TURUN PILOTIN LOPPURAPORTTI LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

Transkriptio

1 TURUN PILOTIN LOPPURAPORTTI LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Minttu Ojanen,

2 Sisällys Johdanto... 3 Pilotin tavoitteet... 4 Pilotin toteuttaminen... 4 Organisointi... 4 Toiminta... 4 Koulutukset... 4 Mielenterveys- ja päihdepalveluoppaan päivittäminen... 5 Vahvasti päihtyneen hoitoreitin kuvaaminen ja sen levittäminen... 5 Kyselyn toteuttaminen kuntalaisille ja työntekijöille... 5 Mielenterveys- ja päihdeohjelman päivittäminen... 6 Kehittämistyön tulokset ja niiden arviointi... 6 Kehittämistyöhön liittyvää pohdintaa (7)

3 Johdanto Länsi Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishankkeen yhtenä tavoitteena oli alueellisten päihde- ja mielenterveyssuunnitelmien juurruttaminen ja edelleen kehittäminen arjen toimintaa ohjaaviksi suunnittelutyövälineiksi. Länsi hankkeen Turun pilotissa tavoitteena oli laatia kaupunkiin uusi päivitetty ja yhdistetty mielenterveys- ja päihdeohjelma aiempien erillisten suunnitelmien tilalle ja edelleen uuden ohjelman jalkauttaminen. Vuoden 2010 aikana analysoitiin Turun kaikki voimassaolevat strategiset asiakirjat ja sopimusohjaussopimukset. Päihde- ja mielenterveysohjelman keskeiset linjaukset vedettiin analyysin pohjalta. Analyysin tueksi kutsuttiin koolle ikäkausittaiset asiantuntijafoorumit, joissa eri hallintokuntien edustajat priorisoivat tulevan ohjelman tavoitteenasettelun. Foorumit pidettiin syksyllä 2010 ja kirjallinen ohjelmaluonnos valmistui loppuvuodesta Ohjelman kirjoittamistyöstä vastasi pilotin työntekijä. Turun mielenterveys- ja päihdeohjelmassa keskeisenä tavoitteena on palvelujen painopisteen siirtäminen korjaavista erityispalveluista ehkäiseviin lähipalveluihin ja terveyden edistämiseen, ohjaus eri palveluihin ja siihen liittyvä hoitoketju- tai poikkihallinnollinen yhteistyö sekä korjaavien erityispalvelujen kehittäminen. Jo ohjelman laadintavaiheessa sosiaali- ja terveystoimen yksiköille toteutettiin laaja osaamistarvekartoitus. Kartoituksen perusteella järjestettiin useita puheeksioton, mini-intervention, motivoivan haastattelun ja mielenterveysongelmien tunnistamisen koulutuksia hyvinvointitoimialan henkilökunnalle. Lisäksi Sillankorvan ensisuojan työntekijöiden osaamista lisättiin asiakkaan palvelutarvearvioinnissa. Turun erikoissairaanhoidon palveluissa toteutettiin Kartalle -projekti, jossa kartoitettiin ja kuvattiin potilaan kulku hoitoprosessissa sekä koottiin yhteistyökumppaneiden yhteys- ja toimintatiedot koottiin ns. työkalupakkiin. Psykososiaalisessa kuntoutuksessa toteutettiin ryhmämuotoinen depressiointerventio perusterveydenhuollossa. Tavoitteeksi asetettiin moniammatillisen yhteistyön kehittäminen Kuntoutumispalveluissa ja fysioterapeutin asiantuntemuksen niveltäminen masennuksen ryhmämuotoiseen interventioon. Depressiokoulu-malli on nyt osa psykososiaalisen kuntoutuksen perustoimintaa. Terveyden edistämisen yksikkö laati keväällä 2012 yhdessä nuorten kanssa uutta materiaalia päihdeasioiden käsittelyyn. Materiaali on suunnattu erityisesti yläkouluikäisille ja siihen kuuluu neljä erilaista korttia ja julistetta aiheista tupakka, alkoholi, nuuska ja energiajuomat. Kortit on tarkoitettu kouluterveydenhuollon työvälineeksi puheeksiottotilanteissa. Päihdekortteja on käyty esittelemässä yläkoulujen terveydenhoitajille ja ne on ajettu SAP-järjestelmään, josta koulut voivat niitä itse tilata. Kortit löytyvät myös Innokylästä, jossa ne ovat kaikkien hyödynnettävissä. Yksi Länsi hankkeen Turun pilotin keskeisimmistä tuotoksista on vuonna 2011 laadittu Mielenterveys- ja päihdepalvelut Turussa opas. Oppaassa esitellään Turun mielenterveys- ja päihdepalvelut ja se on tarkoitettu avuksi ja tueksi mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiville ja heidän läheisilleen. Lisäksi opasta voi hyödyntää kaikki päihde- ja mielenterveysongelmaisia kohtaavat työntekijät. 3 (7)

4 Pilotin tavoitteet Länsi hankkeen Turun jatkopilotin tavoitteena oli jatkaa Turun mielenterveys- ja päihdeohjelman juurruttamista ja jalkauttamista. Pilotin toteuttaminen Organisointi Toiminta Länsi 2013 hankkeen Turun pilotissa työskenteli osa-aikaisesti ehkäisevän päihdetyön suunnittelija (50 % työajasta) ja täysiaikainen projektisihteeri alkaen. Kummatkin työntekijät työskentelivät Turun kaupungin hyvinvointitoimialan terveyden edistämisen yksikön alaisuudessa. Pilotin ohjausryhmänä toimi Turun kaupungin päihdetyön yhteistyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimii sosiaalityön erityispalvelujen toimistopäällikkö Merja Niinimäki. Pilotin taloudesta vastasi ehkäisevän terveydenhuollon johtaja Pirjo-Riitta Liuksila. Koulutukset Mielenterveys- ja päihdeohjelman johtavana ajatuksena on varhaisempi puuttuminen päihde- ja mielenterveysongelmiin ja perustason palvelujen työntekijöiden osaamisen lisääminen. Tämän vuoksi koulutus oli tärkeässä asemassa myös jatkopilotissa. Kevään aikana järjestettiin kolme suurempaa koulutusta. Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun työntekijöille järjestettiin Päihteet, perhe ja lapsi -havahdutuskoulutus, jossa mm. pohdittiin päihteidenkäyttöä lapsen näkökulmasta, motivointiin työntekijöitä puheeksiotossa ja keskusteltiin moniammatillisen yhteistyön merkityksestä tiimeissä. Koulutuksia järjestettiin kaksi samansisältöistä ja niissä oli yhteensä 60 osallistujaa. Lisäksi järjestettiin päihdeongelman tunnistaminen ja puheeksiotto -koulutus kaikille hyvinvointitoimialan asiakastyötä tekeville. Koulutus piti sisällään seuraavat osaalueet: Audit C:n ja Auditin käyttö asiakastyössä, alkoholin riskikäytön ja suurkulutuksen esiin nostaminen ja aiheen luonteva käsittely asiakastilanteessa, miniinterventiomallin esittely ja jatkotoimenpiteiden suosittelu asiakkaalle Turun mielenterveys- ja päihdepalveluopasta apuna käyttäen. Koulutukseen osallistui 37 henkilöä. Hyvinvointitoimialan lähiesimiehille järjestettiin lisäksi päihteidenkäytön puheeksiottovalmennus, jossa käytiin läpi päihteiden aiheuttamia haittoja työpaikoilla ja esimiesten roolia päihdehaittojen ennaltaehkäisyssä, varhaisessa puuttumisessa, hoitoonohjauksessa ja työkyvyn palautumisen tukemisessa. Koulutuksessa osallistujia oli 19. Ikääntyminen ja alkoholi -koulutus suunnattiin ikäihmisten kanssa työskenteleville ja sen tarkoituksena oli antaa välineitä ikääntyneiden alkoholinkäytön puheeksiottamiseen ja ongelmakäytön tunnistamiseen. Koulutuksessa mm. harjoiteltiin yli 65- vuotiaiden alkoholimittarin tekemistä. Koulutuksessa oli 30 osallistujiaa. 4 (7)

5 Mielenterveys- ja päihdepalveluoppaan päivittäminen Jatkopilotin aikana vuonna 2011 laadittu Mielenterveys- ja päihdepalvelut Turussa - opas päivitettiin. Oppaassa on mukana julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin mielenterveys- ja päihdepalveluja. Päivitystyön aikana ilmeni, että palvelutuottajien yhteystiedot ja palvelusisällöt ovat jatkuvassa muutostilassa. Lisäksi organisaatioissa tapahtuvat muutokset vaativat oppaan tiheää päivittämistä. Oppaan päivittämisestä vastasi pilotin projektisihteeri. Opas on tarkoitettu avuksi ja tueksi mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiville ja heidän läheisilleen. Lisäksi opasta voi hyödyntää kaikki päihde- ja mielenterveysongelmaisia kohtaavat työntekijät. Erityisesti työntekijöiltä saadun palautteen perusteella opas on koettu hyödylliseksi työvälineeksi, jota käytetään jopa päivittäin asiakkaan neuvonnassa ja ohjauksessa. Oppaan päivitetty versio löytyy sähköisessä muodossa. Lisäksi päivitetystä oppaasta otettiin pieni painos tiedotus- ja mainostusmielessä. Lisäksi opas on kuvattu Innokylään. Vahvasti päihtyneen hoitoreitin kuvaaminen ja sen levittäminen Turun mielenterveys- ja päihdeohjelmassa yhtenä toimenpiteenä mainitaan päihdeja mielenterveysasiakkaiden hoitopolkujen kuvaukset työntekijöiden avuksi. Länsi 2013 jatkopilotin aikana kuvattiin vahvasti päihtyneen asiakkaan hoitoketju. Vahvasti päihtyneen asiakkaan hoitoketju otettiin tarkasteluun sen vuoksi, että Turussa aloittivat vuoden 2013 alkupuolella toimintansa uusi alueellinen yhteispäivystys Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos sekä A-klinikkasäätiön Selviämisasema. Työnjakoa niin uusien kuin vanhojenkin toimijoiden kesken oli syytä tarkentaa. Hoitoketjutyöskentelyssä olivat mukana edellä mainittujen toimijoiden lisäksi Turun kaupungin hyvinvointitoimialan perusterveydenhuolto, psykiatrinen erikoissairaanhoito, Sillankorvan ensisuoja, sosiaalipäivystys ja Varsinais-Suomen poliisilaitos. Hoitoketjutyöskentely osoittautui hyödylliseksi jo sen vuoksi, että eri toimijat saatiin keskustelemaan saman pöydän ympärille. Työskentelyn aikana vahvasti päihtyneen hoitoketjussa ilmeni ongelmakohtia, jotka työryhmän puheenjohtaja saattoi tiedoksi ylemmille tahoille. Hoitoketjun kuvaus toteutettiin Process Guide -ohjelmalla. Turkulaisen vahvasti päihtyneen hoitoketjukuvaus on lokakuussa luettavissa Turun kaupungin intranetissä sekä mahdollisesti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitoreiteissä. Ketjun markkinoinnista ja päivityksestä vastaa jatkossa Turun kaupungin ehkäisevän päihdetyön suunnittelija. Kyselyn toteuttaminen kuntalaisille ja työntekijöille Turun pilotin tarkennetussa pilottisuunnitelmassa lukee, että kaupungin mielenterveys- ja päihdeohjelman toteutumista seurataan ja arvioidaan henkilöstölle ja asiakkaille toteutettavin kyselyin. Niin ikään Turun mielenterveys- ja päihdeohjelmassa mainitaan, että asiakkaiden osallisuuden seuraamiseksi toteutetaan kysely, jolla turkulaisilta peruspalvelujen käyttäjiltä kysytään, onko päihde- ja mielenterveysaihe otettu puheeksi vastaanottotilanteessa. Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013 hankkeen Turun pilotti toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol-pohjaisen kyselyn päihdehaitoista. Kyselyyn vastattiin Turun kaupungin internet-sivuilla ja vastausaika oli n. puolitoista kuukautta. Kyselyssä kartoitettiin turkulaisten näkemyksiä asuinalueensa päihdehaitoista, kaupungissa tehtävästä ehkäisevästä päihdetyöstä ja varhaisen puuttumisen menetelmistä (Audit). Kyselyyn vastasi 177 turkulaista ja kyselyn vastausten analyysi on tämän raportin liitteenä. LIITE 1. 5 (7)

6 Mielenterveys- ja päihdeohjelman päivittäminen Pilotin suunnitelmassa ja hankekortissa mainitaan, että mielenterveys- ja päihdeohjelmaa päivitetään kentältä nousevien tarpeiden mukaisesti. Turun kaupungin päihdetyön yhteistyöryhmän puheenjohtaja ja ehkäisevän päihdetyön suunnittelija laativat ohjelmaan konkreettisen tavoite- ja toimenpidetaulukon, jota päihdetyön yhteistyöryhmä käsitteli kokouksissaan syksyllä 2012 ja keväällä Työryhmän yleinen mielipide kuitenkin oli, ettei ohjelma vaadi päivitystä tässä vaiheessa. Kaupungissa ollaan päivittämässä vuoden 2013 aikana asukkaiden hyvinvointiohjelmia, joihin mielenterveys- ja päihdeohjelma linkittyy. Mielenterveys- ja päihdeohjelman päivitykseen palataan hyvinvointiohjelmien valmistuttua. Kehittämistyön tulokset ja niiden arviointi Länsi hankkeen Turun jatkopilotin tavoitteena oli jatkaa Turun mielenterveys- ja päihdeohjelman juurruttamista ja jalkauttamista. Kaikki toimenpiteet, jotka jatkopilotin aikana toteutettiin, linkittyivät tähän tavoitteeseen. Hanketyöntekijän perspektiivistä Turun pilotin jatkovuosi oli kehittämistyön kannalta hedelmällisempi kuin Länsi hankkeen viimeinen vuosi, minkä havaitsivat myös Turun pilotin vertaisarvioijat keväällä 2013 tehdyssä vertaisarvioinnissa (LIITE 2). Osaltaan kehittämistyötä helpottivat työtekijöiden pysyvyys ja lisäys pilotin työntekijäresurssiin, pilotin ohjausryhmänä toimivan päihdetyön yhteistyöryhmän puheenjohtajan aktiivisuus sekä systemaattinen suunnittelutyö. Vuoden 2013 alussa hankejohtajan avustuksella laadittu pilotin hankekortti toimi työntekijöiden ohjenuorana, jossa olevat toimenpiteet toteutettiin. Hankekortissa odotusarvona oli, että peruspalvelujen henkilökunnan kyky tunnistaa päihteiden riskikulutus varhaisemmassa vaiheessa paranee. Tähän pyrittiin laadukkaalla ja hyvin kohdennetulla koulutuksella. Koulutusten anti oli hyvä ja niihin oltiin tyytyväisiä. Turun pilotin vertaisarviointiraportissa todetaan, että koulutuksilla, joissa osallistujia on ollut eri hallinnon aloilta, on edesautettu hallintokuntarajoja ylittävää keskustelua ja toimintatapojen tunnettavuutta. Koulutusten osallistujamäärät jäivät joiltain osin harmittavan pieniksi eikä koulutuksilla tavoitettu kuin murto-osa kaupungin peruspalvelujen työntekijöistä, joten kovin kattavaa osaamisen lisäämistä tuskin saavutettiin. Toinen odotettu pilotin tulos oli, että kuntalaisilla ja työntekijöillä olisi pilotin päätyttyä käytössään ajantasainen Turun mielenterveys- ja päihdepalveluopas. Tämä tulos saavutettiin täysin ja sen mahdollisti pilotin projektisihteerin työpanos. Hanketyöntekijän kannalta vahvasti päihtyneen hoitoketjun kuvaaminen oli pilotin antoisin, mutta myös toisaalta työläin tulos. Hoitoketjutyöskentelyä koordinoi hanketyöntekijät ja sitä johti päihdetyön yhteistyöryhmän puheenjohtaja. Eri toimijoiden välinen työskentely synnytti hyvää keskustelua ja selkiytti työnjakoa tämän vaikean asiakasryhmän hoidon kannalta. Prosessin aikana ilmeni yllättäviäkin vahvasti päihtyneen hoitoon liittyviä ongelmakohtia, joita hoitoketjutyöryhmän jäsenet eivät voineet ratkaista. Lisäselvitystä vaativia asioita vietiin niistä vastaavien tahojen tietoisuuteen ja edelleen selvitettäviksi. Näiltä osin siis hankekortissa mainittu tulos toiminnan kehittämistarpeiden paremmasta tiedostamisesta toteutui. Hoitoketjutyöskentelystä teki aika ajoin vaikeaa tiedonkulun hitaus ja eräiden tahojen epäilevä suhtautuminen hoitoketjun kuvaamisen tarkoitusperistä. Omat haasteensa työskentelyyn toi eri toimijoiden erilaiset näkökulmat ja roolit vahvasti päihtyneen palveluketjussa. 6 (7)

7 Kehittämistyöhön liittyvää pohdintaa Koko Länsi hankkeen arviointi perustuu laadulliseen vertaisarviointiin ja kyselyihin, joissa kerättiin muutoksen suuntaa koskevaa määrällistä aineistoa. Kyselyllä pyrittiin siten, paitsi seuraamaan hankkeen tavoitteita koskevaa kehitystä, myös antamaan toimijoille mahdollisimman ajantasaista ja käyttökelpoista tietoa. Liitteessä 3 on analysoitu kolmannen arviointikyselyn Turun vastauksia. Kyselyn tulokset eivät ole Turun pilotin kohdalla mairittelevia. Kyselyn mukaan mainittavaa kehitystä ei ole tapahtunut juuri millään kysytyllä osa-alueella. Toisaalta on melko epärealistista odottaa, että Turun kokoisessa kaupungissa tapahtuu nopeita muutoksia muutaman vuoden aikavälillä 1,5 henkilön työpanoksella. Turun kaupungin terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö on vuosikausia tehnyt työtä edistääkseen päihdeseulojen käyttöä ja mini-interventiotyötä perusterveydenhuollossa. Tästä ja pilotin tekemästä työstä huolimatta varhaisen puuttumisen kynnys etenkin päihde- ja mielenterveysasioissa on vielä korkea. Muutos vaatii todellista ajattelutavan muutosta ja täydellistä johdon sitoutumista. Kyselytuloksista huolimatta näkisin, että Turun pilotti sai aikaan keskustelua ja liikehdintää päihdeja mielenterveyspalveluita tuottavilla tahoilla. Etenkin hoitoketjutyöskentely ja oppaan päivittäminen lähensi tahoja ja lisäsi keskinäistä tietämystä eri palveluista. Nähtäväksi jää miten mielenterveysja päihdepalvelujen kehittäminen etenee Turussa seuraavina vuosina. Liitteet LIITE 1 Asukaskyselyn tulokset LIITE 2 Vertaisarviointiraportti LIITE 3 Arviointikyselyn analyysi 7 (7)

8 Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol -pohjaisen kyselyn päihdehaitoista. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa turkulaisten näkemyksiä asuinalueensa päihdehaitoista, kaupungissa tehtävästä ehkäisevästä päihdetyöstä ja varhaisen puuttumisen menetelmistä (Audit). Kyselyyn vastattiin Turun kaupungin internet-sivuilla. Vastausaika oli noin puolitoista kuukautta. Kyselyyn vastasi 177 turkulaista LÄNSI 2013 hanke, Turun pilotti 1

9 Tausta Enemmistö vastaajista oli naisia (n. 70 %). Suurin vastaajaikäryhmä oli vuotiaat (28 %), mutta myös ikäryhmät ja vuotiaat olivat hyvin edustettuina (26 % kumpiakin). Eniten vastaajia oli keskusta-alueelta (40 %). Vastaajat alueittain (kpl) Hirvensalo-Kakskerta 15 7 Kaupungin keskusta Länsikeskus 26 Maaria-Paattinen Nummi-Halinen Pansio-Jyrkkälä Runosmäki-Raunistula Skanssi-Uittamo Varissuo-Lauste LÄNSI 2013 hanke, Turun pilotti 2

10 Päihteiden käytöstä aiheutuvat ongelmat Yleisimmin mainittuja päihteiden käytöstä aiheutuvia ongelmia asuinalueilla oli roskaaminen, julkijuopottelu, alaikäisten päihteidenkäyttö ja syrjäytyminen LÄNSI 2013 hanke, Turun pilotti 3

11 Päihdehaittojen ehkäisy alueella Asuinalueilla haluttiin panostaa päihdehaittojen ehkäisyssä: nuorison toimintaan ja toimitiloihin toimintakeskuksiin syrjäytymisvaarassa oleville poliisin alueellisen valvonnan lisäämiseen Otteita vastaajien ehdotuksista: Olemassa olevia palveluita ei saa vähentää/lopettaa. Nuorisotakuu toimivaksi. Terveyssektorin valmius antaa apua alkoholinkäytöstään huolestuneille. Mielenterveysongelmaiset otettaisiin helpommin hoitoon. Alueen anniskeluravintolan vastuu asiakkaiden käyttäytymisestä ja aukioloajan lyhentäminen LÄNSI 2013 hanke, Turun pilotti 4

12 Nykytilan arviointi 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 20% 40% 40% 28% 31% 50% 73% 61% 41% 43% 10% 0% LÄNSI 2013 hanke, Turun pilotti 5

13 Ehkäisevä päihdetyö Tärkeimpinä lasten ja nuorten ehkäisevän päihdetyön keinoina nähtiin: päihteettömän tekemisen ja harrastustoiminnan järjestämien lapsille ja nuorille riskiryhmässä olevien perheiden tukeminen varhaisessa vaiheessa kaikille vanhemmille tukea ja kasvatusvalmiuksien vahvistamista Aikuisväestön ehkäisevässä päihdetyössä tärkeimmiksi toimenpiteiksi nousivat: työikäisten riskikäytön tunnistaminen ja siihen puuttuminen syrjäytymisvaarassa olevien tukeminen ikääntyneiden päihdeongelmiin puuttuminen Avoimet vastaukset: Päihteetöntä, maksutonta ohjelmaa, harrastusmahdollisuuksia ja tapahtumia. Keskustassa viikonloppu öisin/iltaisin muitakin paikkoja auki kuin vain baarit LÄNSI 2013 hanke, Turun pilotti 6

14 Päihdepalvelut Turussa Päihdepalvelujen tulisi vastaajien mukaan toimia matalan kynnyksen periaatteella ja olla helposti saavutettavia. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokoaminen toimivaksi palvelukokonaisuudeksi sai kannatusta. Avohoitoon kaivattiin lisää resursseja. Avoimissa vastauksissa esitettiin seuraavaa: Huolta kantavia omaisia ei saa sulkea ulkopuolelle yksityisyyden suojan vuoksi. Apu tavalliselle suurkuluttajalle, joka ei koe olevansa päihdeongelmainen. Panostus työllisyyteen ja koulutukseen varsinkin nuorilla vähentäisi päihdehakuista käytöstä LÄNSI 2013 hanke, Turun pilotti 7

15 Alkoholin suurkulutuksen seulonta Vastaajista 2/3 kertoo, ettei heiltä ole kysytty päihteiden käytöstä asioidessaan kaupungin hyvinvointipalveluissa. Eniten päihteiden käytöstä oli kysytty työterveydenhuollossa. Alkoholinkäytöstä kysytty Neuvolassa Opiskelijaterveydenhuollossa Terveyskeskuksessa Työterveydenhuollossa Sosiaalitoimistossa 12 Päivystyksessä Muualla 24 6 Vastaajat kokivat päihteidenkäytöstä kysymisen positiivisesti tai neutraalisti. Ainoastaan kaksi vastaajaa kokee, ettei heidän päihteidenkäyttönsä kuulu muille LÄNSI 2013 hanke, Turun pilotti 8

16 Mielenterveys- ja päihdepalveluopas Vastaajista noin 45 prosenttia oli joskus kuullut oppaasta ja neljäsosa vastaajista tunsi sen hyvin esimerkiksi työn kautta. Opas oli löydetty parhaiten Turun kaupungin internet sivuilta tai siitä oli kuultu työn kautta LÄNSI 2013 hanke, Turun pilotti 9

17 Huumausaineiden käytön liberalisointia vaativat kommentit Myös kannabiksenkäytön laillistamista kannattavat henkilöt olivat löytäneet kyselyn. Poliisin toimia huumausaineidenkäyttäjiä kohtaan pidettiin kohtuuttomina ja syrjäyttävinä. Toivottiin, että poliisin resursseja käytettäisiin kovien huumeiden maahantuojien ja myyjien pysäyttämiseen. Laittomien päihteiden käyttäjien sakottamisen sijaan esitettiin huomautusmenettelyä sekä kannabiksen ja muiden lievien päihteiden dekriminalisointia. Kannabista verrattiin mm. kahviin ja kouluissa annettavaa päihdekasvatusta pidettiin kannabiksen osalta täysin harhaanjohtavana pelotteluna. Kannabiksen käyttäjät tulisi kohdata asiallisesti ja heidän kokemuksiaan tulisi kuunnella. Esitettiin, että yhteiskunnan tulisi jakaa ilmaiseksi ja valvotusti kovia huumeita niiden käyttäjille, jolloin tuotteet olisivat puhtaita ja turvallisia LÄNSI 2013 hanke, Turun pilotti 10

18 LÄNSI 2013 HANKKEEN TURUN PILOTIN VERTAISARVIOINTI Vertaisarvioitsijat Anne Vertainen-Hiironen ja Tuula Salo-Levonen (Rauman pilotti) Paikka: Eskelin seitsemännen kerroksen lautakunnan huone (Linnankatu 23) Läsnä: Minna Aromaa, Jyrki Heikkilä, Alpo Komminaho, Maisa Kuusela, Merja Niinimäki, Minttu Ojanen, Jonna Vahanne KUVAUS KEHITTÄMISTYÖN TAVOITTEISTA Mitkä ovat ao. tavoitteen tärkeimmät tulokset myös odottamattomat? 1. Mielenterveys- ja päihdeohjelma Turun kaupungille. Toimenpiteissä ja ohjelman jalkauttamisessa on päästy jo eteenpäin ja ollaan menossa hyvään suuntaan. Ohjelman laatimisessa tukena käytetyt ikäryhmäkohtaiset keskustelufoorumit todettiin toimiviksi. Kartalle projekti koettiin onnistuneeksi. Toiminnan kehittämistarpeiden huomioidaan ja tiedostetaan paremmin. 2. Palveluopas (päivitettävänä) 3. Koulutusten kautta, jossa osallistujia on ollut eri hallinnon aloilta, saatu yli hallintokuntarajojen kesken keskustelua ja sitä kautta yhteisten toimintalinjausten parantamista. Ylipäänsä se, että yli hallintokuntarajojen työskennellään, on avartanut näkemystä. Mitä käytännön hyötyjä tuloksista on esim. hankkeen aikana syntyneet toimintamallit? 1. Vahvasti päihtyneen henkilön hoitoreitin kuvaaminen tulee selkiyttämään hoitopolkuja. 2. Palveluoppaan päivittäminen on aktivoinut oppaan käyttöä entisestään ja se on saanut kiitosta työntekijöiltä palvelukentän selkiyttäjänä. Hanketyöntekijä on kiertänyt yksikköjä ja jalkauttaen opasta käytännön työvälineeksi. 3. Koulutusten kautta perustyössä tunnistetaan paremmin päihdeongelmaa ja esimerkiksi motivoivan haastattelun menetelmien kautta kohtaamisen ja auttamisen osaaminen on lisääntynyt. Mitkä tekijät ovat auttaneet kehittämistyön onnistumisessa tai olleet kehittämistyön esteinä? Kehittämistyön onnistumisessa ovat auttaneet: 1. Hyvät projektityöntekijät 2. Ohjausryhmäksi valikoitui päihdetyön yhteistyöryhmä, joka oli tottunut toimimaan yhdessä ja tulkitsemaan asioita myös kriittisesti tarvittaessa 3. Hanketyötä virittänyt yleinen asenne todettiin olevan kohdallaan,

19 4. Ehkäisevän päihdetyön suunnittelijan siirtyminen osin hanketyöntekijäksi, hanketyö lähellä hänen perustyötään, jota muutenkin tehdään. 5. Hanketyössä on pyritty huomioimaan laaja-alaisesti kaikki ikäryhmät. Vaikka ikä-ihmiset ovat jääneet vähemmälle, on tähänkin kohderyhmään pyritty vaikuttamaan. Kehittämistyön esteinä ovat olleet: 1. Moniportainen organisaatio, laaja toimijoiden kenttä 2. Viestintäongelmat, esim. intranet pirstaleinen, 3. Asenne: ohjelman jalkauttaminen vaatii yksiköiltä kiinnostusta kehittämistyöhön, jos toteuttaminen ei kiinnosta jää asioiden eteenpäin vieminen muun perustyön jalkoihin, ollut haasteena 4. Esimiestasoja useita, ongelmana keneen ottaa yhteyttä, 5. Johtamiskulttuuri, 6. Päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä tehdään ympäri kaupunkia (mikä on hyvä asia), mutta tieto näistä erillisistä toimista ei kulje koordinaattorille asti ja kokonaiskäsitys jää pimentoon Miten kehittämistyön tulokset juurtumaan käytäntöön? 1. Kirjaamiskäytäntöjen kehittäminen: seurantaa siitä, toteutetaanko varhaisen puuttumisen mallia. Tähän vaikuttavat myös esimiesten tuki ja ohjeistukset. Miten tietojärjestelmät kehittyvät ja miten Kanta järjestelmä menee eteenpäin. 2. Ikä-ihmisten päihde- ja mielenterveysseulojen juurruttamisen tueksi foorumin kokoaminen, jossa työntekijät tuottavat ideat, miten asiassa edetään. Ikääntymispoliittisen strategian laadinnassa asia nostetaan myös agendalle. 3. Non stop koulutusten jatkaminen vielä hankkeen jälkeenkin, jolla pidetään yllä henkilöstön valmiuksia ja kykyä tunnistaa päihteiden riskikulutusta varhaisessa vaiheessa. Miten tavoite on toteutunut: erinomaisesti hyvin 3 tyydyttävästi 3 välttävästi lainkaan ARVIOIVAN PILOTIN PALAUTE Mikä teki pilotissa vaikutuksen: Mielenterveys- ja päihdepalvelut Turussa opas tekee edelleen vaikutuksen. Ohjausryhmässä on nähtävissä positiivista muutosta sitoutumisessa, keskustelu oli vilkasta ja rakentavaa. Hyvä, että ryhmä jatkaa vielä päihdetyön yhteistyöryhmänä.

20 Kehittämisvinkit, huomioitavat asiat: Panostusta edelleen koulutuksiin ja kirjaamiskäytäntöihin Mitä opimme: Työskentely edennyt oikeaan suuntaan. Laaja-alaisen mielenterveys- ja päihdeohjelman laatimisen jälkeen, jonka pohjana kartoitukset toiminnan tarpeista, ohjelman jalkauttaminen on mahdollista systemaattisesti. Juurruttaminen vaatii vielä työtä, mutta toiminnan pohjana on ohjelma, jonka noudattaminen selkeyttää työskentelyä eteenpäin vielä hankeen jälkeenkin.

21 Analyysi 1 (3) Hyvinvointitoimiala Terveyden edistämisen yksikkö LÄNSI hanke Minttu Ojanen, Turun pilotin projektityöntekijä Jonna Vahanne, Turun pilotin projektisihteeri Alpo Komminaho Hankejohtaja LÄNSI hanke Satakunnan sairaanhoitopiiri alpo.komminaho@satshp.fi Sairaalantie Pori Länsi 2013 hankkeen 3.vaiheen väliraportti Turun pilotin palaute LÄNSI hankkeen 3. arviointikysely lähetettiin sähköpostitse Turun hyvinvointitoimialan asiakastyötä tekeville työntekijöille (n henkilöä). Vastaajajoukon ulkopuolelle rajattiin laitokset ja asumispalveluyksiköt. Vastausaikaa oli kaksi viikkoa. Kyselyn vastausprosentti (2,85 %), jäi erittäin alhaiseksi. Vastaajien määrä (57 henkilöä) on todella pieni. Kuitenkin voimme vertailla tuloksia Turun pilotin 2. vaiheen arviointikyselyn tuloksiin, jonka vastausprosentti oli melko samanlainen. Kovin yleistettävissä olevia tulkintoja ei kuitenkaan näin pienellä aineistolla voida tehdä. Kyselyyn vastanneet ovat todennäköisesti erityisen kiinnostuneita mielenterveys- ja päihdeasioista, joten tuloksiin tulee suhtautua siltäkin osin hieman varauksellisesti. Toisaalta osa kysymyksistä koskee koko työyksikön käytäntöjä, mikä parantaa vastausten yleistettävyyttä. Edellisen kyselyn tavoin vastaajista suurin osa oli terveydenhuollon työtekijöitä (70 %). Sosiaalipuolelta vastaajia oli vain 11 % ja osa vastaajista koki kuuluvansa molempiin tarkoittaen aloihin tarkoittaen luultavasti yhdistettyä sosiaali- ja terveystoimea, joka vaihtoi nimensä Turun hyvinvointitoimialaksi vuoden 2013 alussa. Verrattuna vuoden 2012 kyselyyn sosiaalialan vastaajien määrä oli merkittävästi pienempi. Käyntiosoite Käsityöläiskatu 2, 2.krs TURKU Postiosoite Käsityöläiskatu 2, 2.krs TURKU Puhelin Sähköposti (Minttu) minttu.ojanen@turku.fi (Jonna) jonna.vahanne@turku.fi

22 Analyysi 2 (3) [Hallintokunta, yksikkö] Päihdeseulat Kyselyn tulosten mukaan kaikkien päihdeseulojen käyttö oli Turussa yhä melko heikkoa, vaikka parannusta edelliseen kyselyyn olikin tullut (3,0/2,7). Seulojen käyttöä ei juurikaan seurata. Äitien päihdeseulojen käyttö oli parantunut huomattavasti (3,5/2,4), vaikka yhä jäätiin keskiarvon alapuolelle. Neuvoloiden henkilökunta kokee, että seulojen teko on työn kannalta järkevää, mutta esimiehen tuki, koulutus ja seuranta ovat puutteellista. Ainoastaan ikäihmisten päihteiden käytön puheeksiotto on keskimääräistä paremmin käytössä, muttei kuitenkaan missään nimessä systemaattisesti. Vastaajat kokevat, että seulojen tekeminen ikäihmisten parissa olisi järkevää ja hyödyllistä, mutta osaaminen, tuki ja seulojen teon seuraaminen on heikkoa. Ikäihmisten päihdeteiden käytöstä on järjestetty koulutusta keväällä 2012 ja syksyllä 2013 järjestetään lisää koulutusta ikäihmisten päihdemittarin käytöstä. Mini-interventio Mini-interventiota tehdään Turussa heikosti. Vastaajien mukaan sen tekoa ei ole harjoiteltu eikä seurata. Asiakas osataan kuitenkin ohjata tarvittaessa asianmukaiseen hoitoon. Aiheesta on järjestetty jonkin verran koulutusta terveysasemien henkilökunnalle, mutta lisäkoulutustarve ilmeinen. Mielenterveys Turussa mielenterveysongelmiin puututaan arviointikyselyn mukaan hieman paremmin kuin päihteiden käyttöön ja erityisen hyvin ainakin kyselyn keskiarvoon nähden ikäihmisten kohdalla. Vastaajat ovat sitoutuneita seulojen tekemiseen ja niiden tekeminen nähdään mielekkäänä ja järkevänä. Tukea seulojen tekemiseen saadaan esimieheltä ja työtovereilta. Asiakastyön seuranta Asiakkaan tavoitteisiin pääsemistä seurataan melko hyvin ja se nähdään tärkeäksi. Aiheeseen liittyvää koulutusta ei ole saatu. Kuitenkin tuntuu oudolta, kun yksikin vastaa, ettei asiakassuunnitelmien etenemistä seurata säännöllisesti. Ongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisy Ongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisyn menetelmät ovat kovin vähäisesti käytössä, vaikka vastaajat ilmoittavat kohtaavansa mielenterveysja päihdeasiakkaita, joilla on lapsia. Menetelmiä ei tunneta, koska koulutusta menetelmistä ei ole paljonkaan järjestetty. Keväällä 2013 järjestettiin Perhe, päihteet ja lapsi koulutus varhaiskasvatuksen työntekijöille, jonka tarkoi- Käyntiosoite Käsityöläiskatu 2, 2.krs TURKU Postiosoite Käsityöläiskatu 2, 2.krs TURKU Puhelin Sähköposti jonna.vahanne@turku.fi

23 Analyysi 3 (3) [Hallintokunta, yksikkö] tuksena oli antaa koulutettaville työvälineitä päihdeongelmista kärsivän perheen lapsen auttamiseksi. Ryhmämuotoinen toiminta Ryhmämuotoinen toiminta on Turussa kyselyn keskiarvoa paremmalla tasolla ja kasvanut viime kyselyyn verrattaessa. Turun pilotin tavoitteisiin ei kuulu ryhmämuotoisen toiminnan kehittäminen, joten kehittämistyötä on tehty muutoin. Päihde- ja mielenterveyssuunnitelmat Päihde- ja mielenterveyssuunnitelmia ei yleisesti tunneta, vaikka Turussa keskiarvo oli hieman koko kyselyn keskiarvoa parempi. Turun päihde- ja mielenterveyssuunnitelmalla on kuitenkin jonkin verran ohjausvaikutusta vastaajien mukaan. Suunnitelman laadinnassa ja arvioinnissa ei ole oltu mukana, vaikka ohjelman laadintavaiheessa koolle kutsuttiin ikäkaarimallin mukaiset keskustelufoorumit, joissa oli mahdollisuus osallistua ohjelman tavoitteiden asetteluun. Vastaajat kokevat myös, ettei päihde- ja mielenterveystyössä tehdä tällä hetkellä oikeita asioita. Asiasta on tarkoitus järjestää kysely työntekijöille ja kuntalaisille vielä kevään aikana. Minttu Ojanen, Turun pilotin projektityöntekijä Jonna Vahanne, Turun pilotin projektisihteeri Käyntiosoite Käsityöläiskatu 2, 2.krs TURKU Postiosoite Käsityöläiskatu 2, 2.krs TURKU Puhelin Sähköposti jonna.vahanne@turku.fi