LUSTI - Luonnonmarjojen. turvaaminen viljelytekniikoin. Henri Vanhanen

Transkriptio

1 LUSTI - Luonnonmarjojen saatavuuden turvaaminen viljelytekniikoin Henri Vanhanen

2 Luonnonmarjojen talteenotto Viimeisimmän arvion mukaan Suomen metsät tuottavat vuosittain milj.kg puolukkaa ja milj.kg mustikkaa (Turtiainen, Salo & Saastamoinen 2011) Vuosien välinen vaihtelu on erittäin suurta Arviolta noin 8-10% puolukan ja 5-6% mustikan Arviolta noin 8-10% puolukan ja 5-6% mustikan vuosittaisesta sadosta kerätään (kokonaiskeruun arvio vuosilta )

3 Luonnonmarjojen kauppaantulomäärät kg/vuosi Mustikka Puolukka Lähde: MMM Marsi 2008

4 Luonnonmarjojen talteenotto Luonnonmarjojen vastaanotto, varastointi sekä tukkukauppa ovat merkittävää liiketoimintaa Suomen pohjoisilla alueilla marjojen talteenotto on keskittynyt Pohjois-Suomeen Luonnon-marjojen poimintatulo pohjoisessa Suomessa oli vuonna 2007 yhteensä noin 10.8 miljoonaa euroa, mikä on 81 % koko maan poimintatulosta Mustikka Puolukka 55 % 2 % 2 % 41 % Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulun lääni Lappi 26 % 30 % Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulun lääni 34 % 10 % Lappi Mustikan ja puolukan kauppaantulomäärien alueellinen jakautuminen Suomessa vuonna 2007 (Metsätilastollinen vuosikirja 2008) Nykyisin Lapissa kerätystä marjasta noin 90% ulkomaalaisten poimijoiden keräämää

5 Luonnonmarjojen talteenotto ja sen ongelmat Suomalaisten harjoittamasta keräyksestä valtaosa kotitarvekeräystä Marjojen reaalihinnan laskun myötä kaupallinen talteenotto kotimaisin voimin on vähentynyt merkittävästi. Tärkeimpien luonnonmarjojen reaalihintojen kehitys (Lähde: MMM MARSI 2008) Voiko merkittävää jatkojalostusteollisuutta rakentaa epävarman raaka-aine saatavuuden perustalle?

6 Luonnonmarjojen saatavuuden turvaaminen viljelyllä Luonnonmarjojen puoliviljely - satotason nostamista siten, että metsänhoidossa huomioidaan marjakasvustot ja / tai marjantuotantoa edistetään metsänhoitotoimenpiteitten ohessa mm. marjametsään tuotujen pölyttäjähyönteisten (kimalaiset, mehiläiset) avulla. Luonnonmarjojen peltotuotanto - Luonnonmarjojen peltotuotanto toisi samoja etuja kuin muillakin alun perin luonnonvaraisina kasvaneilla hyötykasveilla. Laatu- ja satotaso vaihtelevat vähän ja logistiikan hallinta on helppoa

7 Puolukka Uusvanha viljelykasvi 1651 Ranskalainen André Mollet, Ruotsin kuningatar Victorian puutarhuri kirjoittaa puolukan käytöstä puutarhojen reunuskasvina 1694 Cristian Gartnerin kirjoittamassa ensimmäisessä Norjalaisessa puutarhakirjassa suositellaan puolukan istuttamista puutarhaan kulinaarisista ja lääkinnällisistä syistä 1834 Waern raportoi valkoisen albiinopuolukan (Vaccinium Vitis idae fructu albo) viljelystä Ruotsalaisessa Baldersnäsin puutarhassa

8 Luonnonmarjojen saatavuuden turvaaminen viljelyllä AB Bjäre Industrier, Ruotsalainen hillontuottaja perusti ensimmäiset kaupalliset puolukkaviljelmät Vångeniin (Skepparslöv) vuonna 1962 Viljelmiä laajennettiin viidellä hehtaarilla Ottarpin tilalle (Ryssby) vuosien välillä Norjaan ensimmäiset viljelmät perustettiin 60-luvun puolivälissä Vuoteen 1993 mennessä Saksassa oli puolukan viljelyalaa 35 hehtaaria Pohjois-Amerikoissa kaupallista viljelyalaa oli vuonna 2003 noin 8,5 hehtaaria

9 Luonnonmarjojen saatavuuden turvaaminen viljelyllä 70-luvulle mentäessä sekä Ruotsissa, Suomessa, Liettuassa, Saksassa että Latviassa oli käynnistetty puolukan viljelytutkimuksia Suomessa tutkimukset puolukalla käynnistettiin MTT:n tutkimusasemalla Piikkiössä vuonna 1968 Aaro Lehmushovin ja Heimo Hiirsalmen toimesta

10 Luonnonmarjojen saatavuuden turvaaminen viljelyllä Mustikan peltoviljelyn kehitys vielä alkutekijöissään, mutta puoliviljelytekniikoissa tehty merkittäviä edistysaskeleita Puolukan peltoviljelyssä edetty jo pitkälle ja tarjolla on kymmenittäin kaupallisia lajikkeita puolukasta (Sanna, Sussi, Koralle, Erntedank, Kostromskaja rozovaja ) Suomalaista alkuperää olevia kaupallisia lajikkeita mm. Splendor ja Regal, jotka ovat kehitetty Yhdysvalloissa Wisconsin-Madisonin yliopistossa tri. Elden Stang keräsi Suomesta 80-luvulla puolukka-aineistoa Suomen metsistä ja palasi kotiin puolukantaimen kanssa

11 Luonnonmarjojen saatavuuden turvaaminen viljelyllä Puolukalla samanlaiset mahdollisuudet nousta yhtä merkittäväksi viljelykasviksi kuin Pohjoisamerikkalaiset pensasmustikka ja karpalo Hyvien vuosien metsäsadot vaikuttavat viljelyn taloudellisuuteen Puolukan viljelyssä korkea alkusijoitus, mutta sijoitus on pitkäikäinen Puolukantaimi/yksilö voi säilyä elinkykyisenä jopa 100 vuotta. Etuna myös menestyminen huonotuottoisella maalla ja vähäinen lannoituksen ja hyönteistorjunnan tarve

12 Luonnonmarjojen saatavuuden turvaaminen viljelyllä Sekä puolukan että mustikan peltoviljelmät perustettiin vuoden 2010 aikana, joten kasvukausi 2012 oli niille toinen tutkimusvuosi. Puolukkaviljelmät perustettiin Sotkamon tutkimusasemalle mikrolisätystä taimimateriaalista. Mustikkaviljelmät perustettiin Rovaniemen Apukan tutkimusasemalle, tutkimusaseman metsistä siirretystä mustikkakuntasta 2011 käynnistetyissä kokeissa tahdottiin selvittää mm. lannoituksen, symbioosin ja kastelun vaikutusta sadontuottoon, sekä testata toimivinta rikkaruohontorjuntamenetelmää viljelmiä perustettaessa.

13 Viljelylajikkeina ruotsalainen Sanna ja suomalainen Otson karkki Sanna on tuottanut Ruotsissa g marjoja/taimi (4-vuotias)

14 Metsämarjojen puoliviljely keinopesin Kasvukaudella 2012 aloitettiin selvitys keinopesien (erakkomehiläisten) käytön mahdollisuuksista metsämarjojen puoli- ja peltoviljelyssä Menetelmä myös siirrettävissä hedelmä- ja marjatiloille sekä muille pölytyspalvelua kaipaaville viljelmille Menetelmä laajassa käytössä Pohjois-Amerikoissa

15 Metsämarjojen puoliviljely keinopesin

16 Metsämarjojen puoliviljely keinopesin

17 Metsämarjojen puoliviljely keinopesin Miksi menetelmä ei käytössä vielä meillä? Aloitetun kokeilun tarkoitus: Selvittää hyödynnettävissä oleva pölyttäjälajisto ja sen runsaus Testata eri pesätyyppejä ja materiaaleja sekä pesien sijoittamista erilaisiin maastoihin Selvittää keinopesien avulla pesitetyn erakkomehiläispopulaation kykyä tuottaa pölytyspalvelua sekä puoli- että peltoviljelyssä Tiedottaa keinopesin tehdyn pölytyspalvelun mahdollisuuksista

18 Koeasetelma

19 Metsämarjojen puoliviljely keinopesin Pesintää 23:ssä keinopesässä, yhdessä keskimäärin neljässä reiässä pesintä Pesintäsuhde eri pesintämateriaalien välillä (haapa vs. finnfoam) 75/25 4mm 52, 6mm 26 ja 8mm 20 pesintää Yhdessä kohteessa, Rautulammella suon laidassa ei yhtään pesintää

20 Alhaiset lähtöpopulaatiot Paikoin yhden pölyttäjäryhmän täydellinen puuttuminen vaikutusta paikalliseen pölytykseen ja satotasoihin? Keinopesillä voi lisätä pölytystulosta ja satomääriä! Mitkä käytännön toimintamallit jos pölytyspalvelun tuottamiseen ryhdytään?

21 Luonnonmarjojen saatavuuden turvaaminen viljelyllä Voimakas markkinointi tärkeää ja uusien tuotteiden kehittäminen perinteisten hillojen ja mehujen rinnalle Lähde: HS Fingerpori, Pertti Jarla

22 Kiitos mielenkiinnostanne!