Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina. Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina. Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3."

Transkriptio

1 Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki

2 Mehiläiset ja maatalous Mehiläiset tuottavat hunajaa, vahaa, propolista, siitepölyä Pölytys on mehiläispesän arvokkain tuote Pölytyksen arvo Suomessa väh. 11,5-kertainen hunajan arvoon verrattuna Ilman pölytystä monien viljelykasvien sadot romahtaisivat Mehiläislajit pölyttävät % kasveista Pölytyspalvelu esim. Yhdysvalloissa mehiläistarhauksen päätuote

3 Mehiläiset ja maatalous Mehiläispesä on tehokas pölyttäjä tuhansine työläisineen Mehiläisiä voi hankkia pölytykseen eri kasveille (pölytyspalvelu) Pesän voi valjastaa myös kasvitautien torjuntaan Lisää paitsi hedelmien ja marjojen määrää, myös kokoa ja laatua Mehiläispesän tuotteet

4 Mitä maataloudessa tapahtuu? Maatalous tehostuu ja leviää alati uusille alueille Väkiluku nyt: 7,3 miljardia Vuonna 2050: 9 miljardia? Kulutustottumusten muutos Kilpajuoksu mm. ilmastonmuutoksen kanssa Mitä luonto sanoo muutoksista? Pölyttäjät hyvä indikaattori muutoksille (valitettavasti)

5 Muutokset 1. Viljelypinta-alat kasvavat 2. Viljelykasvien yksipuolistuminen 3. Maa ja ympäristö muokkautuvat 4. Kemikaalien käyttö 5. Tulokaslajit 6. Kaupungistuminen 7. Lihantuotanto lisääntyy

6 Viljelypinta-alat kasvavat - mitä sanoo pölyttäjä Monokulttuuri Ravinnon monipuolisuus vähenee Pesäpaikat vähenevät Pölyttäjien pesäsaarekkeet Luonnon monimuotoisuus yleisesti vähenee

7 Kemikaalit maataloudessa Kemialliset torjunta-aineet lisääntyneet Haittoja myös pölyttäjille Esim. neonikotinoidit: kimalaiset ja mehiläiset Kukkivien kasvustojen ruiskutukset aina huono asia pölyttäjille! (ei tule keskittyä vain kuuluisiin neonikotinoideihin) Hyvä asia: käyttäjiltä vaaditaan nykyään enemmän koulutusta ja sitoutumista Viljelijöillä on halu vähentää kemiallisen torjunnan käyttöä

8 1960-luvun Mehiläinen-lehdestä

9 Yksipuolistuva maatalous Yksipuolistuva ympäristö suuri riski monille hyönteisille jne. Pölyttäjien sopeutuminen tiettyihin kasveihin Kasvien sopeutuminen tiettyihin pölyttäjiin Muuttuvat ruokatrendit myös mehiläishoitajien asia Esim. härkäpapu, öljykasvit

10 Luonnon monimuotoisuus näkyy myös hunajahyllyllä Hunajan ominaisuudet riippuvat alkuperäkasvista.

11 Mehiläisten avulla muutoksia parempaan päin Pölytyksellä suurempi sato, parempi laatu, pidempi säilyvyysaika ja parempi laatu Myös luonnonkasvit hyötyvät Biologinen harmaahomeen torjunta mehiläisten avulla

12

13

14 Mehiläisten kasvikohtaisia vaikutuksia Mansikka: koko, sadon määrä, ulkomuoto, säilyvyys kauppakunto Vadelma: koko, sadon määrä, ulkomuoto, säilyvyys kauppakunto Rypsi/rapsi: siementen määrä, öljypitoisuus, tuleentuminen, lehtivihreän määrä Kumina: tuleentuminen, siementen määrä, Tattari: siementen määrä, tuleentuminen (lajihunaja) Pellava: ei vaikutusta Härkäpapu: tutkitaan ensi kesänä, koko/määrä/proteiinipitoisuus? Omena: koko, muoto, sadon määrä, säilyvyys Mustikka/puolukka: määrä, koko Pensasmustikka: 100 % sato, koko, määrä

15 Tarhattu kimalainen vai mehiläinen? Kasvatettujen kimalaisten määrä lisääntynyt avomaalla Aina tuontikimalaisia (kontukimalainen, Bombus Terrestris) Tuontimäärä n pesää Belgiasta ja Hollannista Kimalaisten lentosäde pieni Pesien määrän tulisi olla suuri Tuontikimalaisten vaikutus luonnonkimalaisiin? Sijoittelussa ollut ongelmia avomaalla

16 Mehiläinen vai kimalainen? Mehiläinen Kukkauskollinen Pesässä yksilöä, pölyttäviä ~100 kukkavierailua/lento, max 7 lentoa/pvä Lentää + 14 C ylöspäin Lentosäde pesältä 2-3 km Pölytyspalvelun hinta /pesä Kimalainen Vierailee useammissa lajeissa Pesässä yksilöä, pölyttäviä ~400 kukkavierailua/lento, max 10 lentoa/vrk Lentää + 10 C ylöspäin Pieni lentosäde, pesä pitää viedä kasvustolle Kimalaispesän hinta

17 Tuleeko mehiläisistä tehotuotettuja? Ei Suomessa, mehiläistarhaus pysyy luonnonläheisenä Mehiläiset ovat vapaita Jenkeissä pölytyspalvelu lähenee tehotuotantoa Vrt. luomuhunaja

18 Luonnon pölyttäjillä suuri merkitys Myös muita tärkeitä pölyttäjiä kuin mehiläisiä Kimalaiset, erakkomehiläiset, kukkakärpäset, perhoset jne. Eri pölyttäjät erikoistuneet eri kasvien pölyttäjiksi Turvattava pesimisolot ja ravinnon riittävyys

19 Pölyttäjät tulevaisuudessa Moni laji on vaarassa ja varmasti katoaa Mehiläistarhausta tarvitaan tulevaisuudessa enemmän kuin ikinä ihminen on surkea pölyttäjä Tarhatuilla mehiläisillä suuret haasteet: mm. varroa-punkit, karhut, kasvinsuojeluaineet jne. Tarhaajien arvostus ja alan haasteet Tutkimusta tehostettava! Suomessa tutkimus lopetettiin 2011

20 Maailma pienenee Vienti ja tuonti lisääntynyt nopeita vaikutuksia Taudit ja loiset (esim. mehiläisten pieni pesäkuoriainen) Tulokaslajien vaikutukset (esim. jättipalsami. Hyvä mesikasvi mutta haitallinen tulokaslaji) Kasvitaudit vaikuttavat mehiläisiinkin (esim. tulipolte voi aiheuttaa mehiläispesille siirtorajoituksia)

21 Vaikeita ongelmia ratkottavana, esim. karhut

22 Kuka tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan

23 Mitä voit tehdä suomalaisten pölyttäjien hyväksi? Käytä kotimaisia tuotteita Huolehdi monimuotoisuudesta: Jätä lahopuita ym. Villipölyttäjille pesämateriaaliksi Mieti, mikä on rikkakasvi Kylvä hyviä mesikasveja Säästä pajukot jne. Syö suomalaista hunajaa (Tekee hyvää sinullekin) Ryhdy mehiläistarhaajaksi

24

25

26 Sinustakin voi tulla mehiläistarhaaja!

27 Löydät pölytyspalvelua tarjoavat netistä tai kysymällä SML:ltä pölytyspalvelu

28 Lisätietoa (mehiläishoito ja mehiläiset) (pölytysasioita viljelijöille ja kotipuutarhureille) (hunajatietoa) (Hunajalla höystettyä blogi) Hunajanet -facebook

29 Kiitos mielenkiinnostanne! Tuula Lehtonen: , SML ry

PÖLYTYS ON MEHILÄISTARHAUKSEN ARVOKKAIN TUOTE

PÖLYTYS ON MEHILÄISTARHAUKSEN ARVOKKAIN TUOTE PÖLYTYS ON MEHILÄISTARHAUKSEN ARVOKKAIN TUOTE Mehiläispölytys lisää monien viljelykasviemme sadon määrää ja laatua. Pölytyksen arvo on moninkertainen mehiläisten tuottaman hunajan arvoon verrattuna. Pölytyksen

Lisätiedot

Pölytysopas Pekka Peltotalo

Pölytysopas Pekka Peltotalo Pölytysopas Pekka Peltotalo Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML r.y. Piirrokset Olli Bastman ja Futuuri Mehiläisten pölytystyön arvoksi viljelykasvien pölyttäjänä on maassamme arvioitu noin 50 miljoonaa

Lisätiedot

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari 17.3.2016 Arviointiraportin laatimisen vaiheet IPBES-2 päätti arvioinnin käynnistämisestä

Lisätiedot

Muhkeat marjat, Hienot hedelmät

Muhkeat marjat, Hienot hedelmät uhkeat marjat, ienot hedelmät ölyttäjä pelastaa puutarhan ehiläiset ovat hienoja hyönteisiä, joilla on tärkeä merkitys. onien kasvien, marjojen ja hedelmien sato on riippuvainen mehiläisistä ja muista

Lisätiedot

Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa?

Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa? Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa? Maa- ja metsätalousministeriön toiminta-ajatus Turvaamme kotimaisen ruuan tuotannon ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön sekä luomme edellytyksiä

Lisätiedot

Pölytyspalvelusta luonnonmarjasatojen varmistaja?

Pölytyspalvelusta luonnonmarjasatojen varmistaja? Pölytyspalvelusta luonnonmarjasatojen varmistaja? Rainer Peltola Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Rovaniemi 5.12.2012 Mitä suomalainen metsä tuottaa yhdessä vuodessa? Noin 150 400 miljoonaa

Lisätiedot

Pölytys, pölyttäjät ja ruoan tuotanto

Pölytys, pölyttäjät ja ruoan tuotanto Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 2/2016 Pölytys, pölyttäjät ja ruoan tuotanto Luontopaneeli järjesti ensimmäisen tilaisuutensa Ympäristötiedon foorumin kanssa pölytyksestä ja pölyttäjistä

Lisätiedot

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Tutkimuksesta kilpailukykyä marjan- ja hedelmänviljelyyn ja mehiläistalouteen Ruralia Instituutti, Mikkeli 2.2.2010

Lisätiedot

Mistä tunnistat mehiläisen?

Mistä tunnistat mehiläisen? Mistä tunnistat mehiläisen? mehiläinen ampiainen kimalainen Mehiläiset kuuluvat mesipistiäisiin. Mehiläislajeja on maailmassa noin 20 000. Useimmat niistä ovat erakkomehiläisiä, niin myös kaikki Suomen

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Mehiläiskasvit keväästä syksyyn. Harrastajatarhurin havaintoja luonnonmukaisen pihapiirin ääreltä ja vähän muualtakin

Mehiläiskasvit keväästä syksyyn. Harrastajatarhurin havaintoja luonnonmukaisen pihapiirin ääreltä ja vähän muualtakin Mehiläiskasvit keväästä syksyyn Harrastajatarhurin havaintoja luonnonmukaisen pihapiirin ääreltä ja vähän muualtakin Kuva Risto Lehtomaa Hembackan luonnonmukainen pihapiiri Kemiönsaaren Hultan kylässä

Lisätiedot

EI PELKÄSTÄÄN SE MIKÄ ON MIELESTÄSI SIKSES PARASTA?

EI PELKÄSTÄÄN SE MIKÄ ON MIELESTÄSI SIKSES PARASTA? SATAKUNNASTA - SIKSES PARASTA HANKKEEN UUTISKIRJE HELMIKUU / 2017 EI PELKÄSTÄÄN SE HUNAJA Suomalaiset käyttävät keskimäärin 700 g hunajaa vuosittain. Kulutus on ollut viime vuosina nousussa. Syitä kasvuun

Lisätiedot

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi Mesikasvinurmet Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi Maankäytön mahdollisuudet hunajan tuotannossa 224 000 ha viljelemätöntä peltoalaa v. 2012 Meden tuotanto jopa 200 400 kg / ha 1 % tehokkuudella saatavissa

Lisätiedot

Kimalaisten merkitys pölyttäjinä, kasvattaminen ja luonnonkantojen elinvoimaisuus nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Suomessa

Kimalaisten merkitys pölyttäjinä, kasvattaminen ja luonnonkantojen elinvoimaisuus nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Suomessa Kimalaisten merkitys pölyttäjinä, kasvattaminen ja luonnonkantojen elinvoimaisuus nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Suomessa Eeva-Liisa Alanen elalanen@mappi.helsinki.fi 1 Sisällysluettelo 1. Suomen

Lisätiedot

MEHILÄISPÖLYTYKSEN TALOUDELLINEN ARVO SUOMESSA VILJELTÄVIEN KASVIEN JA LUONNONMARJOJEN SADON- TUOTANNOSSA

MEHILÄISPÖLYTYKSEN TALOUDELLINEN ARVO SUOMESSA VILJELTÄVIEN KASVIEN JA LUONNONMARJOJEN SADON- TUOTANNOSSA MEHILÄISPÖLYTYKSEN TALOUDELLINEN ARVO SUOMESSA VILJELTÄVIEN KASVIEN JA LUONNONMARJOJEN SADON- TUOTANNOSSA Tuula Lehtonen Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Maatalouseläintiede

Lisätiedot

Tutkimusta, tuotekehitystä, osaamiskeskusselvitystä. Sakari Raiskio MTT/Kasvintuotanto HAMK/Yamk/Maaseudun kehittäminen

Tutkimusta, tuotekehitystä, osaamiskeskusselvitystä. Sakari Raiskio MTT/Kasvintuotanto HAMK/Yamk/Maaseudun kehittäminen Tutkimusta, tuotekehitystä, osaamiskeskusselvitystä Sakari Raiskio MTT/Kasvintuotanto HAMK/Yamk/Maaseudun kehittäminen Hunajan tuotekehitystä MTT:n Kasvintuotannon tutkimuksessa HANITEK tutkimushanke 1.1.2008

Lisätiedot

Tunnista lajit ja logot

Tunnista lajit ja logot Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.

Lisätiedot

Mehiläisten esikotelomätä, valtuutetut tarkastajat ja pieni pesäkuoriainen

Mehiläisten esikotelomätä, valtuutetut tarkastajat ja pieni pesäkuoriainen Mehiläisten esikotelomätä, valtuutetut tarkastajat ja pieni pesäkuoriainen Tarttuvat taudit- ja lääkepäivä 7.5.2015 Hanna Kuukka-Anttila, FM Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Mehiläistarhaus

Lisätiedot

Medestä hunajaksi. Mehiläishoitaja kerää kennot mehiläispesästä. Hunajan valmistamiseen tarvitaan mehiläisiä ja mettä.

Medestä hunajaksi. Mehiläishoitaja kerää kennot mehiläispesästä. Hunajan valmistamiseen tarvitaan mehiläisiä ja mettä. 1 (13) Medestä hunajaksi Hunajan valmistamiseen tarvitaan mehiläisiä ja mettä. Mehiläiset varastoivat valmistamansa hunajan hunajakennoihin. Mehiläishoitaja kerää kennot mehiläispesästä. 2 (13) Medestä

Lisätiedot

MEHILÄISTEN (Apis mellifera) KUKKAVIERAILUT MANSIKALLA (Fragaria x ananassa) JA VADELMALLA (Rubus idaeus) SEKÄ KUKKAVIERAILUIHIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

MEHILÄISTEN (Apis mellifera) KUKKAVIERAILUT MANSIKALLA (Fragaria x ananassa) JA VADELMALLA (Rubus idaeus) SEKÄ KUKKAVIERAILUIHIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT MEHILÄISTEN (Apis mellifera) KUKKAVIERAILUT MANSIKALLA (Fragaria x ananassa) JA VADELMALLA (Rubus idaeus) SEKÄ KUKKAVIERAILUIHIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Aino-Maija Mustalahti Maisterintutkielma Helsingin yliopisto

Lisätiedot

PUNA-APILAN SIEMENSADOT AVAIMIA NOUSUUN?

PUNA-APILAN SIEMENSADOT AVAIMIA NOUSUUN? PUNA-APILAN SIEMENSADOT AVAIMIA NOUSUUN? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Huittinen 22.2.2013 Puna-apila tärkein nurmipalkokasvi Suomessa rehuarvo on korkea mahdollisuus korkeisiin satotasoihin säilörehuntuotannossa

Lisätiedot

Harmaahomeen biologisentorjunnan loppuraportti LOPPURAPORTTI

Harmaahomeen biologisentorjunnan loppuraportti LOPPURAPORTTI Harmaahomeen biologisentorjunnan loppuraportti 2007 2009 LOPPURAPORTTI Markku Levy Marjaosaamiskeskus 2010 Sisä-Savon seutuyhtymä 1 SISÄLTÖ Tiivistelmä...3 1. Koetoiminnan toteuttaminen...4 1.1Koetilat...4

Lisätiedot

Herukat säiden armoilla

Herukat säiden armoilla Liite 18.10.2004 61. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Herukat säiden armoilla Marja Aaltonen, MTT Laadukas hedelmä- ja marjasato saadaan jo pienestä määrästä kukkia. Herukan raakileita varisi kuitenkin tänä

Lisätiedot

Pölytyspalvelut mustikkasatojen

Pölytyspalvelut mustikkasatojen Pölytyspalvelut mustikkasatojen parantajana Rainer Peltola, Luonnonvarakeskus Luonnonmarjasatoihin vaikuttavista tekijöistä Lumipeitteen paksuus pakkastuhot Edellisen kasvukauden ympäristöolosuhteet, kukinnan

Lisätiedot

Luonnollista makeutusta luomuhunajasta

Luonnollista makeutusta luomuhunajasta Luonnollista makeutusta luomuhunajasta Anneli Salonen Valokuvat: Anneli Salonen Pohjois- Karjalan kasvien bioaktiivisuus ja innovatiivinen yritystoiminta- hanke Luomu- ja hyvinvointiseminaari, 26.3.2013

Lisätiedot

Monivuotiset mesikasvinurmet

Monivuotiset mesikasvinurmet Monivuotiset mesikasvinurmet Havaintokoe nurmiseosten ominaisuuksista pölyttäjien ravintokasveina, mesikasveina ja pölytyksen vaikutuksesta alsikeapilan siemensatoon Raportti kesän 2012 kenttäkokeista

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pauliina Laitinen Kasvinsuojeluaineiden aiheuttamat riskit ympäristöön sekä niiden hallinta

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pauliina Laitinen Kasvinsuojeluaineiden aiheuttamat riskit ympäristöön sekä niiden hallinta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pauliina Laitinen Kasvinsuojeluaineiden aiheuttamat riskit ympäristöön sekä niiden hallinta Valmistelussa mukana Tukesin ylitarkastajat Sari Autio, Venla Kontiokari,

Lisätiedot

Suomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta?

Suomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta? Suomi elää metsästä Elääkö Suomi metsäluonnosta? Suomalaisille luonnonvarat ja yhteys luontoon on sanottu olevan hyvinvointimme perusta. Maailman talous on kriisissä ja myös luonnon tasapaino on enemmän

Lisätiedot

Mehiläishoidon sanasto

Mehiläishoidon sanasto Mehiläishoidon sanasto Allaspesä. Pesämalli, jossa sikiöosasto on usein yli 10 kehää leveä, ja muodostaa näin eräänlaisen altaan. Sikiöosaston päälle voi lisätä tarvittaessa hunajalaatikoita, perinteisissä

Lisätiedot

KASVIKOHTAISIA OHJEITA

KASVIKOHTAISIA OHJEITA Käyttäessäsi torjunta-aineita, tarkista niiden yhdensopivuus hyötyeliöiden kanssa KASVIKOHTAISIA OHJEITA MANSIKKA IPM strategia mansikalla Jarvenkyla Oy www.jarvenkyla.fi puh 0505 717 333 Sivu 1 Miksi

Lisätiedot

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen

Lisätiedot

Varautumissuunnitelma pienen pesäkuoriaisen (Aethina tumida) varalle Suomessa

Varautumissuunnitelma pienen pesäkuoriaisen (Aethina tumida) varalle Suomessa Varautumissuunnitelma pienen pesäkuoriaisen (Aethina tumida) varalle Suomessa Kuva: Jessica Louque Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry 2015 Tiivistelmä Pieni pesäkuoriainen (Aethina tumida)

Lisätiedot

Hyönteispölytyksen tila Suomessa ja merkitys ruuan tuotannolle

Hyönteispölytyksen tila Suomessa ja merkitys ruuan tuotannolle Hyönteispölytyksen tila Suomessa ja merkitys ruuan tuotannolle Heikki Hokkanen Ingeborg Menzler-Hokkanen Maaria Keva Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Esityksen keskeisin sisältö Suomessa

Lisätiedot

Perustietoa Mehiläishoidosta

Perustietoa Mehiläishoidosta Ari Seppälä 2014 Perustietoa Mehiläishoidosta -n. 2500 mehiläishoitajaa -100 ammattimaista perheyritystä - 400 sivutoimista - suuri osa harrastajia - vapaa elinkeino -Ei luvanvaraista (normaalit säännöt)

Lisätiedot

Pölytyspalvelu - mehiläisten käyttö, tarve ja tarjonta hedelmä- ja marjatiloilla

Pölytyspalvelu - mehiläisten käyttö, tarve ja tarjonta hedelmä- ja marjatiloilla Pölytyspalvelu - mehiläisten käyttö, tarve ja tarjonta hedelmä- ja marjatiloilla Hedelmän- ja marjanviljelijöiden haastattelututkimus kevät 2014 Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Puutarhatalous Lepaa, kevät

Lisätiedot

LAATUHUNAJAN TUOTTAMISEN KRIITTISET KOHDAT

LAATUHUNAJAN TUOTTAMISEN KRIITTISET KOHDAT OPINNÄYTETYÖ 2017 Maaseutuelinkeinojen tutkinto-ohjelma, agrologi. Oulun ammattikorkeakoulu LAATUHUNAJAN TUOTTAMISEN KRIITTISET KOHDAT Tiedon tuottaminen tarhureille ja kuluttajille AV-työkalujen avulla.

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluja erikoiskasveista

Ekosysteemipalveluja erikoiskasveista Ekosysteemipalveluja erikoiskasveista Erja Huusela-Veistola, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, 31600 Jokioinen, erja.huusela-veistola@luke.fi Ekosysteemipalvelut käsittävät ihmisen luonnosta saamat aineelliset

Lisätiedot

Lisääntyvät kasvinsuojeluriskit ilmaston muuttuessa, Kari Tiilikkala, MTT PesticideLife -hankkeen aloitusseminaari Jokioisilla 19.2.

Lisääntyvät kasvinsuojeluriskit ilmaston muuttuessa, Kari Tiilikkala, MTT PesticideLife -hankkeen aloitusseminaari Jokioisilla 19.2. Lisääntyvät kasvinsuojeluriskit ilmaston muuttuessa, Kari Tiilikkala, MTT PesticideLife -hankkeen aloitusseminaari Jokioisilla 19.2.2010 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön LIFErahoitustukea.

Lisätiedot

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä ERITYISYMPÄRISTÖTUKIEN KUSTANNUSLASKENTAA Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE Oulussa 26.-27.1.2011 Kuvat:

Lisätiedot

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä Aino-Maija Alanko aino-maija.alanko@mtt.fi Syyspuinti 6.11.2012 Hämeenlinna LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön

Lisätiedot

Timperintie SAUVO

Timperintie SAUVO Biologinen torjunta ja pölytys Kasvikohtaiset ohjeet ja sijoittelu Kimalaiset Peltoviljelyksille pölytykseen ja harmaahomeen torjuntaan. Kolmen pesän yhdistelmä. Kussakin pesässä 80-100 kpl kimalaisia.

Lisätiedot

Mehiläiskasvit. Tarja Ollikka SML 2005

Mehiläiskasvit. Tarja Ollikka SML 2005 Mehiläiskasvit Tarja Ollikka SML 2005 2 Mesikasvit ja hunaja Ajuruohot (Thymus) Ajuruohot ovat pienestä koostaan huolimatta hyviä mesikasveja. Suomessa luonnonvaraisena kasvava kangasajuruoho on pääasiassa

Lisätiedot

FASTAC 50 Tehoaine: Valmistetyyppi: Käyttötarkoitus: Varoitukset: Käytön rajoitukset: Ympäristöhaittojen ehkäisy:

FASTAC 50 Tehoaine: Valmistetyyppi: Käyttötarkoitus: Varoitukset: Käytön rajoitukset: Ympäristöhaittojen ehkäisy: Fastac 50/12.4.2005 1(6) FASTAC 50 Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjunta-aine Tehoaine: alfa-sypermetriini 50 g/l sisältää myös aromaattista liuotinbensiiniä Haitallinen Ympäristölle vaarallinen

Lisätiedot

Stadin Tarhaajien kokemuksia kaupunkimehiläistarhauksesta

Stadin Tarhaajien kokemuksia kaupunkimehiläistarhauksesta Stadin Tarhaajien kokemuksia kaupunkimehiläistarhauksesta 2012-2014 Luonto tulee kaupunkiin, koska sen asukkaat niin haluavat Kaupunkiviljely, parvekeviljely, kotipuutarhat, jokamiehen oikeudet puistojen

Lisätiedot

Luonnon ja kotipuutarhan mehiläiskasveja. Tarja Ollikka

Luonnon ja kotipuutarhan mehiläiskasveja. Tarja Ollikka Luonnon ja kotipuutarhan mehiläiskasveja Tarja Ollikka Suomessa on peruskasveja, jotka antavat hyvän mesi- tai siitepölysadon tasaisesti vuosittain suuressa osassa maata Lopuksi on vielä kasveja, jotka

Lisätiedot

MEHILÄISTARHAAJAN KOKEMUKSIA ESIKOTELOMÄDÄSTÄ

MEHILÄISTARHAAJAN KOKEMUKSIA ESIKOTELOMÄDÄSTÄ Mehiläistarhaaja Arja Korhonen MEHILÄISTARHAAJAN KOKEMUKSIA ESIKOTELOMÄDÄSTÄ SISÄLTÖ Mehiläistarhauksen aloitus Pesien hankinta ja EKM:n leviäminen Pesien saneeraus Omien pesien tilanne Loppupäätelmät

Lisätiedot

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Pohjois-Karjalassa Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Puutarhatuotannossa luomupinta-ala on noin 1 000 hehtaaria, joka on noin 6 % kokonaisalasta Hehtaareissa

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care Prestop Gliocladium catenulatum J1446 Juuristotautien torjunta mansikalla

Lisätiedot

Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita

Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita Suomen Mehiläishoitajain Liitto 2011 Ari Seppälä ja Heikki Vartiainen SML ry. Tämän materiaalin tuottamiseen on saatu tukea

Lisätiedot

Sumi Alpha 5 FW/ 29.1.2013 1(6)

Sumi Alpha 5 FW/ 29.1.2013 1(6) Sumi Alpha 5 FW/ 29.1.2013 1(6) SUMI ALPHA 5 FW Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjuntaan Tehoaine: Esfenvaleraatti 50 g/l Valmistetyyppi: EW Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Käyttötarkoitus:

Lisätiedot

PesticideLife kesän 2012 haasteet kasvinsuojelussa

PesticideLife kesän 2012 haasteet kasvinsuojelussa PesticideLife kesän 2012 haasteet kasvinsuojelussa Aino-Maija Alanko aino-maija.alanko@mtt.fi Puintipäivä 15.11.2012 Loimaa LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön LIFErahoitustukea.

Lisätiedot

Vieraslajit hallintaan

Vieraslajit hallintaan Maa- ja metsätalousvaliokunta Eduskunta 12.11.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta sekä luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta (HE 82/2015

Lisätiedot

Stadin Tarhaajien kuvitettu toimintakertomus 2016

Stadin Tarhaajien kuvitettu toimintakertomus 2016 Stadin Tarhaajien kuvitettu toimintakertomus 2016 Tänä vuonna meillä on ollut aihetta juhlaan. Stadin Tarhaajat ja Hunajafrendit ry:n perustamisesta on kulunut viisi vuotta. Olemme yhdistyksenä saaneet

Lisätiedot

1917 Opettaja Olavi Leskinen istutti Suonenjoella ensimmäiset 12 mansikan tainta. Tästä sai alkunsa alueen kehittyminen mansikkapitäjäksi.

1917 Opettaja Olavi Leskinen istutti Suonenjoella ensimmäiset 12 mansikan tainta. Tästä sai alkunsa alueen kehittyminen mansikkapitäjäksi. 1917 Opettaja Olavi Leskinen istutti Suonenjoella ensimmäiset 12 mansikan tainta. Tästä sai alkunsa alueen kehittyminen mansikkapitäjäksi. Hatanpään siirtolapuutarha aloitti toimintansa. 1920 Perustettiin

Lisätiedot

Napakka paketti täynnä tietoa Jäsenetuopas Markkinoinnin pelisäännöt Karhuvahinkotiedot netissä Mehiläishoidon tuet Tarhurin velvollisuudet

Napakka paketti täynnä tietoa Jäsenetuopas Markkinoinnin pelisäännöt Karhuvahinkotiedot netissä Mehiläishoidon tuet Tarhurin velvollisuudet Napakka paketti täynnä tietoa Jäsenetuopas Markkinoinnin pelisäännöt Karhuvahinkotiedot netissä Mehiläishoidon tuet Tarhurin velvollisuudet Ota talteen! Suomen mehiläishoitajain liiton jäsenliite 2015

Lisätiedot

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen Erja Huusela-Veistola, Marja Jalli, Kari Ylivainio, Eila Turtola, Riitta Lemola & Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

Biologinen kasvinsuojelu

Biologinen kasvinsuojelu Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja

Lisätiedot

Neonikotinoidit ja pölyttäjät

Neonikotinoidit ja pölyttäjät Neonikotinoidit ja pölyttäjät 17.3.2016 Pölytys, pölyttäjät ja ruoan tuotanto IPBES:in ja luontopaneelin viestit päätöksentekijöille Jarmo Ketola Luke ja Lauri Ruottinen Hunajaluotsi Oy Neonikotinoidit

Lisätiedot

SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ

SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Puutarhanaiset ry:n vierailu Evirassa 10.4.2014 Raija Valtonen Evira, kasvinterveysyksikkö KASVINTARKASTUKSEN PÄÄTEHTÄVÄ estää vaarallisten kasvintuhoojien leviäminen

Lisätiedot

Mehiläisten talvitappioihin vaikuttavat ulkoiset tekijät

Mehiläisten talvitappioihin vaikuttavat ulkoiset tekijät 2011 Mehiläisten talvitappioihin vaikuttavat ulkoiset tekijät Aino-Maija Mustalahti, SML ry, Sakari Raiskio ja Lauri Jauhiainen (MTT) Suomen mehiläishoitajain liitto ry 27.10.2011 Tiivistelmä Mehiläisten

Lisätiedot

Näyttötutkinnon perusteet

Näyttötutkinnon perusteet Näyttötutkinnon perusteet MEHILÄISTARHAAJAN AMMATTITUTKINTO 2004 MÄÄRÄYS 26/011/2004 OPETUSHALLITU ISBN 952 13 2207 1 (nid.) ISBN 952 13 2208 X (pdf) 1 DNO 26/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava

Lisätiedot

FASTAC T. Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: alfa-sypermetriini 150 g/kg. Valmistetyyppi: WG

FASTAC T. Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: alfa-sypermetriini 150 g/kg. Valmistetyyppi: WG Fastac T/29.1.2013 1(6) FASTAC T Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjuntaan Tehoaine: alfa-sypermetriini 150 g/kg Valmistetyyppi: WG Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Käyttötarkoitus: Tuhohyönteisten,

Lisätiedot

Hunajan tasausvarastointi ja mehiläistarhauksen sivujakeiden bioenergiatuotanto -selvitys Loppuraportti

Hunajan tasausvarastointi ja mehiläistarhauksen sivujakeiden bioenergiatuotanto -selvitys Loppuraportti Hunajan tasausvarastointi ja mehiläistarhauksen sivujakeiden bioenergiatuotanto -selvitys Loppuraportti Suomen Mehiläishoitajain Liitto 1 1. Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML r.y. 2. Hunajan tasausvarastointi

Lisätiedot

Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki 9.11.2009 Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen

Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki 9.11.2009 Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki 9.11.2009 Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen Ajat muuttuvat haluammeko olla mukana? Integrated Pest Management (IPM) Tuomo Tuovinen (MTT) toi

Lisätiedot

HUNAJAA JA PÖLYTYSPALVELUJA

HUNAJAA JA PÖLYTYSPALVELUJA HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI RAPORTTEJA 151 HUNAJAA JA PÖLYTYSPALVELUJA LAADUKASTA LIIKETOIMINTAA MEHILÄISTARHAUKSESTA KUVA 2/3 kannen pinta-alasta HUNAJAA JA PÖLYTYSPALVELUJA LAADUKASTA LIIKETOIMINTAA

Lisätiedot

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus Lasten Yliopisto, Seinäjoki, 16.4.2016 Luennon sisältö Mitä ovat hyönteiset ja madot Mikä on niiden rooli

Lisätiedot

MEHILÄISTARHAAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET

MEHILÄISTARHAAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET MEHILÄISTARHAAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET Luonnos 5.1.2015 S I S Ä L T Ö I Mehiläistarhaajan ammattitutkinnon osat ja muodostuminen ----------------------------------------- 3 II Mehiläistarhaajan

Lisätiedot

KASVINSUOJELUAINEIDEN KÄYTÖN RAJOITUKSET. Maaseutukonsultointi Jarmo Taatinen

KASVINSUOJELUAINEIDEN KÄYTÖN RAJOITUKSET. Maaseutukonsultointi Jarmo Taatinen KASVINSUOJELUAINEIDEN KÄYTÖN RAJOITUKSET Maaseutukonsultointi Jarmo Taatinen KÄYTÖN RAJOITUKSET varoajat käsittelyn jälkeinen aika, jolloin satoa ei saa korjata työhygieninen varoaika, käsitellyn kasvuston

Lisätiedot

Mehiläsitarha, Juhmon marjatila, Tuusula

Mehiläsitarha, Juhmon marjatila, Tuusula Ihmiset ovat jo vuosituhansia sitten keksineet, että hunajaa saa helpoiten tarhaamalla mehiläisiä. Kesän aikana mehiläiset keräävät yhteen pesään ravinnoksi hunajaa noin 40 kg. Leppoisa Helmer Lauren on

Lisätiedot

Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskit sekä niiden hallinta

Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskit sekä niiden hallinta Leona Mattsoff 13.2.2017 Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskit sekä niiden hallinta Kasvinsuojeluainekouluttajien ja tutkinnon järjestäjien koulutus 2017 Sisältö - Riskit hallintaan Yleistä Kasvinsuojeluaineisiin

Lisätiedot

EU-avustaja koulutus Kauhava 31.3 Kauhajoki ja 4.4. Seinäjoki

EU-avustaja koulutus Kauhava 31.3 Kauhajoki ja 4.4. Seinäjoki EU-avustaja koulutus 21.3 Kauhava 31.3 Kauhajoki ja 4.4. Seinäjoki 05.04.201 Asialistaa Vuosien 2015 ja 2016 tukipäätökset Tukihakuaikataulut 201 Maksuaikataulut Valvonnassa vastaan tullutta, opiksi meille

Lisätiedot

Karate Zeon-tekniikka. Tuhoeläinten torjunta-aine. vaarallinen. lambda-syhalotriini 100 g/l. Valmistetyyppi: CS

Karate Zeon-tekniikka. Tuhoeläinten torjunta-aine. vaarallinen. lambda-syhalotriini 100 g/l. Valmistetyyppi: CS Karate Zeon-tekniikka/20.11.2006 1(6) Karate Zeon-tekniikka Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjunta-aine Tehoaine: lambda-syhalotriini 100 g/l Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Valmistetyyppi:

Lisätiedot

Pesässä on aina yli 20 C ja sikiöinnin aikana yli 30 C, suhteellinen kosteus sikiöalalla on yli 90 %

Pesässä on aina yli 20 C ja sikiöinnin aikana yli 30 C, suhteellinen kosteus sikiöalalla on yli 90 % Mehiläiset ja taudit Mehiläispesässä on runsaasti hiilihydraatteja, valkuaisia ja rasvoja Lisäksi siellä on suuri joukko tiiviissä kosketuksessa toisiinsa olevia toukkia ja aikuisia mehiläisiä Sama hengitysilma

Lisätiedot

LAATUHUNAJAA POHJOIS-KARJALASTA KOULUTUSHANKE

LAATUHUNAJAA POHJOIS-KARJALASTA KOULUTUSHANKE LAATUHUNAJAA POHJOIS-KARJALASTA KOULUTUSHANKE Loppuraportti 30.6.2011 Pohjois-Karjalan kunnat ja yritykset LOPPURAPORTTI 1 (11) 1. Toteuttajan nimi Hakija: Toteuttaja: Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

HAPANTA HUNAJAA. KESTO: Työn teoriaosion, mahdollisten alkuvalmistelujen ja siivousten lisäksi työn suoritukseen menee noin 15 minuuttia aikaa.

HAPANTA HUNAJAA. KESTO: Työn teoriaosion, mahdollisten alkuvalmistelujen ja siivousten lisäksi työn suoritukseen menee noin 15 minuuttia aikaa. HAPANTA HUNAJAA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu alakouluun, mutta sitä voi soveltaa muillekin luokka-asteille. Yläkouluissa ja lukiossa voidaan käyttää vahvoja happoja ja emäksiä ja laskea tarkemmin pitoisuudet

Lisätiedot

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Asko Hannukkala, Erja Huusela-Veistola & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannontutkimus Kuminasta kilpailukykyä -seminaarit 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki

Lisätiedot

Mansikan tuhoeläinten torjunta

Mansikan tuhoeläinten torjunta Mansikan tuhoeläinten torjunta Tuomo Tuovinen Suonenjoki 29.12.2010 MTT Kasvintuotannon tutkimus www.mtt.fi Mansikan tuholaisten torjunta Tuholaisten tarkkailu: torjuntatoimien peruste Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

MEHILÄISTARHAAJAN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Haapajärven ammattiopisto

MEHILÄISTARHAAJAN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Haapajärven ammattiopisto MEHILÄISTARHAAJAN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Haapajärven ammattiopisto 2 Sisällys 1. MEHILÄISTARHAAJAN AMMATTITUTKINTO... 4 1.1 NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS...

Lisätiedot

Täydentävät ehdot kasvinsuojeluaineet. Katja Korkalainen Rehujaosto Katja Korkalainen

Täydentävät ehdot kasvinsuojeluaineet. Katja Korkalainen Rehujaosto Katja Korkalainen Täydentävät ehdot kasvinsuojeluaineet Katja Korkalainen Rehujaosto Katja Korkalainen Neuvo 2020 koulutus Joulukuu 2014 Yleistä täydentävien ehtojen kasvinsuojeluainevalvonnoista Perusta Osa kansanterveys,

Lisätiedot

MEHILÄISEMOJEN KASVATUS JA JALOSTUS SUOMESSA

MEHILÄISEMOJEN KASVATUS JA JALOSTUS SUOMESSA OPINNÄYTETYÖ- AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA MEHILÄISEMOJEN KASVATUS JA JALOSTUS SUOMESSA T E K I J Ä : Lauri Hyyryläinen LMA13M1 SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä

Lisätiedot

LUSTI - Luonnonmarjojen. turvaaminen viljelytekniikoin. Henri Vanhanen

LUSTI - Luonnonmarjojen. turvaaminen viljelytekniikoin. Henri Vanhanen LUSTI - Luonnonmarjojen saatavuuden turvaaminen viljelytekniikoin Henri Vanhanen Luonnonmarjojen talteenotto Viimeisimmän arvion mukaan Suomen metsät tuottavat vuosittain 129-386 milj.kg puolukkaa ja 92-312

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT

Lisätiedot

MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET

MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET Minni Tapola 040 568 11 65 Minni.tapola@bayer.com CONTENT CHAPTER I Kuulumisia Bayerilta Organisaatio kasvanut Minni Tapola erikoiskasvien ks, viljan tautiaineet

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Torjuntakynnykset Torjunnan taloudellinen kynnysarvo saavutetaan, kun rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten vuoksi on odotettavissa olevien satotappioiden

Lisätiedot

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito

Lisätiedot

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Kirjoittanut: Kati Hoppula, Tutkija MTT Sotkamo Vadelman tehotuotantokoe perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon ja Rovaniemelle

Lisätiedot

Agil 100 EC/ 30.12.2014 1 (7) Vaara

Agil 100 EC/ 30.12.2014 1 (7) Vaara Agil 100 EC/ 30.12.2014 1 (7) Agil 100 EC Rikkakasvien torjuntaan Vaara Ärsyttää voimakkaasti silmiä. Orsakar allvarlig ögonirritation. Epäillään aiheuttavan syöpää. Misstänks kunna orsaka cancer. Voi

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,

Lisätiedot

TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas oppii puutarhojemme tavallisimmat kasvit ja eläimet ja ymmärtää puutarhan ravintoketjun. PUUTARHA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Katselkaa, tutkikaa ja maistelkaa erilaisia vihanneksia,

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

Myyntipäällyksen teksti. sisältää myös trimetyylibentseenien seosta

Myyntipäällyksen teksti. sisältää myös trimetyylibentseenien seosta Totril/8.2.2013 1 (3) TOTRIL Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjuntaan Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Tehoaine: ioksiniili 225 g/l sisältää myös trimetyylibentseenien seosta Valmistetyyppi:

Lisätiedot