IKÄ,, MASENNUS JA MUISTAMATTOMUUS - isyyksiä

Transkriptio

1 IKÄ,, MASENNUS JA MUISTAMATTOMUUS - eroja ja yhtäläisyyksi isyyksiä Vaasassa Projektikoordinaattori Esa Aromaa Pohjanmaa-hanke hanke

2 Minkälaiseksi ikää ääntynyt väestö (65-84v) kokee oman terveytensä Kansanterveyslaitos on toteuttanut vuodesta 1985 alkaen joka toinen vuosi eläkeik keikäiseen iseen väestöön n kohdistetun terveyskäytt yttäytymistä ja terveyttä koskeva postikyselytutkimuksen (EVTK), joka antaa tietoa myös mielenterveydestä.. Tutkimuksen vastausaktiviteetti vuonna 2005 oli 78%. (Sulander ym.: Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B, 1/2006)

3 Oma arvio terveydestä (%), 65-84v EVTK 2005 Hyvä 10,8 Melko hyvä 34,9 Keskitasoinen 38,7 Melko huono 13,5 Huono 2,0 Hyvä tai melko hyvä; ; 1995: 36,3% ja 2005: 45,7% Melko huono tai huono; 1995: 20,8% ja 2005: 15,5%

4 Meitä haastaa elämän aikana neljä D:tä: : Kuinka moni meistä sairastuu? DEPRESSIO 1 : 7 DIABETES 1 : 10 DEMENTIA 1 : 17 DELIRIUM 1 : 25

5

6 Masentuneisuutta viimeksi kuluneen kuukauden aikana (%), 65-84v EVTK Miehet 2005: 6,5 1995: 9,7 Naiset 2005: 13,2 1995: 14,6

7 Käyttänyt masennuslää ääkkeitä kuluneen viikon aikana (%) Miehet 2,6 Naiset 6,6 Käyttänyt rauhoittavia lääl ääkkeitä 5,8 vs vs 6,0 Käyttänyt unilää ääkkeitä 14,5 vs 22,9 Käyttänyt pääp äänsärkylääkkeitä 13,0 vs 21,7 Käyttänyt sydänl nlääkkeitä 29,0 vs 23,9 Käyttänyt verenpainelää ääkkeitä 45,8 vs 51,4

8 Depressio viimeisen vuoden aikana suomalaisessa väestv estössä Depressio-diagnoosi (DSM-IV/CIDI): 30-44v 4, v 54v 5, v 4,8 65-2,6% Naisista 2,7%:lla ja miehistä 1,1%:lla Lievempää masennusoireilua 10%:lla

9

10 OLENNAISEN TÄRKET RKEÄÄ on erottaa toisistaan 1. Elämää ään n kuuluvat alavireet, surut, ohimenevät t matalapaineet = tunnetilat 2. Päälle jääj äävä pitkäkestoinen kestoinen alavire (krooninen masennus) - vaikeus sopeutua elämänmuutoksiin 3. Hoitoa vaativa masennusoireyhtymä (vain 30% on asiallisessa hoidossa)

11 Depressio: ydinoireet ja ja satelliitti oireet Itsetuhoajatukset /itsemurhayritys Pessimistinen käsitys tulevaisuuudesta Syyllisyyden ja arvottomuuden tunteet Kiinnostuksen tai mielihyvän menettäminen Masentunut mieliala Voimavarojen väheneminen Alentunut itsetunto ja itseluottamus Muuttunut ruokahalu Keskittymisvaikeudet Unihäiriöt

12 FYYSISIÄ SAIRAUSTILOJA, JOISSA MASENNUS OIREENA Diabetes Uremia (munuaisten vajaatoiminta) Porfyria (aineenvaihdunnallinen ihosairaus) B-vit. puutostilat Kilpirauhasen vajaatoiminta (liikatoiminta) Lisämunuainen (HPA-akseli)

13 Keskeiset oireet ikää ääntyneillä: nopea fyysisen ja sosiaalisen toimintakyvyn huonontuminen unihäiri iriöt fyysisistä oireista kertominen ruokahaluttomuus, painon lasku motorinen hidastuneisuus kiihtyneisyys harhaluulot: köyhyys, k rangaistus, epärealistiset pelot itsetuhoisuus (erityisesti vanhat sairaat miehet)

14 MASENNUKSEN RISKITEKIJÄT T IKÄIHMISILL IHMISILLÄ Prof. Kivelän n mukaan 1. Ajankohtaiset menetykset: ihmissuhteet, taakat, eläke, riippuvuus, itseluottamus, terveys, liikuntakyky jne Vuosipäiv ivät t ja kipeät t muistot 3. Eristäytyminen, yksinäisyys isyys 4. Muutokset asumisessa: laitokset, tukiasunnot 5. Lapsuusajan menetykset 6. Aikaisempi masennus 7. Fyysiset sairaudet ja krooniset kivut 8. Lääkehoidot 9. Asenteet ikäihmisi ihmisiä ja vanhenemista kohtaan

15 Lääkkeet jotka voivat aiheuttaa masennusta verenpainelää ääkkeet, beetasalpaajat tulehduskipulää ääkkeet (indometatsiini) kortikosteroidit pitkäaikaisk aikaiskäytössä nesteenpoistolää ääkkeet psyykenlää ääkkeet (bentsot, vanhemmat psykoosilää ääkkeet) masennuslää ääke voi aiheuttaa manian

16 Palveluiden käytk ytön n tarve kasvaa.vuodeosastoilla jopa puolella masennusta ja kevyemmissä yksiköiss issä 30%:lla (Australialainen tutkimus) Eristäytyminen Kognitiivinen toimintakyky laskee Fyysinen toimintakyky laskee Kyky hoitaa omia sairauksia huononee Ravitsemustila huononee Fyysinen sairastumisriski kasvaa Alkoholin käyttk yttö lisää ääntyy Itsetuhoisuus Kuolleisuus kasvaa Sirkka-Liisa Kivelä,, SLL 48/2003: Vanhusten depressioiden ja niiden seurausten ehkäisy

17 SUREMINEN JA MASENNUS Molemmissa ihminen kokee menetyksen Sureva tietää mitä on menettänyt: nyt: Läheisen, L työn, ystävyyden, uskon, yhteenkuuluvaisuuden jne. Surevalle maailma on tyhjä ja merkityksetön menetetyn jälkeen, j masentuneen minuus tyhjenee eikä kykene kiinnostumaan ja tuntemaan mielihyvää Surutyöss ssä ihminen antaa toiselle anteeksi (hyväksyy) hänen h lähtl htönsä ja itselleen anteeksi irrottautumisen toisesta.

18 MASENNUS JA MUISTI Vaikuttaa ensisijaisesti keskittymiseen ja työmuistiin (lyhytaikainen muisti) Masennus tukkii rajallista työmuistia, jolloin uudelle oppimiselle ei ole tilaa Myös s emotionaalisella sisäll llöllä on merkitystä: Masentunut henkilö oppii paremmin kielteissävytteisiä asioita ja sanoja ja muistaa paremmin raskaat elämänkokemukset. Muiden masennusoireiden jo helpottaessa keskittymiskyky ja toiminnan ohjaus saattaa palautua hitaammin

19 NÄENNÄISDEMENTIA Tilanne, jossa vakava masennustila on aiheuttanut muistin ja muiden älyllisten kykyjen dementiatasoisen heikentymisen Tutkimuksissa nämän henkilöt t eivät t ole motivoituneita yrittämää ään n parastaan, luovuttavat helposti, ovat jaksamattomia ja heillä on keskittymisvaikeuksia Masentuneen henkilön n kognitiiviset vaikeudet korjaantuvat masennuksen helpottaessa...paitsi,, jos kyseessä on...

20 ... alkava dementoiva sairaus Masennus on usein Alzheimerin taudin ensimmäinen inen oire. Jo vuosia ennen merkittävien kognitiivisten muutosten ilmaantumista henkilö passivoituu ja kokee itsensä masentuneeksi ja tyhjäksi Jopa 70%:lla Alzhaimer alkaa näin n (Jost( & Grossberg 1996) Puhutaan myös s lieväst stä kognitiivisesta heikentymisestä (LKH) tällaisena t esitilana.

21 Jatkuu... Heistä 10-15% 15% dementoituu vuoden kuluessa ja 50% viidessä vuodessa (Hänninen & Soininen SLL 2002) Miten löytl ytää dementiatasoisesti sairastuvat?: Magneettikuvauksessa Hippokampus-vaurio ja testeissä episodisen muistamisen vaikeudet vahvoja ennnusmerkkejä Jos masennus+lkh,, niin dementoivan sairauden riski kasvaa

22 Dementia Laaja-alainen alainen oireyhtymä,, jossa esiintyy sellaisia muistihäiri iriöitä ja korkeampien aivotoimintojen puutoksia, jotka vaikeuttavat arkipäiv ivän n toiminnoista selviytymistä

23 DEMENTIA IKÄ-IHMISILL IHMISILLÄ 5 9%:lla 65v täyttt yttäneissä 25%:lla 85 v täyttt yttäneissä

24 Masennus vai dementia molemmat heikentävät t muistia ja toimintakykyä voivat ilmetä samanaikaisesti Dementian vaivaamista %:lla vakavaa masennusta muistihäiri iriö,, keskittymisvaikeus, aloitekyvytön, passiivinen, haluton, helposti väsyvv syvä

25 Masennusta vai dementiaa? Yhteisiä,, ei erottelevia oireita ikäihmisill ihmisillä ovat: - ärtyneisyys - hidastuneisuus - laihtuminen - keskittymisvaikeudet Erottelevia oireita ovat masennukseen liittyvät: t: - surullisuuden, toivottomuuden ja arvottomuuden tunne - itsetuhoiset ajatukset - mielenkiinnon menetys ja vähäenergisyysv - päivittäinen inen mielialojen vaihtelu - univaikeudet illalla ja aamulla Purandare et al.,int J Geriatr Psychiatry 2001;16:

26 Lisää eroja: masennukseen liittyy useimmiten sairaudentunto masentunut antaa helposti periksi, en osaa, en jaksa masentunut ei kadota perustaitoja masentunut oppii uutta, JOS pystyy keskittymää ään masentunut muistaa oppimansa lääkehoitokokeilu

27 Masennuksen ehkäisy Vähän n tutkimuksellisesti vahvistettua tietoa Sosiaalisen osallistumisen mahdollisuuksien luominen ja tähän t n rohkaiseminen tärket rkeää niin masennusoireisille, dementiadiagnoosin saaneille kuin kotona hoitaville omaisillekkin Vertaistuki merkityksellistä sopeutumisessa Kotona asumisen edellytysten kaikkinainen tukeminen Liikuntaan kannustaminen Roolien ylläpit pitämisen edistäminen TOIMINTA JA SOSIAALISUUS