LUSTI - Luonnonmarjojen. turvaaminen viljelytekniikoin. Henri Vanhanen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUSTI - Luonnonmarjojen. turvaaminen viljelytekniikoin. Henri Vanhanen"

Transkriptio

1 LUSTI - Luonnonmarjojen saatavuuden turvaaminen viljelytekniikoin Henri Vanhanen

2 Luonnonmarjojen talteenotto Viimeisimmän arvion mukaan Suomen metsät tuottavat vuosittain milj.kg puolukkaa ja milj.kg mustikkaa (Turtiainen, Salo & Saastamoinen 2011) Vuosien välinen vaihtelu on erittäin suurta Arviolta noin 8-10% puolukan ja 5-6% mustikan Arviolta noin 8-10% puolukan ja 5-6% mustikan vuosittaisesta sadosta kerätään (kokonaiskeruun arvio vuosilta )

3 Luonnonmarjojen kauppaantulomäärät kg/vuosi Mustikka Puolukka Lähde: MMM Marsi 2008

4 Luonnonmarjojen talteenotto Luonnonmarjojen vastaanotto, varastointi sekä tukkukauppa ovat merkittävää liiketoimintaa Suomen pohjoisilla alueilla marjojen talteenotto on keskittynyt Pohjois-Suomeen Luonnon-marjojen poimintatulo pohjoisessa Suomessa oli vuonna 2007 yhteensä noin 10.8 miljoonaa euroa, mikä on 81 % koko maan poimintatulosta Mustikka Puolukka 55 % 2 % 2 % 41 % Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulun lääni Lappi 26 % 30 % Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulun lääni 34 % 10 % Lappi Mustikan ja puolukan kauppaantulomäärien alueellinen jakautuminen Suomessa vuonna 2007 (Metsätilastollinen vuosikirja 2008) Nykyisin Lapissa kerätystä marjasta noin 90% ulkomaalaisten poimijoiden keräämää

5 Luonnonmarjojen talteenotto ja sen ongelmat Suomalaisten harjoittamasta keräyksestä valtaosa kotitarvekeräystä Marjojen reaalihinnan laskun myötä kaupallinen talteenotto kotimaisin voimin on vähentynyt merkittävästi. Tärkeimpien luonnonmarjojen reaalihintojen kehitys (Lähde: MMM MARSI 2008) Voiko merkittävää jatkojalostusteollisuutta rakentaa epävarman raaka-aine saatavuuden perustalle?

6 Luonnonmarjojen saatavuuden turvaaminen viljelyllä Luonnonmarjojen puoliviljely - satotason nostamista siten, että metsänhoidossa huomioidaan marjakasvustot ja / tai marjantuotantoa edistetään metsänhoitotoimenpiteitten ohessa mm. marjametsään tuotujen pölyttäjähyönteisten (kimalaiset, mehiläiset) avulla. Luonnonmarjojen peltotuotanto - Luonnonmarjojen peltotuotanto toisi samoja etuja kuin muillakin alun perin luonnonvaraisina kasvaneilla hyötykasveilla. Laatu- ja satotaso vaihtelevat vähän ja logistiikan hallinta on helppoa

7 Puolukka Uusvanha viljelykasvi 1651 Ranskalainen André Mollet, Ruotsin kuningatar Victorian puutarhuri kirjoittaa puolukan käytöstä puutarhojen reunuskasvina 1694 Cristian Gartnerin kirjoittamassa ensimmäisessä Norjalaisessa puutarhakirjassa suositellaan puolukan istuttamista puutarhaan kulinaarisista ja lääkinnällisistä syistä 1834 Waern raportoi valkoisen albiinopuolukan (Vaccinium Vitis idae fructu albo) viljelystä Ruotsalaisessa Baldersnäsin puutarhassa

8 Luonnonmarjojen saatavuuden turvaaminen viljelyllä AB Bjäre Industrier, Ruotsalainen hillontuottaja perusti ensimmäiset kaupalliset puolukkaviljelmät Vångeniin (Skepparslöv) vuonna 1962 Viljelmiä laajennettiin viidellä hehtaarilla Ottarpin tilalle (Ryssby) vuosien välillä Norjaan ensimmäiset viljelmät perustettiin 60-luvun puolivälissä Vuoteen 1993 mennessä Saksassa oli puolukan viljelyalaa 35 hehtaaria Pohjois-Amerikoissa kaupallista viljelyalaa oli vuonna 2003 noin 8,5 hehtaaria

9 Luonnonmarjojen saatavuuden turvaaminen viljelyllä 70-luvulle mentäessä sekä Ruotsissa, Suomessa, Liettuassa, Saksassa että Latviassa oli käynnistetty puolukan viljelytutkimuksia Suomessa tutkimukset puolukalla käynnistettiin MTT:n tutkimusasemalla Piikkiössä vuonna 1968 Aaro Lehmushovin ja Heimo Hiirsalmen toimesta

10 Luonnonmarjojen saatavuuden turvaaminen viljelyllä Mustikan peltoviljelyn kehitys vielä alkutekijöissään, mutta puoliviljelytekniikoissa tehty merkittäviä edistysaskeleita Puolukan peltoviljelyssä edetty jo pitkälle ja tarjolla on kymmenittäin kaupallisia lajikkeita puolukasta (Sanna, Sussi, Koralle, Erntedank, Kostromskaja rozovaja ) Suomalaista alkuperää olevia kaupallisia lajikkeita mm. Splendor ja Regal, jotka ovat kehitetty Yhdysvalloissa Wisconsin-Madisonin yliopistossa tri. Elden Stang keräsi Suomesta 80-luvulla puolukka-aineistoa Suomen metsistä ja palasi kotiin puolukantaimen kanssa

11 Luonnonmarjojen saatavuuden turvaaminen viljelyllä Puolukalla samanlaiset mahdollisuudet nousta yhtä merkittäväksi viljelykasviksi kuin Pohjoisamerikkalaiset pensasmustikka ja karpalo Hyvien vuosien metsäsadot vaikuttavat viljelyn taloudellisuuteen Puolukan viljelyssä korkea alkusijoitus, mutta sijoitus on pitkäikäinen Puolukantaimi/yksilö voi säilyä elinkykyisenä jopa 100 vuotta. Etuna myös menestyminen huonotuottoisella maalla ja vähäinen lannoituksen ja hyönteistorjunnan tarve

12 Luonnonmarjojen saatavuuden turvaaminen viljelyllä Sekä puolukan että mustikan peltoviljelmät perustettiin vuoden 2010 aikana, joten kasvukausi 2012 oli niille toinen tutkimusvuosi. Puolukkaviljelmät perustettiin Sotkamon tutkimusasemalle mikrolisätystä taimimateriaalista. Mustikkaviljelmät perustettiin Rovaniemen Apukan tutkimusasemalle, tutkimusaseman metsistä siirretystä mustikkakuntasta 2011 käynnistetyissä kokeissa tahdottiin selvittää mm. lannoituksen, symbioosin ja kastelun vaikutusta sadontuottoon, sekä testata toimivinta rikkaruohontorjuntamenetelmää viljelmiä perustettaessa.

13 Viljelylajikkeina ruotsalainen Sanna ja suomalainen Otson karkki Sanna on tuottanut Ruotsissa g marjoja/taimi (4-vuotias)

14 Metsämarjojen puoliviljely keinopesin Kasvukaudella 2012 aloitettiin selvitys keinopesien (erakkomehiläisten) käytön mahdollisuuksista metsämarjojen puoli- ja peltoviljelyssä Menetelmä myös siirrettävissä hedelmä- ja marjatiloille sekä muille pölytyspalvelua kaipaaville viljelmille Menetelmä laajassa käytössä Pohjois-Amerikoissa

15 Metsämarjojen puoliviljely keinopesin

16 Metsämarjojen puoliviljely keinopesin

17 Metsämarjojen puoliviljely keinopesin Miksi menetelmä ei käytössä vielä meillä? Aloitetun kokeilun tarkoitus: Selvittää hyödynnettävissä oleva pölyttäjälajisto ja sen runsaus Testata eri pesätyyppejä ja materiaaleja sekä pesien sijoittamista erilaisiin maastoihin Selvittää keinopesien avulla pesitetyn erakkomehiläispopulaation kykyä tuottaa pölytyspalvelua sekä puoli- että peltoviljelyssä Tiedottaa keinopesin tehdyn pölytyspalvelun mahdollisuuksista

18 Koeasetelma

19 Metsämarjojen puoliviljely keinopesin Pesintää 23:ssä keinopesässä, yhdessä keskimäärin neljässä reiässä pesintä Pesintäsuhde eri pesintämateriaalien välillä (haapa vs. finnfoam) 75/25 4mm 52, 6mm 26 ja 8mm 20 pesintää Yhdessä kohteessa, Rautulammella suon laidassa ei yhtään pesintää

20 Alhaiset lähtöpopulaatiot Paikoin yhden pölyttäjäryhmän täydellinen puuttuminen vaikutusta paikalliseen pölytykseen ja satotasoihin? Keinopesillä voi lisätä pölytystulosta ja satomääriä! Mitkä käytännön toimintamallit jos pölytyspalvelun tuottamiseen ryhdytään?

21 Luonnonmarjojen saatavuuden turvaaminen viljelyllä Voimakas markkinointi tärkeää ja uusien tuotteiden kehittäminen perinteisten hillojen ja mehujen rinnalle Lähde: HS Fingerpori, Pertti Jarla

22 Kiitos mielenkiinnostanne!

Pölytyspalvelusta luonnonmarjasatojen varmistaja?

Pölytyspalvelusta luonnonmarjasatojen varmistaja? Pölytyspalvelusta luonnonmarjasatojen varmistaja? Rainer Peltola Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Rovaniemi 5.12.2012 Mitä suomalainen metsä tuottaa yhdessä vuodessa? Noin 150 400 miljoonaa

Lisätiedot

13. Liitteet. Marsi 2015 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2015

13. Liitteet. Marsi 2015 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2015 Marsi 215 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 215 13. Liitteet 1 Luonnonmarjojen kauppaantulomäärät - Koko maa yhteensä Luonnonmarjojen kauppaantulomäärät - KOKO MAA YHTEENSÄ Mustikka

Lisätiedot

13. Liitteet. Marsi 2016 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2016

13. Liitteet. Marsi 2016 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2016 Marsi 216 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 216 13. Liitteet 1 Luonnonmarjojen kauppaantulomäärät - Koko maa yhteensä Luonnonmarjojen kauppaantulomäärät - KOKO MAA YHTEENSÄ Mustikka

Lisätiedot

Pölytyspalvelut mustikkasatojen

Pölytyspalvelut mustikkasatojen Pölytyspalvelut mustikkasatojen parantajana Rainer Peltola, Luonnonvarakeskus Luonnonmarjasatoihin vaikuttavista tekijöistä Lumipeitteen paksuus pakkastuhot Edellisen kasvukauden ympäristöolosuhteet, kukinnan

Lisätiedot

Luonto kasvattaa metsissä ja soilla maukkaan marjasadon

Luonto kasvattaa metsissä ja soilla maukkaan marjasadon Luonto kasvattaa metsissä ja soilla maukkaan marjasadon Jokaisen luonnossa liikkujan on mahdollista hyödyntää metsien tarjoamia luonnonantimia. Luonto kasvattaa metsissä ja soilla maukkaan marjasadon Suomessa

Lisätiedot

PÖLYTYS ON MEHILÄISTARHAUKSEN ARVOKKAIN TUOTE

PÖLYTYS ON MEHILÄISTARHAUKSEN ARVOKKAIN TUOTE PÖLYTYS ON MEHILÄISTARHAUKSEN ARVOKKAIN TUOTE Mehiläispölytys lisää monien viljelykasviemme sadon määrää ja laatua. Pölytyksen arvo on moninkertainen mehiläisten tuottaman hunajan arvoon verrattuna. Pölytyksen

Lisätiedot

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016 Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Eija Vuorela Suomen 4H-liitto/Youngfour Oy Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) -hanke Yhteistyössä Rainer Peltola LUKE 2 Mennään metsään Suomi

Lisätiedot

Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin

Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin Mikko Kurttila, Jari Miina & Kauko Salo Luonnontuotteista terveyttä? - haasteet ja mahdollisuudet Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Marjatsemppi-kiertue, syyskuu 2010 Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto

Lisätiedot

Tilannetta ja tilastoa: luonnonmarjat

Tilannetta ja tilastoa: luonnonmarjat Tilannetta ja tilastoa: luonnonmarjat Arktiset Aromit ry: Vuonna 2015 saatiin ennätyksellinen mustikkasato, vaikka alkukesän kylmyys viivästyttikin marjojen kypsymistä. Mustikkaa kerättiin myyntiin 7,2

Lisätiedot

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa. (Artikkeli julkaistu aiemmin Puutarha- ja Kauppa-lehdessä, päivitetty 2011) Vadelman kausihuonetuotanto kannattaa Teksti: Kalle Hoppula, Markku Kajalo ja Kati Hoppula Kuvat: Kati Hoppula Vadelma tuottaa

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Anne Ristioja Luonnontuotealan toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Luonnontuotteet Marjat Sienet Yrtit Erikoisluonnontuotteet Mahla, pihka, terva,

Lisätiedot

Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi?

Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi? Luonnontuotealan innovaatioverkosto ja toimialan uudet mahdollisuudet -hanke (LT-INNO) Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi? MMM Juha Rutanen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Seinäjoki

Lisätiedot

Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina. Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.

Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina. Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3. Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.2015 Mehiläiset ja maatalous Mehiläiset tuottavat hunajaa, vahaa, propolista,

Lisätiedot

MARSI 2011 LUONNONMARJOJEN JA -SIENTEN KAUPPAANTULO- MÄÄRÄT VUONNA 2011. Maaliskuu 2012

MARSI 2011 LUONNONMARJOJEN JA -SIENTEN KAUPPAANTULO- MÄÄRÄT VUONNA 2011. Maaliskuu 2012 LUONNONMARJOJEN JA SIENTEN KAUPPAANTULO MÄÄRÄT VUONNA 211 Maaliskuu 212 Seinäjoki 212 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 MARJA JA SIENITIEDUSTELUN TOTEUTUS... 2 3 TIIVISTELMÄ... 3 4 LUONNONMARJOJEN JA

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen

Lisätiedot

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki 2010-2012 Kati Hoppula (1, Kalle Hoppula (1, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, (1 etunimi.sukunimi@mtt.fi Sirkka Luoma ja Hanna

Lisätiedot

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä 2016 Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula Sivu 1 18.11.2016 Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa

Lisätiedot

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010 Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010 Kirjoittanut: Kati Hoppula, tutkija MTT Sotkamo Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet perustettiin MTT:n tutkimusasemille

Lisätiedot

Mitä uutta hillasta (ja muista marjoista)?

Mitä uutta hillasta (ja muista marjoista)? Mitä uutta hillasta (ja muista marjoista)? Rainer Peltola Luonnonvarakeskus Kuva: Erkki Oksanen, Luke Miksi keräätte Pokémoneja, miksette kerää marjoja? Muutokset marjastusinnostuksessa Osuus suomalaisista,

Lisätiedot

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Kirjoittanut: Kati Hoppula, Tutkija MTT Sotkamo Vadelman tehotuotantokoe perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon ja Rovaniemelle

Lisätiedot

Suomalaisen marja- ja hedelmäliköörin nykytila ja tuotanto Suomessa. Sanna Lento, Hämeen ammattikorkeakoulu

Suomalaisen marja- ja hedelmäliköörin nykytila ja tuotanto Suomessa. Sanna Lento, Hämeen ammattikorkeakoulu Suomalaisen marja- ja hedelmäliköörin nykytila ja tuotanto Suomessa Sanna Lento, Hämeen ammattikorkeakoulu 7.6.2016 Nimisuojasta kilpailukykyä? Maa- ja metsätalousministeriön ja kahdeksan organisaation

Lisätiedot

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita

Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita Sari Iivonen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti 12.12.2013 1 Luomusipulin tuotanto Suomessa Luomutuotanto 2013 Etelä-Savo, ha Koko Suomi, ha Peruna 6,0

Lisätiedot

Maatiaiskasvien tuotteistaminen. Merja Hartikainen, MTT ja Eeva-Maria Tuhkanen, MTT

Maatiaiskasvien tuotteistaminen. Merja Hartikainen, MTT ja Eeva-Maria Tuhkanen, MTT Maatiaiskasvien tuotteistaminen Merja Hartikainen, MTT ja Eeva-Maria Tuhkanen, MTT Maatiaiskasvit? Perinnekasvit? Kasvigeenivarat 1. Maatiaiset, maatiaiskasvit -Ei tieteellisesti jalostettuja viljelykasveja:

Lisätiedot

Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia

Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia Marika Laurila 1, Sari Himanen 1, Bertalan Galambosi 1, Sirkka Vahtola 2 ja Miia Konttinen 3 1 Luonnonvarakeskus, 2 Oulun 4H-yhdistys, 3 Suomen 4H-liitto Suomi

Lisätiedot

Herukat säiden armoilla

Herukat säiden armoilla Liite 18.10.2004 61. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Herukat säiden armoilla Marja Aaltonen, MTT Laadukas hedelmä- ja marjasato saadaan jo pienestä määrästä kukkia. Herukan raakileita varisi kuitenkin tänä

Lisätiedot

RAPORTTI. Marsi 2014 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2014

RAPORTTI. Marsi 2014 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2014 RAPORTTI Marsi 214 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 214 Sisältö Sisältö... 2 1 Johdanto... 4 2 Marja ja sienitiedustelun toteutus... 5 3 Tiivistelmä... 6 4 Luonnonmarjojen ja sienten

Lisätiedot

Voiko luonnonkasveja viljellä?

Voiko luonnonkasveja viljellä? Voiko luonnonkasveja viljellä? Marjo Marttinen, erikoisviljelyasiantuntija ProAgria Keski-Suomi 0400 648 275 marjo.marttinen@proagria.fi Jyväskylä 5.2.2014 Voiko luonnonkasveja viljellä? Luonnonkasvien

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset Maatinki 25.10.2016 Raija Kumpula Sivu 1 Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Kannattavuuskerroin 2016E

Lisätiedot

Herukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo

Herukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo Herukkalajikkeet Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula MTT Sotkamo Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen 2 Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto / Kainuun

Lisätiedot

Metsistä saa muutakin kuin puuta

Metsistä saa muutakin kuin puuta Metsistä saa muutakin kuin puuta Rainer Peltola Luonnonvarakeskus Mitä muuta? Tuotteita: Luonnontuotteita, riistaa, makeaa vettä, energiaa Säätelyä: Hengitysilmaa, ilmaston säätelyä, tulvien tasausta,

Lisätiedot

Haaparanta-Tornion työ- ja urakointimahdollisuudet

Haaparanta-Tornion työ- ja urakointimahdollisuudet Haaparanta-Tornion työ- ja urakointimahdollisuudet 13.1.2015 Tornio/videoyhteydet Pertti Tikkala EURES-asiantuntija Lapin TE-toimisto Tornion LNG-terminaali (Kuva Wärtsilä) Tornion LNG-terminaali Tornion

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-

Lisätiedot

01 June 2015. Subject/Place/Occasion

01 June 2015. Subject/Place/Occasion Palveluyritys Missiomme on tukea asiakkaitamme ja toimittajatehtaitamme ja tuottaa niille lisäarvoa Välitämme ihmisistä Enemmän kuin laajan tuotevalikoiman toimittaminen: Tukea jokapäiväiseen työhön Yksinkertaiset

Lisätiedot

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Marjat syövän ehkäisyssä

Marjat syövän ehkäisyssä Kokkola 4.12.2013 Marjat syövän ehkäisyssä Dosentti, ETT Anne-Maria Pajari Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Ravitsemustieteen osasto, Helsingin yliopisto 3.12.2013 1 Syöpä Suomessa - ilmaantuvuus

Lisätiedot

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista

Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista Liite 13.10.2008 65. vuosikerta Numero 3 Sivu 13 Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista Jaana Laamanen ja Marjatta Uosukainen, MTT Monivuotisia puutarhakasveja lisätään kasvullisesti. Samalla

Lisätiedot

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Jyrki Jalkanen PUUTARHA&Kauppa Millaisena meidät ehkä nähdään? Vihreän ympäristön tekijöitä Terveellisen ruoan tuottajina Kaupunkien inhimillistäjinä&puhdistajana

Lisätiedot

Natural Code Presentation 2011.01.07

Natural Code Presentation 2011.01.07 LUMENE LUMENE Excellent Future -ihonhoitosarja Natural Code Presentation 2011.01.07 Innovaatio- ja tuotekehitysjohtaja Tiina Isohanni, LUMENE OY Erikoistutkija Riitta Puupponen-Pimiä, VTT Huhtikuu 2012

Lisätiedot

Kehittyvää liiketoimintaa luomuluonnontuotteista tarpeita, mahdollisuuksia ja jatkoaskelia

Kehittyvää liiketoimintaa luomuluonnontuotteista tarpeita, mahdollisuuksia ja jatkoaskelia Kehittyvää liiketoimintaa luomuluonnontuotteista tarpeita, mahdollisuuksia ja jatkoaskelia Luonnontuotealan koordinaatiohanke LUMOA Lahti 7.2.2018, MMM Juha Rutanen Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti,

Lisätiedot

Metsänomistajat osaksi luonnontuotealan tuottajaverkostoa

Metsänomistajat osaksi luonnontuotealan tuottajaverkostoa Lumen 3/2017 TEEMA-ARTIKKELI Metsänomistajat osaksi luonnontuotealan tuottajaverkostoa Seija Niemi, projektipäällikkö, tuntiopettaja, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

RAPORTTI. Marsi 2012 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2012

RAPORTTI. Marsi 2012 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2012 RAPORTTI Marsi 212 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 212 Sisältö 2 1 Johdanto... 4 2 Marja ja sienitiedustelun toteutus... 5 3 Tiivistelmä... 6 4 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät

Lisätiedot

Kauppatalo Lend ja ProAgria Kymenlaakso ry

Kauppatalo Lend ja ProAgria Kymenlaakso ry Kauppatalo Lend ja ProAgria Kymenlaakso ry Suonenjoki 4.4.2013 ProAgria Etelä-Suomi ry, Kouvola Tuula Repo kehitysjohtaja, MMM p. 040 588 0958, vaihde 020 747 3434 tuula.repo@proagria.fi Yhteistyösopimus

Lisätiedot

Syö marjoja 2 dl joka päivä. Suomalaiselle metsämustikalle maantieteellinen alkuperäsuoja Simo Moisio, MMM, emba ARKTISET AROMIT ry

Syö marjoja 2 dl joka päivä. Suomalaiselle metsämustikalle maantieteellinen alkuperäsuoja Simo Moisio, MMM, emba ARKTISET AROMIT ry Syö marjoja 2 dl joka päivä Suomalaiselle metsämustikalle maantieteellinen alkuperäsuoja Simo Moisio, MMM, emba ARKTISET AROMIT ry Metsämarjojen ravitsemuksellinen koostumus 80-90 % vettä niukasti energiaa

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2016 Päivitetty

Luomu Suomessa 2016 Päivitetty Luomu Suomessa 2016 Päivitetty 21.3.2017 Sisällys 2. Sisällys 3. Luomualan kehitys 4. Luomutilat 5. Puutarhatuotanto 6. Kasvintuotanto 7. Kotieläintilat 8. Kotieläintuotanto 9. Luomukeruu 10. Luomun valmistus

Lisätiedot

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat

Lisätiedot

RAPORTTI. Marsi 2013 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2013

RAPORTTI. Marsi 2013 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2013 RAPORTTI Marsi 2013 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2013 Sisältö Sisältö... 2 1 Johdanto... 4 2 Marja ja sienitiedustelun toteutus... 5 3 Tiivistelmä... 6 4 Luonnonmarjojen ja sienten

Lisätiedot

Villinä luontoon. Luonnontuotealan toimialalaraportin antia sekä kokemuksia Britannian villiyrttiliiketoiminnasta

Villinä luontoon. Luonnontuotealan toimialalaraportin antia sekä kokemuksia Britannian villiyrttiliiketoiminnasta Villinä luontoon Luonnontuotealan toimialalaraportin antia sekä kokemuksia Britannian villiyrttiliiketoiminnasta 22.6.2016 Rovaniemi Anne Ristioja Luonnontuotealan toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Luonnontuotteet

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

Raision sopimusviljely

Raision sopimusviljely Raision sopimusviljely Hankintajohtaja Jukka Hollo Raisio-konserni OSTOT JA LOGISTIIKKA 17.2.2008 sivu 1 Viljelijät perustivat Raision viljan markkinointikanavaksi 1939 17.2.2008 sivu 2 1 Raision viljan

Lisätiedot

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Erikoistutkija Timo Saksa, Metla Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? Suonenjoki 27.10.2014 Taimikoiden laatu VMI:n mukaan 53% 34%

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010

29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010 Ruokohelpi Marjukka Kautto viljelyvastaava Länsi-Suomi Huhtikuu 2010 1 Vapon helpiorganisaatio Viljelyalueet sekä viljelyvastaavat: Etelä-Suomi Itä-Suomi (E) Itä-Suomi (P) Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Marjo

Lisätiedot

Jaana Väisänen, Kukkolankosken luomu, OAMK Luonnonvara-ala Kokemuksia ja näkemyksiä väinönputken viljelystä pohjoisessa

Jaana Väisänen, Kukkolankosken luomu, OAMK Luonnonvara-ala Kokemuksia ja näkemyksiä väinönputken viljelystä pohjoisessa Jaana Väisänen, Kukkolankosken luomu, OAMK Luonnonvara-ala Kokemuksia ja näkemyksiä väinönputken viljelystä pohjoisessa Ollaanko pohjoisen laadusta valmiita maksamaan? - kilpailu maailmanmarkkinoilla liikkuvan

Lisätiedot

MARSI 2006 MARJOJEN JA SIENTEN KAUPPAANTULOMÄÄRÄT VUONNA 2006. Maaliskuu 2007

MARSI 2006 MARJOJEN JA SIENTEN KAUPPAANTULOMÄÄRÄT VUONNA 2006. Maaliskuu 2007 MARJOJEN JA SIENTEN KAUPPAANTULOMÄÄRÄT VUONNA 26 Maaliskuu 27 Maa ja metsätalousministeriö Helsinki 27 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 MARJA JA SIENITIEDUSTELUN TOTEUTUS... 2 3 TIIVISTELMÄ... 3 4 MARJOJEN

Lisätiedot

LUOMUVILJAN LAATU JA MARKKINAKATSAUS. Tarmo Kajander Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä

LUOMUVILJAN LAATU JA MARKKINAKATSAUS. Tarmo Kajander Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä LUOMUVILJAN LAATU JA MARKKINAKATSAUS Tarmo Kajander Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä 1 HANKKIJAN LUOMU Tarjoamme luomutiloille laajan valikoiman. Valmistamme luomurehuja (Kotkan tehtaalla) ja luomuun

Lisätiedot

Hyvän olon marjatarinoita

Hyvän olon marjatarinoita Hyvän olon marjatarinoita Satu Massa Jatko-opiskelija, kulttuuriantropologia, Oulun yliopisto Ruokakulttuuria? Väitöskirjatutkimukseni aiheena on luonnonmarjojen keräily ja käyttö Suomessa 2000-luvulla.

Lisätiedot

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa

Lisätiedot

Luonnontuotteiden talteenoton ja myynnin edistäminen Etelä-Suomen alueella Kaisa Tolonen Savonia-ammattikorkeakoulu 2017

Luonnontuotteiden talteenoton ja myynnin edistäminen Etelä-Suomen alueella Kaisa Tolonen Savonia-ammattikorkeakoulu 2017 Liiketoimintaa villiyrteistä ja luonnontuotteista Hämeessäseminaari 30.5.2017 Luonnontuotteiden talteenoton ja myynnin edistäminen Etelä-Suomen alueella Kaisa Tolonen Savonia-ammattikorkeakoulu 2017 Esityksen

Lisätiedot

Herukat: Taimet ja lajikkeet

Herukat: Taimet ja lajikkeet Herukat: Taimet ja lajikkeet Kalle Hoppula Kati Hoppula 23.1.2017 Herukoiden taimityypit Juurtumaton lepotilainen pistokas viljelijä juurruttaa itse Hintataso 30-75 snt/kpl, lisenssimaksu määrittää hintaa.

Lisätiedot

Perustietoa luomusta VIESTI LUOMUSTA OIKEIN -HANKE LUOMUTUOTANTO METSÄN ANTIMET LUOMUELINTARVIKKEIDEN KULUTUS

Perustietoa luomusta VIESTI LUOMUSTA OIKEIN -HANKE LUOMUTUOTANTO METSÄN ANTIMET LUOMUELINTARVIKKEIDEN KULUTUS Perustietoa luomusta VIESTI LUOMUSTA OIKEIN -HANKE LUOMUTUOTANTO METSÄN ANTIMET LUOMUELINTARVIKKEIDEN KULUTUS LUOMUTUOTANTO VIESTI LUOMUSTA OIKEIN -HANKE Mitä luomu on? Luomuelintarvike on aina peräisin

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

Luonnontuotealan toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Luonnontuotealan toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Luonnontuotealan toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia 11.5.2017 MMM, Helsinki Anne Ristioja, Luonnontuotealan toimialapäällikkö, Lapin ely-keskus Luonnontuoteala Suppilovahveroita

Lisätiedot

Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa?

Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa? Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa? Maa- ja metsätalousministeriön toiminta-ajatus Turvaamme kotimaisen ruuan tuotannon ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön sekä luomme edellytyksiä

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT 2014 Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen

Lisätiedot

LUONNONTUOTTEISTA POTKUA POHJOIS-KARJALAN BIOTALOUTEEN

LUONNONTUOTTEISTA POTKUA POHJOIS-KARJALAN BIOTALOUTEEN LUONNONTUOTTEISTA POTKUA POHJOIS-KARJALAN BIOTALOUTEEN LUONNONTUOTTEET Luonnontuotteilla ja metsien ei-puuaineisilla tuotteilla tarkoitetaan metsistä ja puista saatavia tuotteita, jotka eivät ole puumateriaalia.

Lisätiedot

AARTEENETSINTÄÄ PORKKANAMAALLA Opettajien kokemuksia suomalaisten koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmäopetuksesta

AARTEENETSINTÄÄ PORKKANAMAALLA Opettajien kokemuksia suomalaisten koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmäopetuksesta AARTEENETSINTÄÄ PORKKANAMAALLA Opettajien kokemuksia suomalaisten koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmäopetuksesta Pro gradu tutkielma, Pinja Sipari 2013 Puutarhakasvatus on ympäristökasvatusta

Lisätiedot

OPETUS POLUT TOIMINTA- YMPÄRISTÖ

OPETUS POLUT TOIMINTA- YMPÄRISTÖ POLUT OPETUS VILJELY POLUT TOIMINTA- YMPÄRISTÖ TUOTANTO Tuotannon kehittämisen tavoitteena oli ennakoida raaka-aineiden tarvetta ja kysyntää analysoida raaka-aineiden tuotantoedellytyksiä kehittää toimivia,

Lisätiedot

Keräkaalin lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Keräkaalin lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Keräkaalin lajikekokeen 2011-2012 tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Anu Räty 1), Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, 1) etunimi.sukunimi@mtt.fi Hanna Kekkonen, MTT Ruukki Kaisa Soppela,

Lisätiedot

Tislatun alkoholijuoman vakiintuneen maantieteellisen merkinnän toimittaminen

Tislatun alkoholijuoman vakiintuneen maantieteellisen merkinnän toimittaminen Tislatun alkoholijuoman vakiintuneen maantieteellisen merkinnän toimittaminen Luonnos - Viimeksi tallentanut 22/11/2016 12:30 käyttäjä null I. TEKNINEN ASIAKIRJA 1.Nimi ja tyyppi a. Rekisteröitävä nimi

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

EU:N NIMISUOJAJÄRJESTELMÄ ALUEELLISTA IDENTITEETTIÄ RAKENTAMASSA

EU:N NIMISUOJAJÄRJESTELMÄ ALUEELLISTA IDENTITEETTIÄ RAKENTAMASSA EU:N NIMISUOJAJÄRJESTELMÄ ALUEELLISTA IDENTITEETTIÄ RAKENTAMASSA Marjo Särkkä-Tirkkonen HY/Ruralia-instituutti 7.3.2014, Kouvola Taustatietoa nimisuojajärjestelmästä Slow Food, Ark of Taste ja Presidia

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

MARSI 2007 LUONNONMARJOJEN JA -SIENTEN KAUPPAANTULO- MÄÄRÄT VUONNA 2007. Maaliskuu 2008

MARSI 2007 LUONNONMARJOJEN JA -SIENTEN KAUPPAANTULO- MÄÄRÄT VUONNA 2007. Maaliskuu 2008 MARSI 27 LUONNONMARJOJEN JA SIENTEN KAUPPAANTULO MÄÄRÄT VUONNA 27 Maaliskuu 28 Maa ja metsätalousministeriö Helsinki 28 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 MARJA JA SIENITIEDUSTELUN TOTEUTUS... 2 3 TIIVISTELMÄ...

Lisätiedot

Kauden loppuraportointi ja palautteet kuluneesta kaudesta

Kauden loppuraportointi ja palautteet kuluneesta kaudesta Kauden loppuraportointi ja palautteet kuluneesta kaudesta Marjanpoimintakauden päätöstilaisuus Oulu 15.12.2015 Marjo Soppela, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Olli Sorainen Työ- ja elinkeinoministeriö 1

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2008-2012 Kati Hoppula (1, Kalle Hoppula (1, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, (1 etunimi.sukunimi@mtt.fi Sirkka Luoma ja Hanna Kekkonen,

Lisätiedot

Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut

Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut Jari Miina ja Mikko Kurttila Luonnonvarakeskus (Luke) Uusia tuotteita metsästä seminaari 29.3.2017 Rovaniemi Puun ja luonnontuotteiden yhteistuotanto Onko yhteistuotanto

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2014

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2014 Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2014 Suomen Kiinteistöliitto ry Julkaistavissa 6.5.2014 Suomen Kiinteistöliitto ry Taustat ja vastaajat / Kevät 2014 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa

Lisätiedot

Maatalouden muodot. = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen:

Maatalouden muodot. = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen: Maatalouden muodot = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen: 1. Intensiivinen maatalous: Suuriin hehtaarisatoihin yltävä voimaperäinen maatalous. Tyypillistä

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Sinivalkoinen jalanjälki

Sinivalkoinen jalanjälki Sinivalkoinen jalanjälki Kampanjatutkimus Tutkimuksen käytännön toteuttaja: Taloustutkimus Oy Marko Perälahti ja Markus Mervola Tutkimuksen tavoitteet Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää minkälaisia

Lisätiedot

Herne säilörehun raaka-aineena

Herne säilörehun raaka-aineena Herne säilörehun raaka-aineena Kaisa Kuoppala, Luke Jokioinen Katariina Manni, HAMK Mustiala Marketta Rinne, Luke Jokioinen 2 Etunimi Sukunimi Uusvanha herne Herne on perinteinen kasvi, jonka viljely osataan

Lisätiedot

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari 17.3.2016 Arviointiraportin laatimisen vaiheet IPBES-2 päätti arvioinnin käynnistämisestä

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta

Lisätiedot

Mansikanviljelyn sivuvirrat

Mansikanviljelyn sivuvirrat Mansikanviljelyn sivuvirrat Ongelman määrittely Innovaatiokilpailu 21.11.2016 31.5.2017 Sivu 1 18.11.2016 Mansikanviljely Suomessa Marjojen viljely Suomessa yhteensä vuonna 2013, Puutarhatilastot 2013

Lisätiedot

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja OMAVARA miksi? Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa Väestön kasvu Elintason nousu

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Luomuomenanviljelyn kehittäminen kasvinsuojelu haasteena

Luomuomenanviljelyn kehittäminen kasvinsuojelu haasteena Luomuomenanviljelyn kehittäminen kasvinsuojelu haasteena Sanna Kauppinen, Luonnonvarakeskus Mikkeli sanna.kauppinen@luke.fi, 040 183 4845 Luomuinstituutin tutkijaseminaari Kyyhkylä, Mikkeli 8.-9.6.2016

Lisätiedot

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Riitta savolainen Jyväskylä, Viherlandia 13.03.2013 Suomen raputuotanto ja kulutus Raputuotanto koostuu: Vapaa-ajankalastajien rapusaaliista Sisävesien

Lisätiedot