Ruotsinsuomalaisten ja syntyperäisten ruotsalaisten terveyserot Ruotsissa

Transkriptio

1 Ruotsinsuomalaisten ja syntyperäisten ruotsalaisten terveyserot Ruotsissa Anu Molarius,Kompetenscentrum för hälsa, Landstinget Västmanland, Västerås och Folkhälsovetenskap, Karlstads universitet, Sverige se) Anna Ekholm, FoU-centrum, Landstinget Sörmland, Eskilstuna, Sverige Sosiaalilääketieteen yhdistys, Helsinki

2 Molarius A, Ekholm A. Finlandsfödda har sämre fysisk hälsa än svenskfödda i Sverige - men de mår lika bra psykiskt. Läkartidningen 2010;107:

3 Bakgrund Totalt i Sverige 5% med finländsk bakgrund, 2% ( ) är födda i Finland (källa SCB, Befolkningsstatistik 2008) Kommuner med högst andel Kommuner med högst antal med finländsk bakgrund med finländsk bakgrund Haparanda 66% Övertorneå 43% Pajala 25% Surahammar 23% Fagersta 19% Skinnskatteberg k 17% Hallstahammar 16% Stockholm Göteborg Eskilstuna Västerås Södertälje

4

5 Tausta Ruotsinsuomalaiset verrattuna syntyperäisiin ruotsalaisiin Ruotsissa: korkeampi kuolleisuus sydäninfarktiin (Sundquist, J Intern Med 2006) korkeampi sairastuvuus alkoholisairauksiin (Hjern, Addiction 2004) korkeampi skitsofrenia- sekä muiden psyykkisten sairauksien (Hjern, Psychol Med 2004) sekä itsemurhainsidenssi (Westman, Arch Suicide Res 2006) ) huonompi itsearvioitu terveydentila (Pudaric, Soc Sci Med 2003) korkea verenpaine (Carlsson, Hypertens 2008) sekä lihavuus (Sundquist, Int J Obes 2004) yleisempiä ruotsinsuomalaislla

6 Tausta Suomessa naisten eliniän odote on pidempi kuin Ruotsissa, mutta miesten päinvastoin lyhyempi (Folkhälsorapport 2009) Ruotsinsuomalaiset verrattuna suomalaisiin: Ruotsinsuomalaisilla miehillä on parempi itsearvioitu terveydentila kuin miehillä Suomessa Ruotsinsuomalaisilla i ill naisilla ill on huonompi itsearvioitu terveydentila kuin naisilla Suomessa (Westman J et al. Scand J Public Health 2008)

7 Tausta ja tavoite Suomalaiset ovat suurin ulkomaalaisryhmä Ruotsissa Suurin osa ruotsinsuomalaisista muutti Ruotsiin ja 1970-luvuilla ja työllistyi teollisuudessa Tavoite: tutkia ruotsinsuomalaisten itseraportoitua terveydentilaa ja elintapoja

8 Aineisto kyselytutkimus, johon vastasi aikuista kahden Keski-Ruotsin läänin alueella keväällä 2008 ikä: vuotta vastausprosentti 59% vastaajista oli syntynyt Ruotsissa, 976 muissa Pohjoismaissa (muissa Pohjoismaissa syntyneistä noin 90% on syntynyt Suomessa näissä kahdessa läänissä) terveys: itsearvioitu terveydentila (self-rated health), tuki- ja liikuntaelinten särky, korkea verenpaine, psyykkinen pyy hyvinvointi (GHQ12) elintavat: tupakointi, alkoholinkäyttö, liikuntatavat, ylipaino/lihavuus

9 Menetelmät kuntataso: ekologisia korrelaatioita Suomessa syntyneiden osuuden ja terveyttä ja elintapoja kuvaavien osuuksien välillä yksilötaso: logistisia regressioita, joissa muissa Pohjoismaissa syntyneitä verrattiin Ruotsissa syntyneisiin y

10 Andel (%) år som röker dagligen, uppdelat på kommun år 2008

11 Tulokset 1 (Kuntataso) r=-0.443, p= % % Suomessa syntyneiden osuus vs. hyvän terveydentilan esiintyvyys vuotiailla 19 kunnassa Keski-Ruotsissa.

12 Tulokset 1 (Kuntataso, jatkuu) Ekologiset korrelaatiot Suomessa syntyneiden osuuden ja terveydentilaa ja elintapoja kuvaavien muuttujien välillä (N=19). Terveys r p Hyvä terveydentila Niska- ja hartiaseuden särkyjä Korkea verenpaine Alentunut psyykkinen hyvinvointi Elintavat Tupakoi päivittäin ittäi Juo niin paljon alkoholia että humaltuu väh kerran kuukaudessa Liikuntaa<2tuntiaviikossa tuntia Liikalihava (BMI 30 kg/m 2 ) Kaikki terveyttä ja elintapoja kuvaavat muuttujat on ikävakioitu.

13 Resultat 2 (Individnivå) Födda i Födda i Sverige övriga Norden N Ålder (SD) 53.4 (18.0) 60.9 (12.5) Eftergymnasial utbildning (%) Hälsa Bra hälsa (%) Värk i axlar, nacke eller skuldror (%) Högt blodtryck (%) Nedsatt psykiskt välbefinnande (%) Levnadsvanor Dagligrökare (%) Berusar sig minst en gång/månad g (%) Fysiskt inaktiv (%) Fetma (%)

14 Tulokset 2 (Yksilötaso, jatkuu) 100 % ,4 64,4 76,4 62,3 Sverige Övriga Norden Kvinnor Män Hyvän terveydentilan ikävakioitu esiintyvyys vuotiailla Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa syntyneillä.

15 Tulokset 2 (Yksilötaso, jatkuu) Muissa Pohjoismaissa syntyneiden terveydentila ja elintavat verrattuna Ruotsissa syntyneisiin (kerroinsuhde OR ja 95%:n luottamusväli). OR ja 95%:n luottamusväli (vakioitu iän ja koulutustason suhteen) Terveys Hyvä terveydentila 062( ( ) 0.71) Niska- ja hartiaseudun särkyjä 1.51 ( ) Korkea verenpaine 1.44 ( ) Alentunut psyykkinen hyvinvointi 1.15 ( ) Elintavat Tupakoi päivittäin 1.17 ( ) Juo alkoholia niin paljon että humaltuu 1.66 ( ) vähintään kerran kuukaudessa Liikuntaa < 2 tuntia viikossa 0.99 ( ) Liikalihava (BMI 30 kg/m 2 ) 1.41 ( )

16 Resultat 2 (Individnivå, forts.) Nordiskfödda jmf med Män Kvinnor svenskfödda OR (95% CI) OR (95% CI) Hälsa Bra hälsa 0.54 (0.44, 0.66) 0.60 (0.50, 0.72) Värk i axlar, nacke eller 1.73 (1.41, 2.13) 1.45 (1.21, 1.74) skuldror Högt blodtryck 1.45 (1.16, 1.81) 1.54 (1.26, 1.89) Nedsatt psykiskt kt välbef. 121(088167) 1.21 (0.88,1.67) 113(089144) 1.13 (0.89,1.44) Levnadsvanor Dagligrökare 1.64 (1.24, 2.17) 1.12 (0.87, 1.45) Berusar sig minst en 185( (1.45, 237) 2.37) 195( (1.35, 281) 2.81) gång/månad Fysiskt inaktiv 1.10 (0.85, 1.41) 1.09 (0.85, 1.39) Fetma 1.53 (1.21, 1.95) 1.39 (1.12, 1.74) * alla OR justerade för ålder

17 Yhteenveto t (1) Kunnissa, joissa Suomessa syntyneiden osuus oli suuri, oli väestön fyysinen terveys keskimäärin huonompi kuin kunnissa, joissa Suomessa syntyneiden osuus oli pieni. Tulokset tukevat näkemystä, että ruotsinsuomalaisten fyysinen terveys on heikompi kuin syntyperäisten ruotsalaisten. Ruotsinsuomalaisilla näyttää olevan enemmän tukija liikuntaelinten särkyjä, liikalihavuutta ja korkeaa verenpainetta kuin ruotsalaissyntyisillä. t i illä

18 Yhteenveto t (2) Humalahakuinen alkoholinkäyttö, sekä miehillä tupakointi, ovat yleisempiä ruotsinsuomalaisten keskuudessa. Sen sijaan psyykkisessä hyvinvoinnissa ja liikuntatottumuksissa ei löytynyt eroja. Rajoitukset: Ruotsinsuomalaisuus i on tässä ä tutkimuksessa tki k todettu tt yksilötasolla vain välillisesti (90% muissa Pohjoismaissa syntyneistä y Suomessa syntyneitä). y Tutkimusaineisto kattaa kaksi lääniä Keski-Ruotsissa.

19 Mistä erot johtuvat? t? Tuki- ja liikuntaelinten särky: Huonompi työympäristö (Theorell et al. Scand J Soc Med 1980) Lihavuus ja korkea verenpaine: Ei eroa liikuntatavoissa t i Ruokatottumukset? (Hammar et al. Eur J Clin Nutr 2009) Tupakointi: Tupakointitavat Suomessa ja Ruotsissa Humalahakuinen alkoholinkäyttö?