Elintarvikkeiden hinnanmuodostus ja markkinoiden toimivuus

Transkriptio

1 Elintarvikkeiden hinnanmuodostus ja markkinoiden toimivuus Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA Myymälä-messut

2 Projektin tavoite -Rahoittaja: työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) -Tutkijaryhmä: Kotilainen, M., Koski, H., Mankinen, R. ja Rantala, O. -Tutkitaan Suomen elintarvikeketjun hinnanmuodostusta ja kilpailua. -Keskeisiä vertailukohteita ovat Länsi-Euroopan ns. vanhat EU-maat (EU15), uudet EU-maat (EU12) ja Yhdysvallat. Lisäksi elintarvikeketjun hinnanmuodostusta, keskittyneisyyttä, kilpailua, sopimuskäytäntöjä ja pienten tuottajien asemaa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin Suomen osalta. -Tutkimuksessa selvitetään sekä elintarvikkeiden hintatasoerojen syitä että viimeaikaista hintakehitystä. -Raportti: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen (ETLA) keskusteluaiheita, No. 1209; saatavilla ETLAn internet-sivuilta: 2

3 Raportin sisältö Yhteenveto ja johtopäätökset 1 Johdanto 2 Elintarvikeketjun toiminnan pääpiirteet ja aiempi tutkimus 3 Kilpailun ja kilpailukyvyn vaikutus elintarvikeketjun hinnanmuodostukseen: kansainvälinen vertailu 4 Hintojen lyhyen ajan sopeutuminen elintarvikeketjussa 5 Elintarvikeketjun kilpailullisuus ja kannattavuus, sopimuskäytännöt sekä pienen tuottajan asema Summary and conclusions 3

4 Elintarvikeketjun toimialat 01 Maatalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 05 Kalastus, kalanviljely ja niihin liittyvät palvelut 15 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus 51 Tukkukauppa 5117 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan agentuuritoiminta 513 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan tukkukauppa 52 Vähittäiskauppa 5211 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan erikoistumaton vähittäiskauppa 522 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan vähittäiskauppa erikoismyymälöissä 4

5 Elintarvikkeiden kulutusmeno-osuus v Iso-Britannia Luxemburg Saksa Itävalta Alankomaat Irlanti Ruotsi SUOMI Tanska Euroalue EU27 Ranska Kreikka Slovenia Belgia Italia Malta Slovakia Kypros Portugali Tšekki Unkari Espanja Viro Puola Latvia Bulgaria Liettua Romania % Leipä ja muut viljatuotteet Liha Maito, juusto ja munat Muu ruoka Alkoholittomat juomat 5

6 Elintarvikkeiden arvonlisäverotus EU-maissa - Suomessa elintarvikkeiden arvonlisävero on alentamisen jälkeenkin EU-maiden korkeimpia Elintarvikkeiden arvonlisävero (ilman juomia), % 30,0 % 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Tanska SUOMI Ruotsi EU12 Itävalta Kreikka Saksa Hollanti Belgia EU27 Ranska EU15 Portugali Yhdysvallat Italia Espanja Luxemburg Englanti Irlanti 6

7 Kilpailun ja kilpailukyvyn vaikutus elintarvikeketjun hinnanmuodostukseen - Vuoden 2005 tilastotietojen pohjalta tehtiin laaja tilastollinen kansainvälinen vertailu elintarvikkeiden hintatasoihin vaikuttavista tekijöistä (EU:n KLEMS-tietokanta). - Arvonlisäveron vaikutus poistettiin ja tutkittiin ns. perushintoja. - Vuonna 2005 elintarvikkeiden perushinnat olivat pari prosenttia korkeammat kuin EU15-maissa, 17 prosenttia korkeammat kuin Yhdysvalloissa ja 42 prosenttia korkeammat kuin ns. uusissa EU-maissa (EU12). - Analyysin mukaan arvonlisäveron vaikutuksista puhdistettu pieni hintaero EU15-maihin ja Yhdysvaltoihin selittyi suoraan maataloudesta kulutukseen menevien tuotteiden tuotannon kilpailukykyongelmalla. - Näitä tuotteita ovat mm. kurkut, tomaatit, salaatit, perunat jne. - Pohjoinen sijainti (energiakustannukset), pieni tilakoko (mm. kasvihuoneet). 7

8 Kilpailun ja kilpailukyvyn vaikutus elintarvikeketjun hinnanmuodostukseen - Suurin osa maataloustuotteista toimitetaan panoksiksi elintarviketeollisuudelle (tutkimuksessa näitä tuotteita käsitellään sen yhteydessä). - Elintarviketeollisuus ja kauppa ovat melko kilpailukykyisiä läntisiin teollisuusmaihin verrattuna. - Suomessa elintarviketeollisuuden tuottavuus on korkeampi kuin EU15-maissa ja lähellä Yhdysvaltojen tasoa. - Vähittäiskaupan tuottavuus on EU15-maiden keskitasoa. - Ns. uusissa EU-maissa matala palkkataso alentaa hintoja kaikilla elintarvikeketjun portailla. - Kaikki Suomen elintarvikeketjun osat ovat ns. hintakustannusmarginaalilla mitattuna kansainvälisesti vertaillen kilpailullisia eli millään ketjun osalla ei ole ylivertaista neuvotteluvoimaa. - Elintarviketeollisuudessa Suomessa on kilpailua yhtä paljon kuin EU15-maissa ja enemmän kuin Yhdysvalloissa. - Vähittäiskaupassa kilpailu on suunnilleen samalla tasolla kuin EU15-maissa keskimäärin. 8

9 Hintojen lyhyen ajan sopeutuminen elintarvikeketjussa - Suomessa elintarvikkeiden kuluttajahinnat ovat yleensä reagoineet melko nopeasti tuottajahintojen muutoksiin ja samansuuntaisesti kuin vertailumaissa, vaikkakin muutaman kuukauden viipeellä EU15-maiden keskiarvoon nähden. - Vuonna 2007 elintarvikkeiden hinnat nousivat jyrkästi kaikkialla maailmassa ja laskivat vuoden 2008 jälkipuoliskolla ja vuonna Suomessa elintarvikkeiden kuluttajahinnat laskivat kuitenkin selvästi vähemmän ja hitaammin kuin vertailumaissa (pl. arvonlisäveron alentamisen vaikutus). Tämä on johtanut elintarvikkeiden suhteellisen hintatason nousuun noin 5 prosentilla EU15-maihin nähden vuoteen 2005 verrattuna. - Vuoden 2009 joulukuussa elintarvikkeiden hintataso oli Suomessa 15 prosenttia korkeampi kuin EU15-maissa ja arvonlisäverottomana noin 7 prosenttia korkeampi (vuonna 2005 ero oli vain kaksi prosenttia). 9

10 Elintarvikkeiden hintataso EU-maissa joulukuussa 2009, Suomen perushinta= EU-15 -maat Irlanti Luxemburg Italia Tanska Kypros SUOMI Belgia Itävalta Ranska Ruotsi Saksa Iso-Britannia Espanja Kreikka Malta Slovenia Alankomaat Portugali Tšekki Unkari Viro Latvia Slovakia Liettua Puola Bulgaria Romania Perushinta Arvonlisävero 10

11 Elintarvikkeiden kuluttajahintojen viimeaikainen kehitys Euroalue Suomi Ruotsi / /1 2008/1 2009/1 2010/1 11

12 Elintarvikeketjun keskeisten hintojen kehitys Maatalouden tuottajahinta Elintarviketeollisuuden tuottajahinta Kuluttajahinta / / /1 2008/1 2009/1 2010/1 12

13 Hintojen lyhyen ajan sopeutuminen elintarvikeketjussa - Kaikkien elintarvikkeiden hintaeroihin ovat vaikuttaneet erot palkka-, tuottavuus- ja valuuttakurssikehityksessä (Suomessa edellinen palkkakierros oli kallis) - Vuosina 2008 ja 2009 tapahtunut Suomen elintarvikkeiden kuluttajahintojen suhteellinen nousu aiheutuu noin viidestä hyödykeryhmästä: 1) maitotuotteet, 2) rasvat, 3) liha, 4) kalatuotteet ja 5) ruokavalmisteet, joiden hinnat laskivat selvästi vähemmän ja hitaammin kuin vertailumaissa (Rasvojen kuluttajahinta tosin on alkanut laskea aivan vuoden 2009 lopussa.) - Kontribuutiot elintarvikkeiden 4,8 prosenttiyksikön suuruiseen kuluttajahintojen tason nousuun EU15-maihin verrattuna ajalla 2007/1-2009/9 - Maitotuotteet 2,3 %-yksikköä - Lihatuotteet 1,5 %-yksikköä - Kalatuotteet 0,5 %-yksikköä - Rasvat 0,4 %-yksikköä - Viljatuotteet 0,3 %-yksikköä 13

14 Hintojen lyhyen ajan sopeutuminen elintarvikeketjussa - Hitaan hintareaktion syiden selvittäminen on vaikeaa, koska hintaindekseihin liittyy epävarmuutta ja koska kaikista ketjun sisäisistä hinnoista ei ole tilastoja. - Tilastollinen (ekonometrinen) tutkimus edellyttää myös enemmän havaintoja kuin on käytettävissä. - Maidon ja lihan hintavaikutus on ollut suurin, joten seuraavassa keskitytään niihin. - Suomessa maataloudelle maksettava maidon tuottajahinta on yhä tasoltaan korkeampi kuin monissa muissa maissa, mutta se on kausitasoitettuna alentunut vuoden 2009 aikana jopa vuoden 2007 tason alapuolelle. - Meijeriteollisuuden hyvä tuottavuus on aiemmin kompensoinut korkeampaa tuottajahintaa. 14

15 Maitoketjun hintojen kehitys Suomessa Maatalouden tuottajahinta (kausitasoitettu) Meijeriteollisuuden tuottajahinta Kuluttajahinta / / /1 2008/1 2009/1 2010/1 15

16 Maitotuotteiden hintakehitys - Hitaan kuluttajahintojen laskun mahdollisia syitä: - Viipeet raakamaidon hinnasta kuluttajahintaan - Kansainvälinen maidon ylituotanto, joka on heikentänyt meijeriteollisuuden kannattavuutta - 30 % Suomessa tuotetusta maidosta viedään: osa viennistä on rasvan ylijäämäerien kauppaa Venäjälle; tämän viennin hintataso on laskenut kysynnän heikkouden, tarjonnan runsauden ja ruplan devalvoitumisen vuoksi => paineita kannattavuuteen - => on mahdollista, että meijeriteollisuus on kotimaisessa hinnoittelussaan luottanut vahvaan markkina-asemaansa (hinnasta ei tilastoja) - Viive kuluttajahintojen reaktiossa tukkuhintojen (kaupan hankintahintojen) laskuun (ks. kuvio)=> maitotuotteiden kuluttajahinnoissa on vielä laskupainetta 16

17 Maitotuotteiden kuluttaja- ja tukkuhintojen suhde Suomessa, 2005=100 - Maitotuotteissa kuluttajahinnat ovat laskeneet hitaammin kuin niiden tukkuhinnat, vastoin kuin lihatuotteissa ja muissa elintarvikkeissa Ind. 112,0 110,0 108,0 106,0 104,0 102,0 100,0 98,0 96,0 94,0 92,0 90,0 2005/ / / / / / / / /1 2007/4 2007/7 2007/10 Vuosi/kuukausi 2008/1 2008/4 2008/7 2008/ /1 2009/4 2009/7 2009/ /1 Maitotuotteet, juusto ja kananmunat Liha ja lihatuotteet 17

18 Lihaketjun hintojen kehitys Suomessa Maatalouden tuottajahinta Lihateollisuuden tuottajahinta Kuluttajahinta / / /1 2008/1 2009/1 2010/1 18

19 Lihatuotteiden hintakehitys - Hitaan kuluttajahintojen laskun mahdollisia syitä: - Lihan tuottajahinta oli vuoden 2009 lopussa noin 8 prosenttia korkeampi kuin vuoden 2007 tammikuussa - Viipeet: mahdollinen viive teollisuuden tuottajahintojen reaktiossa maatalouden tuottajahintojen laskuun (ks. kuvio) 19

20 Hintatasot ja niiden muutokset - Sekä maito- että lihatuotteiden arvonlisäverottomien hintojen lähtötasot euromaihin verrattuna olivat kuitenkin kohtuullisen matalat (euroalue=100) - Maitotuotteet: 2005: 97 ja 2009/12: Lihatuotteet: 2005: 99 ja 2009/12: Viljatuotteet: 2005: 119 ja 2009: Viljatuotteiden osalta voi olla niin, että eri maiden tuotteet eivät ole vertailukelpoisia (Suomessa jalostusaste voi olla korkeampi) - Lisäselittäjiä: korkeat palkkakustannukset, yöleipominen, pitkät kuljetusetäisyydet, lyhyet sarjat per tuote, pienleipomoissa pieni mittakaava, myllyteollisuuden keskittyneisyys (tosin myös tuonti on vaihtoehto) 20

21 Elintarvikeketjun keskittyneisyys - Tyypillisiä markkinamuotoja elintarvikkeiden tuotannossa ja kaupassa ovat tiukka oligopoli (eli toimialan neljällä johtavalla yrityksellä on prosentin markkinaosuus) ja määräävä markkina-asema (eli yhdellä yrityksellä on prosentin markkinaosuus). - Useiden toimialojen markkinat ovat muuttuneet aiempaa keskittyneemmiksi vuosien aikana. - Erityisen keskittyneitä ovat maitotaloustuotteiden ja rasvojen valmistus sekä vähittäiskauppa. - Keskittymisestä huolimatta hintakilpailu näyttää toimivan ainakin koko elintarviketeollisuuden ja kaupan tasolla - Tuontikilpailu on lisääntynyt muun muassa maitotuotteiden tuotannossa. Kaupparyhmät taas kilpailevat keskenään. - Kilpailun säilyttämiseksi on tärkeää, että sekä ulkomaisten että kotimaisten yritysten markkinoille tulon ja niiltä poistumisen esteet ovat mahdollisimman matalat. - Elintarvikeketjun sopimuskäytäntöjä ja keskittymistä täytyy jatkuvasti seurata. 21

22 Pienten tuottajien pääsy markkinoille - Pienten tuottajien pääsy markkinoille on tärkeää sekä kilpailun että kuluttajien valinnanmahdollisuuksien kannalta. - Suurin ongelma pienillä tuottajilla on mittakaavaetujen puute tuotannossa, logistiikassa ja markkinoinnissa. - Toisaalta lähiruokaa arvostetaan. - Kaupan osalta on kysymys hyllytilan käytön optimoinnista. - Tuotteella pitäisi olla säännölliset toimitukset ja riittävä kysyntä. - Parhaiten pienten tuottajien asemaa voi edistää elintarvikeketjun omin toimin (ketjun toimijoiden työryhmä olemassa). - Pienet tuottajat ovat vetovoimatekijä kaupalle. - Julkisen vallan pitäisi edistää kilpailua ja tukitoimien pitäisi olla sellaisia, että ne vääristävät mahdollisimman vähän markkinoiden toimintaa. - Pienillä tuottajilla on jo nyt merkittävästi tukimuotoja. Tietoisuutta niistä pitäisi lisätä. 22

23 Johtopäätökset - Arvonlisäverottomat elintarvikkeiden hinnat olivat Suomessa vuonna 2005 vain pari prosenttia korkeammat kuin EU15- maissa keskimäärin - Nykyisen EU15-maita noin 7 prosenttia korkeamman hintatason yksi syy on elintarvike-, erityisesti maitokriisi => odotusarvo on, että hintatasoero pienenee (hinnat laskevat Suomessa ja nousevat eräissä muissa maissa?) - Mm. Ruotsin, Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen euroissa mitattuun hintatasoon vaikuttaa valuuttakurssikehitys - Hintojen kehitystä, keskittymistä, kilpailun toimivuutta ja sopimuskäytäntöjä on jatkuvasti seurattava - Vaikka Suomen elintarvikemarkkinat ovat yleisesti ottaen toimineet kilpailullisesti, yksittäisiä ongelmia ilmenee. - Koko kansantalouden kilpailukykyä on ylläpidettävä palkkamaltilla ja tuottavuuden kohentamisella 23