VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA TAMPEREEN KAUPUNKI. TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS, LUONNOS 9.2.

Transkriptio

1 VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA TAMPEREEN KAUPUNKI. TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS, LUONNOS

2

3 Viiden tähden keskusta Tampereen keskustan kehi ämisohjelma Tampereen kaupunginhallitus, luonnos Tampereen kaupunki Keskustahanke Julkaisu nro: xxxxxxxxxx KANSIKUVA: Mahdollinen kaupunkimaisema Tampereelta vuonna 2030, jos visiot, tavoi eet ja suunnitelmat toteutuvat. Yksityiskohdat voivat muu ua jatkosuunni elussa. Kaupunki on kasvanut ratojen ja väylien päälle. Rannat on kunnoste u asumisen ja virkistyksen käy öön. Tammelaa, Amuria ja muita kaupunginosia on täydennysrakenne u. Kuva Tampereen kaupunkimallin suunnitelmavisiosta Merki äviä muutoksia ovat esim. Ranta-Tampella ja muut uudet rantakaupunginosat sekä Areenan ja Asemakeskuksen välinen kansikaupunginosa. Kaupunkimallin suunnitelmavisio Tampereen kaupunki, visualisoin Arkkitehdit MY, 2015.

4 Tampereen keskustan kehi ämisohjelma TIIVISTELMÄ Tampereen keskusta uudistuu merki äväs vuoteen 2030 mennessä. Kaupunkirakenne eheytyy ja ivistyy. Keskustassa on valmius rakentaa asuntoja asukkaalle. Uusia työpaikkoja voi syntyä Ihmiset voivat matkustaa keskustaan mukavas ja sujuvas. Yritykset menestyvät ja palvelu pelaa. Moderni arkkitehtuuri täydentää rakennusperintöä. Rannat ja järvet ovat tulleet osaksi keskustaa. Katukuva on kaupunkimainen, kiinnostava, elävä, täynnä tamperelaisia vivahteita ja tapahtumia. Elämäntapa on kaupunkimainen ja yhteisöllinen. Ihmiset viihtyvät ja voivat hyvin. Tampereen keskustan kehi ämisohjelma on kaupungin oma näkemys keskustan kaupunkiympäristön tulevaisuudesta. Se toteu aa Yhteinen Tampere - näköalojen kaupunki kaupunkistrategiaa 2025 sekä kaupunkistrategiaan perustuvia suunnitelmia kuten Rosoises kaunista kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmaa sekä Rock, rauta ja rakkaus elinvoimasuunnitelmaa. Keskustan kehi ämisohjelma käsi elee kaupunkirakenne a, kaupunkikuvaa, kaupunkielämää ja kaupunkikul uuria. Ohjelma kertoo vision, tahto lan ja tavoi eet. Se osoi aa suunnat, toimet ja aikataulut näiden toteu amiseksi. Vision 2030 mukaan Tampereen keskusta on tulevaisuudessa: Kansi, Areena ja Asemakeskus kauppakeskuksineen Eteläpuisto ja Särkänniemi Tammela ja Amuri Hämeenkatu, Hämeenpuisto ja Keskustori Tammerkosken, Pyhäjärven ja Näsijärven rantarei t uudet yritysalueet ja kaupan palvelut matkakeskus, rai o e, keskustan kehä ja pysäköin jalankulku- ja pyöräilykeskusta tapahtumat ja vapaa-ajan palvelut keskusta-asumisen laatu ja hinta. Keskustan kaupunkirakenteen, kaupunkiympäristön, kaupunkiliikenteen, kaupunkikuvan ja kaupunkikul uurin kehi äminen on jatkuvaa ja määrä etoista toimintaa. Kehi ämisohjelman strategisia tavoi eita ja toimenpiteitä toteu avat Tampereen kaupungin lisäksi monet muut tahot: yritykset, asukkaat, kiinteistöjen omistajat, järjestöt ja yhdistykset, matkailijatkin. Hyviä tuloksia saadaan hyvällä yhteistyöllä. Kaupungin strategisten linjausten mukaises Tampereen keskusta on tulevaisuudessa rosoises kaunista yhteistä kaupunkia. hyvää yhteistä kaupunkia elinkeinoelämän veturi liikkumisen ympäristönä sujuva tapahtumien, elämysten ja palvelujen paikka imagoltaan tamperelainen ja kansainvälises kiinnostava. Aikaisemmat keskustan kehi ämisohjelmat ovat vuosilta 2011 ja 2013 (Viiden tähden keskusta). Vuonna 2015 tehty päivitys uudistaa ohjelman kokonaisrakenne a ja tuo siihen muutamia uusia sisältöjä. Merki ävimpiä eroja vuoden 2013 ohjelmaan nähden ovat rakenteen tarkistus (strategisuus, opera ivisuus), vahva yhteys Keskustan strategiseen osa-yleiskaavaan (ehdotusvaihe 2015), toimintaympäristön uusi näkökulma (asuminen, elinkeinot, vapaa-aika), uudistunnut ulkoasu (kartat, kuvat, grafiikka, lue elot) ja edotusaineistot (esite, esi ely- ja markkinoin aineistot). Aikaisempien keskustan kehi ämisohjelmien jälkeen ja/tai seurauksena on toteutunut tai toteutumassa merki äviä, keskustan elinvoimaa koko kaupungin kilpailukykyä vahvistavia hankkeita ja hankekokonaisuuksia. Näitä ovat esimerkiksi Ranta-Tampella, Ra nanranta, Rantaväylän tunneli, Hämpin parkki, Tammerkosken rannat ja Laukonsilta sekä Tammelan yleissuunnitelma. Keskustan kehi ämisohjelman mukaan tulevien vuosikymmenten tärkeitä kehi ämiskohteita ovat esimerkiksi: Tampereen keskustan kehi ämisohjelma / Kaupunginhallitus, luonnos sivu 3

5 sivu 4 Tampereen keskustan kehi ämisohjelma / Kaupunginhallitus, luonnos

6 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA AINUTLAATUINEN JA KEHITTYVÄ TAMPEREEN KESKUSTA 8 2. TAMPEREEN KESKUSTA VUONNA TAMPEREEN KESKUSTAN VISIO TAMPEREEN KESKUSTAN TAVOITETILA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISKONSEPTI JA KEHITTÄMISLINJAUKSET TAMPEREEN KESKUSTAKEHITTÄMISEN TOIMENPIDEKOKONAISUUDET LIIKKUMINEN JA LIIKENNE (TOIMENPIDEKOKONAISUUS 1/6) RAKENTAMINEN JA ARKKITEHTUURI (TOIMENPIDEKOKONAISUUS 2/6) URBAANIT ULKOTILAT JA KAUPUNKIVIHREÄ (TOIMENPIDEKOKONAISUUS 3/6) KAUPUNKIKULTTUURI, TAPAHTUMAT JA MATKAILU (TOIMENPIDEKOKONAISUUS 4/6) ASUMINEN JA ELÄMÄNTAPA (TOIMENPIDEKOKONAISUUS 5/6) ELINKEINOT JA OSAAMINEN (TOIMENPIDEKOKONAISUUS 6/6) KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMAN STRATEGIAPERUSTA SEUDULLISIA, MAAKUNNALLISIA JA VALTAKUNNALLISIA LÄHTÖKOHTIA TAMPEREEN KAUPUNKISTRATEGIA KAUPUNKIRAKENNE- JA YMPÄRISTÖSUUNNITELMA KESKUSTAN STRATEGINEN OSAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖNÄKÖKULMA KESKUSTAN KEHITTÄMISESSÄ 40 LIITTEET 1 KESKUSTAN KEHITTÄMISHANKKEET /30 (Kaupunginhallitus, luonnos ) KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMIEN TOTEUTUMINEN OSOITEKARTTA VIRASTOKARTTA ORTHOILMAKUVA KESKUSTAN STRATEGISEN OSAYLEISKAAVAN LUONNOS, VE VALTTIUS (2014) LÄHTEITÄ VALMISTELUVAIHEET JA YHTEYSTIETOJA 63 5 Tampereen keskustan kehi ämisohjelma / Kaupunginhallitus, luonnos sivu 5

7 Visio 2030 ja siihen liiʃyvä tavoiteɵla 2030 KehiƩämiskonsepƟ ja siihen liiʃyvät kehiʃämislinjaukset Toimenpidekokonaisuudet KehiƩämishankkeet /2030 KehiƩämisohjelman strategiaperusta Keskustaa, taustoja, valmistelua ja toteutumista kuvaavat liiʃeet. TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISKONSEPTI au sijärven rantak Nä Kauppi-Niihama punki Vt 12/ n äylä tav Rannneli tu P valtispala aɵ n e Keskustori Pirkankatu Pyynikintori Pyynikki Hämeenkat Ratapihankatu Ranta-Tampella V Ra t 12 nta / väy lä u Ydinkeskusta Kekkos enɵe Tammela Tammelantori Asemakeskus Laukontori järvel le Tampereen keskustan kehittämiskonsepti eltä Keskustan kehiʃämisohjelma koostuu seuraavista osista, joista osa on strategisia, osa operaɵivisia ja osa taustoja selventäviä: Tavoitetila Itsenäisyyden katutampere-talo Kampuskaupunki Kansi ja Areena Tampereen keskustan kehiʃämisohjelma / Kaupunginhallitus, luonnos Sam mon katu Kale vanɵ e Eteläpuisto P yhäj rven ranta ä ka Iidesjärvi upu nki Tampereen keskustakehittämisen toimenpidekokonaisuudet Liikenne ja liikkuminen 2. Rakentaminen ja arkkitehtuuri 3. Urbaanit ulkoɵlat ja kaupunkivihreä 4. Kaupunki- 5. Asumi6. ElinkeikulƩuuri, nen ja not ja tapahtumat elämäntapa osaaminen ja matkailu Tampereen keskustan kehittämishankkeet /30 KUVA (kaavio): Tampereen keskustan kehiʃämisohjelman rakenne. sivu 6 nɵe Teisko v jär Tampereen keskustan kehiʃämisohjelma toteuʃaa kaupunkistrategiaa Se on kokonaisnäkemys kaupunkiympäristön kehiʃämistavoiʃeista ja kehiʃämistoimista tuleville vuosikymmenille. Jos kaikki suunniteltu toteutuu, on Tampereen keskustassa vuonna 2030 valmius vastaanoʃaa uuʃa asukasta ja uuʃa työpaikkaa. Ohjelman kanssa samanaikaisesɵ valmisteltava Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava osoiʃaa tähän liiʃyvät maankäyʃö- ja liikenneratkaisut. Visio Vt 3 Tampereen keskustalla on valoisa tulevaisuus kehiʃyvän kaupungin ja kaupunkiseudun yɵmenä. Keskustan kaupunkiympäristöä rakennetaan ihmisiä ja heidän elämäänsä varten. Keskustassa asutaan, opiskellaan, tehdään työtä, käydään kauppaa ja vietetään vapaa-aikaa. Rakennuksia, katuja ja puistoja tehdään ja korjataan, joʃa elämä sujuisi. Tampereen keskusta 2030 Päärata 1.1 Tampereen keskustan kehiʃämisohjelma Tampereen keskustan kehittämisohjelma JOHDANTO

8 TAMPEREEN KAUPUNKISTRATEGIA 2025 Yhteinen Tampere - näköalojen kaupunki 1. Rosoisesti kaunista - kaupunkiliikenne- ja ympäristösuunnitelma Rock/rauta ja rakkaus - elinvoimasuunnitelma 2025 sekä Tapahtumastrategia 3. Hyvinvointisuunnitelma Yhdessä tehden ja rohkeasti johtaen - organisaation toimintakykysuunnitelma TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2030 Visio ja tavoitetila 2030 Kehittämiskonsepti ja kehittämislinjaukset Toimenpidekokonaisuudet Liikenne ja liikkuminen 2. Rakentaminen ja arkkitehtuuri 3. Urbaanit ulkotilat ja kaupunkivihreä 4. Kaupunkikulttuuri, matkailu ja tapahtumat 5. Asuminen ja elämäntapa 6. Elinkeinot ja osaaminen Tavoitteet 2030 Vuoropuhelu Selvitykset Vaikutukset Toteuttamisohjelma Seuranta Päivitykset PIRKANMAAN MAAKUNTASTRATEGIA Rohkee, mutta sopii sulle! Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 Pirkanmaan maakuntakaavat KESKUSTAN STRATEGINEN OSAYLEISKAAVA 2030 Maankäyttö Liikenne Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Kantakaupungin yleiskaava 2040 Kehittämishankkeet / 2030 Korttelisuunnitelmat Yleissuunnitelmat Liikennesuunnitelmat Asemakaavat ja asemakaavamuutokset Katusuunnitelmat TAMPEREEN KESKUSTASSA VALMIUS 2030 Rakennussuunnitelmat ASUKKAITA ( ) TYÖPAIKKOJA ( ) Kehittämishankkeet Puisto- ja viheraluesuunnitelmat KUVA (kaavio): Tampereen keskustan kehi ämisohjelman strategiaperusta. Sitä kuvataan tarkemmin ohjelman viimeisessä luvussa. Tampereen keskustan kehi ämisohjelma / Kaupunginhallitus, luonnos sivu 7

9 1.2 Uudistuva ja kehi yvä Tampereen keskusta Tampereen keskustalla on maisemallinen sijain, johon aikanaan perustuivat kaupungin synty, teollisuuden tulo ja kaupungin kasvu nykyisiin mi oihinsa. Sijain kannaksella on sekä haaste e ä mahdollisuus. Järvet, koski ja näiden takia kaupungin keskustaa halkovat radat ja valta et rajoi avat niin rakentamista kuin liikkumistakin. ILMAKUVA: Tampereen keskusta: kehi ämisohjelman rajaus ja etäisyydet Keskustorilta. Tampere on nyt ja tulevaisuudessa ainutlaatuinen rantakaupunki. Keskustan kehi ämisohjelman alueella rantaviivaa on toistakymmentä kilometriä. Jos kaikki keskustan noin asukasta ase autuvat rantaviivan tuntumaan, on jokaisella vesimaisema järvelle tai koskelle. Nykyisin jokaista keskustan asukasta kohden on cm rantaviivaa. Jos asukasluku nousee :een, on vielä silloinkin jokaista asukasta kohden noin 20 cm rantaviivaa. Orthoilmakuva 2010, copyright Maanmi auslaitos. Tänä päivänä en siä teollisuuden rantoja rakennetaan ensisijaisesti ihmisille, asumisen ja vapaa-ajan käy öön. Tampereesta on kasvamassa maailmassa ainutlaatuinen järvenrantakaupunki. Täydennysrakentaminen, kaupunkia halkovien liikennealueiden viereen tai päälle rakentaminen ja korkea rakentaminen ovat ajankohtaisia. Saavutettavuus paranee en sestään. Keskustan kaupallinen asema vahvistuu. Uuden rakentamisen lähtökohtana ovat kaupunkikuva ja rakennetun ympäristön arvot. Koska laa on vähän, nykyinen keskusta on syytä rakentaa tehokkaas ja parhaalla mahdollisella tavalla toimivaksi. Tiivis joukkoliikennekaupunki säästää varojamme ja tekee ihmisen arjen sujuvaksi. Keskustan lähellä oleva luonto ja kaupungin sisällä olevat historialliset miljööt säästyvät. Kaupunkimainen elämäntapa ja kaupunkikulttuuri kehi yvät. sivu 8 Tampereen keskustan kehi ämisohjelma / Kaupunginhallitus, luonnos

10 0,5 km 2,5 km 2 km 1,5 km 1 km Tampereen keskustan kehi ämisohjelma / Kaupunginhallitus, luonnos sivu 9

11 KUVAT: Näkymät Pyhäjärveltä Pispalan yli keskustan suuntaan, Pyhäjärveltä kaupungin yli Näsijärvelle sekä tulevan Areenan yltä tulevan Asemakeskuksen suuntaan. Maisemallinen sijain ja rakenne u historiallinen kaupunkiympäristö ovat kaupunkilaisten arvostamia keskustaympäristön ominaisuuksia. Merki ävimmät uudet rakentamis-alueet ovat ratavyöhykkeellä ja ranta-alueilla. Ilmakuvat Tampereen kaupunki / Lentokuva Vallas, Solo Sokos Hotel Torni Tampere. Kuva Erik Nissen Johanssen. KUVAT SEURAAVILLA SIVUILLA: Tampereen keskustan nykytilaa (kuvakooste seuraavalla sivulla): Kaupunkikuvan ytimiä ovat Tammerkosken teollisuus- ja puistomiljööt, Hämeenkatu, Keskustori, järvien rannat molemmin puolin keskustaa ja omaleimaiset kaupunginosat. Korkea rakentaminen on alkanut asemanseudulla. (1. Xxxx / 2. Xxxx / 3. Xxx / 4.Xxx / 5.Xxx / 6.Xxx..) Tampereen keskustan tulevaisuu a (kuvakooste sitä seuraavalla sivulla): Rakentamishankkeiden myötä kaupunkikuva kohenee. Keskusta elävöityy ja palvelut paranevat. Rai o e tekee liikkumisen mukavaksi. Rannoilla on virkistysrei ejä, asumista ja urbaaneja puistoja. Asemakeskus ja uusia kaupunginosia on rakennettu ratavyöhykkeelle. (1. Xxxx / 2. Xxxx / 3. Xxx / 4.Xxx / 5.Xxx / 6.Xxx..) sivu 10 Tampereen keskustan kehi ämisohjelma / Kaupunginhallitus, luonnos

12 Tampereen keskustan kehi ämisohjelma / Kaupunginhallitus, luonnos sivu 11

13 sivu 12 Tampereen keskustan kehi ämisohjelma / Kaupunginhallitus, luonnos

14 2. TAMPEREEN KESKUSTA VUONNA Tampereen keskustan visio 2030 Vuonna 2030 ja sen jälkeisenä aikana Tampereen keskusta on hyvää yhteistä kaupunkia elinkeinoelämän veturi liikkumisen ympäristönä sujuva tapahtumien, elämysten ja palvelujen paikka imagoltaan tamperelainen ja kansainvälises kiinnostava. 2.2 Tampereen keskustan tavoite la 2030 Keskusta on hyvää yhteistä kaupunkia Tampereen keskusta kuuluu kaikille ja kaikenikäisille. Muutkin kuin tamperelaiset kokevat sen omakseen. Sinne pääsee helpos, eikä sieltä ole kiire pois. Keskusta on turvallinen paikka asua, elää ja toimia. Keskusta näy ää ja tuntuu kaupungilta. Se elää kuin kaupunki, muu uu ja muuntuu kaiken aikaa. Kaupunkikuvassa näkyy tahto hyvään rakentamiseen ja usko hyvään tulevaisuuteen. Kaupunkikul uuri on moniarvoista ja siksi elinvoimaista. Korkeas ja korkeatasoises rakenne u asemanseutu näy ää maailmanluokan isolta kaupungilta. Veden partaalle rakentuneet, kaupungin aikanaan synny äneet tehtaat ja niihin lii yvät miljööt ovat muu uneet historialliseksi ympäristöksi. Keskusta on tamperelaisten olohuone, jossa vieraat viihtyvät. Keskusta on elinkeinoelämän veturi Tampere on Sisä-Suomen tärkein, nuorekkain ja kansainvälisin työpaikka- ja osaamisja asioin keski ymä. Yliopistot, oppilaitokset, tutkimuslaitokset ja yritykset tekevät Tampereesta kansainvälises kiinnostavan kampus- ja bisneskaupungin, joka on laajan työssäkäyn - ja talousalueen veturi. Tampereen keskusta on omaleimainen ja innovaa oihin kannustava toimintaympäristö, asemanseutu matkakeskuksineen sen hermokeskus. Elinkeinoelämän ja oppimisympäristöjen menestystä tukee arkkitehtonises ja kul uurises kiinnostava kaupunkiympäristö, ympäristövastuullinen rakennustapa ja toiminnallinen ak ivisuus. Kansainvälisestä ja Suomen näkökulmasta Tampere ja sen keskusta on maamme kaupungistuneen eteläosan por pohjoiseen. Keskustan liikkumisympäristö on sujuva Tampereen kaupunkirakenne ja liikkumisen verkostot ovat rakentuneet yli tai ali aiemmin esteinä olleiden ratojen, liikenneväylien ja kosken. Keskustassa jalankulkija on katujen kuningas. Kävely ja pyöräily ovat mukavin ja nopein tapa liikkua paikasta toiseen. Keskustan katuympäristö on elämänläheinen ja virikkeinen. Kävelyn ja pyöräilyn päärei t ovat sujuvia, estee ömiä ja turvallisia. Tarvi aessa voi hypätä nopeaan ra kkaan, perinteiseen bussiin, junaan, kutsutaksiin, yhteiskäy öautoon tai muuhun joukkoliikenteen kulkupeliin. Hämpin, Kunkun, Asemakeskuksen ja torien pysäköin- laitokset palvelevat omaa autoa käy äviä ydinkeskustan kehällä. Niin suurten kuin pientenkin matkojen solmukohta on Asemakeskus. Keskusta on elämysten ja modernien palvelujen paikka Tampereen keskusta on maamme merki ävin, monipuolisin ja kaupunkiympäristönä kehittynein kauppa-, palvelu- ja tapahtumakeskittymä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kaupunkirakenne on kompak, mikä vahvistaa kilpailukykyä ja yhteisöllisyyttä. Asioin - ja tapahtumapaikat ovat helpos löyde ävissä. Matkailu- ja tapahtumakohteiden välillä on selkeät, helpos suunniste avat ja viihtyisät rei t. Vapaa-ajan elämyspalvelut tuovat isoin joukoin väkeä Särkänniemeen, Tampere-taloon, museoihin, tea ereihin, monitoimiareenalle, Ra naan ja muualle keskustaan. Hämeenkatu on koko matkaltaan atmosfääriltään ainutlaatuinen ostoskatu. Tämän vilkkaudesta hyötyvät kaikki sen tuntumassa olevat kaupan toimijat kauppahallista pikkuliikkeisiin ja perinteisistä tavarataloista uusiin kauppakeskuksiin. Keskustori on säily änyt historiallisen arvokkuutensa. Samalla se on tapahtuma- ja kohtaamispaikka. Tammerkosken ja järvien rannat on kunnoste u ensisijaises ihmisten käy öön. Keskustalla on kansainvälises kiinnostava tamperelainen imago Tampere on fiksun, älykkään, rohkean ja kauniin kaupungin maineessa. Opiskelijat ja nuoret viihtyvät keskustassa. Kaupunki pitää hyvää huolta keskustastaan. Julkisen kaupunkiympäristön laatu on erityisen hyvä ihmisten eniten käy ämillä ja rakastamilla alueilla. Näitä ovat Hämeenkatu, Hämeenpuisto, Areenan ja Asemakeskuksen uudet miljööt, Keskustori ja muut torit sekä kaikki Näsijärven, Pyhäjärven ja Tammerkosken rannat. Keskustan kaupunkisilhue ssa Näsinneula ja en sten tehtaiden ilipiiput ovat saaneet seurakseen ratavyöhykkeen uudet maamerkit. Tampereen kaupunkimaisemat, rakenne u kul uuriperintö, tapahtumatuotanto sekä kauppaa, yri äjyy ä ja palveluja tukeva rakentaminen ovat vahvistaneet asemaansa kaupunkiimagossa. Keskustaan rajautuvat kansallises merki ävät luonnon ja kul uuriperinnön alueet Pispala, Pyynikki, Kauppi ja Iidesjärvi kytkeytyvät keskustaan ja sen imagoon aikaisempaa vahvemmin. Uusia arkkitehtuurimonumen eja on syntynyt. Tampereen keskustan kehi ämisohjelma / Kaupunginhallitus, luonnos sivu 13

15 2.3 Tampereen keskustan kehi ämiskonsep ja kehi ämislinjaukset 2030 Keskustan kehi ämiskonsep havainnollistaa keskustan kaupunkirakenteen, kaupunkiympäristön ja toimintaympäristön visiota ja tavoite laa vuonna 2030 ja sen jälkeen. Joukkoliikenne- ja kävelykeskusta Keskustaa kehitetään modernina joukkoliikenne- ja kävelykaupunkina, jonne voi sujuvas saapua myös autolla. Liikenne ä ja infrastruktuuria rakennetaan älykkääs ja resurssiviisaas. Keskustan saavute avuu a parannetaan kaikilla liikennemuodoilla ja kaikilta matkaetäisyyksiltä. Asemakeskusta kehitetään keskite ynä matkakeskuksena ja matkaketjujen moi ee a toimivana solmukohtana. Kävely- ja pyöräilyolosuhteita parannetaan. Pysäköin järjestetään keskitetys ja tehokkaas. Liikenteen käy ämää maapinta-alaa otetaan enenevässä määrin rakentamisen ja ihmisten käy öön. Asema-, veturi- ja kampuskeskusta Keskustan hyvää saavute avuu a parannetaan en sestään. Tämä vahvistaa koko kaupungin ja kaupunkiseudun kilpailukykyä. Kaupan, kul uurin ja yri äjyyden toimintaedellytyksiä tuetaan. Hämeenkadun ja sen kaupallisen roolia ostoskatuna vahvistetaan. Asemakeskuksen, Tammelan länsireunan, Tullin ja yliopiston alueen kampuskaupungista muodostetaan keskustan merki ävin uusi työpaikka- ja osaamiskeskittymä, jossa on myös kul uuripalveluja. Alue on innovaa oalusta ja elinkeinoelämän veturi laajalla talousalueella. Rata-alueen päälliselle kannelle rakennetaan matka- ja asemakeskus, kauppakeskus, monitoimiareena ja merki ävä määrä näihin lii yvää palvelu-, liike- ja asuntorakentamista. Uusi kansikaupunginosa ehey ää keskustan kaupunkirakenteen ja poistaa radan estevaikutuksen. Järvenranta- ja koskenrantakeskusta Näsijärven ja Pyhäjärven ranta-alueet muodostavat luontevan jatkeen nykyiselle kaupunkirakenteelle. Alueille sijoitetaan suuri osa väestökasvun edelly ämästä asuntotuotannosta. Asuminen veden äärellä nostaa keskustan vetovoimaa asuinpaikkana ja Tampereen profiilia järvenrantakaupunkina. Kärkihankkeita ovat Ranta-Tampellan, Eteläpuiston ja Viinikanlahden asuntoalueet. Ranta-alueita ja vesimaisemia kehitetään myös matkailun, virkistyksen ja tapahtumatuotannon tarpeisiin. Kärkihanke on Särkänniemen alueen kehi äminen monipuolistuvana matkailukohteena. Järvenrantojen lisäksi jatketaan Tammerkosken rantojen kehi ämistä. Merki ävä järvenranta- ja koskenrantakaupungin sisältö on rantojen julkisuus ja läpikulje avuus. Tulevaisuudessa Tampereen järvenrantakaupunki puistoineen ja asuntoalueineen jatkuu yhtenäisenä kilometrikaupalla: Pyhäjärvellä Härmälään ja Villilään, Näsijärvellä Lentävänniemeen ja Iidesjärvellä Vuohenojalle saakka. Uudistuva ja täydentyvä keskusta Ympäristö- ja talous etoinen Tampere laajentaa ja ehey ää keskustaansa sisäisen kasvun keinoin, uudistamalla ja täydentämällä nykyistä rakenne ua ympäristöä. Tämä vähentää merki äväs tarve a urbaanin kaupunkialueen reunojen laajentamiseen. Joutomaita, liikennealueita, pysäköin alueita ja kor eleiden tyhjiä koh a muutetaan ihmisten ak iviseen käy öön tai rakennusmaaksi. Kiinteistönomistajia kannustetaan täydennysrakentamiseen neuvonnalla, taloudellisilla kannus milla, kor elisuunnitelmilla tai muutoin suunni elua koordinoimalla. Ullakko- ja korkean rakentamisen mahdollisuudet otetaan käy öön. Ydinkeskustassa painotetaan liikerakentamista ja muilla alueilla asuntorakentamista. Kaupunkirakenne a halkovien liikenneväylien estevaikutusta poistetaan. Keskustassa ehey ämisen kärkihankkeita ovat Tammelan ja Amurin täydennysrakentaminen, Rantaväylän tunneliin lii yvä maankäy ö ja Asemakeskuksen kansirakentaminen. Maisemien ja urbaanien puistojen keskusta Keskustan ja sen läheisten alueiden viherverkkoa kaupungin iden tee tekijänä vahvistetaan. Puistoja, puistokatuja ja julkisia ulko loja kehitetään kaupunkilaisten yhteisinä olohuoneina. Keskustan läheisten ulkoilumetsien, rantojen ja vesistövirkistyskohteiden saavute avuu a parannetaan. Maailmassa ainutlaatuisen Tampereen kaupunkimaiseman matkailulliset mahdollisuudet edostetaan ja otetaan käy öön. Erityises korostetaan Pyynikin ja Pispalan sekä Kaupin ulkoilupuiston merkitystä osana keskustaan väli ömäs lii yvää kaupunkirakenne a. Innova iviisia urbaaneja viherympäristöratkaisuja otetaan käy öön. Yhteinen keskusta Kaupunkiympäristöä kehitetään ihmisten yhteisiin ja inhimillisiin tarpeisiin. Kaupunkiympäristön viihtyisyy ä, turvallisuu a ja estee ömyy ä parannetaan erityises kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävillä ja muilla keskeisillä reiteillä. Yhdessä ololle, kohtaamisille, viihtymiselle, viipymiselle rakennetaan lisää hyviä ja hyvän sijainnin omaavia paikkoja. Tapahtumatarjontaa ja tapahtumapaikkoja kehitetään osana matkailua ja elinkeinopoli ikkaa. Kaupunkilaisille tarjotaan mahdollisuus omien ja väliaikaisten tapahtumien järjestämiseen kaupunkiympäristössä. Kaupunkimaisen elämäntavan, kaupunkikul uurin ja modernien palveluiden kehi ymiselle avataan uusia mahdollisuuksia. Ihmisiä autetaan juurtumaan ko kaupunkiinsa. Opiskelijoita houkutellaan jäämään töihin. Matkailijoita houkutellaan viipymään ja palaamaan takaisin. sivu 14 Tampereen keskustan kehi ämisohjelma / Kaupunginhallitus, luonnos

16 TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISKONSEPTI u rven ra aka ä j i s nt Nä Kauppi-Niihama punki Vt 12/ län väy a t Rannneli tu P valispal taɵ an e Pyynikintori atu Hämeenk Ydinkeskusta nɵe Tammela Tammelantori Asemakeskus Laukontori j ä v r e l le Pyynikki eltä Pirkankatu Kekkos e onɵe Teisk v jär Keskustori Ratapihankatu Ranta-Tampella V Ra t 12 nta / väy lä Itsenäisyyden katutampere-talo Kampuskaupunki Kansi ja Areena Sam mon katu Kale vanɵ e Eteläpuisto upu nki Iidesjärvi Vt 3 yhä rven ranta jä ka Päärata P Tampereen keskustan kehiʃämisohjelma / Kaupunginhallitus, luonnos sivu 15

17 KehiteƩävä hitaan liikkumisen vyöhyke (jalankulku, pyöräily) KehiteƩävä joukkoliikenteen laatukäytävä (raiɵoɵe, bussit) KehiteƩävä keskustakehä (autoliikenne) KehiteƩävä maanalaisen pysäköinnin järjestelmä P NÄSIJÄRVI KehiteƩävä rautaɵe KeskiteƩy matkakeskus (kaikki liikennemuodot) LentokenƩäyhteydet rat rat a Vaa Ro a Ou van lu/sa iem i/k ola ri ylän tavä Ran eli tunn i Näsinkallio etl P raiɵoɵe Hämeenkatu Asemakeskus P P P län si Hämppi Pyynikintori keskusta Ɵe oli Pirkk en ikenn ala Ʃä e ete P irkka lä la PYHÄJÄRVI LIIKENNE JA LIIKKUMINEN 3.1 Rakentaminen ja arkkitehtuuri MerkiƩävät uudet rakentamisalueet, täydennysrakentaminen, kaupunkikuva, idenɵteeƫ ja imago, tekniset järjestelmät, rakentamisen laatu, rakenneʃu kulʃuuriympäristö yms. iɵo kk ra jou tok len Tulli Ranta-Tampella Asuntorakentamisen alue Kaupin sairaalan alueen täydennysrakentaminen Ydinkeskustan liikekorʃelit Särkänniemi Työpaikka- ja/tai osaamiskeskiʃymä MustalahƟ Onkiniemi Täydentävän asuntorakentamisen alue Kaupin kansi Ydinkeskustan kaupan ja korʃelikehiʃämisen vyöhyke Ratapihankatu Tammelan täydennysrakentaminen Tammelan stadion Koko keskustan alueella lisäksi: - ullakkorakentaminen - muu täydennysrakentaminen - muuʃuvat käyʃötarkoitukset Asemakeskus Tulli Amurin täydennysrakentaminen Tampere-talon hotelli ja kehiʃäminen Keskustorin pohjoisosa Nalkalanranta TAMPEREEN KAUPUNKI KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA PYHÄJÄRVI Eteläpuisto TOIMENPIDEKOKONAISUUS 2/6 Kampuskaupunki Areena RaƟnakeskus KehiteƩävä julkinen ranta Kaupunkimaisemaa eheyʃävä rakentaminen Uusi urbaani puisto tai liikuntapaikka Uusi tori tai aukio KehiteƩävä tori/aukio KehiteƩävä liikuntapaikka ulap rv en KehiteƩävä urbaani virkistysyhteys KehiteƩävä kävelykatu e ais ven lappam u pamaise mat ij ä Nä s t ma Kaupin kansi uisto Hämeenp Pyynikintori te ys S Yh Konsulinsaari Kuninkaankatu Hämeenkat ra Nalkal an Vuolteen Pyhäjär ven jär aise vi m Kalevan kansi Viinikanoja ma Iidesjärvi ja perhepuisto ta ran an nik Vii KehiteƩävä matkailun ja vapaa-ajan vyöhyke KehiteƩävä ostos- ja/tai kulʃuurikatu NÄSIJÄRVI KehiteƩävä tapahtumapaikka Särkänniemen tapahtuma-alue Keskustan matkailu- ja tapahtumavyöhyke Särkänniemi TAMPEREEN KAUPUNKI KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA Osmonpuisto Pellavatori Tammelan tapahtumavyöhyke Vapriikki Tammelantori Tammelan stadion ski Pyynikin näkötorni Amurin museokorʃeli rko Pyynikin tori me Amurin ja Pyynikin tapahtumavyöhyke Näsinpuisto MustalahƟ Onkiniemi isto Hämeenpu Tampereen keskustan kehiʃämisohjelma / Kaupunginhallitus, luonnos Kalevan liikuntapuisto Sorin aukio Tam sivu 16 Uusi asema-aukio u Uusi Suomen asemapuisto pankin aukio Aseman ja Areenan kansi ra Eteläpuiston rantatori Eteläpuiston uimala TAMPEREEN KAUPUNKI KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA a nt Tammelantori Tuomiokirkonkatu Keskustori Aleksis Kiven V Vuolteentori katu nt Laukontori Pyynikin pallokenʃä Koulukadun kenʃä t Pyynikin kaupunkiluonto n ta är k änn iemi - Pyynikki MustalahƟ Pispalan kulʃuuriympäristöt Yhteys Kauppi - iidesjärvi Näsi jär Kauppi - Niihaman ulkoilupuisto Sommerinkallio KehiteƩävä puisto n a ske em ko ais er ism mm all Ta ns ka 3.6 Elinkeinot ja osaaminen Keskustaelinkeinojen trendit ja konsepɵt, saavuteʃavuus ja sijainɵ vetovoimatekijänä, kaupunkimiljöö ja maisema menestystekijänä, hallinto- ja palvelualat, uudet työpaikka- ja osaamiskeskiʃymät yms. ä Koukkuniemen täydennysrakentaminen NÄSIJÄRVI Matkailun/vapaa-ajan/ tapahtumien keskiʃymä URBAANIT ULKOTILAT JA KAUPUNKIVIHREÄ 3.5 Asuminen ja elämäntapa Keskusta-asumisen trendit ja konsepɵt, asuntotuotanto ja -rakennuttaminen, asuntotyypit, asumisen hinta ja hallintamuodot, erityisasuminen, asumisen ja työn yhdistelmät, asumiseen liiʃyvät palvelut yms. ulu Asemakeskuksen alue TOIMENPIDEKOKONAISUUS 3/6 3.4 KaupunkikulƩuuri, tapahtumat ja matkailu KaupunkikulƩuurin ja kaupunkimaisen elämätavan kehiʃäminen, matkailullisesɵ ja toiminnallisesɵ merkiʃävät ja kehiteʃävät tapahtumapaikat, kaupunkitapahtumat, vapaa kaupunkiɵla yms. rata Jyv äskyl MerkiƩävät rakentamisalueet ViinikanlahƟ 3.3 Urbaanit kaupunkiɵlat ja kaupunkivihreä KaupunkikuvallisesƟ merkiʃävät kehiteʃävät viheralueet, katuympäristöt, ranta-alueet, virkistysverkostot, viheralueiden saavuteʃavuus yms. /O jouk koli iken ne itä RAKENTAMINEN JA ARKKITEHTUURI Toimenpidekokonaisuuksiin liiʃyvät kehiʃämishankkeiden lueʃelot päivitetään vuosittain. HankelueƩelot ovat kehiʃämisohjelman liiʃeenä. ylä jouk raiɵ koliikenn oɵe Herv e itä anta kehä TAMPEREEN KAUPUNKI KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA TOIMENPIDEKOKONAISUUS 1/6 9 Jyv äsk ne itä ken kolii jouk oɵe TAYS raiɵ Tammelantori P Kunkku jou kko liik en ne vt Ratapihankatu jou rai kko ƟoƟ liik e Lenenne täv län änn si iem a rata Helsinki vt vt 11 Po 12 ri Ra um rata Turku rata Pietari Tampereen keskustan visiota 2030 ja kehiʃämiskonsepɵa toteutetaan kuudella toimenpidekokonaisuudella (luvut ). Ne sisältävät rakennetun ja rakenneʃavan kaupunkiympäristön tekoja, kaupunkiympäristön toiminnallisten mahdollisuuksien parantamista sekä kaupunkiympäristön kehiʃämiseen liiʃyvien toimintatapojen uudistamista. 3.1 Liikenne ja liikkuminen Liikennejärjestelmä, liikenteellisesɵ merkiʃävät ja kehiteʃävät liikenneympäristöt, joukkoliikenne, kävely ja pyöräily, pysäköinɵ, älyliikenne yms. vt vt 3 Hels lent9 Turk inki sata okenʃu mat ä Hels Hels inki inki/tur /Tur ku ku 3. TAMPEREEN KESKUSTAKEHITTÄMISEN TOIMENPIDEKOKONAISUUDET Asemakeskus ja aukio Itsenäisyydenkatu Keskustori atu Hämeenk Pyynikin pallokenʃä Suomen Tullikamari ja aukio pankin aukio Sorin aukio Tampere-talo Laukontori o ant suv nan RaƟ RaƟnan stadion Koulukadun kenʃä Tampereen uinɵkeskus ja maauimala Sorsapuisto ja Kalevan liikuntapuisto Areena Eteläpuiston rantatori TOIMENPIDEKOKONAISUUS 4/6 KAUPUNKIKULTTUURI, TAPAHTUMAT JA MATKAILU Eteläpuiston uimala Areenan ja RaƟnan tapahtumavyöhyke PYHÄJÄRVI Uusi asuntorakentaminen Iidesjärven perhepuisto POHJOISTEN RANTOJEN ASUINALUEET - järvi- ja/tai metsäkaupungin tunnelma - uusia ja täydentyviä asuinalueita - Ranta-Tampella rakennusvaiheessa - Kaupin kansi erityiskohde Täydentävä asuntorakentaminen Koko keskustan alueella asuntorakentamisessa - asumisen proįilit ja preferenssit - maapoliɵikan taloudelliset kannusɵmet - korʃelirakenteiden kehiʃämistä - korʃelipihojen kehiʃämistä - pieniä laajennuksia ja korotuksia - ullakkorakentamista - käyʃötarkoituksen muutoksia katujen, puistojen ja miljöiden kehiʃämistäasumisen tarpeisiin KAUPIN SAIRAALAN ALUE - metsäkaupungin tunnelma - sairaala-alueesta asuinalueeksi - Kaupin kannen kauʃa kaupunkiin TAMMELAN KAUPINGINOSA - torikaupunginosan tunnelma - edelläkävijä täydennysrakentamisessa - taloyhɵöt ja asukkaat avainasemassa AMURIN KAUPUNGINOSA - asuinalueen tunnelma - ydinkeskustan palvelut lähellä - korʃelirakenteiden merkiʃävä täydennys - taloyhɵöt ja asukkaat avainasemassa ASEMAKESKUS JA TULLI - bisnes- ja kampuskaupungin tunnelma - joustavan pendelöinnin mahdollisuus - modernin uusi kansi ja vanha Tulli LÄNTINEN KESKUSTA - kaupunkimainen tunnelma - ydinkeskustan palvelut lähellä - isoja, yhteisiä korʃelipihoja - laajennuksia ja ullakkorakentamista ETELÄISTEN RANTOJEN ASUINALUEET TAMPEREEN KAUPUNKI KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA järvimaisemien tunnelma - Pyhäjärven järvenrantakaupunkia - tehokkaat ja modernit asuinalueet TOIMENPIDEKOKONAISUUS 5/6 KAMPUSASUMISEN ALUE ASUMINEN JA ELÄMÄNTAPA - kampuskaupungin tunnelma - oppilaitosten lomaan asumista - Kalevan kansi erityiskohde KehiƩyvä ja kehiteʃävä kauppa- ja palvelualan työpaikkakeskiʃymä / -vyöhyke KehiƩyvä ja kehiteʃävä matkailu- ja palvelualan työpaikkakeskiʃymä NÄSIJÄRVI KehiƩyvä ja kehiteʃävä toimisto- ja palvelualan työpaikkakeskiʃymä Tammelan pohjoinen palvelukeskus KehiƩyvä ja kehiteʃävä opetus- ja tutkimusalan työpaikkakeskiʃymä Ratapiha Tammelantori ja Tammelan puistokatu Ydinkeskustan palveluvyöhyke Särkänniemen, Onkiniemen ja Mustalahden matkailualue Hämeenpuisto Tuomiokirkonkatu Kuninkaankatu Tammelan palveluvyöhyke Amurin palveluvyöhyke Itsenäisyydenkatu tu Hämeenka Pyynikin palvelukeskiʃymä ja vyöhyke Asemakeskus Tampere-talo Klingendahl ja Eteläpuisto RaƟnan alue TAMPEREEN KAUPUNKI KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA Nalkalan alue TOIMENPIDEKOKONAISUUS 6/6 ELINKEINOT JA OSAAMINEN PYHÄJÄRVI Kansi ja areena Sorin alue Asemakeskuksen kansi Tullin alue Yliopiston kampuskaupunki ja sen verkostot - Kaupin kampus - Mediapolis (Tohloppi) - Teknopolis (Hervanta)

18 3.1 Liikenne ja liikkuminen Hankelue elo lii eenä Kehite ävä hitaan liikkumisen vyöhyke (jalankulku, pyöräily) P Kehite ävä joukkoliikenteen laatukäytävä (rai o e, bussit) Kehite ävä keskustakehä (autoliikenne) Kehite ävä maanalaisen pysäköinnin järjestelmä Kehite ävä rauta e Keskite y matkakeskus (kaikki liikennemuodot) Lentoken äyhteydet NÄSIJÄRVI vt 11 Pori vt 12 Rauma joukkoliikenne länsi rai o e Lentävänniemi Rantaväylän tunneli Näsinkallio etl Tammelantori P vt 9 Jyväskylä/Oulu joukkoliikenne itä rai o e TAYS Ratapihankatu rata Vaasa rata Oulu/ Rovaniemi/Kolari joukkoliikenne länsi rai o e P Pyynikintori Kunkku P Hämeenkatu P Hämppi Asemakeskus P Tulli joukkoliikenne itä rai o e Hervanta joukkoliikenne itä TAMPEREEN KAUPUNKI KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA TOIMENPIDEKOKONAISUUS 1/6 LIIKENNE JA LIIKKUMINEN PYHÄJÄRVI keskustakehä joukkoliikenne etelä lentoken ä P irkkala rai o e Pirkk ala rata Helsinki rata Turku rata Pietari vt 3 Helsinki vt 9 Turku lentoken ä Helsinki/Turku satamat Helsinki/Turku rata Jyväskylä KUVA (kar a): Liikenteen ja liikkumisen tärkeimmät kehi ämiskohteet Tampereen keskustassa aikavälillä Tampereen keskustassa ihmisten liikkumista suunnitellaan kokonaisvaltaises, ensisijaises ihmisten ja heidän tarpeidensa näkökulmasta. Liikenteen ja liikkumisen toimenpidekokonaisuudessa korostuvat Tampereen kaupunkikeskustan saavute avuuden parantaminen, joukkoliikenne, eri liikkumismuotojen laatukäytävät sekä ja liikenteen rauhoi aminen ydinkeskustassa. Tärkeää: autolla sujuvas keskustaan ja auto helpos parkkiin joukkoliikenne, kävely ja pyöräily mukavimpia tapoja liikkua älykkään liikenteen järjestelmät ja tekniset innovaa ot käytössä hyvä liikkumisympäristö osa kaupunkiarkkitehtuuria ja kaupunki-imagoa keskustan ja avaintoimintojen saavute avuus paras mahdollinen harkituilla maankäytön ja pysäköinnin sijain ratkaisuilla vähemmän liikenne ä. Tampereen rai o e on tulevaisuudessa keskustan tärkein ja näkyvin joukkoliikenneväline. Itsenäisyydenkadun, Hämeenkadun, Pirkankadun ja keskustan muiden rai o ekatujen katuympäristöä kehitetään myös jalankulun ja kaupallisten palvelujen hyvänä ympäristönä. Rai o e yhdistää keskustaa muihin kaupunginosiin aina Hervantaan ja Lentävänniemeen saakka. Kuva: Tampereen kaupunki / Kaupunkimallin visualisoin Arkkitehdit MY, Tampereen keskustan kehi ämisohjelma / Kaupunginhallitus, luonnos sivu 17

19 Matkakeskus Asemakeskuksen alueelle rakennetaan kaikkia liikennemuotoja palveleva keskite y matkakeskus. Se on kaikkien Tampereella tehtävien henkilömatkojen suuri solmukohta. Matkakeskus palvelee kaiken pituisia matkoja paikallisista kansainvälisiin. Autolla saapuville P-Hämpissä ja muissa pysäköin laitoksissa on hyvät ja toimivat palvelut. Lentoken lle matkustavat voivat jä ää matkatavaransa lähtöselvitykseen jo Asemakeskuksessa. Saapuvia, lähteviä ja läpikulkevia ihmisvirtoja varten Asemakeskukseen rakennetaan modernit liikennepalvelut, kauppakeskus ja monipuoliset muut palvelut. Nykyisen pitkämatkaista ja seudullista liikenne ä palvelevan linja-autoaseman toiminnot siirretään Asemakeskukseen. Asemakeskus on koko keskustan merki ävin strateginen liikenne- ja rakentamishanke. Rai o e Tulevaisuudessa rai o e on Tampereen keskustan tärkein ja kaupunkikuvassa eniten näkyvä joukkoliikenneväline. Liikennöin voi alkaa vuonna 2018 välillä Hervanta - Pyynikintori. Myöhemmin rakennetaan yhteydet lännessä ainakin Lentävänniemeen ja idässä TAYS:iin. Keskustassa rai o e kulkee rei ä Itsenäisyydenkatu, Hämeenkatu, Pirkankatu, Sepänkatu ja Paasikivenkatu. Rai o en katuympäristöt ja pysäkkialueet suunnitellaan hyvin toimiviksi, estee ömiksi ja palveluiltaan moderneiksi. Kaupunkikuva, katuarkkitehtuuri, kadunkalusteet, valaistus, istutukset, opasteet, palvelut ja rajautuminen rakennuksiin suunnitellaan sauma omas toimivaksi kokonaisuudeksi. Erityistä huomiota kiinnitetään pysäkkialueiden toiminnallisuuteen ja palveluihin matkaketjujen näkökulmasta (vaihtopysäkit, pyöräpysäköin, yhteydet pysäköin- laitoksiin ja tapahtumapaikoille). Rai o e edesau aa merki äväs todellisen jalankulku- ja pyöräilykeskustan toteutumista. Se tekee joukkoliikenteellä matkustamisen mukavaksi, kiinnostavaksi ja saastee omaksi. Rai o e tukee Hämeenkadun ja koko ydinkeskustan kaupunkikuvan, kaupunkikul uurin, kaupallisen vetovoiman ja yleisen viihtyisyyden kehi ymistä. Hämeenkadun muut liikenneratkaisut toteutetaan rai o en ehdoilla. Hämeenkatu Hämeenkatu on Tampereen keskustan pääkatu. Liikennejärjestelyt toteutetaan rai o en ehdoilla. Hämeenkadun liikenneympäristöä kehitetään kauppaa ja yritystoimintaa, palveluja ja asioin a, katuelämää ja kaupunkikul uuria tukevalla tavalla. Hämeenkadun merkitystä ostoskatuna korostetaan parantamalla jalankulun liikenteellisiä olosuhteita ja kaupunkikuvaa. Liikennejärjestelyissä otetaan huomioon rai o e, Kunkun parkki, asioin - ja huolto-, hälytysajoneuvoliikenne sekä joukkoliikenteen kokeiluista saatu palaute. Kadun teknisissä rakenteissa ja pintamateriaaleissa kiinnitetään huomiota melu- ja tärinähai ojen lieventämiseen. Joukkoliikenteen laatukäytävät Joukkoliikenteen laatukäytäviä kehitetään asukkaiden ja matkaa tekevien arkea mahdollisimman hyvin palveleviksi. Laatukäytävien kau a keskustasta on yhteys mm. Tampereen aluekeskuksiin (Hervanta, Koilliskeskus/Linnainmaa, Lielah, Tesoma) ja seudun muihin kaupunkikeskustoihin ja kuntakeskuksiin. Pysäkit ja joukkoliikenteen vaihtopaikat rakennetaan ympäristöltään toimiviksi ja palveluja tarjoaviksi. Kaupunkikuvaltaan ne rakennetaan viihtyisiksi paikoiksi, joissa odo avan aika ei ole pitkä. Rai o en rakentamisen yhteydessä Keskustori vapautetaan bussiterminaalilta ihmisten ak iviseen käy öön. Korvaava paikallisterminaalin sijain etsitään keskustan alueelta. Varteenote avia vaihtoehtoja voivat olla esimerkiksi vanha linja-autoasema, Pyynikintori ja Asemakeskus. Kävelykeskusta ja hitaan liikkumisen alue Ydinkeskustan osat Hämeenpuistosta Tammelan puistokadulle ja Yliopistonkadulle ovat tulevaisuudessa hitaan liikkumisen alue a. Ensisijaisia liikkumismuotoja ovat jalankulku ja pyöräily. Ydinkeskustassa autokatujen määrä ja autoliikenteen tarve minimoidaan keskustan kehäkadun ja maanalaisten pysäköintilaitosten avulla. Erityises kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävillä parannetaan katuympäristön turvallisuutta, estee ömyy ä, viihtyisyy ä, ympärivuo sta käy öä ja katuympäristön estee stä laatua. Liikenneturvallisuuden ja estee ömyyden parantamisessa erityiskohteena ovat koulujen, päiväko en, leikki- ja muiden puistojen sekä vanhusten tai muiden erityisryhmien palvelukeskusten läheiset liikkumisympäristöt sekä niille johtavat rei t. Kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävät Keskustan strategisessa osayleiskaavassa osoitetaan kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävät. Joukkoliikennekatujen ohella ne ovat keskustan tärkeimpiä liikenneympäristöjä. Niitä rakennetaan vaihei ain mu a järjestelmällises. Pyöräilyn laatukäytävien varteen, tapahtumapaikoille ja merki ävien julkisten palvelukeski ymien yhteyteen rakennetaan yleisten pyöräpysäköin laitosten ja/taitai alueiden verkosto. Pyöräilyn palvelupisteissä on kaupunkipyöriä, pyöröhuolto- ja muita palveluita. Kaupunki näyttää hyvää esimerkkiä omalla toiminnallaan, omilla alueillaan ja kiinteistöillään. Yksityisiin loihin tai palveluihin lii yvän pyöräpysäköinnin järjestämisen periaa eet, velvoi eet ja toimintamalli luodaan. Keskustan kehä Keskustan kehä on tulevaisuudessa merki ävä ajoneuvoliikenteen syö öväylä. Se ohjaa tehokkaasti liikenne ä valtakunnallisille pääväylille (vt3, vt9, vt12) ja ydinkeskustan maanalaisiin pysäköin laitoksiin. Se johtaa liikennevirtoja ydinkeskustan ohi ja rauhoi aa jalankululle ja pyöräilylle ensisijaises tarkoite ua hitaan liikkumisen vyöhyke ä. Keskustakehän rungon muodostavat Hämeenpuisto, Tampereen valta e, sivu 18 Tampereen keskustan kehi ämisohjelma / Kaupunginhallitus, luonnos

20 Vuolteenkatu, Rauta enkatu ja Satakunnankatu. Vilkkaalla katukehällä on tunniste u koh a, joissa on selvä turvallisuuden parantamisen ja estevaikutuksen poistamisen/ lieventämisen tarve suhteessa pyöräilyn ja kävelyn päävirtoihin. Näistä merki ävimpiä ovat rauta easeman edusta, Finlaysonin por n kohta, Kuninkaankadun kävelykadun pääte, Hämeenkadun risteys, Eteläpuisto, Ra nanranta. Asemakeskuksen jatkosuunni elu saa aa lähivuosina avata tarpeita kehäkatujen sijainnin ja toimivuuden uudelleen arvioinnille. Rantaväylän tunneli ja Ratapihankatu Rakenteilla olevat ja vuonna 2017 valmistuvat Rantaväylän tunneli ja Ratapihankatu ovat merki ävä parannus keskustan ajoneuvoliikenteen verkkoon. Rantaväylän tunneli parantaa keskustaa sivuavan yleisen everkon kapasiteettia, toimivuu a ja välityskykyä keskustan ohi. Keskustan katuverkon kehi äminen kävelypaino eisena tulee mahdolliseksi. Kun Paasikiven e muu uu kaupungin kaduksi, keskusta eheytyy ja voi kasvaa kiinni Näsijärven rantamaisemiin. Tammelantorin läpi kulkeva liikenne rauhoi uu ja mahdollistaa kaupallisten toimintojen kehi ämisen myös Tammelan puistokadulla ja sen lähikor eleissa. Asemakeskuksen jatkosuunni elun yhteydessä Ratapihankadun liikenteellistä roolia ja olemusta saatetaan joutua arvioimaan uudelleen. Pysäköin Keskustan pysäköin järjestelmä rakennetaan keskustan kehään, pääkokoojakatuihin ja joukkoliikennejärjestelmään tukeutuen. Keskite yjen, palveluiltaan monipuolisten ja innova ivisten pysäköin laitosten järjestelmä tekee mahdolliseksi kor eleissa autopaikkojen vähentämisen ja katuympäristöissä. Kaupunkikeskustassa maanpinta, rai s ilma ja luonnonvalo pyhitetään jatkossa ensisijaisesti kaupunkielämän ja sitä palvelevan rakentamisen käyttöön. Jalankulkuvyöhykkeeseen lii yvä maanalaisen pysäköinnin järjestelmä mahdollistaa liikekor elien kehi ämistä (erityises län nen ydinkeskusta, Hämeenkadun kaupallinen vaikutusalue, Tullin alue) ja täydentävää asuntorakentamista (erityises Tammela, Amuri, Pyynikki, Ky älä). Joukkoliikennekäytävällä sijaitsevat Hämpin parkki, Kunkun parkki ja Asemakeskuksen parkki palvelevat erityises Särkänniemeä, Areenaa ja muita suuria ihmisvirtoja synny äviä, elinkeinopolii ses eri äin merki äviä matkailu- ja tapahtumakohteita. Täydentävää asuntorakentamista mahdollistavista yleisistä pysäköin laitoksista ensimmäisenä toteutetaan Tammelan toriparkki. Keskustaliikkumisen tulevaisuustarkastelu Ihmisten ja tavaroiden liikkumisen tavoista tehdään keskustan kaupunkiympäristön kehi ämistä palveleva tulevaisuustarkastelu. Liikkumisjärjestelmää tarkastellaan tulevaisuushakuises, kokonaisvaltaises ja elämäntapalähtöises. Tunnistetaan muu uvat asumisen arvostukset, työelämän ja kaupan trendit ja teknologiakehitys. Tarkastelussa kartoitetaan myös rai o en, rantaväylän tunnelin ja areenan kaltaisten merki ävien investoin en vaikutukset liikkumisen tarpeisiin ja tapoihin. Älykkään liikennejärjestelmän ja kestävän liikenneympäristön tulevia tarpeita ja hankkeita ideoidaan ja innovoidaan tältä uudelta pohjalta. Pilo alueeksi sopii hyvin Asemakeskuksen, Tammelan ja Tullin alueen muodostama kokonaisuus. Liikenteen innovaa okaupunki Tulevaisuudessa Tampere on matkailijoita kiinnostava älyliikennekaupunki. Kaupungin liikennehistoria, uusin teknologia ja innovaa ot rakennetaan näkyväksi osaksi kaupunkiympäristöä ja sen liikkumisen järjestelmää. Esimerkkejä tästä ovat äänetön ja saasteeton rai o e ja sähkötaksit, kehi ynyt lippujärjestelmä, toimiva rei suunni elujärjestelmä, älykäs liikenteenohjaus, keskite y pysäköin järjestelmä, kehi ynyt vuokra- ja yhteiskäy öautotarjonta ja energiatehokas katuvalaistusjärjestelmä. Kaupunkiliikkumisen uusia välineitä otetaan käy öön. Liikenteen, liikkumisen ja etoliikenteen kokonaisvaltaisia, moderneja palvelukonsepteja kehitetään. Virkistysrei t Jalankulun ja pyöräilyn pääverkostoon lii yy rantarei en ja muiden virkistysrei en verkosto. Näiden avulla parannetaan läheisten ulkoilumetsien, lenkkipolkujen, uimarantojen, venesatamien ja -rantojen, latujen ja matkaluisteluratojen, veneilyn ja melonnan tukikoh en sekä sisä- ja lähiliikuntapaikkojen saavute avuu a. Erityinen kehi ämiskohde on Näsijärveä, Pyhäjärveä ja Tammerkosken myötäilevä katkeamaton rantarei stö osana seudullisia liikunta- ja virkistyspalveluja. Keskustassa tämä voi olla luonteeltaan hyvinkin urbaani, mu a sil virkistykselliset kriteerit täy ävä. Tampereen keskustan asukkaita palvelevia merki äviä luontovirkistyskohteita ovat Pyynikin ja Kalevankankaan harjumaastot, Kaupin ulkoilupuisto sekä Iidesjärven laakson rantamaisemat perhepuistoineen. Näiden saavute avuu a parannetaan kehittämällä rei stöjä asukkaiden ja matkailijoiden tarpeisiin. Keskustassa virkistysrei t voivat olla myös urbaaneja, arkkitehtuurielämyksiä tarjoavia katuja tai rai eja. Tällaisina kehite äviä ovat esimerkiksi Hämeenpuisto, muut puistokadut, Hämeenkatu, kävelykadut sekä Pyynikin, Käpylän, Tammelan ja Amurin kadut ja rai t. Vesirei t Tampereen kaksi matkustajasatamaa palvelevat kesäaikaan laivamatkailua. Laukontorin satamaa kehitetään osana Ra nan suvannon kaupunkimaisemaa ja tapahtumapaikkoja. Mustalahtea kehitetään Särkänniemeen lii yvänä matkailun palvelualueena. Molemmilla satamilla on mahdollisuus kehi yä osana kansainvälistyvää vesistömatkailua. Tämän vuoksi satamat ja uudet laivalaiturit kytketään osaksi joukkoliikenteen matkaketjuja sekä Asemakeskuksen ja keskustan matkailupalveluja. Näsijärveä, Mustalahtea ja Särkänniemeä ak voidaan talviaikaisen matkailun ja jäällä liikkumisen tukikohtana. Keskustasta Näsijärvelle lähtevät pitkämatkaiset latu- ja Tampereen keskustan kehi ämisohjelma / Kaupunginhallitus, luonnos sivu 19

21 luistelurei stöt voivat jatkossa alkaa sieltä. Keskustan vierasvenesatamapalveluja kehitetään veneilymatkailijoiden tarpeisiin. Tähän lii yy mahdollisuus veneiden siirtoon järveltä järvelle Pispalan ui otunnelin kau a. Keskustan asukkaita palvelevien huvivenesatamien ja venepaikkojen määrää lisätään asukasluvun kasvaessa (Naistenlah, Rauhaniemi, uutena mahdollisuutena Särkänniemi). Melonnan ja soudun tukikoh en ja rantautumispaikkojen määrää lisätään ja laatua parannetaan. Iidesjärven kytkeminen keskustan vesistövirkistysrei eihin tutkitaan. sivu 20 Tampereen keskustan kehi ämisohjelma / Kaupunginhallitus, luonnos

22 3.2 Rakentaminen ja arkkitehtuuri Hankelue elo lii eenä NÄSIJÄRVI Merki ävät rakentamisalueet Asemakeskuksen alue Matkailun/vapaa-ajan/ tapahtumien keski ymä Ranta-Tampella Työpaikka- ja/tai osaamiskeski ymä Särkänniemi Asuntorakentamisen alue Mustalah Onkiniemi Täydentävän asuntorakentamisen alue Ydinkeskustan kaupan ja kor elikehi ämisen vyöhyke Ydinkeskustan liikekor elit Kaupin sairaalan alueen täydennysrakentaminen Koukkuniemen täydennysrakentaminen Kaupin kansi Ratapihankatu Tammelan täydennysrakentaminen Koko keskustan alueella lisäksi: Tammelan stadion - ullakkorakentaminen - muu täydennysrakentaminen - muu uvat käy ötarkoitukset Asemakeskus Amurin täydennysrakentaminen Keskustorin pohjoisosa Tulli Tampere-talon hotelli ja kehi äminen TAMPEREEN KAUPUNKI KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA Nalkalanranta TOIMENPIDEKOKONAISUUS 2/6 RAKENTAMINEN JA ARKKITEHTUURI Eteläpuisto PYHÄJÄRVI Viinikanlah Kampuskaupunki KUVA (kar a): Rakentamisen ja arkkitehtuurin tärkeimmät kehi ämiskohteet Tampereen keskustassa aikavälillä Tampereen keskustan kaupunkirakenne a, kaupunkikuvaa ja rakenne ua ympäristöä suunnitellaan kokonaisvaltaises. Uu a arkkitehtuuria, rakennusperintöä, kul uuriympäristöä ja innova ivista infrastruktuuria kehitetään kaupungin kilpailutekijänä. Kansallises merki ävässä ja kansainvälises kiinnostavassa kaupunkikeskustassa rakentamisen laadusta ei ngitä. Areena Ra nakeskus Tärkeää: kaupunkirakenne toimivaksi ja ekotehokkaaksi parhaat paikat ja maisemat kaikkien ihmisten käy öön rakennetut alueet ja rakennukset ihmisten elämää varten ison kaupungin tunnelmaa inhimillisessä mi akaavassa ympäristöystävällistä ja innova ivista infrastruktuuria kaupunkirakennustaide ja kul uuriympäristö kunniaan rakentamisen laatu kaupunkikuvassa tamperelaisuus. Tampereen asemakeskus on tulevaisuudessa vilkas liikenteen solmukohta. Arkkitehtuuriltaan korkeatasoiseen matkakeskukseen tulee nykyisen rauta easeman lisäksi mm. linja-autoasema ja suuri, uudentyyppinen kauppa- ja palvelukeskus. Asemakeskus ja siihen lii yvä uusi kansikaupunginosa yhdistää radan itä- ja länsipuoliset kaupunginosat eheäksi kaupunkirakenteeksi. Kuva Tampereen kaupunki / Tampereen asemakeskuksen suunni elukilpailu, 1. palkinto ReConnec ng Tampere, COBE Aps ja Lunden Architecture Oy, Tampereen keskustan kehi ämisohjelma / Kaupunginhallitus, luonnos sivu 21

23 Tehokas kaupunkirakenne ja viisaat sijain ratkaisut Tulevien vuosikymmenien aikana Tampereen keskustan kaupunkirakenne muovautuu Keskustan strategisessa osayleiskaavassa osoite ujen maankäy ö- ja liikenneratkaisujen mukaises (luonnos 2014, ehdotus 2015). Rakennetun ympäristön, liikenneympäristön ja toimintaympäristön kehi äminen kytketään aikaisempaa paremmin toisiinsa. Joukkoliikennekaupungin rakentuessa keskustan merkitys kaupunki- ja aluerakenteen y menä korostuu. Merki ävät ja erityises paljon liikenne ä ja liikkumista synny ävät toiminnot sijoitetaan kaupunkirakenteessa ensisijaises joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävien varteen. Mahdollisten uusien kul uurilaitosten, tapahtumapaikkojen, kauppakeski ymien ja muiden kaupunkirakenteellises merkittävien toimintojen sijain ratkaisut harkitaan huolella, kaupunkirakenteelliset, kaupunkikuvalliset ja kaupunkikul uuriset vaikutukset huomioon o avas. Pirkanmaan paras kauppapaikka Tampereen keskusta on maakunnan pääkauppapaikka ja erikoiskaupan pääkeskus. Se kilpailee asemastaan lähinnä kaupunkiseudun muiden kaupan keski ymien kanssa. Keskustan saavute avuu a kaikilla liikennemuodoilla parannetaan. Tällä mahdollistetaan keskustan kaupallinen kilpailukyky ja asiakasvirtojen kasvu. Jos kaupan suunnitellut hankkeet ja poten aalisten liike lojen käy öönotot toteutuvat, niin keskustassa asioin en määrä voi jopa kaksinkertaistua. Nykyisin keskustan liikkeissä ja ravitsemusliikkeissä on noin 1.2 miljoonaa asioin kertaa viikossa. Kompak ssa keskustassa palvelut tavoi aa parhaiten joukkoliikenteellä, pyöräillen ja kävellen. Mielly ävä ja turvallinen jalankulkuympäristö on perusedellytys keskustakaupan houku avuudelle. Pysäköinnin keski äminen maanalaisiin pysäköin laitoksiin vapau aa maantasolla laa asioin - ja ostosympäristön kehi ämiseen ja keskustan liikekor eleiden kehi ämiseen. Kaupan pääkatu on tulevaisuudessakin Hämeenkatu. Muita kehite äviä kaupallisia ympäristöjä ovat kävelykadut, torit, rai o en pysäkkiympäristöt, tavaratalot, kauppakeskukset ja ydinkeskustan liikekor elit kivijalkakauppoineen. Keskustan kaupan ja liike-elämän myönteistä kehitystä tuetaan parantamalla liikenne- ja liikkumisympäristöä, vahvistamalla asukaspohjaa, sekä kehi ämällä keskustan tapahtumatuotantoa ja matkailua. Kansi, Monitoimiareena ja Tampereen Asemakeskus Keskustan kaupunkikehi ämisessä strategises merki ävin yksi äinen aluekokonaisuus on Asemakeskus. Se käsi ää Tampereen henkilöratapihan ympäristöineen. Viime vuosina sille on suunniteltu ja toteute u useita rakennushankkeita ilman kokonaissuunnitelmaa. Tämän vuoksi alueesta järjeste in kansainvälinen ideakilpailu vuonna Voi aneen kilpailuehdotuksen Reconnec ng Tampere mukaan radan itä- ja länsipuoliset kaupunginosat yhdistetään ratapihan yli ävällä kaupunkikannella. Nykyinen asema-aukio laajennetaan pohjois-eteläsuuntaiseksi asemapuistoksi. Aseman enoille rakennetaan matkakeskus, jossa kohtaavat kaikki kulkumuodot ja matkaketjut. Yleissuunnitelma tehdään vuosina Tämän jälkeen käynnistyy toteutus- ja rakennussuunni elu. Toteu aminen aloitetaan kannen ja monitoimiareenan rakentamisella, minkä jälkeen jatketaan Sorin sillan pohjoispuolen tornitaloilla. Sen jälkeen siirrytään Asemakeskusalueen vaihei aiseen rakentamiseen pohjoista koh. Asemanseudusta muotoutuu Tampereen merki ävin toimistotyöpaikkojen keski ymä. Sinne tulee myös konsep ltaan kokonaan uudentyyppinen, suuri, moderni kauppa- ja palvelukeskus. Kolme osa-alue a on: Ratapihankadun pohjoisosa. Asemakaavaehdotus Alueelle noin kem2 toimisto-, liike- ja asuin laa, 1000 työpaikkaa ja 200 asukasta. Kansi ja areena. Asemakaava Alueelle kem2:n suuruinen monitoimiareena yli katsojalle, noin kem2 toimisto-, liike- ja hotelli- ja asuntorakentamista, 2000 työpaikkaa ja 700 asukasta. Asemakeskuksen suunni elukilpailun voi ajaehdotuksen ensimmäisen toteutusvaihe. Laajuus noin kem2. Ehdotuksen perusteella alueelle n työpaikkaa ja n asukasta. Moderni, suuri kauppa- ja palvelukeskus. Kampuskaupunki ja Tulli+ Tullin, Tampereen yliopiston ja Tampere-talon sekä Kalevankankaan eteläosan alueet muodostavat Tulli+:n alueen, jota kutsutaan myös nimellä kampuskaupunki. Alue lii yy sauma omas Tampereen Asemakeskukseen. Kampuskaupungin kehi ämismahdollisuuksiin uskotaan vahvas. Aikaisemman, yhteistyössä toimijoiden kanssa laaditun vision pohjalta alueelle laaditaan maankäytön ja liikenteen yleissuunnitelma vuosina Asemakaavamuutokset ja katusuunnitelmat laaditaan sen pohjalta. Kaupunkiympäristön kehi ämisellä edistetään strategises merki ävän osaamiskeski ymän vahvistumista. Työpaikkoja, palveluita ja asumisen monipuolisia mahdollisuuksia lisätään. Alueen omaleimaista ilme ä kehitetään. Urbaaneja virkistysyhteyksiä parannetaan. Liikenne- ja katuverkkoa uudistetaan, samoin pysäköin- järjestelmää. Ihmisten liikkumista jalan, pyöräillen ja joukkoliikennevälinein edistetään. Tulli+:n alueen uudisrakentamisen ja nykyisen rakennuskannan muutosten kerrosalamäärät ja niiden käy ötarkoitukset ratkeavat yleissuunni elun myötä. Rantojen uudet asuntoalueet Tampere rakentaa uusia asuntoalueita ja niihin lii yviä virkistyspalveluja erityises aiemmin teollisuuden, liikenteen tai infrastruktuurin käytössä olleille ranta-alueille. Tulevina vuosikymmeninä Tampereesta rakentuu kansainvälises kiinnostava järvenrantakaupunki. Keskusta tarjoaa tulevaisuudessa kodin usealle tuhannelle asukkaalle väli ömäs veden tuntumassa. Lyhyiden etäisyyksien takia rannat ovat hyvin saavute avissa kaikista keskustan asunnoista. Keskusta on osa laajempaa järvenrantakaupunginosien sarjaa, joka tulevaisuudessa kasvaa myös keskustan ulkopuolella (Näsijärvellä Niemenranta ja Lielah, Pyhäjärvellä Härmälänranta). Keskustassa jo rakenne uja järven- ja koskenrantakaupungin asuinalueita ovat Ra nan suvanto, Lapinniemi, Tampella ja Finlayson sekä uusimpana Ra nanranta. Ajankohtaisin on rakenteilla oleva Ranta-Tampella, joka valmistu uaan muodostaa Näsijärven puoleisen sivu 22 Tampereen keskustan kehi ämisohjelma / Kaupunginhallitus, luonnos