Lukuvuosi Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos

Transkriptio

1 Melina Bister, Maria Fremer, Hanna Suomaa OPAS OPINTOJEN ALKUUN Lukuvuosi POHJOISMAISET KIELET toinen kotimainen kieli Nordica Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos Humanistinen tiedekunta Helsingin yliopisto NORDISKA SPRÅK andra inhemska språket Nordica Finska, finskugriska och nordiska institutionen Humanistiska fakulteten Helsingfors universitet

2 TERVETULOA OPISKELEMAAN POHJOISMAISIA KIELIÄ! Pohjoismaisiksi kieliksi kutsutaan niitä viittä sukulaiskieltä, joita puhutaan Pohjoismaissa: ruotsia, norjaa, tanskaa, islantia ja fääriä. Helsingin yliopistolla pohjoismaisten kielten opetus jakaantuu toisen kotimaisen kielen linjaan sekä äidinkielen linjaan, joista kummallakin saa opetusta kaikissa pohjoismaisissa kielissä. Lisäksi meillä voi opiskella ruotsin kääntämistä. Ruotsin kääntämisen aineopinnot alkavat tammikuussa ja niihin otetaan n. 10 pääaineopiskeiljaa. Tämä opas on tarkoitettu sinulle, joka olet aloittamassa pohjoismaisten kielten opintojasi toisen kotimaisen kielen linjalla. Opas on tietopaketti tutkintorakenteesta, pääaineestasi sekä muista tutkintoon vaadittavista opinnoista ja sen tarkoitus on helpottaa ja tehostaa opintojesi suunnittelua. Oppaassa esiteltäviä asioita käsitellään ensimmäisenä opiskelusyksynäsi HOPS-ohjauksessa (HOPS= henkilökohtainen opintosuunnitelma), mutta myös myöhemmissä ohjaustilanteissa, joten lue tämä opas hyvin. Tulet tarvitsemaan oppaan tietoja laatiessasi ensimmäistä opintosuunnitelmaasi sekä päivittäessäsi sitä. Huomaa kuitenkin, että opas ei korvaa humanistisen tiedekunnan opinto-opasta ja verkkosivuja, joissa opintoihin liittyvät asiat esitetään monipuolisemmin ja tarkemmin; muista siis tutustua huolellisesti myös niihin! Pohjoismaisten kielten oppiaineesta valmistuu asiantuntijoita, jotka tarkastelevat kieltä kriittisesti ja eri näkökulmista: sen rakenteita ja merkityksiä itsessään ja sukukieliin verrattaessa sekä sen suhdetta kielen käyttäjiin, ympäröivään yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Opintojen pääpaino on ruotsin kielessä. Opit käsittelemään kieltä paitsi teoreettisella myös käytännön tasolla sekä tuottamaan, käyttämään ja soveltamaan sitä niin suullisesti kuin kirjallisesti eri tilanteisiin sopivin tavoin. Koulutus antaa lähtökohtaisesti perustiedot ja -taidot myös pohjoismaisista naapurikielistä, norjasta, tanskasta ja islannista (fäärin opetusta tarjotaan erikoiskursseina hieman harvemmin), mutta osaamistaan voi halutessaan syventää edistyneemmällekin tasolle. Opintojen alussa luodaan perusta maisterivaiheen erikoistumista varten, jolloin osaamista tarkennetaan itse valittuun suuntaan ja tutustutaan lähemmin itselle erityisen tärkeisiin ja mielenkiintoisiin aihepiireihin. Pääaineen erikoistumisopinnoilla, sivuainevalinnoilla sekä mahdollisella työharjoittelulla voi vaikuttaa tulevaan suuntautumiseensa työelämässä. Pohjoismaisia kieliä opiskelleet työskentelevät mm. opettajina, tutkijoina, toimittajina, tiedottajina, matkailualalla, kääntäjinä, tulkkeina ja erilaisissa hallinnollisissa tehtävissä. Pohjoismaisten kielten taitajana sinulle avautuvat myös pohjoismaiset työmarkkinat! 2

3 Sisällysluettelo 1 TUTKINTORAKENNE HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Mikä HOPS on? HOPS ja tutkintosuunnitelma POHJOISMAISTEN KIELTEN OPISKELUSTA Opintojen sisältö Opiskelu- ja opetusmenetelmistä OPINTOPOLKU SIVUAINEET OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT TIEDEKUNNAN YHTEISET OPINNOT KYPSYYSNÄYTE MUUT OPINNOT OPINTOJEN OHJAUS MITEN SAAN TIETOA OPETUKSESTA JA ILMOITTAUDUN KURSSEILLE? TÄRKEITÄ LINKKEJÄ YHTEYSTIETOJA

4 1 TUTKINTORAKENNE Ensimmäisten (yleensä) kolmen opiskeluvuoden aikana suoritetaan humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK). HuK-tutkinnon jälkeen useimmat jatkavat opintojaan vielä kaksi vuotta valmistuakseen filosofian maistereiksi (FM). Opiskeluajan pituus riippuu kuitenkin paljolti kunkin yksilöllisestä opintopolusta. Opiskelemalla kokopäiväisesti sekä kiinnittämällä huomiota opintojen suunnitteluun ja omaan ajankäyttöönsä voi opintojen sujumista vauhdittaa merkittävästi, mikä on hyvä pitää mielessä jo ensimmäistä opintosuunnitelmaa laadittaessa. Ensimmäisen opiskelusyksyn HOPS-ohjauksen yhteydessä keskitytään erityisesti HuK-opintojen suunnittelemiseen. HUMANISTISTEN TIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (HuK) (180 opintopistettä 1 ) pääaineena pohjoismaiset kielet Pohjoismaisten kielten aineopinnot 45 op sisältää tutkielman ja proseminaarin (yht. 10 op) Aineopinnot 35 op äidinkieli Pohjoismaisten kielten perusopinnot Perusopinnot Perusopinnot metodiopinnot 25 op 25 op 25 op 1. vieras kieli tvt orientoiva + hops Pääaineopinnot Sivuaineopinnot Yhteiset opinnot Muut opinnot väh. 70 op väh op 22 op op HuK-tutkinto yhteensä 180 op 1 Opintopiste (lyh. op, ruotsiksi studiepoäng, sp) tarkoittaa n. 27 tunnin työmäärää. Työksi lasketaan sekä opetukseen osallistuminen että itsenäinen työskentely harjoitusten yms. muodossa. Yhden lukuvuoden laskennallinen työmäärä on 60 op kun opiskelu on kokopäiväistä. 4

5 Yllä on esimerkki pohjoismaisten kielten pääaineopiskelijan kandidaatin tutkinnon rakenteesta. Opiskelija suorittaa pääaineessaan yhteensä 70 opintopistettä: ensin perusopinnot (grundstudier) 25 op ja sitten aineopinnot (ämnesstudier) 45 op, joiden osana valmistellaan myös kandidaatin tutkielma. Tutkintoon sisällytettävät sivuaineet sekä muut opinnot opiskelija valitsee itse (sivuaineista enemmän tietoa luvussa 5). Opiskelijan on esimerkiksi mahdollista suorittaa perusopinnot kahdesta eri sivuaineesta. Vaihtoehtoisesti voi myös keskittyä yhteen sivuaineeseen, jossa suorittaa sekä perus- että aineopinnot. Muut opinnot voivat olla mitä tahansa yliopistoopintoja, esimerkiksi yksittäisiä kursseja, joista ei muodostu opintokokonaisuutta. Tutkintoon ei kuitenkaan vaadita näitä yksittäisiä kursseja, vaan niiden sijaan voi suorittaa vaikkapa lisää sivuainekokonaisuuksia. Tiedekunnan yhteisiä opintoja (esim. pakolliset kieliopinnot) suoritetaan 22 op. Tiedekunnan yhteisistä opinnoista lisää luvussa 7. 5

6 Pohjoismaisten kielten opiskelijoista melko suuri osa suuntautuu ruotsin kielen aineenopettajiksi. Aineenopettajan kelpoisuuden saa suorittamalla yhtenä sivuaineenaan opettajan pedagogiset opinnot. Kelpoisuuden saa ylemmällä korkeakoulututkinnolla (FM). Opettajan pedagogisia opintoja suoritetaan yhteensä 60 op, joista perusopinnot (25 op) tehdään yleensä HuK-tutkintoon ja aineopinnot (35 op) FM-tutkintoon. Toinen opetettava aine on suositeltava, mutta ei pakollinen. Aineenopettajankoulutuksesta ja opettajan pedagogisista opinnoista kerrotaan enemmän luvussa 6. HUMANISTISTEN TIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (HuK) (180 opintopistettä) pääaineena pohjoismaiset kielet, suositus aineenopettajan tutkintorakenteeksi Pohjoismaisten kielten aineopinnot 45 op sisältää tutkielman ja proseminaarin (yht. 10 op) Toisen opetettavan aineen aineopinnot 35 op Pohjoismaisten kielten perusopinnot Toisen opetettavan aineen perusopinnot Kasvatustieteen perusopinnot äidinkieli metodiopinnot 25 op 25 op 25 op 1. vieras kieli (aineopinnot sijoitetaan FMtutkintoon) tvt orientoiva + hops Pääaineopinnot Sivuaineopinnot Yhteiset opinnot Muut opinnot 70 op suositus 85 op 22 op 3 op HuK-tutkinto yhteensä 180 op 6

7 Osa tänä syksynä valituista opiskelijoista valitsevat vuodenvaihteessa pääaineekseen ruotsin kääntämisen. He siirtyvät pohjoismaisten kielten perusopintojen jälkeen suorittamaan ruotsin kääntämisen aineopintoja. HuK-tutkintoon tulee kaksi pakollista sivuainetta, suomen kieli ja käännöstiede. HUMANISTISTEN TIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (HuK) (180 opintopistettä) pääaineena ruotsin kääntäminen Ruotsin kääntämisen aineopinnot 45 op sisältää tutkielman ja proseminaarin (yht. 10 op) Pohjoismaisten kielten perusopinnot Suomen kielen perusopinnot kääntäjille Käännöstieteen perusopinnot äidinkieli metodiopinnot 25 op 25 op 25 op 1. vieras kieli tvt orientoiva + hops Pääaineopinnot Sivuaineopinnot Yhteiset opinnot Muut opinnot väh. 70 op väh. 50 op 22 op 38 op HuK-tutkinto yhteensä 180 op 7

8 FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTO (FM) (120 opintopistettä) Syventävät opinnot op sisältää pro gradun (40 op) 0-40 op 0-40 op Pääaineopinnot Sivuaineopinnot Muut opinnot FM-tutkinto yhteensä 120 op Filosofian maisterin tutkinto on 120 op:n laajuinen ja se suoritetaan kandidaatin tutkinnon jälkeen. Pääaineen syventäviä opintoja suoritetaan vähintään 80 op ja niihin sisältyy 40 op:n laajuinen pro gradu -tutkielma. Jäljelle jäävät 40 op voi suorittaa esimerkiksi sivuaineopintoina tai yksittäisinä kursseina (muut opinnot), mutta halutessaan myös pääaineen syventävinä opintoina yli mainitun 80 op:n vähimmäismäärän. 2 HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 2.1 Mikä HOPS on? Henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS laaditaan erikseen HuK- ja FM-tutkintoja sekä niihin sisältyviä opintoja varten ja sen avulla hahmotellaan opintojen suoritusaikataulua. Opintosuunnitelmaan kuuluu myös omien lähtökohtien, tavoitteiden, urasuunnitelmien ja opiskelutaitojen pohdinta. Vaikka jokainen opiskelija laatii opintosuunnitelmansa itse ja itseään varten, sitä ei ole tarkoitus tehdä yksin tai ilman ohjausta. Saat tukea oman suunnitelmasi laadintaan pääainelaitokseltasi ja tiedekunnan opiskelijapalveluista. 8

9 Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen on osa tiedekunnan yhteisiin opintoihin kuuluvan opintojakson Orientoivat opinnot ja HOPS (2 op) suoritusta. Ensimmäinen HuKtutkinnon HOPS laaditaan ja hyväksytään ensimmäisen opiskeluvuoden syyslukukaudella. Tarkemman ohjausaikataulun ja ohjeet suunnittelua varten saat orientoivan viikon aikana ja opintojen alkaessa. Proseminaarin yhteydessä (yleensä kolmannen opiskeluvuoden aikana) opiskelija päivittää opintosuunnitelmansa proseminaariopettajan ohjauksessa. Päivityksestä tuleva opintopiste sijoittuu pääaineen aineopintoihin. HuK-tutkinnon suoritettuaan opiskelija laatii opintosuunnitelman FM-opintojaan varten; HOPS-ohjaajana toimii seminaariopettaja. Tällöin kannattaa pitää mielessä työelämää koskevat suuntautumistoiveensa ja valita sellaisia opintojaksoja, joista on mahdollisimman paljon hyötyä työelämään siirryttäessä. Opintosuunnitelma paitsi selkeyttää opiskelutavoitteita ja -aikataulua on myös hyödyksi ohjaustilanteissa laitoksilla ja tiedekunnan opiskelijapalveluissa, kun haluaa keskustella opinnoistaan tai käydä läpi tavoittelemansa tutkinnon tilannetta. Opintosuunnitelmaa tarvitaan myös esimerkiksi vaihto-ohjelmiin ja JOO-opiskelijaksi (joustava opinto-oikeus muissa yliopistoissa tai korkeakouluissa) haettaessa sekä siinä tapauksessa, että vaihtaa pääainetta tiedekunnan sisällä. 2.2 HOPS ja tutkintosuunnitelma HOPS tehdään sähköisellä työkalulla WebOodi-sovelluksessa, jota opit käyttämään ensimmäisen syksyn aikana. Ohje löytyy osoitteesta Ohjeen avulla hahmottelet alustavan opintosuunnitelmasi humanististen tieteiden kandidaatin (HuK) tutkinnon suorittamista varten. Suunnitelmasi tulee sisältää vähintään minimitutkintoon (180 op) tarvittavat opinnot. Lisätietoa tutkintorakenteesta ja -vaatimuksista sekä opetuksesta löytyy Humanistisen tiedekunnan intranet-sivuilta (Alma) ja opintooppaasta; tutustu oppaisiin ja tähän vihkoon ennen kuin alat tehdä varsinaista suunnitelmaa! Tarkemmat ohjeet saat syksyn aikana omalta HOPS-ohjaajaltasi. Lukuvuositason suunnitelman lisäksi kannattaa laatia itselleen lyhyemmän aikavälin tavoitteita. Välietappien ja osatavoitteiden saavuttaminen motivoi ja kannustaa matkalla kohti suurempia tavoitteita ja auttaa ajankäytön suunnittelussa. Tämän oppaan luvussa 4 esitetään sellainen opintopolku, eli opintojen suoritusjärjestys ja aikataulu, jota noudattamalla on 9

10 mahdollista saada HuK-tutkinto valmiiksi kolmessa vuodessa ja FM-tutkinto kahdessa vuodessa HuK-tutkinnon jälkeen. 3 POHJOISMAISTEN KIELTEN OPISKELUSTA 3.1 Opintojen sisältö Pohjoismaisia kieliä opiskellaan pääsääntöisesti ruotsin kielellä aivan opintojen alusta lähtien; opetusohjelmamme on kuin eräänlainen kielikylpy. Kursseista selviytyminen ruotsiksi voi varsinkin alussa tuntua työläältä, mutta kielitaidon kasvaessa ja aktivoituessa ruotsin kielen käyttö alkaa tuntua helpolta ja luontevalta. Opinnot jakautuvat kolmeen osaan perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot joista perusopinnot ja aineopinnot opiskellaan HuK-tutkinnossa ja syventävät opinnot FM-tutkinnossa. Opintokokonaisuudet ja kurssit on mitoitettu opintopisteissä, yksi opintopiste (op) vastaa n. 27 tunnin työmäärää. Opiskelijan suoriutuminen opintokokonaisuudesta arvioidaan kuusiportaisella arvosteluasteikolla (0-5), jossa 1 on alin hyväksytty arvosana. Arvosteluasteikko on seuraava: 0 = hylätty, 1 = välttävä, 2 = tyydyttävä, 3 = hyvä, 4 = kiitettävä, 5 = erinomainen. Pro gradu -tutkielma arvioidaan latinankielisin arvolausein kuten ylioppilaskirjoituksissa. Lukuvuosi jaetaan neljään opetusperiodiin. Kurssit ajoittuvat yleensä yhteen tai kahteen periodiin. Lukuvuonna periodit ajoittuvat seuraavasti: I periodi: (ma 3.9. avajaiset, ei opetusta klo 12 jälkeen) II periodi: (ei opetusta itsenäisyyspäivänä to 6.12.) III periodi: IV periodi: (pääsiäistauko , ei opetusta vappuna 1.5.) Periodien I ja II sekä III ja IV välillä on väliviikko, jolloin opetusta ei järjestetä. Opetuksen väliviikolla voidaan kuitenkin pitää vastaanottoja ja tenttejä tai kurssien loppukuulusteluja. Pohjoismaisten kielten alkuvaiheen opintojen sisältö on kaikille opiskelijoille suurimmaksi osaksi samanlainen: perusopinnot ovat kaikille samat, aineopinnoissa on valinnanvapautta opintojakson Specialkurs kohdalla. Erikoiskurssi suoritetaan linjavalinnan mukaisesti (linjen Språket i bruk tai Lärarlinjen). 10

11 NPO100 Grundstudier (perusopinnot) 25 op - NPO166 Tala och skriva 1 8 op - NPO170 Svensk grammatik 5 op - NPO190 Sverige och Svenskfinland: Samhälle, kultur och litteratur 4 op - NPO175 Översättning: språkparet svenska och finska 4 op Sekä yksi seuraavista: - NGR180 Norge och norska 4 op - NGR170 Danmark och danska 4 op - NGR175 Island och isländska 4 op NPO200 Ämnesstudier (aineopinnot) 45 op - NPO260 Tala & skriva 2 8 op - NPO265 Grammatik & lingvistik 5 op - NPO280 Svenskans utveckling och variation 5 op - NPO287T Nordistiken som profession 4 op - NPO285 Proseminarium och kandidatuppsats 10 op - NPO286 Uppdatering av ISP 1 op - NPO291/292 Specialkurs 4 op Sekä kaksi seuraavista: - NGR180 Norge och norska 4 op - NGR170 Danmark och danska 4 op - NGR175 Island och isländska 4 op Perus- ja aineopintojen tavoitteena on vahvistaa opiskelijan ruotsin kielen osaamista, antaa perustaidot pohjoismaisista sukukielistä, tarjota opiskelijalle tietoa pohjoismaiden eri kulttuureista ja historiasta sekä suomenruotsalaisesta kulttuurista, syventää opiskelijan tietoja ruotsin kielen rakenteesta sekä antaa perustiedot ruotsin kielen historiasta ja vaihtelusta, johdattaa erikoistumisopintoihin sekä antaa lähtökohdat tieteelliseen ajatteluun ja kirjoittamiseen. Syventävissä opinnoissa opiskelija suuntautuu joko opettajalinjalle tai Språket i bruk -linjalle. Valintaa tehdessä kannattaa miettiä paitsi omia mielenkiinnon kohteitaan myös sitä, minkälaista työtä haluaa tehdä tulevaisuudessa. Språket i bruk -linjalla voi syventyä kielitieteen ja kielentutkimuksen useisiin eri osa-alueisiin opinto-ohjelmassa voi olla niin kielihistoriaa, murretutkimusta ja nimistöntutkimusta kuin keskustelunanalyysia, kielisosiologiaa, kielioppia ja diskurssitutkimusta. Opettajalinjan opinnot painottuvat puolestaan kielenoppimiseen ja -opettamiseen. Monet opettajaksi aikovat valitsevat tämän linjan, mutta 11

12 varsinaisen aineenopettajan pätevyyteen linjavalinta ei vaikuta. Pätevyyden saa ainoastaan suorittamalla pohjoismaisten kielten opintojen lisäksi opettajan pedagogisten opintojen sivuainekokonaisuuden (ks. luku 6). Opettajaksi suuntautuva opiskelija voi siis valita myös linjan Språket i bruk. Halutessaan opiskelija voi myös suorittaa molempien linjojen opintoja. Tällöin pääaineen opinnot ovat vähimmäismäärää laajemmat. Kääntämistä voi opiskella siirtymällä perusopintojen jälkeen ruotsin kääntämisen pääaineopiskelijaksi (Svensk översättning). Pohjoismaisten kielten pääaineopiskelija ei voi valita sivuaineekseen ruotsin kääntämistä. Ruotsin kääntämiseen haetaan toisessa periodissa suoritettavan NPO175 -kurssin yhteydessa ja hausta tiedotetaan tarkemmin syksyn aikana. Pohjoismaisten kielten syventävät opinnot koostuvat seuraavista opintojaksoista: NPO300 Fördjupade studier (syventävät opinnot) 80 op - NPO360 Seminarium 9 op - NPO361 Individuell studieplan 1 op - NPO369 Tala 3 uttalsprov 0 op - NPO800 Pro gradu 40 op Linjen Språket i bruk: - NPO370 Pragmatik i praktiken 5 op - + vähintään viisi muuta kurssia tutkintovaatimusten mukaisesti 25 op Lärarlinjen: - NPO380 Andraspråksinlärning 5 op - NPO382 Tillämpad grammatik 5 op - + vähintään neljä muuta kurssia tutkintovaatimuksia noudattaen 20 op 3.2 Opiskelu- ja opetusmenetelmistä Yliopisto-opinnot edellyttävät opiskelijalta sekä oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta että itsekuria. Toisaalta ne antavat myös vapauden valita, mitä opiskelee, missä tahdissa ja miten. Muista, että viime kädessä sinä itse olet vastuussa opinnoistasi. Voit saada neuvontaa ja ohjausta opintoihisi, mutta sinulla on sekä oikeus että velvollisuus tehdä itse tärkeät päätökset opintojesi suunnasta ja sisällöstä. Yliopisto ei ole eikä sen ole tarkoituskaan olla koulu. 12

13 Perus- ja aineopinnot pohjoismaisissa kielissä ovat selkeät lähiopetusta on paljon, eikä valinnaisuutta juurikaan ole. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että pelkkä passiivinen kurssilla istuminen riittää, jotta saavuttaisit oppimistavoitteet. Eri opintojaksoissa voidaan toteuttaa varsin erilaisia opiskelutapoja. Tutustu näihin työtapoihin, pohdi niitä ja kysele tarvittaessa opettajaltasi lisätietoja. Osallistut ehkä kursseille, joilla opettaja lähinnä luennoi ja sinun tehtäväsi on suurelta osin kuunnella ja tehdä muistiinpanoja sekä opiskella asioita muistiinpanoistasi, kirjoista tai monisteista. Joillakin kursseilla on puolestaan paljon pienryhmätyöskentelyä ja keskustelumuotoista opiskelua. Tuntiaktiivisuus on tärkeä osa oppimisprosessia, muista siis osallistua tehtävien ja harjoitusten tekoon tunnillakin. Pelkkä loppukokeessa tai lopputyössä menestyminen ei välttämättä riitä erinomaiseen arvosanaan. Yliopisto-opetus eroaa kouluopetuksesta mm. opintojen itsenäisyydessä. Lähiopetuksen ulkopuolella tapahtuva opiskelu on keskeinen osa oppimista. Kun jokin kurssi sisältää luentoja/lähiopetusta, on hyvin todennäköistä, että tämän lisäksi joutuu tekemään erilaisia harjoituksia ja kotitehtäviä, lukemaan kirjoja tai artikkeleita, kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä jne. Muista siis lukujärjestystä suunnitellessasi ottaa huomioon, että sinun tulee opiskella myös luentojen ja kurssien ulkopuolella; yritä aina arvioida kurssien kokonaistyömäärä suunnitelmissasi, näin saavutat parhaat mahdolliset oppimistulokset. Ota myös huomioon, että olemme kaikki erilaisia oppijoita joku kirjoittaa lyhyen esseen kahdessa tunnissa, toiselta kuluu samanpituisen tekstin luomiseen kaksi kokonaista työpäivää. Tiedosta siis omat lähtökohtasi ja ominaisuutesi oppijana ja ota ne huomioon opintoja suunnitellessasi! Varsinkin aine- ja syventävissä opinnoissa on mahdollista suorittaa opintojaksoja tenttien. Kaikkia opintojaksoja ei siis tarvitse suorittaa osallistumalla itse kursseille, vaan halutessaan voi opiskella myös itsenäisesti. Suunnitellessasi tenttimismahdollisuutta ota yhteys opintojakson vastuuhenkilöön ja sovi luettavasta kirjallisuudesta tarkemmin hänen kanssaan. Tentit suoritetaan pääasiassa tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä. Tiedekuntatenteistä löytyy tarkempaa tietoa Humanistisen tiedekunnan kotisivuilta ( Yksi tehokas tapa kehittää kielitaitoaan on lähteä opiskelijavaihtoon ulkomaille. Alkuun pääsee tutustumalla laitoksen Alma-sivuston Opiskelu ulkomailla -osioon. 4 OPINTOPOLKU Opiskelemalla alla esitetyn mallin mukaisesti on mahdollista saada HuK- tutkinto valmiiksi kolmessa vuodessa ja FM-tutkinto kahdessa vuodessa. Mallin lähtökohtana on koko- 13

14 päiväinen opiskelu. Opintoja ei kuitenkaan tarvitse suorittaa näin nopeasti ja kukin opiskelija suunnittelee itse itselleen sopivan aikataulun. 1. opiskeluvuosi I periodi Suorita ainakin nämä: NPO166 Tala och skriva 1, NPO170 Svensk grammatik, NPO190 Sverige och Svenskfinland: Samhälle, kultur och litteratur, osallistuminen hops-tapaamisiin ja oman opintosuunnitelman laatiminen (NPO001), TVT-ajokortti Lisäksi: CYK110 Yleisen kielitieteen peruskurssi ja NGR180 Norge och norska II periodi Suorita ainakin nämä: NPO166 Tala och skriva 1, NPO190 Sverige och Svenskfinland: Samhälle, kultur och litteratur, NPO175 Översättning: språkparet svenska och finska, osallistuminen hops-tapaamisiin ja oman opintosuunnitelman laatiminen (NPO001) Lisäksi: TYY110EK Kirjallisuustieteen perusteet ja NGR180 Norge och norska III periodi Suorita ainakin nämä: NPO265 Grammatik och lingvistik, NGR175 Island och isländska, NPO287T Nordistiken som profession, NPO008 Nordicas Nätmiljöer (pääaineeseen liittyvät TVT-opinnot) Lisäksi: NGR180 Norge och norska (jos et suorittanut sitä syksyllä), Ensimmäinen (ja mahd. toinen) vieras kieli, YY12 Puheviestintä, sivuaineopintoja IV periodi Suorita ainakin nämä: NPO265 Grammatik och lingvistik, NGR175 Island och isländska, NPO287T Nordistiken som profession, NPO280 Svenskans utveckling och variation Lisäksi: NGR180 Norge och norska (jos et suorittanut sitä syksyllä), Ensimmäinen (ja mahd. toinen) vieras kieli, YY12 Puheviestintä, sivuaineopintoja Pääaineen perusopinnot saa kasaan joko ensimmäisenä syksynä tai ensimmäisen lukuvuoden loppuun mennessä, mikäli seuraa tätä opintopolkua. Muista pyytää amanuenssilta (sähköpostitse) kooste perusopinnoistasi opintorekisteriin, sitä ei kirjata automaattisesti! Olet päässyt jo pitkälle pääaineesi opinnoissa: perusopintojen lisäksi olet suorittanut osan aineopinnoista. Kaiken kaikkiaan sinulla pitäisi olla suoritettuna n. 60 op, mikä vastaa kokopäiväistä opiskelutahtia. Toisena opiskeluvuonna olisi hyvä alkaa opiskella ainakin yhtä sivuainetta. Siksi sinun kannattaa miettiä viimeistään ensimmäisen opiskeluvuotesi keväällä, mitä sivuainetta haluaisit alkaa opiskella. Ota myös selvää, tarvitseeko valitsemaasi sivu- 14

15 aineeseen hakea sivuaineoikeutta. Toinen opiskeluvuosi on myös hyvä vaihe lähteä opiskelijavaihtoon. Jos haluat vaihtoon heti toisen lukuvuoden alussa, ala suunnitella asiaa jo hyvissä ajoin (ensimmäisen vuoden kevättalvella). 2. opiskeluvuosi I periodi Omassa pääaineessa: NPO260 Tala och skriva 2, NGR170 Danmark och danska, NPO291/NPO292 Erikoiskurssi Lisäksi: Sivuaineopintoja (esim. aineenopettajan pedagogisia perusopintoja)/ tiedekunnan yhteisiä opintoja II periodi Omassa pääaineessa: NPO260 Tala och skriva 2, NGR170 Danmark och danska, NPO291/NPO292 Erikoiskurssi Lisäksi: Sivuaineopintoja (esim. aineenopettajan pedagogisia perusopintoja) / tiedekunnan yhteisiä opintoja III periodi Sivuaineopintoja / tiedekunnan yhteisiä opintoja IV periodi Sivuaineopintoja / tiedekunnan yhteisiä opintoja Toisena opiskeluvuonna kannattaa keskittyä sivuaineopintoihin. Sivuaineiden sisältöön liittyvää neuvontaa sekä sivuaineiden suoritus- ja kokonaisuusmerkinnät saat sivuainelaitokselta. Voit keskustella sivuaineopintoihin liittyvistä yleisistä asioista sekä laitoksella (amanuenssi, HOPS-ohjaaja) että tiedekunnan opintoneuvojien kanssa. Jos sivuaineen/sivuaineiden valinta aiheuttaa sinulle ongelmia, älä epäröi ottaa yhteyttä HOPSohjaajaasi tai (tiedekunnan) opintoneuvojiin! Halutessasi aineenopettajan pedagogiset opinnot sivuaineeksesi sinun kannattaa hakea aineenopettajan koulutukseen ensimmäisen opiskeluvuotesi kevättalvella. 3. opiskeluvuosi Proseminaariin osallistutaan tavallisesti kolmantena opiskeluvuotena, jolloin tutkintovaatimusten mukaiset edeltävät opinnot ovat rekisterissä (mm. tiedekunnan yhteisiä opintoja). Proseminaari kestää yleensä kolme periodia, mutta tarkempi toteutus ja aikataulu vaihtelevat ryhmittäin. Tarkista kokoontumisperiodit opetusohjelmasta. I periodi 15

16 Omassa pääaineessa: NPO285 Proseminaari ja kandidaatintutkielma, NPO286 Henkilökohtainen opintosuunnitelma Sivuaineopintoja, tiedekunnan yhteisiä opintoja II periodi Omassa pääaineessa: NPO285 Proseminaari ja kandidaatintutkielma Sivuaineopintoja, tiedekunnan yhteisiä opintoja III periodi Omassa pääaineessa: NPO285 Proseminaari ja kandidaatintutkielma Sivuaineopintoja, tiedekunnan yhteisiä opintoja IV periodi Omassa pääaineessa: NPO285 Proseminaari ja kandidaatintutkielma Sivuaineopintoja, tiedekunnan yhteisiä opintoja Noudattamalla tätä opintopolkua sinulla on kolmen ensimmäisen opiskeluvuotesi jälkeen kasassa kaikki HuK-tutkintoa varten tarvittavat pääaineopinnot (70 op). Kun kandidaatin tutkielmasi on hyväksytty ja sivuainekokonaisuudet sekä tarvittavat tiedekunnan yhteiset opinnot suoritettu, voit jättää todistuspyyntölomakkeen humanistisen tiedekunnan opiskelijapalveluihin (katso: 4. opiskeluvuosi Tässä vaiheessa voit aloittaa pääaineen syventävät opinnot ja seminaarin. Teet seminaaria vetävän professorin ohjauksessa opintosuunnitelman FM-opintojasi varten sekä pohdit tulevia uravaihtoehtoja. Opiskelet linjasi erikoiskursseja. Omassa pääaineessa: NPO360 Seminaari, NPO361 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (FM-hops; seminaarin yhteydessä), syventävien opintojen erikoiskursseja Sivuaineopintoja (esim. aineenopettajan pedagogisia aineopintoja), muita opintoja 5. opiskeluvuosi Omassa pääaineessa: syventävien opintojen erikoiskursseja, Pro gradu -tutkielma Sivuaineopintoja (esim. aineenopettajan pedagogisia aineopintoja), muita opintoja Tämän lukuvuoden lopulla sinä voit valmistua filosofian maisteriksi! 16

17 5 SIVUAINEET Suuri osa HuK-tutkinnostasi muodostuu muista kuin pääaineesi opinnoista. Sivuaineita valitessasi mieti, mistä olet kiinnostunut ja ota huomioon mahdolliset uratoiveesi. Sivuaineopinnot eivät ole merkityksetön osa tutkintoasi; ne monipuolistavat osaamistasi merkittävästi. Jos haluat aineenopettajan pätevyyden, lue tarkasti luku 6. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnossa tulee olla vähintään kahdet perusopintojen laajuiset sivuaineopinnot (25 op + 25 op = 50 op) tai yksi perus- ja aineopintojen laajuinen sivuaine (25 op + 35 op = 60 op). Opintojesi alkuvaiheessa riittää, kun merkitset HOPSlomakkeen taulukkoon sinua sillä hetkellä eniten kiinnostavien tai omia tavoitteitasi parhaiten tukevien sivuaineiden nimet ja suunnittelemiesi kokonaisuuksien laajuudet, vaikka et olisi vielä tehnyt lopullista valintaa. Voit muuttaa suunnitelmaasi myöhemmin. Humanistisen tiedekunnan kotisivuilta saat tarkempaa tietoa sivuainemahdollisuuksiin ja opintooikeuksiin liittyen: Voit valita sivuaineesi joko humanistisen tiedekunnan sisältä tai vaihtoehtoisesti muiden tiedekuntien oppiaineista. Osa oppiaineista on vapaita, mikä tarkoittaa, että sinun ei tarvitse osallistua sivuainekokeeseen saadaksesi opinto-oikeuden. Toisissa aineissa vaaditaan kokeen läpäiseminen (rajoituksenalaiset oppiaineet). Ota selvää sivuaineista ja opinto-oikeuksista oppiaineiden omilta kotisivuilta. Kannattaa miettiä jo opintojen alkuaiheessa, milloin olisi sopiva vaihe hakea sivuaineopinto-oikeutta (rajoituksenalaiset oppiaineet). Huomaa, että pohjoismaisten kielten opiskelija ei voi valita ruotsin kääntämisen oppiainetta sivuaineekseen. Voit valita sivuaineesi jopa muista korkeakouluista. JOO-sopimus (Joustava Opinto-Oikeus) eri yliopistojen ja korkeakoulujen välillä mahdollistaa tämän. Sinun on kuitenkin haettava opinto-oikeutta JOO-opintoihin. Katso ehdot ja hakuajat osoitteesta Voit suorittaa sivuaineopintoja myös avoimessa yliopistossa ja ulkomailla. Jos vaihtoopiskelu kiinnostaa, ota selvää eri vaihto-ohjelmista ja aloita esimerkiksi tutustumalla laitoksen Alma-sivujen kohtaan Opiskelu ulkomailla. 6 OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT Jos haluat aineenopettajan kelpoisuuden, sinun tulee suorittaa aineenopettajan pedagogiset opinnot Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa, Opettajankoulutuslaitoksella (OKL). 17

18 Opettajan pedagogisiin opintoihin haetaan kevättalvella; hakuohjeita ja -lomakkeita saa humanistisen tiedekunnan opiskelijapalveluista sekä Almasta. Jos haluat vain ruotsin opettajan kelpoisuuden, riittää kun pääaineesi lisäksi opiskelet opettajan pedagogiset opinnot. Usein opettajan tutkinnon sivuaineena on kuitenkin lisäksi jokin muu koulussa opetettava aine, esim. kieliaine, filosofia, elämänkatsomustieto tai jokin muiden tiedekuntien kouluaineita vastaavista oppiaineista. Jos haluat opettajan kelpoisuuden toiseenkin opetettavaan kieliaineeseen, sinun tulee opiskella siitä vähintään perus- ja aineopinnot. Suosittelemme, että sinulla olisi tutkinnossasi ruotsin lisäksi jokin muukin opetettava aine. Tämä parantaa työnsaantimahdollisuutesi valmistuttuasi. Jos et ole vielä varma, haluatko aineenopettajan kelpoisuuden, voit hakeutua aineenopettajan pedagogisiin opintoihin myös FM-opinnoissasi tai vasta FM-tutkinnon suoritettuasi (erilliset opinnot). Silloin kaikki pedagogiset opinnot suositellaan suoritettavaksi yhden lukuvuoden aikana (sekä perus- että aineopinnot). Katso tuoreimmat tiedot aineenopettajankoulutuksesta Humanistisen tiedekunnan verkkosivuilta kohdasta Aineenopettajan koulutus. Aineenopettajan koulutusohjelman kasvatustieteen perusopinnot (25 op) on tarkoitettu sijoitettaviksi HuK-tutkintoon ja aineopinnot (35 op) FM-tutkintoon. Humanistisen tiedekunnan opinto-oppaasta löydät tärkeää tietoa opettajankoulutuksesta. 7 TIEDEKUNNAN YHTEISET OPINNOT Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon sisältyvien tiedekunnan yhteisten opintojen laajuus on pohjoismaisten kielten opiskelijalla tyypillisesti 22 opintopistettä (laajuus voi vaihdella hiukan ja se selvitetään HOPS-ohjauksessa). Opinnot koostuvat seuraavasti: Orientoivat opinnot ja HOPS (2 op): suoritetaan ensimmäisen syksyn aikana Äidinkielen opinnot (5 op): Tieteellinen kirjoittaminen 3 op ja Puheviestintä 2 op Metodiopinnot 2 (5 op): Yleisen kielitieteen peruskurssi 3 op ja Kirjallisuustieteen perusteet kielten opiskelijoille 2 op (Ole tarkka, että valitset oikeat laajuudet kursseista!) Ensimmäisen vieraan kielen opinnot 3 (5 op): katso Kielikeskuksen kurssitarjonnasta ( -> linkki Almaan) 2 Tiedekunnan yhteisiin opintoihin tavallisesti kuuluvat toisen kotimaisen kielen opinnot (5 op) korvataan metodiopinnoilla (5 op), kun opiskelijan pääaine on pohjoismaiset kielet. 3 Tiedekunnan yhteisiin opintoihin tavallisesti kuuluvat toisen vieraan kielen opinnot (3 op) voidaan suorittaa millä tahansa kielikurssilla. Opintojakso ei ole pohjoismaisten kielten opiskelijoille pakollinen, koska pääaineen opintoihin sisältyy muiden pohjoismaisten kielten peruskursseja. 18

19 Tieto- ja viestintätekniikan opinnot (5 op): TVT-ajokortti 3 op ja pääaineeseen liittyvät TVT-opinnot 2 op. Molemmat suoritetaan yleensä ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. TVT-ajokortista enemmän tietoa sivulla FM-tutkinnossa ei ole pakollisia tiedekunnan yhteisiä opintoja. 8 KYPSYYSNÄYTE Kandidaatin tutkintoa varten suoritetaan kirjallinen kypsyysnäyte, jossa opiskelija osoittaa äidinkielen taitonsa. Kypsyysnäyte tehdään proseminaarin yhteydessä yleensä kirjoittamalla suomenkielinen tiivistelmä kandidaatintutkielmasta. Proseminaariohjaajasi kertoo asiasta enemmän. 9 MUUT OPINNOT Muiden opintojen opintopistemäärään vaikuttavat tutkinnon pää- ja sivuaineiden opintokokonaisuuksien sekä tiedekunnan yhteisten opintojen laajuudet. Muita opintoja tarvitset ainoastaan, jos HuK-tutkintoon vaadittavat 180 opintopistettä eivät tule täyteen pääaineen perus- ja aineopintojen, sivuaineen/sivuaineiden opintokokonaisuuksien sekä tiedekunnan yhteisten opintojen opintopistemääristä. Muut opinnot voivat olla vapaasti valittavia yliopisto-opintoja. HuK-tutkinnon muut opinnot eivät voi olla pääaineen syventäviä opintoja. Ne kuuluvat pakollisina FM-tutkintoon. FM-tutkintoon voi halutessaan sisällyttää muita opintoja, mutta se ei ole välttämätöntä. 10 OPINTOJEN OHJAUS Ensimmäisen opintovuoden alussa osallistut kahden ensimmäisen periodin aikana HOPSohjaukseen. Ohjauksen tarkoitus on antaa opiskelijalle valmiudet yliopisto-opintojen hahmottamiseen sekä auttaa opiskelijaa ensimmäisen opintosuunnitelman laatimisessa. Tämän jälkeen opintosuunnitelmaan liittyvä ohjaus tapahtuu kurssien yhteydessä (proseminaari ja seminaari). Alkuvaiheen opintoneuvontaa saat HOPS-ohjaajaltasi ja oppiaineen amanuenssilta Maria Fremeriltä. Jos sinulla on kysymyksiä tietystä kurssista, käänny ensisijaisesti kyseisen kurssin opettajan puoleen. Jos haluat kysyä tai keskustella esimerkiksi tutkintorakenteesta, 19

20 tiedekunnan yhteisistä opinnoista, JOO-opinnoista tai sivuainevalinnoista, voit ottaa yhteyttä tiedekunnan opiskelijapalveluihin. 11 MITEN SAAN TIETOA OPETUKSESTA JA ILMOITTAUDUN KURSSEILLE? On tärkeää opetella heti opintojen alkuvaiheessa hyödyntämään yliopiston, tiedekuntien ja laitosten Alma-sivuja ja verkkosivuja sekä WebOodi-portaalia ( tiedon etsimiseen. Liittymällä pohjoismaisten kielten, pohjoismaisen kirjallisuuden ja ruotsin kääntämisen opiskelijoiden yhteiselle sähköpostilistalle saat ajankohtaista tietoa mahdollisista muutoksista aikatauluissa, kursseille ilmoittautumisesta, oppiaineen ja laitoksen yhteisistä tapahtumista, vierailevista luennoitsijoista, harjoittelumahdollisuuksista ja sijaisuuksista. Lähetä sähköpostilla viesti: subscribe nordica-studenter osoitteeseen Kirjoita kohdan tilalle oma helsinki.fiosoitteesi, jonka saat aloitettuasi opinnot. Älä kirjoita viestiin mitään muuta. Humanistisen tiedekunnan yleisistä käytännöistä sekä eri laitoksista ja oppiaineista löytyy tietoa tiedekunnan opinto-oppaasta (myös verkossa Laitosten omilla Alma- ja verkkosivuilla annetaan yksilöidympää tietoa kustakin laitoksesta ja sen oppiaineista. Kurssitarjonnan sekä opetustiedot (ajat, paikat jne.) löydät WebOodista, jonka avulla ilmoittaudut myös kursseille. WebOodissa voit lisäksi tarkistaa opintorekisteriotteesi, lukea tutkintovaatimuksia sekä tutustua opintojaksojen kuvauksiin. Jos et ole käyttänyt WebOodia aikaisemmin, lue ensin ohjeet valitsemalla vasemmasta valikosta Ohjeet ja linkit. Pääaineopiskelijan ei tarvitse ilmoittautua ensimmäisen vuoden I periodin perusopintojen kursseille WebOodissa (HUOM! koskee pohjoismaisten kielten opintoja). Periodeissa II-IV alkaville perusopintojen kursseille sekä kaikille muille kursseille ilmoittaudutaan sen sijaan aina WebOodissa. Nordican ilmoittautumisajat kursseille lukuvuonna ovat: I periodi: II periodi: III periodi: IV periodi:

21 Lisätietoa ilmoittautumisesta saat osastosihteeri Hanna Suomaalta 12 TÄRKEITÄ LINKKEJÄ Humanistisen tiedekunnan fuksisivut: Tutkintovaatimukset sekä tuoreet opetustiedot: Humanistisen tiedekunnan HOPS-sivu: Humanistisen tiedekunnan opinto-oikeus -sivusto, jossa tietoa esim. sivuaineista: Humanistisen tiedekunnan tietosivu aineenopettajankoulutuksesta: Humanistisen tiedekunnan työelämäsivut: Helsingin yliopiston urapalvelut: YHTEYSTIETOJA Amanuenssi Maria Fremer puh. (09) sähköposti: Osastosihteeri Hanna Suomaa puh. (09) sähköposti: Humanistisen tiedekunnan kanslia Fabianinkatu 33, 2. kerros Humanistinen tiedekunta PL Helsingin yliopisto Puhelin: (09) 1911 (vaihde) Telefax: (09) hum-info@helsinki.fi 21

22 Ämnesföreningen för alla som studerar nordiska språk vid Helsingfors universitet Hei, hej, sinä, du, uusi, vår nya, fuksi, gulnäbb!! Me olemme uusi ainejärjestösi Saga ry, ja tapoihimme kuuluu mm. hauskan ja viihdyttävän toiminnan järjestäminen opiskelijoillemme sen lisäksi tietenkin, että valvomme Sinun ja kanssaopiskelijoidesi etua ja hyvinvointia yliopistossamme. Voit kääntyä puoleemme asiassa kuin asiassa, autamme mielellämme! Saga järjestää ohjelmaa työelämätapahtumista rentoihin illanviettoihin ja hienoihin pöytäjuhliin. Viime vuosien tapahtumista mainittakoon esimerkkeinä juuri erilaiset pöytäjuhlat eli sitsit, pikkujoulut vaihtuvilla ja vauhdikkailla teemoilla, työelämävierailuja, kesäpiknik sekä vierailut eri tv-ohjelmien kuvauksiin. Viime vuoden joulukuussa järjestimme myös hienot 25v vuosijuhlat Hanasaaren kulttuurikeskuksessa. Sagalaiset saavat myös kutsuja muiden yliopiston järjestöjen tapahtumiin sen lisäksi, että järjestämme erilaista toimintaa myös yhdessä muiden järjestöjen kanssa. Helsingin yliopiston humanistien kattojärjestö Humanisticum ry valvoo taas meidän ainejärjestöjen toimintaa, ja järjestää myös omia tapahtumia, suurimpina kaikille humanisteille avoimet vuosijuhlat sekä yhteishumanistiset fuksiaiset. Kaikkiin tapahtumiin kannattaa osallistua oman mielenkiinnon mukaan. Saga on myös osa humanistiklusteria, johon kuuluu humanistiainejärjestöjä, joilla on yhteiset tilat Uuden ylioppilastalon ylimmässä, viidennessä kerroksessa. Klusteriin kuuluu kaksi aulatilaa, keittiö sekä kolme järjestötilaa (Lingva, Utopia ja Illuusio). Saga asustaa Lingvalla muiden kielijärjestöjen kanssa. Uudelta ylioppilastalolta löytyvät myös kaikkien järjestöjen käytössä olevat Alina-sali, jossa järjestetään mm. pöytäjuhlia ja bileitä, sekä Mannerheimsali, jossa pidetään kokouksia ja järjestetään raittiita illanviettoja. 22

23 Liittymällä Sagan sähköpostilistalle saat kutsuja erilaisiin tapahtumiin ja juhliin, ja pysyt ajan hermolla erilaisissa muissakin tärkeissä asioissa (ainejärjestömme kokoukset, eri laitosten ja toimipisteiden poikkeusaukioloajat jne). LIITY SÄHKÖPOSTILISTALLE: Lähetä sähköpostilla viesti: subscribe saga-list osoitteeseen Kirjoita kohdan tilalle oma helsinki.fiosoitteesi, jonka saat viimeistään aloitettuasi opinnot. Älä kirjoita otsikko-kenttään mitään. Sagan hallitus koostuu tällä hetkellä puheenjohtajasta ja yhdeksästä varsinaisesta jäsenestä. Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa päättämään mm. tulevista tapahtumista. Uusi hallitus valitaan aina vuoden vaihteessa. Hallitukseen kaivataan aina uusia, reippaita jäseniä, joten jos hallitustoiminta ja monipuolinen opiskelijajärjestötoiminta kiinnostaa, kannattaa olla hereillä joulun alla Hauskaa ja antoisaa ensimmäistä opiskeluvuotta! Ota rohkeasti yhteyttä missä vain mieltäsi askarruttavassa asiassa. Nähdään tulevissa tapahtumissa! Toivottaen: Sagan hallitus