Ruonalan koulun Opetussuunnitelma. Päivitys ( )

Transkriptio

1 Ruonalan koulun Opetussuunnitelma Päivitys ( ) 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. RUONALAN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ARVOPOHJA JA TOIMINTA-AJATUS YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET KIELIOHJELMA TUNTIJAKO KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KUVAUS ARVIOINTI ARVIOINNIN MENETELMÄT VUOSILUOKAN HYVÄKSYTYN SUORITTAMISEN PERIAATTEET OPPILAAN ARVIOINTI ERI OPPIAINEISSA Sanallisen arvioinnin kriteerit Numeroarvostelun kriteerit OPPILAAN KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI Käyttäytymisen arvioinnin kriteerit Oppilaan työskentelytaitojen arviointi OPPILAAN ITSEARVIOINTI ARVIOINTI ERITYISTAPAUKSISSA ARVIOINNIN UUSIMINEN KOULUN ITSEARVIOINTI AIHEKOKONAISUUKSIEN TOTEUTTAMINEN ERI OPPIAINEISSA IHMISENÄ KASVAMINEN KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS VIESTINTÄ- JA MEDIATAITO OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA TURVALLISUUS JA LIIKENNE IHMINEN JA TEKNOLOGIA OPPIAINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS SUOMI ÄIDINKIELENÄ SUOMI TOISENA KIELENÄ ENGLANTI MATEMATIIKKA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO BIOLOGIA JA MAANTIETO 5LK FYSIIKKA JA KEMIA 5 LK EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO ORTODOKSINEN USKONTO HISTORIA MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ LIIKUNTA TUKIOPETUS

3 8. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN TAI SIIRRETTYJEN OPETUS ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN OPETUS OPPIMISSUUNNITELMA YHTEISTYÖ YHTEISTYÖ ESIOPETUKSEN JA MUUN PERUSOPETUKSEN KANSSA KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA OPPILASHUOLTO KERHOTOIMINTA TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI LIITTEET

4 1. Ruonalan koulun opetussuunnitelma Tämä opetussuunnitelma otetaan käyttöön alkaen kokonaisuudessaan 1-5 luokilla. Tämä opetussuunnitelma on PÄIVITETTY versio käyttöönotetusta opetussuunnitelmasta. Päivitys on kohdistunut joidenkin oppiaineiden luokkakohtaisiin sisältöihin. Lisäksi Suomi toisena kielenä osio on lisätty kokonaan. Opetussuunnitelma muodostaa koulutyön suunnittelun, toteutumisen ja arvioinnin keskeisen osan. Opetussuunnitelma täsmentyy sekä vuosittaisessa työsuunnitelmassa, jossa sovitaan tiettyjen teemojen erityisestä painottamisesta että Kotkan kaupungin perusopetuksen toimintasuunnitelmassa. Opetussuunnitelman laatimisen perusasiakirjana on ollut Opetushallituksen julkaisema Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Arvopohja ja toiminta-ajatus Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja elinympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004.) Tämä arvopohja ja siitä johdettu koulumme toiminta-ajatus välittyvät opetuksen tavoitteisiin ja sisältöön sekä koulun jokapäiväiseen toimintaan. Toiminta-ajatus velvoittaa jokaista kouluyhteisöön kuuluvaa. Toiminta-ajatuksen toteutuminen ja sen pohjana olevien arvojen jatkuva pohtiminen ja uudelleenarviointi ovat koulussamme tärkeitä. Koulutyön olosuhteiden, puitteiden ja ilmapiirin tulee mahdollistaa ja edistää toiminta-ajatuksen toteutumista. 4

5 Toimintakykyinen ihminen: - pitää elämäänsä ja työtänsä merkityksellisenä ja arvokkaana - ymmärtää, että ihminen on rajallinen ja epätäydellinen - pystyy tunnistamaan tunteitaan ja toimintamotiivejaan - kykenee toimimaan kriittisesti arvostelukykyisesti, luovasti ja rohkeasti erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä, kysyy ja keskustelee - suhtautuu vastuullisesti sekä rakennettuun että luonnonympäristöön - pyrkii vaalimaan edellä mainittuja ympäristöjä - omaa monipuolisia tietoja ja taitoja ja kykenee pitkäjänteiseen työskentelyyn. Vastuullinen ihminen: - kykenee eettiseen pohdintaan - ymmärtää vastuunsa ja velvollisuutensa yhteisön jäsenenä ja hyvien tapojen merkityksen - ymmärtää, että teoilla on seurauksia itselle ja lähimmäisille sekä ympäristöön ja yhteiskuntaan - pitää lupauksensa ja noudattaa tehtyjä sopimuksia - huolehtii terveydestään ja ihmissuhteistaan - kantaa vastuuta turvallisesta elinympäristöstä. Erilaisuuden kohtaava ihminen: - tuntee omat juurensa ja osaa arvostaa niitä - ymmärtää erilaisuuden olemassaolon pitäen kaikkia ihmisiä arvokkaina ja tasavertaisina - pystyy eläytymään erilaisten ihmisten ajatuksiin, tunteisiin ja pyrkimyksiin - käsittää, että totuus voi merkitä ihmisille eri asioita - hyväksyy, että jokaisella on oikeus omaan elämänkatsomukseen - ymmärtää esteettisten kokemusten moninaisuuden - osaa ratkaista ristiriitatilanteita rauhanomaisesti. Jokaisella koulumme oppilaalla on oikeus: - kokea olevansa tärkeä ja ainutlaatuinen - tuntea olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi - kokea tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi - ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan - kokea ystävyyttä ja auttamisen iloa - kokea oikeudenmukaisuutta, yhteenkuuluvuutta ja luottamusta - löytää itseään innostavia ja kiinnostavia asioita - tuntea työn iloa ja hyvää oloa myös ponnistelua vaativissa suorituksissa - kokea onnistuvansa - oppia kohtaamaan pettymyksiä turvallisessa ympäristössä - suhtautua tulevaisuuteen toiveikkaasti. 5

6 TOIMINTA-AJATUS Ruonalan koulun perusopetuksen lähtökohtana on opetussuunnitelman sisältöjen opettaminen vuosiluokittain sekä opiskelutaitojen kehittäminen. Perusopetuksen rinnalla tuemme oppilaan monipuolista inhimillistä kasvua ja oppimista, jotta hänestä kehittyisi toimintakykyinen, vastuullinen ja erilaisuuden kohtaamaan kykenevä ihminen. 6

7 3. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Ruonalan koulun kasvatuksen tavoitteena on toimintakykyinen, vastuullinen ja erilaisuuden kohtaava ihminen. Kasvatuksen tavoitteet johdetaan koulumme arvopohjasta. Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteina ovat: Oppilaan myönteinen minäkuva vahvistuu. Häntä innostetaan oppimaan sekä uskomaan omiin oppimiskykyihinsä. Hän säilyttää oppimisen ilon ja innostuksen sekä uskaltaa rohkeasti ja luovasti kohdata uuden oppimishaasteet. omaksuu tietoja ja taitoja eri sisältöalueista ja aineryhmistä sivistyäkseen ja saadakseen valmiuksia elämäänsä ja jatkuvaan oppimiseensa. Hän kehittää omaa tapaansa oppia ja ottaa vähitellen yhä suurempaa vastuuta omasta oppimisestaan. Hän opettelee tutkimaan ja työskentelemään yksin, pareittain ja ryhmässä. Hän opettelee kertomaan, miten on ajatellut ja ymmärtämään vertaisryhmän merkityksen oppimisessa. Hän opettelee kriittistä tiedonhankintaa sekä käyttämään tieto- ja viestintävälineitä. kasvaa ahkeraksi, suvaitsevaiseksi ja vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi, joka ottaa toiset huomioon. Hän sisäistää hyvät tavat ja käyttäytyy niiden mukaan. ymmärtää ihmisen riippuvuuden ja vastuun luonnosta ja ympäristöstä. Hän tulee tietoiseksi oman toimintansa vaikutuksesta ja toimii sen mukaisesti arkipäivän tilanteissa. Hän opettelee perustelemaan eettisiä ratkaisujaan tietojen ja henkilökohtaisten kokemusten pohjalta ja kantamaan vastuuta ratkaisuistaan. Hän harjaantuu fyysisissä ja motorisissa taidossa ja ymmärtää, miten terveyttä ja hyvinvointia ylläpidetään. Oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteetti sekä hänen kykynsä ilmaista itseään monipuolisesti vahvistuvat ja kehittyvät. Hän kehittää luovuuttaan, tutustuu eri taidemuotoihin sekä paikalliseen ja kansalliseen kulttuuriin. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004) 3.1. Kieliohjelma Kolmannelta vuosiluokalta aloitetaan A1-kieli, jonka vuosiviikkotuntimäärä on 2. Englannin kieliryhmä perustetaan vuosittain. Muita kieliryhmiä perustetaan Kotkan kaupungin kieliohjelman mukaisesti, mikäli opetusryhmistä tulee riittävän suuria. A2-kielenä tarjotaan neljänneltä luokalta alkaen venäjän kieltä (2h/vko) Kotkan kaupungin kieliohjelman mukaisesti, mikäli opetusryhmästä tulee riittävän suuri Tuntijako Ruonalan koulun tuntijako perustuu Kotkan kaupungin koulutuslautakunnan hyväksymään kaupungin yhteiseen tuntijakoon. Ruonalan koulun tuntijako on opetussuunnitelman liitteenä (liite 1) ja Kotkan kaupungin perusopetuksen tuntijako opetussuunnitelman liitteenä (liite 2). 7

8 Viidennellä luokalla oppilas voi valita taito- ja taideaineissa yhden vuosiviikkotunnin oman kiinnostuksensa mukaisesti. Valittavissa olevat vaihtoehdot määritellään erikseen vuosittain Koulun toimintakulttuurin kuvaus Oppimisympäristöön vaikuttaa merkittävästi koulun toimintakulttuuri, jolla tarkoitetaan käytännön tulkintaa koulun kasvatus- ja opetustehtävästä. Koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt sekä toiminta- ja käyttäytymismallit. Koulun kasvatustavoitteet huomioidaan myös kaikessa oppituntien ulkopuolisessa toiminnassa kuten juhlissa, teemapäivissä, erilaisissa tapahtumissa sekä arkipäivän tilanteissa. 8

9 4. Arviointi Oppilaan arvioinnilla annetaan tietoa oppilaan oppimisesta sekä edistymisestä oppilaalle itselleen ja hänen huoltajalleen. Lisäksi oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan sekä suullisesti (jatkuva palaute) että kirjallisesti (kokeet, todistukset ja tiedotteet) Arvioinnin menetelmät Oppilaat saavat syyslukukauden päätteeksi välitodistuksen ja kevätlukukauden päätteeksii lukuvuositodistuksen. Näissä todistuksissa luokilla oppilaan käyttäytyminen, työskentelytaidot sekä oppiaineista äidinkieli ja kirjallisuus sekä matematiikka arvioidaan sanallisesti. Muut oppiaineet arvioidaan joko hyväksytyiksi tai hylätyiksi. Poikkeuksena on 3. luokan lukuvuositodistus, jossa äidinkieli ja kirjallisuus sekä matematiikka arvioidaan numeroin, muut em. osa-alueet sanallisesti luokilla kaikki oppiaineet ja käyttäytyminen arvioidaan numeroin ja oppiainekohtaiset työskentelytaidot sanallisesti. Todistuslomakemallit ovat opetussuunnitelman liitteenä (liitteet 3-7). Lisäksi oppilaille annetaan lukukausien aikana välitiedotteet (loka-maaliskuussa), joissa painopiste on oppilaan itsearvioinnilla ja työskentelytaitojen arvioinnilla. (Mallit liitteenä 8 ja 9). 1.-luokan syyslukukaudella tiedotteen korvaa opettajan ja huoltajan henkilökohtainen tapaaminen Vuosiluokan hyväksytyn suorittamisen periaatteet, joka on saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan arvosanan tai vastaavan sanallisen arvion, siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että oppilas kykenee selviytymään seuraavan luokan opinnoista hyväksytysti. voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa oppiaineessa on hylätty. voidaan jättää vuosiluokalle myös, jos huoltaja ja oppilaan opettaja yhdessä toteavat, että sitä on oppilaan yleisen koulumenestyksen takia pidettävä tarkoituksenmukaisena, vaikka hylättyjä suorituksia ei olisikaan. 9

10 Mikäli oppilaalla on jossakin aineessa hylätty suoritus, hänellä on mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa asianomaisessa aineessa hyväksyttävät tiedot ja taidot erillisessä kokeessa, mikä järjestetään erikseen ilmoitettavana ajankohtana lukuvuoden koulutyön päätyttyä Oppilaan arviointi eri oppiaineissa Arviointi kohdistuu oppilaan suorituksiin suhteessa opetussuunnitelmassa eri oppiaineissa asetettuihin tavoitteisiin Sanallisen arvioinnin kriteerit Erittäin hyvä: Mikäli oppilas ylittää useimpien oppiaineen tavoitteiden edellyttämän osaamisen tason. Hyvä: Mikäli oppilas osoittaa keskimäärin oppiaineen tavoitteiden edellyttämän osaamisen tason. Tyydyttävä: Mikäli oppilas osoittaa osaamista, jota useimmat oppiaineen tavoitteet edellyttävät. Välttävä: osaamista. pystyy osoittamaan vain jossakin määrin tavoitteiden edellyttämää Heikko: Perustaitojen tavoitteet jäävät saavuttamatta Numeroarvostelun kriteerit 10 (erinomainen): Mikäli oppilas ylittää lähes kaikkien oppiaineen tavoitteiden edellyttämän osaamisen tason ja tämän lisäksi hän osoittaa erityistä harrastuneisuutta oppiaineen aihepiiriä kohtaan. 9 (kiitettävä): Mikäli oppilas ylittää useimpien oppiaineen tavoitteiden edellyttämän osaamisen tason. 8 (hyvä): Mikäli oppilas osoittaa keskimäärin oppiaineen tavoitteiden edellyttämää osaamista; joidenkin tavoitteiden saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden tavoitteiden tason ylittäminen. 7 (tyydyttävä): Mikäli oppilas osoittaa osaamista, jota useimmat oppiaineen tavoitteet edellyttävät. 6 (kohtalainen): Mikäli oppilas osoittaa joidenkin oppiaineen tavoitteiden edellyttämää osaamista. 5 (välttävä): Mikäli oppilas pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyy osoittamaan vain jossakin määrin tavoitteiden edellyttämää osaamista. 10

11 4 (hylätty): Mikäli oppilas ei ole hyväksyttävästi saavuttanut oppiaineen tavoitteita tai ei osoita minkäänlaista harrastuneisuutta oppiainetta kohtaan Oppilaan käyttäytymisen arviointi Arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön, arvostaa työtä ja noudattaa sääntöjä. Tällä tarkoitetaan oppilaan kykyä ja halua ymmärtää, arvostaa ja tukea toisia ihmisiä sekä vaalia ympäristöä. Työn arvostaminen koskee sekä omaa että toisen tekemää työtä. Sääntöjen noudattamisessa otetaan huomioon se, miten oppilas tuntee säännöt ja sitoutuu niihin Käyttäytymisen arvioinnin kriteerit luokkien käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti todistuslomakkeessa mainittujen periaatteiden mukaisesti (lomakkeet liitteinä 3-5) luokkien arvostelussa käytetään numeroita 4-10, jolloin 4 osoittaa heikkoa, 5 välttävää, 6 kohtalaista, 7 tyydyttävää, 8 hyvää, 9 kiitettävää ja 10 erinomaista käyttäytymistä. Tämän lisäksi voidaan oppilaalle antaa myös sanallinen arviointi käyttäytymisestä. Erinomainen 10. on ystävällinen, huomaavainen, rehellinen, hyväkäytöksinen ja yhteistyöhaluinen ja toimii luokan ja kouluyhteisön hyväksi ja kantaa vastuuta omasta ja muiden oppimisesta. Hän on kiinnostunut koulutyöstä, tekee tehtävänsä tunnollisesti ja käsittelee huolellisesti koulun omaisuutta. Kiitettävä 9. on hyväkäytöksinen, sosiaalinen ja huolellinen. Hän on kiinnostunut koulutyöstä, mutta oma-aloitteisuutta saisi olla enemmän. Hyvä 8. Vaikka oppilas suhtautuu koulutyöhön myönteisesti, hänen käyttäytymisessään ja kiinnostuneisuudessaan on ailahtelevaisuutta. Tyydyttävä 7. Oppilaan kiinnostus koulunkäyntiin vaihtelee. unohtelee asioita. Hänen sosiaaliset taitonsa ja vastuuntuntonsa eivät ole vielä täysin kehittyneitä. Hänellä voi olla keskittymisvaikeuksia ja käytöshäiriöitä. Kohtalainen 6. Oppilaan asioiden hoitaminen on heikohkoa. Hän ei huolehdi riittävästi tehtävistään eikä tavaroistaan. Hänen keskittymiskykynsä on usein heikko ja hänellä on käytöshäiriöitä. Oppilaan koulunkäynti voi olla epäsäännöllistä, ohjeista ja järjestyssäännöistä piittaamatonta. häiritsee käyttäytymisellään muita oppilaita ja koulun työrauhaa. Välttävä 5. Toistuvalla koulupinnauksella oppilas osoittaa, ettei koulu häntä kiinnosta. Asiat ovat jatkuvasti hoitamatta, tehtävät tekemättä. Asioiden loppuunsuorittamisen halu puuttuu. saattaa syyllistyä kouluyhteisön toisten jäsenten kiusaamiseen, työrauhan jatkuvaan tahalliseen rikkomiseen ja ilkivaltaan. Heikko 4. on jatkuvasti luvatta pois koulusta tai toimii täysin koulun järjestyssääntöjen vastaisesti. 11

12 Oppilaan työskentelytaitojen arviointi Arviointi kohdistuu sekä itsenäiseen työskentelyyn, yhteistyöhön ja huolellisuuteen. Huomiota kiinnitetään seuraaviin seikkoihin. työhön keskittyminen työn tekeminen alusta loppuun omatoiminen työskenteleminen ratkaisujen etsiminen työn toteuttamiseksi osallistuminen kuuntelemalla ja keskustelemalla toisten auttaminen ja kannustaminen oman osan tekeminen yhteisissä asioissa avun pyytäminen toisilta työn siisteydestä huolehtiminen kotitehtävistä huolehtiminen omien ja yhteisten tavaroiden huolellinen käsitteleminen Työskentelytaidot arvioidaan sanallisesti asteikolla erittäin hyvä, hyvä, tyydyttävä, välttävä, heikko Oppilaan itsearviointi Oppilaan itsearvioinnin tavoitteena on tukea itsetuntemuksen kasvua, kehittää opiskelutaitoja sekä auttaa oppilasta ymmärtämään opiskelemansa syvällisesti. Itsearviointi kohdistuu käyttäytymiseen, työskentelytaitoihin sekä ainekohtaisiin taitoihin. 1. Käyttäytymisen arvioinnin tulee olla jatkuvaa, totuudenmukaista ja monipuolista. Sopivia muotoja ovat opettajan ja oppilaan väliset keskustelut, arviointilomakkeet palautteineen sekä luokan yhteiset keskustelut, joissa pohditaan oikeita käyttäytymismalleja. 2. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa työtulostaan. Sanallinen, kuvallinen tai sovittu symboli voi ilmaista oppilaan suhtautumista kulloiseenkin työtehtävään. Vertailua muiden taitoihin ei voi välttää, mutta oppilaalle tulee korostaa vertailua omaan aikaisempaan taitoon. 3. Ainekohtaisten taitojen itsearviointiin voidaan käyttää portfoliota. Oppimissuoritukset ja niiden arviointikaavakkeet sekä myös oppilaan henkilökohtaiset taidonnäytteet kootaan yhdeksi paketiksi. Paketin silmäily ja arviointi suullisesti tai kirjallisesti voidaan liittää pakettiin lukukauden lopussa. Itsearviointikaavakkeina voidaan käyttää oppikirjojen liitteinä olevia kaavakkeita sekä koulun yhteisiä käyttäytymisen ja työtaitojen arviointilomakkeita. Loka- ja maaliskuussa oppilaille annetaan välitiedotteet, joissa painopiste on oppilaan itsearvioinnilla ja työskentelytaitojen arvioinnilla. (Liitteet 8 ja 9) 12

13 4.6. Arviointi erityistapauksissa Kun oppilaan äidinkieli on muu kuin koulun opetuskieli, arvioinnin harkitsevat tapauskohtaisesti oppilasta opettavat opettajat ja rehtori Arvioinnin uusiminen Oppilaan huoltaja voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä Koulun itsearviointi Koulun itsearvioinnin tarkoituksena on tunnistaa koulun tila. Se luo pohjan entistä toimivampien ratkaisumallien löytämiselle ja mahdollistaa oppimis- ja työympäristön kehittämisen suuntaan, jossa koulun voimavarojen oikea kohdentuminen toteutuu. Seuraavassa luettelo tärkeistä arvioinnin kohteista. Työyhteisö valitsee arviointikohteen huomioiden mm. koulun voimavarat, arvioinnin ajoituksen, keston ja toimintatavat. Arvioinnin kohteita: Koulun toiminta Opettajan työ Kodin ja koulun yhteistyö Henkilökunnan yhteistyö työviihtyvyys ilmapiiri asenteet Luokan ja luokkien välinen yhteistyö kouluhenki Arkiset asiat / koulu välineistön käyttö ja kunto hankinnat Arkiset asiat / oppilaat koulukiusaaminen käytöstavat ruokailu välitunnit Jokin muu 13

14 5. Aihekokonaisuuksien toteuttaminen eri oppiaineissa Aihekokonaisuudet ovat kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja, ja niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuudet kuvataan tässä luvussa, mutta ne toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisella ja oppilaan kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla Ihmisenä kasvaminen Keskeistä on että oppilas oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan ja omaa ainutkertaisuuttaan. Oppilaan tulee tunnistaa oikea ja väärä. Hän oppii kehittämään itseään oppijana ja toiminaan yhteisön jäsenenä. Hän harjoittelee toisten huomioonottamista sekä pitkäjänteistä työskentelyä. Koulussamme voidaan käyttää asiantuntijoiden laatimaa turvakasvatusohjelmaa. Tavoitteisiin pyritään kaikissa oppiaineissa sekä muun koulutoiminnan yhteydessä Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Keskeisiä sisältöjä ovat kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus ja muita kulttuureja sekä tapakulttuuri. Näitä asioita käsitellään äidinkielen ja ympäristö- ja luonnontiedon sekä erilaisten juhlatilaisuuksien ja tapahtumien aikana. Uskontotunneilla tutustutaan ainakin niihin vieraisiin uskontoihin, joihin oppilaat jokapäiväisessä elämässään törmäävät. Hyviä käytöstapoja opetellaan päivittäisessä arkielämässä. Kansainvälisiä teemoja käsitellään soveltuvin osin oppilaiden omista lähtökohdista käsin Viestintä- ja mediataito Keskeistä on oppia omien tunteiden ja ajatusten ilmaisua, erilaisia ilmaisukieliä ja niiden käyttöä erilaisissa tilanteissa sekä viestintäteknisten välineiden käyttöä. Näitä asioita käsitellään äidinkielen ja kuvaamataidon tunneilla. Painotetaan suullista ilmaisua, draamatyöskentelyä ja kuvallista ilmaisua. Tutustutaan sanomalehteen, koulutelevisioon sekä soveltuviin tietokoneohjelmiin. 14

15 5.4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Keskeistä on oppia perustiedot kouluyhteisön työnjaosta, päästä osallistumaan ja vaikuttamaan demokraattiseen päätöksentekoon omassa luokassa ja koulussa sekä arvioimaan toimintansa vaikuttavuutta. Käytännössä tämä toteutetaan niin, että lapsille annetaan mahdollisuuksien mukaan vastuuta ja valinnanmahdollisuuksia sekä oppiaineiden sisällä että jokapäiväisissä tilanteissa esimerkiksi ruokalassa ja välitunneilla. Kouluyhteisöä ja koulun toimintaa käsitellään ympäristö- ja luonnontiedon yhteydessä. Historian tunneilla tutustutaan yhteiskunnan toimintaan ja rakenteisiin sekä ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin tapahtumiin Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Keskeistä on oppia tuntemaan vastuuta elinympäristöstä, kestäviä ja ekologisia elämäntapoja sekä oman talouden hallintaa ja kulutuskäyttäytymistä. Elinympäristöön ja ekologiaan liittyviä sisältöjä (mm. kierrätys) käsitellään ympäristö- ja luonnontiedon, fysiikka- kemian sekä kuvaamataidon yhteydessä. Talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen kuuluvat matematiikan oppiaineeseen Turvallisuus ja liikenne Ympäristö- ja luonnontiedossa opitaan keskeiset liikennesäännöt ja tutustutaan erilaisiin liikenneympäristöihin. Pyritään kartoittamaan lähiympäristön vaaranpaikkoja, opetellaan muita huomioonottavaa liikennekäyttäytymistä sekä käyttämään erilaisia turvavälineitä (esim. pyöräilykypärä ja heijastin). Liikuntatuntien yhteydessä kiinnitetään huomiota liikunnan terveysnäkökohtiin sekä turvallisiin liikuntatapoihin ja liikenteessä liikkumiseen. Opetetaan terveyttä, turvallisuutta ja väkivallattomuutta. Opetellaan ennakoimaan onnettomuuksia ja suojautumaan rikollisuudelta. Koulussamme voidaan käyttää asiantuntijoiden laatimaa turvakasvatusohjelmaa Ihminen ja teknologia Käytetään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia tarkoituksenmukaisesti erilaisiin tehtäviin. Opetellaan käyttämään teknologiaa vastuullisesti ja kriittisesti. Pyritään käyttämään äidinkielen ja matematiikan opetuksen tukena opetusohjelmia sekä kuvaamataidossa piirustusohjelmia. Fysiikka- kemian oppisisältöihin kuuluu teknologian merkitys ihmisen elämässä. 15

16 6. Oppiainekohtainen opetussuunnitelma 6.1. Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi äidinkielenä Äidinkieli ilmentää ja kantaa kulttuuria, äidinkielellä siirretään kulttuuriperintöä. Sen avulla rakennetaan identiteettiä ja sosiaalisia suhteita, ajatellaan ja ilmaistaan tunteita. Kieli opitaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja sosiaalista vuorovaikutusta luodaan kielen avulla. Siksi sosiaalinen vuorovaikutus aikuisten ja vertaisryhmän kanssa on kielen taitojen kehittymisessä tärkeää. Kielen merkitys oppimisessa on olennainen, eikä äidinkielen oppiminen rajoitu mihinkään oppiaineeseen, ikäkauteen tai luokkatasoon. Kielen oppiminen on jatkumo, joka on alkanut jo kotona, päivähoidossa ja esiopetuksessa. Ensimmäisellä luokalla oppilas jatkaa omaa oppimistaan. Oppimisprosessissaan oppilaat ovatkin silloin hyvin eri vaiheissa: toiset tutustuvat kirjaimiin, kun toiset lukevat jo itsenäisesti kirjoja. Äidinkielen oppiminen on kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota. Oppimisprosesseissa lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen ovat toisiaan tukevia prosesseja, joissa myös tieto kielen äännejärjestelmästä kehittyy. haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti ja hänen kokonaisilmaisunsa kehittyy. TAVOITTEET 1-2 LK: kuuntelee keskittyen ja eläytyen tilanteen mukaan. osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään. oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikkaa sekä niiden oppimiseen liittyvät käsitteet: äänne, kirjain, tavu, sana, aakkoset ja aakkosjärjestys sekä alustavasti lause ja teksti. oppii ymmärtämään harjoittelun ja säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen taitojen kehittymisessä. oppii tarkkailemaan lukemistaan ja luetun ymmärtämistään. oppii vähitellen omaa tekstiä kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitetun kielen sopimuksia ja sääntöjä. lukee ja kuuntelee kirjallisuutta niin, että hän sen avulla tutustuu tekstiin, hänen sana- ja ilmaisuvarastonsa ja mielikuvituksensa rikastuvat ja hän saa aineksia omaan kirjoittamiseensa ja ajatteluunsa. kehittyy kirjallisuuden lukijana. opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja. saa mahdollisuuksia kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan, myös medialukutaitoaan sekä viestintävalmiuksiaan myös tietoteknisessä ympäristössä. 16

17 Keskeiset sisällöt: 1. luokka 2. luokka Puhuminen, kuunteleminen ja luova ilmaisu - asiallinen ja kohtelias ilmaisu erilaisissa viestintätilanteissa - kuullun, nähdyn, koetun ja luetun käsittelyä improvisoinnin, kerronnan, leikin ja draaman avulla - keskittyvän, tarkan ja päättelevän kuuntelemisen harjoittelua - kirjoitettuun kieleen ja yleispuhekieleen tutustumista opettajan luennan ja kerronnan avulla: runojen ja lorujen harjoittelemista myös ulkoa - omien kokemusten, havaintojen ja tapahtumien selostamista ja tarinoiden kertomista - kielellisen ja fyysisen kokonaisilmaisun vahvistamista, mielikuvituksen käyttöä ja esittämis- ja esiintymistottumuksen saamista draamallisten kokeilujen avulla - oppilas osaa toimia sekä koulussa että muissa ympäristöissä lukemansa perusteella Lukeminen - lukutaidon oppiminen: kirjain, äänne, tavu, sana, teksti - tarinatasoinen lukeminen - lukutaidon varmentaminen - ymmärtävän lukutaidon kehittäminen - oppilaan lukunopeus 2.lk:n keväällä sanaa minuutissa Kirjallisuus - kirjojen lukemisen ja käsittelyn painopiste on elämyksellisyydessä ja lukukokemusten jakamisessa - ikätasoiseen lastenkirjallisuuteen tutustuminen sekä kuunnellen että itse lukien: sadut, runot, kertomukset ja sarjakuvat - kirjojen lukeminen itse - Kalevalan lastenrunous ja suomalainen perinnerunous - tutustuminen kirjastoon ja lainaajana toimiminen Kirjoittaminen - pienaakkoset - peruskirjoitustaito: kirjain, tavu, sana (lapsen ikätason sanavaraston mukaiset 2 4 -tavuiset sanat oikein) - käsialan huolto - lauseiden kirjoittaminen - tyyppikirjaimet - selkeiden lauseiden tuottaminen lausetta käsittelevän tarinan tuottaminen - käsialan huolto 17

18 Kielentuntemus - sanan jakaminen eri riveille - iso alkukirjain, lauseiden lopetusmerkit - sanavälit - erisnimiä: etu-ja sukunimi - aakkosjärjestys - lausetaju - aakkostaminen alkukirjaimen mukaan - vokaalit ja konsonantit - erisnimiä: etu-ja sukunimi, kaupunkien ja maiden nimiä ARVIOINTI: Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä Puhuminen, kuunteleminen ja luova ilmaisu - pyrkii puhetilanteissa vastavuoroisuuteen. - pystyy kertomaan pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan. - osallistuu luokan yhteisiin ilmaisuharjoituksiin. Lukeminen - osaa lukea mekaanisesti sanaa minuutissa ikätasoaan vastaavaa tekstiä. - ymmärtää ja muistaa lukemastaan tekstistä yksityiskohtia. - osaa tehdä lukemastaan tekstistä päätelmiä. - lukee itselleen sopivia ja mieluisia kirjoja. Kirjoittaminen - osaa kirjoittaa sekä pienaakkosin että tyyppikirjaimin 3 4 sanan luettavia virkkeitä. - osaa tuottaa mielikuvitusjuttuja sekä omaa tekstiä ja kertomuksia arkielämästään ( n lausetta käsittävä tarina). - osaa käyttää lauseen alussa isoa alkukirjainta ja lauseen lopetusmerkkejä. - Oppilaan tekstistä erottuu selkeät sanavälit. - Oppilaan käsialakirjoitus on selkeää. Kielentuntemus - pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielen merkityksestä ja muodosta: hän kykenee erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja. - osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja tietää, mihin aakkosjärjestystä voi käyttää. 18

19 Tavoitteet 3-5 lk TAVOITTEET: kasvattaa kiinnostustaan kielen toimintaan; hän oppii ymmärtämään kieliopin perusteita. oppii erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja. rohkaistuu osallistumaan keskusteluihin ja pyrkii ottamaan vastaanottajan huomioon omassa viestinnässään. opettelee etsimään tietoa erityyppisistä, ikäkaudelleen sopivista lähteistä. oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä ja tekemään niistä päätelmiä. tutustuu erilaisiin lukutapoihin ja harjaantuu käyttämään luetun ymmärtämistä parantavia strategioita. oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin. osaa tuottaa erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti. lukee paljon ja monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta. oppii valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa. Oppilaan myönteinen asenne lukemiseen säilyy. Keskeiset sisällöt 3. luokka 4. luokka 5. luokka - Erisnimet, yleisnimemuodot - verbin persoona- - verbin aikamuodot - nominien taipumi- - yhdyssanat - sanaluokat nen: nominatiivi, - lauseiden tunnistaminen - lausetajun kehittäminen: genetiivi, partitiivi Kielen tehtävät ja rakenne ja tuottami- nen (isot alkukirjaimet, isot välimerkit) päälause ja sivulause, pilkun käyttö yksinkertaisissa - sanaluokkiin tutustuminen (substantiivi, adjektiivi, verbi) tapauksissa Vuorovaikutustaidot - viestintärohkeuden ja viestintähalun ylläpitäminen - toisen huomioonottavan kuuntelemisen harjoitteleminen - kertomisen ja selostamisen harjoitteleminen - omien ajatusten esittäminen ja mielipiteiden perusteleminen - vastaanottajan huomioon ottaminen viestinnässä - keskustelutaitojen kehittäminen - viestintätilanteen ja välineen huomioon ottaminen - oman kerronnan ja ilmaisun rikastuttaminen (sanaton viestintä) 19

20 Tiedonhankintataidot - aakkostamisen harjoitteleminen - kirjaston perusluokitteluun tutustuminen - monipuolisten tietokirjojen käytön harjoitteleminen - kirjaston käytön monipuolistaminen - tiedon hakeminen tietoverkosta, vaiheiden harjoitteleminen ohjatusti - kirjallisen ja suullisen esityksen tuottaminen ohjatusti - monipuolisten tietotekstien (mediatekstien) avaamisen harjoitteleminen Tekstin ymmärtäminen - ajatuskartan (miellekartan / käsitekartan) laatimisen harjoitteleminen - ennakoivan lukemisen harjoitteleminen (sisällön ja rakenteen ennustaminen) - mediatekstin tulkitseminen ja tuottaminen (esim. sarjakuva) - päätelmien tekeminen - luetun ja kuullun arvioiminen - mediatekstin tulkitseminen ja tuottaminen (esim. animaatio) - tekstin pääasioiden erottaminen yksityiskohdista - tekstin tiivistäminen - mediatekstin tulkitseminen ja tuottaminen (esim. mainos) Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen - oman tekstin suunnittelun harjoitteleminen - yleiskielen käytön vahvistaminen - selkeän käsialan harjoitteleminen - oikeinkirjoituksen perusasioiden harjoitteleminen - tutun asian selostaminen - oman tekstin muokkaaminen ja viimeisteleminen palautteen pohjalta - äänenkäytön harjoitteleminen erilaisissa puhetilanteissa - mielipiteiden ilmaiseminen ja perusteleminen - tekstin otsikoiminen ja kappalejaon harjoitteleminen - puhe-esityksen valmistaminen (tukisanalistan käyttäminen) - kontaktin ottaminen yleisöön puhetilanteissa 20

21 Kirjallisuus - erilaisten tekstien runsas lukeminen - luokan yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen - kirjallisuuden lajeihin tutustuminen (esim. sadut ja kertomukset, lorut ja runot) - kirjallisuuden käsitteisiin tutus-tuminen (esim. juoni, henkilöt) - erilaisten tekstien runsas lukeminen - luokan yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen - kirjallisuuden lajeihin tutustuminen (esim. seikkailukirjat, pohjoismaiset sadut ja tarinat) - kirjallisuuden käsitteisiin tutustuminen (esim. tapahtumat, aika, paikka) - erilaisten tekstien runsas lukeminen - luokan yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen - kirjallisuuden lajeihin tutustuminen (esim. historialliset lasten- ja nuortenkirjat) - kirjallisuuden käsitteisiin tutustuminen (esim. teema, sanoma) - elokuvan, teatterin ja median rakentamaan fiktioon tutustuminen Äidinkielen ja kirjallisuuden arviointi vuosiluokilla 3 5 perustuu tavoitteiden saavuttamiseen kohdistuu eri osa-alueiden vuosiluokittaisiin sisältöihin pohjautuu suullisiin ja kirjallisiin tuotoksiin ja jatkuvaan työskentelyn havainnointiin koostuu opettajan arvioinnista ja oppilaan itsearvioinnista KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja -välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon 21

22 osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita tuntee tiedonhankinnan päävaiheet on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen tekstin osaksi tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fi ktioon. 22

23 Suomi toisena kielenä Opetuksen päätavoite Opetuksen päätavoitteena on hyvä suomen kielen taito kaikilla kielen osa-alueilla. Tämä on tarpeellista, jotta maahanmuuttajaoppilaalla on samat mahdollisuudet jatko-opintoihin kuin suomalaisilla. Oppimistasot Taso 1. Vasta-alkajan taso (noin 1 3 vuotta maahan tulosta tai Suomi toisena kielenä - opetuksen aloittamisesta) Taso 2. Keskitaso (noin 3-5 vuotta edellisestä) Yksilöllisistä tekijöistä riippuen tasojen kestot ovat viitteellisiä. Jokaisen oppilaan taso on arvioitava vuosittain. Kielen oppimisen osa-alueet kehittyy jokaisella tasolla kaikilla kielen osa-alueilla, joita ovat puhuminen, lukeminen ja kirjoittaminen. Näihin liittyvät olennaisesti sanavarasto, ääntäminen sekä kielen rakenteet ja kielentuntemus. TASON 1 TAVOITTEET JA SISÄLLÖT TAVOITTEET SISÄLLÖT Puhuminen ja kuunteleminen - rohkenee ja haluaa puhua sekä aikuisille että lapsille - osaa kertoa mielipiteensä ja kieltäytyä - selviytyy luokan ja koulun tavallisimmista vuorovaikutustilanteista - pääsee luokkayhteisön jäseneksi - osaa kysyä ja vastata - osaa pyytää apua - osaa ilmaista tunteitaan kielen avulla - osaa kertoa itselleen tapahtuneen asian - osaa kuvailla tuttua esinettä tai asiaa - rauhoittuu kuuntelemaan sopivan tasoista puhetta - harjoittelee kuuntelemaan erilaista puhetta - ymmärtää normaalitempoista kasvokkaista puhetta - kasvokkainkeskustelut ja pienryhmäkeskustelut - puheen, kuvailun, selostuksen ja kertomuksen ymmärtävä kuuntelu - äänteiden erottaminen - sanojen ja lauseen erottaminen - kysymysten teko 23

24 Lukeminen ja kirjoittaminen - ymmärtää lyhyitä kirjallisia ohjeita - lukee lyhyitä tekstejä - ymmärtää lukemansa tutusta aihepiiristä - oppii lukutaidon strategioita - huomaa tekstissä vieraista sanoja - hallitsee sanatasoisen oikeinkirjoituksen melko sujuvasti - kirjoittaa lyhyitä lauseita tutuista aihepiireistä - oppilaan arkeen ja kouluun liittyvien helppojen tekstien lukeminen - helppojen kaunokirjallisten tekstien lukeminen - luetun kertominen omin sanoin ja luetusta keskustelu - lukutaidon strategioiden harjoittelu: päättely, ennakointi - vieraiden sanojen poimiminen tekstistä ja niiden päättelyn harjoittelu tekstikontekstia ja omia kokemuksia apuna käyttäen - kysymään rohkaisu - tavuttaminen (sekä puhuttu että kirjoitettu kieli) - oikeinkirjoitus: isot alkukirjaimet lauseiden alussa ja tutuissa erisnimissä, lauseen lopetusmerkit - lauseiden tunnistaminen ja kirjoittaminen sekä luontevan sanajärjestyksen harjoittelu Sanasto - kasvattaa sekä aktiivista että passiivista sanavarastoaan siten, että hän selviytyy tutuista arkielämän tilanteista - selviää koulumaailman eri tilanteista - oppilaan arkeen ja lähiympäristöön sekä kouluun liittyvä sanasto - vuotuisjuhlat - eri oppiaineiden keskeinen sanasto - ylä- ja alakäsitteet: luokittelu, nimeäminen, lajittelu - hallitsee eri oppiaineiden keskeisen sanaston - hahmottaa ylä- ja alakäsitteitä Kielen rakenne - ymmärtää, että sanalla on perusmuodon lisäksi myös muita muotoja - harjoittelee sanan eri muotojen tunnistamista - tunnistaa verbin tekemisen sanaksi - osaa tuottaa tekemistä tuottavia ilmauksia eri persoonamuodoissa - tutustuu menneen ja nykyhetken ilmaisuun - oppii kysymään ja vastaamaan, kieltä- - kirjaimet, tavutus, sanahahmo - taivutusmuotoihin tutustuminen - astevaihtelun (kk k, pp p, tt t) ja vokaalisoinnun osoittaminen tutuissa sanoissa - persoonapronominit - tavallisten verbien myöntö- ja kieltomuoto aktiivin indikatiivin preesensissä - tavallisimmat kysymyssanat ja verbien kysyvät muodot (tekeekö, osaako) sekä erilaiset vastaukset - adjektiivi, vastakohdat, vertailun alkeet - perusluvut järjestysluvut lukusana ja partitiivimuotoinen substantiivi (kolme poikaa) 24

25 mään ja kehottamaan - osaa tuottaa ajan ja paikan ilmaisuja - tutustuu omistusrakenteisiin - oppii kuvailun keinoja -oppii ilmaisemaan määrää ja järjestystä Kirjallisuus - tutustuu kirjoitetun kielen koodiin - tutustuu suomalaiseen lasten kaunokirjallisuuteen, satuihin, loruihin ja runoihin - ääneen lukeminen - erilaiset tekstit - kirjaston käyttö - monenlaisiin kirjoihin tutustuminen - kirjallisuudesta keskustelu - saa kirjallisuudesta malleja oman tekstin rakenteeseen - saa mahdollisuuden innostua kirjallisuuden lukemisesta - saa elämyksiä ja oppii tunteiden käsittelyä Arviointi Arviointi painottuu oppilaan edistymisen arviointiin. Aluksi arvioinnissa painottuvat puhuminen ja puheen ymmärtäminen sekä sanasto. Myöhemmin sanaston lisäksi on syytä painottaa lukemisen ja kirjoittamisen osa-alueita. Kielitaidon eri osa-alueissa edistymisen lisäksi arvioidaan myös oppilaan työskentelytaitoja. Kiitettävä osaaminen - ymmärtää normaalitempoista puhetta, lukee sujuvasti ja ymmärtää lukemansa S 2- tekstit - on kiinnostunut ikäisilleen tarkoitetusta kirjallisuudesta - puhe on sujuvaa ja ymmärrettävää - kirjoittaa pieniä tarinoita, joissa näkyy pyrkimys oikeisiin muotoihin - alkaa ymmärtää oppikirjojen sanastoa - on innokas omaksumaan uusia sanoja 25

26 Hyvä osaaminen - ymmärtää vaivatta selkeää tilannesidonnaista puhetta - lukemaan opittuaan ymmärtää S2-teksteistä niiden pääsisällön - puhuu reippaasti ja ymmärrettävästi - tuottaa itse kirjallisesti lauseita, vaikka niiden kieli ei olisi korrektia - kirjoittaa tutut sanat sanelussa pääsääntöisesti oikein - hallitsee kodin ja koulun perussanaston ja sanavarasto kasvaa nopeasti Tyydyttävä osaaminen - ymmärtää selkokielisestä tilannesidonnaisesta puheesta sen pääsisällön - alkaa oppia lukemaan suomea ja ymmärtää lukemistaan S2-teksteistä niiden aihepiirin - puhuu rohkeasti, mutta ei aina saa viestiään perille - tuottaa itse kirjallisesti sanoja ja pieniä lauseita, jotka ovat ymmärrettäviä - kodin ja koulun perussanastossa on vielä puutteita - kieli ei läheskään aina ole korrektia Tarvitsee lisätukea - ymmärtää selkokielisestä puheesta joitakin sanoja - suomen kielen lukemaan oppiminen alussa - lukee ehkä kaksitavuisia sanoja - puhe on esineiden nimeämistä ja kertoessaan asioista käyttää runsaasti nonverbaalista kieltä - ääntämisessä oman kielen vaikutteita - kirjoittaa pieniä sanoja ja vajaita lauseita - sanavarasto suppea TASON 2 TAVOITTEET JA SISÄLLÖT TAVOITTEET SISÄLLÖT Puheviestintä ja vuorovaikutustaidot - selviää käytännön puhetilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella - omien tunteiden, tietojen ja mielipiteiden esittäminen ja perusteleminen - suullinen ilmaisu erilaisissa viestintätilanteissa - lähikäsitteet 26

27 - osaa kompensoida puuttuvaa kielitaitoa - ymmärtää normaalitempoista kasvokkaista puhetta - osaa keskustella yleisistä aihepiireistä - saa hyvin selvää opettajan puheesta eri aineiden oppitunneilla - selittäminen toisin sanoin - äänteiden erottaminen - sanan ja lauseen erottaminen - kysyminen ja vastaaminen - kuulijan huomioiminen - tarkka ymmärtävä ja päättelevä kuunteleminen Lukeminen ja tekstinymmärtäminen - lukee sujuvasti erilaisia tekstejä - ymmärtää yleisiä aihepiirejä ja eri oppiaineisiin liittyvää tekstiä - tarkkailee ja arvioi itseään lukijana - lukutaidon kehittäminen mekaanisesta ymmärtäväksi - luetun ymmärtämistä parantavien strategioiden harjoittelu: päättely, ennakointi, pääasioiden etsiminen tekstistä - apuvälineiden (oppikirja, sanakirja) käyttö Tiedonhankintataidot - oppii etsimään tietoa taitotasolleen sopivista lähteistä - oppii suhtautumaan löytämäänsä tietoon kriittisesti - olennaisen tiedon löytäminen tekstistä - kirjaston käyttö - tietolähteinä eri mediat: kirjat, lehdet, mainokset jne. - hankitun tiedon käyttäminen (esim. suulliset ja kirjalliset esitykset) Kirjoittaminen - kirjoittaa sujuvaa käsialaa - kirjoittaa kuulemansa äänteen, tavun ja sanan, osaa tavuttaa sanan - muodostaa lauseita ja virkkeitä, hallitsee yleisimpien sidossanojen käytön - osaa laatia erilaisia tekstejä - erottaa puhutun ja kirjoitetun kielen toisistaan - kehittää taitoa ilmaista itseään - sanasto, synonyymien harjoittelu vaihtelevuuden aikaansaamiseksi - aikamuodot - sidossanat - oikeinkirjoituksen perusasiat: äänteiden kesto, vokaaliharmonia, yhdyssanat, isot alkukirjaimet nimissä ja lauseiden alussa, lauseen päättövälimerkit - erilaisten tekstien kirjoittaminen ja otsikointi: tutun asian selostaminen ja kuvaileminen juonellisen kertomuksen laatiminen tekstin muokkaaminen saadun palautteen pohjalta tarkoituksenmukaisen tekstin tuottaminen (esim. koevastaukset) 27

28 Sanasto - pystyy opiskelemaan kaikkia perusopetuksen oppiaineita - saa selvää opettajan puheesta eri oppiaineiden oppitunneilla - ymmärtää eri oppiaineita käsittelevää tekstiä - tunnistaa, ymmärtää ja osaa tuottaa eri aihepiirien sanastoa - eri oppiaineiden sanasto: käsitteet, työtavat jne. - omaan elämään ja lähiympäristöön liittyvä sanasto: perhe, ystävät, vapaa-aika, ajan ilmaukset, liikenne, palvelut, media - vastakohdat, synonyymit - suomalaisen kulttuurin keskeinen sanasto: juhlapäivät (kalenterijuhlat ja perhejuhlat), tapakulttuuri (kohteliaisuus vs. epäkohteliaisuus, tervehdykset) - tuntee suomalaisen kulttuurin keskeistä sanastoa Kielen rakenne ja kielitieto - hahmottaa keskeisimmät lausetyypit - hahmottaa lauseen keskeisimmät jäsenet - tuntee keskeisimmät tavat yhdistää lauseita - osaa ryhmitellä sanoja eri perustein ja huomaa samankaltaisuuksia sanojen taivutuksissa - tunnistaa, osaa muodostaa ja käyttää tärkeimpiä taivutusmuotoja sekä tietää niiden nimitykset - tuntee ääntämisen ja kirjoittamisen säännöt - toteamuslause - kysymyslause - käskyt ja huudahdukset - subjekti ja predikaatti - tavallisimmat konjunktiot - sanaluokat ja niiden taivuttaminen - sanojen ryhmittelyä merkityksen perusteella (esim. ylä- ja alakäsitteet, synonyymit, vastakohdat) - sanojen johtamisen alkeet - sijamuodot - persoonamuodot - aikamuodot: preesens ja imperfekti - rytmi, painotus ja intonaatio - kirjain-äännevastaavuus ja poikkeukset (ängäänne, jäännöslopuke) - passiivin tunnistaminen - verbin monikon 3. persoonan taivutus - tutustuu puhutun ja kirjoitetun kielen eroihin 28

29 Kirjallisuus - oppii ymmärtämään erilaisia aihepiirejä käsitteleviä tekstejä lukien tai kuunnellen - lukee itsenäisesti ja oppii valitsemaan itselleen mieluista ja kielitasoltaan sopivaa luettavaa - erilaiseen kirjallisuuteen tutustuminen lukien ja kuunnellen - kirjaston käyttö - tekstien monipuolinen käsittely - tekstin rakenteen tutkiminen: henkilöt, juoni, miljöö jne. - asiatekstin ja fiktiivisen tekstin ero - mediatekstit - saa elämyksiä kirjallisuuskokemuksista - saa tukea kirjallisuudesta sanastonsa ja ymmärtämyksensä kehittämisessä - osaa eritellä lukemaansa ja näkemäänsä - tutustuu kirjallisen ilmaisun eri muotoihin Arviointi Oppilaan edistymisen jatkuva arviointi on edelleen keskeistä. Kiitettävä osaaminen - alkaa selviytyä itsenäisesti useimpien oppikirjojen teksteistä - löytää teksteistä pääkohdat ja pystyy itsenäiseen tiedonhakuun - kokeilee oma-aloitteisesti kielen vaikeitakin rakenteita ja itselleen uusia sanoja -työskentely erittäin motivoitunutta - lukee ikäiselleen tarkoitettua kirjallisuutta - suullinen ja kirjallinen ilmaisu vivahteikasta Hyvä osaaminen - ymmärtää nopeatempoista yleiskielistä puhetta ja lukemastaan keskeisen sisällön - puhe on sujuvaa ja automaattista - pyrkii viestinnässään oikeakielisyyteen - hallitsee ja käyttää suomen kielen perusrakenteita oikein - laajentaa aktiivisesti sanavarastoaan lukemalla ja kyselemällä 29

30 Tyydyttävä osaaminen - harrastaa jonkin verran kirjallisuutta - sanavarastossa alkaa esiintyä myös abstrakteja sanoja ja käsitteitä - tuottaa rohkeasti omia tekstejä Välttävä osaaminen - lukeminen ja puhe sujuvaa, mutta sanavarasto edelleen suppea - S 2-teksteistä ymmärtää niiden pääsisällön - kieli yksinkertaista, koostuu lähes yksinomaan päälauseista - sanavarasto käsittää konkreettisia nomineja ja verbejä Heikko osaaminen - ymmärtää yleiskielisestä tilannesidonnaisesta puheesta pääsisällön - samoin S2-teksteistä aihepiirin - oma sekä suullinen että kirjallinen viestiminen vaikeaa, koska sanavarasto on kapea-alainen ja kielen rakenteiden tuntemus heikko - työskentely satunnaista 30

31 6.2. Englanti Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja kunnioittamaan eri kulttuureja. Opetuksen tehtävänä on lisäksi antaa oppilaalle kulttuuripääomaa sekä uusi näkökulma myös omaan kieleen ja kulttuuriin. Oppilaan tulee oppia ymmärtämään, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua vuosiluokat 3. luokalla keskitytään aluksi kuullun ymmärtämiseen, toistamiseen ja soveltamiseen sekä suullisen kommunikaation harjoittamiseen. Hyödynnetään lasten luontaista kykyä omaksua ja oppia erottelemaan uusia äänteitä ja intonaatiota sekä tutustutaan foneettisiin merkkeihin. Kirjoitettua kieltä käytetään suullisen harjoittelun tukena tilanteen mukaan. Opetus integroidaan oppilaan omaan kokemuspiiriin kuuluviin sisätöihin ja teemoihin. Opetus on luoteeltaan toiminnallista ja leikinomaista.4. luokalla vahvistetaan aiemmin opittua. Omien kirjallisten tuotosten osuus opiskelussa kasvaa. TAVOITTEET rohkaistuu suulliseen tuottamiseen sana- ja sanontatasolla kielen kuulemisen ja ymmärtämisen avulla saa pohjaa kielenopiskelutaidoille ja myöhemmille kieliopinnoille omaksuu myönteisen asenteen kielten opiskelua kohtaan omaksuu myönteisen asenteen eri kieliä ja kulttuureita kohtaan saa myönteisen kuvan itsestään kielenoppijana oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa oppii arvioimaan työskentelyään oppii viestimään arkitilanteissa luontevalla tavalla oppii käyttämään itsenäisesti oppikirjoja ja muita tiedonhankkimisvälineitä KESKEISET SISÄLLÖT jokapäiväinen elämä ja lähiympäristö, koti ja koulu ikäkauteen soveltuvat laulut, lorut, leikit ja pelit kohdekielen kulttuuriin ja kielialueeseen liittyvää tietoa luokalla elinpiirin laajeneminen, vastuu ympäristöstä ja hyvinvoinnista AIHEPIIRIT JA RAKENTEET 3. luokka tutustuu vieraan kielen opiskelutaitoihin ja uusiin äänteisiin sekä foneettisiin merkkeihin. tervehdykset ja henkilötiedot, perhe ja suku kaupunki ja maaseutu koulu- ja kotisanoja ruokia ja juomia, tarjoaminen ja tilaaminen alustavasti harrastuksia, taidoista kertominen eläimiä