Huon. Huoneiden Pinta-ala Osakkeiden Osakkeiden Käyttölkm m2 nrot lkm tarkoitus A-talo K. Kerros. A1 3h + k+parv 52, Asunto

Transkriptio

1 Asunto Oy Vantaan Kolmikko Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Vantaan Kolmikko 2 Yhtiön kotipaikka on Vantaa 3 Yhtiön toimialana on vuokrasopimuksen nojalla hallita Vantaan kaupungissa, kaupunginosassa 12, korttelissa 202 sijaitsevia tontteja nro 9, 10 ja 11 (kiinteistötunnus , ja ) sekä omistaa ja hallita tontille rakennettavia rakennuksia. 4 Osakepääoma Yhtiön osakepääoma on kaksituhattaviisisataa euroa (2500,00) euroa jaettuna kahdellakymmenelläyhdellätuhannellaneljälläsadallakahdeksallakymmenelläyhdeksällä (21 489) osakkeella. 5 Huoneistojen hallinta Yhtiön jokainen osake yksin tai yhdessä toisten osakkeiden kanssa tuottaa oikeuden hallita yhtiöjärjestyksessä määrättyä yhtiön rakennuksessa olevaa huoneistoa tai muuta osaa yhtiön rakennuksesta tai hallinnassa olevasta kiinteistöstä. Huoneistojen käyttötarkoitus on asunto, ellei huoneistoselitelmässä toisin määrätä. Osakkeet tuottavat oikeuden hallita tiloja yhtiön omistamassa rakennuksessa seuraavasti: Huon. Huoneiden Pinta-ala Osakkeiden Osakkeiden Käyttölkm m2 nrot lkm tarkoitus A-talo K. Kerros A1 3h + k+parv 52, Asunto 1. Kerros A2 2h + k+parv Asunto A3 3h + k+parv 52, Asunto A4 1h + k+ranskal.parv Asunto A5 1h + k+ranskal.parv Asunto A6 1h + k+ranskal.parv Asunto A7 3h + k+parv 52, Asunto A8 3h + k+parv Asunto 2. Kerros A9 2h + k+parv Asunto A10 3h + k+parv 52, Asunto A11 1h + k+ranskal.parv Asunto A12 1h + k+ranskal.parv Asunto A13 1h + k+ranskal.parv Asunto A14 3h + k+parv 52, Asunto A15 3h + k+parv Asunto 3. Kerros A16 2h + k+parv Asunto A17 3h + k+parv 52, Asunto A18 1h + k+ranskal.parv Asunto A19 1h + k+ranskal.parv Asunto A20 1h + k+ranskal.parv Asunto A21 3h + k+parv 52, Asunto A22 3h + k+parv Asunto

2 4. Kerros A23 2h + k+parv Asunto A24 3h + k+parv 52, Asunto A25 1h + k+ranskal.parv Asunto A26 1h + k+ranskal.parv Asunto A27 1h + k+ranskal.parv Asunto A28 3h + k+parv 52, Asunto A29 3h + k+parv Asunto 5. Kerros A30 2h + k+parv Asunto A31 3h + k+parv 52, Asunto A32 1h + k+ranskal.parv Asunto A33 1h + k+ranskal.parv Asunto A34 1h + k+ranskal.parv Asunto A35 3h + k+parv 52, Asunto A36 3h + k+parv Asunto B-talo K. Kerros B37 3h + k+parv 52, Asunto 1. Kerros B38 2h + k+parv Asunto B39 3h + k+parv Asunto B40 1h + k+ranskal.parv Asunto B41 1h + k+ranskal.parv Asunto B42 1h + k+ranskal.parv Asunto B43 3h + k+parv 52, Asunto B44 3h + k+parv Asunto 2. Kerros B45 2h + k+parv Asunto B46 3h + k+parv 52, Asunto B47 1h + k+ranskal.parv Asunto B48 1h + k+ranskal.parv Asunto B49 1h + k+ranskal.parv Asunto B50 3h + k+parv 52, Asunto B51 3h + k+parv Asunto 3. Kerros B52 2h + k+parv Asunto B53 3h + k+parv 52, Asunto B54 1h + k+ranskal.parv Asunto B55 1h + k+ranskal.parv Asunto B56 1h + k+ranskal.parv Asunto B57 3h + k+parv 52, Asunto B58 3h + k+parv Asunto 4. Kerros B59 2h + k+parv Asunto B60 3h + k+parv 52, Asunto B61 1h + k+ranskal.parv Asunto B62 1h + k+ranskal.parv Asunto B63 1h + k+ranskal.parv Asunto B64 3h + k+parv 52, Asunto B65 3h + k+parv Asunto 5. Kerros B66 2h + k+parv Asunto B67 3h + k+parv 52, Asunto

3 B68 1h + k+ranskal.parv Asunto B69 1h + k+ranskal.parv Asunto B70 1h + k+ranskal.parv Asunto B71 3h + k+parv 52, Asunto B72 3h + k+parv Asunto C-talo K. Kerros C73 3h + k+parv 52, Asunto 1. Kerros C74 2h + k+parv Asunto C75 3h + k+parv 52, Asunto C76 1h + k+ranskal.parv Asunto C77 1h + k+ranskal.parv Asunto C78 1h + k+ranskal.parv Asunto C79 3h + k+parv 52, Asunto C80 3h + k+parv Asunto 2. Kerros C81 2h + k+parv Asunto C82 3h + k+parv 52, Asunto C83 1h + k+ranskal.parv Asunto C84 1h + k+ranskal.parv Asunto C85 1h + k+ranskal.parv Asunto C86 3h + k+parv 52, Asunto C87 3h + k+parv Asunto 3. Kerros C88 2h + k+parv Asunto C89 3h + k+parv 52, Asunto C90 1h + k+ranskal.parv Asunto C91 1h + k+ranskal.parv Asunto C92 1h + k+ranskal.parv Asunto C93 3h + k+parv 52, Asunto C94 3h + k+parv Asunto 4. Kerros C95 2h + k+parv Asunto C96 3h + k+parv 52, Asunto C97 1h + k+ranskal.parv Asunto C98 1h + k+ranskal.parv Asunto C99 1h + k+ranskal.parv Asunto C100 3h + k+parv 52, Asunto C101 3h + k+parv Asunto 5. Kerros C102 2h + k+parv Asunto C103 3h + k+parv 52, Asunto C104 1h + k+ranskal.parv Asunto C105 1h + k+ranskal.parv Asunto C106 1h + k+ranskal.parv Asunto C107 3h + k+parv 52, Asunto C108 3h + k+parv Asunto Autopaikat: AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka

4 AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP15 Vuokrapaikka Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP47 Vuokrapaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP58 Vuokrapaikka

5 AP59 Vuokrapaikka AP60 Vuokrapaikka AP61 Vuokrapaikka AP62 Vuokrapaikka AP63 Vuokrapaikka AP64 Vuokrapaikka AP65 Vuokrapaikka AP66 Vuokrapaikka AP67 Vuokrapaikka AP68 Vuokrapaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP Autopaikka AP81 Vuokrapaikka AP82 Vieraspaikka 4h AP83 Vieraspaikka 4h AP84 Vieraspaikka 4h AP85 Vieraspaikka 4h AP86 Vieraspaikka 4h AP87 Vieraspaikka 4h AP88 Vieraspaikka 4h AP89 Vieraspaikka 4h AP90 Vieraspaikka 4h AP91 Vuokrapaikka AP92 Vuokrapaikka AP93 Vuokrapaikka AP94 Vuokrapaikka AP95 Vuokrapaikka AP96 Vuokrapaikka Huoneistojen osakaskohtaiseen välittömään hallintaan kuuluu lisäksi yksi huoneistokohtainen irtainvarasto. Yhtiön välittömään hallintaan jäävät jokaisessa talossa A, B, ja C lämmönjakohuone (7,0 m 2 ), ulkoiluvälinevarasto (48,5 m 2 ja 31,0 m 2 ), sähköpääkeskus (3,5 m 2 ), kerhotila (16, 0 m 2 ) sekä saunatilat (15,5 m 2 ), IVja konehuone (36,5 m 2 ) ja piha-alueella B-talon takana sijaitseva leikki- ja yhteispiha-alue, parkkipaikan ja B-talon välissä olevat syväkeräyssäiliöt sekä piha-autopaikat AP15, AP45, AP58-AP68, AP81 ja AP91- AP96. Yhtiön hallitus päättää piha-autopaikkojen varaus perusteista. AP82-AP90 jäävät myös taloyhtiön hallintaan 4h vieraspaikoiksi. Lisäksi yhtiön välittömään hallintaan jäävät. 6 Yhtiövastike Yhtiökokous määrää yhtiölle suoritettavan vastikkeen suuruuden, joka jakautuu pääomavastikkeeseen, tontinvuokravastikkeeseen ja hoitovastikkeeseen. Kaikki muut kustannukset kuin ne, jotka jäljempänä on määrätty perittäväksi muilla vastikkeilla tai maksuilla, peitetään hoitovastikkeella.

6 Hoitovastikkeen ja rakentamisvaiheen jälkeen nostettavien lainojen pääomavastikkeen perusteena ovat 5 :ssä mainitut huoneistojen pinta-alat. Autopaikkaosakkeiden osalta ei suoriteta pääomavastiketta. Rakentamislainan pääomavastikkeen perusteena ovat huoneistokohtaiset osakkeet. Rakentamislaina ei kohdistu autopaikkaosakkeisiin. Yhtiökokous päättää vuosittain vastikkeiden suuruudet. Autopaikkojen hoitovastikkeen perusteena käytetään asuinhuoneistojen yhdelle neliömetrille määrättyä hoitovastiketta, kerrottuna kertoimella kuusi (6). Pääomavastike Pääomavastiketta suoritetaan osakkeista nrot rasittavasta rakennusaikaisesta taloyhtiölainasta käyttäen perusteena edellä 4 :ssä mainittuja osakelukumääriä. Pääomavastikkeella katetaan ne yhtiön menot, jotka aiheutuvat rakennusaikaisista ja muista sellaisista pitkäaikaisista lainoista, jotka on otettu laajuudeltaan ja kustannuksiltaan rakentamiseen verrattavissa olevaa korjausta ja perusparantamista varten. Osakkeenomistajat ovat oikeutettuja maksamaan yhtiölle huoneistojen osakelukumäärän mukaan laskettavan, pääomavastikkeeseen sisältyvän osuutensa yhtiön em. pitkäaikaisista lainoista. Lainaosuuden suorituksen tulee tapahtua hallituksen määräämänä aikana. Hallitus voi määrätä myös kerralla vastaanotettavan lainaosuuden suorituserän suuruuden. Osakkeenomistajalta vastaanotettu lainaosuussuoritus on yhtiön viipymättä käytettävä yhtiön lainojen lyhentämiseen sen mukaan kuin maksettaessa on tarkoitettu. Lainaosuusmaksut on määrättävä siten, että osuussuorituksina kertyvillä varoilla voidaan maksaa lainosuutta vastaavan lyhennyksen lisäksi myös siitä menevä korko ja mahdolliset muut kulut laskettuina siihen päivään saakka, jolloin yhtiö osuussuorituksilla lyhentää vastaavia lainojaan. Jos yhtiö lainoja osuussuorituksella lyhentäessään joutuu maksamaan enemmän kuin osakkeenomistaja on lainaosuutena ja muina maksuina suorittanut, on osakkeenomistajan korvattava yhtiölle tästä aiheutunut rahoitusvajaus. Lainaosuutensa kokonaan maksaneelta osakkeenomistajalta ei peritä pääomavastiketta. Milloin osakkeenomistaja on maksanut lainaosuudestaan vain osan, määrätään hänen osaltaan pääomavastike siten, että sillä kyetään kattamaan osakkeenomistajan omistamia osakkeita rasittavan vielä maksamatta olevan lainaosuuden yhtiölle aiheuttamat menot. Rahoitusvastikkeet on yhtiössä tuloutettava siltä osin, kun tuloutus ei tarkoituksenmukaisten veropoistojen tultua hyödynnetyiksi johda yhtiölle verotettavan tulon muodostumiseen. Tätä määräystä ei sovelleta osakkeenomistajien mahdollisesti maksamiin lainaosuussuorituksiin. Yhtiökokous päättää lainaosuussuoritusten tulouttamisesta tai rahastoimisesta. Tontinvuokravastike Tontinvuokravastike käsittää 2 :ssä tarkoitetun tontin vuokraamisesta aiheutuvat kulut. Autopaikkaosakkeita nrot ei koske tontinvuokravastike eikä niiden osalta makseta tontinvuokravastiketta. Osakkeenomistaja, joka on jäljempänä 7 :n mukaisesti maksanut osuutensa tontin lunastushinnasta, on vapaa tontinvuokravastikkeen maksamisesta. Tontinvuokravastike lasketaan käyttäen edellä 5 :ssä mainittuja pinta-aloja ja se on määrättävä yhtä suureksi kultakin neliömetriltä. Muut korvaukset Asuntohuoneistoissa kulutetusta vedestä, jätevedestä ja veden lämmittämisestä aiheutuvista kuluista suoritetaan eri korvaus, jonka suuruuden määrää yhtiön hallitus huoneistokohtaisen mittauksen perusteella. Hallitus voi määrätä ennakkona perittävän korvauksen kulutetusta vedestä huoneistossa asuvien henkilöiden lukumäärän suhteessa. Vastikkeiden ja em. korvauksen maksutavan ja -ajan määrää hallitus.

7 7 Tontin osan lunastus Yhtiö voi edellä 3 :ssä mainittua tonttia koskevan vuokrasopimuksen mukaisesti ostaa ja omistaa vuokra alueena olevasta tontista määräosia. Yhtiö on allekirjoittanut kiinteistökaupan esisopimuksen koskien yhtiön vuokraamaa tonttia. Kunkin asuinhuoneiston osakkeenomistajalla on oikeus maksaa huoneistokohtainen osuus 3 :ssä tarkoitetun tontin lunastushinnasta yhtiölle, jonka tulee tämän jälkeen seuraavana vuokrasopimuksen mukaisena mahdollisena ajankohtana hankkia vastaava määräosa tontista. Osakkeilla nrot ei ole oikeutta tontin lunastukseen. Yhtiökokouskutsussa on tiedusteltava kaikilta yhtiössä asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajilta, haluavatko nämä maksaa kokonaan huoneistokohtaisen osuutensa tontin lunastushinnasta, jolloin yhtiö tekee vastaavan lunastuksen yhtiön hallinnassa olevasta tontista vuokrasopimuksen mukaisesti. Huoneistokohtainen osuus tontin lunastushinnasta määrätään käyttäen perusteena edellä 5 :ssä mainittuja kunkin huoneiston pinta-alan suhdetta kaikkien huoneistojen kokonaispinta-alaan. Lunastusosuus on lisäksi määriteltävä siten, että suorituksesta kertyneillä varoilla voidaan maksaa varainsiirtovero, julkisen kaupanvahvistajan kustannukset ja kaupasta aiheutuvat mahdolliset muut kulut laskettuna siihen päivään saakka, jolloin yhtiö tekee suoritusta vastaavan määräosan kaupan tontista. Jos yhtiö huoneistokohtaista määräosaa lunastaessaan joutuu maksamaan enemmän, kuin osakkeenomistaja on huoneistokohtaisena kauppahintaosuutenaan yhtiölle suorittanut, on osakkeenomistajan korvattava yhtiölle tästä aiheutuva rahoitusvajaus ja vastaavasti, mikäli yhtiö joutuu maksamaan vähemmän kuin osakkeenomistaja on huoneistokohtaisena kauppahintaosuutenaan yhtiölle suorittanut, palauttaa yhtiö liikaa maksetun osuuden. Osakkeenomistajan on vastattava lunastuksesta tehtyyn tiedusteluun kirjallisesti yhtiökokoukseen mennessä tai suullisesti yhtiökokouksessa ja samalla kirjallisesti sitouduttava maksamaan huoneistokohtaisen osuutensa lunastuksesta aiheutuvista kaikenlaatuisista kustannuksista yhtiökokouksen päättämässä ajassa. 8 Tontin loppuosan lunastus Yhtiöllä on tonttia koskevan maanvuokrasopimuksen mukaisesti oikeus ostaa tontti vuokrakauden aikana tai sen päättyessä. Yhtiökokous voi päättää vuokratontin lunastamisesta kokonaisuudessaan yhtiön omistukseen ja lainan ottamisesta lunastamista varten. Yhtiökokouksen päättäessä lunastaa tontti kokonaisuudessaan tai sen ostamatta oleva määräosa itselleen ottamalla tätä varten lainaa, rahoittamalla kauppa muutoin tai suorittamalla kauppahinta yhtiön omistamista varoista, on kaupan rahoittamiseksi otetusta lainasta, muusta rahoituksesta tai yhtiön omista varoista rahoitettavasta kaupasta yhtiölle aiheutuvat kustannukset katettava rahoitusvastikkeella, jota kerätään niiltä osakkeenomistajilta, jotka eivät ole suorittaneet huoneistokohtaista lunastusosuuttaan. Muilta osin rahoitusvastike määrätään kuten edellä 6 :ssä on määrätty. 9 Arvonlisäverovastike: Asunto-osakeyhtiön hakeutuessa arvonlisäverovelvolliseksi tai osakkeenomistaja, jonka hallitseman huoneiston osalta yhtiö on hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi, on velvollinen maksamaan arvonlisäverovastiketta. Arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuminen edellyttää kunkin huoneiston osalta sen hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajan nimenomaisen suostumuksen. Yhtiökokous määrää kuhunkin vastikkeeseen liittyvän arvonlisäverovastikkeen suuruuden käyttäen perusteena yhtiöjärjestyksen mukaisia vastikeperusteita seuraavasti: Arvonlisäverovastikkeella katetaan yhtiölle arvonlisäverovelvolliseksi hakeutumisesta aiheutuneet ylimääräiset kustannukset kuten tilitettävä vero ja sen laskentakustannukset.

8 Yhtiössä peritään kutakin vastiketta vastaava oma arvonlisäverovastike. Arvonlisäverovastiketta määrättäessä otetaan huomioon vähennyksenä yhtiön arvioiduista arvonlisäverollisista ostoista verolliseksi haettujen huoneistojen vastikeperusteiden mukainen osuus, jonka yhtiö hakeutumisensa jälkeen voi vähentää omassa arvonlisäverotilityksessään. Jos osakkeenomistajan osuus investoinnista peritään lainaosuutena tai rahoitusosuutena, ei investoinnin osalta vähennettävää veroa kuitenkaan oteta huomioon vastikkeita määrättäessä. Vähennysoikeus otetaan tässä tilanteessa huomioon määrättäessä kunkin verolliseksi haettua huoneistoa hallitsevan osakkaan lainaosuutta tai rahastosuoritusosuutta. Verolliseksi haettua huoneistoa hallitseva osakas on velvollinen maksamaan vain niitä arvonlisäverovastikkeita, jotka liittyvät hänen muutoin maksamiinsa vastikkeisiin. Arvioon perustuva laskelma tarkistetaan vuosittain jälkilaskennalla ja yli- tai alijäämä otetaan huomioon seuraavan vuoden arvonlisäverovastiketta määrättäessä. Arvonlisäverovastikkeen maksuajan ja -tavan päättää yhtiön hallitus. 10 Yhtiön osakashallinnassa oleviin tiloihin kohdistuva rakentamis- ja/tai peruskorjausvaiheen arvonlisäveron määrä kirjataan yhtiön arvonlisäverorahastoon (alv-rahasto), joka on vapaan pääoman rahasto. Jos maksettavaksi tulevat arvonlisäverot osoittautuvat alv-rahastoon kirjattua määrää pienemmiksi, todelliset arvonlisäverosuoritukset ylittävä alv-rahaston määrä on siirrettävä rakennusrahastoon viimeistään sillä tilikaudella, jonka kuluessa ao. rakentamis- ja/tai peruskorjausvaihe päättyy. Jos yhtiö saa arvonlisäveron palautusta sillä perusteella, että yhtiön tiloja on otettu arvonlisäverolliseen käyttöön, jaetaan palautus osakkeenomistajalle, jonka hallitsemiin tiloihin palautus perustuu. Palautus maksetaan yhdessä erässä ja täysimääräisenä, jollei laista tai yhtiöjärjestyksen muista määräyksistä muuta seuraa. Jos arvonlisäveron täysimääräinen palautus yhdessä erässä ei ole mainittujen rajoituksien vuoksi mahdollista, palautuksen loppuosa tulee maksaa niin pian kuin mahdollista. Palautukselle ei kuitenkaan miltään osin ole maksettava viivästys- tai muuta korkoa, jollei yhtiökokous toisin päätä. Rakennus- ja/tai peruskorjauskustannuksiin kohdistuvan arvonlisäveron palautuksilla oikaistaan rakennuksen hankintamenoa ja arvonalennus katetaan alv-rahastosta. Arvonlisäverovelvollisen huoneiston osakkeenomistajan tulee antaa yhtiölle kirjallinen sitoumus huoneiston käyttämisestä arvonlisäverollisessa käytössä ja sitoutua ilmoittamaan käyttötarkoituksen muutoksesta välittömästi yhtiölle. Mikäli arvonlisäverollisen huoneiston osakkeenomistaja luovuttaa osakkeet, eikä luovutuksen saaja harjoita arvonlisäverovelvollista toimintaa tai sillä muutoin ei ole vähennysoikeutta arvonlisäverolain säännösten mukaan, tulee myyjän palauttaa osakeyhtiölle tehty arvonlisäverovähennys sen suuruisena kuin osakeyhtiö tulee arvonlisäverolain mukaan palautus- tai tarkistusvelvolliseksi. Tämä velvollisuus on myös sellaisen huoneiston osakkeiden kulloisellakin omistajalla, jonka hallitseman huoneiston osalta yhtiölle syntyy arvonlisäverotarkistus- tai palautusvelvollisuus. Jos yhtiö joutuu palauttamaan tai tarkistamaan jo tekemiään vähennyksiä, lasketaan tästä aiheutuneet kustannukset palautuksen aiheuttaneen huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajan arvonlisäverovastikkeeseen. Mikäli huoneiston osalta arvonlisäverovelvollisuus lakkaa, on huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistaja velvollinen suorittamaan mahdollisen laskennallisen alijäämän myöhemmin tehtävän jälkilaskelman perusteella.

9 Kun yhtiö maksaa osakkeenomistajalle huoneistoon kohdistuvan rakentamis- tai peruskorjausvaiheen arvonlisäveropalautuksen, on osakkeenomistajan luovutettava yhtiölle sen mahdollisesta takaisinsuorittamisesta pankki- tai vakuutuslaitoksen antama vakuus. Vakuuden määrän on aina vastattava 1,2-kertaisesti yhtiölle arvonlisäverolain mukaan syntyvän mahdollisen palautusvastuun määrää. Rahastoon kirjattuja varoja ei saa käyttää muuhun kuin tässä määräyksessä osoitettuun tarkoitukseen. 11 Yhtiökokouksen päätöksellä voidaan yhtiölle perustaa alv-rahaston lisäksi myös rakennus-, arvonkorotus-, lainanlyhennys-, yms. vapaan pääoman rahastoja. 12 Yhtiöllä on hallitus, johon varsinainen yhtiökokous valitsee 1-5 varsinaista jäsentä. Mikäli hallituksen varsinaisia jäseniä valitaan alle kolme, on hallitukselle valittava vähintään yksi varajäsen. Hallituksen toimikausi päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. 13 Yhtiöllä voi olla isännöitsijä, jonka valitsee hallitus. 14 Yhtiön toiminimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja ja isännöitsijä kumpikin erikseen tai hallituksen siihen oikeuttamat henkilöt. 15 Yhtiössä on yksi (1) varsinainen ja yksi (1) varatilintarkastaja. Mikäli varsinaiseksi tilintarkastajaksi on valittu tilintarkastusyhteisö, varatilintarkastajaa ei tarvitse valita. Tilintarkastajan toimikausi käsittää valinnan tapahtuessa kulumassa olevan tilikauden ja hänen tehtävänsä päättyy vaalien jälkeisen ensimmäisen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. 16 Yhtiön tilikausi on Kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava osakkeenomistajille aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään kahta viikkoa ennen kokousta heidän yhtiön osakeluetteloon merkityillä osoitteillaan. Sellaiselle osakkeenomistajalle, joka on ilmoittanut yhtiölle sähköpostiosoitteensa tai muun tietoliikenneyhteyden kutsun toimittamista varten, voidaan kutsu lähettää osakkeenomistajan ilmoittamaan ko. osoitteeseen. 18 Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain hallituksen määräämänä päivänä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. esitettävä: 1) tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus; 2) hallituksen kirjallinen selvitys tarpeesta sellaiseen yhtiön rakennusten ja kiinteistöjen kunnossapitoon yhtiökokousta seuraavan viiden vuoden aikana, joka vaikuttaa olennaisesti osakehuoneiston käyttämiseen, yhtiövastikkeeseen tai muihin osakehuoneiston käytöstä aiheutuviin kustannuksiin; sekä 3) hallituksen kirjallinen selvitys yhtiössä suoritetuista huomattavista kunnossapito- ja muutostöistä ja niiden tekoajankohdat. päätettävä: 4) tilinpäätöksen vahvistamisesta; 5) taseen osoittaman voiton käyttämisestä; 6) vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja isännöitsijälle; 7) talousarviosta ja yhtiövastikkeen määrästä 8) hallituksen jäsenten sekä tilintarkastajan palkkiosta 9) hallituksen jäsenten lukumäärästä 10) vuokra-alueen lunastamisesta Valittava:

10 11) hallituksen jäsenet ja varajäsenet 12) tilintarkastajat Päätös vuokra-alueen lunastamisesta on tehtävä jos yksikin osakas on kirjallisesti sitoutunut maksamaan lunastuksesta huoneistolle 7 :n mukaisesti aiheutuvat kustannukset. Päätöksessä vahvistetaan osakkeille lunastuksesta aiheutuvat maksuosuudet, jotka osakkeenostaja on velvollinen maksamaan sekä samalla päätettävä mihin ajankohtaan mennessä maksun on tapahduttava. 19 Isännöitsijäntodistus Yhtiön huoneistoista kirjoitettaviin isännöitsijäntodistuksiin on lisättävä maininta siitä, onko kyseinen huoneisto vielä vastuussa tontinvuokravastikkeen maksamisesta vai onko huoneisto vapautunut siitä maksamalla 3 :n mukaisen tonttiosuuden lunastushinnan yhtiölle.