Elintarvikkeiden hinnanmuodostus toimivatko suomalaiset ruokamarkkinat tehokkaasti? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Transkriptio

1 Elintarvikkeiden hinnanmuodostus toimivatko suomalaiset ruokamarkkinat tehokkaasti? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

2 Tutkimushankkeen tausta Toimivat ja tehokkaat ruokamarkkinat ovat osa hyvinvoinnin perustaa ja osa vastuullista elintarvikeketjua Tehokkaasti toimivilla markkinoilla kuluttaja- ja tuottajahinnat eivät vaihtele toisistaan riippumatta. Markkinoille tuleva informaatio vaikuttaa hintoihin joka puolella markkina-aluetta ja hintamuutokset välittyvät nopeasti eri alueiden välillä. Kilpailun toimiessa hyvin, on kuluttajilla mahdollisuus valita heidän tarpeitaan parhaiten vastaavat hyödykkeet sekä näiden hyödykkeiden tarjoajat.

3 Huomioita & kysymyksiä Elintarvikkeiden hintataso, kehitys ja hinnanmuodostus saaneet osakseen runsaasti huomiota Elintarviketeollisuus ja etenkin vähittäiskauppa keskittyneet nopeasti viime vuosikymmeninä Väliportaiden osuus ruoan kuluttajahinnasta on kasvanut Kysymyksiä herännyt elintarvikeketjun toimivuudesta, kilpailullisuudesta ja sen eri osien voimasuhteista Onko markkinoilla merkkejä hallitsevan markkinaaseman väärinkäytöstä?

4 Lähestymistapoja elintarvike- ketjun hinnanmuodostuksen analysointiin (1) Kansainvälisten (erityisesti EU:n) hintamuutosten välittyminen Suomen markkinoille - markkinoiden integroituneisuus/tehokkuus - tehokkaasti toimivilla markkinoilla hintamuutokset välittyvät nopeasti (2) Tuottaja- ja panoshinnoissa tapahtuvien muutosten välittyminen kuluttajahintoihin - hintamuutosten siirtymisten suuruus, ajoitus ja symmetrisyys - hintamuutosten välittyminen voi olla epäsymmetristä (3) Ruoan hinnan jakautuminen elintarvikeketjun sisällä - kokonaistason hintamarginaalilaskelmat - tuotekohtaiset hintamarginaalilaskelmat

5 Hinnanmuodostukset tasot Maatalous Tuottajahinta Valtion verot -arvonlisävero - muut verot Elintarviketeollisuus Ruuan valmistajahinta Kauppa Ruuan kuluttajahinta Kuluttajat

6 Maailman maataloushyödykemarkkinoilla ollut viime vuosina aiempaa enemmän volatiliteettiä USD/1000 kg Soijan hinta Vehnän hinta Maissin hinta Lähde: USDA, CBOT, CBR

7 Maailmanmarkkihintavaihtelun taustalla monia tekijöitä Kysynnän muutokset Joustamattomat markkinat Öljyn hinta Sääolot ja varastot Ruoan hinta Kauppapolitiikka USAn dollarin kurssi Rahoitusmarkkinat ja hyödykejohdannaiset

8 Maailmamarkkinahintojen muutokset heijastuneet nopeasti myös Suomen maatalousmarkkinoille /tonni Vehnän ja ohran markkinahinnat Vehnä Ohra Lähde: Tike

9 Maatalouden tuottajahintojen ja tuotantopanosten hintakehitys Hintaindeksi 2000=100 Tuotantopanosten hinnat Tuottajahinnat Lähde: Tilastokeskus

10 Maataloushyödykkeiden hinnat eivät selitä kuin osan ruuan hinnanvaihteluista - jalostuksella ja kaupalla yhä isompi merkitys ruoan hinnassa Ruisreikäleipä 3.52 /kg Kananmunat 3.00 /kg Arvonlisävero (0.40 /kg) 11.5% Tuottajahinta (0.14 /kg) 4.0% Arvonlisävero (0.34 /kg) 11.5% 29.3% Tuottajahinta (0.88 /kg) 35.2 Tukku- ja 49.3% vähittäiskauppa (1.24 /kg) Mylly, leipomo ja logistiikka (1.74 /kg) 49.2% Tukku- ja vähittäiskauppa (1.48 /kg) 10.0% Pakkaamo (0.30 /kg)

11 Ruuan hinnan kehitys Suomessa vuodesta 2000 vuoteen 2010 ruuan hinta kallistui nimellisesti 21% yleinen kuluttajahintaindeksi nousi samassa ajassa lähes 15%, joten ruoan reaalinen hinta nousi jonkin verran inflaatiokehitystä nopeammin ansiotasoon suhteutettuna ruoka on 2000-luvulla tosin halventunut selvästi, sillä palkat ovat nousseet yli 45% vuodesta 2000 kotiin hankittujen elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien osuus kotitalouksien kaikista kulutusmenoista on noin 13%, mikä on Keski-Euroopan maiden tasoa kun myös alkoholijuomat ja kodin ulkopuolella tapahtuva ruokailu huomioidaan, osuus nousee lähes 23 %:iin

12 Ruuan hintakehitys Suomessa verrattuna muihin EU-maihin, indeksi 2005= Arvonlisäverottomat hinnat Viro Suomi EU-27 Tanska Ruotsi Euroalue Saksa Lähde: EUROSTAT

13 Ruoan valmistajahintojen ja vähittäishintojen kehitys Yleiset kuluttajahinnat Ruuan vähittäishintaindeksi Ruuan valmistajahintaindeksi Lähde: Tilastokeskus

14 Kuinka kuluttajan maksama hinta jakautuu elintarvikeketjun sisällä? (1) Tuottajan osuus (2) Teollisuuden osuus (3) Tukku- ja vähittäiskaupan osuus (4) Arvonlisävero

15 Ruisreikäleivän kuluttajahinnan muodostuminen vuosina 2000 ja Ruisreikäleipä 2,65 /kg Ruisreikäleipä 3,52 /kg Arvonlisävero (0,38 /kg) 14,5 % Maataloustuottaja (0,13 /kg) 4,9 % Arvonlisävero (0,40 /kg) 11,5 % Maataloustuottaja (0,14 /kg) 4,0% Kauppa (0,73 /kg) 27,5 % 53,1 % Myllyt, leipomot ja logistiikka (1,41 /kg) Kauppa (1,24 /kg) 35,2% 49,3% Myllyt, leipomot ja logistiikka (1,74 /kg)

16 Kananmunien kuluttajahinnan muodostuminen vuosina 2000 ja Kananmunat 2,28 /kg Kananmunat 3,00 /kg Arvonlisävero (0,33 /kg) 14,5 % Maataloustuottaja (0,82 /kg) 36,0 % Arvonlisävero (0,34 /kg) 11,5 % Maataloustuottaja (0,88 /kg) 29,3 % 36,4 % Kauppa (0,73 /kg) 13,2 % Pakkaamo (0,40 /kg) Kauppa (1,48 /kg) 49,2% 10,0 % Pakkaamo (0,30 /kg)

17 Hintamarginaalilaskelmien mukaan alkutuotannon prosenttiosuus kuluttajahinnasta on pienentynyt hintamarginaalit kasvaneet kasvava ero elintarvikkeiden vähittäismyynti- ja tuottajahintojen välillä havaittu useissa empiirisissä tutkimuksissa sekä Euroopassa että USA:ssa Esim. Digby 1989, Kinsey and Senauer 1996, Løyland et al. 2001, Reed et al. 2002, Kjuus 2004, Niemi and Jansik 2005

18 Mahdollisia selityksiä hintamarginaalien kasvuun (1) Elintarvikkeiden korkeampi jalostusaste (2) Elintarvikehygienian tiukemmat standardit (3) Erot tuottavuuden kasvussa eri sektoreilla (4) Maatalouspolitiikka (5) Kansainvälinen kauppa (6) Markkinavoiman käyttö epätäydellinen kilpailu

19 Erot tuottavuuden kasvussa ovat yksi merkittävimmistä syistä tuottajan ruoasta saaman osuuden laskuun Maatalouden kokonaistuottavuus on kasvanut viime vuosikymmeninä keskimäärin nopeammin kuin muilla elintarvikeketjun toimialoilla Maatalouden ja elintarvikejalostuksen tuottavuuskasvu siirtynyt kokonaisuudessaan tuottajahintoihin Tukku- ja vähittäiskaupassa yhden prosentin tuottavuuskasvu on johtanut keskimäärin 0,6 prosentin laskuun kuluttajahinnoissa kaupan ala on siten pystynyt siirtämään osan tuottavuuskasvusta yritysten katteisiin Lähde: Kuosmanen, T., Niemi, J. & Sipiläinen, T Maataloustuen ja tuottavuuden vaikutukset elintarvikkeiden hintamarginaaleihin ja hinnanmuodostukseen. MTT Kasvu 3, Jokioinen, 49 p.

20 Markkinavoiman olemassaoloa Suomen elintarvikeketjussa testattiin tässä tutkimuksessa Lloydin ym kehittämällä ekonometrisella mallilla, joka hyödyntää elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden hintojen, elintarvikkeiden kysynnän sekä tuotanto- ja markkinakustannusten välisiä reaktioita Estimoitujen tulosten mukaan Suomen elintarvikemarkkinoilla vallitsee epätäydellinen kilpailu vähittäiskaupalla on markkinavoimaa suhteessa kotimaiseen elintarviketuotantoon * markkinavoima voidaan ohjata kaupan tulokseksi, mikäli hinta ei ole pakollinen kilpailukeino tulokset eivät kuitenkaan suoraan todista markkinavoiman väärinkäytöstä

21 Johtopäätöksiä (1) Suomen maatalous- ja elintarvikemarkkinat ovat integroituneet tiivisti EU-markkinoihin elintarvikkeiden hinnannousu vuosina on tosin ollut Suomessa hieman nopeampaa kuin muissa euromaissa keskimäärin elintarvikkeiden hinnat nousseet viime vuosina yleistä inflaatiovauhtia nopeammin ruuan osuus kotitalouksien kulutusmenoista (13 %) on Suomessa kuitenkin Keski-Euroopan maiden tasoa arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna ruuan hintataso on Suomessa lähellä keskieurooppalaista tasoa ruuan pitkä arvoketju toimii Suomessa varsin kustannustehokkaasti

22 Johtopäätöksiä (2) tutkimustulokset antavat viitteitä Suomen elintarvikemarkkinoiden epätäydellisestä kilpailusta, jossa vähittäiskaupalla on selkeä ylivoima-asema kaupan asema elintarvikeketjussa suhteessa kotimaiseen elintarviketeollisuuteen ja raakaainetuotantoon on vahvistunut 2000-luvulla vähittäiskaupan tukeva asema perustuu niiden kokoon ja ketjuliiketoiminnan hyödyntämiseen sekä jakeluketjun ja logistiikan hallintaan kauppa on pyrkinyt ja päässyt vahvasti mukaan myös kansainvälisiin hankintaliittoumiin asiakastietojärjestelmien hallinta ja hyödyntäminen on vahvistanut merkittävästi kaupan neuvotteluasemaa elintarviketjussa Suomessa vähittäiskauppa on keskittynyt erityisen nopeaa vauhtia fuusioiden, strategisten liittoutumien ja muiden yrityskokoa suurentavien järjestelyjen kautta

23 Esityksen lähteet Irz, X. Niemi, J. & Liu Xing Determinants of food price inflation in Finland. A paper presented at the 13th Congress of the European Association of Agricultural Economists (EAAE), , Zurich, Switzerland. Niemi, J. & Liu Xing Market power in the retail food industry: Evidence from Finland. Paper presented at the 21 st Annual IFAMA World Symposium in Frankfurt on June 20-21,2011. Niemi, J, Jansik, C. & Huan-Niemi, E Price formation and margin behaviour in the Finnish food markets. Paper presented at the 21 st Annual IFAMA World Symposium in Frankfurt on June 20-21, Liu Xing 2011a. Integration of Finnish pork market with German and Danish markets. MTT Discussion Papers Kuosmanen, T. & Niemi, J What explains the widening gap between the retail and producer prices of food? Agricultural and Food Science 18: Kuosmanen, T., Niemi, J. & Sipiläinen, T Maataloustuen ja tuottavuuden vaikutukset elintarvikkeiden hintamarginaaleihin ja hinnanmuodostukseen (in Finnish), MTT Kasvu 3, Jokioinen, 49 p. Tutkimusraportit saatavilla internetistä -> ajankohtaista