Turun pilotin yhteenvetoraportti Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön

Transkriptio

1 Turun pilotin yhteenvetoraportti Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Minttu Ojanen

2 Sisällys Johdanto... 3 Pilotin tavoitteet... 3 Pilotin toteuttaminen ja tuotokset... 4 Kartalla projekti... 5 Depressiokoulu... 5 Terveyden edistämisen yksikön kampanjat ja materiaalit... 6 Pilotin tulosten arviointi ja pohdintaa... 7 Arviointi... 9 Pohdinta... 10

3 Johdanto Alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen paikallistasolla hanke oli Turun terveystoimen, sittemmin Turun sosiaali- ja terveystoimen hallinnoima ehkäisevän päihdetyön kehittämishanke. Hanketta toteutettiin vuosina Länsi-Suomen lääninhallituksen myöntämällä valtionavustuksella. Turun kaupungin päihdeohjelma oli tehty vuosiksi Alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen paikallistasolla -hankkeen osatavoitteena oli kerätä tietoa uutta päihdeohjelmaa varten. Tarkoituksena oli koota tietoa, näkemyksiä ja mielipiteitä siitä, mitä paikallistason toimijat itse pitivät keskeisinä kehittämiskohteina ja tarpeina, jotta kaupungin seuraavassa päihdeohjelmassa voitaisiin määritellä aikaisempaa tarkemmat tavoitteet ja toimenpiteet sekä ottaa kantaa myös resursseihin, joilla päihdetyötä Turussa toteutetaan. Turun kaupungin päihdeohjelmaa arvioitiin ja seuraavaan päihdeohjelmaan kerättiin tietoa nettikyselyllä. Lisäksi käytiin läpi kaikki valtakunnalliset ja paikalliset asiakirjat, jotka ohjaavat kunnissa tehtävää päihde- ja mielenterveystyötä. Hankkeessa saadut kokemukset ja tiedot koottiin yhteen uuden Turun mielenterveys- ja päihdeohjelman raakaversiota varten. Uuteen ohjelmaan sisällytettiin myös Turussa tehtävää mielenterveystyötä koskevat tavoitteet. Länsi Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishankkeen yhtenä tavoitteena oli alueellisten päihde- ja mielenterveyssuunnitelmien juurruttaminen ja edelleen kehittäminen arjen toimintaa ohjaaviksi suunnittelutyövälineiksi. Turun mielenterveys- ja päihdeohjelman tekeminen osana Länsi 2012 hanketta varmisti ohjelman yhteyden laajempaan alueelliseen kehittämistyöhön ja Turun kaupungin yhteistyötahojen ja sidosryhmien toimintaan. Pilotin tavoitteet Turun pilotin tavoitteena oli laatia uusi mielenterveys- ja päihdeohjelma vanhan vuosille tehdyn ohjelman tilalle. Uudessa ohjelmassa yhdistettäisiin päihdeohjelma ja kaupungin voimassaolevan Mielenterveyssuunnitelman keskeinen tavoitteenasettelu. Pilotissa tavoitteena oli valmistella ohjelman sisältö ja muoto ja jalkauttaa ohjelma niihin hallintokuntiin ja toimipaikkoihin, joita ohjelmasisältö koskee. Pilotin konkreettiset tavoitteet: Vuosi 2010 käytetään valmisteluun eli ohjelman laadintaan. Vuosi 2011 käytetään ohjelman viralliseen vahvistamiseen ja jalkauttamiseen. Vuosi 2012 jatkaa jalkauttamista ja samalla keskitytään pilotin arviointiin ja seurantaan. 3 (10)

4 Pilotin toteuttaminen ja tuotokset Turun pilotin hanketyöntekijänä toimi ehkäisevän päihdetyön suunnittelija, jonka työpanoksesta 50 % käytettiin hankkeeseen. Pilottityöntekijä aloitti työnsä Pilotin ohjausryhmänä toimi Päihdetyön yhteistyöryhmä. Vuoden 2010 aikana analysoitiin Turun kaikki voimassaolevat strategisten asiakirjat ja sopimusohjaussopimukset. Päihde- ja mielenterveysohjelman keskeiset linjaukset vedettiin analyysin pohjalta. Analyysin tueksi kutsuttiin koolle ikäkausittaiset asiantuntijafoorumit, jossa eri hallintokuntien edustajat priorisoivat tulevan ohjelman tavoitteenasettelun. Foorumit pidettiin syksyllä 2010 ja kirjallinen ohjelmaluonnos valmistui loppuvuodesta Ohjelman kirjoittamistyöstä vastasi pilotin työntekijä. Turun kaupungin mielenterveys- ja päihdeohjelma hyväksyttiin peruspalvelulautakunnassa Hyväksymisen jälkeen aloitettiin ohjelman jalkauttaminen. Sosiaali- ja terveystoimen eri tulosalueilta ja muilta hallintokunnilta tiedusteltiin toimenpidetoiveita ohjelman tavoitteiden jalkauttamiseksi niiden omassa toimintaympäristössä. Pilotin saamaa hankerahaa kohdistettiin tulosalueiden ja hallintokuntien toimenpiteiden toteuttamiseen. Suurin osa toimenpide-ehdotuksista koski henkilökunnan lisäkoulutusta. Turun mielenterveys- ja päihdeohjelma painottaa mielenterveys- ja päihdeongelmien varhaista tunnistamista ja varhaista hoitoa. Koulutuksilla pyrittiin lisäämään henkilöstön osaamista näillä osa-alueilla. Koulutusten aihealueiksi valikoituivat päihde- ja mielenterveysongelmien tunnistaminen ja puheeksiotto, mini-interventio ja motivoiva haastattelu muutoksen tukena. Koulutusten järjestäjiksi valittiin kilpailutuksen jälkeen A- klinikkasäätiön Länsi-Suomen palvelualue ja Turun Kriisikeskus. Koulutukset alkoivat syksyllä 2011 ja niitä järjestettiin syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana 31 kappaletta. Lisäksi vanhuspalveluiden henkilökunnalle järjestettiin ikääntymiseen ja alkoholiin liittyvä yleinen koulutustilaisuus sekä vanhuspsykiatrian kanssa yhteistyössä syventävä koulutus ikääntyvän päihteitä käyttävän asiakkaan motivoivasta kohtaamisesta. Sillankorvan ensisuojan työntekijöille pidettiin palvelutarpeen arviointikoulutus. Omaiset mielenterveystyön tukena ry:n Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa projektin kanssa järjestettiin Kriisiytyneen kohtaaminen koulutus, jonne osallistui psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon henkilökuntaa sekä omaisyhdistyksen jäseniä. Koulutusten lisäksi tulosyksiköillä oli omia mielenterveys- ja päihdeohjelman tavoitteisiin sopivia toimenpideideoita, joita tuettiin Länsi 2012 hankkeen Turun pilotin hankerahoista. Seuraavassa on lueteltu tuetut alaprojektit. 4 (10)

5 Kartalla projekti Turun erikoissairaanhoidon palveluissa käynnistyi Kartalle -projekti, jonka tarkoituksena oli mallintaa syrjäytymisvaarassa olevien, psyykkisesti oireilevien nuorten hoitopolkuja ja koordinoida verkostoitumistyömalleja, kun nuori tulee asiakkaaksi psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Projektiin palkattiin työntekijä 10 kuukaudeksi ja projektin rahoituksesta vastasi Länsi 2012 hanke ja psykiatrinen erikoissairaanhoito. Projektin asiakkaaksi valikoituivat Turun psykiatrian lasten ja nuorten poliklinikalta sellaiset nuoret, joilla oli jo ennestään asiakkuus poliklinikalle tai sellaiset uudet potilaat, joiden lähetteessä yhtenä ongelmana oli syrjäytymisen uhka. Jokaisella projektin nuorella oli siis psykiatrinen hoitokontakti ja useilla jonkinlainen psykiatrinen diagnoosi. Projekti kohdennettiin peruskoulun päättäneisiin/päättäviin nuoriin, joilla ei ollut jatko-opiskelupaikkaa tai työharjoittelua tiedossa. Projektiin osallistuneet nuoret olivat vuotiaita. Projektin aikana yhteistyökumppaneiden yhteys- ja toimintatiedot koottiin ns. työkalupakkiin. Lisäksi projektissa kartoitettiin ja kuvattiin potilaan kulku hoitoprosessissa. Projektin aikana kävi selväksi, että näiden asiakkaiden kohdalla jalkautuva työ on tärkeää, sillä ns. toimistopsykiatria ei auta näitä nuoria. Yhtenäinen potilas/asiakastietojärjestelmä helpottaisi yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Asioihin olisi puututtava jo peruskoulun aikana, mikä vaatisi toimivan interventiomallin. Koululaisen tilannetta pitäisi seurata ja huolehtia, että suunnitellut tukitoimenpiteet toteutuvat. Lisäksi tarvittaisiin kuntouttava hoitopaikka sellaisille nuorille, jotka eivät mielenterveysongelmiensa vuoksi kykene kuntouttavaan työharjoitteluun Depressiokoulu Hankkeen puitteissa Psykososiaalisessa kuntoutuksessa asetettiin tavoitteeksi ryhmämuotoisen depressiointervention käyttöönottaminen perusterveydenhuollossa. Tavoitteeksi asetettiin moniammatillisen yhteistyön kehittäminen Kuntoutumispalveluissa ja fysioterapeutin asiantuntemuksen niveltäminen masennuksen ryhmämuotoiseen interventioon. Psykologiyksikkö osana Turun kaupungin psykososiaalista kuntoutusta toteutti masennuksen hoitoon kehitetyn Depressiokoulun (Mielialataidot ryhmä) keväällä Depressiokoulu on ryhmämuotoinen masennuksen ehkäisy- ja hoitomalli. Sen tavoitteena on vähentää vakavan masennuksen puhkeamista, lyhentää masennusjaksojen kestoa ja lievittää niiden voimakkuutta. Työskentely perustuu psykoedukatiiviseen ja strukturoituun kokemuksellisen oppimisen malliin ja se toteutetaan ohjattuna ryhmäprosessina. Mielialataidot-ryhmä suunnattiin ammattikorkeakoulun opiskelijoille, joilla oli lieväasteista masennusta tai ahdistuneisuutta. Ryhmään osallistuminen edellytti osallistujilta sitoutumista ryhmätapaamisten aikatauluun ja kotitehtävien tekemiseen. Ryhmään valikoitiin sellaiset osallistujat joilla ei ollut samanaikaisia psykiatrisia hoitoja meneillään. Mielialataidot-ryhmän toteutus onnistui hyvin. Ainoastaan yksi ryhmäläinen keskeytti ryhmän. Ryhmä vastasi hyvin ryhmäläisten odotuksia, useat ryhmäläiset kokivat saaneensa 5 (10)

6 vertaistukea ja käytännön keinoja mielialan säätelyyn. BDI -pisteiden mukaan masentuneisuus näytti laskeneen ryhmässä. Opiskelijoille tarjotuissa psykologipalveluissa on Turussa ollut selkeä pääpaino yksilökäynneillä. Tällaisille arviointi- ja keskustelukäynneille on selkeä tarve, sillä ryhmässä ei ole mahdollista ottaa huomioon niin hyvin ryhmäläisen yksilöllistä tilannetta tai keskusteluntarvetta. Mielialataidot-ryhmä ei ole terapiaryhmä, joten ryhmäläisten henkilökohtaisia vaikeuksia esim. läheisissä ihmissuhteissa tai muuten elämäntilanteessa ei voida käsitellä laajemmin. Ryhmän vahvuutena ovat ennen kaikkea ennaltaehkäisevä vaikutus ja vertaistuki. Ryhmässä opitaan selkeitä keinoja ja saadaan tietoa mielialasta ja sen säätelystä. Näitä taitoja ryhmäläisten on mahdollista käyttää erilaisissa elämäntilanteissa myös tulevaisuudessa. Mielialataidot-ryhmä näyttää siis sopivan hyvin opiskelijaterveydenhuoltoon täydentämään yksilökäyntejä psykologilla. Terveyden edistämisen yksikön kampanjat ja materiaalit Turussa poliisi ja nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset ovat olleet erityisen huolissaan päihtyneenä mopoilevista nuorista, sillä vakavista mopoturmista joka viides ajetaan alkoholin vaikutuksen alaisena. Varsinais-Suomen poliisilaitos ja Turun sosiaali- ja terveystoimen terveyden edistämisen yksikkö käynnistävät 9. luokkalaisille suunnatun Turvallinen ja päihteetön mopoilu kampanjan syksyllä Mukana kampanjassa ovat myös SPR, Varsinais-Suomen piiri ja RS- Ajovalistus. Kampanja toteutetaan Turun yläkoulussa syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana. Kampanjan puitteissa kouluissa järjestetään liikennepäivä, jossa poliisi pitää aiheeseen liittyvän luennon ja nuoret pääsevät testaamaan tietämystään tehtäväradalle. Lisäksi 9. luokkalaisten vanhempia lähestytään kortilla, jossa kerrotaan esimerkkitapauksen kautta päihteettömästä mopoilusta. Kortin suunnittelu ja painattaminen kustannettiin Turun pilotista. Lisäksi teetätettiin nuorille jaettavia Mopoavaimenperiä. Kampanjassa suunnitellaan myös tietosalkku, jonka avulla kampanja on mahdollista toteuttaa koko Varsinais-Suomen alueella. Turun poliisilaitoksen tiloissa toimii viikonloppuisin koulujen toiminta-aikana nuorten selviämisasema. Toiminta perustuu yhteistyöhön ehkäisevää päihdetyötä tekevien tahojen mm. poliisin, lasten ja nuorten poliklinikan ja sosiaalityön kanssa. Turun pilotti tuki selviämisaseman toimintaa osallistumalla selviämisaseman esitteiden ja nuorille jaettavan neuvontakortin suunnittelun ja painattamisen kustannuksiin. Terveyden edistämisen yksikkö laati keväällä 2012 yhdessä nuorten kanssa uutta materiaalia päihdeasioiden käsittelyyn. Materiaali on suunnattu erityisesti yläkouluikäisille ja siihen kuuluu neljä erilaista korttia ja julistetta aiheista tupakka, alkoholi, nuuska ja energiajuomat. Kortit on tarkoitettu kouluterveydenhuollon työvälineeksi puheeksiottotilanteissa. Turun pilotti rahoitti korttien suunnittelun ja ensimmäisen painoksen. Yksi Länsi 2012 hankkeen Turun pilotin keskeisimmistä tuotoksista on vuonna 2011 laadittu Mielenterveys- ja päihdepalvelut Turussa opas. Oppaassa esitellään Turun mielenterveys- ja päihdepalvelut ja se on tarkoitettu avuksi ja tueksi mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiville ja heidän läheisilleen. Lisäksi opasta voi hyödyntää kaikki päihde- ja mielenterveysongelmaisia kohtaavat työntekijät. Opasta on jaettu laajalti eri kaupungin toimipisteisiin ja järjestöille. Oppaan hyödyntämisestä on järjestetty koulutusta henkilöstöl- 6 (10)

7 le yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen henkilökunnan päihdetyöryhmän kanssa. Opas löytyy myös internetistä ja sen tietoja päivitetään vuosittain. Pilotin tulosten arviointi ja pohdintaa Pilotin tavoitteena oli uuden mielenterveys- ja päihdesuunnitelman laatiminen, jalkauttaminen ja jalkauttamisen arviointi ja seuranta. Pilotissa laadittiin Turun mielenterveys- ja päihdeohjelma Ohjelma laadittiin voimassaolevien valtakunnallisten ja paikallisten mielenterveys- ja päihdetyön strategisten asiakirjojen linjausten mukaisesti, joita ovat palvelujen painopisteen siirtäminen korjaavista erityispalveluista ehkäiseviin lähipalveluihin ja terveyden edistämiseen, ohjaus eri palveluihin ja siihen liittyvä hoitoketju- tai poikkihallinnollinen yhteistyö sekä korjaavien erityispalvelujen kehittäminen. Nämä linjaukset on työstetty ohjelmaasiakirjassa viideksi konkreettiseksi toimenpide-ehdotukseksi. Ensimmäisessä toimenpide-ehdotuksessa kaikkia niitä kaupungin palvelujen tulosalueita, joilla tehdään työtä asukkaiden hyvän terveyden, toimintakyvyn ja elinolojen ylläpitämiseksi, pyydetään itse määrittämään ne toimenpiteet, joita tulosalueella voidaan nykyresursseilla tehdä sen eteen, että asukkaat saavuttaisivat yleispalvelut mahdollisimman hyvin tai että kohdennetut palvelut saavuttaisivat asukkaat mahdollisimman hyvin. Kuten edellä on mainittu, suurin osa tulosalueista toivoi koulutusta mielenterveys- ja päihdeongelmien varhaisesta tunnistamisesta ja puheeksiottamisesta. Koulutusta järjestettiin kaikille halukkaille. Ongelmaksi muodostui se, ettei tulosalueilta tullut kovinkaan paljon oma-aloitteisia kehittämisideoita sekä esimiestason kiinnostuksen ja sitoutumisen puute ohjelman tavoitteisiin. Toisessa toimenpide-ehdotuksessa sosiaali- ja terveystoimen tulosalueita pyydetään itse määrittämään, miten mielenterveys- ja päihdeongelmien puheeksioton voi parhaiten systematisoida kiinteäksi osaksi asiakastyötä esimerkiksi sisällyttämällä puheeksioton osaksi määräaikaistarkastuksia tai asiakas-suunnitelmahaastatteluja. Sosiaali- ja terveystoimen asiakas- ja potilastietojärjestelmien kirjauskäytäntöjä kehitetään niin, että mielenterveys- ja päihdeongelmien seulonnat ja puheeksiotot on helppo kirjata tie-tokantaan ja edelleen on helppoa seurata niiden toteutumista tilastollisesti. Tämänkin toimenpide-ehdotuksen kohdalla törmättiin samoihin haasteisiin kuin ensimmäisessä. Terveysasemien ja sosiaalitoimistojen henkilökuntaa koulutettiin Auditin ja mini-intervention tekemiseen, mutta koulutuksiin osallistui vain murto-osa avainhenkilöistä. Asiakas- ja potilastietojärjestelmien kirjauskäytäntöjen kehittämistyö on aloitettu ja sitä jatketaan Länsi 2013 jatkopilotissa. Kolmannessa toimenpide-ehdotuksessa tarjotaan koulutusta lievien mielenterveyshäiriöiden hoitamisesta ja/tai mini-interventiokoulutusta tai elintapamuutokseen motivoivan haastattelun koulutusta niille sosiaali- ja terveydenhuollon tulosalueille, joilla puheeksiotto on jo osa perustyötä, henkilökunnalle Sosiaali- ja terveystoimen tulosalueita pyydetään myös itse määrittämään, miten mielenterveys- ja päihdeongelmien varhaista hoitoa voitaisiin nykyresurssein edistää eri toimipisteissä. Kaikille yli 18-vuotiaille tupakanpolton lopettamista haluaville tarjotaan ilmaista vieroitus-neuvontaa terveysasemilla Savuton Turku 2015 ohjelman mukaan. Koulutukset 7 (10)

8 järjestettiin tulosalueiden toiveiden mukaisesti ja kaikille yli 18-vuotiaille tarjotaan ilmaista vieroitus-neuvontaa terveysasemilla. 8 (10)

9 Neljäs toimenpide-ehdotus on kaikkein konkreettisin ja se toteutui kiitettävästi. Turun sosiaali- ja terveystoimen terveyden edistämisen yksikkö laatii asiakkaille ja yhteistyötahoille mielenterveys- ja päihdepalveluoppaan, johon sisällytetään selkokielinen tieto kaupungin omista mielenterveys- ja päihdepalveluista samoin kuin kolmannen sektorin ja yksityissektorin palvelutarjonnasta. Opas antaa asiakkaalle ja häntä tukeville viranomaisille tai läheisille tiedon niistä palveluvaihtoehdoista, joita hänen tilanteessaan on tarjolla. Terveyden edistämisen yksikkö koordinoi kaupungin työntekijöitä varten asukkaiden hoitopolkukuvaukset eli koostaa kuvaukset siitä miten asukas pääsee mielenterveys- ja päihdepalvelujen piiriin ja miten hoitoketjussa edetään. Hoitopolkukuvauksia jatketaan ja opasta päivitetään Länsi 2013 jatkopilotissa. Viimeinen toimenpide-ehdotus koskee erityispalveluja. Erityispalvelujen tulosalueita pyydetään määrittelemään, miten ne voivat tukea tavoitetta palvelujen painopisteen siirtämisessä ehkäisevään suuntaan. Esimerkkeinä peruspalvelujen konsultoinnin kehittäminen, vaikeiden häiriöiden tai kaksois- ja kolmoisdiagnoosien seulonta ja hoidosta arkielämään palaavan asukkaan tukitoimien kehittäminen. Erityispalvelujen kohdalla ongelmana ovat vanhat, jäykät palvelurakenteet, joissa perustason palveluiden ja erityispalveluiden välillä on kynnys. Yhteistyön traditiota ei ole vaan jokainen keskittyy kapeasti omaan työhönsä. Työ tälläkin saralla jatkuu. Arviointi Mielenterveys- ja päihdeohjelman jalkautumista oli tavoitteena arvioida asiakas- ja potilastietokantojen kirjauksia seuraamalla. Varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen interventiot kirjattaisiin systemaattisesti ylös, jolloin näistä tiedoista nähdään, alkavatko käytännön ehkäisevät työsuoritteet lisääntyä peruspalveluissa. Ohjeistusta systemaattisesta kirjauksesta ei saatu pilotin ensimmäisessä vaiheessa osittain sellaisenkin käytännön asian vuoksi, ettei pilottityöntekijällä ole oikeuksia potilasjärjestelmään, jolloin on hankala tietää mitä minnekin voi kirjata ja miten. Ohjeistus tullaan laatimaan jatkopilotin aikana. Arviointia vaikeuttaa lisäksi se, etteivät tulosyksiköt pyynnöstä huolimatta arvioineet omien terveyden edistämisen ja ehkäisevien palvelujensa lähtötasoa eivätkä ohjelmatoimenpiteiden myötä tavoiteltavaa lopputasoa. Pilottityöntekijän on mahdotonta tehdä tätä työtä yksin. Jatkopilotissa Mielenterveys- ja päihdeohjelmaa on tarkoitus täydentää tulosalueita suoraan koskevilla, mitattavissa olevilla toimenpiteillä. Länsi 2012 hankkeen kaikkia pilotteja arvioitiin myös sosiaali- ja terveystoimen henkilöstölle sähköpostitse lähetetyllä webropol-kyselyllä. Turun pilotin arviointikyselyn tulokset olivat heikkoja. Kyselyn vastausprosentti jäi erittäin alhaiseksi. Vastausten prosentuaalinen osuus henkilöstöstä oli niin pieni, että se ei kerro välttämättä mitään kokonaistilanteesta. Kyselyn tulosten mukaan kaikkien päihdeseulojen käyttö oli heikkoa. Kuitenkin nähtiin, että niiden käyttö omassa työssä olisi järkevää. Myöskään mini-interventiota ei juurikaan ollut tehty, vaikka koulutusta aiheesta on annettu. Hämmentävää oli, ettei päihdeseulaa näytetä käyttävän edes raskaana olevien naisten tai pienten lasten äitien kanssa toimiessa. Neuvoloihin on annettu valtakunnallisten suositusten mukainen ohjeistus kysyä päihteiden käytöstä. Oudolta tuntuu myös, ettei asiakassuunnitelmien etenemistä seurattaisi 9 (10)

10 mitenkään. Lähes puolet vastaajista vastaa, ettei omassa työyksikössä seurata asiakkaan tavoitteisiin pääsemistä. Pohdinta Vertaisarvioinnissa pilotin ohjausryhmänä toimiva päihdetyön yhteistyöryhmä arvioi pilotin onnistumista. Mielenterveys- ja päihdeohjelman laatimisprosessia pidettiin onnistuneena. Ohjelmaa valmistelevat asiantuntijafoorumit kokosivat yhteen toimijoita eri hallintokunnista. Pilottityöntekijän rekrytointi organisaation sisältä koettiin toimivaksi ratkaisuksi, sillä ehkäisevän päihdetyön suunnittelijan perustyö on osittain samaa kehittämistyötä kuin pilotissa tehtävä työ. Lisäksi terveyden edistämisen yksikön ja entisen hanketyöntekijän tuki oli lähellä. Myös hankkeen projektipäällikön ja sihteerin tukea pidettiin tärkeänä. Toisaalta pilotin onnistumisen haasteena nähtiin pilottiin satsatun työntekijäresurssin rajallisuus, joka vaikeutti etenkin jalkauttamisvaiheen työtä. Lisäksi pilottityöntekijöiden vaihtuvuus aiheutti tyhjäkäyntiä ja katkoksia kehittämistyössä. Mielenterveys- ja päihdeohjelman toimenpiteiden onnistuminen perustui pitkälti tulosalueiden omaan aktiivisuuteen ja sitoutumiseen. Koska sitoutuminen jäi puutteelliseksi, on ohjelman jalkauttaminen ollut ongelmallista, vaikka työssä onkin pilotin ensimmäisen vaiheen loppupuolella edistytty. Jatkopilotissa pyritään toteuttamaan ne toimenpiteet, jotka jäivät Länsi 2012 hankkeen Turun pilotin ensimmäisessä vaiheessa toteuttamatta. 10 (10)