Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina. Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.
|
|
- Tyyne Auvinen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki
2 Mehiläiset ja maatalous Mehiläiset tuottavat hunajaa, vahaa, propolista, siitepölyä Pölytys on mehiläispesän arvokkain tuote Pölytyksen arvo Suomessa väh. 11,5-kertainen hunajan arvoon verrattuna Ilman pölytystä monien viljelykasvien sadot romahtaisivat Mehiläislajit pölyttävät % kasveista Pölytyspalvelu esim. Yhdysvalloissa mehiläistarhauksen päätuote
3 Mehiläiset ja maatalous Mehiläispesä on tehokas pölyttäjä tuhansine työläisineen Mehiläisiä voi hankkia pölytykseen eri kasveille (pölytyspalvelu) Pesän voi valjastaa myös kasvitautien torjuntaan Lisää paitsi hedelmien ja marjojen määrää, myös kokoa ja laatua Mehiläispesän tuotteet
4 Mitä maataloudessa tapahtuu? Maatalous tehostuu ja leviää alati uusille alueille Väkiluku nyt: 7,3 miljardia Vuonna 2050: 9 miljardia? Kulutustottumusten muutos Kilpajuoksu mm. ilmastonmuutoksen kanssa Mitä luonto sanoo muutoksista? Pölyttäjät hyvä indikaattori muutoksille (valitettavasti)
5 Muutokset 1. Viljelypinta-alat kasvavat 2. Viljelykasvien yksipuolistuminen 3. Maa ja ympäristö muokkautuvat 4. Kemikaalien käyttö 5. Tulokaslajit 6. Kaupungistuminen 7. Lihantuotanto lisääntyy
6 Viljelypinta-alat kasvavat - mitä sanoo pölyttäjä Monokulttuuri Ravinnon monipuolisuus vähenee Pesäpaikat vähenevät Pölyttäjien pesäsaarekkeet Luonnon monimuotoisuus yleisesti vähenee
7 Kemikaalit maataloudessa Kemialliset torjunta-aineet lisääntyneet Haittoja myös pölyttäjille Esim. neonikotinoidit: kimalaiset ja mehiläiset Kukkivien kasvustojen ruiskutukset aina huono asia pölyttäjille! (ei tule keskittyä vain kuuluisiin neonikotinoideihin) Hyvä asia: käyttäjiltä vaaditaan nykyään enemmän koulutusta ja sitoutumista Viljelijöillä on halu vähentää kemiallisen torjunnan käyttöä
8 1960-luvun Mehiläinen-lehdestä
9 Yksipuolistuva maatalous Yksipuolistuva ympäristö suuri riski monille hyönteisille jne. Pölyttäjien sopeutuminen tiettyihin kasveihin Kasvien sopeutuminen tiettyihin pölyttäjiin Muuttuvat ruokatrendit myös mehiläishoitajien asia Esim. härkäpapu, öljykasvit
10 Luonnon monimuotoisuus näkyy myös hunajahyllyllä Hunajan ominaisuudet riippuvat alkuperäkasvista.
11 Mehiläisten avulla muutoksia parempaan päin Pölytyksellä suurempi sato, parempi laatu, pidempi säilyvyysaika ja parempi laatu Myös luonnonkasvit hyötyvät Biologinen harmaahomeen torjunta mehiläisten avulla
12
13
14 Mehiläisten kasvikohtaisia vaikutuksia Mansikka: koko, sadon määrä, ulkomuoto, säilyvyys kauppakunto Vadelma: koko, sadon määrä, ulkomuoto, säilyvyys kauppakunto Rypsi/rapsi: siementen määrä, öljypitoisuus, tuleentuminen, lehtivihreän määrä Kumina: tuleentuminen, siementen määrä, Tattari: siementen määrä, tuleentuminen (lajihunaja) Pellava: ei vaikutusta Härkäpapu: tutkitaan ensi kesänä, koko/määrä/proteiinipitoisuus? Omena: koko, muoto, sadon määrä, säilyvyys Mustikka/puolukka: määrä, koko Pensasmustikka: 100 % sato, koko, määrä
15 Tarhattu kimalainen vai mehiläinen? Kasvatettujen kimalaisten määrä lisääntynyt avomaalla Aina tuontikimalaisia (kontukimalainen, Bombus Terrestris) Tuontimäärä n pesää Belgiasta ja Hollannista Kimalaisten lentosäde pieni Pesien määrän tulisi olla suuri Tuontikimalaisten vaikutus luonnonkimalaisiin? Sijoittelussa ollut ongelmia avomaalla
16 Mehiläinen vai kimalainen? Mehiläinen Kukkauskollinen Pesässä yksilöä, pölyttäviä ~100 kukkavierailua/lento, max 7 lentoa/pvä Lentää + 14 C ylöspäin Lentosäde pesältä 2-3 km Pölytyspalvelun hinta /pesä Kimalainen Vierailee useammissa lajeissa Pesässä yksilöä, pölyttäviä ~400 kukkavierailua/lento, max 10 lentoa/vrk Lentää + 10 C ylöspäin Pieni lentosäde, pesä pitää viedä kasvustolle Kimalaispesän hinta
17 Tuleeko mehiläisistä tehotuotettuja? Ei Suomessa, mehiläistarhaus pysyy luonnonläheisenä Mehiläiset ovat vapaita Jenkeissä pölytyspalvelu lähenee tehotuotantoa Vrt. luomuhunaja
18 Luonnon pölyttäjillä suuri merkitys Myös muita tärkeitä pölyttäjiä kuin mehiläisiä Kimalaiset, erakkomehiläiset, kukkakärpäset, perhoset jne. Eri pölyttäjät erikoistuneet eri kasvien pölyttäjiksi Turvattava pesimisolot ja ravinnon riittävyys
19 Pölyttäjät tulevaisuudessa Moni laji on vaarassa ja varmasti katoaa Mehiläistarhausta tarvitaan tulevaisuudessa enemmän kuin ikinä ihminen on surkea pölyttäjä Tarhatuilla mehiläisillä suuret haasteet: mm. varroa-punkit, karhut, kasvinsuojeluaineet jne. Tarhaajien arvostus ja alan haasteet Tutkimusta tehostettava! Suomessa tutkimus lopetettiin 2011
20 Maailma pienenee Vienti ja tuonti lisääntynyt nopeita vaikutuksia Taudit ja loiset (esim. mehiläisten pieni pesäkuoriainen) Tulokaslajien vaikutukset (esim. jättipalsami. Hyvä mesikasvi mutta haitallinen tulokaslaji) Kasvitaudit vaikuttavat mehiläisiinkin (esim. tulipolte voi aiheuttaa mehiläispesille siirtorajoituksia)
21 Vaikeita ongelmia ratkottavana, esim. karhut
22 Kuka tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan
23 Mitä voit tehdä suomalaisten pölyttäjien hyväksi? Käytä kotimaisia tuotteita Huolehdi monimuotoisuudesta: Jätä lahopuita ym. Villipölyttäjille pesämateriaaliksi Mieti, mikä on rikkakasvi Kylvä hyviä mesikasveja Säästä pajukot jne. Syö suomalaista hunajaa (Tekee hyvää sinullekin) Ryhdy mehiläistarhaajaksi
24
25
26 Sinustakin voi tulla mehiläistarhaaja!
27 Löydät pölytyspalvelua tarjoavat netistä tai kysymällä SML:ltä pölytyspalvelu
28 Lisätietoa (mehiläishoito ja mehiläiset) (pölytysasioita viljelijöille ja kotipuutarhureille) (hunajatietoa) (Hunajalla höystettyä blogi) Hunajanet -facebook
29 Kiitos mielenkiinnostanne! Tuula Lehtonen: , SML ry
PÖLYTYS ON MEHILÄISTARHAUKSEN ARVOKKAIN TUOTE
PÖLYTYS ON MEHILÄISTARHAUKSEN ARVOKKAIN TUOTE Mehiläispölytys lisää monien viljelykasviemme sadon määrää ja laatua. Pölytyksen arvo on moninkertainen mehiläisten tuottaman hunajan arvoon verrattuna. Pölytyksen
Mehiläistarhauksesta on moneksi! Arja Korhonen
Mehiläistarhauksesta on moneksi! Arja Korhonen Mehiläistarhaus Suomessa Miksi olen/olet mehiläistarhaaja? Kiinnostus pölyttäjiin ja mehiläistarhaukseen on lisääntynyt Koulutuksiin aktiivisesti osallistujia
Pölytysopas Pekka Peltotalo
Pölytysopas Pekka Peltotalo Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML r.y. Piirrokset Olli Bastman ja Futuuri Mehiläisten pölytystyön arvoksi viljelykasvien pölyttäjänä on maassamme arvioitu noin 50 miljoonaa
Mesikasvikesannot, mehiläiskasvit ja pölytyspalvelu
Mesikasvikesannot, mehiläiskasvit ja pölytyspalvelu Sakari Raiskio, Luonnonvarakeskus Luke 1 Sakari Raiskio Mesikasvikesannot 2 Sakari Raiskio Kesannoista hyötyä pölyttäjille Mesikasvien viljely tukee
Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari
Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari 17.3.2016 Arviointiraportin laatimisen vaiheet IPBES-2 päätti arvioinnin käynnistämisestä
Muhkeat marjat, Hienot hedelmät
uhkeat marjat, ienot hedelmät ölyttäjä pelastaa puutarhan ehiläiset ovat hienoja hyönteisiä, joilla on tärkeä merkitys. onien kasvien, marjojen ja hedelmien sato on riippuvainen mehiläisistä ja muista
Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa?
Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa? Maa- ja metsätalousministeriön toiminta-ajatus Turvaamme kotimaisen ruuan tuotannon ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön sekä luomme edellytyksiä
Janne Heliölä Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kimalaisseurannan koulutustilaisuus, Helsinki
Kimalaisten seuranta - miksi ja miten? PÖLYHYÖTY hanke esittäytyy Janne Heliölä Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kimalaisseurannan koulutustilaisuus, Helsinki 27.4.2019 Taustalla globaali huoli pölyttäjistä
Karhut mehiläistarhojen ongelmana
eabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti mesindusprogrammi 2017-2019 raames Karhut mehiläistarhojen ongelmana arkku Pöyhönen - Eesti mesinike teabepäeval 5.11.2017, Olustveres Kouluttajakoulutus
Pölyttäjiä pihalle ja puutarhaan
Pölyttäjiä pihalle ja puutarhaan VINKKEJÄ PÖLYTTÄJIEN YSTÄVILLE 1 Pölyttäjät ovat elintärkeitä Monet kasvit tarvitsevat hyönteispölytystä menestyäkseen ja tuottaakseen satoa. Ilman pölyttäjiä esimerkiksi
Pölytyspalvelusta luonnonmarjasatojen varmistaja?
Pölytyspalvelusta luonnonmarjasatojen varmistaja? Rainer Peltola Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Rovaniemi 5.12.2012 Mitä suomalainen metsä tuottaa yhdessä vuodessa? Noin 150 400 miljoonaa
Pölytys, pölyttäjät ja ruoan tuotanto
Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 2/2016 Pölytys, pölyttäjät ja ruoan tuotanto Luontopaneeli järjesti ensimmäisen tilaisuutensa Ympäristötiedon foorumin kanssa pölytyksestä ja pölyttäjistä
Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa
Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Tutkimuksesta kilpailukykyä marjan- ja hedelmänviljelyyn ja mehiläistalouteen Ruralia Instituutti, Mikkeli 2.2.2010
Mistä tunnistat mehiläisen?
Mistä tunnistat mehiläisen? mehiläinen ampiainen kimalainen Mehiläiset kuuluvat mesipistiäisiin. Mehiläislajeja on maailmassa noin 20 000. Useimmat niistä ovat erakkomehiläisiä, niin myös kaikki Suomen
Prestop Mix omenan, mansikan ja vadelman biologiseen kasvinsuojeluun
Prestop Mix omenan, mansikan ja vadelman biologiseen kasvinsuojeluun Biologinen kasvinsuojeluaine Prestop Mix Harmaahomeen (Botrytis) torjuntaan mansikalla ja vadelmalla pölyttäjien avulla levitettynä
Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen
Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi
EI PELKÄSTÄÄN SE MIKÄ ON MIELESTÄSI SIKSES PARASTA?
SATAKUNNASTA - SIKSES PARASTA HANKKEEN UUTISKIRJE HELMIKUU / 2017 EI PELKÄSTÄÄN SE HUNAJA Suomalaiset käyttävät keskimäärin 700 g hunajaa vuosittain. Kulutus on ollut viime vuosina nousussa. Syitä kasvuun
Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi
Mesikasvinurmet Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi Maankäytön mahdollisuudet hunajan tuotannossa 224 000 ha viljelemätöntä peltoalaa v. 2012 Meden tuotanto jopa 200 400 kg / ha 1 % tehokkuudella saatavissa
Mehiläiskasvit keväästä syksyyn. Harrastajatarhurin havaintoja luonnonmukaisen pihapiirin ääreltä ja vähän muualtakin
Mehiläiskasvit keväästä syksyyn Harrastajatarhurin havaintoja luonnonmukaisen pihapiirin ääreltä ja vähän muualtakin Kuva Risto Lehtomaa Hembackan luonnonmukainen pihapiiri Kemiönsaaren Hultan kylässä
Tutkimusta, tuotekehitystä, osaamiskeskusselvitystä. Sakari Raiskio MTT/Kasvintuotanto HAMK/Yamk/Maaseudun kehittäminen
Tutkimusta, tuotekehitystä, osaamiskeskusselvitystä Sakari Raiskio MTT/Kasvintuotanto HAMK/Yamk/Maaseudun kehittäminen Hunajan tuotekehitystä MTT:n Kasvintuotannon tutkimuksessa HANITEK tutkimushanke 1.1.2008
Kimalaisten merkitys pölyttäjinä, kasvattaminen ja luonnonkantojen elinvoimaisuus nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Suomessa
Kimalaisten merkitys pölyttäjinä, kasvattaminen ja luonnonkantojen elinvoimaisuus nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Suomessa Eeva-Liisa Alanen elalanen@mappi.helsinki.fi 1 Sisällysluettelo 1. Suomen
MEHILÄISPÖLYTYKSEN TALOUDELLINEN ARVO SUOMESSA VILJELTÄVIEN KASVIEN JA LUONNONMARJOJEN SADON- TUOTANNOSSA
MEHILÄISPÖLYTYKSEN TALOUDELLINEN ARVO SUOMESSA VILJELTÄVIEN KASVIEN JA LUONNONMARJOJEN SADON- TUOTANNOSSA Tuula Lehtonen Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Maatalouseläintiede
Tunnista lajit ja logot
Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.
PUNA-APILAN SIEMENSADOT AVAIMIA NOUSUUN?
PUNA-APILAN SIEMENSADOT AVAIMIA NOUSUUN? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Huittinen 22.2.2013 Puna-apila tärkein nurmipalkokasvi Suomessa rehuarvo on korkea mahdollisuus korkeisiin satotasoihin säilörehuntuotannossa
Mehiläisten esikotelomätä, valtuutetut tarkastajat ja pieni pesäkuoriainen
Mehiläisten esikotelomätä, valtuutetut tarkastajat ja pieni pesäkuoriainen Tarttuvat taudit- ja lääkepäivä 7.5.2015 Hanna Kuukka-Anttila, FM Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Mehiläistarhaus
Medestä hunajaksi. Mehiläishoitaja kerää kennot mehiläispesästä. Hunajan valmistamiseen tarvitaan mehiläisiä ja mettä.
1 (13) Medestä hunajaksi Hunajan valmistamiseen tarvitaan mehiläisiä ja mettä. Mehiläiset varastoivat valmistamansa hunajan hunajakennoihin. Mehiläishoitaja kerää kennot mehiläispesästä. 2 (13) Medestä
ALA-SATAKUNNAN YMPÄRISTÖSEURA Jäsenkirje 1/2019
ALA-SATAKUNNAN YMPÄRISTÖSEURA Jäsenkirje 1/2019 Viimeisinä räntäsateisina päivinä talven jälkeen suosta muistuvat mieleen suopursun huumaava tuoksu, tumma suolampi ja kuuman helteisen päivän uimareissu,
MEHILÄISTEN (Apis mellifera) KUKKAVIERAILUT MANSIKALLA (Fragaria x ananassa) JA VADELMALLA (Rubus idaeus) SEKÄ KUKKAVIERAILUIHIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
MEHILÄISTEN (Apis mellifera) KUKKAVIERAILUT MANSIKALLA (Fragaria x ananassa) JA VADELMALLA (Rubus idaeus) SEKÄ KUKKAVIERAILUIHIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Aino-Maija Mustalahti Maisterintutkielma Helsingin yliopisto
Harmaahomeen biologisentorjunnan loppuraportti LOPPURAPORTTI
Harmaahomeen biologisentorjunnan loppuraportti 2007 2009 LOPPURAPORTTI Markku Levy Marjaosaamiskeskus 2010 Sisä-Savon seutuyhtymä 1 SISÄLTÖ Tiivistelmä...3 1. Koetoiminnan toteuttaminen...4 1.1Koetilat...4
Herukat säiden armoilla
Liite 18.10.2004 61. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Herukat säiden armoilla Marja Aaltonen, MTT Laadukas hedelmä- ja marjasato saadaan jo pienestä määrästä kukkia. Herukan raakileita varisi kuitenkin tänä
Pölytyspalvelut mustikkasatojen
Pölytyspalvelut mustikkasatojen parantajana Rainer Peltola, Luonnonvarakeskus Luonnonmarjasatoihin vaikuttavista tekijöistä Lumipeitteen paksuus pakkastuhot Edellisen kasvukauden ympäristöolosuhteet, kukinnan
Luonnollista makeutusta luomuhunajasta
Luonnollista makeutusta luomuhunajasta Anneli Salonen Valokuvat: Anneli Salonen Pohjois- Karjalan kasvien bioaktiivisuus ja innovatiivinen yritystoiminta- hanke Luomu- ja hyvinvointiseminaari, 26.3.2013
Monivuotiset mesikasvinurmet
Monivuotiset mesikasvinurmet Havaintokoe nurmiseosten ominaisuuksista pölyttäjien ravintokasveina, mesikasveina ja pölytyksen vaikutuksesta alsikeapilan siemensatoon Raportti kesän 2012 kenttäkokeista
Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen
Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen Kuva: Arttu Muukkonen Maanviljelijä, agronomi Juuso Joona Tyynelän tila, Joutseno Ilmastonmuutokseen varautuminen Miten ilmastonmuutos vaikuttaa? Ei niin
Suomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta?
Suomi elää metsästä Elääkö Suomi metsäluonnosta? Suomalaisille luonnonvarat ja yhteys luontoon on sanottu olevan hyvinvointimme perusta. Maailman talous on kriisissä ja myös luonnon tasapaino on enemmän
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pauliina Laitinen Kasvinsuojeluaineiden aiheuttamat riskit ympäristöön sekä niiden hallinta
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pauliina Laitinen Kasvinsuojeluaineiden aiheuttamat riskit ympäristöön sekä niiden hallinta Valmistelussa mukana Tukesin ylitarkastajat Sari Autio, Venla Kontiokari,
Mehiläishoidon sanasto
Mehiläishoidon sanasto Allaspesä. Pesämalli, jossa sikiöosasto on usein yli 10 kehää leveä, ja muodostaa näin eräänlaisen altaan. Sikiöosaston päälle voi lisätä tarvittaessa hunajalaatikoita, perinteisissä
Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti
Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen
KASVIKOHTAISIA OHJEITA
Käyttäessäsi torjunta-aineita, tarkista niiden yhdensopivuus hyötyeliöiden kanssa KASVIKOHTAISIA OHJEITA MANSIKKA IPM strategia mansikalla Jarvenkyla Oy www.jarvenkyla.fi puh 0505 717 333 Sivu 1 Miksi
Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos
Vuoroviljely näyttää voimansa Kalajoki 29.11.2018 Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos Jatkuvan perunanviljelyn riesoja Kasvintuhoojat & kasvinvuorotus Leviämisominaisuudet: O = ei leviä, X = merkitys
Varautumissuunnitelma pienen pesäkuoriaisen (Aethina tumida) varalle Suomessa
Varautumissuunnitelma pienen pesäkuoriaisen (Aethina tumida) varalle Suomessa Kuva: Jessica Louque Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry 2015 Tiivistelmä Pieni pesäkuoriainen (Aethina tumida)
Hyönteispölytyksen tila Suomessa ja merkitys ruuan tuotannolle
Hyönteispölytyksen tila Suomessa ja merkitys ruuan tuotannolle Heikki Hokkanen Ingeborg Menzler-Hokkanen Maaria Keva Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Esityksen keskeisin sisältö Suomessa
Perustietoa Mehiläishoidosta
Ari Seppälä 2014 Perustietoa Mehiläishoidosta -n. 2500 mehiläishoitajaa -100 ammattimaista perheyritystä - 400 sivutoimista - suuri osa harrastajia - vapaa elinkeino -Ei luvanvaraista (normaalit säännöt)
LAATUHUNAJAN TUOTTAMISEN KRIITTISET KOHDAT
OPINNÄYTETYÖ 2017 Maaseutuelinkeinojen tutkinto-ohjelma, agrologi. Oulun ammattikorkeakoulu LAATUHUNAJAN TUOTTAMISEN KRIITTISET KOHDAT Tiedon tuottaminen tarhureille ja kuluttajille AV-työkalujen avulla.
Pölytyspalvelu - mehiläisten käyttö, tarve ja tarjonta hedelmä- ja marjatiloilla
Pölytyspalvelu - mehiläisten käyttö, tarve ja tarjonta hedelmä- ja marjatiloilla Hedelmän- ja marjanviljelijöiden haastattelututkimus kevät 2014 Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Puutarhatalous Lepaa, kevät
Ekosysteemipalveluja erikoiskasveista
Ekosysteemipalveluja erikoiskasveista Erja Huusela-Veistola, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, 31600 Jokioinen, erja.huusela-veistola@luke.fi Ekosysteemipalvelut käsittävät ihmisen luonnosta saamat aineelliset
Lisääntyvät kasvinsuojeluriskit ilmaston muuttuessa, Kari Tiilikkala, MTT PesticideLife -hankkeen aloitusseminaari Jokioisilla 19.2.
Lisääntyvät kasvinsuojeluriskit ilmaston muuttuessa, Kari Tiilikkala, MTT PesticideLife -hankkeen aloitusseminaari Jokioisilla 19.2.2010 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön LIFErahoitustukea.
Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä
ERITYISYMPÄRISTÖTUKIEN KUSTANNUSLASKENTAA Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE Oulussa 26.-27.1.2011 Kuvat:
PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä
PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä Aino-Maija Alanko aino-maija.alanko@mtt.fi Syyspuinti 6.11.2012 Hämeenlinna LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön
Timperintie SAUVO
Biologinen torjunta ja pölytys Kasvikohtaiset ohjeet ja sijoittelu Kimalaiset Peltoviljelyksille pölytykseen ja harmaahomeen torjuntaan. Kolmen pesän yhdistelmä. Kussakin pesässä 80-100 kpl kimalaisia.
Stadin Tarhaajien kokemuksia kaupunkimehiläistarhauksesta
Stadin Tarhaajien kokemuksia kaupunkimehiläistarhauksesta 2012-2014 Luonto tulee kaupunkiin, koska sen asukkaat niin haluavat Kaupunkiviljely, parvekeviljely, kotipuutarhat, jokamiehen oikeudet puistojen
FASTAC 50 Tehoaine: Valmistetyyppi: Käyttötarkoitus: Varoitukset: Käytön rajoitukset: Ympäristöhaittojen ehkäisy:
Fastac 50/12.4.2005 1(6) FASTAC 50 Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjunta-aine Tehoaine: alfa-sypermetriini 50 g/l sisältää myös aromaattista liuotinbensiiniä Haitallinen Ympäristölle vaarallinen
Mitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia.
Mitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia. Vieras vai tulokas? VIERASLAJI Ei kuulu alkuperäiseen lajistoon Ylittänyt ihmisen avustuksella meren, vuoriston tai
Mehiläiskasvit. Tarja Ollikka SML 2005
Mehiläiskasvit Tarja Ollikka SML 2005 2 Mesikasvit ja hunaja Ajuruohot (Thymus) Ajuruohot ovat pienestä koostaan huolimatta hyviä mesikasveja. Suomessa luonnonvaraisena kasvava kangasajuruoho on pääasiassa
Ammatillinen kotimaan opintomatka hunajantuottajille Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle ja Kanta-Hämeeseen
Ammatillinen kotimaan opintomatka hunajantuottajille 22.-23.10.2018 Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle ja Kanta-Hämeeseen Maatalousyrittäjä Marko Leino, Mynämäki Tilalla tuotettu hunajaa vuodesta 2011 alkaen.
Hyönteismaailman hyvät, pahat ja rumat keinoja hyötyeliöstön tukemiseen peltoviljelyssä
Hyönteismaailman hyvät, pahat ja rumat keinoja hyötyeliöstön tukemiseen peltoviljelyssä Kuva: Elina Nurmi. Mikkelin Tiedepäivien seminaari 19.4.2018 Sari Himanen, erikoistutkija Luonnonvarakeskus (Luke)
Luonnon ja kotipuutarhan mehiläiskasveja. Tarja Ollikka
Luonnon ja kotipuutarhan mehiläiskasveja Tarja Ollikka Suomessa on peruskasveja, jotka antavat hyvän mesi- tai siitepölysadon tasaisesti vuosittain suuressa osassa maata Lopuksi on vielä kasveja, jotka
Kasvintuhoojien aiheuttamat vahingot. Tommi Oraluoma Suonenjoki
Kasvintuhoojien aiheuttamat vahingot Tommi Oraluoma Suonenjoki 4.12.2018 Biotsek Perustettu 2018 Kasvintuhoojien tarkkailupalvelu/kasvinsuojelukonsultointi Tommi Oraluoma/Hortonomi AMK Kasvintuhoojien
MEHILÄISTARHAAJAN KOKEMUKSIA ESIKOTELOMÄDÄSTÄ
Mehiläistarhaaja Arja Korhonen MEHILÄISTARHAAJAN KOKEMUKSIA ESIKOTELOMÄDÄSTÄ SISÄLTÖ Mehiläistarhauksen aloitus Pesien hankinta ja EKM:n leviäminen Pesien saneeraus Omien pesien tilanne Loppupäätelmät
Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013
Pohjois-Karjalassa Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Puutarhatuotannossa luomupinta-ala on noin 1 000 hehtaaria, joka on noin 6 % kokonaisalasta Hehtaareissa
Viljelyohjelmalla lisää puhtia
Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina
Marjanviljely elinkeinona
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Marjanviljely elinkeinona Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 1. Kokoontuminen 21.1. Mansikan viljelypinta-alan ja viljelijämäärän kehitys
Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus, MAAESP (Luke, PTT)
Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus, MAAESP (Luke, PTT) Value based result oriented agri food policies: legitimacy, efficiency and feasibility VABARO (Luke)
Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care
Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care Prestop Gliocladium catenulatum J1446 Juuristotautien torjunta mansikalla
Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita
Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita Suomen Mehiläishoitajain Liitto 2011 Ari Seppälä ja Heikki Vartiainen SML ry. Tämän materiaalin tuottamiseen on saatu tukea
Sumi Alpha 5 FW/ 29.1.2013 1(6)
Sumi Alpha 5 FW/ 29.1.2013 1(6) SUMI ALPHA 5 FW Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjuntaan Tehoaine: Esfenvaleraatti 50 g/l Valmistetyyppi: EW Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Käyttötarkoitus:
Vinkkejä oman puutarhan hoitamiseen
Ötökkäystävällinen kaupunkiluonto Vinkkejä oman puutarhan hoitamiseen Oppaaseen on koottu vinkkejä, joilla voit auttaa mm. pölyttäjien ja muiden hyötyhyönteisten elinoloja. Leena Luoto, kuvat Heikki Luoto
Terttuherukan viljely ja lajikkeet
Kuvat Luke (S. Karhu, K. Laine) ja internet-kuvakaappaukset Terttuherukan viljely ja lajikkeet Saila Karhu & Jorma Hellstén Luonnonvarakeskus Piikkiö Tuoreherukan tuotanto -teemapäivä 8.11.2017 Marjamaat
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Maatalousmuseo Sarka 16.10.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena
PesticideLife kesän 2012 haasteet kasvinsuojelussa
PesticideLife kesän 2012 haasteet kasvinsuojelussa Aino-Maija Alanko aino-maija.alanko@mtt.fi Puintipäivä 15.11.2012 Loimaa LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön LIFErahoitustukea.
Vieraslajit hallintaan
Maa- ja metsätalousvaliokunta Eduskunta 12.11.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta sekä luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta (HE 82/2015
1917 Opettaja Olavi Leskinen istutti Suonenjoella ensimmäiset 12 mansikan tainta. Tästä sai alkunsa alueen kehittyminen mansikkapitäjäksi.
1917 Opettaja Olavi Leskinen istutti Suonenjoella ensimmäiset 12 mansikan tainta. Tästä sai alkunsa alueen kehittyminen mansikkapitäjäksi. Hatanpään siirtolapuutarha aloitti toimintansa. 1920 Perustettiin
Stadin Tarhaajien kuvitettu toimintakertomus 2016
Stadin Tarhaajien kuvitettu toimintakertomus 2016 Tänä vuonna meillä on ollut aihetta juhlaan. Stadin Tarhaajat ja Hunajafrendit ry:n perustamisesta on kulunut viisi vuotta. Olemme yhdistyksenä saaneet
Matkaraportti Opintomatka Ruotsiin
Matkaraportti Opintomatka Ruotsiin 26.-28.6.2018 Pirkanmaan Ymppi-hanke järjesti kesäkuussa kahden päivän opintomatkan Ruotsiin. Opintomatkalle osallistui 19 henkilöä. Opintomatkalla vietettiin yksi päivä
Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen
Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen Erja Huusela-Veistola, Marja Jalli, Kari Ylivainio, Eila Turtola, Riitta Lemola & Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke
Napakka paketti täynnä tietoa Jäsenetuopas Markkinoinnin pelisäännöt Karhuvahinkotiedot netissä Mehiläishoidon tuet Tarhurin velvollisuudet
Napakka paketti täynnä tietoa Jäsenetuopas Markkinoinnin pelisäännöt Karhuvahinkotiedot netissä Mehiläishoidon tuet Tarhurin velvollisuudet Ota talteen! Suomen mehiläishoitajain liiton jäsenliite 2015
Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1
Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Ovelat ötökät Arviolta noin puolet kaikista maapallon eliölajeista kuuluu hyönteisten ryhmään. Maapallolla tunnetaan yli miljoona hyönteislajia ja Suomessakin hiukan alle
Biologinen kasvinsuojelu
Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja
SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ
SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Puutarhanaiset ry:n vierailu Evirassa 10.4.2014 Raija Valtonen Evira, kasvinterveysyksikkö KASVINTARKASTUKSEN PÄÄTEHTÄVÄ estää vaarallisten kasvintuhoojien leviäminen
Neonikotinoidit ja pölyttäjät
Neonikotinoidit ja pölyttäjät 17.3.2016 Pölytys, pölyttäjät ja ruoan tuotanto IPBES:in ja luontopaneelin viestit päätöksentekijöille Jarmo Ketola Luke ja Lauri Ruottinen Hunajaluotsi Oy Neonikotinoidit
Kuminan tautitilanne
Kuminan tautitilanne 11 12 Asko Hannukkala & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannon tutkimus HY Maataloustieteiden laitos PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.12 Loimaa, 19.11.12 Ilmajoki Parempaa
Luonnon monimuotoisuuden tarjoamat ekosysteemipalvelut onko merkitystä viljelylle?
Luonnon monimuotoisuuden tarjoamat ekosysteemipalvelut onko merkitystä viljelylle? Juha Tiainen ja Tuomas Seimola OPAL-Life, tutkijoiden ja viljelijöiden tapaaminen Tampereella 10.12.2018 Mitä on luonnon
Mehiläisten talvitappioihin vaikuttavat ulkoiset tekijät
2011 Mehiläisten talvitappioihin vaikuttavat ulkoiset tekijät Aino-Maija Mustalahti, SML ry, Sakari Raiskio ja Lauri Jauhiainen (MTT) Suomen mehiläishoitajain liitto ry 27.10.2011 Tiivistelmä Mehiläisten
FASTAC T. Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: alfa-sypermetriini 150 g/kg. Valmistetyyppi: WG
Fastac T/29.1.2013 1(6) FASTAC T Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjuntaan Tehoaine: alfa-sypermetriini 150 g/kg Valmistetyyppi: WG Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Käyttötarkoitus: Tuhohyönteisten,
Tattari ja Kvinoa Gluteenittomat vaihtoehdot viljalle
Tattari ja Kvinoa Gluteenittomat vaihtoehdot viljalle Erikoiskasvipäivä - Kohti monipuolista ja tuottavaa viljelyä erikoiskasvien avulla. 25.4.2019 Leppävirta Marjo Keskitalo, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Näyttötutkinnon perusteet
Näyttötutkinnon perusteet MEHILÄISTARHAAJAN AMMATTITUTKINTO 2004 MÄÄRÄYS 26/011/2004 OPETUSHALLITU ISBN 952 13 2207 1 (nid.) ISBN 952 13 2208 X (pdf) 1 DNO 26/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava
Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki 9.11.2009 Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen
Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki 9.11.2009 Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen Ajat muuttuvat haluammeko olla mukana? Integrated Pest Management (IPM) Tuomo Tuovinen (MTT) toi
Hunajan tasausvarastointi ja mehiläistarhauksen sivujakeiden bioenergiatuotanto -selvitys Loppuraportti
Hunajan tasausvarastointi ja mehiläistarhauksen sivujakeiden bioenergiatuotanto -selvitys Loppuraportti Suomen Mehiläishoitajain Liitto 1 1. Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML r.y. 2. Hunajan tasausvarastointi
Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen
Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen MATO-seminaari 7.2.2018 Marja Jalli, Erja Huusela-Veistola marja.jalli@luke.fi Mukana: Luke Bayer Crop Science Hankkija Oy Helsingin Yliopisto Yara Suomi
HUNAJAA JA PÖLYTYSPALVELUJA
HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI RAPORTTEJA 151 HUNAJAA JA PÖLYTYSPALVELUJA LAADUKASTA LIIKETOIMINTAA MEHILÄISTARHAUKSESTA KUVA 2/3 kannen pinta-alasta HUNAJAA JA PÖLYTYSPALVELUJA LAADUKASTA LIIKETOIMINTAA
Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius
Viljelykierron vaikutus talouteesi Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke 16.11. 2016 Juha Helenius 29.11.2016 Viljelyn monipuolistaminen Eduksi muuttuvissa tuotanto-olosuhteissa Ilmastonmuutos
Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015
Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä
Agil 100 EC/ 30.12.2014 1 (7) Vaara
Agil 100 EC/ 30.12.2014 1 (7) Agil 100 EC Rikkakasvien torjuntaan Vaara Ärsyttää voimakkaasti silmiä. Orsakar allvarlig ögonirritation. Epäillään aiheuttavan syöpää. Misstänks kunna orsaka cancer. Voi
Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op
Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.
Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa
Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus Lasten Yliopisto, Seinäjoki, 16.4.2016 Luennon sisältö Mitä ovat hyönteiset ja madot Mikä on niiden rooli
SUOMEN KANSALLINEN EU-OSARAHOITTEINEN MEHILÄISHOITO-OHJELMA
1/7 SUOMEN KANSALLINEN EU-OSARAHOITTEINEN MEHILÄISHOITO-OHJELMA 1.8.2016 31.7.2019 Raportti mehiläishoito-ohjelman toisen kauden 1.8.2017 31.7.2018 toiminnasta Sisällys: 1. Ohjelma-kauden toteutus 1.8.2017
KASVINSUOJELUAINEIDEN KÄYTÖN RAJOITUKSET. Maaseutukonsultointi Jarmo Taatinen
KASVINSUOJELUAINEIDEN KÄYTÖN RAJOITUKSET Maaseutukonsultointi Jarmo Taatinen KÄYTÖN RAJOITUKSET varoajat käsittelyn jälkeinen aika, jolloin satoa ei saa korjata työhygieninen varoaika, käsitellyn kasvuston
Neuvo Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila
30.1.2018 Neuvo 2020 -Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila Lyhyesti Tilakohtaista neuvontaa 7 000 euron edestä maatilaa kohti kuluvalla ohjelmakaudella Viljelijän maksettavana
MEHILÄISTARHAAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET
MEHILÄISTARHAAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET Luonnos 5.1.2015 S I S Ä L T Ö I Mehiläistarhaajan ammattitutkinnon osat ja muodostuminen ----------------------------------------- 3 II Mehiläistarhaajan