevampi, tavallista kuivempi HMT. Tyyppilajisto HMT 2 mä, ko, ku Harvennettu kasvatusmetsä. Tyyppilajit EMT 2 mä, ko, ku Harvennettu kasvatusmetsä. Tyyppilajit MCClT 2 mä, ku Harvennettu kasvatusmetsä, hyvin harva puusto. Mänty puuston valtalaji, seassa kuusen taimia. Kanerva, puolukka ym. tyyppilajit Louh 2 mä, ko, ku ML (kivikko) Erityisesti mäntyä, myös hieman kuusta ja koivua. Keloja ja maapuita. Aluskasvillisuus vähäistä ja kuivaan sopeutunutta (MCClT) MCClT 3 NT/VU mä, ko, ku vanha metsä Harvennettua ikääntynyttä metsää (yli 300 v.). Mäntyä, kuusta ja koivua, lisäksi maapuita ja keloja. Lakkapäisiä, lähes kilpikaarnaisia mäntyjä. Pienialaisesti louhikkoa. Kanerva, mustikka ja variksenmarja valtalajeja HMT 2 ku, mä, ko Vaaran laen pohjoispuoli. Harvennettu ikääntynyt metsä. Kuusi ja mänty dominoivat, lisäksi hieskoivua. Maapuita. Mustikka ja variksenmarja aluskasvillisuuden valtalajit EMT 1 mä, ko, ku Voimakkaasti harvennettu, melko avoin, taimikkoa/ nuorta puustoa kasvava kuvio. Paikoin melko avoin ja kuiva, liuskottunutta kiveä. Alarinteestä aurattu ja koivuvaltainen EMT 2 mä, ko Mäntytaimikko, jossa vähän myös koivua. Tyyppilajit. Kuviolla hakkuuaukko, jolla hieskoivun ja männyn taimia. Aluskasvillisuudessa vallitsee variksenmarja. ha, ko, ku, mä GMT HMT 3 ko, mä Koivu- ja mäntysekametsä. Tyyppilajit EMT 1 mä, ku Hakattua kangasta GMT/ muuttuma 3 ko, mä, ha (ku) Kasvatusmetsä, jossa eristyisesti haapaa, lisäksi hieskoivua, kuusta ja mäntyä. Pensaskerroksessa katajaa ja pihlajaa. Mm. kultapiisku, lillukka, metsäimarre, metsäkurjenpolvi, metsämaitikka, riidenlieko, nuokkutalvikki, mustikka. GMT, osin HMT. GMT: Soistunut kostea painanne. Kasvatusmetsä, sekapuusto. Katajaa, pihlajaa ja pohjanpajua. Juolukka, mustikka, metsäimarre, metsäkurjenpolvi, vanamo, variksenmarja, suopursu. Juolukka korkeaa ja rehevää. Seinä- ja kerrossammaleiden lisäksi rahkasammalia. HMT/muuttuma: Hakattu, soistunut ala, taimikkoa. Sekapuusto, myös kuusta. Kiiltopajua, katajaa ja pihlajaa. Mustikka, juolukka, metsäimarre, puolukka, suopursu ja variksenmarja VaRaR 3 mä, ko, ku Sekapuusto, tyyppilajit OlSN 3 mä Jouhisara, pullosara, järvikorte, riippasara, isokarpalo, suokukka, tupasluikka, raate, vaivaiskoivu Me(Eu)Lä 3 ku, ko VL, ML (lähde) Puusto pääasiassa kuusta, lisäksi hieskoivua. Kiiltopaju, kurjenjalka, korpikastikka, hilla, juolukka, metsäkorte, suohorsma KorLu 3 Järvikorte, kurjenjalka, luhtavilla, pullosara, suohorsma, kuvion länsiosassa myös raate ja pohjanpaju MCClT 2 mä Harvennettua kasvatusmetsää. Tyyppilajit VaRaR 3 mä Tyyppilajit. Männyn taimia harvakseltaan IR 3 mä, ko Tyyppilajistoa EMT 2 mä Harvennettu kasvatusmetsä. Puusto mäntyä. Tyyppilajisto OlLkN 3 mä Lähes avoin. Männyn taimia harvakseltaan. Leväkkö, mutasara, tupasvilla, pullosara OlLkR 3 mä Männyn taimia. Hilla, isokarpalo, juolukka, leväkkö, suokukka, suopursu, tupasvilla, vaivaiskoivu PsR 3 mä Männyn taimia. Tyyppilajisto VaRaR 3 mä Tyyppilajisto EMT 2 mä, ko Taimikko. Pääpuulaji mänty, lisäksi hieskoivua. Puusto melko harva, kuvio puoliavoin. Kanerva, mustikka, juolukka, variksenmarja IR 3 mä, ku, ko, ra Sekapuusto. Valtalaji mänty, lisäksi kuusta ja hieskoivua sekä raitaa EMT 2 mä, ko Harvennettu kasvatusmetsä EMT 2 mä, ko, ku Soistunut ala, taimikko. Osin mäntyvaltainen, leveät ja syvät ojat VaRaR 2 mä Harvennettu. Puusto kv. Tyyppilajit MCClT 2 mä, ku Harvennettua kasvatusmetsää, valtapuu mänty. Variksenmarja dominoi, lisäksi pääasiassa kanervaa ja puolukkaa MCClT / EMT 2 mä, ku (ko) Kuivan kankaan taimikkoa. Tyyppilajit. Osin EMT, taimikon lisäksi joitakin mäntyjä siemenpuina EMT 2 mä Harvennettua kasvatusmetsää. Tyyppilajit. Kartassa ok? EMT 2 mä, ko Taimikkoa.Tyyppilajit. Kartassa ok? MCClT 2 mä, ko Taimikkoa melko harvassa. Puoliavoin, EMT / MCClT 2 mä, ko Kuivahko kangas, harvennettu. Puusto kv. Tyyppilajit. Osin harvennettua kuivaa kangasta, puoliavoin, taimia ja kasvatusmetsää EMT 2 mä, ko Harvennettu. Taimia ja kasvatusmetsää. Tyyppilajit MCClT 2 mä, ko Hakattu. Taimikko. Pääasiassa mäntyä, myös hieskoivua EMT 2 mä, ko, ku Harvennettu mä, ko ja kuusta kasvava kasvatusmetsä. Mänty valtalaji EMT 1 mä, ko Aidattu alue, ympärillä korkea aita. Alueen pohjoisosa heinittynyttä hakkuuaukiota, jolla muutama täysikasvuinen mänty. Eteläosa alarinteessä: soistunut, luhtainen. Hakkuuaukiolla valtalajina metsälauha, lisäksi mm. maitohorsmaa, kanervaa, juolukkaa, variksenmarjaa ja metsätähteä. Pensaskerroksessa katajaa GDT 3 Pieni puuton ala aidan vieressä. Runsaasti katajaa. Valtalaji metsäkurjenpolvi. Lisäksi mm. metsäimarre, kultapiisku, lillukka, metsätähti, mustikka, puolukka MkK 3 ko, ku, mä, hl Hieskoivu pääpuulaji, lisäksi kuusta, mäntyä ja harmaaleppää. Aluskasvillisuuden valtalaji metsäkorte, lisäksi metsäimarre, juolukka, kultapiisku, mustikka, ruohokanukka PsR / IR 3 mä, ko, ku Melko avoin pallosararäme, osin myös isovarpurämettä. Valtapuu mänty, lisäksi koivua ja kuusen taimia. Tyyppilajit MCClT 2 mä, ko, ku Hakattu ala, jolla puoliavoin taimikko. Pääasiassa mäntyä, hieman kuusta ja koivua. Tyyppilajit sekä riiden- ja keltaliekoa. Kuvion sisällä pienialaisia louhikoita, osin myös EMT HMT 2 ko, ku, mä, hl, ha HMT 3 NT/NT ko, ku, mä MCClT 2 mä, ku, ko Hakattu ja aurattu tuore kangas, jolla taimikko. Monipuolinen puulajisto: mänty, kuusi, hieskoivu sekä haapa ja harmaaleppä. Pensaskerroksessa kataja, kiiltopaju, raita ja pihlaja. Aluskasvillisuudessa mm. mustikka, kultapiisku, variksenmarja, suopursu sekä hieman metsäimarretta ja metsäkurjenpolvea. Melko kostea painauma kankaan ja louhikon välissä. Kasvatusmetsää. Mustikka, harmaasara, korpikastikka, metsäimarre, metsämaitikka, pallosara, ruohokanukka, juolukka, metsätähti, maitohorsma. Korkein kohta. Puusto harvennettu ja nykyisin alue puoliavoin. Mänty selvä valtapuu. Monenikäistä puustoa taimikosta yksittäisiin kilpikaarnamäntyihin. Maapuita. Tyyppilajit. Pohjoisrinteessä. Vaaran lakea avoimempaa ja puusto keskimäärin nuorempaa: kv ja taimet. Säästetty joitakin maapuita ja keloja sekä jokin yksittäinen puupökkelö, jossa kääpiä MCClT 2 mä, ku, ko MCClT 2 mä, ku, ko Harvennettua kasvatusmetsää. Puusto tiheämpää kuin edellä (erityisesti mäntyä).

7 EMT 2 mä, ku, ko Harvennettua kasvatusmetsää. Mänty valtapuu. Aluskasvillisuudessa tyyppilajien ohella kanervaa MCClT 2 mä, ku, ko Taimikkoa ja kasvatusmetsää. Mänty valtapuu IR (PsR, PsKR) 3 mä, ko, ku Mäntyvaltaista nuorta puustoa: kv. Lajistossa mm. vaivaiskoivu, suopursu, juolukka, pallosara, hilla. PsKR: sekapuusto, lajistossa mm. metsäkorte, pallosara, juolukka ja hilla sekä suovarpuja PaLu 3 Kiilto- ja pohjanpajua sekä kurjenjalkaa ja järvikortetta PaLu 3 ko, ku Puusto kuusta ja hieskoivua. Pensaskerroksessa pohjan- ja kiiltopajua. Muuta lajistoa kurjenjalka, järvikorte, suokorte OlVSN 3 mä Hieman mäntyä. Tyyppilajit PsR 3 mä Tyyppilajit VkR 3 mä, ku Tyyppilajit. Lisäksi mm. jouhisara ja raate VaRaR 3 mä, ku Tyyppilajit EMT 2 ko, ku Soistunut muuttuma: ylärinteessä kangas aurattu. Juolukka, mustikka, metsäkorte, raate, variksenmarja, suopursu EMT 1 mä, ko, ku Aurattu ja hakattu ala, jolla taimikko. Kaiken kaikkiaan voimakkaasti käsitelty. Tyyppilajit PaLu 3 ko, hl ML (luhta) Puro, jonka varrella hieskoivua, harmaaleppää ja kiiltopajua sekä pohjanpajua. Kurjenjalka, järvikorte, pullosara, terttualpi, ulpukka, vaivaiskoivu OlSR 2 mä Jouhisara, isokarpalo, raate, hilla, suokukka, tupasvilla, variksenmarja, vaivaiskoivu PsKR 3 mä, ko, ku Mänty on puuston valtalaji. Hilla, juolukka, metsäkorte, EMT 2 mä, ko, ku Hakattu ala, jolla kasvatusmetsää. Valtapuu mänty. Erityisen runsaasti puolukkaa. Kuusta ja lehtipuita kasvava tuore kangas. Kv ja vm. Lajistoa: mustikka, metsämaitikka, metsätähti, nuokkutalvikki, puolukka, riidenlieko, metsäimarre, huopaohdake, suopursu. Itälaidassa pieni ala lehtoa, jossa runsaasti metsäkurjenpolvea, metsäimarretta ja huopaohdaketta. Osaksi soistunut kangasmetsä, ko, mä, ku. Puusto pääosin varttunutta metsää. Runsaasti HMT 3 NT/NT ko, ku, hl, ha juolukkaa ja suopursua tyyppilajien ohella EMT 2 mä, ku Harvennettu mäntyvaltainen kangas. Kasvatus- ja varttunutta metsää. Tyyppilajit MCClT 2 mä, ko Koko vaaran laki. Harvennettu puoliavoimeksi. Kasvatusmetsä. Valtapuu mänty, lisäksi hieskoivua. Tyyppilajit HMT 2 ko, ku Harvennettu varttunut metsä louhikon alapuolella. Koivun ja kuusen lisäksi katajaa ja pihlajan taimia. Tyyppilajit Louh 2 mä, ko Puusto pääosin mäntyä. EMT:n tyyppilajisto. Rotko. Puusto lähinnä koivua ja kuusta, hieman mäntyä. Puustoa harvennettu. Runsaasti pohjanpajua, lisäksi katajaa ja pihlajaa. Rotkon pohjalle kertynyt sadevettä lammikoksi. Korpi-imarre, lillukka, mustikka, metsäimarre, metsäalvejuuri, K 2 ko, ku, mä ML (rotko) kurjenjalka EMT 2 ko, mä, ku Kasvatusmetsää. Tyyppilajit EMT 3 ko, ku, mä Koivutaimikko painanteessa pienen jyrkänteen alla OlVSN 2 Suon yläpuolella leveä oja. Valtalaji jouhisara. Muuta lajistoa: juurtosara, isokarpalo, järvikorte, mutasara, raate, suokukka, tupasvilla MeLä 2 mä, ku VL, ML (lähde) Lähdettä ympäröivä puusto taimikkoa. Kurjenjalka, suohorsma, nurmilauha. Lähteen ympärillä VkR: vaivaiskoivu, hilla, juolukka, puolukka, suopursu, variksenmarja. Puuston sijasta runsaasti vaivaiskoivua. Kiiltolehvä- ja hetesirppisammal PsR 3 mä, ko, ku Puusto kv, mäntyvaltainen. PsR:n tyyppilajisto. Osaksi lähes puuton, osaksi rääseikkö, PsR:n kuusivaltainen muunnos. Pallosaran ohella mm. juolukka, isokarpalo, juolukkapaju, metsäkorte, suopursu, variksenmarja, ruskorahkasammal, jokasuonrahkasammal. Kuviolla myös korpisuutta, PsKR (hilla, juolukka, kanerva, mustikka, pallosara, puolukka, suopursu, vaivaiskoivu, suokukka, tupasvilla) MCClT 2 mä, ko, ku Kasvatusmetsää ja taimikkoa. Osaksi hakattu, melko avoin ala, jolla mäntytaimikkoa. Tyyppilajit PaLuN 3 mä, ko Puusto kv. Pohjanpajua, vaivaiskoivua, jouhisaraa, kurjenjalkaa, luhtavillaa, raatetta, juolukkaa, isokarpaloa, suokukkaa, variksenmarjaa Me(Eu)Lä 3 ko, mä VL, ML (lähde) Kiiltopajua runsaasti. Lisäksi katajaa ja pohjanpajua. Muuta lajistoa: kurjenjalka, luhtavilla, suokorte, hilla, juolukka OlLkNR 3 Avosuo, jossa harvakseltaan mättäitä. Mm. hilla, juolukka ja variksenmarja mättäillä, tupasluikka, mutasara, leväkkö, isokarpalo, raate, suokukka, vaivaiskoivu OlSR 3 mä Harvakseltaan kitukasvuista mäntyä. Mm. jouhisara, pullosara, isokarpalo, juolukka, mutasara, raate, tupasvilla, suopursu, vaivaiskoivu MkK 3 hl, ku, ko, mä Harmaaleppä valtapuu. metsäkorte, mustikka, hilla, juolukka, pallosara, suopursu, variksenmarja, varvikko- ja jokasuonrahkasammal, korpikarhunsammal PaLu 3 Kiiltopaju, kurjenjalka, nuokkutalvikki, pullosara, vaivaiskoivu Po 3 ko, ku, hl Kiilto- ja pohjanpaju, vaivaiskoivu, suopursu, hilla, juolukka, variksenmarja, Louh 3 mä ML (kivikko) Juolukka, kanerva, pallosara, metsäkorte, suopursu, variksenmarja K 3 ko, ku, mä, hl Lajistoa: juolukka, suopursu, hilla, metsäkorte, mustikka, pallosara, suopursu, korpirahkasammal, kerrossammal OlSK 3 ko, ku Pullosara, juolukka, suopursu, hilla R 2 mä, ku Vaivaiskoivu, hilla, juolukka, metsäkorte, mustikka, suopursu, puolukka, variksenmarja OlVSN 3 Pullosara, juurtosara, mutasara, isokarpalo, raate, tupasluikka, tupasvilla. Osassa kuviota jouhisara valtalaji, lisäksi mm. pullosaraa, suokukkaa Me(Eu)Lä 3 ko, hl, ku VL, ML (lähde) Kiiltopaju, kataja. Harmaasara, korpikastikka, kurjenjalka, luhtavilla, pullosara, vaivaiskoivu. Mättäillä hilla, juolukka, puolukka, variksenmarja. Aikanaan kaadettu puu lahoamassa lähteen päällä. Mm. lettolehvä- ja kiiltolehväsammal KR 3 ku, ko Kuusi valtapuu. Kiiltopajua. Juolukka,suopursu, hilla, mustikka, variksenmarja, puolukka, vaivaiskoivu, jokasuonrahkasammal VaRaR/VkR / K 3 ku, ko ML (puro) Rämeen puusto kv., tyyppilajit. Kuviolla korpinen puronvarsi, koivu puuston valtalaji. Runsaasti katajaa, hieman pohjanpajua. Muu lajisto: juolukka, lillukka, metsäkurjenpolvi, huopaohdake, variksenmarja, suopursu, vaivaiskoivu EMT 1 mä, ko, ku Ojitettu taimikko. Tyyppilajit HMT 1 ko, ku, mä Ojitettu taimikko. Katajaa, kiiltopajua, raitaa. Mm. mustikka, juolukka, metsäkorte, metsälauha, vanamo, variksenmarja HMT 1 ko, ku, mä Ojitettu kasvatusmetsä. Lajisto kuten edelleisellä kuviolla, mutta puusto vanhempaa EMT 2 ko, ku Puoliavoin, harvennettu. Eri-ikäistä nuorta puustoa:taimikkoa ja kv:ta. Variksenmarja selvä valtalaji. Melko laajoja alueita, joilla vain pohjakerros l. sammaleet HMT 1 ko, ku, mä Ojitettu taimikko sekapuustoa EMT 2 mä, ko Harvennettu kasvatusmetsä, jonka selvä valtalaji mänty, hieman hieskoivua joukossa EMT 2 mä, ko Em. kuviota kuivempi. Paikoin MCClT-laikuja. Mänty selvä valtapuu, kasvatusmetsää ja taimikkoa HMT 2 mä, ko, ku Harvennettu kasvatusmetsä, mänty valtapuu. Tyyppilajisto. Myös maapuita. Osittain ojitettu ja soistunut taimikko, mm. hillaa ja suopursua sekä korpikarhunsammalta ja kangasrahkasammalta RhKgK 1 ko, ku, mä, hl Aurattu taimikko, ko, mä. Kuivien laikkujen ja kosteiden painanteiden mosaiikki. Kataja, kiiltopaju, raita. Mustikka, kultapiisku, lillukka, maariankämmekkä, metsäkorte, puolukka, ruohokanukka, metsäkurjenpolvi. Leveä oja ja sen rehevät pientareet, sekapuustotaimikko, kataja, kiiltopaju, pihlaja. Metsäimarre, harmaasara, korpikastikka, pullosara, kurjenjalka EMT 2 ko, mä Aurattu taimikko. Tyyppilajit, joiden lisäksi katajaa ja kanervaa MCClT 2 mä, ko Puoliavoin taimikko, valtapuu mänty. Hakkuussa jätetty joitakin maapuita EMT 2 mä, ko Ojitettua taimikkoa ja kasvatusmetsää. Pensaskerroksessa kiiltopaju, raita. Tyyppilajien ohella mm. pallosaraa, korpikarhunsammalta ja sulkasammalta HMT 2 ko, ku, mä Ojitettu melko kostea kasvatusmetsä. Kiilto- ja pohjanpajua sekä raitaa. Juolukka ja mustikka korkeakasvuisia ja reheviä EMT 2 mä, ko, ku Puoliavoin ojitettu kasvatusmetsä. Selvästi kuivempi kuin em. Mäntyselvä valtapuu, lisäksi hieman koivua ja kuusta. Katajaa, kiiltopajua ja raitaa PsR 2 mä, ko, ku Tyyppilajistoa EMT 2 mä, ko, ku Aurattu ja hakattu, nykyisin taimikkoa ja kasvatusmetsää. Sekapuusto. Tyyppilajit KR 2 ku, ko, mä, hl Kasvatusmetsää ja taimikkoa. Hilla, juolukka, metsäkorte, pallosara, puolukka, suopursu, isokarpalo Louh 2 ko, ku, mä ML (kivikko) Hieskoivun, männyn ja kuusen ohella pihlajantaimia. Juolukka, puolukka, vanamo, seinäsammal, harmaaporonjäkälä , PaLu/GMT/ VL, ML (2xlähde, Puronvarsiluhdalla kaksi lähdettä. Puusto pääosin hieskoivua. Kiilto- ja pohjanpaju, kurjenjalka, harmaasara, metsäkorte, RhMK, Lä 3 ko, ku puro, luhta) pallosara Louh 2 mä, ko ML (kivikko) Louhikkoja EMT kankaalla EMT 2 ko, ku arvolaji Kuru(oikeastaan melko loiva notkelma). Katajaa. Variksenmarja, juolukka, kangasmaitikka, kissankäpälä, puolukka, kevätpiippo, kultapiisku, metsäkurjenpolvi, metsätähti, nuokkutalvikki MCClT 2 mä, ko Tyyppilajisto. Kanerva valtalaji GMT 3 ko, ku, hl, ha, mä Sekapuusto, mäntyä vain hieman. Kataja, pihlaja. Metsäimarre, kultapiisku, metsälauha, metsäkurjenpolvi, juolukka EMT 2 mä, ko, ku Harvennettu kasvatusmetsä. Mänty valtapuu. Tyyppilajit MCClT 2 mä, ko Mänty valtapuu, lisäksi hieman koivun taimia. Pääosin kasvatusmetsää, myös varttuneita puita ja taimia. Maapuita. Kanerva ja variksenmarja valtalajeja EMT 2 mä, ko, ha Taimikkoa, pääosin mäntyä. Hakkuussa jätetty alalle joitain keloja. Katajaa, pihlajaa HMT 2 ko, mä Koivu valtapuu. Tiheä taimikko. Tyyppilajisto OlSR 2 mä Suon reunoilla kitukasvuisia mäntyjä. Jouhisara, pullosara, juolukka, hilla, isokarpalo, järvikorte, luhtavilla, raate, tupasluikka, vaivaiskoivu OlVSN 2 Jouhisara, pullosara, mutasara, raate, suokukka, tupasluikka VaRaR 2 mä, ku Valtapuu mänty, puut taimia. Tyyppilajit. Varpuja vähän ja ne ovat matalakasvuisia PsR 2 mä, ko, ku Melko avoin, vain vähän puiden taimia. Tyyppilajit EMT 2 mä Pohjoislaidalta hieman soistunut. Kasvatusmetsää. Raitaa, kiilto- ja pohjanpajua sekä katajaa. Tyyppilajien ohella pallosaraa ja metsäkortetta Louh 2 mä, ko ML (kivikko) Louh 2 mä, ko ML (kivikko) MCClT 2 mä, ko, ku Mänty selvä valtapuu. Kasvatusmetsää, harvennusta. Tyyppilajit MtKg 2 ku, ko, mä, ha Kuusi selvä valtapuu. Kasvatusmetsää. Katajaa ja pihlajaa. Hilla, jouhisara, kultapiisku, metsäimarre, maariankämmekkä, mustikka, pallosara, riidenlieko, viitakastikka PsR 2 mä, ko Puusto kitukasvuista kasvatusmetsää. Tyyppilajisto.

8 Viitakastikka, jouhisara, jouhivihvilä, harmaasara, mutasara, raate, metsäimarre, lillukka, maariankämmekkä, luhtavilla, LuNK 2 ko, ku hieman ruohokanukkaa VaRaR 2 mä Puusto kv. Tyyppilajit PaLu 3 LC/NT ko, ku, hl, mä SR 2 mä VaRaR (PsKR) 2 mä, ku OlLkNR /OlVLkN 3 NT/NT mä Kiilto- ja pohjanpajua. Kurjenjalka, järvikorte, pohjanruttojuuri, suohorsma, juolukka, metsäkorte, pullosara, luhtavilla, isokarpalo, vaivaiskoivu, raate. Osin mättäitä, PaLuN; katajaa, jouhisara, viitakastikka, isokarpalo, metsätähti, riidenlieko. Samankaltainen kuin em., mutta puusto mäntytaimikkoa. Katajaa. Mättäinen. Viitakastikka, jouhisara, juolukka, juolukkapaju, maariankämmekkä, metsätähti, tupasluikka. Puusto kv. Tyyppilasjiston ohella hieman haavan ja raidan taimia sekä metsäkortetta. Kuviolla myös pallosarakorpirämettä, luonnontilaisuus 3, taimikkoa, pallosara, hilla, juolukka, suopursu, vaivaiskoivu, suokukka. Kitukasvuista mäntyä ja joitakin keloja. Suon keskiosa mosaiikkikasvustoa. Lajistoa mättäillä: hilla, isokarpalo, juolukka, suopursu, vaivaiskoivu, variksenmarja. Välipinnan lajistoa: tupasluikka, leväkkö, mutasara, suokukka. OlVLkN: avosuo, jolla jonkin verran mättäitä, tupasluikka valtalaji, lisäksi mm. jouhisara, suokukka, tupasvilla EMT 1 ko, ku, mä Kasvatusmetsää. Kivikkoista. Tyyppilajistoa VaRaR 2 ko, ku, hl Puusto kv. Tyyppilajistoa. Paikoin runsasravinteisempia laikkuja OlLkN 3 LC/LC (mä) Valtalajeja pullosara ja leväkkö OlSN 3 LC/LC Pullosara, mutasara, raate, suokukka, tupasvilla SR 3 LC/LC Mättäillä mm. hilla, juolukka, tupasvilla, variksenmarja, vaivaiskoivu, välipinnalla pullosara, tupasluikka, mutasara, luhtavilla, pitkälehtikihokki OlVSN 3 LC/LC Valtalajit pullosara ja tupasluikka. Lisäksi mm. luhtavilla, mutasara, raate, pitkälehtikihokki, suokukka, tupasvilla VkR 2 mä, ku Puusto kv. Lajistoa: vaivaiskoivu, hilla, juolukka, metsäkorte, mustikka, variksenmarja GMT 2 ku, mä, ko, hl Sekapuusto varttuvaa metsää. Kostea juotti. Katajaa, kiilto- ja pohjanpajua. Mustikka, hilla, lillukka, metsäkurjenpolvi, metsätähti, riidenlieko, suopursu, vaivaiskoivu PsR 2 mä Harvapuustoinen, kv. Tyyppilajisto VaRaR 2 mä, ku, ko Harvapuustoinen kv. Tyyppilajiston ohella kataja, kiilto- ja pohjanpaju, metsäkorte, metsäkurjenpolvi EMT 1 mä, ko Hakattu, melko avoin. Vain vähän pieniä taimia. Tyyppilajisto Louh 3 LC/LC mä, ko 2xML (kivikko) Kaksi louhikkoa. Muutamia varttuneita mäntyjä ja varttuvia hieskoivuja. EMT:n lajistoa MCClT 2 mä Harvennettu männikkö, kv. Tyyppilajisto MCClT/EMT 2 mä, ku, ko Harvennettua kasvatusmetsää. Mänty valtapuu, lisäksi kuusta ja koivua, pihlajan ja raidan taimia sekä katajaa. Katajaa ja pihlajaa. Maapuita ja keloja. Kasvillisuus kuivaa ja matalakasvuista. Masto. Pintamaa ja kivikko poistettu ja tehty leveä tieura mastolle asti GMT 3 VU/EN hl, ko, ku Varttuvaa puustoa, erityisesti harmaaleppää. Aluskasvillisuuden valtalajien, mustikan ja metsäimarteen ohella lillukkaa, kultapiiskua, metsäkurjenpolvea, metsätähteä ja riidenliekoa. Joitakin keloja ja kääpiä HMT 2 mä, ku, hl Kasvatusmetsää. Mm. mustikka, juolukka, metsätähti, kultapiisku, nuokkutalvikki. Selvät metsäkoneen jäljet EMT 2 mä, ko Kasvatusmetsää. Tyyppilajistoa. Metsäkoneen jäljet EMT 1 mä, ko, ku Hakattu kasvatusmetsä, jolla myös taimia. Selvät metsänkäsittelyn jäljet, paikoin heinittynyt ja kivinen. Melko tasainen, avara alue EMT 2 mä, ko, ku Kasvatusmetsää. Tyyppilajisto Louh 2 LC/LC mä, ko, ku 3xML (kivikko) Kolme louhikkoa. EMT:n lajistoa, etenkin puolukkaa, variksenmarjaa. Pohjakerroksessa harmaaporonjäkälää, torvijäkälää ja seinäsammalta PsR 3 LC/NT mä, ku Tyyppilajit. Lisäksi metsäkortetta Lu 3 LC/NT hl, mä Puusto pääosin harmaaleppää. Hieman seassa mäntyä. Katajaa, kiilto- ja pohjanpajua. Kurjenjalka, juolukka, hilla, metsätähti, puolukka, talvikki KgR 2 mä, ko, ku Metsäkorte aluskasvillisuuden valtalaji, mänty puuston. Hilla, isokarpalo, juolukka, puolukka, suokukka, variksenmarja, vaivaiskoivu VkR / VIR 3 mä, ku Vartuvaa puustoa. Tyyppilajistoa. VIR: valtalaji suopursu VkR 3 LC/LC ko, ku Valtalaji vaivaiskoivu VIR 3 LC/LC mä Valtalaji juolukka VaRaR 3 mä, ku Mänty valtapuu. Tyyppilajistoa OlLkN 3 Leväkkö valtalaji, jonka lisäksi mm. tupasluikka, suokukka, isokarpalo VIR /VkR/KgR 3 mä, ku Varttuvaa puustoa. Tyyppilajistoa. Valtalaji suopursu/vaivaiskoivu MrK 2 ku, ko, hl Puusto kv ja koivun taimia. Hilla, juolukka, mustikka ja puolukka mättäillä. Jouhisaraa ja metsäkortetta VIR 3 ku, ko, mä Varttuvaa puustoa K 3 ku, ko, hl Korpinen kuvio PaLu 3 ko, ku Runsaasti pohjanpajua. Puusto varttuvaa. Luhtavillaa, kurjenjalkaa, metsäkortetta ja ruohokanukkaa RhKgK 2 ku, ko, mä Ojitettu taimikko. Kiiltopajua ja katajaa. Hilla, metsäkorte, metsäimarre, mustikka, ruohokanukka EMT 2 mä, ko, ku Ojitettu taimikko. Tyyppilajiston lisäksi metsäkortetta ja ruohokanukkaa EMT 1 mä, ko, ku Avohakkuu, kivinen. Jätetty joitain varttuvia puita kasvamaan. Tyyppilajistoa EMT 2 mä, ko, ku Kasvatusmetsää. Kuvio sisältää pienialaisen GMT-laikun. Pensaskerroksessa kiilto- ja pohjanpajua, raitaa ja pihlajaa. Metsäkurjenpolvi, metsäimarre, MCClT 1 mä, ko, ku Erittäin harva taimikko. Tyyppilajisto EMT 2 mä, ko, ku, ha Mänty valtapuu. Keloja ja maapuita. Tyyppilajistoa Louh 3 mä, ko, ku ML (kivikko) Runsaasti maapuita. Kasvillisuus EMT:n lajistoa HMT 3 ko, ku Louhikkojyrkänteen alapuolella pienialainen rehevämpi ala. Vähän puustoa, lähes avoin. Mustikka aluskasvillisuuden valtalaji EMT 2 mä, ko, ku Puusto varttunutta metsää. Lisäksi joitain varttuvia puita. Pääasiassa mäntyä ja koivua, hieman myös kuusta. Maapuita EMT 2 mä, ko, ku Laaja lähes avoin alue, jossa matalaa puustoa harvassa. Harvennettua kasvatusmetsää. Tyyppilasjiston ohella kanervaa, vanamoa ja kultapiiskua Louh 2 ko, mä, ha ML (kivikko) Varttuvaa puustoa. Katajaa sekä pihlajan taimia.maapuita ja keloja EMT 2 ko, ku, mä, hl Kasvatusmetsää ja taimikkoa. Vaaran laella kivistä ja louhikkoista: yksittäisiä kiviä ja pieniä kiviröykkiöitä siellä täällä. Puusto melko harvaa, puoliavointa EMT 2 mä, ku Harvennettua kasvatusmetsää. Mänty selvä valtapuu Louh 2 mä, ku, ko ML (kivikko) Varttuvaa puustoa. EMT:n lajistoa EMT 2 mä, ko, ku Puusto hieman vanhempaa: kv, vm, im. Joitakin paksurunkoisia lakkapäämäntyjä ja keloja, naavaa MCClT 2 mä, ko, ku Harvennettua kasvatusmetsää. Mänty valtapuu. Keloja ja maapuita. Pienialaisesti EMT:tä, pieniä laikkuja GMT 2 ko, ku, mä arvolaji Katajaa ja pihlajan taimia. Lajistoon kuuluu mm. kissankäpälä, keltalieko, kultapiisku, metsäkurjenpolvi, oravanmarja, metsätähti, nuokkutalvikki, riidenlieko, variksenmarja, juolukka ja puolukka MCClT 1 mä, ko, ku Erittäin harva taimikko, muistuttaa lähes avohakkuuta. Taimien lomassa reilu 10-vuotiaita kv-puita. Rinteen alaosassa hieman enemmän puustoa. Mänty selvä valtapuu Louh 2 mä, ku ML (kivikko) Pihlajan taimia. EMT:n lajistoa HMT (GMT) 2 ko, ku, mä, hl Katajaa ja pihlajan taimia. Mm. mustikka, kultapiisku, riidenlieko. Kuviolla myös lehtomaisuutta, puusto kasvatusmetsää ja varttunutta metsää, katajaa ja pihlajan taimia, herttakaksikko, metsäimarre, metsäkurjenpolvi, metsäkorte, nuokkuhelmikkä EMT 2 ko, mä Harvennettua kasvatusmetsää ja taimikkoa EMT 2 mä, ko, ku Melko rehevä ala. Taimikkoa. Katajaa, raitaa, pihlajaa ja kiilto- sekä pohjanpajua. Mm. juolukka, kultapiisku, suopursu, puolukka, variksenmarja. Hieman myös metsäkurjenpolvea ja metsätähteä GMT 2 ko, ku, mä, ha Katajaa sekä kiilto- ja pohjanpajua. Mm. metsäkorte, metsäkurjenpolvi, lillukka, juolukka, kultapiisku, variksenmarja. Kuviolla myös kasvatusmetsää, jossa runsaasti nuoria haapoja. Pihlajan taimia, mm. mustikka, metsäimarre, vanamo EMT 2 mä, ku Hakattu ala, jolla nykyisin taimikkoa. Hieman tavallista ravinteikkaampi EMT, jolla myös HMT:n lajistoa, mm. metsätähti, vanamo ym MCClT / EMT 2 mä, ku Harvennettua kasvatusmetsää. Tyyppilajistoa Lampi/PaLu 3 ko, ku, mä ML (pienvesi) Verkalampi ja lammen pajuluhtainen ranta. Kiiltopajua ja pihlajan taimia. Harmaasara, järvikorte, kurjenjalka, metsäkorte, suohorsma MCClT 2 mä Harvennettua varttuvaa ja varttunutta metsää. Tyyppilajistoa EMT 2 mä, ku Havupuusto varttuvaa ja varttunutta. Tyyppilajistoa VaRaR 3 mä, ku ML (pienvesi) Kuviolla virtaa puro. Puusto harvaa. Tyyppilajistoa PaLu 3 ML (pienvesi) Runsaasti kiiltopajua. Kurjenjalka aluskasvillisuuden valtalaji. Lisäksi jouhisaraa, suokukkaa, vaivaiskoivua OlLkN 3 Tupasluikka valtalaji. Lisäksi mm. suokukkaa ja järvikortetta. Luhtainen HMT 2 ko, ku, mä Harvennettua kasvastusmetsää. Tyyppilajistoa PaLu 3 ko, ku ML (pienvesi) Puronvarren luhtaa. Kiiltopaju pensaskerroksen, pullosara aluskasvilisuuden valtalaji. Lisäksi mm. pohjanpajua, kurjenjalkaa ja järvikortetta GMT 3 ko, ku, mä Puroa kohti viettävä notko. Taimikkoa. Pensaskerooksessa raitaa ja pihlajaa. Runsaasti metsälauhaa. Lisäksi mm. mustikkaa, metsäimarretta, metsäkurjenpolvea, metsämaitikkaa ja vanamoa OlSN 3 mä, ko Melko avoin, hieman taimikkoa. Mm. jouhisara, pullosara, luhtavilla, suokukka ja vaivaiskoivu PaLu 3 ko, ku Puusto varttuvaa. Runsaasti kiiltopajua. Mättäillä mm. hilla, puolukka ja variksenmarja, välipinnalla järvikortetta ja kurjenjalkaa EMT 2 mä, ko, ku Harvennettua kasvatusmetsää, jossa myös taimikkoa ja hieman vattuneita puita. Maapuita ja keloja. Kuviolla lähde. Muuttuma. Soistunut kangas puron varressa. Taimikkoa (erityisesti hieskoivua) ja varttuneita puita (erit HMT, Lä 2 mä, ko, ku, hl VL, ML (lähde) mäntyä). Keloja ja maapuita. Mm. mustikka, hilla, metsäimarre, nuokkutalvikki, suopursu, riidenlieko, vaivaiskoivu EMT 2 mä, ku, ko Harvennettu varttunut metsä, jossa myös joitain lakkapäisiä ikääntyneen metsän puita HMT 2 mä, ku Männyt lakkapäisiä, muttei erityisen paksuja ja vankkoja. Katajaa. Aluskasvillisuuden valtalaji juolukka, muuten tyyppilajistoa EMT 2 mä Harvennettua kasvatusmännikköä. Tyyppilajistoa EMT 2 mä, ku Harvennettua kasvatusmetsää, katajaa MCClT 2 mä Harvennettua kasvatusmetsää. Tyyppilajistoa GMT 2 hl, ko, ku, mä Kasvatusmetsää ja taimikkoa. Katajaa ja kiiltopajua. Mm. mustikkaa, metsäimarretta ja metsäkurjenpolvea.

9 MCClT (EMT) 2 mä, ku (ko) Mänty valtapuu. Harvennettua kasvatusmetsää. Tyyppilajistoa. Kuvion lounaisosa puron luota hakattu lähes avohakkuuksi. Kapeassa painaumassa EMT, hakattu aikaa sitten, nykyisin kasvatusmetsää, koivupökkelö jossa kääpiä, naavaa ja pesäkolo OlSR 3 mä Taimikkoa. Valtalajina jouhisara. Lisäksi mm. juolukka, hilla, raate, suokukka, variksenmarja PaLu 3 Runsaasti kiiltopajua. Korpikastikka ja kurjenjalka dominoivat OlRiNR 3 Kitukasvuista varttuvaa puustoa. Tupasluikka, suokukka, mutasara rimmessä, mättäillä lajisto kuten kuviolla VkR 3 mä, ku, ko Varttuvaa puustoa. Tyyppilajit PsR 3 mä Varttuvaa puustoa. Tyyppilajit MrK 3 ku, ko Kookkaita varttuneita kuusia. Metsäkoneen syvät jäljet. Mm. hilla, mustikka, juolukka, vaivaiskoivu VkR 3 mä, ku, ko Varttuvaa puustoa. Tyyppilajistoa VaRaR 3 mä, ko Tyyppilajistoa RhKgK 3 ko, ku Puusto varttunutta. Hilla, korpi-imarre, kurjenjalka, mustikka, metsätähti, mesimarja, metsäimarre, metsäkorte, vanamo HMT/EMT 3 ku, ko, mä Tyyppilajiston ohella metsäkortetta EMT 2 mä, ku, ko Harvennettua kasvatusmetsää. Tyyppilajisto PsR 3 mä, ko, ku Vähän puustoa, varttuvaa ja taimikkoa. Tyyppilajistoa VkR 3 ko, ku Pohjanpajua ja kiiltopajua. Tyyppilajistoa OlVSN / OlSR 3 Pullosaravaltainen suursaraneva. Rämeisellä osalla hieman kitukasvuisia männyn taimia (+ku). Pullosara, jouhisara, hilla, juolukka, variksenmarja, vaiviskoivu VkR 3 mä, ko, ku Varttuvaa puustoa. Tyyppilajistoa OlLkN 2 Leväkkö, isokarpalo, raate, suokukka, tupasvilla PsR 3 Tyyppilajistoa EMT 2 mä, ko Harvennettu. Vaihtelevan ikäistä puustoa: kv, vm ja taim. Mänty valtapuu HMT 2 ku, ko, mä Harvennettu, osin soistunut kangas. Kuusi valtapuu, korkeaa, varttunutta puustoa. Myös maapuita. Juolukka dominoi aluskasvillisuutta. Tyyppilajiston ohella suopursua ja vaivaiskoivua sekä korpikarhunsammalta EMT 2 mä, ku, ko Kasvatus- ja varttunutta puustoa. Tyyppilajistoa HMT / EMT 2 mä, ku, ko Kasvatus- ja varttunutta puustoa. Tyyppilajistoa. Paikoin EMT ja MCClT-laikkuja VkR 3 mä, ku, ko Tyyppilajit. Leveän ja syvän ojan vieressä luonnontilaisuus 2. Vaivaiskoivun ohella hillaa, suokukkaa, juolukkapajua, raatetta, tupasvillaa PsR 3 mä, ku Kasvatusmetsää. Tyyppilajit Oj 1 ko Leveän ojan pientareet. Hieskoivut taimia ja nuoria kv-puita. Kurjenjalka, korpikastikka, harmaasara, pullosara, vaivaiskoivu, hilla, juolukka PKgK 2 ko, ku, hl Puusto varttuvaa, lehtipuuvaltaista. Koivuissa kääpiä. Lajistossa mm. puolukka, hilla, ruohokanukka, juolukka, suopursu, variksenmarja VkR 3 ko, ku, mä Paikoin pajukkoista. Tyyppilajit OlVSN 3 Lajistossa mm. pullosara, mutasara, raate, isokarpalo VaRaR 2 Paikoin pajukkoista. Tyyppilajit Louh 2 ko, mä Rajautuu suohon ja EMT:en. Hieman suo- sekä metsälajeja HMT 2 ku, mä, ko Tuore kangas, puusto: kuusi, mänty, hieskoivu; tyyppilajit Lehtomainen kangas, lajeja mm. maariankämmekkä, metsäimarre, metsäkorte, metsäkurjenpolvi, oravanmarja, vanamo, GMT 3 NT/NT Warnstorfia exannulata EMT 1 mä Kuivahko kangas, puusto: mänty, siemenpuuasento HMT 2 mä, ku, ko Tuore kangas, soistunut suon reunasta, puusto: mänty taim., lisänä kuusi ja hieskoivu; mm. juolukka, kiiltopaju, metsäkorte, metsälauha, mustikka, pallosara, puolukka, riidenlieko, suopursu, variksenmarja, maitohorsma, seinäsammal, korpikarhunsammal, kanerva Po Pounikko, tyyppilajit ja rämelajit, mm. kiiltopaju, pohjanpaju, suopursu, pallosara, suonihuopasammal Po ko Pounikko, puusto: hieskoivu dominoi; ojitus OlSR Oligotrofinen sararäme, jossa nevaosaa laikuittain PsR Pallosararäme PsKR Pallosarakorpiräme Pu ML (puro) Puro Pallosararäme, puusto: mänty; muita lajeja jokasuon- ja ruskorahkasammal, hilla, juolukka, pallosara, suopursu, vaivaiskoivu, PsR 3 mä variksenmarja MeLkN 3 Mesotrofinen lyhytkorsineva, lajeja jokapaikansara ja villapääluikka LuNK 3 ku, ko, mä ML (korpi, puro) Luhtainen korpi (luhtanevakorpi) puron varrella, puusto: kuusi, hieskoivu, mänty; muita lajeja korpirahkasammal, korpikarhunsammal, kurjenjalka, pohjanpaju, hilla PsKR Pallosarakorpiräme, ojitus OlSN 3 Oligotrofinen saraneva, lajeja kiiltopaju, korpikastikka, pohjanpaju, vaivaiskoivu, vesisara, jokapaikansara EMT 2 mä, ku, ko ML (kivikko) Kuivahko kangas, louhikko. Mm. juolukka, kangasmaitikka, kataja, kultapiisku, metsäkurjenpolvi, metsälauha, mustikka, pihlaja, raita, puolukka, suopursu, vanamo, variksenmarja, kanerva EMT 2 mä Kuivahko kangas, puusto: mänty, nuori taim.; muita lajeja tyyppilajit sekä kiiltopaju, riidenlieko, maitohorsma EMT 2 mä Kuivahko kangas, puusto: mänty taim., +vähän soistumaa, auraus; muita lajeja tyyppilajit sekä jokasuon- ja varvikkorahkasammal EMT 1 Kuivahko kangas, joskus HA., paljon avointa aluetta Louh 3 LC/LC ML (kivikko) Louhikko EMT 1 Kuivahko kangas, tyyppilajit sekä metsäkorte Lä, Pu, RhK 2 / 3 ko, ku, ha, hl OlSR mä, ku VaRaR mä, ku, hl VkR hl PsR mä, ku EMT / HMT 2 mä, ku, ko HMT 2 mä, ku, ko VL, ML (korpi, lähde, puro) Lähde vaaran rinteellä, tiheä koivikko +soist., puusto: hieskoivu dominoi, lisänä kuusi taim., haapa, harmaaleppä; muita lajeja lillukka, hilla, metsäkorte, korpikastikka, maitohorsma, mustikka, metsäkurjenpolvi, puolukka, pihlaja, kiiltopaju, juolukkapaju, pohjanpaju, metsäimarre, harmaasara, korpirahkasammal, lettorahkasammal, okarahkasammal, rassisammal, Warnstorfia exannulata Oligotrofinen sararäme, puusto: mätäsosalla mänty ja kuusi; muita lajeja jouhisara, pullosara, hilla, juolukka, pyöreälehtikihokki, raate, suokorte, suokukka, suopursu, karpalo, tupasluikka, tupasvilla, vaivaiskoivu, kalvakkarahkasammal, kalvaskuirisammal Variksenmarjarahkaräme, puusto: mänty, kuusi, harmaaleppä; muita lajeja hilla, juolukka, metsäkorte, pallosara, pohjanpaju, riippasara, suokorte, suopursu, tupasvilla, vaivaiskoivu, variksenmarja, Warnstorfia exannulata, rahkasara, ruskorahkasammal, kanerva, varvikkorahkasammal Vaivaiskoivuräme, lajeja harmaaleppä, juolukka, kiiltopaju, mänty, pohjanpaju, pullosara, pyöreälehtikihokki, suokukka, karpalo, vaivaiskoivu, variksenmarja, suonihuopasammal, jokasuonrahkasammal, rassisammal, seinäsammal, lettorahkasammal, varvikkorahkasammal Pallosararäme, puusto: mänty, kuusi; muita lajeja hilla, juolukka, metsäkorte, pallosara, pullosara, suokukka, suopursu, karpalo, tupasvilla, vaivaiskoivu, variksenmarja, suonihuopasammal, jokasuonrahkasammal, seinäsammal, korpikarhunsammal, ruskorahkasammal, kanerva Kuivahko kangas, kuviolla myös tuoretta kangasta. Puusto: mänty taim. (nuori metsä), lisänä kuusi ja hieskoivu, auraus, joskus HA.; muita lajeja juolukka, kangasmaitikka, kataja, kultapiisku, metsäkurjenpolvi, metsälauha, metsätähti, mustikka, oravanmarja, pihlaja, puolukka, riidenlieko, vanamo, variksenmarja, seinäsammal, kanerva, keltalieko, maitohorsma, kevätpiippo, harmaa,- ja valkoporonjäkälä, torvijäkälä Tuore kangas, puusto: sekametsä, eri-ikäinen mänty, kuusi ja hieskoivu, hieman soist., auraus, joskus HA..; muita lajeja juolukka, metsäkorte, metsäkurjenpolvi, mustikka, pallosara, pohjanpaju, puolukka, suokukka, suopursu, variksenmarja, jokasuonrahkasammal, seinäsammal, metsäkerrossammal, varvikkorahkasammal Tuore kangas +soist., puusto: kuusivaltainen, lisänä hieskoivu; muita lajeja hilla, juolukka, kiiltopaju, metsäkorte, mustikka, pallosara, pohjanpaju, puolukka, suopursu, vaivaiskoivu, seinäsammal, korpikarhunsammal, metsäkerrossammal, varvikkorahkasammal, jokasuonrahkasammal HMT ku, ko VaRaR 3 LC/LC Variksenmarjarahkaräme RuRiLN 3 NT/VU Edustava lettoneva, jolla tyypille ominaisesti Warnsdorfia procera ja kultasirppisammal VaRaR 2 Variksenmarjarahkaräme PsKR 2 mä, ku, ko Pallosarakorpiräme, puusto: mänty, kuusi, hieskoivu; muita lajeja juolukka, maariankämmekkä, pallosara, suokukka, suopursu, vaivaiskoivu, variksenmarja, jokasuonrahkasammal, varvikkorahkasammal, karpalo KgR / PsKR mä, ku, ko, hl Kangasräme, ojitus. Kuviolla myös ojitettua pallosarakorpirämettä VaRaR ku Variksenmarjarahkaräme, ojitus, puusto: kuusi PsR / PsKR mä, ku Pallosararäme, ojitus, puusto: mänty, kuusi. Pallosarakorpiräme, ojitus EMT 2 mä, ku, ko Kuivahko kangas, soist., joskus HA., puusto: mänty, kuusi, hieskoivu VaRaR mä, ku Variksenmarjarahkaräme, ojitus, puusto: mänty ja kuusi MrK ku, ko Muurainkorpi, puusto: kuusi, hieskoivu PsKR (MeSR) mä, ku, ko Pallosarakorpiräme, ojitus, puusto: mänty, kuusi, hieskoivu, tyyppilajit. Kuviolla myös mesotrofista sararämettä VaRaR 3 mä, ku Variksenmarjarahkaräme, puusto: mänty ja kuusi MCClT Kuiva kangas, joskus HA., tyyppilajit OlKaN 2 Oligotrofinen kalvakkaneva. Juolukka, pitkälehtikihokki, luhtavilla, mutasara, mänty, punarahkasammal, raate, siniheinä, kalvakkarahkasammal, tupasluikka. Osittain luonnontilaisen kaltainen (lt 3) RhK ku, ko, hl ML (korpi) Ruoho- ja heinäkorpi, puusto: kuusi ja hieskoivu OlSR mä, ku, ko Oligotrofinen sararäme GMT ha, ku, hl, ko Lehtomainen kangas, puusto: varttunut haapa ja varttunut kuusi, lisänä harmaaleppä ja hieskoivu PsKR/OlSR Pallosarakorpiräme/Oligotrofinen sararäme EMT 2 mä Kuivahko kangas, puusto: varttunut kasvatusmäntymetsä, joskus HA MCClT 2 mä Kuiva kangas, puusto: kasvatusmäntymetsä, joskus HA.; tyyppilajit sekä maitohorsma EMT 2 mä, ku, ko Kuivahko kangas, puusto: kasvatusmäntymetsä, lisänä kuusi ja hieskoivu EMT 2 mä, ku, ko Kuivahko kangas, puusto: mänty taim. (nuori metsä), lisänä kuusi ja hieskoivu, joskus HA Louh 3 ML (kivikko) Louhikko, maapuut/kelot esiintyvät Louh 3 ML (kivikko) Louhikko, maapuut/kelot esiintyvät