Poistot ja arvonalentumiset ,6 Tilikauden tulos ,8

Transkriptio

1 /sivu 37 YLEISHALLINTO KONSERNIHALLINTO TP 2010 TA 2011 TA-muutos TA-yht. TP 2011 Tot-% Toimintatuotot ,5 Toimintakulut ,5 Toimintakate ,1 Poistot ja arvonalentumiset ,6 Tilikauden tulos ,8 Sisäiset tuotot ,0 Sisäiset kulut ,1 Tulos sis. erien jälkeen ,7 PALVELUSUUNNITELMAN KUVAUS Kunnanvaltuuston ja -hallituksen rooli on ohjata Lempäälä-strategian mukaisten teemojen toteutusta toimialoilla. Lisäksi kunnan kokonaistaloutta tulee ohjata tasapainoon, jotta kunnan kehittämisen edellytykset säilyvät. Kunnanjohtaja vastaa kuntakonsernin operatiivisesta johtamisesta kunnan osalta kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen määrittelemien linjausten pohjalta. Konsernihallinnon vastuualueelle on lisäksi sisällytetty kunnanjohtajan, kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja tarkastuslautakunnan toimintamenot, seutukuntayhtymän ja muiden yhteistyö- / edunvalvontaorganisaatioiden maksuosuudet, suhdetoiminnan ja kansainvälisen toiminnan menot. Lisäksi konsernihallinto vastaa kunnan laskentatoimesta, rahoituksesta, tiedottamisesta ja arkistoinnista, henkilöstöhallinnosta, tietohallinnosta, perustietotekniikan tukipalveluista ja toimeksiantosopimukseen perustuen myös edunvalvontapalveluista. Asuntopoliittisina toimenpiteinä ohjataan valtion lainoitusta, tukea ja avustuksia asuntoja rakentaville, hankkiville ja niitä korjaaville. Tavoite Mittari Välitavoite /tavoitetaso 1. Kuntastrategian uudistus ja täytäntöönpanon ohjaus toimialoilla Kuntastrategian tunnettavuus toimialoilla Strategian toteutuksessa painotetaan määriteltyjä kriittisiä menestystekijöitä. Talouden tervehdyttämistä jatketaan investointien omarahoitusprosentin nostamiseksi vuosina vähintään 70 %:iin. 2. Tasapainoinen kuntatalous (K) 3. Seutuyhteistyö (K) Vuosikate, menokasvun ja tulopohjan tasapaino, nettoinvestointien omarahoitusaste sekä velkamäärä / asukas. Konkreettiset, esiin nostetut hyödyt Kokonaistalous kääntyy ylijäämäiseksi eikä velkarasitus muodostu kunnalle kohtuuttomaksi. Toimialoittaisissa seutuyhteistyön hankkeissa Lempäälä määrittelee tavoittelemansa hyödyt.

2 4. Hallintopalveluprosessien tehokkuus (K) Talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien käyttö ja käytettävyys Kokoustoiminnot /sivu 38 Nykyisiä seudullisia talousja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiä yhdenmukaistetaan ns. Kuntamalliprojektilla vuosina Toimielinten lukumäärään, henkilölukuun ja kokousten määrään liittyvät tehostamistoimet taloussuunnitelmakaudella 5. Seudullisen tietohallintoyhteistyön hyödyntäminen 6. Henkilöstön työhyvinvointi ja työyhteisöjen toimivuus (K) Kuntakonsernin yhteistyö Sisäisen valvonnan selonteko Seudullisen hankintatoimisto KuHa:n toiminnan kehittäminen ja yhtiöittäminen alkuvuodesta 2011 Käyttöönottoaikataulujen pitävyys ja jatkuvan palvelun seuranta Tiedottaminen Selvitys kunnan ja sen merkittävimpien tytäryhtiöiden taloushallintotehtävien yhdistämismahdollisuuksista. Sisäisen valvonnan toteuttaminen ja monipuolistaminen. Toiminta yhtiöitetään alkuvuodesta 2011 ja yhtiön toimintaa kehitetään omistajakuntien asettamien tavoitteiden pohjalta Perustietotekniikka- / ja järjestelmätukipalvelut sekä puhe- ja datayhteyspalvelut hyötyineen saadaan hallitusti käyttöön vuonna 2011 Henkilöstöoppaan, Lempin ja perehdyttämiskäytäntöjen kehittäminen Työhyvinvointiohjelma Varhaisen puuttumisen mallin seuranta: etsitään hyviä toimintamalleja, koulutetaan ja tiedotetaan, tarkkaillaan vaikutusta sairastavuustilastoon. Nykyinen TYKY-toiminta korvataan pääosin liikunta- /kulttuuriseteleillä, joita markkinoidaan henkilöstölle aktiivisesti Työilmapiirimittaukset Syksyllä 2010 toteutettavan työilmapiirimittauksen purkaminen keväällä Yksiköissä sovitaan toimenpiteistä ja seurannasta.

3 /sivu 39 Tasa-arvosuunnitelma Jatketaan TKK:n hallinnoimassa TAPAS -projektissa Lempäälän kunnan palkkaus-järjestelmän kehittämistä. Projektissa ovat mukana terveyskeskus, vanhustyö sekä toimisto-, siivous- ja ruokapalvelut. VASTAUKSET TAVOITTEISIIN 1. Taloussuunnitelman valmistelu ohjeistettiin siten, että asetettavien toiminnallisten tavoitteiden tulee entistä tiiviimmin perustua uuteen kuntastrategiaan ja toisaalta kokonaistalouden kasvuraamiin. Lisäksi kaikkien toimialojen ja konserniyhtiöiden tuli sisällyttää tavoitteisiinsa myös ennalta ehkäiseviä, terveyttä ja kestävää kehitystä edistäviä tavoitteita. Peruspalvelujen toteutuksen ja maankäytön suunnittelun yhteistyötä on lisätty mm. kunnan johtoryhmävalmistelussa ja palvelusuunnittelutyöryhmän työskentelyllä. 2. Vaikka tilikauden tulos olikin ennakoitua parempi, vuonna 2011 investointien omarahoituksessa ei vielä saavutettu tavoiteltua vähintään 70 % tasoa. Lisävelkaantuminen onnistuttiin kuitenkin pysäyttämään. 3. Vuonna 2011 käynnistyi Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toiminnan kokonaisarviointi ja johtopäätökset asiassa tehdään vuoden 2012 kuluessa. Seutuyhteistyön tahtotila, laajuus ja organisointi liittyvät myös kuntarakenneuudistuksesta annettavien lausuntojen valmisteluun keväällä Kuntamalli projektitoteutus on päättynyt ja kaikki päivitetyt sovellukset ovat tuotantokäytössä. Seudullisten järjestelmien käytettävyyttä on pyritty parantamaan reklamoimalla todetuista palvelukatkoksista ja tietojärjestelmien toiminnallisista puutteista. Vuoden 2012 talousarvion hyväksyttiin luottamushenkilöorganisaatiota ja toimintasääntöjä koskeva uudistamistavoite siten, että asia käsitellään mennessä. Vuoden 2011 toimielinten kokousaikataulu on pyrittiin suunnittelemaan siten, että se sopi yhteen etenkin taloussuunnitelma- ja kuntastrategiavalmistelun sekä osavuosiraportoinnin kanssa. Kunnanhallitus kokoontui 30 ja kunnanvaltuusto 7 kertaa. Lisäksi järjestettiin myös erillisiä valtuustoseminaareja ja keskustelutilaisuuksia. Kuntakonsernin taloushallintotehtävien selvitystä ei ole jatkettu. Sisäisen valvonnan raportti vuodelta 2011 hyväksyttiin kunnanhallituksessa samassa kokouksessa vuoden 2011 tilinpäätöksen kanssa. 5. Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven omistama hankintaosakeyhtiö Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy aloitti toimintansa Yhtiön perustamisasiakirjat ja liiketoimintasuunnitelma käsiteltiin kuntien valtuustoissa tammikuussa Tampereen kaupunkiseudun kuntien perustietotekniikka- ja järjestelmätukipalvelut ovat siirtyneet Fujitsu Services Oy:n hoidettaviksi sekä puhe- ja datapalvelut TeliaSonera Finland Oy:n hoidettaviksi. Hankintakilpailutusten mukaiset seudulliset toteutusprojektit ylittivät aikataulunsa ja mm. palomuuripalvelujen osalta kilpailutettu kokonaisuus on niin laaja, että lopullista toteutusaikataulua on ollut perusteltua vaiheistaa ja myöhentää. Projektitoteutukseen ja ns. jatkuvan palveluun on liittynyt useita viivästyksiä ja reklamaatioita, joiden johdosta kunnat ovat neuvotelleet palvelutoimittajien kanssa myös uusista, parempaan lopputulokseen tähtäävistä yhteistyökäytännöistä.

4 /sivu Henkilöstön työhyvinvointi ja työyhteisöjen toimivuus Tiedottaminen Henkilöstöoppaan uusi versio hyväksyttiin kunnanhallituksessa Samassa yhteydessä käsiteltiin henkilöstöopasta täydentävä KVTES palkkausjärjestelmäkäsikirja. Lempin henkilöstöasiat osion sisältöä on kehitetty erityisesti uuden henkilöstöoppaan avulla. Tiedon hakemista on pyritty helpottamaan jakamalla oppaan sisältöjä useamman eri otsikon alle teemoittain. Lisäksi Lempin etusivulla on pysyvästi esillä ajankohtainen henkilöstöuutinen ohjaamassa etsimään lisää tietoa. Henkilöstöoppaan sisältöjen helppo saatavuus tukee henkilöstön perehdyttämiskäytäntöjen kehittämistä. Koko kunnan yhteistä perehdyttämissuunnitelmaa kehitettiin vuoden 2011 aikana, mutta käyttöönotto tapahtuu vasta vuoden 2012 puolella. Työhyvinvointiohjelma Varhaisen puuttumisen mallin käytäntöjen tehostamiseksi päätti henkilöstöhallinto loppuvuodesta 2011 ottaa käyttöön Populuksen poissaolohälyttimen. Varhaisen puuttumisen mallin mukaisten sairauspoissaolojen täytyttyä lähettää Populus automaattisesti sekä työntekijän että esimiehen sähköpostiin muistutus siitä, että mallin mukainen keskustelu on käytävä mahdollisimman nopeasti. Vaikutuksia sairastavuustilastoon pystytään näkemään vasta vuoden 2012 kuluessa. Varhaisen puuttumisen mallin mukaisten jatkotoimenpiteiden tehostamiseksi on perustettu kunnan sisäisiä siirtoja koordinoiva työryhmä. Työryhmän tavoitteena on madaltaa sisäisten siirtojen kynnystä ja parantaa toimialojen välistä yhteistyötä. Vuonna 2011 keskitettiin henkilöstön TYKY-toiminnan resursseja kulttuuri- ja liikuntaseteleiden hankkimiseen. Setelit ovat saaneet paljon hyvää palautetta. Työilmapiirimittaukset Syksyllä 2010 toteutetun työilmapiirimittauksen tuloksia purettiin yksiköissä kevään 2011 aikana. Henkilöstöhallinto keräsi yksiköiltä raportit sovituista toimenpiteistä ja seurannasta, joka ulottuu sovittujen toimenpiteiden osalta vuoden 2012 puolelle. Tasa-arvosuunnitelma Lempäälän kunta osallistui vuosina TKK:n (nyk. Aalto yliopisto) hallinnoimaan Tasaarvoa palkkaukseen projektiin (TAPAS). Projekti päättyi joulukuussa 2011 ja sen lopputuloksena syntyi työnantajan ja henkilöstön yhdessä valmistelema KVTES palkkausjärjestelmäkäsikirja. KESKEISET MÄÄRÄRAHA- JA TAVOITEPOIKKEAMAT SEKÄ NIIDEN SYYT Kansainvälisen toiminnan kustannuspaikalla North-South -projektin kulut (noin ) ylittivät selvästi budjetoidun ( ). Ylitys johtuu siitä, että projektikunnilla, Lempäälällä ja Kangasalla on lähtötilanteessa sama määrä rahaa käytettävissään. Vuonna 2011 Lempäälä / Ondangwa käyttivät ja Kangasala / Keetmanshoop Projektirahoitus on tasattu vuoden lopussa Kangasalaa laskuttamalla niin, että lopputulos nettona on 0. Hankkeen budjetointia hankaloittaa myös se, että ohjelmakausi ei ole yhtenevä kalenterivuoden kanssa. Osavuosikatsauksessa vahvistettiin lisämääräraha kulttuuri- ja liikuntaseteleiden hankintaan kunnan henkilöstölle. Seteleitä käytettiin sekä vakituisen henkilöstön palkitsemiseen (kunnanhallitus ) että omavastuullisina TYKY-toimintaan.

5 /sivu 41 YLEISHALLINTO ELINKEINOT TP 2010 TA 2011 TA-muutos TA-yht. TP 2011 Tot-% Toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,0 Toimintakate ,8 Poistot ja arvonalentumiset ,9 Tilikauden tulos ,1 Sisäiset tuotot ,0 Sisäiset kulut ,0 Tulos sis. erien jälkeen ,5 PALVELUSUUNNITELMAN KUVAUS Elinkeinostrategian mukaan elinkeinopolitiikan strateginen päälinjaus on - Lempäälän elinkeinopolitiikan tehtävänä on mahdollistaa lempääläisten yritysten toimintaedellytykset, kehittyminen ja kasvu sekä uusien yritysten synty ja tulo Lempäälään Strategian alueelliset painopisteet ovat - kuntakeskuksen kehittäminen - Marjamäen alueen kehittäminen (unohtamatta uusiakaan alueita) - seudullisen elinkeinoyhteistyön laajentaminen ja tehostaminen Tavoite Mittari Välitavoite /tavoitetaso 1. Nykyisten yritysalueiden toteuttaminen ja uusien luominen (K) 2. Laadukas ja tehokas elinkeinopolitiikan johtaminen ja toteuttaminen 3. Seudun vetovoiman lisääminen elinkeinoyhteistyöllä Toteutusprosentti Syntyneiden työpaikkojen määrä Marjamäki-tase Kaavoituksen eteneminen Yrittäjäjärjestön yritysilmapiiritutkimukset, tontinmyyntitulot, yritysten ja työpaikkojen lisäys Seudun elinkeinostrategian toteutuminen 4. Matkailutulon lisääminen Matkailututkimuksen tulokset: kävijämäärät ja rahankäyttö Uusien veturihankkeiden käynnistäminen Kaavoituksen ja maanhankinnan nopeuttaminen Uuden organisaation toiminnan vakiinnuttaminen v.2011 aikana Elinkeinostrategian valmistuminen Elinkeinoyhtiön toiminnan kehittäminen Matkailutulon kasvu 5 % suunnitelmakaudella Matkailuohjelman toteutus

6 /sivu 42 VASTAUKSET TAVOITTEISIIN 1. Taloudellinen tilanne ja elinkeinoelämän odotukset osoittivat keväällä jo piristymisen merkkejä, mutta alkusyksystä alkanut synkkä talousuutisointi sai yritykset ja sijoittajat varovaisiksi. Lempäälässä toteutui vuoden aikana viisi yritystonttikauppaa. Lisäksi tehtiin yksi kirjallinen esisopimus ja muutama suullinen neuvotteluvaraus tonteista. Idea Areena teki yhteistyösopimuksen YIT:n kanssa hankkeen eteenpäin saattamisesta sekä erillisen hankkeen rahoitukseen liittyvän sopimuksen Capman 2 -investointirahaston kanssa. Hankkeen toteuttamiseen liittyvää esisopimusta kunnan ja Kiinteistö Oy Lempäälän Portin kanssa jatkettiin vuoden 2012 loppuun. Pohjoisrinteen kaava eteni ehdotusvaiheeseen. 2. Elinkeinojohtajan ja Lempäälän Kehitys Oy:n toimitusjohtajan jäätyä eläkkeelle kesän 2011 aikana, tehtävät yhdistettiin yhtiön uudelle toimitusjohtajalle. Kehitysyhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin Kari Löytty ja hän otti tehtävän vastaan Kunnan ja yhtiön välinen viiden vuoden runkosopimus elinkeinopalvelujen tuottamisesta sekä sen pohjalta vuosittain erikseen hyväksyttävä ostopalvelusopimus allekirjoitettiin aiempien sopimusten umpeuduttua vuoden 2010 lopussa. Vuodelle 2011 tehty ostopalvelusopimus toteutettiin kaksivaiheisena. Tammi-kesäkuulle tehty sopimus perustuu elinkeinotoimen vanhan organisoinnin mukaiseen toimintamalliin. Heinä-joulukuulle valmisteltu sopimus puolestaan rakentui uudistettuun elinkeinotoimen organisointiin, missä yhtiö vastaa myös elinkeinojohtajan tehtävien tuottamisesta kunnalle. Toimitusjohtaja on osallistunut kunnan johtoryhmän, kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja elinkeinopoliittisen yhteistyöryhmän työskentelyyn. Kunnan elinkeinostrategian päivitystyö käynnistyi syksyllä 2011 Elpo työryhmän toimesta. Strategiapäivitys tehtiin yhteistyössä Swot Consulting Oy:n kanssa ja siihen liittyi laaja lokakuussa toteutettu internetkysely sekä työseminaareja. Suomen Yrittäjien tuottamassa elinkeinopoliittisessa kyselyssä Lempäälä oli Pirkanmaan ykkönen, kuten myös vuonna 2008 ja Valtakunnallisesti Lempäälä sijoittui seitsemänneksi. 3. Seudullisen elinkeinoyhtiön Tredean strategia valmistui kesällä Tredean toiminta jaettiin neljään osa-alueeseen (tiimiin): - Visit matkailupalvelut - Invest investointien houkuttelu - Live- osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen - Innovate yritysten uudistumiskyvyn ja innovaatioiden tukeminen Tredea julkisti toukokuussa 2011 Tampereen seudun brändin. Tampereen seudun brändiksi tuli All Bright. Tredean ulkoinen johtoryhmä, johon kuuluvat kuntien elinkeinovastaavat, kokoontui noin kahden kuukauden välein. 4. Ylivoimaisesti suurin osa Lempäälään suuntautuvasta matkailusta tulee Ideaparkin kävijöistä. Matkailutulon kehityksen arvioidaan edelleen toteutuvan kohtuullisen hyvin johtuen, mm. Ideaparkin kävijämääräkehityksestä. Ideaparkin kävijämääriin sunnuntain aukioloaikojen vapautumisella on ollut merkittävä vaikutus. Ideaparkissa kävi yli 7,5 miljoonaa asiakasta. Matkailumarkkinointia on pyritty toteuttamaan valitun strategian mukaisesti, suuntaamalla kampanjointi mahdollisimman tarkoin kohdennettuna valikoituihin asiakassegmentteihin. Matkailuasioista vastasi vuonna 2011 yksi osa-aikainen henkilö. Siksi matkailuneuvonnassa ja asiakaspalvelussa panostettiin edelleen sähköisen asioinnin vahvistamiseen. Yhteistyö GoTampere/Tredean kanssa jatkui edelleen tiiviinä. KESKEISET MÄÄRÄRAHA- JA TAVOITEPOIKKEAMAT SEKÄ NIIDEN SYYT Säästöt vuoden 2011 talousarvioon on noin euroa, johtuen lähinnä henkilöstökustannusten vähenemisestä.

7 /sivu 43 YLEISHALLINTO TYÖLLISTÄMINEN TP 2010 TA 2011 TA-muutos TA-yht. TP 2011 Tot-% Toimintatuotot ,3 Toimintakulut ,9 Toimintakate ,7 Poistot ja arvonalentumiset ,0 Tilikauden tulos ,0 Sisäiset tuotot ,1 Sisäiset kulut ,8 Tulos sis. erien jälkeen ,9 PALVELUSUUNNITELMAN KUVAUS Monitoimikeskus järjestää työllistämis-, työharjoittelu ja työkokeilupaikkoja, koulutusta ja kuntouttavaan työtoimintaa sekä monitoimikeskuksessa että kunnan eri toimipisteissä. Monitoimikeskuksen työ- ja yksilövalmentajat toimivat tukena eri toimialoilla työskenteleville työllisyydenhoidon asiakkaille. Kunnan palkkatuettu oppisopimuskoulutus, työmarkkinatukiharjoittelijat sekä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat ohjataan keskitetysti monitoimikeskukselta toimialoille niiden todellisen tarpeen mukaisesti, kuitenkin niin että ensisijaisesti huomioidaan pitkäaikaistyöttömät ja nuoret. Tampereen seudun työllisyyden hoidon yhteistyö keskittyy seudullisen työpoliittisen toimintaohjelman täytäntöönpanoon ja yhteiseen arviointiin toimenpiteiden tarpeellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Tavoite Mittari Välitavoite /tavoitetaso 1. Kunnan työllistämistoimien vaikuttavuutta parannetaan vuoden 2011 aikana tukemalla toimialoja henkilöstönsä palkkatuetussa oppisopimuskoulutuksessa.(k) Aktiivisissa työmarkkinatoimenpiteissä olevien suhteellinen osuus kasvaa. Palkkatuetun oppisopimuskoulutuksen henkilötyövuosien määrä Aktivointiasteen paraneminen 17,5 henkilötyövuoden varaus toimialojen palkkatuettuun oppisopimuskoulutukseen 2. Kuntouttava työtoiminta ja työharjoittelu on järjestelmällistä ja koordinoitua. (K) Laajenevat toimenpiteet Nuorten yhteiskuntatakuun asiakaspaikkojen määrä. Kuntouttavan työtoiminnan paikkojen ja työtoimintamuotojen suunnitelmallinen lisääminen toimialoille ja monitoimikeskukseen. Kelan työmarkkinatuen kuntaosuus vuoden 2010 tasossa. Työmarkkinatuella palkattuja harjoittelijoita toimialoille noin 70 nuorta.

8 3. Kesätöiden tarjoaminen nuorille sekä varaus neljälle ammatillisista opinnoista valmistuvalle nuorelle toimipisteiden kesätyöntekijöiden työnjohtotehtäviin. 4. Nuorten työseteli. Pilottihanke yritysten sekä työvoimahallinnon kanssa. Vastaukset tavoitteisiin: Kesätyöpaikkojen määrä Lempääläisten nuorten työllistyminen avoimelle sektorille /sivu 44 Vähintään 70 kesätyöpaikan varaus 4 viikoksi vuodelle Madalletaan työnantajien kynnystä lempääläisten nuorten työllistämiseen. Pilotin käynnistäminen noin määrärahavarauksella 1. Palkkatuetun oppisopimuskoulutuksen varaus suunnitelmavuonna 2011 oli 17,5 henkilötyövuotta, josta jäi toteutumatta 6,2 htv. Varausta ei voitu täysimääräisesti täyttää, koska toimialoille ei löytynyt sopivia henkilöitä tai henkilöt eivät olleet palkkatukikelpoisia. Uusia oppisopimuksia solmittiin huoltopalveluyksikköön, kouluille, päivähoitoon sekä lomituspalveluun. Aktivointiasteen keskiarvo 2011 oli 38,8 %, jossa oli parannusta yli 6 %-yksikköä vuoden 2010 tasoon nähden. Samanaikaisesti kohonnut pitkäaikaistyöttömien määrä aiheutti kuitenkin sen, että kunnan maksuosuus työmarkkinatuen kustannuksista ylitti talousarviossa ennakoidun, alittaen kuitenkin selvästi (-11%) vuoden 2010 tason. Vastaavasti koko Tampereen seutukunnan tasolla maksetut kuntaosuudet kasvoivat vajaat +1,5 % edellisvuodesta. Työttömyysaste sekä nuorisotyöttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrät laskivat vuoden 2010 tasosta koko seutukunnan tietoihin verrattuna keskimääräistä enemmän. 2. Kuntouttavan työtoiminnan asiakaspaikat lisääntyivät 23 henkilöllä vuoden 2010 tasosta. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteiden laatimiseen osallistuu aktivointisuunnittelun yhteydessä myös sosiaalityöntekijä. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteet määritellään työharjoittelua yksityiskohtaisemmin ja aluksi tavoitteet voivat olla esimerkiksi elämänhallintaa tukevia. Tavoiteasetannassa edetään asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Kuntouttavassa työtoiminnassa pyritään saavuttamaan ensisijaisesti tilanne, jossa asiakas on työkykyinen. Työmarkkinatuella kunnassa olleiden asiakkaiden määrä (työharjoittelu, työelämävalmennus ja työkokeilu) vuonna 2011 oli yhteensä 133 henkilöä. Asiakasohjauksen laatuun kiinnitettiin huomiota siten, että työharjoittelu, työelämävalmennus ja kuntouttava työtoiminta ovat aina tavoitteellista. Jakson alkaessa tavoitteet määritellään yhdessä asiakkaan, työvoimatoimiston ja monitoimikeskuksen edustajan kesken. Tavoitteita voivat olla mm. asiakkaan työllistyminen, työkokemuksen saaminen tai koulutukseen pääsy. Toimenpiteiden aikana tavoitteiden toteutumista seurataan. Kuntoutusohjaaja tai yksilövalmentaja sekä työvalmentajat ovat asiakkaan ja työpaikan tukena jakson aikana. Tällä turvataan jakson onnistuminen ja että harjoittelujakso on sovittujen tavoitteiden mukainen. 3. Kesätyöntekijöitä vuonna 2011 oli 64 nuorta. Nuoret työskentelivät neljän viikon kesätyön mm. terveyskeskuksella, teknisessä toimessa, vanhustyössä, perhetyössä, huoltopalvelussa sekä monitoimikeskuksella. 4. Nuorten työseteli -pilottihanke käynnistyi keväällä 2011 ja siihen varattu määräraha oli sidottu jo elokuuhun 2011 mennessä pilotilla aikaansaatiin kahdeksalle lempääläiselle nuorelle toistaiseksi voimassa oleva työsuhde pirkanmaalaisiin yrityksiin. Työllistäviä yrityksiä Lempäälän lisäksi löytyi Tampereelta, Akaasta, Valkeakoskelta sekä Vesilahdelta.

9 /sivu 45 Työllisyydenhoidon asiakkaat 2011 Monitoimikeskuksen/työllisyyden hoidon asiakkaat 2011 sekä Luvuissa ovat monitoimikeskuksella, muualla kunnan toimipisteissä, sekä yhdistyksillä ja säätiöillä olleet asiakkaat. Toimenpide Asiakkaat työllisyyden hoidossa 2011 Toimenpide Asiakkaat työllisyyden hoidossa 2010 työharjoittelu 54 työharjoittelu 47 työelämävalmennus 74 työelämävalmennus 80 kuntouttava työtoiminta 171 kuntouttava työtoiminta 148 oppilaitoksen harjoittelu 5 oppilaitoksen harjoittelu työkokeilu 5 työkokeilu 5 oppisopimus 20 oppisopimus 7 palkkatukityö 16 palkkatukityö 6 muu 5 muu 5 yhteensä 350 yhteensä 298 TIETOA TYÖTTÖMYYSASTEESTA JA TYÖTTÖMYYDEN RAKENTEESTA joulukuu joulukuu joulukuu 2011 Työttömyysaste, % - Lempäälä 10,9 9,1 8,2 -Tampereen seutukunta 14,0 12,2 11,1 Alle 25-vuotiaat työttömät - Lempäälä (-27 %)* - Tampereen seutukunta (-14 %)* Yli vuoden työttömänä olleet - Lempäälä (-26 %)* - Tampereen seutukunta (-11 %)* Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki, kunnan maksuosuus, 1000, lähteenä Kelan tietokanta tammijoulukuu 2009 tammijoulukuu 2010 tammijoulukuu Lempäälä (-11 %)* -Tampereen seutukunta (+1 %)* *verrattu edellisen vuoden vastaavaan kk- tietoon KESKEISET MÄÄRÄRAHA- JA TAVOITEPOIKKEAMAT SEKÄ NIIDEN SYYT Työllistämisen tehtäväalueen nettomenot alittivat talousarvion yli Palkkatuetun oppisopimuskoulutuksen nettokustannukset alittuivat noin sillä varatusta 17,5 henkilötyövuoden kokonaisresurssi alittui selvästi. Monitoimikeskuksen muut toimintamenot alittivat arvion yli :lla ja vastaavasti mm. asiakasmääriin perustuvat valtionkorvaukset kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä ja työpajatoimintaan saatu erillisvaltionavustus toteutuivat selvästi arvioitua suurempina.

10 /sivu 46 YLEISHALLINTO MAASEUTU- JA KYLÄTOIMI TP 2010 TA 2011 TA-muutos TA-yht. TP 2011 Tot-% Toimintatuotot ,1 Toimintakulut ,6 Toimintakate ,3 Poistot ja arvonalentumiset ,0 Tilikauden tulos ,3 Sisäiset tuotot ,0 Sisäiset kulut ,6 Tulos sis. erien jälkeen ,7 PALVELUSUUNNITELMAN KUVAUS Maaseututoimen tarkoituksena on kehittää Lempäälän maaseutualueita, siellä toimivia yrityksiä sekä maaseudun ympäristön elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä toteuttamalla maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteitä aktivoimalla ja tukemalla kylien asukkaita omaehtoiseen toimintaan ja suunnitteluun, oman asuinalueensa ja koko kunnan viihtyvyyden lisäämiseksi. Tuotamme oikeudenmukaisesti seudulliset maaseutuviranomais- ja lomituspalvelut. Tavoite Mittari Välitavoite /tavoitetaso 1. Elävät kylät ja asukasyhteisöt 2. Maaseutuelinkeinojen kehittäminen käyttämällä hyväksi seudullista hankerahoitusta ja koulutusta 3. Perusmaatalouden tukeminen 4. Lomituspalvelujen kehittäminen Vähintään yhden kyläosayleiskaavan valmistelu meneillään kolmen seuraavan suunnitelmavuoden aikana kyläsihteeriä apuna käyttäen Päätettyjen ja rahoitettujen kehittämishankkeiden määrä Maataloustukea hakeneiden tilojen määrä Vuosiloman saajien määrä ja lomitetut päivät sekä sijaisavun seuranta Omatoimirahaa kohdennetaan myös kylien ja asukasyhteisöjen omatoimisuuden edistämiseen. Vuosittaiset kylien ja kyläsihteerin yhteiset keskustelufoorumit Varaudutaan rahoittamaan uusia hankkeita maaseudun kehittämisneuvottelukunnan ja kyläsihteerin myötävaikutuksella sekä pyritään vaikuttamaan hankerahoituksen esilletuomiseen muidenkin yhteisöjen osalta. Valtion ja EU:n rahoittamat maataloustukihakemukset käsitellään ja maksetaan asiantuntemuksella ja aikataulussa ministeriön antamien ohjeitten mukaisesti Lomituspalvelut turvataan kaikille niihin oikeutetuille tasapuolisesti, säännösten mukaisesti ja mahdollisimman taloudellisesti.

11 /sivu 47 Asiakaspalvelukyselyt Asiakaspalvelukysely tehdään kerran vuodessa. Arviointiasteikko on 1-5, tavoitetaso on 4. VASTAUKSET TAVOITTEISIIN 1. Omatoimiraha oli yhteisöjen haettavana mennessä. Määräaikana jätettiin 16 hakemusta. Hakemusten yhteenlaskettu summa oli ,70. Taloussuunnitelmassa tarkoitukseen varattu määräraha oli euroa ja avustuksia jaettiin 14 eri yhdistykselle. Kyläsihteeri on edustanut kyliä ja yhdistyksiä erilaisissa kokoontumisissa ja kyläseminaareissa, tukenut yhdistyksiä hankeasioissa sekä toiminut yhteyshenkilönä kunnan suuntaan. 2. Maaseudun kehittämisen hankerahoituksella palkattu Lempäälän ja Vesilahden kylien yhteinen kyläsihteeri on osallistunut Lempäälän ja Vesilahden yhteisen maaseudun kehittämisohjelman tekemiseen, edustaen kyliä, yhdistyksiä ja niiden tapahtumia, sekä avustanut toimijoita hankehakemuksissa. Kyläsihteeri on toiminut Lempäälän ja Vesilahden yhteisen maaseudun kehittämistyöryhmän sihteerinä. Kuntien yhteinen maaseudun kehittämisohjelma on ollut hankkeen työkaluna sen valmistumisen jälkeen. Ohjelman toimenpiteitä on arvotettu ja etsitty kylien tärkeimmäksi kokemat aiheet. Hankkeen aikana on jatkettu muun muassa Lempäälän kylien välistä yhteistyötä kyläfoorumin muodossa. 3. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen kautta maksettiin säädetyn aikataulun mukaisesti EU:n ja kansallisen rahoituksen maataloustukia Lempäälän maaseutuhallinnon koko alueelle yhteensä 23,9 miljoonaa euroa, josta lempääläisten viljelijöiden osuus oli 2,76 miljoonaa euroa. Lempäälän kunnan hallinnoima maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue (Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi) laajeni myös Akaan ja Valkeakosken kuntien alueelle Lempäälän maaseutuhallinnon alueen viljelijöistä tukihakemuksensa sähköisesti palautti keskimäärin noin 60 %. Lempääläisten viljelijöiden sähköisesti tukihakemuksensa palauttaneiden osuus oli noin 80 %. Viljelijöille järjestettiin koulutusta sähköisestä tukihausta sopimuskuntien eri koulujen atk-luokissa. Koulutukset jatkuvat vielä alkuvuoden Hyvän sähköisen asiointiprosentin ansiosta kunnan maaseutuhallinto hyväksyttiin Maaseutuviraston hallinnoimaan sähköiseen asianhallinta- ja arkistopilottiin. Vuoden 2011 osalta esimerkiksi arkistoitavien paperien määrä väheni yli 40 arkistomapillisen verran. Pilotti jatkuu vielä vuoden Maatalousyrittäjille pystyttiin tarjoamaan vuosilomaa keskimäärin 26,85 pv/vuosilomaa käyttäneet maatalousyrittäjät. Lain mukaan maatalousyrittäjille on oikeus 26 vuosilomapäivään vuodessa. Siirtyvien vuosilomien ruuhkaa on saatu purettua, siitä johtuu pidettyjen päivien määrän ylittyminen lain mukaisesta rajasta. Sijaisapulomitusta järjestettiin keskimäärin 47,77 pv/sijaisapua käyttäneet maatalousyrittäjät. Lomituspalvelut toteutuivat vuonna 2011 lomituspalvelulain mukaisesti ja tasapuolisesti. Asiakaspalvelukysely toteutettiin vuosilomahakemusten postitusten yhteydessä. Kysymykseen Minkä yleisarvosanan annatte tilallanne lomitushallinnon asiakaspalvelusta?, maatalousyrittäjät antoivat arvosanan keskiarvolla 4,27 (asteikolla 1-5). Vastausprosentti oli 42. Arvosana parani hieman vuodesta 2010 (4,14), vastausprosentin hieman laskiessa (45).

12 KESKEISET MÄÄRÄRAHA- JA TAVOITEPOIKKEAMAT SEKÄ NIIDEN SYYT /sivu 48 Maatalouslomituksen (kustannuspaikka 1212) tilinpäätöksessä näkyy myös vuodelle 2010 kuuluvia tuloeriä. Erät siirtyivät vuodelle 2011 niiden myöhäisen maksuaikataulun vuoksi, joka liittyy valtionhallinnon päätöksiin. Maatalousyrittäjien eläkelaitos korvaa kuitenkin pääsääntöisesti maatalouslomituksen käyttömenot täysimääräisesti, sisältäen myös arvonlisäveroerät, jotka on kirjattu valtionkorvaussaamiseksi. Suoritteet TP 2009 TP 2010 TP 2011 Lempäälän maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella * maataloustukea hakeneiden maatilojen määrä Lempäälässä maataloustukea hakeneiden maatilojen määrä Uusien rahoitettujen kehittämishankkeiden määrä Vuosiloman saajien määrä ** 525 Toteutuneiden sijaisapulomituspäivien määrä verrattuna 96 95** 98 haettuun määrään (%) Koko lomituspalveluyksikön alueella lomitetut päivät ** Lempäälässä lomitetut päivät ** 1768 Kuukausipalkkaiset lomittajat, kpl 37 83** 85 Tuntipalkkaiset lomittajat ja ostopalvelutoimeksiannot ja yrittäjien itsejärjestetty lomitus, kpl ** 190 *Lempäälän kunnan hallinnoima maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue (Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi) laajeni myös Akaan ja Valkeakosken kuntien alueelle **Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) ja Lempäälän kunnan välillä solmittiin uusi toimeksiantosopimus maatalouslomituksen järjestämisestä lukien, josta johtuen toiminta-alue kasvoi edellisvuosiin nähden.

13 /sivu 49 YLEISHALLINTO TOIMISTOPALVELUYKSIKKÖ TP 2010 TA 2011 TA-muutos TA-yht. TP 2011 Tot-% Toimintatuotot ,5 Toimintakulut ,3 Toimintakate ,7 Poistot ja arvonalentumiset ,0 Tilikauden tulos ,7 Sisäiset tuotot ,4 Sisäiset kulut ,0 Tulos sis. erien jälkeen ,7 PALVELUSUUNNITELMAN KUVAUS Toimistopalveluyksikkö tuottaa kunnan organisaation tarvitsemat toimistopalvelut laadukkaasti ja oikeaan aikaan. Tavoite 1. Sijaisuusjärjestelmän vahvistaminen toimipisteissä 2. Toimistopalveluyksikkö tuottaa palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti Mittari Tehtäväkuvissa on sovittu sijaisuudet Palveluista annettu palaute Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset 1-5, tavoitetaso 4 Välitavoite /tavoitetaso Varmistetaan, että kaikkien toimipisteiden sijaisuusjärjestelyt toimivat. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten hyödyntäminen työpisteissä VASTAUKSET TAVOITTEISIIN 1. Sijaisuusjärjestelmän toimivuudesta kerättiin tietoa esimiehiltä asiakastyytyväisyyskyselyn yhteydessä. Lisäresursseja on käytetty sijaisuusjärjestelmän vahvistamiseen. Sijaisuusjärjestelyihin tarvitaan vielä lisää joustavuutta. Merkittävä parannus asiakaspalvelussa ja sijaisuuksien hoitamisessa oli palvelupisteen remontti. Taloushallinnon uusrekrytointien yhteydessä aloitettiin tehtäväkuvien muutokset sijaisuuksien parantamiseksi. Terveyskeskuksen toimistopalveluiden käytäntöjä on suunniteltu kokonaisvaltaisesti. 2. Marraskuussa tehdyn asiakastyytyväisyyskyselyn kohderyhmänä olivat esimiehet ja lähiesimiehet eri toimialoilla. Arviointiasteikolla 1-5 tavoitetaso oli 4 ja se saavutettiin kaikilla osa-alueilla pisteillä 4,2. Edellisen vuoden kyselyyn verrattuna vastausten perusteella on saatu merkittävää parannusta aikaan resurssien jaon kohdentamisessa. KESKEISET MÄÄRÄRAHA- JA TAVOITEPOIKKEAMAT SEKÄ NIIDEN SYYT Muutostalousarviossa tehty määrärahalisäys kohdistui taloushallinnon uusrekrytointeihin ja ennakoimattomien sijaisuuksien hoitoon.

14 /sivu 50 Henkilöstön määrä TP 2009 TP 2010 TP 2011 Yleishallinto - Tampereentie 6 (henkilöstöhal ,5 linto, taloushallinto, yleishallinto) - Tampereentie 8 (puhelinvaihde ja yleisinfo) Terveyskeskus 6,5 6,5 6,5 Sosiaalitoimisto 7 7 7,6 Sivistystoimisto 3,6 3,6 3,6 Koulut ja Lempäälä-opisto 7,6 7,6 7,6 Tekninen toimi Yhteensä 45,7 45,7 47,8 Ostopalvelupäivät/työviikko 5 -

15 /sivu 51 YLEISHALLINTO HUOLTOPALVELUYKSIKKÖ TP 2010 TA 2011 TA-muutos TA-yht. TP 2011 Tot-% Toimintatuotot ,9 Toimintakulut ,9 Toimintakate ,1 Poistot ja arvonalentumiset ,8 Tilikauden tulos ,1 Sisäiset tuotot ,4 Sisäiset kulut ,6 Tulos sis. erien jälkeen ,0 PALVELUSUUNNITELMAN KUVAUS Huoltopalveluyksikkö tuottaa tuotteistettua siivous- ja ruokapalvelua kunnan eri toimintakohteisiin kustannustehokkaasti. Henkilökuntamme toimii joustavasti ja hallitsee työnsä monipuolisesti. Tavoite Mittari Välitavoite /tavoitetaso 1. Ruoka- ja siivouspalvelujen hyvä kustannustehokkuus (K) 2. Ruoka- ja siivouspalvelujen hyvä laatu Suoritehintalaskennat Palveluista annettu palaute Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset 1-5, tavoitetaso 4 3. Puhtia puhtauteen hanke(k) Osallistumisprosentti ja syksyllä 2011 kuntotesti VASTAUKSET TAVOITTEISIIN Suoritelaskennan mukaiset yksikköhintojen kasvut ovat mahdollisimman pienet. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten hyödyntäminen työkohteissa Osallistujia yli 75 % siivoojista. Kuntotestien mukaan parantunut kunto. 1. Henkilöstökulujen kasvua pystyttiin hillitsemään sekä ateriavalmistusta että siivous- ja jakelukeittiötyötä organisoimalla, jolloin lisäresurssit pystyttiin kohdistamaan suurimmassa kasvupaineessa tarvike- ja jakelukustannuksiin sekä uusien työpisteiden kalustukseen. Keskimääräinen ateriasuoritteen hinta kasvoi 2,06 :sta 2,17 :oon. Siivouspalvelujen käyttömenot /siivottu m2/vuosi kasvoi poikkeuksellisen paljon 24,8 :sta 26,9 :oon. 2. Huoltopalveluyksikön toteutti asiakastyytyväisyyskyselyn lokakuussa Kysely lähetettiin edellisen vuoden tapaan päivähoidon johtajille ja koulujen rehtoreille. Kyselyssä käsiteltiin erikseen siivousja ruokapalvelut sekä monipalvelu, joka vastaa jakelukeittiöiden toiminnasta päiväkodeilla ja kyläkouluilla. Kysely toteutettiin arviointiasteikolla 1-5, tavoitetaso 4. Ruokapalvelun vastausten keskiarvo 3,65 oli vuonna 2011 hieman alle tavoitetason. Vuonna 2011 ruokapalvelussa pureuduttiin esille nousseisiin ruoan laatupalautteisiin yhdessä asiakaskohteiden kanssa. Laatua koskevat asiakastyytyväisyyskyselyn arvosanat olivatkin parantuneet edelliseen vuoteen nähden. Vastaajat arvioivat moni- ja siivouspalveluja keskiarvolla 4,1. Palautteessa asiakkaat kiinnittivät huomiota perussiivouksien toteuttamisen vaikeuksiin, aikaisempien vuosien palaute sijaisuuksien hoidosta kutistui yksittäisiin huomioihin.

16 /sivu 52 Huoltopalveluyksikkö on lisäksi vuonna 2011 kiinnittänyt huomiota palvelun laadullisiin tekijöihin myös yhteisellä palvelusopimuksella - ja palvelukuvauksella asiakaskohteissa. Sopimuksilla pyritään ohjaaman yksiköiden toimintaa sekä palvelua sisäisille asiakkaille yhdenmukaisemmaksi. Työ aloitettiin opetuspalvelujen asiakkaista. 3. Puhtia puhtauteen hankkeella pystyttiin parantamaan henkilöstön fyysistä kuntoa, vaikka osallistumisprosentti jäikin selvästi tavoiteltua alhaisemmaksi. Ryhmätapaamisia oli alkuvuodesta 2011 kaksi kertaa kuukaudessa yhteensä 13 kertaa. Hankkeeseen ilmoitti osallistuvansa 27 henkilöä, joten osallistumisprosentti oli siis 46 %. Syksyllä 2011 siivouspalvelujen henkilöstö kävi uudelleen polkupyöräergometritestissä, jonka mukaan työntekijöiden fyysinen kunto oli parantunut. KESKEISET MÄÄRÄRAHA- JA TAVOITEPOIKKEAMAT SEKÄ NIIDEN SYYT Vuoden 2011 aikana ilmeni hankintatarve kilpailuttaa ruokakuljetukset toteutettavaksi sisäisen kuljetuksen lisäksi yksityisellä toimijalla, joka aiheutti vuoden 2011 budjetissa ulkoisen määrärahapoikkeaman. Sisäinen kuljetuksen osuus kokonaisruokakuljetuksista on noin 70%. Ruokapalvelun elintarvikehankintoihin käytettiin vuonna 2011 lähes 8 % eli noin enemmän määrärahoja kuin vuonna Toteuma ylitti myös talousarvion eurolla. Syynä ylitykseen olivat pääasiassa sopimustoimittajien kanssa neuvotellut hinnantarkistukset sekä varsin laajankin keskustelun myötä tehdyt laadulliset lisäykset. Siivouspalvelujen toiminta jaettiin elokuussa kahdeksi eri kustannuspaikaksi; siivouspalvelu ja monipalvelu. Monipalvelun henkilökunta työskentelevät päiväkodeissa ja kyläkouluilla, joissa sama henkilö tekee jakelukeittiö- ja siivoustyöt. Monipalvelu on kokeilu vuoden 2012 loppuun asti. Monipalvelun toimintaa ohjaa kunnanjohtajan nimeämä ohjausryhmä, jossa on edustajat päivähoidosta, monipalvelun työntekijöistä ja monipalvelun esimiehet. Siivouspalvelujen henkilökunta tuottaa siivouspalvelut isoille kouluille, isoille päiväkodeille ja virastoihin. Monipalvelukokeilun tarkoituksena on kehittää jakelukeittiöiden työtä, jakelukeittiöiden omavalvontaa ja parantaa siivouspalvelujen henkilöstön työssä jaksamista. Vuonna 2011 kustannuspaikkajako ei vaikuttanut kustannuksiin.

17 /sivu 53 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Lempäälän sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminta-ajatuksena on edistää kuntalaistensa hyvinvointia, toimintakykyä ja omatoimisuutta. Tavoitteena on ehkäistä fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten ongelmien syntymistä ja turvata riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Perustehtävänä on huolehtia erityisesti heikompiosaisista kuntalaisista. Organisaation työkulttuuri: Me teemme, osaamme ja olemme siitä ylpeitä. STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMINTAPERIAATTEET VAIKUTTAVUUS Edistämme eri-ikäisten kuntalaisten yhdenvertaisuutta, terveyttä, hyvinvointia ja hyvää elämänlaatua. Työskentelemme yhteistyössä muiden terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien toimijoiden kanssa. Tuotamme palvelumme kohtuullisin kustannuksin ja kuntalaisten omaa aktiivisuutta painottaen. Ensisijaisesti taataan subjektiivisten oikeuksien toteutuminen ja ne palvelut, joilla ehkäistään inhimillisesti ja taloudellisesti kalliimman hoidon ja palvelun tarvetta. LAATU Palvelumme ovat joustavia ja luovasti tuotettuja. Laatu perustuu asiakaslähtöiseen toimintatapaan, jossa keskeistä on asiakasta arvostava, kuuleva, vuorovaikutteinen ja kunnioittava kohtaaminen. Laadun toteutumista edistävät eri ammattiryhmien välinen hyvä yhteistyö ja tulevaisuussuuntautunut ajattelu. PROSESSIT Palveluprosessimme ja hoitoketjumme ovat sujuvia ja edistävät oikea-aikaista tarpeisiin vastaamista. Ydinprosessit ja hoitoketjut ovat kuvattuina ja oma toiminta ja ostopalvelut toimivat saumattomasti yhteen. Prosesseja ja hoitoketjuja yhdistää kustannustietoinen, ennaltaehkäisevä, varhaista puuttumista tukeva ja moniammatillinen toimintatapa. HENKILÖSTÖ Henkilöstömme hallitsee perustehtävänsä, tuntee oman tehtäväalueensa kokonaisuuden ja sen merkityksen osana kunnan palveluja. Tämä edellyttää hyvää perehdyttämistä. Vaikuttamismahdollisuudet, ajantasaiset työmenetelmät, kannustimet ja osaava ikäjohtaminen pitävät yllä henkilöstön työmotivaatiota. Henkilöstön työotetta kuvaa hyvä asiakaspalvelu, kehittäminen ja myönteinen ajattelu. RESURSSIT Toimintamme reunaehtoina ja mahdollistajina olevia resursseja, sekä aineellisia että aineettomia, käytetään harkiten ja tarkoituksenmukaisesti. Riittävät määrärahat, tarkoituksenmukaiset työ- ja toimitilat ja resursointi myös henkilöstön kehittämiseen ja palkitsemiseen turvaavat palvelujen tuottamista.

18 /sivu 54 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HALLINTO TP 2010 TA 2011 TA-muutos TA-yht. TP 2011 Tot-% Toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,9 Toimintakate ,9 Poistot ja arvonalentumiset ,0 Tilikauden tulos ,9 Sisäiset tuotot ,0 Sisäiset kulut ,7 Tulos sis. erien jälkeen ,9 PALVELUSUUNNITELMAN KUVAUS Hallinnon tehtävänä on turvata riittävät resurssit, tukea kunnan yleisen strategian pohjalta sosiaali- ja terveystoimen palvelutavoitteiden toteutumista ja vastata toimialan hallinnon ja talouden sujuvasta hoitamisesta. Hallinto sisältää seuraavaa: sosiaali- ja terveyslautakunta yleishallinto keskitetyt ATK- ja toimistopalvelut avustukset yhteisöille Sosiaali- ja terveystoimen eri tehtäväalueilla tavoitteet toteutuivat varsin hyvin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää lisäävät kunnan väkiluvun kasvu, väestön ikääntyminen ja jatkuvasti kasvavat palveluvelvoitteet määräaikoineen, joiden toteutumista valvotaan varsin tiukasti. Kuntastrategian pohjalta on laadittu sosiaali- ja terveystoimen strategiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet. Työskentely ydinprosessien kuvaamiseksi aloitettiin ja niistä osa on saatu kuvattua. Työtä jatketaan vuonna Soten henkilöstölle aloitettiin laaja palvelukoulutus, joka jatkuu vuonna Tavoite Mittari Välitavoite /tavoitetaso 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestetään taloudellisesti edullisesti, mutta kuitenkin laadukkaasti. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot asukasta kohden. Palveluista annettu palaute. Nettomenot ovat enintään kaupunkiseudun keskiarvoa. Sosiaali- ja terveystoimen eri palveluista tehdään asiakaskyselyjä. Palaute on pääosin myönteistä, kriittisestä palautteesta otetaan oppia.

19 /sivu 55 VASTAUKSET TAVOITTEISIIN 1. Tilastokeskuksen virallisen tilaston mukaiset nettomenot vuonna 2010 Tampereen kehyskunnissa ilman Vesilahtea olivat keskimäärin 2734 /asukas. Kasvua vuoteen 2009 verrattuna oli 1,3 %. Lempäälän menot asukasta kohden olivat pari euroa pienemmät kuin vuonna Lempäälä tuotti sosiaali- ja terveyspalvelut seutukunnassa edullisimmin, 2610 :lla / asukas. Asiakaskyselyistä ja palautteista on kerrottu eri tehtäväalueilla. KESKEISET MÄÄRÄRAHA- JA TAVOITEPOIKKEAMAT SEKÄ NIIDEN SYYT Koko toimialan toimintatuotot olivat 5,64 milj., yli budjetoidun. Toimintakulut olivat 58 milj. eli alle budjetoidun. Toimintakate eli nettomenot olivat 52,38 milj. eli 1,21 milj. alle budjetoidun. Alkuperäisen talousarvion määrärahoilla ei kuitenkaan talousarviovuonna olisi selvitty. Lisämäärärahaa myönnettiin 2,87 milj., joista 2,2 milj. erikoissairaanhoitoon, kansanterveystyöhön, päivähoitoon ja vammaispalveluihin. Lisämäärärahoista käytettiin 2,0 milj.. Määrärahapoikkeamia on selvitelty ao. tehtäväalueilla. Suoritteet TP 2008 TP 2009 TP 2010 nettomenot euro/asukas, virallinen tilasto Lempäälä Ylöjärvi Nokia Pirkkala Kangasala keskiarvo

20 /sivu 56 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI KANSANTERVEYSTYÖ TP 2010 TA 2011 TA-muutos TA-yht. TP 2011 Tot-% Toimintatuotot ,4 Toimintakulut ,1 Toimintakate ,9 Poistot ja arvonalentumiset ,2 Tilikauden tulos ,8 Sisäiset tuotot ,0 Sisäiset kulut ,7 Tulos sis. erien jälkeen ,6 PALVELUSUUNNITELMAN KUVAUS Terveyskeskuksen tarkoituksena on tuottaa kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistäviä terveydenja sairaanhoidon peruspalveluita. Terveyttä ja hyvinvointia lisätään tukemalla lasten ja nuorten kasvamista fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti terveiksi aikuisiksi. Aikuisväestön terveystavoitteena on työkyvyn säilyttäminen kansansairauksia torjumalla, näitä ovat aikuistyypin diabetes, tupakka- ja päihdesairaudet, mielenterveyden häiriöt. Yhteistyössä vanhustyön kanssa pyritään turvaamaan vanhusten kotona asumista heidän toimintakykyään ylläpitämällä. Palvelut tuotetaan alueellisen väestövastuun periaatteella yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa. Kansanterveystyö sisältää seuraavat toiminnat: * Keskitetyt palvelut eli terveyskeskuksen hallinto- ja hankintapalvelut * Väestövastuu, johon kuuluvat terveysneuvonta, avosairaanhoito, kotisairaanhoito * Hammashuolto * Terveyskeskussairaala * Hoidolliset tukipalvelut, johon sisältyvät röntgen ja kuntoutuspalvelut Kansanterveyslakiin perustuen, väestölle tarjotaan terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palveluita painopisteenä ennalta ehkäisevä työ. Tilastollisesti merkittävimmät kansansairaudet: diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet ja alkoholin suurkulutus ovat erityisesti olleet ennalta ehkäisevän työn kohteena. Uusi terveydenhuoltolaki tuli voimaan Uusi laki lisäsi potilaan valinnanvapautta. Kuntalaisilla on mahdollisuus vaihtaa terveysasemaa oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen sisällä enintään kerran vuodessa. Uusi laki ei lisännyt mainittavassa määrin vaihtoliikettä Lempoisten ja Kuljun terveysasemien välillä. Väestön määrän kasvu on näkynyt erityisesti Sääksjärven alueella, jossa väestövastuupiirit ovat kasvaneet reippaasti. Kuljun terveysasemalle saatiin viides väestövastuulääkäri vuoden 2011 alusta, jolloin piirien kokoja saatiin tasattua. Vuonna 2011 uudesta piiristä puuttui oma terveydenhoitaja, mutta tähän saadaan muutos vuonna Terveydenhuoltolaki lisäsi kouluterveydenhuollossa laajojen terveystarkastusten määriä. Haasteeseen saatiin vastaamaan uusi nuorisolääkäri, joka aloitti työnsä Väestövastuulääkärit hoitavat edelleen osan koululaisten terveystarkastuksista. Nuorisolääkärin työpanoksen kohteena ovat 5- luokkalaisten terveystarkastusten lisäksi kutsuntoihin osallistuvat miehet. Lisäksi uuden resurssin avulla on mahdollista pystyä puuttumaan vaikeisiin nuoruusiän kriiseihin varhaisessa vaiheessa. Nuorisolääkäri toimii aktiivisessa yhteistyössä perheneuvolan ja koulujen oppilashuollon työntekijöiden kanssa.

21 /sivu 57 Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia on jatkettu yhteistyössä Monitoimikeskuksen kanssa. Samoin on jatkettu 40-vuotisten terveystarkastuksia. Avoterveydenhuollossa kartoitettiin vuonna 2011, kuinka hyvin diabeetikot ovat hoidon piirissä Lempäälässä. Työ saatiin tehtyä Kuljun terveysaseman osalta loppuun. Noin 1/3 osa seulotuista diabeetikoista ei ollut käynyt seurannassa viimeisen puolentoista vuoden aikana. Seurannasta pois jääneisiin otettiin yhteyttä ja heidät kutsuttiin vastaanotolle. Sähköisen lääkereseptin (eresepti) käyttöönottoa varten perustettiin työryhmä vuoden 2011 alussa. Sähköinen resepti otetaan Lempäälässä käyttöön keväällä Ennen käyttöönottoa potilastietojärjestelmä ja siihen liittyvät tietosuojatekijät, sekä teknisine vaatimuksineen että toimintaohjeineen on auditoitava. Auditointiin valmistautumista on tehty Pirkanmaan (PirKanta) aluehankkeen ohjauksessa. Hammashuollon vastaava hammashoitaja Auli Salo palkittiin esimerkillisestä työstä, valitsemalla hänet vuoden 2011 hammashoitajaksi. Valinnan suoritti Suun terveydenhuollon ammattiliitto STAL ry. STAL ry on koulutettuja hammashoitajia ja suuhygienistejä edustava Tehyn yhteistyöjäsenjärjestö. Auli Salo toimii hammashoitajan työnsä lisäksi myös lähiesimiestehtävissä, mikä oli yksi valinnan perusteista. Fysioterapiassa lakkautettiin pitkään toimineita ryhmiä syksyllä Asiakkaat ohjattiin osin mm. kansalaisopiston pitämään ryhmätoimintaan. Resurssia vapautui sekä yksilöohjaukseen että uudenlaiseen ryhmätoimintaan, jossa fysioterapian asiantuntemus on välttämätöntä. Vuonna 2011 merkittävimmät kalustohankinnat olivat uusi ultraääni- ja hammaskuvauslaite. Pääterveysaseman saneeraus- ja laajennushanke alkoi maanparannustöillä ja uuden parkkipaikan rakentamisella kesäkuussa Uuden laajennusosan rakennustyöt lähtivät käyntiin syksyllä ja laajennus valmistuu loppukesästä Rakennustyön seurauksena psykiatrian yksikkö muutti Työterveyshuolto Viisarilta vapautuneisiin tiloihin. Uudisrakennuksen valmistumisen jälkeen alkaa uusien vuodeosastopaikkojen rakentaminen nykyisen neuvolasiiven päälle. Koko laajennus- ja saneeraushanke on päätöksessään vuoden 2013 lopulla. Tavoite Mittari Välitavoite /tavoitetaso 1. Turvataan hoitotakuun toteutuminen ja tarjotaan tarvittavat väestövastuun terveydenhuollon palvelut (Laki hoidon saatavuudesta). (K) Hoitoon pääsyn seurantatilasto. Potilas saa terveydenhuollon ammattihenkilöön yhteyden välittömästi ja pääsee tilanteensa ensiarvioon viimeistään 3 arkipäivän kuluessa yhteydenotosta. 2. Väestövastuun vastaanottojen käyttö on tarkoituksenmukaista. 3. Turvataan hoitotakuun toteutuminen hammashoidossa ja tarjotaan suun terveydenhuollon palveluita. Päivystysvastaanottojen osuus lääkärien vastaanottokäynneistä. Aikuisväestön hoitoon pääsyn seuranta tilasto. Päivystyksen osuus käynneistä on alle 22%. Yöpäivystys säilyy Valkeakoskella. Aikuishoidon osuus hammaslääkärikäynneistä on 60-65%. Aikuishoidon osuus suuhygienistien käynneistä on %.

22 4. Vuodeosasto toimii tehokkaasti. 5. Palvelut ovat laadukkaita ja ne toteutetaan asiakaslähtöisesti. 6. Terveyshaittoja ennaltaehkäisevää valistustyötä pidetään säännöllisesti yllä terveyskeskuksessa. (K) 7. Ensihoito ja sairaankuljetus toimivat hoitotasolla. Pääsy erikoissairaanhoidosta omalle osastolle jatkuva seuranta. Käypähoitosuositukset ja toimivat hoitoketjut. Painonhallintaryhmät, tupakasta vieroitusryhmät ja päihteiden käytön vähentämiseksi tehtävä ryhmäohjaus. Henkilöstön koulutustaso. Asiakkaiden, erikoissairaanhoidon ja muiden yhteistyötahojen antama palaute ensihoidosta /sivu 58 Kiireellinen hoito toteutuu 1-3 päivän kuluessa yhteydenotosta ja kiireetön hoito pääsääntöisesti kuuden kuukauden sisällä. Osastolle pääsee jonottamatta, niin ettei siirtoviivemaksua erikoissairaanhoidosta kerry. Käypähoitosuositukset ovat käytössä ja keskeisten kansansairauksien hoitoon on nimetty vastuuhenkilöt. Painonhallintaryhmiä ja tupakasta vieroitusryhmä järjestetään terveyskeskuksessa kerran vuodessa. Päihteiden käytön haittojen valistustyötä tehdään yhteistyössä koulutoimen kanssa. Tulppa - avokuntoutusohjelma järjestetään sepelvaltimotautipotilaille ja niille, joilla on hoitoa vaativia valtimotautien vaaratekijöitä. Henkilöstön koulutustaso täyttää Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kriteerit. Palaute on myönteistä eikä hoitovirheitä ole osoitettavissa. VASTAUKSET TAVOITTEISIIN 1. Asiakas on saanut yhteyden terveydenhuollon ammattihenkilöön välittömästi. Hoidon tarpeen arviointi on suoritettu heti ajanvarauksen yhteydessä. Tarvittaessa asiakas on saanut ajan sairaanhoitajalle saman päivän aikana ja lääkärille viidessä päivässä (2010: 6,7). Päivystyspotilaat on hoidettu saman päivän aikana. 2. Lääkäreiden vastaanottokäyntien määrä oli Päivystyskäyntien määrä oli 8099, eli 22,6 % lääkärikäynneistä. Yöpäivystys on ollut Valkeakoskella, jossa on kuukaudessa käynyt lempääläläistä potilasta. Vuonna 2011 kävijöitä oli 165 (vuonna ). 3. Aikuispotilaiden hoito hammashuollossa ei toteutunut hoitotakuun mukaisesti. Aikuispotilaiden osuus hammaslääkärikäynneistä oli 56 %, sama kuin vuonna 2010 (2009: 64%). Suuhygienistien käynneissä hoitotakuu toteutui, aikuishoidon osuus oli 39 %.