Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina. Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina. Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3."

Transkriptio

1 Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki

2 Mehiläiset ja maatalous Mehiläiset tuottavat hunajaa, vahaa, propolista, siitepölyä Pölytys on mehiläispesän arvokkain tuote Pölytyksen arvo Suomessa väh. 11,5-kertainen hunajan arvoon verrattuna Ilman pölytystä monien viljelykasvien sadot romahtaisivat Mehiläislajit pölyttävät % kasveista Pölytyspalvelu esim. Yhdysvalloissa mehiläistarhauksen päätuote

3 Mehiläiset ja maatalous Mehiläispesä on tehokas pölyttäjä tuhansine työläisineen Mehiläisiä voi hankkia pölytykseen eri kasveille (pölytyspalvelu) Pesän voi valjastaa myös kasvitautien torjuntaan Lisää paitsi hedelmien ja marjojen määrää, myös kokoa ja laatua Mehiläispesän tuotteet

4 Mitä maataloudessa tapahtuu? Maatalous tehostuu ja leviää alati uusille alueille Väkiluku nyt: 7,3 miljardia Vuonna 2050: 9 miljardia? Kulutustottumusten muutos Kilpajuoksu mm. ilmastonmuutoksen kanssa Mitä luonto sanoo muutoksista? Pölyttäjät hyvä indikaattori muutoksille (valitettavasti)

5 Muutokset 1. Viljelypinta-alat kasvavat 2. Viljelykasvien yksipuolistuminen 3. Maa ja ympäristö muokkautuvat 4. Kemikaalien käyttö 5. Tulokaslajit 6. Kaupungistuminen 7. Lihantuotanto lisääntyy

6 Viljelypinta-alat kasvavat - mitä sanoo pölyttäjä Monokulttuuri Ravinnon monipuolisuus vähenee Pesäpaikat vähenevät Pölyttäjien pesäsaarekkeet Luonnon monimuotoisuus yleisesti vähenee

7 Kemikaalit maataloudessa Kemialliset torjunta-aineet lisääntyneet Haittoja myös pölyttäjille Esim. neonikotinoidit: kimalaiset ja mehiläiset Kukkivien kasvustojen ruiskutukset aina huono asia pölyttäjille! (ei tule keskittyä vain kuuluisiin neonikotinoideihin) Hyvä asia: käyttäjiltä vaaditaan nykyään enemmän koulutusta ja sitoutumista Viljelijöillä on halu vähentää kemiallisen torjunnan käyttöä

8 1960-luvun Mehiläinen-lehdestä

9 Yksipuolistuva maatalous Yksipuolistuva ympäristö suuri riski monille hyönteisille jne. Pölyttäjien sopeutuminen tiettyihin kasveihin Kasvien sopeutuminen tiettyihin pölyttäjiin Muuttuvat ruokatrendit myös mehiläishoitajien asia Esim. härkäpapu, öljykasvit

10 Luonnon monimuotoisuus näkyy myös hunajahyllyllä Hunajan ominaisuudet riippuvat alkuperäkasvista.

11 Mehiläisten avulla muutoksia parempaan päin Pölytyksellä suurempi sato, parempi laatu, pidempi säilyvyysaika ja parempi laatu Myös luonnonkasvit hyötyvät Biologinen harmaahomeen torjunta mehiläisten avulla

12

13

14 Mehiläisten kasvikohtaisia vaikutuksia Mansikka: koko, sadon määrä, ulkomuoto, säilyvyys kauppakunto Vadelma: koko, sadon määrä, ulkomuoto, säilyvyys kauppakunto Rypsi/rapsi: siementen määrä, öljypitoisuus, tuleentuminen, lehtivihreän määrä Kumina: tuleentuminen, siementen määrä, Tattari: siementen määrä, tuleentuminen (lajihunaja) Pellava: ei vaikutusta Härkäpapu: tutkitaan ensi kesänä, koko/määrä/proteiinipitoisuus? Omena: koko, muoto, sadon määrä, säilyvyys Mustikka/puolukka: määrä, koko Pensasmustikka: 100 % sato, koko, määrä

15 Tarhattu kimalainen vai mehiläinen? Kasvatettujen kimalaisten määrä lisääntynyt avomaalla Aina tuontikimalaisia (kontukimalainen, Bombus Terrestris) Tuontimäärä n pesää Belgiasta ja Hollannista Kimalaisten lentosäde pieni Pesien määrän tulisi olla suuri Tuontikimalaisten vaikutus luonnonkimalaisiin? Sijoittelussa ollut ongelmia avomaalla

16 Mehiläinen vai kimalainen? Mehiläinen Kukkauskollinen Pesässä yksilöä, pölyttäviä ~100 kukkavierailua/lento, max 7 lentoa/pvä Lentää + 14 C ylöspäin Lentosäde pesältä 2-3 km Pölytyspalvelun hinta /pesä Kimalainen Vierailee useammissa lajeissa Pesässä yksilöä, pölyttäviä ~400 kukkavierailua/lento, max 10 lentoa/vrk Lentää + 10 C ylöspäin Pieni lentosäde, pesä pitää viedä kasvustolle Kimalaispesän hinta

17 Tuleeko mehiläisistä tehotuotettuja? Ei Suomessa, mehiläistarhaus pysyy luonnonläheisenä Mehiläiset ovat vapaita Jenkeissä pölytyspalvelu lähenee tehotuotantoa Vrt. luomuhunaja

18 Luonnon pölyttäjillä suuri merkitys Myös muita tärkeitä pölyttäjiä kuin mehiläisiä Kimalaiset, erakkomehiläiset, kukkakärpäset, perhoset jne. Eri pölyttäjät erikoistuneet eri kasvien pölyttäjiksi Turvattava pesimisolot ja ravinnon riittävyys

19 Pölyttäjät tulevaisuudessa Moni laji on vaarassa ja varmasti katoaa Mehiläistarhausta tarvitaan tulevaisuudessa enemmän kuin ikinä ihminen on surkea pölyttäjä Tarhatuilla mehiläisillä suuret haasteet: mm. varroa-punkit, karhut, kasvinsuojeluaineet jne. Tarhaajien arvostus ja alan haasteet Tutkimusta tehostettava! Suomessa tutkimus lopetettiin 2011

20 Maailma pienenee Vienti ja tuonti lisääntynyt nopeita vaikutuksia Taudit ja loiset (esim. mehiläisten pieni pesäkuoriainen) Tulokaslajien vaikutukset (esim. jättipalsami. Hyvä mesikasvi mutta haitallinen tulokaslaji) Kasvitaudit vaikuttavat mehiläisiinkin (esim. tulipolte voi aiheuttaa mehiläispesille siirtorajoituksia)

21 Vaikeita ongelmia ratkottavana, esim. karhut

22 Kuka tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan

23 Mitä voit tehdä suomalaisten pölyttäjien hyväksi? Käytä kotimaisia tuotteita Huolehdi monimuotoisuudesta: Jätä lahopuita ym. Villipölyttäjille pesämateriaaliksi Mieti, mikä on rikkakasvi Kylvä hyviä mesikasveja Säästä pajukot jne. Syö suomalaista hunajaa (Tekee hyvää sinullekin) Ryhdy mehiläistarhaajaksi

24

25

26 Sinustakin voi tulla mehiläistarhaaja!

27 Löydät pölytyspalvelua tarjoavat netistä tai kysymällä SML:ltä pölytyspalvelu

28 Lisätietoa (mehiläishoito ja mehiläiset) (pölytysasioita viljelijöille ja kotipuutarhureille) (hunajatietoa) (Hunajalla höystettyä blogi) Hunajanet -facebook

29 Kiitos mielenkiinnostanne! Tuula Lehtonen: , SML ry

PÖLYTYS ON MEHILÄISTARHAUKSEN ARVOKKAIN TUOTE

PÖLYTYS ON MEHILÄISTARHAUKSEN ARVOKKAIN TUOTE PÖLYTYS ON MEHILÄISTARHAUKSEN ARVOKKAIN TUOTE Mehiläispölytys lisää monien viljelykasviemme sadon määrää ja laatua. Pölytyksen arvo on moninkertainen mehiläisten tuottaman hunajan arvoon verrattuna. Pölytyksen

Lisätiedot

Pölytysopas Pekka Peltotalo

Pölytysopas Pekka Peltotalo Pölytysopas Pekka Peltotalo Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML r.y. Piirrokset Olli Bastman ja Futuuri Mehiläisten pölytystyön arvoksi viljelykasvien pölyttäjänä on maassamme arvioitu noin 50 miljoonaa

Lisätiedot

Muhkeat marjat, Hienot hedelmät

Muhkeat marjat, Hienot hedelmät uhkeat marjat, ienot hedelmät ölyttäjä pelastaa puutarhan ehiläiset ovat hienoja hyönteisiä, joilla on tärkeä merkitys. onien kasvien, marjojen ja hedelmien sato on riippuvainen mehiläisistä ja muista

Lisätiedot

Pölytys, pölyttäjät ja ruoan tuotanto

Pölytys, pölyttäjät ja ruoan tuotanto Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 2/2016 Pölytys, pölyttäjät ja ruoan tuotanto Luontopaneeli järjesti ensimmäisen tilaisuutensa Ympäristötiedon foorumin kanssa pölytyksestä ja pölyttäjistä

Lisätiedot

Pölytyspalvelusta luonnonmarjasatojen varmistaja?

Pölytyspalvelusta luonnonmarjasatojen varmistaja? Pölytyspalvelusta luonnonmarjasatojen varmistaja? Rainer Peltola Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Rovaniemi 5.12.2012 Mitä suomalainen metsä tuottaa yhdessä vuodessa? Noin 150 400 miljoonaa

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Tutkimuksesta kilpailukykyä marjan- ja hedelmänviljelyyn ja mehiläistalouteen Ruralia Instituutti, Mikkeli 2.2.2010

Lisätiedot

Kimalaisten merkitys pölyttäjinä, kasvattaminen ja luonnonkantojen elinvoimaisuus nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Suomessa

Kimalaisten merkitys pölyttäjinä, kasvattaminen ja luonnonkantojen elinvoimaisuus nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Suomessa Kimalaisten merkitys pölyttäjinä, kasvattaminen ja luonnonkantojen elinvoimaisuus nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Suomessa Eeva-Liisa Alanen elalanen@mappi.helsinki.fi 1 Sisällysluettelo 1. Suomen

Lisätiedot

MEHILÄISPÖLYTYKSEN TALOUDELLINEN ARVO SUOMESSA VILJELTÄVIEN KASVIEN JA LUONNONMARJOJEN SADON- TUOTANNOSSA

MEHILÄISPÖLYTYKSEN TALOUDELLINEN ARVO SUOMESSA VILJELTÄVIEN KASVIEN JA LUONNONMARJOJEN SADON- TUOTANNOSSA MEHILÄISPÖLYTYKSEN TALOUDELLINEN ARVO SUOMESSA VILJELTÄVIEN KASVIEN JA LUONNONMARJOJEN SADON- TUOTANNOSSA Tuula Lehtonen Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Maatalouseläintiede

Lisätiedot

Tutkimusta, tuotekehitystä, osaamiskeskusselvitystä. Sakari Raiskio MTT/Kasvintuotanto HAMK/Yamk/Maaseudun kehittäminen

Tutkimusta, tuotekehitystä, osaamiskeskusselvitystä. Sakari Raiskio MTT/Kasvintuotanto HAMK/Yamk/Maaseudun kehittäminen Tutkimusta, tuotekehitystä, osaamiskeskusselvitystä Sakari Raiskio MTT/Kasvintuotanto HAMK/Yamk/Maaseudun kehittäminen Hunajan tuotekehitystä MTT:n Kasvintuotannon tutkimuksessa HANITEK tutkimushanke 1.1.2008

Lisätiedot

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi Mesikasvinurmet Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi Maankäytön mahdollisuudet hunajan tuotannossa 224 000 ha viljelemätöntä peltoalaa v. 2012 Meden tuotanto jopa 200 400 kg / ha 1 % tehokkuudella saatavissa

Lisätiedot

Mehiläisten esikotelomätä, valtuutetut tarkastajat ja pieni pesäkuoriainen

Mehiläisten esikotelomätä, valtuutetut tarkastajat ja pieni pesäkuoriainen Mehiläisten esikotelomätä, valtuutetut tarkastajat ja pieni pesäkuoriainen Tarttuvat taudit- ja lääkepäivä 7.5.2015 Hanna Kuukka-Anttila, FM Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Mehiläistarhaus

Lisätiedot

Tunnista lajit ja logot

Tunnista lajit ja logot Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.

Lisätiedot

PUNA-APILAN SIEMENSADOT AVAIMIA NOUSUUN?

PUNA-APILAN SIEMENSADOT AVAIMIA NOUSUUN? PUNA-APILAN SIEMENSADOT AVAIMIA NOUSUUN? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Huittinen 22.2.2013 Puna-apila tärkein nurmipalkokasvi Suomessa rehuarvo on korkea mahdollisuus korkeisiin satotasoihin säilörehuntuotannossa

Lisätiedot

Medestä hunajaksi. Mehiläishoitaja kerää kennot mehiläispesästä. Hunajan valmistamiseen tarvitaan mehiläisiä ja mettä.

Medestä hunajaksi. Mehiläishoitaja kerää kennot mehiläispesästä. Hunajan valmistamiseen tarvitaan mehiläisiä ja mettä. 1 (13) Medestä hunajaksi Hunajan valmistamiseen tarvitaan mehiläisiä ja mettä. Mehiläiset varastoivat valmistamansa hunajan hunajakennoihin. Mehiläishoitaja kerää kennot mehiläispesästä. 2 (13) Medestä

Lisätiedot

Luonnollista makeutusta luomuhunajasta

Luonnollista makeutusta luomuhunajasta Luonnollista makeutusta luomuhunajasta Anneli Salonen Valokuvat: Anneli Salonen Pohjois- Karjalan kasvien bioaktiivisuus ja innovatiivinen yritystoiminta- hanke Luomu- ja hyvinvointiseminaari, 26.3.2013

Lisätiedot

Monivuotiset mesikasvinurmet

Monivuotiset mesikasvinurmet Monivuotiset mesikasvinurmet Havaintokoe nurmiseosten ominaisuuksista pölyttäjien ravintokasveina, mesikasveina ja pölytyksen vaikutuksesta alsikeapilan siemensatoon Raportti kesän 2012 kenttäkokeista

Lisätiedot

MEHILÄISTEN (Apis mellifera) KUKKAVIERAILUT MANSIKALLA (Fragaria x ananassa) JA VADELMALLA (Rubus idaeus) SEKÄ KUKKAVIERAILUIHIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

MEHILÄISTEN (Apis mellifera) KUKKAVIERAILUT MANSIKALLA (Fragaria x ananassa) JA VADELMALLA (Rubus idaeus) SEKÄ KUKKAVIERAILUIHIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT MEHILÄISTEN (Apis mellifera) KUKKAVIERAILUT MANSIKALLA (Fragaria x ananassa) JA VADELMALLA (Rubus idaeus) SEKÄ KUKKAVIERAILUIHIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Aino-Maija Mustalahti Maisterintutkielma Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Herukat säiden armoilla

Herukat säiden armoilla Liite 18.10.2004 61. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Herukat säiden armoilla Marja Aaltonen, MTT Laadukas hedelmä- ja marjasato saadaan jo pienestä määrästä kukkia. Herukan raakileita varisi kuitenkin tänä

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pauliina Laitinen Kasvinsuojeluaineiden aiheuttamat riskit ympäristöön sekä niiden hallinta

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pauliina Laitinen Kasvinsuojeluaineiden aiheuttamat riskit ympäristöön sekä niiden hallinta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pauliina Laitinen Kasvinsuojeluaineiden aiheuttamat riskit ympäristöön sekä niiden hallinta Valmistelussa mukana Tukesin ylitarkastajat Sari Autio, Venla Kontiokari,

Lisätiedot

Mehiläishoidon sanasto

Mehiläishoidon sanasto Mehiläishoidon sanasto Allaspesä. Pesämalli, jossa sikiöosasto on usein yli 10 kehää leveä, ja muodostaa näin eräänlaisen altaan. Sikiöosaston päälle voi lisätä tarvittaessa hunajalaatikoita, perinteisissä

Lisätiedot

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen

Lisätiedot

KASVIKOHTAISIA OHJEITA

KASVIKOHTAISIA OHJEITA Käyttäessäsi torjunta-aineita, tarkista niiden yhdensopivuus hyötyeliöiden kanssa KASVIKOHTAISIA OHJEITA MANSIKKA IPM strategia mansikalla Jarvenkyla Oy www.jarvenkyla.fi puh 0505 717 333 Sivu 1 Miksi

Lisätiedot

Suomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta?

Suomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta? Suomi elää metsästä Elääkö Suomi metsäluonnosta? Suomalaisille luonnonvarat ja yhteys luontoon on sanottu olevan hyvinvointimme perusta. Maailman talous on kriisissä ja myös luonnon tasapaino on enemmän

Lisätiedot

Varautumissuunnitelma pienen pesäkuoriaisen (Aethina tumida) varalle Suomessa

Varautumissuunnitelma pienen pesäkuoriaisen (Aethina tumida) varalle Suomessa Varautumissuunnitelma pienen pesäkuoriaisen (Aethina tumida) varalle Suomessa Kuva: Jessica Louque Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry 2015 Tiivistelmä Pieni pesäkuoriainen (Aethina tumida)

Lisätiedot

Perustietoa Mehiläishoidosta

Perustietoa Mehiläishoidosta Ari Seppälä 2014 Perustietoa Mehiläishoidosta -n. 2500 mehiläishoitajaa -100 ammattimaista perheyritystä - 400 sivutoimista - suuri osa harrastajia - vapaa elinkeino -Ei luvanvaraista (normaalit säännöt)

Lisätiedot

Mehiläiskasvit. Tarja Ollikka SML 2005

Mehiläiskasvit. Tarja Ollikka SML 2005 Mehiläiskasvit Tarja Ollikka SML 2005 2 Mesikasvit ja hunaja Ajuruohot (Thymus) Ajuruohot ovat pienestä koostaan huolimatta hyviä mesikasveja. Suomessa luonnonvaraisena kasvava kangasajuruoho on pääasiassa

Lisätiedot

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä Aino-Maija Alanko aino-maija.alanko@mtt.fi Syyspuinti 6.11.2012 Hämeenlinna LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön

Lisätiedot

FASTAC 50 Tehoaine: Valmistetyyppi: Käyttötarkoitus: Varoitukset: Käytön rajoitukset: Ympäristöhaittojen ehkäisy:

FASTAC 50 Tehoaine: Valmistetyyppi: Käyttötarkoitus: Varoitukset: Käytön rajoitukset: Ympäristöhaittojen ehkäisy: Fastac 50/12.4.2005 1(6) FASTAC 50 Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjunta-aine Tehoaine: alfa-sypermetriini 50 g/l sisältää myös aromaattista liuotinbensiiniä Haitallinen Ympäristölle vaarallinen

Lisätiedot

Luonnon ja kotipuutarhan mehiläiskasveja. Tarja Ollikka

Luonnon ja kotipuutarhan mehiläiskasveja. Tarja Ollikka Luonnon ja kotipuutarhan mehiläiskasveja Tarja Ollikka Suomessa on peruskasveja, jotka antavat hyvän mesi- tai siitepölysadon tasaisesti vuosittain suuressa osassa maata Lopuksi on vielä kasveja, jotka

Lisätiedot

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Pohjois-Karjalassa Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Puutarhatuotannossa luomupinta-ala on noin 1 000 hehtaaria, joka on noin 6 % kokonaisalasta Hehtaareissa

Lisätiedot

Sumi Alpha 5 FW/ 29.1.2013 1(6)

Sumi Alpha 5 FW/ 29.1.2013 1(6) Sumi Alpha 5 FW/ 29.1.2013 1(6) SUMI ALPHA 5 FW Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjuntaan Tehoaine: Esfenvaleraatti 50 g/l Valmistetyyppi: EW Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Käyttötarkoitus:

Lisätiedot

Napakka paketti täynnä tietoa Jäsenetuopas Markkinoinnin pelisäännöt Karhuvahinkotiedot netissä Mehiläishoidon tuet Tarhurin velvollisuudet

Napakka paketti täynnä tietoa Jäsenetuopas Markkinoinnin pelisäännöt Karhuvahinkotiedot netissä Mehiläishoidon tuet Tarhurin velvollisuudet Napakka paketti täynnä tietoa Jäsenetuopas Markkinoinnin pelisäännöt Karhuvahinkotiedot netissä Mehiläishoidon tuet Tarhurin velvollisuudet Ota talteen! Suomen mehiläishoitajain liiton jäsenliite 2015

Lisätiedot

Biologinen kasvinsuojelu

Biologinen kasvinsuojelu Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja

Lisätiedot

Mehiläisten talvitappioihin vaikuttavat ulkoiset tekijät

Mehiläisten talvitappioihin vaikuttavat ulkoiset tekijät 2011 Mehiläisten talvitappioihin vaikuttavat ulkoiset tekijät Aino-Maija Mustalahti, SML ry, Sakari Raiskio ja Lauri Jauhiainen (MTT) Suomen mehiläishoitajain liitto ry 27.10.2011 Tiivistelmä Mehiläisten

Lisätiedot

Hunajan tasausvarastointi ja mehiläistarhauksen sivujakeiden bioenergiatuotanto -selvitys Loppuraportti

Hunajan tasausvarastointi ja mehiläistarhauksen sivujakeiden bioenergiatuotanto -selvitys Loppuraportti Hunajan tasausvarastointi ja mehiläistarhauksen sivujakeiden bioenergiatuotanto -selvitys Loppuraportti Suomen Mehiläishoitajain Liitto 1 1. Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML r.y. 2. Hunajan tasausvarastointi

Lisätiedot

Näyttötutkinnon perusteet

Näyttötutkinnon perusteet Näyttötutkinnon perusteet MEHILÄISTARHAAJAN AMMATTITUTKINTO 2004 MÄÄRÄYS 26/011/2004 OPETUSHALLITU ISBN 952 13 2207 1 (nid.) ISBN 952 13 2208 X (pdf) 1 DNO 26/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava

Lisätiedot

SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ

SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Puutarhanaiset ry:n vierailu Evirassa 10.4.2014 Raija Valtonen Evira, kasvinterveysyksikkö KASVINTARKASTUKSEN PÄÄTEHTÄVÄ estää vaarallisten kasvintuhoojien leviäminen

Lisätiedot

HUNAJAA JA PÖLYTYSPALVELUJA

HUNAJAA JA PÖLYTYSPALVELUJA HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI RAPORTTEJA 151 HUNAJAA JA PÖLYTYSPALVELUJA LAADUKASTA LIIKETOIMINTAA MEHILÄISTARHAUKSESTA KUVA 2/3 kannen pinta-alasta HUNAJAA JA PÖLYTYSPALVELUJA LAADUKASTA LIIKETOIMINTAA

Lisätiedot

Vieraslajit hallintaan

Vieraslajit hallintaan Maa- ja metsätalousvaliokunta Eduskunta 12.11.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta sekä luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta (HE 82/2015

Lisätiedot

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä

Lisätiedot

Mehiläsitarha, Juhmon marjatila, Tuusula

Mehiläsitarha, Juhmon marjatila, Tuusula Ihmiset ovat jo vuosituhansia sitten keksineet, että hunajaa saa helpoiten tarhaamalla mehiläisiä. Kesän aikana mehiläiset keräävät yhteen pesään ravinnoksi hunajaa noin 40 kg. Leppoisa Helmer Lauren on

Lisätiedot

Mesikkä 1 / 2010 sisältää:

Mesikkä 1 / 2010 sisältää: Jäsenlehti 1 / 2010 1 Mesikkä 1 / 2010 sisältää: Puheenjohtajan jorinoita 3 Kevätkokouskutsu 4 Toimintakertomus vuodelta 2009 6 Lasipesää tekemään 10 Myytkö / haluatko ostaa mehiläishoitotarvikkeita? 10

Lisätiedot

MEHILÄISTARHAAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET

MEHILÄISTARHAAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET MEHILÄISTARHAAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET Luonnos 5.1.2015 S I S Ä L T Ö I Mehiläistarhaajan ammattitutkinnon osat ja muodostuminen ----------------------------------------- 3 II Mehiläistarhaajan

Lisätiedot

LAATUHUNAJAA POHJOIS-KARJALASTA KOULUTUSHANKE

LAATUHUNAJAA POHJOIS-KARJALASTA KOULUTUSHANKE LAATUHUNAJAA POHJOIS-KARJALASTA KOULUTUSHANKE Loppuraportti 30.6.2011 Pohjois-Karjalan kunnat ja yritykset LOPPURAPORTTI 1 (11) 1. Toteuttajan nimi Hakija: Toteuttaja: Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Karate Zeon-tekniikka. Tuhoeläinten torjunta-aine. vaarallinen. lambda-syhalotriini 100 g/l. Valmistetyyppi: CS

Karate Zeon-tekniikka. Tuhoeläinten torjunta-aine. vaarallinen. lambda-syhalotriini 100 g/l. Valmistetyyppi: CS Karate Zeon-tekniikka/20.11.2006 1(6) Karate Zeon-tekniikka Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjunta-aine Tehoaine: lambda-syhalotriini 100 g/l Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Valmistetyyppi:

Lisätiedot

FASTAC T. Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: alfa-sypermetriini 150 g/kg. Valmistetyyppi: WG

FASTAC T. Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: alfa-sypermetriini 150 g/kg. Valmistetyyppi: WG Fastac T/29.1.2013 1(6) FASTAC T Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjuntaan Tehoaine: alfa-sypermetriini 150 g/kg Valmistetyyppi: WG Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Käyttötarkoitus: Tuhohyönteisten,

Lisätiedot

MEHILÄISTARHAAJAN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Haapajärven ammattiopisto

MEHILÄISTARHAAJAN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Haapajärven ammattiopisto MEHILÄISTARHAAJAN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Haapajärven ammattiopisto 2 Sisällys 1. MEHILÄISTARHAAJAN AMMATTITUTKINTO... 4 1.1 NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS...

Lisätiedot

LUSTI - Luonnonmarjojen. turvaaminen viljelytekniikoin. Henri Vanhanen

LUSTI - Luonnonmarjojen. turvaaminen viljelytekniikoin. Henri Vanhanen LUSTI - Luonnonmarjojen saatavuuden turvaaminen viljelytekniikoin Henri Vanhanen Luonnonmarjojen talteenotto Viimeisimmän arvion mukaan Suomen metsät tuottavat vuosittain 129-386 milj.kg puolukkaa ja 92-312

Lisätiedot

Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki 9.11.2009 Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen

Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki 9.11.2009 Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki 9.11.2009 Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen Ajat muuttuvat haluammeko olla mukana? Integrated Pest Management (IPM) Tuomo Tuovinen (MTT) toi

Lisätiedot

Mansikan tuhoeläinten torjunta

Mansikan tuhoeläinten torjunta Mansikan tuhoeläinten torjunta Tuomo Tuovinen Suonenjoki 29.12.2010 MTT Kasvintuotannon tutkimus www.mtt.fi Mansikan tuholaisten torjunta Tuholaisten tarkkailu: torjuntatoimien peruste Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Asko Hannukkala, Erja Huusela-Veistola & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannontutkimus Kuminasta kilpailukykyä -seminaarit 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Täydentävät ehdot kasvinsuojeluaineet. Katja Korkalainen Rehujaosto Katja Korkalainen

Täydentävät ehdot kasvinsuojeluaineet. Katja Korkalainen Rehujaosto Katja Korkalainen Täydentävät ehdot kasvinsuojeluaineet Katja Korkalainen Rehujaosto Katja Korkalainen Neuvo 2020 koulutus Joulukuu 2014 Yleistä täydentävien ehtojen kasvinsuojeluainevalvonnoista Perusta Osa kansanterveys,

Lisätiedot

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Torjuntakynnykset Torjunnan taloudellinen kynnysarvo saavutetaan, kun rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten vuoksi on odotettavissa olevien satotappioiden

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Agil 100 EC/ 30.12.2014 1 (7) Vaara

Agil 100 EC/ 30.12.2014 1 (7) Vaara Agil 100 EC/ 30.12.2014 1 (7) Agil 100 EC Rikkakasvien torjuntaan Vaara Ärsyttää voimakkaasti silmiä. Orsakar allvarlig ögonirritation. Epäillään aiheuttavan syöpää. Misstänks kunna orsaka cancer. Voi

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2. Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.2009 Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen

Lisätiedot

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

Karate 2.5 WG/7.2.2013 1(7)

Karate 2.5 WG/7.2.2013 1(7) Karate 2.5 WG/7.2.2013 1(7) KARATE 2.5 WG Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjuntaan Tehoaine: lambda-syhalotriini 25 g/kg Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Valmistetyyppi: WG Käyttötarkoitus:

Lisätiedot

Myyntipäällyksen teksti. sisältää myös trimetyylibentseenien seosta

Myyntipäällyksen teksti. sisältää myös trimetyylibentseenien seosta Totril/8.2.2013 1 (3) TOTRIL Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjuntaan Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Tehoaine: ioksiniili 225 g/l sisältää myös trimetyylibentseenien seosta Valmistetyyppi:

Lisätiedot

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1. Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26

Lisätiedot

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Kuva: Arttu Muukkonen Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Pro Luomun luomubrunssi Sisältö - Tilan esittely - Miksi luomuviljely? - Luonnonmukainen

Lisätiedot

Ohjeet biodynaamiseen mehiläistarhaukseen ja hunajantuotantoon

Ohjeet biodynaamiseen mehiläistarhaukseen ja hunajantuotantoon Ohjeet biodynaamiseen mehiläistarhaukseen ja hunajantuotantoon Kesäkuu 2012 voimassa 1.7.2013 alkaen Biodynaaminen yhdistys Biodynamiska föreningen ry 1. VAATIMUSTENMUKAISUUS JA PERUSTEET 3 2. TARHOJEN

Lisätiedot

Haitallisten vieraslajien torjunnasta. Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR

Haitallisten vieraslajien torjunnasta. Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR Haitallisten vieraslajien torjunnasta Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR Helsingin LUMO- ohjelman seurannan seminaari 3.6.2014 LUMO- toimintaohjelma 2008-2017 5.1 Yleiset tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Marjatsemppi-kiertue, syyskuu 2010 Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto

Lisätiedot

TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas oppii puutarhojemme tavallisimmat kasvit ja eläimet ja ymmärtää puutarhan ravintoketjun. PUUTARHA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Katselkaa, tutkikaa ja maistelkaa erilaisia vihanneksia,

Lisätiedot

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

MAATILAN DELTAMETRIINI Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: deltametriini 50 g/l sisältää myös aromaattista liuotinta. Valmistetyyppi: EW

MAATILAN DELTAMETRIINI Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: deltametriini 50 g/l sisältää myös aromaattista liuotinta. Valmistetyyppi: EW Maatilan Deltametriini/ 20.9.2012 1 (8) MAATILAN DELTAMETRIINI Tuhoeläinten torjuntaan Myyntipäällyksen teksti Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Tehoaine: deltametriini 50 g/l sisältää myös aromaattista

Lisätiedot

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläinmäärissä vaihtelua hyönteisille tyypillistä suuri vuosittainen vaihtelu - lämpötila vaikuttaa lisääntymiseen

Lisätiedot

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

Ympäristölle vaarallinen

Ympäristölle vaarallinen Mavrik 2 F/3.12.2008 1 (6) MAVRIK 2 F Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjuntaan Ympäristölle vaarallinen Tehoaine: Tau-fluvalinaatti 240 g/l Valmistetyyppi: EW Käyttötarkoitus: Tuhohyönteisten, kuten

Lisätiedot

Uusien kasvilajien mahdollisuudet

Uusien kasvilajien mahdollisuudet Uusien kasvilajien mahdollisuudet Mitä huomenna syödään mistä ja miten uusia ingredienttejä? NUTRITECH Seminaari, Espoo 7.10.2015 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, MMT, Luonnonvarakeskus (Luke) Uusien kasvilajien

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Perunan tautien ja ravinnepuutosten oireet sekä niiden torjunta

Perunan tautien ja ravinnepuutosten oireet sekä niiden torjunta Perunan tautien ja ravinnepuutosten oireet sekä niiden torjunta Perunakasvustossa esiintyvät taudit Lehtipolte 2 Perunakasvustossa esiintyvät taudit Perunarutto Varsikuolio 3 Perunakasvustossa esiintyvät

Lisätiedot

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu Tiedotustilaisuus Säätytalo 9.11.2009 Ympäristöjohtaja Veikko Marttila Maa- ja metsätalousministeriö Miksi Suomeen kansallinen

Lisätiedot

Eroon esikotelomädästä

Eroon esikotelomädästä Eroon esikotelomädästä Esikotelomätä (EKM) on mehiläisten vakavin sikiötauti, joka johtaa hoitamattomana mehiläispesän kuolemaan. Taudin tunnistaminen ja torjunta ajoissa auttaa kuitenkin pääsemään siitä

Lisätiedot

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV Vadelmat AIKAISET LAJIKKEET Muskoka FinE I IV Keskikokoiset tai suuret marjat ovat pyöreitä ja väriltään tummanpunaisia. Aromikkaat, makeat marjat. Satoisa tai runsassatoinen lajike pakastukseen. Hennohkot,

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 2 LEILA-RIITTA ERVIO : RIKKAKASVIEN TORJUNTA SYYSRUKIISTA KEVÄÄLLÄ TIKKURILA 1976

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 2 LEILA-RIITTA ERVIO : RIKKAKASVIEN TORJUNTA SYYSRUKIISTA KEVÄÄLLÄ TIKKURILA 1976 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 2 LEILA-RIITTA ERVIO : RIKKAKASVIEN TORJUNTA SYYSRUKIISTA KEVÄÄLLÄ TIKKURILA 1976 Rikkakasvien torjunta syysrukiista keväällä Kasvinviljelylaitoksella

Lisätiedot

HAPANTA HUNAJAA. KESTO: Työn teoriaosion, mahdollisten alkuvalmistelujen ja siivousten lisäksi työn suoritukseen menee noin 15 minuuttia aikaa.

HAPANTA HUNAJAA. KESTO: Työn teoriaosion, mahdollisten alkuvalmistelujen ja siivousten lisäksi työn suoritukseen menee noin 15 minuuttia aikaa. HAPANTA HUNAJAA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu alakouluun, mutta sitä voi soveltaa muillekin luokka-asteille. Yläkouluissa ja lukiossa voidaan käyttää vahvoja happoja ja emäksiä ja laskea tarkemmin pitoisuudet

Lisätiedot

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat

Lisätiedot

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Kati Berninger 29.11. 2010 Millainen on hyvä indikaattori Indikaattori = muuttuja joka kuvaa asiaa, jota ei voida suoraan mitata Hyvä indikaattori kuvaa

Lisätiedot

Calypso SC 480 laajennettu käyttöalue (minor use, aik. off label): käyttökohteet ja - ohjeet tuhohyönteisten torjunnassa

Calypso SC 480 laajennettu käyttöalue (minor use, aik. off label): käyttökohteet ja - ohjeet tuhohyönteisten torjunnassa Calypso SC 480 laajennettu käyttöalue (minor use, aik. off label): käyttökohteet ja - ohjeet tuhohyönteisten torjunnassa Calypso SC 480 on Suomessa hyväksytty hyönteisten torjuntaan mansikka-, omena-,

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi

Lisätiedot

Perinnemaisemien hoito

Perinnemaisemien hoito Perinnemaisemien hoito Kylämaisemat kuntoon 23.10.2009 1 Esityksen teemat 1. Perinnemaisema ja perinnebiotoopit 2. Laidunnus luonnon ja maiseman hoitokeinona 3. Härkää sarvista (HÄÄVI) - hanke 4. Erilaiset

Lisätiedot

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa Rovaniemen tulevaisuusfoorumi 19.4.2010 Pirkko Heikinheimo, VNK Kiitokset valmisteluavusta MMM:lle Mihin Suomi sopeutuu? Lämpeneminen jatkuu joka tapauksessa Päästörajoitusten

Lisätiedot

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin torjuntaohje Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin tunnistaminen Jättipalsami (Impatiens glandulifera) Kukinto on pystyssä oleva terttu Kukkien

Lisätiedot

IPM-kokemuksia kesältä 2010

IPM-kokemuksia kesältä 2010 IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu

Lisätiedot