TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS TAMPEREEN KAUPUNKI, KESKUSTAHANKE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015 2030 TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS 2.11.2015 TAMPEREEN KAUPUNKI, KESKUSTAHANKE"

Transkriptio

1 VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA TAMPEREEN KAUPUNKI, KESKUSTAHANKE FI

2 KANSIKUVA: Mahdollinen kaupunkimaisema Tampereelta vuonna 2030, jos visiot, tavoitteet ja suunnitelmat toteutuvat. Yksityiskohdat voivat muuttua jatkosuunnittelussa. Kaupunki on kasvanut ratojen ja väylien päälle. Rannat on kunnostettu asumisen ja virkistyksen käyttöön. Tammelaa, Amuria ja muita kaupunginosia on täydennysrakennettu. Kuva Tampereen kaupunkimallin suunnitelmavisiosta Merkittäviä muutoksia ovat esim. Ranta-Tampella ja muut uudet rantakaupunginosat sekä Areenan ja Asemakeskuksen välinen kansikaupunginosa. Kaupunkimallin suunnitelmavisio Tampereen kaupunki, visualisointi Arkkitehdit MY, Viiden tähden keskusta Tampereen keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunginhallitus Tampereen kaupunki, Keskustahanke

3 VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA TAMPEREEN KAUPUNKI, KESKUSTAHANKE

4 4

5 VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA Tampereen keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunginhallitus JULKAISUN TIIVISTELMÄ Tampereen keskusta uudistuu merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Kaupunkirakenne eheytyy ja tiivistyy. Keskustassa on valmius rakentaa asuntoja asukkaalle. Uusia työpaikkoja voi syntyä Ihmiset voivat matkustaa keskustaan mukavasti ja sujuvasti. Yritykset menestyvät ja palvelu pelaa. Moderni arkkitehtuuri täydentää rakennusperintöä. Rannat ja järvet ovat tulleet osaksi keskustaa. Katukuva on kaupunkimainen, kiinnostava, elävä, täynnä tamperelaisia vivahteita ja tapahtumia. Elämäntapa on kaupunki mainen ja yhteisöllinen. Ihmiset viihtyvät ja voivat hyvin. Tampereen keskustan kehittämisohjelma on kaupungin oma näkemys keskustan kaupunkiympäristön tulevaisuudesta. Se toteuttaa Yhteinen Tampere näkö alojen kaupunki -kaupunkistrategiaa 2025 sekä kaupunkistrategiaan perustuvia suunnitelmia kuten Rosoisesti kaunista kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmaa sekä Rock, rauta ja rakkaus -elinvoimasuunnitelmaa. Keskustan kehittämisohjelma käsittelee kaupunkirakennetta, kaupunkikuvaa, kaupunkielämää ja kaupunkikulttuuria. Ohjelma kertoo vision, tahtotilan ja tavoitteet. Se osoittaa suunnat, toimet ja aikataulut näiden toteuttamiseksi. Vision 2030 mukaan Tampereen keskusta on tulevaisuudessa: Hyvää yhteistä kaupunkia Elinkeinoelämän veturi Liikkumisen ympäristönä sujuva Tapahtumien, elämysten ja palvelujen paikka Imagoltaan tamperelainen ja kansainvälisesti kiinnostava. Aikaisemmat keskustan kehittämisohjelmat ovat vuosilta 2011 ja 2013 (Viiden tähden keskusta). Vuonna 2015 tehty päivitys uudistaa ohjelman kokonaisrakennetta ja tuo siihen muutamia uusia sisältöjä. Merkittävimpiä eroja vuoden 2013 ohjelmaan nähden ovat rakenteen tarkistus (strategisuus, operatiivisuus), vahva yhteys keskustan strategiseen osa-yleiskaavaan (ehdotusvaihe 2015), toimintaympäristön uusi näkökulma (asuminen, elinkeinot, vapaa-aika), uudistunut ulkoasu (kartat, kuvat, grafiikka, luettelot) ja tiedotusaineistot (esite, esittely- ja markkinointiaineistot). Aikaisempien keskustan kehittämisohjelmien jälkeen ja/tai seurauksena on toteutunut tai toteutumassa merkittäviä, keskustan elinvoimaa sekä koko kaupungin kilpailukykyä vahvistavia hankkeita ja hankekokonaisuuksia. Näitä ovat esimerkiksi Ranta-Tampella, Ratinanranta, Rantaväylän tunneli, Hämpin parkki, Tammerkosken rannat ja Laukonsilta sekä Tammelan yleissuunnitelma. Keskustan kehittämisohjelman mukaan tulevien vuosikymmenten tärkeitä kehittämiskohteita ovat esimerkiksi: Kansi, Areena ja Asemakeskus kauppakeskuksineen Eteläpuisto ja Särkänniemi Tammela ja Amuri Hämeenkatu, Hämeenpuisto ja Keskustori Tammerkosken, Pyhäjärven ja Näsijärven rantareitit Uudet yritysalueet ja kaupan palvelut Matkakeskus, raitiotie, keskustan kehä ja pysäköinti Jalankulku- ja pyöräilykeskusta Tapahtumat ja vapaa-ajan palvelut Keskusta-asumisen laatu ja hinta. Keskustan kaupunkirakenteen, kaupunkiympäristön, kaupunkiliikenteen, kaupunkikuvan ja kaupunkikulttuurin kehittäminen on jatkuvaa ja määrätietoista toimintaa. Kehittämisohjelman strategisia tavoitteita ja toimenpiteitä toteuttavat Tampereen kaupungin lisäksi monet muut tahot: yritykset, asukkaat, kiinteistöjen omistajat, järjestöt ja yhdistykset, matkailijatkin. Hyviä tuloksia saadaan hyvällä yhteistyöllä. Kaupungin strategisten linjausten mukaisesti Tampereen keskusta on tulevaisuudessa rosoisesti kaunista yhteistä kaupunkia. 5

6 KUVA EDELLISELLÄ AUKEMALLA: Vuonna 2030 näkymä Hämeenpuiston yltä kohti Asemakeskusta ja Areenaa voi näyttää tältä. Keskustorin halkaiseva ja Tammerkosken ylittävä Hämeenkatu on valovoimainen ostoskatu. Uusia kauppakeskuksia on syntynyt ja liikekorttelit ovat kehittyneet. Ratavyöhykkeelle on noussut tehokasta korkeaa rakentamista. Keltaisella esitetyt suunnitelmat ovat viitteellisiä. Yksityiskohdat voivat muuttua jatkosuunnittelussa. Visio Tampereen kaupunki, Viiden tähden keskusta 2030, kaupunkimalli suunnitelmineen / Havainnekuva Arkkitehdit MY,

7 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 1.1 Tampereen keskustan kehittämisohjelma Uudistuva ja kehittyvä Tampereen keskusta 2. Tampereen keskusta vuonna Tampereen keskustan visio Tampereen keskustan tavoitetila Tampereen keskustan kehittämiskonsepti ja kehittämislinjaukset Tampereen keskustakehittämisen toimenpidekokonaisuudet Liikenne ja liikkuminen (toimenpidekokonaisuus 1/6) 3.2 Rakentaminen ja arkkitehtuuri (toimenpidekokonaisuus 2/6) 3.3 Urbaanit ulkotilat ja kaupunkivihreä (toimenpidekokonaisuus 3/6) 3.4 Kaupunkikulttuuri, tapahtumat ja matkailu (toimenpidekokonaisuus 4/6) 3.5 Asuminen ja elämäntapa (toimenpidekokonaisuus 5/6) 3.6 Elinkeinot ja osaaminen (toimenpidekokonaisuus 6/6) 4. Keskustan kehittämisohjelman strategiaperusta 4.1 Seudullisia, maakunnallisia ja valtakunnallisia lähtökohtia 4.2 Tampereen kaupunkistrategia Kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma Keskustan strateginen osayleiskaava Ympäristönäkökulma keskustan kehittämisessä Liitteet 1. Keskustan kehittämishankkeet /30 (kaupunginhallitus ) 2. Keskustan kehittämisohjelmien toteutuminen Osoitekartta 4. Virastokartta 5. Orthoilmakuva 6. Keskustan strateginen osayleiskaava, kaupunginhallitus Lähteitä 8. Valmisteluvaiheet ja yhteystietoja 7

8 Visio 2030 ja siihen liittyvä tavoitetila 2030 Kehittämiskonsepti ja siihen liittyvät kehittämislinjaukset Toimenpidekokonaisuudet Kehittämishankkeet /2030 Kehittämisohjelman strategiaperusta Keskustaa, taustoja, valmistelua ja toteutumista kuvaavat liitteet. Tampereen keskustan kehittämiskonsepti TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISKONSEPTI KEHITTÄMISKONSEPTI au sijärven rantak Nä Kauppi-Niihama punki TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA Särkänniemi n eli äylä tav unn Rannneli ylän t tu avä lä t Ran P va ispal lta an tie Keskus- YDINKESK tori Amuri u Hämeenkat Keskustori Laukontu tori Hämeenka Ydinkeskusta Laukontori Eteläpuisto Asemakeskus Tampere-talo Tampere-talo Kampuskaupunki Kansi ja Areena Kansi ja Areena ontie Teisk Sam mon katu Sam mon katu Kale vanɵ e Kale vanti e Kampuskaupunki Iidesjärvi Eteläpuisto Tampereen keskustakehittämisen toimenpidekokonaisuudet Liikenne ja liikkuminen 2. Rakentaminen ja arkkitehtuuri 3. Urbaanit ulkoɵlat ja kaupunkivihreä 4. Kaupunki- 5. Asumi6. ElinkeikulƩuuri, nen ja not ja tapahtumat elämäntapa osaaminen ja matkailu Tampereen keskustan kehittämishankkeet /30 KAAVIO: Tampereen keskustan kehittämisohjelman rakenne. Tampereen kaupunki, Keskustahanke, nɵe Teisko Vt 3 yhä rven ranta jä kau pun ki AsemaItsenäisyyden keskus Itsenäisyydenkatu katu- Päärata P Tammelantori Vt 3 Pyynikintori Tammela Tammela Tammelantori USTA Pirkankatu PyynikinPirkankatu tori Pyynikki Ke Vt 12 / kkosenɵe Kekkos entie Ratapihankatu Ratapihankatu Ranta-Tampella Ra 12 nta / vä y P valtispala aɵ n e Vt 12/ Ranta-Tampella V Ra t 12 nta / Vtväy lä STA Keskustan kehittämisohjelma koostuu seuraavista osista, joista osa on strategisia, osa operatiivisia ja osa taustoja selventäviä: Tavoitetila YDINKESKU Tampereen keskustalla on valoisa tulevaisuus kehittyvän kaupungin ja kaupunkiseudun ytimenä. Keskustan kaupunkiympäristöä rakennetaan ihmisiä ja heidän elämäänsä varten. Keskustassa asutaan, opiskellaan, tehdään työtä, käydään kauppaa ja vietetään vapaa-aikaa. Rakennuksia, katuja ja puistoja tehdään ja korjataan, jotta elämä sujuisi. Tampereen keskustan kehittämisohjelma toteuttaa kaupunki strategiaa Se on kokonaisnäkemys kaupunkiympäristön kehittämis tavoitteista ja kehittämistoimista tuleville vuosikymmenille. Jos kaikki suunniteltu toteutuu, on Tampereen keskustassa vuonna 2030 valmius vastaanottaa uutta asukasta ja uutta työpaikkaa. Ohjelman kanssa samanaikaisesti valmisteltava Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava osoittaa tähän liittyvät maankäyttö- ja liikenneratkaisut. Visio Päärata 1.1 TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA Tampereen keskustan kehittämisohjelma JOHDANTO Tampereen keskusta 2030

9 TAMPEREEN KAUPUNKISTRATEGIA 2025 Yhteinen Tampere - näköalojen kaupunki 1. Rosoisesti kaunista - kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma Rock/rauta ja rakkaus - elinvoimasuunnitelma 2025 sekä Tapahtumastrategia 3. Hyvinvointisuunnitelma Yhdessä tehden ja rohkeasti johtaen - organisaation toimintakykysuunnitelma PIRKANMAAN MAAKUNTASTRATEGIA Rohkee, mutta sopii sulle! Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 Pirkanmaan maakuntakaavat Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2030 Tavoitteet 2030 Kantakaupungin yleiskaava Visio ja tavoitetila 2030 Kehittämiskonsepti ja kehittämislinjaukset Toimenpidekokonaisuudet Liikenne ja liikkuminen 2. Rakentaminen ja arkkitehtuuri 3. Urbaanit ulkotilat ja kaupunkivihreä 4. Kaupunkikulttuuri, matkailu ja tapahtumat 5. Asuminen ja elämäntapa 6. Elinkeinot ja osaaminen Vuoropuhelu Selvitykset Vaikutukset Toteuttamisohjelma Seuranta Päivitykset KESKUSTAN STRATEGINEN OSAYLEISKAAVA 2030 Maankäyttö Liikenne 2040 Kehittämishankkeet / 2030 Yleissuunnitelmat Liikennesuunnitelmat Kehittämishankkeet Korttelisuunnitelmat Rakennussuunnitelmat Puisto- ja viheraluesuunnitelmat TAMPEREEN KESKUSTASSA VALMIUS 2030 ASUKKAITA ( ) TYÖPAIKKOJA ( ) Asemakaavat ja asemakaavamuutokset Katusuunnitelmat KAAVIO: Tampereen keskustan kehittämisohjelman strategiaperusta. Sitä kuvataan tarkemmin ohjelman viimeisessä luvussa. Tampereen kaupunki, Keskustahanke,

10 1.2 UUDISTUVA JA KEHITTYVÄ TAMPEREEN KESKUSTA TAMPERE JA KESKUSTA Tampereen keskustalla on maisemallinen sijainti, johon aikanaan perustuivat kaupungin synty, teollisuuden tulo ja kaupungin kasvu nykyisiin mittoihinsa. Sijainti kannaksella on sekä haaste että mahdollisuus. Järvet, koski ja näiden takia kaupungin keskustaa halkovat radat ja valtatiet rajoittavat niin rakentamista kuin liikkumistakin. Tänä päivänä entisiä teollisuuden rantoja rakennetaan ensisijaisesti ihmisille, asumisen ja vapaa-ajan käyttöön. Tampereesta on kasvamassa maailmassa ainutlaatuinen järvenrantakaupunki. Täydennysrakentaminen, kaupunkia halkovien liikennealueiden viereen tai päälle rakentaminen ja korkea rakentaminen ovat ajankohtaisia. Saavutettavuus paranee entisestään. Keskustan kaupallinen asema vahvistuu. Uuden rakentamisen lähtökohtana ovat kaupunkikuva ja rakennetun ympäristön arvot. Koska tilaa on vähän, nykyinen keskusta on syytä rakentaa tehokkaasti ja parhaalla mahdollisella tavalla toimivaksi. Tiivis joukkoliikennekaupunki säästää varojamme ja tekee ihmisen arjen sujuvaksi. Keskustan lähellä oleva luonto ja kaupungin sisällä olevat historialliset miljööt säästyvät. Kaupunkimainen elämäntapa ja kaupunkikulttuuri kehittyvät Asukkaita koko Tampere Asukkaita Tampereen keskusta Työpaikkoja Tampereen keskusta TAULUKKO: Tampereen keskustan asukasluku- ja työpaikkatavoitteet. Ne ovat samat kuin keskustan strategisessa osayleiskaavassa. Tampereen kaupunki, Keskustahanke, KUVA SEURAAVALLA SIVULLA: Tampereen keskustan kehittämisohjelman rajaus ja etäisyydet Keskustorilta. Tampere on nyt ja tulevaisuudessa ainutlaatuinen rantakaupunki. Keskustan kehittämisohjelman alueella rantaviivaa on toistakymmentä kilometriä. Jos kaikki keskustan noin asukasta asettautuvat rantaviivan tuntumaan, on jokaisella vesimaisema järvelle tai koskelle. Nykyisin jokaista keskustan asukasta kohden on cm rantaviivaa. Jos asukasluku nousee :een, on vielä silloinkin jokaista asukasta kohden noin 20 cm rantaviivaa. Orthoilmakuva Tampereen kaupunki 2010 / Copyright Maanmittauslaitos. 10

11 0 km 0,5 km 1 km 1,5 km 2 km 11

12 KUVA: Tampereen keskusta sijaitsee kapealla kannaksella Näsijärven ja Pyhä järven välissä. Keskustan halkaiseva Tammerkoski synnytti kaupungin. Aikaisemmin rannat olivat pääasiassa teollisuuden ja sen tavara liikenteen käytössä. Nykyisin suuri osa rannoista on asutuksen ja virkistyksen alueita. Tulevaisuudessa rannat ovat enenevässä määrin ihmisten käytössä ja järveltä järvelle pääsee kulkemaan rantoja pitkin. Viistoilmakuva Tampereen kaupunki / Lentokuva Vallas, KUVA: Tampereen keskustaa halkoo nykyisellään leveä rautatiealue. Maamme vilkkaimman risteysaseman kautta on junaliikennettä Helsingin, Turun, Porin, Vaasan ja Jyväskylän suuntiin sekä kansainvälisille lentokentille ja satamiin. Keskustan saavutettavuus on erinomainen myös maanteitse. Tampere on osa Suomen merkittävintä kasvukäytävää. Tulevaisuudessa ratavyöhykettä kehitetään korkean rakentamisen vyöhykkeenä. Viistoilmakuva Tampereen kaupunki / Lentokuva Vallas, KUVA SEURAAVALLA SIVULLA: Tampereesta on kehittymässä maailmassa ainutlaatuinen järvenrantakaupunki. Keskustan pohjoisreunalla Tammerkosken alittava Rantaväylän liikennetunneli valmistuu syksyllä Valtatien liikenne katoaa Näsijärven maisemasta. Rannat vapautuvat ihmisten käyttöön. Ranta- Tampellan asuntoalue rakentuu tunnelista louheesta tehdyille uusille täyttömaille. Särkän niemen ja keskustan kävely-yhteydet paranevat. Myöhemmin Näsi järven rantakaupunki laajenee Santalahden ja Lielahden suuntaan, joka on Tampereen merkittävin kaupunkiasutuksen laajenemissuunta. Viistoilmakuva Tampereen kaupunki / Lentokuva Vallas,

13 13

14 2. TAMPEREEN KESKUSTA VUONNA TAMPEREEN KESKUSTAN VISIO 2030 VUONNA 2030 JA SEN JÄLKEISENÄ AIKANA TAMPEREEN KESKUSTA ON Hyvää yhteistä kaupunkia Elinkeinoelämän veturi Liikkumisen ympäristönä sujuva Tapahtumien, elämysten ja palvelujen paikka Imagoltaan tamperelainen ja kansainvälisesti kiinnostava. TAMPEREEN KESKUSTA 2030 Asukkaita ( ) Työpaikkoja ( ) Tampereen keskusta kuuluu kaikille ja kaikenikäisille. Muutkin kuin tamperelaiset kokevat sen omakseen. Sinne pääsee helposti, eikä sieltä ole kiire pois. Keskusta on turvallinen paikka asua, elää ja toimia. Keskusta näyttää ja tuntuu kaupungilta. Se elää kuin kaupunki, muuttuu ja muuntuu kaiken aikaa. Kaupunkikuvassa näkyy tahto hyvään rakentamiseen ja usko hyvään tulevaisuuteen. Kaupunkikulttuuri on moniarvoista ja siksi elinvoimaista. Korkeasti ja korkeatasoisesti rakennettu asemanseutu näyttää maailmanluokan isolta kaupungilta. Veden partaalle rakentuneet, kaupungin aikanaan synnyttäneet tehtaat ja niihin liittyvät miljööt ovat muuttuneet historialliseksi ympäristöksi. Keskusta on tamperelaisten olohuone, jossa vieraat viihtyvät. KESKUSTA ON ELINKEINOELÄMÄN VETURI Tampere on Sisä-Suomen tärkein, nuorekkain ja kansainvälisin työpaikka-, osaamis- ja asiointikeskittymä. Yliopistot, oppilaitokset, tutkimuslaitokset ja yritykset tekevät Tampereesta kansainvälisesti kiinnostavan kampus- ja bisneskaupungin, joka on laajan työssäkäynti- ja talousalueen veturi. Tampereen keskusta on omaleimainen ja innovaatioihin kannustava toimintaympäristö, asemanseutu matkakeskuksineen sen hermokeskus. Elinkeinoelämän ja oppimisympäristöjen menestystä tukee arkkitehtonisesti ja kulttuurisesti kiinnostava kaupunkiympäristö, ympäristövastuullinen rakennustapa ja toiminnallinen aktiivisuus. Kansainvälisestä ja Suomen näkökulmasta Tampere ja sen keskusta on maamme kaupungistuneen eteläosan portti pohjoiseen. 2.2 TAMPEREEN KESKUSTAN TAVOITETILA 2030 KESKUSTA ON HYVÄÄ YHTEISTÄ KAUPUNKIA KESKUSTAN LIIKKUMISYMPÄRISTÖ ON SUJUVA Tampereen kaupunkirakenne ja liikkumisen verkostot ovat rakentuneet yli tai ali aiemmin esteinä olleiden ratojen, liikenneväylien ja kosken. Keskustassa jalankulkija on katujen kuningas. Kävely ja pyöräily ovat mukavin ja nopein tapa liikkua paikasta toiseen. Keskustan katuympäristö on elämänläheinen ja virikkeinen. Kävelyn ja pyöräilyn pääreitit ovat sujuvia, esteettömiä ja turvallisia. Tarvittaessa voi hypätä nopeaan ratikkaan, perinteiseen bussiin, junaan, kutsutaksiin, yhteiskäyttöautoon tai muuhun joukkoliikenteen kulkupeliin. Hämpin, Kunkun, Asemakeskuksen ja torien pysäköintilaitokset palvelevat omaa autoa käyttäviä ydinkeskustan kehällä. Niin suurten kuin pientenkin matkojen solmu kohta on Asemakeskus. 14

15 KESKUSTA ON ELÄMYSTEN JA MODERNIEN PALVELUJEN PAIKKA Tampereen keskusta on maamme merkittävin, monipuolisin ja kaupunkiympäristönä kehittynein kauppa-, palvelu- ja tapahtumakeskittymä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kaupunkirakenne on kompakti, mikä vahvistaa kilpailukykyä ja yhteisöllisyyttä. Asiointi- ja tapahtumapaikat ovat helposti löydettävissä. Matkailu- ja tapahtuma kohteiden välillä on selkeät, helposti suunnistettavat ja viihtyisät reitit. Vapaa-ajan elämys palvelut tuovat isoin joukoin väkeä Särkänniemeen, Tampere-taloon, museoihin, teattereihin, monitoimiareenalle, Ratinaan ja muualle keskustaan. Hämeenkatu on koko matkaltaan atmosfääriltään ainutlaatuinen ostoskatu. Tämän vilkkaudesta hyötyvät kaikki sen tuntumassa olevat kaupan toimijat kauppahallista pikkuliikkeisiin ja perinteisistä tavara taloista uusiin kauppakeskuksiin. Keskustori on säilyttänyt historiallisen arvokkuutensa. Samalla se on tapahtuma- ja kohtaamispaikka. Tammerkosken ja järvien rannat on kunnostettu ensisijaisesti ihmisten käyttöön. KESKUSTALLA ON KANSAINVÄLISESTI KIINNOSTAVA TAMPERELAINEN IMAGO Tampere on fiksun, älykkään, rohkean ja kauniin kaupungin maineessa. Opiskelijat ja nuoret viihtyvät keskustassa. Kaupunki pitää hyvää huolta keskustastaan. Julkisen kaupunki ympäristön laatu on erityisen hyvä ihmisten eniten käyttämillä ja rakastamilla alueilla. Näitä ovat Hämeen katu, Hämeenpuisto, Areenan ja Asemakeskuksen uudet miljööt, Keskustori ja muut torit sekä kaikki Näsijärven, Pyhäjärven ja Tammerkosken rannat. Keskustan kaupunkisilhuetissa Näsinneula ja entisten tehtaiden tiilipiiput ovat saaneet seurakseen ratavyöhykkeen uudet maamerkit. Tampereen kaupunkimaisemat, rakennettu kulttuuriperintö, tapahtumatuotanto sekä kauppaa, yrittäjyyttä ja palveluja tukeva rakentaminen ovat vahvistaneet asemaansa kaupunki-imagossa. Keskustaan rajautuvat kansallisesti merkittävät luonnon ja kulttuuriperinnön alueet Pispala, Pyynikki, Kauppi ja Iidesjärvi kytkeytyvät keskustaan ja sen imagoon aikaisempaa vahvemmin. Uusia arkkitehtuurimonumentteja on syntynyt. KUVA: Kansi ja Areena ovat tulevina vuosikymmeninä rakennettavaa uutta urbaania ydin keskustaa. Alueelle tulee vapaa-ajan, palvelujen, työpaikkojen ja asumisen toimintoja. Hyvä sijainti ja saavutettavuus perustuvat Tampereen Asemakeskuksen läheisyyteen ja hyviin liikenne yhteyksiin. Tampereen kaupungin asemakaava 8366 / Havainnekuva NCC, Studio Daniel Libeskind,

16 2.3 TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISKONSEPTI JA KEHITTÄMISLINJAUKSET 2030 Keskustan kehittämiskonsepti havainnollistaa keskustan kaupunkirakenteen, kaupunki ympäristön ja toimintaympäristön visiota ja tavoitetilaa vuonna 2030 ja sen jälkeen. JOUKKOLIIKENNE- JA KÄVELYKESKUSTA KEHITTÄMISLINJAUKSET 2030 Joukkoliikenne- ja kävelykeskusta Asema-, veturi- ja kampuskeskusta Järvenranta- ja koskenrantakeskusta Uudistuva ja täydentyvä keskusta Maisemien ja urbaanien puistojen keskusta Yhteinen keskusta Keskustaa kehitetään modernina joukkoliikenne- ja kävelykaupunkina, jonne voi sujuvasti saapua myös autolla. Liikennettä ja infrastruktuuria rakennetaan älykkäästi ja resurssiviisaasti. Keskustan saavutettavuutta parannetaan kaikilla liikennemuodoilla ja kaikilta matkaetäisyyksiltä. Asemakeskusta kehitetään keskitettynä matkakeskuksena ja matkaketjujen moitteetta toimivana solmukohtana. Kävely- ja pyöräilyolosuhteita parannetaan. Pysäköinti järjestetään keskitetysti ja tehokkaasti. Liikenteen käyttämää maapinta-alaa otetaan enenevässä määrin rakentamisen ja ihmisten käyttöön. ASEMA-, VETURI- JA KAMPUSKESKUSTA Keskustan hyvää saavutettavuutta parannetaan entisestään. Tämä vahvistaa koko kaupungin ja kaupunkiseudun kilpailukykyä. Kaupan, kulttuurin ja yrittäjyyden toiminta edellytyksiä tuetaan. Hämeenkadun roolia ostoskatuna vahvistetaan. Asema keskuksen, Tammelan länsireunan, Tullin ja yliopiston alueen kampuskaupungista muodostetaan keskustan merkittävin uusi työpaikka- ja osaamiskeskittymä, jossa on myös kulttuuripalveluja. Alue on innovaatioalusta ja elinkeinoelämän veturi laajalla talousalueella. Rata-alueen päälliselle kannelle rakennetaan matka- ja asemakeskus, kauppakeskus, monitoimiareena ja merkittävä määrä näihin liittyvää palvelu-, liike- ja asuntorakentamista. Uusi kansikaupungin osa eheyttää keskustan kaupunkirakenteen ja poistaa radan estevaikutuksen. KARTTA SEURAAVALLA SIVULLA: Kehittämisohjelman tärkeimmät sisällöt kiteytyvät Viiden tähden kehittämiskonseptin karttaan. Ydinkeskusta laajenee rautatiealueen yli itään. Rannat ja järven ranta - kaupunki kehittyvät kaupunkiympäristönä. Kartta Tampereen kaupunki, Keskustahanke,

17 VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA KEHITTÄMISKONSEPTI TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA Ranta-Tampella Vt 12 / Kekkosentie Vt 12 / Rantaväylä Särkänniemi Rantaväylän tunneli Tammela Pispalan valtatie Amuri Pyynikintori Pirkankatu Hämeenkatu Keskustori YDINKESKUSTA Ratapihankatu Asemakeskus Tammelantori Itsenäisyydenkatu Teiskontie Sammonkatu YDINKESKUSTA Laukontori Tampere-talo Kansi ja Areena Kampuskaupunki Kalevantie Eteläpuisto Päärata Vt 3 17

18 JÄRVENRANTA- JA KOSKENRANTAKESKUSTA Näsijärven ja Pyhäjärven ranta-alueet muodostavat luontevan jatkeen nykyiselle kaupunki rakenteelle. Alueille sijoitetaan suuri osa väestökasvun edellyttämästä asuntotuotannosta. Asuminen veden äärellä nostaa keskustan vetovoimaa asuinpaikkana ja Tampereen profiilia järvenrantakaupunkina. Kärkihankkeita ovat Ranta-Tampellan, Eteläpuiston ja Viinikanlahden asuntoalueet. Ranta-alueita ja vesimaisemia kehitetään myös matkailun, virkistyksen ja tapahtumatuotannon tarpeisiin. Kärkihanke on Särkänniemen alueen kehittäminen monipuolistuvana matkailukohteena. Järven rantojen lisäksi jatketaan Tammerkosken rantojen kehittämistä. Merkittävä järvenranta- ja kosken rantakaupungin sisältö on rantojen julkisuus ja läpikuljettavuus. Tulevaisuudessa Tampereen järvenrantakaupunki puistoineen ja asuntoalueineen jatkuu yhtenäisenä kilometri kaupalla: Pyhäjärvellä Härmälään ja Villilään, Näsijärvellä Lentävänniemeen ja Iidesjärvellä Vuohenojalle saakka. UUDISTUVA JA TÄYDENTYVÄ KESKUSTA Ympäristö- ja taloustietoinen Tampere laajentaa ja eheyttää keskustaansa sisäisen kasvun keinoin, uudistamalla ja täydentämällä nykyistä rakennettua ympäristöä. Tämä vähentää merkittävästi tarvetta urbaanin kaupunkialueen reunojen laajentamiseen. Joutomaita, liikennealueita, pysäköintialueita ja kortteleiden tyhjiä kohtia muutetaan ihmisten aktiiviseen käyttöön tai rakennusmaaksi. Kiinteistönomistajia kannustetaan täydennysrakentamiseen neuvonnalla, taloudellisilla kannustimilla, korttelisuunnitelmilla tai muutoin suunnittelua koordinoimalla. Ullakko- ja korkean rakentamisen mahdollisuudet otetaan käyttöön. Ydinkeskustassa painotetaan liikerakentamista ja muilla alueilla asuntorakentamista. Kaupunkirakennetta halkovien liikenneväylien estevaikutusta poistetaan. Keskustassa eheyttämisen kärkihankkeita ovat Tammelan ja Amurin täydennysrakentaminen, Rantaväylän tunneliin liittyvä maankäyttö ja Asemakeskuksen kansirakentaminen. saavutettavuutta parannetaan. Maailmassa ainutlaatuisen Tampereen kaupunkimaiseman matkailulliset mahdollisuudet tiedostetaan ja otetaan käyttöön. Erityisesti korostetaan Pyynikin ja Pispalan sekä Kaupin ulkoilupuiston merkitystä osana keskustaan välittömästi liittyvää kaupunkirakennetta. Innovatiiviisia urbaaneja viherympäristöratkaisuja otetaan käyttöön. YHTEINEN KESKUSTA Kaupunkiympäristöä kehitetään ihmisten yhteisiin ja inhimillisiin tarpeisiin. Kaupunkiympäristön viihtyisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä parannetaan erityisesti kävelyn ja pyöräilyn laatu käytävillä ja muilla keskeisillä reiteillä. Yhdessäololle, kohtaamisille, viihtymiselle, viipymiselle rakennetaan lisää hyviä ja hyvän sijainnin omaavia paikkoja. Tapahtumatarjontaa ja tapahtuma paikkoja kehitetään osana matkailua ja elinkeinopolitiikkaa. Kaupunkilaisille tarjotaan mahdollisuus omien ja väli aikaisten tapahtumien järjestämiseen kaupunkiympäristössä. Kaupunkimaisen elämäntavan, kaupunkikulttuurin ja modernien palveluiden kehittymiselle avataan uusia mahdollisuuksia. Ihmisiä autetaan juurtumaan kotikaupunkiinsa. Opiskelijoita houkutellaan jäämään töihin. Matkailijoita houkutellaan viipymään ja palaamaan takaisin. MAISEMIEN JA URBAANIEN PUISTOJEN KESKUSTA Keskustan ja sen läheisten alueiden viherverkkoa kaupungin identiteettitekijänä vahvistetaan. Puistoja, puistokatuja ja julkisia ulkotiloja kehitetään kaupunkilaisten yhteisinä olohuoneina. Keskustan läheisten ulkoilumetsien, rantojen ja vesistövirkistyskohteiden 18

19 3. TAMPEREEN KESKUSTAKEHITTÄMISEN TOIMENPIDE KOKONAISUUDET Tampereen keskustan visiota 2030 ja kehittämiskonseptia toteutetaan kuudella toimen pidekokonaisuudella (luvut ). Ne sisältävät rakennetun ja rakennettavan kaupunki ympäristön tekoja, kaupunkiympäristön toiminnallisten mahdollisuuksien parantamista sekä kaupunkiympäristön kehittämiseen liittyvien toimintatapojen uudistamista. Toimenpide kokonaisuuksiin liittyvät kehittämishankkeiden luettelot päivitetään vuosittain. Hanke luettelot ovat kehittämisohjelman liitteenä. 3.1 LIIKENNE JA LIIKKUMINEN Liikennejärjestelmä, liikenteellisesti merkittävät ja kehitettävät liikenneympäristöt, joukkoliikenne, kävely ja pyöräily, pysäköinti, älyliikenne yms. 3.4 KAUPUNKIKULTTUURI, TAPAHTUMAT JA MATKAILU Kaupunkikulttuurin ja kaupunkimaisen elämäntavan kehittäminen, matkailullisesti ja toiminnallisesti merkittävät ja kehitettävät tapahtumapaikat, kaupunkitapahtumat, vapaa kaupunkitila yms. 3.2 RAKENTAMINEN JA ARKKITEHTUURI Merkittävät uudet rakentamisalueet, täydennysrakentaminen, kaupunkikuva, identiteetti ja imago, tekniset järjestelmät, rakentamisen laatu, rakennettu kulttuuriympäristö yms. 3.5 ASUMINEN JA ELÄMÄNTAPA Keskusta-asumisen trendit ja konseptit, asuntotuotanto ja -rakennuttaminen, asuntotyypit, asumisen hinta ja hallintamuodot, erityisasuminen, asumisen ja työn yhdistelmät, asumiseen liittyvät palvelut yms. 3.3 URBAANIT ULKOTILAT JA KAUPUNKIVIHREÄ Kaupunkikuvallisesti merkittävät kehitettävät viheralueet, katuympäristöt, ranta-alueet, virkistysverkostot, viheralueiden saavutettavuus yms. 3.6 ELINKEINOT JA OSAAMINEN Keskustaelinkeinojen trendit ja konseptit, saavutettavuus ja sijainti vetovoimatekijänä, kaupunkimiljöö ja maisema menestystekijänä, hallinto- ja palvelualat, uudet työpaikkaja osaamiskeskittymät yms. 19

20 TOIMENPIDEKOKONAISUUS LIIKENNE JA LIIKKUMINEN TÄRKEÄÄ: Autolla sujuvasti keskustaan ja auto helposti parkkiin Joukkoliikenne, kävely ja pyöräily mukavimpia tapoja liikkua Älykkään liikenteen järjestelmät ja tekniset innovaatiot käytössä Hyvä liikkumisympäristö osa kaupunkiarkkitehtuuria ja kaupunki-imagoa Keskustan ja avaintoimintojen saavutettavuus paras mahdollinen Harkituilla maankäytön ja pysäköinnin sijaintiratkaisuilla vähemmän liikennettä. P vt 11 Pori vt 12 Rauma rata Vaasa rata Oulu/ Rovaniemi/Kolari joukkoliikenne länsi Kehite ävä hitaan liikkumisen vyöhyke (jalankulku, pyöräily) Kehite ävä joukkoliikenteen laatukäytävä (rai o e, bussit) Kehite ävä keskustakehä (autoliikenne) Kehite ävä maanalaisen pysäköinnin järjestelmä NÄSIJÄRVI Kehite ävä rauta e Keskite y matkakeskus (kaikki liikennemuodot) Lentoken äyhteydet joukkoliikenne länsi rai o e Lentävänniemi VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KAUPUNKI KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA TOIMENPIDEKOKONAISUUS 1/6 LIIKENNE JA LIIKKUMINEN rai o e P Pyynikintori Näsinkallio etl PYHÄJÄRVI Rantaväylän tunneli Kunkku P keskustakehä Hämeenkatu joukkoliikenne etelä rai lentoken ä P irkkala e Pirkk o ala P Hämppi rata Helsinki Ratapihankatu Tampereen keskustassa ihmisten liikkumista suunnitellaan kokonaisvaltaisesti, ensisijaisesti ihmisten ja heidän tarpeidensa näkökulmasta. Liikenteen ja liikkumisen toimenpidekokonaisuudessa korostuvat Tampereen kaupunkikeskustan saavutettavuuden parantaminen, joukkoliikenne, eri liikkumismuotojen laatukäytävät sekä liikenteen rauhoittaminen ydinkeskustassa. Asemakeskus rata Turku rata Pietari P Tulli Tammelantori P vt 3 Helsinki vt 9 Turku lentoken ä Helsinki/Turku satamat Helsinki/Turku vt 9 Jyväskylä/Oulu joukkoliikenne itä rai o e TAYS joukkoliikenne itä rai o e Hervanta joukkoliikenne itä rata Jyväskylä KARTTA: Liikenteen ja liikkumisen tärkeimmät kehittämiskohteet Tampereen keskustassa aikavälillä Kartta Tampereen kaupunki, Keskustahanke, KUVA SEURAAVALLA SIVULLA: Tampereen raitiotie on tulevaisuudessa keskustan tärkein ja näkyvin joukko liikenne väline. Raitiotie yhdistää keskustaa muihin kaupungin osiin aina Hervantaan, TAYS:iin ja Lentävän niemeen saakka. Hämeenkadun, Itsenäisyyden kadun, Pirkankadun ja keskustan muiden raitiotie - katujen katu ympäristöä kehitetään myös jalankulun ja kaupallisten palvelujen hyvänä ympäristönä. Kuva Tampereen kaupunki, Viiden tähden keskusta 2030, kaupunki malli suunnitelmineen / Havainnekuva Arkkitehdit MY,

21 21

22 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 1 MATKAKESKUS Asemakeskuksen alueelle rakennetaan kaikkia liikennemuotoja palveleva keskitetty matkakeskus. Se on kaikkien Tampereella tehtävien henkilömatkojen suuri solmukohta. Matka keskus palvelee kaikenpituisia matkoja paikallisista kansainvälisiin. Autolla saapuville P-Hämpissä ja muissa pysäköinti laitoksissa on hyvät ja toimivat palvelut. Lento kentille matkustavat voivat jättää matka tavaransa lähtö selvitykseen jo Asemakeskuksessa. Saapuvia, lähteviä ja läpikulkevia ihmisvirtoja varten Asemakeskukseen rakennetaan modernit liikennepalvelut, kauppakeskus ja monipuoliset muut palvelut. Nykyisen pitkämatkaista ja seudullista liikennettä palvelevan linja-auto aseman toiminnot siirretään Asemakeskukseen. Asemakeskus on koko keskustan merkittävin strateginen liikenne- ja rakentamishanke. RAITIOTIE Tulevaisuudessa raitiotie on Tampereen keskustan tärkein ja kaupunkikuvassa eniten näkyvä joukkoliikenneväline. Liikennöinti voi alkaa vuonna 2018 välillä Hervanta Pyynikin tori. Myöhemmin rakennetaan yhteydet lännessä ainakin Lentävänniemeen ja idässä TAYS:iin. Keskustassa raitiotie kulkee reittiä Itsenäisyydenkatu, Hämeenkatu, Pirkan katu, Sepänkatu ja Paasikivenkatu. Raitiotien katuympäristöt ja pysäkkialueet suunnitellaan hyvin toimiviksi, esteettömiksi ja palveluiltaan moderneiksi. Kaupunki kuva, katu arkkitehtuuri, kadunkalusteet, valaistus, istutukset, opasteet, palvelut ja rajautuminen rakennuksiin suunnitellaan saumattomasti toimivaksi kokonaisuudeksi. Erityistä huomiota kiinnitetään pysäkkialueiden toiminnallisuuteen ja palveluihin matka ketjujen näkö kulmasta (vaihtopysäkit, pyörä pysäköinti, yhteydet pysäköintilaitoksiin ja tapahtumapaikoille). Raitiotie edesauttaa merkittävästi todellisen jalankulku- ja pyöräilykeskustan toteutumista. Se tekee joukkoliikenteellä matkustamisen mukavaksi, kiinnostavaksi ja saasteettomaksi. Raitiotie tukee Hämeen kadun ja koko ydinkeskustan kaupunkikuvan, kaupunkikulttuurin, kaupallisen vetovoiman ja yleisen viihtyisyyden kehittymistä. Hämeen kadun muut liikenneratkaisut toteutetaan raitiotien ehdoilla. HÄMEENKATU Hämeenkatu on Tampereen keskustan pääkatu. Liikennejärjestelyt toteutetaan raitiotien ehdoilla. Hämeenkadun liikenneympäristöä kehitetään kauppaa ja yritystoimintaa, palveluja ja asiointia, katuelämää ja kaupunkikulttuuria tukevalla tavalla. Hämeenkadun merkitystä ostos katuna korostetaan parantamalla jalankulun liikenteellisiä olosuhteita ja kaupunki kuvaa. Liikennejärjestelyissä otetaan huomioon raitiotie, Kunkun parkki, asiointi- ja huolto-, hälytysajoneuvoliikenne sekä joukkoliikenteen kokeiluista saatu palaute. Kadun teknisissä rakenteissa ja pintamateriaaleissa kiinnitetään huomiota melu- ja tärinähaittojen lieventämiseen. JOUKKOLIIKENTEEN LAATUKÄYTÄVÄT Joukkoliikenteen laatukäytäviä kehitetään asukkaiden ja matkaa tekevien arkea mahdollisimman hyvin palveleviksi. Laatukäytävien kautta keskustasta on yhteys mm. Tampereen aluekeskuksiin (Hervanta, Koilliskeskus/Linnainmaa, Lielahti, Tesoma) ja seudun muihin kaupunkikeskustoihin ja kuntakeskuksiin. Pysäkit ja joukkoliikenteen vaihtopaikat rakennetaan ympäristöltään toimiviksi ja palveluja tarjoaviksi. Kaupunki kuvaltaan ne rakennetaan viihtyisiksi paikoiksi, joissa odottavan aika ei ole pitkä. Raitio tien rakentamisen yhteydessä Keskustori vapautetaan bussiterminaalilta ihmisten aktiiviseen käyttöön. Korvaava paikallisterminaalin sijainti etsitään keskustan alueelta. Varteenotettavia vaihtoehtoja voivat olla esimerkiksi vanha linja-autoasema, Pyynikintori ja Asemakeskus. KÄVELYKESKUSTA JA HITAAN LIIKKUMISEN ALUE Ydinkeskustan osat Hämeenpuistosta Tammelan puistokadulle ja Yliopistonkadulle ovat tulevaisuudessa hitaan liikkumisen aluetta. Ensisijaisia liikkumismuotoja ovat jalankulku ja pyöräily. Ydinkeskustassa autokatujen määrä ja autoliikenteen tarve minimoidaan keskustan kehäkadun ja maanalaisten pysäköintilaitosten avulla. Erityisesti kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävillä parannetaan katuympäristön turvallisuutta, esteettömyyttä, viihtyisyyttä, ympärivuotista käyttöä ja katuympäristön esteettistä laatua. Liikenneturvallisuuden ja esteettömyyden parantamisessa erityiskohteena ovat koulujen, päiväkotien, leikki- ja muiden puistojen sekä vanhusten tai muiden erityisryhmien palvelukeskusten läheiset liikkumis ympäristöt sekä niille johtavat reitit. 22

23 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 1 KÄVELYN JA PYÖRÄILYN LAATUKÄYTÄVÄT Keskustan strategisessa osayleiskaavassa osoitetaan kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävät. Joukko liikennekatujen ohella ne ovat keskustan tärkeimpiä liikenneympäristöjä. Niitä rakennetaan vaiheittain mutta järjestelmällisesti. Pyöräilyn laatukäytävien varteen, tapahtuma paikoille ja merkittävien julkisten palvelukeskittymien yhteyteen rakennetaan yleisten pyöräpysäköintilaitosten ja -alueiden verkosto. Pyöräilyn palvelupisteissä on kaupunki pyöriä, pyörähuolto- ja muita palveluita. Kaupunki näyttää hyvää esimerkkiä omalla toiminnallaan, omilla alueillaan ja kiinteistöillään. Yksityisiin tiloihin tai palveluihin liittyvän pyöräpysäköinnin järjestämisen periaatteet, velvoitteet ja toiminta malli luodaan. KESKUSTAN KEHÄ Keskustan kehä on tulevaisuudessa merkittävä ajoneuvoliikenteen syöttöväylä. Se ohjaa tehokkaasti liikennettä valtakunnallisille pääväylille (vt3, vt9, vt12) ja ydinkeskustan maanalaisiin pysäköintilaitoksiin. Se johtaa liikennevirtoja ydinkeskustan ohi ja rauhoittaa jalankululle ja pyöräilylle ensisijaisesti tarkoitettua hitaan liikkumisen vyöhykettä. Keskustakehän rungon muodostavat Hämeenpuisto, Tampereen valtatie, Vuolteenkatu, Rautatienkatu ja Satakunnankatu. Vilkkaalla katukehällä on tunnistettu kohtia, joissa on selvä turvallisuuden parantamisen ja estevaikutuksen poistamisen/lieventämisen tarve suhteessa pyöräilyn ja kävelyn päävirtoihin. Näistä merkittävimpiä ovat rautatieaseman edusta, Finlaysonin portin kohta, Kuninkaan kadun kävelykadun pääte, Hämeenkadun risteys, Eteläpuisto, Ratinanranta. Asemakeskuksen jatkosuunnittelu saattaa lähivuosina avata tarpeita kehäkatujen sijainnin ja toimivuuden uudelleen arvioinnille. RANTAVÄYLÄN TUNNELI JA RATAPIHANKATU Rakenteilla olevat ja vuonna 2017 valmistuvat Rantaväylän tunneli ja Ratapihan katu ovat merkittävä parannus keskustan ajoneuvoliikenteen verkkoon. Rantaväylän tunneli parantaa keskustaa sivuavan yleisen tieverkon kapasiteettia, toimivuutta ja välityskykyä keskustan ohi. Keskustan katuverkon kehittäminen kävelypainotteisena tulee mahdolliseksi. Kun Paasikiventie muuttuu kaupungin kaduksi, keskusta eheytyy ja voi kasvaa kiinni Näsijärven rantamaisemiin. Tammelantorin läpi kulkeva liikenne rauhoittuu ja mahdollistaa kaupallisten toimintojen kehittämisen myös Tammelan puisto kadulla ja sen lähikortteleissa. Asemakeskuksen jatkosuunnittelun yhteydessä Ratapihankadun liikenteellistä roolia ja olemusta saatetaan joutua arvioimaan uudelleen. PYSÄKÖINTI Keskustan pysäköintijärjestelmä rakennetaan keskustan kehään, pääkokoojakatuihin ja joukkoliikennejärjestelmään tukeutuen. Keskitettyjen, palveluiltaan moni puolisten ja innovatiivisten pysäköintilaitosten järjestelmä tekee mahdolliseksi autopaikkojen vähentämisen kortteleissa ja katuympäristöissä. Kaupunkikeskustassa maan pinta, raitis ilma ja luonnonvalo pyhitetään jatkossa ensisijaisesti kaupunki elämän ja sitä palvelevan rakentamisen käyttöön. Jalankulkuvyöhykkeeseen liittyvä maanalaisen pysäköinnin järjestelmä mahdollistaa liikekorttelien kehittämistä (erityisesti läntinen ydinkeskusta, Hämeenkadun kaupallinen vaikutusalue, Tullin alue) ja täydentävää asuntorakentamista (erityisesti Tammela, Amuri, Pyynikki, Kyttälä). Joukkoliikennekäytävällä sijaitsevat Hämpin parkki, Kunkun parkki ja Asemakeskuksen parkki palvelevat erityisesti Särkänniemeä, Areenaa ja muita suuria ihmisvirtoja synnyttäviä, elinkeinopoliittisesti erittäin merkittäviä matkailuja tapahtuma kohteita. Täydentävää asunto rakentamista mahdollistavista yleisistä pysäköintilaitoksista ensimmäisenä toteutetaan Tammelan toriparkki. KESKUSTALIIKKUMISEN TULEVAISUUSTARKASTELU Ihmisten ja tavaroiden liikkumisen tavoista tehdään keskustan kaupunkiympäristön kehittämistä palveleva tulevaisuustarkastelu. Liikkumisjärjestelmää tarkastellaan tulevaisuus hakuisesti, kokonaisvaltaisesti ja elämäntapalähtöisesti. Tunnistetaan muuttuvat asumisen arvostukset, työelämän ja kaupan trendit ja teknologiakehitys. Tarkastelussa kartoitetaan myös raitiotien, rantaväylän tunnelin ja areenan kaltaisten merkittävien investointien vaikutukset liikkumisen tarpeisiin ja tapoihin. Älykkään liikenne järjestelmän ja kestävän liikenneympäristön tulevia tarpeita ja hankkeita ideoidaan ja innovoidaan tältä uudelta pohjalta. Pilottialueeksi sopii hyvin Asema keskuksen, Tammelan ja Tullin alueen muodostama kokonaisuus. 23

24 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 1 LIIKENTEEN INNOVAATIOKAUPUNKI Tulevaisuudessa Tampere on matkailijoita kiinnostava älyliikennekaupunki. Kaupungin liikennehistoria, uusin teknologia ja innovaatiot rakennetaan näkyväksi osaksi kaupunkiympäristöä ja sen liikkumisen järjestelmää. Esimerkkejä tästä ovat äänetön ja saasteeton raitiotie ja sähkötaksit, kehittynyt lippujärjestelmä, toimiva reitti suunnittelujärjestelmä, älykäs liikenteenohjaus, keskitetty pysäköintijärjestelmä, kehittynyt vuokra- ja yhteiskäyttöautotarjonta ja energiatehokas katuvalaistusjärjestelmä. Kaupunkiliikkumisen uusia välineitä otetaan käyttöön. Liikenteen, liikkumisen ja tieto liikenteen kokonaisvaltaisia, moderneja palvelukonsepteja kehitetään. Tämän vuoksi satamat ja uudet laivalaiturit kytketään osaksi joukkoliikenteen matkaketjuja sekä Asemakeskuksen ja keskustan matkailupalveluja. Näsijärveä, Mustalahtea ja Särkän niemeä aktivoidaan talviaikaisen matkailun ja jäällä liikkumisen tukikohtana. Keskustasta Näsijärvelle lähtevät pitkämatkaiset latu- ja luistelureitistöt voivat jatkossa alkaa sieltä. Keskustan vierasvenesatamapalveluja kehitetään veneilymatkailijoiden tarpeisiin. Tähän liittyy mahdollisuus veneiden siirtoon järveltä järvelle Pispalan uittotunnelin kautta. Keskustan asukkaita palvelevien huvivenesatamien ja venepaikkojen määrää lisätään asukas luvun kasvaessa (Naistenlahti, Rauhaniemi, uutena mahdollisuutena Särkänniemi). Melonnan ja soudun tukikohtien ja rantautumispaikkojen määrää lisätään ja laatua parannetaan. Iidesjärven kytkeminen keskustan vesistövirkistysreitteihin tutkitaan. VIRKISTYSREITIT Jalankulun ja pyöräilyn pääverkostoon liittyy rantareittien ja muiden virkistys reittien verkosto. Näiden avulla parannetaan läheisten ulkoilumetsien, lenkkipolkujen, uimarantojen, venesatamien ja -rantojen, latujen ja matkaluisteluratojen, veneilyn ja melonnan tukikohtien sekä sisä- ja lähiliikuntapaikkojen saavutettavuutta. Erityinen kehittämis kohde on Näsijärveä, Pyhäjärveä ja Tammerkoskea myötäilevä katkeamaton rantareitistö osana seudullisia liikunta- ja virkistyspalveluja. Keskustassa tämä voi olla luonteeltaan hyvinkin urbaani, mutta silti virkistykselliset kriteerit täyttävä. Tampereen keskustan asukkaita palvelevia merkittäviä luontovirkistyskohteita ovat Pyynikin ja Kalevan kankaan harjumaastot, Kaupin ulkoilupuisto sekä Iidesjärven laakson rantamaisemat perhepuistoineen. Näiden saavutettavuutta parannetaan kehittämällä reitistöjä asukkaiden ja matkailijoiden tarpeisiin. Keskustassa virkistysreitit voivat olla myös urbaaneja, arkkitehtuurielämyksiä tarjoavia katuja tai raitteja. Tällaisina kehitettäviä ovat esimerkiksi Hämeenpuisto, muut puistokadut, Hämeenkatu, kävelykadut sekä Pyynikin, Käpylän, Tammelan ja Amurin kadut ja raitit. VESIREITIT Tampereen kaksi matkustajasatamaa palvelevat kesäaikaan laivamatkailua. Laukontorin satamaa kehitetään osana Ratinan suvannon kaupunkimaisemaa ja tapahtumapaikkoja. Mustalahtea kehitetään Särkänniemeen liittyvänä matkailun palvelualueena. Molemmilla satamilla on mahdollisuus kehittyä osana kansainvälistyvää vesistömatkailua. 24

25 KUVA: Hämeenkadun roolia Tampereen pää katuna ja tärkeimpänä ostos katuna vahvistetaan. Merkittävin joukkoliikenne väline on raitio tie. Pyöräilyn ja jalan kulun olo suhteita selkiytetään. Kulttuurihistoriallisia ja kaupunkikuvallisia ominaisuuksia vahvistetaan. Tavoitteena on ihmisiä vilisevä kaupunki kuva ja hyvä kauppapaikka. Kuva Tampereen kaupunki, Hämeenkadun yleissuunnitelman aineisto / Havainnekuva Sito Oy,

26 TOIMENPIDEKOKONAISUUS RAKENTAMINEN JA ARKKITEHTUURI Merki ävät rakentamisalueet Asemakeskuksen alue Matkailun/vapaa-ajan/tapahtumien keskittymä NÄSIJÄRVI Koukkuniemen täydennysrakentaminen Tampereen keskustan kaupunkirakennetta, kaupunkikuvaa ja rakennettua ympäristöä suunnitellaan kokonaisvaltaisesti. Uutta arkkitehtuuria, rakennusperintöä, kulttuuriympäristöä ja innovatiivista infrastruktuuria kehitetään kaupungin kilpailutekijänä. Kansallisesti merkittävässä ja kansainvälisesti kiinnostavassa kaupunkikeskustassa rakentamisen laadusta ei tingitä. Työpaikka- ja/tai osaamiskeskittymä Asuntorakentamisen alue Täydentävän asuntorakentamisen alue Ydinkeskustan kaupan ja kor elikehi ämisen vyöhyke Särkänniemi Onkiniemi Ranta-Tampella Mustalah Ydinkeskustan liikekor elit Kaupin sairaalan alueen täydennysrakentaminen Kaupin kansi Ratapihankatu TÄRKEÄÄ: Kaupunkirakenne toimivaksi ja ekotehokkaaksi Parhaat paikat ja maisemat kaikkien ihmisten käyttöön Rakennetut alueet ja rakennukset ihmisten elämää varten Ison kaupungin tunnelmaa inhimillisessä mittakaavassa Ympäristöystävällistä ja innovatiivista infrastruktuuria Kaupunkirakennustaide ja kulttuuriympäristö kunniaan Koko keskustan alueella lisäksi: - ullakkorakentaminen - muu täydennysrakentaminen - muu uvat käy ötarkoitukset Amurin täydennysrakentaminen Keskustorin pohjoisosa Tammelan täydennysrakentaminen Tammelan stadion Tulli Asemakeskus Tampere-talon hotelli ja kehi äminen Rakentamisen laatu kaupunkikuvassa Tamperelaisuus LIIKENNE JA LIIKKUMINEN Nalkalanranta VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KAUPUNKI KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA TOIMENPIDEKOKONAISUUS 2/6 RAKENTAMINEN JA ARKKITEHTUURI Eteläpuisto PYHÄJÄRVI Viinikanlah Areena Ra nakeskus Kampuskaupunki KARTTA: Rakentamisen ja arkkitehtuurin tärkeimmät kehittämiskohteet Tampereen keskustassa aikavälillä Kartta Tampereen kaupunki, Keskustahanke, KUVA SEURAAVALLA SIVULLA: Tampereen Asemakeskus on tulevai suudessa vilkas liikenteen solmukohta. Arkkitehtuuriltaan korkea tasoiseen matkakeskukseen tulee nykyisen rautatie aseman lisäksi mm. linja-autoasema ja uudentyyppinen kauppa- ja palvelukeskus. Asema keskus ja siihen liittyvä uusi kansikaupunginosa yhdistää radan itä- ja länsipuoliset kaupungin osat eheäksi kaupunkirakenteeksi. Kuva Tampereen kaupunki, Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu, 1. palkinto ReConnecting Tampere / Havainnekuva COBE Aps ja Lunden Architecture Oy,

27 27

28 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 2 TEHOKAS KAUPUNKIRAKENNE JA VIISAAT SIJAINTIRATKAISUT Tulevien vuosikymmenien aikana Tampereen keskustan kaupunki rakenne muovautuu Keskustan strategisessa osayleiskaavassa osoitettujen maankäyttö- ja liikenne ratkaisujen mukaisesti (luonnos 2014, ehdotus 2015). Rakennetun ympäristön, liikenneympäristön ja toimintaympäristön kehittäminen kytketään aikaisempaa paremmin toisiinsa. Joukkoliikennekaupungin rakentuessa keskustan merkitys kaupunki- ja aluerakenteen ytimenä korostuu. Merkittävät ja erityisesti paljon liikennettä ja liikkumista synnyttävät toiminnot sijoitetaan kaupunkirakenteessa ensisijaisesti joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävien varteen. Mahdollisten uusien kulttuurilaitosten, tapahtumapaikkojen, kauppakeskittymien ja muiden kaupunkirakenteellisesti merkittävien toimintojen sijaintiratkaisut harkitaan huolella, kaupunkirakenteelliset, kaupunkikuvalliset ja kaupunkikulttuuriset vaikutukset huomioon ottavasti. PIRKANMAAN PARAS KAUPPAPAIKKA Tampereen keskusta on maakunnan pääkauppapaikka ja erikoiskaupan pääkeskus. Se kilpailee asemastaan lähinnä kaupunkiseudun muiden kaupan keskittymien kanssa. Keskustan saavutettavuutta kaikilla liikennemuodoilla parannetaan. Tällä mahdollistetaan keskustan kaupallinen kilpailukyky ja asiakasvirtojen kasvu. Jos kaupan suunnitellut hankkeet ja potentiaalisten liiketilojen käyttöönotot toteutuvat, keskustassa asiointien määrä voi jopa kaksinkertaistua. Nykyisin keskustan liikkeissä ja ravitsemusliikkeissä on noin 1,2 miljoonaa asiointikertaa viikossa. Kompaktissa keskustassa palvelut tavoittaa parhaiten joukkoliikenteellä, pyöräillen ja kävellen. Miellyttävä ja turvallinen jalankulkuympäristö on perusedellytys keskustakaupan houkuttavuudelle. Pysäköinnin keskittäminen maanalaisiin pysäköintilaitoksiin vapauttaa maantasolla tilaa asiointi- ja ostosympäristön kehittämiseen ja keskustan liike kortteleiden kehittämiseen. Kaupan pääkatu on tulevaisuudessakin Hämeenkatu. Muita kehitettäviä kaupallisia ympäristöjä ovat kävelykadut, torit, raitiotien pysäkkiympäristöt, tavara talot, kauppakeskukset ja ydinkeskustan liikekorttelit kivijalkakauppoineen. Keskustan kaupan ja liike-elämän myönteistä kehitystä tuetaan parantamalla liikenne- ja liikkumisympäristöä, vahvistamalla asukaspohjaa sekä kehittämällä keskustan tapahtumatuotantoa ja matkailua. KANSI, MONITOIMIAREENA JA TAMPEREEN ASEMAKESKUS Keskustan kaupunkikehittämisessä strategisesti merkittävin yksittäinen aluekokonaisuus on Asemakeskus. Se käsittää Tampereen henkilöratapihan ympäristöineen. Viime vuosina sille on suunniteltu ja toteutettu useita rakennushankkeita ilman kokonaissuunnitelmaa. Tämän vuoksi alueesta järjestettiin kansainvälinen ideakilpailu vuonna Voittaneen kilpailuehdotuksen Reconnecting Tampere mukaan radan itä- ja länsi puoliset kaupunginosat yhdistetään ratapihan ylittävällä kaupunkikannella. Nykyinen asema-aukio laajennetaan pohjois-eteläsuuntaiseksi asemapuistoksi. Aseman tienoille rakennetaan matkakeskus, jossa kohtaavat kaikki kulkumuodot ja matkaketjut. Yleissuunnitelma tehdään vuosina Tämän jälkeen käynnistyy toteutus- ja rakennussuunnittelu. Toteuttaminen aloitetaan kannen ja monitoimiareenan rakentamisella, minkä jälkeen jatketaan Sorin sillan pohjoispuolen tornitaloilla. Sen jälkeen siirrytään Asemakeskusalueen vaiheittaiseen rakentamiseen pohjoista kohti. Asemanseudusta muotoutuu Tampereen merkittävin toimistotyöpaikkojen keskittymä. Sinne tulee myös konseptiltaan kokonaan uudentyyppinen, suuri, moderni kauppa- ja palvelukeskus. Kolme osa-aluetta ovat: Ratapihankadun pohjoisosa. Asemakaavaehdotus Alueelle noin kem 2 toimisto-, liike- ja asuintilaa, 1000 työpaikkaa ja 200 asukasta. Kansi ja areena. Asemakaava Alueelle kem2:n suuruinen monitoimiareena yli katsojalle, noin kem2 toimisto-, liike- ja hotelli- ja asuntorakentamista, 2000 työpaikkaa ja 700 asukasta. Asemakeskuksen suunnittelukilpailun voittajaehdotuksen ensimmäisen toteutusvaihe. Laajuus noin kem 2. Ehdotuksen perusteella alueelle n työpaikkaa ja n asukasta. Moderni, suuri kauppa- ja palvelukeskus. KAMPUSKAUPUNKI JA TULLI+ Tullin, Tampereen yliopiston ja Tampere-talon sekä Kalevankankaan eteläosan alueet muodostavat Tulli+:n alueen, jota kutsutaan myös nimellä kampuskaupunki. Alue liittyy saumattomasti Tampereen Asemakeskukseen. Kampuskaupungin kehittämismahdollisuuksiin uskotaan vahvasti. Aikaisemman, yhteistyössä toimijoiden kanssa laaditun vision pohjalta alueelle laaditaan maankäytön ja liikenteen yleissuunnitelma vuosina Asemakaavamuutokset ja katusuunnitelmat laaditaan sen poh- 28

29 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 2 jalta. Kaupunkiympäristön kehittämisellä edistetään strategisesti merkittävän osaamiskeskittymän vahvistumista. Työpaikkoja, palveluita ja asumisen monipuolisia mahdollisuuksia lisätään. Alueen omaleimaista ilmettä kehitetään. Urbaaneja virkistysyhteyksiä parannetaan. Liikenne- ja katuverkkoa uudistetaan, samoin pysäköintijärjestelmää. Ihmisten liikkumista jalan, pyöräillen ja joukkoliikennevälinein edistetään. Tulli+:n alueen uudisrakentamisen ja nykyisen rakennuskannan muutosten kerrosalamäärät ja niiden käyttötarkoitukset ratkeavat yleissuunnittelun myötä. RANTOJEN UUDET ASUNTOALUEET Tampere rakentaa uusia asuntoalueita ja niihin liittyviä virkistyspalveluja erityisesti aiemmin teollisuuden, liikenteen tai infrastruktuurin käytössä olleille ranta- alueille. Tulevina vuosikymmeninä Tampereesta rakentuu kansainvälisesti kiinnostava järvenranta kaupunki. Keskusta tarjoaa tulevaisuudessa kodin usealle tuhannelle asukkaalle välittömästi veden tuntumassa. Lyhyiden etäisyyksien takia rannat ovat hyvin saavutettavissa kaikista keskustan asunnoista. Keskusta on osa laajempaa järvenrantakaupungin osien sarjaa, joka tulevaisuudessa kasvaa myös keskustan ulkopuolella (Näsijärvellä Niemen ranta ja Lielahti, Pyhäjärvellä Härmälänranta). Keskustassa jo rakennettuja järven- ja koskenrantakaupungin asuinalueita ovat Ratinan suvanto, Lapinniemi, Tampella ja Finlayson sekä uusimpana Ratinanranta. Ajankohtaisin on rakenteilla oleva Ranta-Tampella, joka valmistuttuaan muodostaa Näsijärven puoleisen asumisen järvikaupungin osan yhdessä valmiiksi rakentuneen Lapinniemen ja kehittyvän Koukku niemen kanssa. Keskustan länsiosa täydentyy Nalkalanrannan kautta Eteläpuistoon. Etelässä järvenranta keskusta voi laajeta Viinikanlahteen. ETELÄPUISTO JA NALKALANRANTA Eteläpuisto ympäristöineen on Tampereen keskustan länsiosan merkittävin täydennysrakentamisalue ja osa laajempaa järvenrantakaupunkia. Eteläpuisto päättää keskustan laajentumisen lounaaseen ja avaa keskustan julkisivun Pyhäjärvelle. Alue mahdollistaa rantoja pitkin kulkevan laadukkaan virkistysyhteyden ydinkeskustan ja Pyynikin viher alueiden välille. Ratinanvuolteen ja Pyhäjärven rannat, vehreä ympäristö, suojellut Klingen dahlin ja De Gamlas Hemin rakennukset ympäristöineen sekä valtakunnallisesti arvokas Hämeenpuiston rakennettu kulttuuriympäristö ovat arvoperusta suunnittelulle. Alueesta järjestettiin kansainvälinen suunnittelukilpailu vuonna Kehittäminen jatkuu yleissuunnitelman, asemakaavoituksen, katusuunnittelun ja yleisten alueiden suunnittelun muodossa. Pohjana on jatkokehitetty kilpailuehdotus Seelake. Sen mukaan Eteläpuiston ja Nalkalanrannan alueelle tulee asuntoja, vapaa-ajan palveluita, toimitiloja ja urbaaneja virkistysalueita. Hämeenpuiston kaupunkikuvallista yhteyttä Pyhäjärveen parannetaan. Rannat ovat julkisia puistoja tai julkisia urbaaneja ulkotiloja. Rantojen kautta kulkee keskustan ja Pyynikin välinen virkistysreitti, osana Tampereen ja seudun laajempia yhtenäisiä rantareittejä. SÄRKÄNNIEMI, MUSTALAHTI JA ONKINIEMI Särkänniemi, Onkiniemi ja Mustalahti muodostavat tulevaisuudessa yhden Tampereen vetovoimaisimmista vapaa-ajan alueista. Rantaväylän tunnelin myötä alueen liikenne rauhoittuu. Kaupunkimaisema pääsee avautumaan pohjoiseen Näsijärvelle. Liikenteellinen ja kaupunkikuvallinen yhteys keskustaan paranee. Alue on osa syntymässä olevaa Näsijärven rantakaupungin vyöhykettä. Särkänniemen matkailullisia mahdollisuuksia kehitetään osana rantavyöhykettä ja kaupunkikeskustaa. Huvipuistoon liittyvän Mustanlahden alue liittää Särkänniemen nykyistä kiinteämmin osaksi keskustaa. Järveltä järvelle kulkeva jalankulun laatureitti kulkee keskustasta Tammerkosken rantoja pitkin Näsijärvelle, mistä se jatkuu edelleen Särkänniemen rantaa pitkin länteen Onkiniemen suuntaan ja itään Ranta-Tampellan kautta Naistenlahden suuntaan. Vuosina laadittavassa yleissuunnitelmassa näitä kehitysmahdollisuuksia tarkastellaan koskien mm. Särkänniemen elämyspuiston kehittämistä, täydennys rakentamisen määrää ja sijoittamista, virkistysalueiden ja -reittien suunnittelua sekä pysäköintiratkaisuja. Suunnitelmassa luodaan suuntaviivat sille miten aluetta kehitetään keskustaan liittyvänä monipuolisena vapaa-ajan, tapahtumien ja mahdollisesti myös asumisen alueena. TAMMELA Tammelan kaupunginosa on keskustan täydennysrakentamisen pilottialueita. Yleissuunnitelma valmistui vuonna Täydennysrakentamisen toteutuminen on kiinni yksityisten kiinteistöjen ja taloyhtiöiden halukkuudesta. Kaupunki auttaa tekemällä yleissuunnitelmaa tarkentavia korttelisuunnitelmia, saattamalla naapureita saman keskustelu pöydän ääreen sekä tarjoamalla maankäyttösopimuksiin liittyviä taloudellisia kannustimia. Vuonna valmistuvien ensimmäisten korttelisuunnitelmien jälkeen kaupunki käynnistää vastaavia hankkeita 2 4 vuosittain. Lisäksi on vireillä 29

30 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 2 useita yksityisiä täydennysrakentamishankkeita. Tammelantorin kaupunkikuvallinen kehittäminen, toriparkin suunnittelu ja asemakaavoitus alkavat vuonna Keskitetyn pysäköinti laitoksen tarve liittyy kortteleiden täydennysrakentamiseen. Samalla varmistetaan Tammelan stadionin tapahtumanaikaiset pysäköintijärjestelyt. Tammelan stadion on ajankohtainen asunto- ja urheilurakentamiskohde. Sen suunnittelu jatkuu vuonna 2014 järjestetyn suunnittelukilpailun pohjalta. Tammelan kaupunginosa ja sen kiinteistöjä on lisäksi mukana energiatehokkuutta parantavissa kehityshankkeissa sekä yliopistojen harjoitus-, opinnäyte- ja tutkimustöiden aiheena. AMURI JA PYYNIKINTORI Pyynikintorin ja Amurin alue on perinteikästä Tampereen keskustaa. Pyynikintori on historiallinen kaupunkiin saapumisen portti monine merkkirakennuksineen. Amuri on pääosin luvuilla puutalokaupungin tilalle väljästi ja lähiömäisesti rakennettua kerrostaloaluetta. Amurin ja Pyynikintorin alueille laaditaan yleissuunnitelma, jolla tutkitaan täydennys rakentamisen ja kaupunkikuvan kehittämisen mahdollisuudet. Alueella on tarve kehittää julkisia palveluja. Niiden tarve riippuu täydentävän asunto rakentamisen edistymisestä. Pyynikintoria kehitetään viihtyisänä ja laadukkaana julkisena tilana, historialliset arvot huomioon ottaen. Raitiotien toteutuessa korostuu Pyynikin torin merkitys bussiliikenteen ja raitiotien päätepysäkkinä ja liityntäpisteenä. Torin alle mahdollisesti sijoitettavan pysäköintilaitoksen tarvetta ja mahdollisuuksia tutkitaan. Taidemuseon ja Amurin museokorttelin aluetta ja Pyynikintoria ympäristöineen kehitetään kulttuuri- ja tapahtumakeskittymänä. Tulevaisuudessa alueen halki kulkee urbaani virkistysreitti Särkänniemestä Pyynikille. MUITA TÄYDENNYSRAKENTAMISALUEITA JA KOHTEITA Keskustassa on useita muitakin hyviä asunto- ja muun täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi Kaupin sairaalan alue ja Koukkuniemen alue. Teknisiä erityisratkaisuja vaativia kohteita ovat ns. Kaupin kansi, Kalevan kansi osana Tulli+:n aluetta sekä 2020-luvulla jätevedenpuhdistamosta vapautuva Viinikanlahden alue. Yksittäisiä pieniä kohteita on eri puolilla keskustaa. Tällaisia ovat vanhojen kerrostalojen ullakot ja kattokerrokset, pienet tonttikohtaiset täydennysrakentamishankkeet sekä käyttötarkoitusten muutokset olemassa olevissa rakennuksissa. Ydinkeskustassa täydennys rakentamiseen ja korttelikehittämiseen liittyy yleensä liike- ja yrityselämän toimintamahdollisuuksien parantaminen sekä tähän liittyen kortteli pihojen ja katu tilojen aktivointi. KESTÄVÄ JA HYVÄ ARKKITEHTUURI Keskustan rakentamisessa painotetaan hyvää ja kestävää arkkitehtuuria. Tämä näkyy laatuna rakennuksissa, kadunkalusteissa, julkisissa ulkotiloissa ja kaupunkikuvassa. Suunnittelussa ja rakentamisen ohjauksessa kiinnitetään huomiota muodostuvan kokonaisuuden hallintaan. Rakennukset, pihat, kadut, puistot ja maisemat nähdään yhtenä kokonaisuutena. Suunnittelussa käytetään kulloiseenkin paikkaan parhaiten sopivia työtapoja. Vaativissa ja ideointia tarvitsevissa tehtävissä järjestetään suunnittelukilpailuja ja kuullaan kaupunkilaisten näkemyksiä. Tampereen asema rakentamisen ja arkkitehtuurin korkeakoulukaupunkina näkyy kaupunkikuvassa myönteisellä tavalla. Tampereen arkkitehtuuriohjelmassa (2008) keskustalla on tärkeä asema. Kaupungin identiteetin perustekijöiksi on nostettu Tammerkosken ympäristö ja sen teollinen perintö, keskustan ruutukaava, Hämeen katu Suomen urbaaneimpana katuna, kulttuurisesti moniarvoinen ilmapiiri ja vahvaan identiteettiin perustuva kilpailukyky. Ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi arkkitehtuurin ja kaupunkiympäristön laatu. Tampere nähdään elävänä, tunnistettavana Suomen halutuimpana asuinpaikkana, joka tunnetaan seudullisesta, vuorovaikutteisesta ja historialliset piirteet huomioon ottavasta toimintatavastaan. Arkkitehtuuriohjelman päivitys on tekeillä KULTTUURIYMPÄRISTÖ Maisemaa ja kulttuuriympäristöä kehitetään menestyvän kaupungin kilpailu- ja viihtyisyys-, vetovoima-, imago- ja identiteettitekijänä. Kaupunki- ja luonnonmaiseman vuorovaikutus, Tammerkosken kansallismaisema, teollisuuden rakennusperintö, vanhat miljööt, historialliset perinteiset puistot ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat yksittäiset rakennukset ovat perusta dynaamisesti kehittyvälle kaupunkikeskustalle. Urbaani kulttuuriperintö ja kaupunginosien paikalliset identiteetit ovat lähtökohtana uuden suunnittelulle. Tampereen keskustaan aina kuulunutta rohkeutta ja muutosvalmiutta korostetaan, tinkimättä arvokkaiksi tunnistettujen maisemien, miljöiden tai rakennusten vaalimisesta ja hoidosta. Vanha ja uusi sovitetaan yhteen hyvän kaupunki- ja rakennus suunnittelun keinoin. Valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita maisemia, rakennettuja kulttuuri ympäristöjä, kulttuurihistoriallisesti arvokkaita yksittäisiä rakennuksia ja suojeltuja muinaisjäännöksiä hoidetaan. Ne otetaan huomioon matkailu-, tapahtumaja toiminta ympäristöjen kehittämisessä. Uusia tiedotus-, opetus- ja matkailu aineistoja sekä maisema-, arkkitehtuuri ja kulttuuripolkuja tehdään. Maailmanperintökohteen ja 30

31 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 2 kansallisen kaupunkipuiston mahdollisuudet tutkitaan. Tulevaisuuden kulttuuriympäristöä luodaan uudella hyvällä arkkitehtuurilla. TEKNISET JÄRJESTELMÄT Keskustassa kohtaavat kaikki tärkeät yhdyskuntatekniset järjestelmät. Osa teknisistä verkostoista on jo olemassa, osa vaatii kunnostusta, osa tehdään aluerakentamisen yhteydessä. Keskustan mittava täydennysrakentaminen on haaste infrastruktuurille ja sen ylläpidolle, suunnitteluprosessien tarkoituksenmukaiselle ja rakentamisen oikea-aikaiselle yhteen sovittamiselle. Keskustan isojen hankkeiden aikataulutus ja rajapintojen koordinointi aloitetaan jo suunnitteluvaiheessa. Tästä esimerkkinä on raitiotien, matkakeskuksen ja asemanseudun kytkeminen laajempaan joukkoliikennekaupunkiin ja Tammelan Tullin alueen täydennysrakentamiseen. Suunnittelua viedään eteenpäin kokonaisvaltaisesti, kaupunkirakenteen toiminnallisuuden kannalta olennaiset kärkihankkeet edellä. Teknisten järjestelmien periaatteet ratkaistaan ennakoiden tulevaa kunnossapitoa. Hyvissä ajoin ennen merkittäviä alue- tai täydennysrakentamishankkeita arvioidaan mm. infraverkon ajantasaisuus, putkistokapasiteetin riittävyys, kadunalaisten tekniikkatunneleiden järkevyys ja jätteiden putkikeräysjärjestelmän tarpeellisuus. Tekniset ratkaisut tehdään kestäviksi ja käyttökelpoisiksi, ei vain lähivuosia, vaan vuosikymmeniä eteenpäin ajatellen. HUOLTO JA KUNNOSSAPITO Keskustan julkiset rakennushankkeet suunnitellaan ja toteutetaan toimiviksi ja korkealaatuisiksi. Pelkkä suunnittelun ja työn laatu ei takaa rakennetun ympäristön toimivuutta pitkällä aikavälillä. Rakennetun ympäristön laadun kehittäminen ja isojen hankkeiden toteuttaminen vaatii ylläpidon tarpeiden ennakoivaa tunnistamista. Esimerkiksi maanalaisten teknisten verkostojen kunnossapito vaatii katupintojen avaamista aika ajoin. Keskustassa tehtävien korjaustöiden jälkeen katu- ja ympäristörakenteiden esteettinen laatutaso säilytetään. Tiiviissä keskustassa rakennettu omaisuus on kovalla käytöllä, usein ympäristön rasituksen ja joskus ilkivallan alaisena. Nämä aiheuttavat yhteisvaikutuksena kunnossa pitoja korjaustarpeita. Päivittäiseen ylläpitämiseen osoitetaan riittävät resurssit. Kunnossapitovastuut ja työmenetelmät määritellään tarkasti kiinteistöjen ja toimijoiden kanssa. Yhteistyötä kehitetään niin, etteivät kustannukset kasva kenenkään osalta kohtuuttomasti. Tiivistyvän keskustan alueella varmistetaan välttämättömät tilavaraukset yhdyskunnan teknisten järjestelmien ja alueiden hoitamista varten. HULEVEDET, LUMI JA JÄÄ Kaupunkirakenteen tiivistäminen asettaa haasteita hulevesien hallinnalle niin kesällä kuin talvellakin. Tilaa ei aina ja joka paikassa riitä maanpäällisille hulevesialtaille. Tampereella hulevedet voidaan yleensä hallitusti ja aina puhdistettuina ohjata koskeen tai järviin. Tarvittaessa käytetään maanalaisia viivytysrakenteita. Keskustan tiivistyessä kaduilta poistettavan lumen varastointia ja/tai hävitystä tehostetaan. Kehittyvä kaupunkirakenne poistaa keskustan nykyisin käyttämiä lumenkaatopaikkoja. Lumen kuljetusmatkojen kasvaessa kustannukset nousevat ja lumen poistamisen toimenpideajat venyvät. Tämän vuoksi etsitään kokonaan uudenlaisia ja keskustaan sopivia teknisiä ratkaisuja, esimerkiksi lumen varastoinnin ja kaukokylmän tarpeet yhdistämällä. Helpoiten näitä on mahdollista toteuttaa isojen aluerakentamis- ja infrahankkeiden yhteydessä. Talviaikaan keskustan katujen ja muiden ulkoalueiden viihtyvyyttä, käytettävyyttä ja turvallisuutta voidaan parantaa katusulatusjärjestelmillä, jolloin kulkutiet ovat aina vapaita lumesta, jäästä ja hiekoitussepelistä. Sulatusjärjestelmien investointi- ja käyttökustannukset voivat olla korkeat, minkä takia kustannusten jakaminen hyötyjien kesken on luontevaa (kiinteistöjen omistajat, kaupunki). MAA- JA KIINTEISTÖPOLITIIKKA Kaupungin maa- ja kiinteistöpolitiikassa korostuu mahdollisuuksien luominen keskustan täydentymiselle ja uudistamiselle. Vuosiksi hyväksytyissä maapolitiikan linjauksissa on luotu kannustimia täydennysrakentamiselle sekä pelisäännöt hankekehittämiselle. Hyviä taloudellisia kannustimia on täydentävän asuntorakentamisen edistämiseksi osoitettu mm. yksityisten omistamille asunto-osakeyhtiöille. Näistä hyötyä saavia täydennysrakentamishankkeita on lähdössä liikkeelle erityisesti Tammelassa. Keskeistä on kaupungin ja yksityisten kiinteistönomistajien välisten sopimusten onnistuminen, kaavoituksen tarkoituksen mukainen toteutuminen sekä maanomistajien ja muiden osallisten yhdenvertainen kohtelu. Keskustassa kaupungin omistuksessa on yleisten alueiden (mm. kadut, torit ja puistot) sekä pitkillä vuokrasopimuksilla vuokrattujen lisäksi muutamia merkittäviä kehittämispotentiaalia omaavia maa-alueita (esimerkiksi Eteläpuisto, Ranta-Tampella ja Koukkuniemi). Näillä alueilla luodaan edellytyksiä monipuoliselle asuntotuotannolle ja menestyvälle elinkeinotoiminnalle. Maa-alueiden lisäksi kaupunki omistaa keskustan alueella rakennuksia, joiden omistuksia kaupunki arvioi jatkuvasti. Mahdolliset realisoinnit tai muut toimenpiteet toteutetaan siten, että ne edesauttavat keskustan ja sen osakokonaisuuksien elinvoimaisuutta. 31

32 KUVA: Keskusta saa uuden järvenrantakaupunginosan, kun Ranta-Tampellan asuntoalue kohta rakennetaan. Aikaisemmin liikenteen ja teollisuuden käytössä olleet Näsijärven rannat muuttuvat edustavaksi julkiseksi kaupunkiympäristöksi. Siltojen ja kanavien moderni arkkitehtuuri tuo uutta ilmettä Tampereen rannoille ja kaupunkikuvaan. Kuvassa näkymä Gustaf Aspin aukiolta näkymä kohti Ranta-Tampellan siltaa. Kuva Tampereen kaupunki, Ranta-Tampellan rantarakenteet, kanavat ja sillat yleissuunnitelma / Havainnekuva Pontek Oy, Arcus ja Maanlumo,

33 KUVA: Tampereen keskustan korttelisuunnitelmat ovat rakennetun kaupunkiympäristön tärkeä työkalu. Suunnitelmat kaupunki tekee yhteisyössä kiinteistöjen omistajien, yrittäjien ja asukkaiden kanssa. Viihtyisyys paranee, kun pihat otetaan yhteiseen käyttöön. Samalla tutkitaan pysäköintijärjestelyt ja täydennysrakentamisen mahdollisuudet. Esimerkkikuvassa Hatanpään valtatien varressa olevan ns. Design-korttelin sisäpiha. Kuva Tampereen kaupunki, Keskustan korttelisuunnitelmat, Korttelit 179 ja 182 kaupunginosassa XII / Havainnekuva Arkkitehdit MY,

34 TOIMENPIDEKOKONAISUUS URBAANIT ULKOTILAT JA KAUPUNKIVIHREÄ Tampereen keskustan ympäristöllisiä vahvuuksia ovat vesi, maisemat, kaupunkiluonto ja ihmisen rakentamat urbaanit viherympäristöt. Viher- ja virkistysverkkoa kehitetään kokonais valtaisesti ja osana keskustan kaupunkirakennetta. Puistojen, torien, aukioiden, kävelykatujen ja joukkoliikennekatujen viihtyisyys ovat kaupunkikuvan ja kehittyvän kaupunki kulttuurin perusta. Monipuoliset ja hyvin saavutettavat liikunnan, leikin, harrastusten ja luonnon kokemisen paikat vahvistavat keskustan vetovoimaisuutta. TÄRKEÄÄ: Katkeamattomat rantareitit Järvien ja rantojen virkistysmahdollisuudet Pyynikin, Kaupin ja Iidesjärven ulkoilualueiden saavutettavuus Monipuoliset liikuntaympäristöt ja virkistyspalvelut Torit, aukiot, katutilat ja puistot imago- ja identiteettitekijöinä Urbaanien ulkotilojen viihtyisyys, elävyys ja aistielämykset Historialliset puistot ja moderni kaupunkivihreä Pispalan kul uuriympäristöt Kehite ävä julkinen ranta Kaupunkimaisemaa ehey ävä rakentaminen Uusi urbaani puisto tai liikuntapaikka Kehite ävä puisto Uusi tori tai aukio Kehite ävä tori/aukio Kehite ävä liikuntapaikka Kehite ävä urbaani virkistysyhteys Kehite ävä kävelykatu Pyynikin kaupunkiluonto Näsijärven ulappamaisemat Yhteys Särkänniemi Pyynikki VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KAUPUNKI KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA TOIMENPIDEKOKONAISUUS 3/6 URBAANIT ULKOTILAT JA KAUPUNKIVIHREÄ Mustalah Pyynikintori Tammerkosken kansallismaisema Pyynikin palloken ä Koulukadun ken ä Eteläpuiston uimala Hämeenpuisto Näsijärven ulappamaisemat KARTTA: Urbaanien ulkotilojen ja kaupunkivihreän tärkeimmät kehittämiskohteet Tampereen keskustassa aikavälillä Kartta Tampereen kaupunki, Keskustahanke, Keskustori Aleksis Kiven VVuolteentori katu Laukontori Nalkalanranta Eteläpuiston rantatori Pyhäjärven järvimaisemat Konsulinsaari Hämeenkatu Vuolteenra n ta Viinikanranta Kalevan liikuntapuisto Kuninkaankatu Tuomiokirkonkatu Suomen Pankin aukio Sommerinkallio Uusi asemapuisto Aseman ja Areenan kansi Sorin aukio Viinikanoja Kaupin kansi Tammelantori Uusi asema-aukio Kalevan kansi Yhteys Kauppi - iidesjärvi Kauppi - Niihaman ulkoilupuisto Iidesjärvi ja perhepuisto KUVA SEURAAVALLA SIVULLA: Tampereella on tulevaisuudessa julkisia, katkeamatta jatkuvia rantareittejä keskustan kaikilla rannoilla. Nalkalanrannassa ja muualla ydinkeskustassa ranta reitit ovat ympäristöltään kaupunkimaisia virkistys reittejä. Rantareitit jatkuvat pitkiä matkoja keskustan ulkopuolella. Hyvin lyhyen matkan päässä, Pyynikillä, Kaupissa ja Iides järvellä on myös luonnonläheisiä virkistysreittejä. Kuva Tampereen kaupunki, Etelä puiston ja sen lähialueiden kansainvälinen suunnittelu kilpailu, kilpailuehdotus Seelake, jatkokehitetty suunnitelma / Havainnekuva Tovatt Architects & Planners,

35 35

36 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 3 VIHERVERKKO Kaupunkimaisemilla, julkisilla virkistysalueilla ja urbaaneilla ulkotiloilla on iso merkitys keskustan viihtyisyydelle, vetovoimalle ja imagolle. Tampereen keskustassa viherverkko on monimuotoinen ja monipuolinen, luonnosta rakennettuun miljööseen. Hyvin hoidetun kaupunki- ja viherympäristön taloudelliset vaikutukset ovat välillisiä mutta ilmeisiä. Keskustan viherverkkoa kaupunkirakenteen osana ja kaupungin identiteettitekijänä vahvistetaan. Läheisten ulkoilumetsien ja rantojen saavutettavuutta parannetaan. Pyynikin ja Kaupin ulkoilupuiston merkitystä osana keskustaan välittömästi liittyvää kaupunkirakennetta korostetaan. Viihtyisä ulkoilureitistö kytkee kaupunkiluonnon, teollisen historian, toiminnalliset solmukohdat, kaupunkirannat ja urbaanit kulttuurivaikutteiset kaupunkirannat kiinnostavaksi ja elämyksiä tarjoavaksi kaupunkikudelmaksi. Tampereen kuuluisien näköalapaikkojen (Näsinneula, Pyynikki, Tammerkosken silta) lisäksi kunnostetaan muita maisemapaikkoja, joista osa on luonnon helmassa ja osa urbaanissa ympäristössä. VIRKISTÄVÄ JA VIIHTYISÄ Puistoja, puistokatuja ja julkisia ulkotiloja kehitetään. Ainutlaatuisen kaupunki ympäristön matkailulliset ja markkinoinnilliset mahdollisuudet tiedostetaan. Puistot ja julkiset ulkotilat ovat kaupunkilaisten olohuone ja käyntikortti vierailijoille. Omaleimaiset paikat ja niihin kerrostunut kaupungin historia ovat osa Tampereen identiteettiä. Koskimaisemalla, Pyynikillä ja kaupungin keskeisillä toreilla on kansallista merkittävyyttä. Vihreys ja sen luoma viihtyisyys lisäävät keskustan matkailullista vetovoimaisuutta ja asuinympäristön laatua. Monipuoliset virkistysmahdollisuudet tukevat asukkaiden hyvinvointia ja lisäävät keskustan houkuttelevuutta asuinympäristönä. Vihreydellä on kaupunkiekologista merkitystä. Se edistää kestävää kaupunkirakennetta, hulevesien hallintaa ja miellyttävää pienilmastoa. Keskustan puistokatuja ja katuvihreää kehitetään kaupunkimaisten reittien viihtyisyyden luojana. RANTAREITIT Vesi kuuluu Tampereen keskustan kaupunkikuvaan. Tammerkosken, Näsijärven ja Pyhäjärven rannat avataan kaupunkilaisille kauttaaltaan. Luodaan houkutteleva ja katkeamaton reitistö järveltä järvelle ja rantoja pitkin. Koskimaisema, rantapuistot ja -reitit ovat kaupunkilaisten kohtauspaikka ja osa kansallismaisemaa. Tammerkosken rantojen virkistys mahdollisuuksia kehitetään historiallisia arvoja ja matkailullisia mahdollisuuksia korostaen. Tammerkosken maisemareittejä kehitetään Vapriikista Työnpuistoon ja pitkällä tähtäimellä myös Kirjastonpuistosta Kehräsaareen. Vuolteentorin aukio kunnostetaan edustavaksi osaksi koskimaisemaa. Ratinan suvannon aluetta ja Nalkalanrantaa kehitetään eläväksi kaupunkimaiseksi rantavyöhykkeeksi. Laukontorin kehittämisen lähtökohtina ovat paikan ainutlaatuinen sijainti, toritoiminta, satama ja palvelut. Molempien järvien rannoilla kulkevia reittejä ja niihin liittyviä vesi-, luonto- ja kaupunkivirkistyskohteita kehitetään. Erityisen hyviä mahdollisuuksia avautuu Näsijärven rannoilla, vesialueilla ja jäillä, kun Rantaväylän tunneli valmistuu ja liikennemelu vähenee. Tampereen kehittyvät pitkät ranta-, vesi- ja jääreitit virkistyspalveluineen avaavat mahdollisuuksia liikunta- ja urheilutapahtumille, matkailuyrittäjyydelle, liikuntakasvatukselle sekä hyvinvoinnin, tapahtuma tuotannon ja matkailun kehittämiselle. JÄRVET JA RANNAT Järvet ja rannat ovat Tampereen keskustan vahvuus. Rantojen vetovoimaisuutta lisätään parantamalla niiden virkistyspalveluja ja saavutettavuutta. Näsijärven rannan saavu tettavuutta kehitetään Ranta-Tampellan, Mustalahden, Särkänniemen, Onkiniemen ja Santa lahden alueella. Pyhäjärven rannalla kehittämiskohteina ovat erityisesti Eteläpuiston ranta ja Viinikanlahti. Järvet tarjoavat monipuolisia harrastusmahdollisuuksia ja elämyksiä: veden kokemista, hiljaisuutta ja rauhoittavia näkymiä. Uinnin, veneilyn, kalastuksen ja talviliikunnan mahdollisuudet ovat tärkeä osa monien kaupunkilaisten vapaa- aikaa. Ne ovat kiinnostavia myös matkailun kannalta osana kaupungin kokonaistarjontaa. Laivaliikenteen, järvimatkailun ja retkikohteiden kehittäminen vahvistaa järvien vetovoimaisuutta kaupungin imagotekijänä. Näsijärveä kehitetään talviliikunta- ja matkailualueena, uutena keskuksenaan Mustalahti tai Särkänniemi. Rauhaniemen kansan kylpylän tapaiseksi tamperelaiseksi nähtävyydeksi voi kehittyä Eteläpuiston uima laitos. Keskustasta helposti saavutettavaa Viikinsaarta kehitetään matkailullisesti. LUONTO LÄHELLÄ Harjut ja lähimetsät ovat olennainen osa keskustan kaupunkimaisemaa. On erityinen arvo, että keskustasta on lyhyt matka Pyynikille, Kauppi-Niihaman ulkoilumetsiin ja Iides järven luonnonsuojelualueelle. Ulkoilu, hiihto ja muut luontoliikuntalajit ovat 36

37 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 3 tärkeä osa monien keskustassa asuvien vapaa-aikaa ja asumisen laatutekijöitä. Pyynikki näkötorneineen on kansallinen matkailunähtävyys ja keskustan asukkaiden suosima ulkoilualue. Iidesjärven perhepuistosta ja luonnonsuojelualueesta rakennetaan moni puolinen leikin, liikunnan ja luonnon kokemisen paikka sekä tamperelaisille että matkailijoille. Näiden keskustalle merkittävien ulkoilualueiden saavutettavuutta ja keskinäisiä yhteyksiä parannetaan urbaaneja yhteysreittejä kehittämällä. Erityisesti kiinnitetään huomiota Kaupin ulkoilupuiston saavutettavuuteen Tammelan ja Ranta- Tampellan suunnasta. Viinikanojan varren kehittäminen on tärkeää Iidesjärven saavutettavuuden kannalta. Kaupunkivihreän kehittämisessä otetaan huomioon kaupunkiluonnon moni muotoisuus. PUISTOT KEITAINA Keskustan puistot ja puistokadut luovat kaupunkirakenteeseen vihreän rihmaston. Niillä on merkitystä viihtyisyyden, virkistyksen ja kaupunkikuvan kannalta. Keskustan historialliset puistot ovat osa Tampereen keskustan kulttuuriperintöä. Kaupungin profiilia puistokaupunkina vahvistetaan. Puistot tarjoavat mahdollisuuden rauhoittumiseen, yhdessäoloon ja tapahtumiin. Hämeenpuiston viihtyisyyttä, elävyyttä, historiallista luonnetta ja yhteyttä Pyhäjärveen vahvistetaan. Näsinpuistoa kunnostetaan vaalien sen historiallisia piirteitä. Keskustan leikkipuistojen kunnostamista ja rakentamista jatketaan. Jo toteutetut Tiitiäisen satupuisto ja Pikku Kakkosen leikkipuisto osoittavat leikkipaikkojen tärkeyden sekä keskustan asukkaiden että vierailijoiden kannalta. Keskustan puisto katujen merkitystä viihtyisyyden kannalta korostetaan ja vanhoja puistokatuja vaalitaan. Keskustasta helposti saavutettavia rakennettuja puistoja ovat Hatanpään kartanopuisto ja arboretum. TORIT, MUUT KAUPUNKITILAT Torit, aukiot ja kävelyalueet ovat kaupunkilaisten kohtauspaikkoja ja kaupunkikuvallisia solmukohtia. Julkisten ulkotilojen elävyyttä ja kaupunkikuvallista ilmettä kohennetaan. Laatu ulotetaan suunnittelusta toteutukseen ja kunnossapitoon. Taide ja valaistus otetaan osaksi ulkotilojen suunnittelua. Ympärivuotista kahvila- ja terassikulttuuria kehitetään. Tapahtumia ja katumyyntiä tuetaan. Palvelujen kehittymistä edistetään. Keskus toria kehitetään toiminnallisesti, kaupunkikuvallisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti. Raitiotien tulon jälkeen eteläosa vapautuu paikallisliikenteen terminaalitoiminnoista, jolloin kaupallinen ja kaupunkikuvallinen kehittäminen mahdollistuu. Hämeenkadun pohjoispuolella olennaisia ovat rakennusten käyttötarkoitukset ja nk. Molinin tontin uudisrakentaminen koko Keskustoria ja kaupunkikeskustaa aktivoivaan tarkoitukseen. Laukontorista luodaan vetovoimainen rantatori. Sorinaukiota kehitetään viihtyisäksi kaupunkiaukioksi. Asema-aukion uutta ilmettä kehitetään vuonna 2014 järjestetyn arkkitehtuurikilpailun pohjalta. Hämeensillan tuntumassa olevan Suomen Pankin aukion asema korostuu Hatanpään valtatien rauhoittuessa. Tammelantorin kaupunkikuvaa, viihtyisyyttä, saavutettavuutta ja pysäköintiolosuhteita parannetaan. Pyynikintorista tulee raitiotien ensimmäisen päätepysäkki, jolloin tulee ajankohtaiseksi torin muidenkin toimintojen uudelleen arviointi (liikenne, pysäköinti, palvelut). Pyynikintorin kokonaisuuteen vaikuttavat myös Pirkankadun toisella puolella olevien museokortteleiden kehittäminen ja Amurin täydennysrakentaminen. KÄVELYKADUT, KATUYMPÄRISTÖT JA KORTTELIPIHAT Kävelykatujen, kävelypainotteisten katujen ja korttelipihojen viihtyisyyttä ja elävyyttä kohennetaan. Tuomiokirkonkadun uudesta kävelykadusta luodaan korkeatasoinen kaupunki tila. Toinen tärkeä kävelykadun laajennus on Aleksis Kiven kadun jatko Hallituskadulta Laukontorille. Kävelypainotteisten katujen ilmeeseen kiinnitetään huomiota ja jalankulkijan ympäristöä kohennetaan. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat joukkoliikenne kaduksi muutettavan Hämeenkadun kävely-ympäristö ja muut Tampereen raitiotien katuympäristöt. Tavoitteena on korkeatasoinen, viihtyisä kaupungin pääkatu ja veto voimainen ostoskatu. Koko ydinkeskustan alueella katutilojen viihtyisyyteen kiinnitetään huomiota. Kortteleiden läpi johdetut kujat luovat uusia kiinnostavia kävelyreittejä. Liikekortteleiden sisäpihoja kehitetään houkutteleviksi julkisiksi tai puolijulkisiksi tiloiksi, jotka katettuina toimivat myös ympärivuotisesti. VIIHTYISÄ ASUINYMPÄRISTÖ Keskustan virkistysverkkoa kehitetään osana asumisen laatua. Vihreys ja virkistysmahdollisuudet ovat lähellä asukkaita tai helposti saavutettavissa. Virkistyspalvelut tehdään monipuolisiksi ja elämyksellisiksi. Ne vastaavat kaikenikäisten tarpeisiin: leikkiin, liikuntaan, erilaisiin harrastuksiin ja oleskeluun. Täydennysrakentamisen yhteydessä huoleh- 37

38 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 3 ditaan lähiympäristön viihtyisyydestä ja lähivirkistyksestä. Asuinympäristössä vihreyden ja imeyttävien pintojen lisääminen parantaa hulevesien hallintaa. Kortteli pihojen viihtyisyyttä lisätään vähentämällä maanpäällisiä autopaikkoja, kehittämällä yhteispihoja ja lisäämällä viherrakenteita. Myös uudenlaisia, kaupunkikeskustaan sopivia virkistysmahdollisuuksia, taskupuistoja ja viihtyisiä pihakatuja vahvistetaan. Asukkaille annetaan mahdollisuudet vaikuttaa viherympäristöjen suunnitteluun ja lähipuistojen hoitoon osana asukastoimintaa. LIIKKUMINEN JA LIIKUNTA Keskustassa edistetään omaehtoista liikkumista kehittämällä urbaania kaupunkiympäristöä ja liikuntapaikkoja viihtyisämmäksi. Monipuoliset harrastusmahdollisuudet ja hyvät reitit tukevat liikuntaharrastusta ja hyvinvointia. Koko keskustaa palveleva kehitettävä alue on Sorsapuiston viereen tuleva Kalevan liikuntapuisto. Se tarjoaa monipuolisia liikuntapaikkoja koko perheelle ja erityisesti nuorille. Ratinan stadion ja Tammelan stadion ovat merkittäviä urheilun ja tapahtumien areenoja. Pyynikin kenttä ja Koulukadun kenttä ovat tärkeitä keskustan asukkaille erityisesti talviliikunnan näkökulmasta. Myös pieniä kenttiä kehitetään entistä monipuolisemmiksi harrastuspaikoiksi. Kenttien lisäksi puistosuunnittelussa otetaan huomioon kaiken ikäisten lähiliikuntapaikat. Hyvän liikuntaympäristön edellytyksenä ovat hyvät reitit. Jalankulun ja pyöräilyn reittejä parannetaan sujuvuuden, viihtyisyyden ja arkiliikunnan näkökulmasta. voi nähdä. Kaupunkivalaistusta suunnitellaan yhtenäisinä kokonaisuuksina. Katu, rakennukset ja muut kohteet tarkastellaan omistuksen suhteen rajattomasti. Valaistusta voidaan yhdistää aluekohtaisesti eri valaistustarpeet toisiaan tukevaksi yhtenäiseksi kokonaisuudeksi ja toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Kaupunki valaistuksen vuotuinen, merkittävä tapahtuma on Valoviikot. Sen perinnettä jatketaan, tekniikkaa ja valoarkkitehtonista ilmaisua osin modernisoiden. KAUPUNKIAKUSTIIKKA Osana kaupunkiympäristön elämyksellisyyttä kehitetään keskustan urbaania akustiikkaa. Kaupunki-, liikenne- ja ympäristösuunnittelun keinoin vähennetään erityisesti liikennemelun haitallisia vaikutuksia ihmisten eniten käyttämiin oleskelu-, kävely- ja pyöräilyympäristöihin. Kaupunkiympäristöön voidaan helposti muun rakentamisen yhteydessä luoda melulta suojattuja urbaaneja ulkoalueita. Nämä kohottavat kaupunkiympäristön elämyksellistä laatua. Ne lisäävät aistiherkkyyttä veden, luonnon tai ihmisen tuottamille luonnollisille äänille. Erityisiä kehittämiskohteita ovat rannat, puistot, tapahtumapaikat ja korttelipihat. Keskustaan voidaan luoda myös urbaania äänitaidetta, tapahtumina tai pysyvinä kaupunkitaiderakenteina. KAUPUNKIVALAISTUS Keskustan kaupunkivalaistusta kehitetään paitsi osana liikenne- ja kaupunkiturvallisuutta, myös osana kaupunkikuvaa. Tarkoituksena on muodostaa visuaalisesti yhtenäisiä pimeän ajan kokonaisuuksia, jotka jäsentävät ja auttavat hahmottamaan kaupunki kuvaa pimeään aikaan. Tavoitteena on teknisesti innovatiivinen ja tamperelaiseksi tunnistettava kaupunkivalaistus. Hyvin suunniteltu kaupunkivalaistus auttaa suunnistamaan kaupunki ympäristössä ja löytämään tärkeät kohteet. Näitä voivat olla esimerkiksi julkiset rakennukset, korkeat rakennukset, tapahtumapaikat, torit, raitiotie tai tärkeät kävely reitit. Rantamaisemissa voidaan Tampereella korostaa vesipeilien ja luonnon valoilmiöiden merkitystä. Paikoin kaupunkivalaistus tuo esiin ja piirtää arkkitehtuuria ja historiaa. Paikoin se on pääroolissa luomassa jotakin uutta kokemuksellisuutta, jota ei päivän valossa 38

39 KUVA: Keskustan urbaanin viherympäristön suuri mahdollisuus ovat kortteleiden pihat. Ne voivat muuttua vihreiksi ja viihtyisiksi keitaiksi. Tämä edellyttää naapureiden välistä yhteistyötä ja pysäköinnin uudelleen järjestelyä. Esimerkkikuva Tammelaan vuonna 2015 tehdystä asumispainotteisesta korttelisuunnitelmasta lähellä Itsenäisyydenkatua. Täydennysrakentamisen toteuttaminen edellyttää asemakaavamuutosta. Kuva Tampereen kaupunki. Korttelisuunnitelma 284 ja osa 287, yhteistyössä taloyhtiöt ja kiinteistöt. / Havainnekuva Arkkitehdit Kontukoski

40 TOIMENPIDEKOKONAISUUS KAUPUNKIKULTTUURI, TAPAHTUMAT JA MATKAILU Tulevaisuudessa Tampereen katukuva on elävä: täynnä kuhinaa, kauppaa ja kaupunkikulttuuria. Tapahtuma-alueita, kulttuuri kohteita ja liikuntapaikkoja kehitetään suunnitelmallisesti. Ne sopeutetaan kaupunkikuvaan, kaupunkirakenteeseen ja kaupunkikulttuuriin. Tilat, ulkotilat ja rakenteet tehdään monikäyttöisiksi ja muunneltaviksi. Kaupunki tapahtumat elävöittävät erityisesti jalankulkualueita. Suurten tapahtumien kuormittava vaikutus otetaan huomioon palveluissa ja ympäristössä. Tapahtumajärjestelyissä otetaan huomioon järjestäjien, osallistujien, yrittäjien, asukkaiden ja matkailijoiden tarpeet. TÄRKEÄÄ: Keskustan tunnelma ja tunnistettava imago Vahvuudet matkailukaupungin ytimenä Monipuoliset ja muunneltavat tapahtumapaikat Yhteisöllisyys, moniarvoisuus ja omaehtoisuus Taiteen, kulttuurin ja urheilun paikkojen tasapaino Tapahtumien aikainen ympäristövastuu Kehite ävä matkailun ja vapaa-ajan vyöhyke Kehite ävä ostos- ja/tai kul uurikatu Kehite ävä tapahtumapaikka Amurin ja Pyynikin tapahtumavyöhyke Pyynikin näkötorni Onkiniemi VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KAUPUNKI KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA TOIMENPIDEKOKONAISUUS 4/6 Särkänniemen tapahtuma-alue Särkänniemi Amurin museokor eli Pyynikintori Pyynikin p alloken ä KAUPUNKIKULTTUURI, TAPAHTUMAT JA MATKAILU Mustalah Koulukadun k en ä Hämeenpuisto NÄSIJÄRVI Näsinpuisto Keskustori Laukontori Eteläpuiston rantatori Eteläpuiston uimala PYHÄJÄRVI Keskustan matkailu- ja tapahtumavyöhyke Tammerkoski Hämeenkatu Pellavatori Vapriikki Ra nan suvanto Ra nan stadion Asemakeskus ja aukio Itsenäisyydenkatu Areena Osmonpuisto Tammelantori Tammelan stadion Suomen Tullikamari ja aukio pankin aukio Sorin aukio Tampere-talo Areenan ja Ra nan tapahtumavyöhyke Tammelan tapahtumavyöhyke Tampereen uin keskus ja maauimala Sorsapuisto ja Kalevan liikuntapuisto Iidesjärven perhepuisto KARTTA: Kaupunkikulttuurin, tapahtumien ja matkailun tärkeimmät kehittämiskohteet Tampereen keskustassa aikavälillä Kartta Tampereen kaupunki, Keskustahanke, KUVA SEURAAVALLA SIVULLA: Tampereen keskustan merkittävin uusi tapahtumapaikka on radan päälle rakennettava monitoimiareena. Tulevaisuudessa se palvelee suuria yleisö tapahtumia urheilusta kulttuuriin. Kävijöitä on miltei miljoona joka vuosi. Tämä vilkastuttaa merkittävästi keskustan kauppaa ja katukuvaa. Palvelujen ja matkailun yrittäjyydelle avautuu uusia mahdollisuuksia. Hyvä sijainti Asemakeskuksen vieressä mahdollistaa joukko liikenteellä saapumisen. Rakentaminen voi alkaa Kuva Tampereen kaupunki, asemakaava NCC / Studio Daniel Libeskind,

41 41

42 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 4 TILOJA JA TILAA KAUPUNKIKULTTUURILLE Tampere kehittää kaupunkikulttuuria vahvuuksiensa varassa. Tampereelle ominaisia perinteitä jatketaan ja uusia luodaan. Tietoisuus kaupunkikulttuurin merkityksestä näkyy kaupunki ympäristön ja sen yksityiskohtien kehittämisessä. Uusien ja kehitettävien vanhojen kaupungin osien paikallista identiteettiä rakennetaan määrätietoisesti ja yhteisöllisyyttä tukevasti. Monipuolisuutta ja moniarvoisuutta korostetaan. Opiskelijoiden ja nuorten ihmisten toiveet otetaan huomioon. Asukkaita kannustetaan spontaaniin ja omaehtoiseen toimintaan omassa elinympäristössään. Pienet ja paikalliset tapahtumat vahvistavat yhteisöllisyyttä. Tämä otetaan huomioon yleisiä alueita ja julkisia rakennuksia suunniteltaessa. Kaduilla, aukioilla, toreilla ja puistoissa sallitaan kaupunkilaisten elämä. Keskustan kahviloiden, ravintoloiden ja liikkeiden toivotaan osaltaan elävöittävän katukuvaa erityisesti joukkoliikennekaduilla ja kävelyalueilla. Keskustan julkinen kaupunkitila on kaikkien kaupunkilaisten yhteistä ympäristöä. Infrastruktuuria kehitetään nykyaikaisemmaksi, toimivammaksi ja myös suur tapahtumien järjestämiseen paremmin riittäväksi. Tampere mahdollistaa tapahtumajärjestäjille parhaat mahdolliset toimintaedellytykset, tukipalvelut sekä selkeän ja sujuvan hallinnon. Asenteella ja palveluprosessin sujuvuudella on vaikutus kaupungin maineeseen ja alueella järjestettävien tapahtumien laatuun. Kaupungin tarjoamia tukipalveluita ovat muun muassa tapahtumapaikkatuki, markkinointituki, tapahtuma-avustukset ja asiantuntijapalvelut. Tapahtumien merkittävä aluetaloudellinen, imagollinen ja sosiaalinen vaikutus on tunnistettu. Ne monipuolistavat keskustan kulttuuritarjontaa, edistävät sosiaalista kanssakäymistä ja lisäävät kaupunkilaisten hyvinvointia. Maine aktiivisena, elävänä ja monipuolisena tapahtumakaupunkina lisää keskustan, kaupungin ja seudun houkuttelevuutta. Kaupunki järjestää itse osan vakiintuneista tapahtumista. Lisäksi se luo ja toteuttaa uusia tapahtumakonsepteja. Kaupunki edistää menestyvien vuotuisten tapahtumien vakiintumista. KAUPUNKIELÄMYKSIÄ MATKAILIJOILLE Tampereen keskusta tarjoaa matkailijalle monipuolista tekemistä: kulttuuria ja taidetta, urheilua ja liikuntaa, tapahtumia ja messuja, kokouksia ja kongresseja, ostoksia ja palveluja, kahviloita ja ravintoloita, luontovirkistystä ja kaupunkielämyksiä. Tärkeimpien matkailukohteiden saavutettavuutta ja keskinäisiä yhteyksiä parannetaan. Matkailuaineistoa, ohjeistusta ja opasteita tarjotaan muillakin kuin suomen kielellä, vähintään englanniksi. Museot ja muut merkittävät kohteet sijoitetaan keskustan kävelyalueille ja joukkoliikennereittien varteen. Uudet rakennukset tehdään kaupunkikuvallisesti näyttäviksi, kooltaan riittäviksi, helposti löydettäviksi ja optimaalisesti kaikilla liikkumisvälineillä saavutettaviksi. Majoituskapasiteettia kehitetään tärkeiden matkailukohteiden tuntumassa. Matkailijoille kehitetään luontoon ja urbaaniin ympäristöön liittyviä elämyspalveluja ja opastuskeskuksia. Kaupunkiluonnon saavutettavuutta parannetaan. Luonto- ja kulttuurireitit kertovat tarinoita Tampereesta ennen ja nyt. Matkailun näkökulma otetaan huomioon keskustan liikenteen, kävelyalueiden, virkistysympäristöjen ja kaupan palvelujen kehittämisessä. TAPAHTUMAKAUPUNGIN KESKUSTA Tampere kehittyy aktiivisena ja monimuotoisena tapahtumakaupunkina. Tapahtumat näkyvät aikaisempaa enemmän keskustan katukuvassa ja kaupungin markkinoinnissa. Kaupunki edistää kestävän kehityksen mukaisia käytäntöjä tapahtumissa ja tapahtuma-alueilla. TAPAHTUMA-ALUSTAT Kaupunki omistaa ja hallinnoi suurinta osaa tapahtumiin soveltuvista alueista ja rakennuksista Tampereen keskustassa. Nykyinen rakennuskanta alkaa olla vanhentunutta. Yleisillä alueilla on kehnosti tapahtumajärjestämiseen soveltuvaa infrastruktuuria. Kaupunki parantaa näiden toimivuutta ja muuta laatua tapahtuma-alustana. Yleisiä alueita ja kiinteistöjä peruskorjattaessa sekä uudiskohteita rakennettaessa otetaan huomioon monikäyttöisyys ja tapahtumanäkökulma. Keskeisten julkisten tilojen ja alueiden pitää täyttää tapahtumajärjestämisen edellytykset. Tapahtumat järjestetään ympäristöllisesti kestävillä toimintatavoilla. Tapahtumapaikat mahdollistavat tapahtumien järjestämisen, elävöittävät kaupunkikuvaa, tukevat keskustan yrittäjyyttä ja luovat työpaikkoja. Keskustaan luodaan eri kohderyhmille rohkeasti suunnattuja tapahtuma-alueita. Keskustan katukuvaan ja kaupunkikulttuuriin kuuluu sekä tekemistä että tekemisen katselua. Tapahtuma paikoista voi muodostua omaehtoisen tekemisen paikka (esim. Parkour puisto). Tapahtumapaikat sekä näiden soveltuvuus eri tapahtumalajeihin on esitetty alla olevassa taulukossa. Sitä tarkennetaan erillisellä Tapahtumaverkosto-suunnitelmalla. RATINAN STADION JA RATINANNIEMEN TAPAHTUMAPUISTO Keskustan tapahtumapaikoista monipuolisin on Ratinan stadion, joka on myös sijainniltaan poikkeuksellisen keskeinen verrattuna Suomessa muihin vastaavan 42

43 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 4 koko luokan tapahtuma-alustoihin. Ratinan stadion soveltuu pieniin sisällä pidettäviin liikunta tapahtumiin ja toisessa ääripäässä suuriin ulkoilmakonsertteihin, joissa päästään aina katsojan kapasiteettiin. Ratinan stadionin houkuttelevuutta lisää Ratinanniemen tapahtumapuisto, jonka kaunis kaupunkimainen puistomaisema ja rakenne mahdollistavat monipuolisten tapahtumien rakentamisen. Kehittäminen: Ratinan stadionin tulevaisuuden visiona on Stadionin kattaminen ja katsomo kapasiteetin korottaminen :een. Ratinanniemen tapahtumapuistoon lisätään sähkö- ja tietoliikenneverkkoa palvelemaan tapahtuman toteutusta. Tämän lisäksi alueelle tulisi sijoittaa järjestettyjen tapahtumien ulkopuolisena aikana omaehtoiseen tekemiseen soveltuvia esimerkiksi katujalkapallo- tai vastaavia alustoja ns. X-games hengessä. Lisäksi tapahtumajärjestämistä voi helpottaa lisäämällä esimerkiksi muuttamalla aluevalaistuslaitteet siten, että ne voivat toimia myös tapahtuman ripustusjärjestelmänä. Keskustan tapahtuma-alueet ja niiden soveltuvuus eri tapahtumiin Liikunta Kulttuuri Urheilu Taide Esitykset Konsertit Festivaalit Messut Kongressit Tammelan stadion Kyllä Ei Kyllä Ei Kyllä Ei Ei Ei Ei Ratinan stadion Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Pyynikin pallokenttä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei Ei Ei Ei Koulukatu Kyllä Ei Ei Ei Kyllä Ei Ei Ei Ei Keskustori Ei Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei Ei Laukontori Ei Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei Ei Ei Ei Tammelan tori Ei Kyllä Ei Ei Kyllä Ei Ei Ei Ei Tullikamarin aukio Ei Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei Ei Hämeenpuisto Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei Laikunlava (vanha kirjastotalon puisto) Ei Kyllä Ei Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Sorsapuisto Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei Ei Ei Ratinanniemen tapahtumapuisto Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Särkänniemi Ei Ei Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Tampere talo Ei Ei Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Monitoimiareena Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä TAMMELAN STADION Tammelan stadion on pääasiassa kotimaiselle jalkapallolle suunnattu tapahtuma-alusta. Siellä voidaan pelata myös kansainvälisiä otteluita. Jalkapallon pelitapahtumien lisäksi Tammelan stadionia voivat käyttää mm. koulut ja junioriharrastustoiminta. Stadionin soveltuvuutta tapahtumiin tutkitaan kilpailun jälkeisen suunnittelun yhteydessä. Kehittäminen: Tammelan stadionin arkkitehtoninen ja toiminnallinen kehittäminen jatkuu vuonna 2014 järjestetyn suunnittelukilpailun pohjalta. PYYNIKIN JA KOULUKADUN KENTÄT Molemmat pääsääntöisesti palloilulajeille suunnatut kentät ovat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä Pyynikin kaupunginosan maamerkkejä. Tekojääratatekniikan saaminen Pyynikin pallokentälle lisää Koulukadun kentän toiminnallisuutta. Molemmat kentät soveltuvat liikunnallisille ei-huippu-urheilutapahtumille, joissa voidaan yhdistää kaupunkikulttuuri ja liikunta. Kehittäminen: Koulukadun kentille kesäaikaan voi lisätä katupalloilulajien harrastus mahdollisuutta. Pyynikin pallokentän saavutettavuutta, palveluita, sisäänkäyntejä, aitausta ja katoksia tulisi parantaa. Sisäänkäyntien asettelua ja aitausta voisi kehittää. KESKUSTORI JA VANHAN KIRJASTOTALON PUISTO Keskustori kaupungin sydämessä on vilkas tapahtumapaikka. Alueella on vuosittain useita eri kokoluokan tapahtumia alkaen pienistä tuote-esittelykojuista suuriin koko torin täyttäviin tapahtumiin, kuten esimerkiksi Joulutori. Torin tekniikka, kuten sähkö- ja tietoliikenne ja vesi- ja viemäröintipisteet, tulisi tarkastella ja päivittää vastaamaan tämän päivän tarpeita. Laikunlava jää kiusallisen sivuun aiheuttaen ympäristöön sosiaalista ongelmaa. Aluetta ympäröivät rakennukset, kuten vanha kirjastotalo ja Frenckellin kiinteistöt, ovat kaupungin omassa käytössä, ja pimenevät virastoajan ulkopuolella. Lavan ja puiston alueelta puuttuu pöhinä. Kehittäminen: Keskustorin alueen suunnittelun käynnistyessä tulisi kokonaisuus Keskustori Laikunlava Vanhan kirjastotalon puisto yhdistää toiminnallisesti paremmin toisiinsa. Esimerkiksi Molinin tontin sisältöetsintä voisi auttaa tätä tai Vanhan kirjastotalon muuttaminen elävämpään käyttöön. Keskustorin toiminnallisen ideoinnin suunnittelumenetelmiksi sopivat esimerkiksi Tullin alueella käytetyt osallistavat visio- ja yleissuunnitelmat ja/tai ideakilpailut. Keskustoria kehitetään myös osana järveltä järvelle johtavaa Tammerkosken kävelyvyöhykettä. 43

44 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 4 LAUKONTORI JA TAMMELANTORI Kauppatorit ovat merkittävä osa historiaa ja kaupunkikulttuuria. Niiden merkitys tapahtuma paikkana ja nykyajan käyttötarpeet tulee ottaa huomioon kehittämistoimissa. Laukontori muodostaa vilkkaan sisävesisataman vieressä monipuolisen tori- ja kokoontumispaikan. Laukontorin sijainti veden äärellä ja Ratinan ja keskustan palveluiden läheisyydessä muodostaa omaleimaisen ilmeen torille. Torin viihtyisyyttä rasittaa autoliikenteen läheisyys sekä useat pysäköintipaikat torin välittömässä läheisyydessä. Kaupallisesti ja kulttuurisesti merkittävin keskustan toreista on vilkas Tammelantori. Kehittäminen: Laukontoria kehitetään osana Ratinan suvannon kaupunkiympäristöä. Se tulisi rauhoittaa autoliikenteeltä, kuitenkin niin että torin saavutettavuus säilyy. Pyöräilyliikenne tulisi ohjata alueen ulkoreunan kautta, ei suoraan läpi. Tammelantoria kehitetään kauppatorina ja muuna tapahtumapaikkana asemakaavoituksen ja siihen liittyvän liikenne- ja ympäristösuunnittelun keinoin. HÄMEENPUISTO Hämeenpuisto poikkeuksellisen pitkänä esplanadina on jo itsessään nähtävyys. Esplanadin varrella on useita tapahtumapaikkoja teattereista kirjastoon. Puiston keskellä sijaitsee ns. tapahtuma-aukio, jossa pidetään vuosittain useita tapahtumia. Lisäksi puisto johtaa Särkänniemen huvipuistoalueelle ja Näsinkalliolle sekä toisesta päästä puistoa pitkin pääsee Ratinan stadionille tai Pyynikin ja Eteläpuiston ulkoilualueille. Kehittäminen: Hämeenpuiston kehittämisessä suurimmat kehityskohteet ovat puiston päissä tapahtuvissa muutoksissa. Särkänniemen saavutettavuus ja toisessa päässä Eteläpuiston kehittyminen ja Hämeenpuiston johtaminen alueelle. Nämä muutokset rakentuvat riippuen muista kehityshankkeista (esim. mahdollinen Kunkun parkin sisäänajo). Hämeenpuistoa koskevat kehitysajatukset liittyvät puiston katkaiseviin ajoratoihin, joita tulisi vähentää. TULLIKAMARIN AUKIO Tullikamarin aukio on vilkas aukio, jonka päädyssä sijaitsee kauppakeskus ja reunoilla ravintola, teatteri ja muita viihdepalveluita tarjoavia tiloja. Alueella on potentiaalia kehittyä vilkkaaksi tapahtuma-alueeksi. Ravintola Telakka sekä Tullikamarin klubi ja Pakkahuone ovat valtakunnallisesti tunnettuja tapahtuma-alustoja. Tullikamarin aukiolla tulisi olla sama identiteetti kuin näillä tapahtumapaikkaikoneillakin. Kehittäminen: Tullikamarin aukio tulisi uudistaa kokonaan siten, että viihtyisyys ja ilme mukailisivat tunnettujen tapahtumaalustojen identiteettiä. Pakkahuoneen sisäänkäynti tulisi lisätä Tullikamarinaukiolle. SORSAPUISTO JA TAMPERE-TALO Sorsapuiston kupeessa sijaitseva Tampere-talo on kansainvälisestikin mitattuna merkittävä kongressi- ja konferenssitalo. Sorsapuisto ja Tampere-talo pystyvät hyödyntämään toinen toisiaan tapahtumissa. Sorsapuiston tapahtumat ovat pääsääntöisesti perhetapahtumia. Tampere-talo on konserttien, messujen, kongressien, konferenssien ja monien muiden tapahtumien pitopaikka. Sorsapuiston käyttäjät ovat paikallisia, mutta Tampereen ulkopuolisten kävijöiden määrä on suuri. Kehittäminen: Tampere-talon palvelu konsepti täydentyy sen saadessa rakennustensa yhteyteen hotellin, joka on yhdistetty nykyiseen palvelukonseptiin. Sorsapuistoa kehittää Kalevan liikuntapuiston rakentaminen ja liittyminen osaksi kokonaisuutta. Aluetta ei tule täyttää pelkillä liikuntatai vastaavilla laitteilla. Liikuntapuistoa kehitettäessä tulee ottaa huomioon omaehtoisen liikunnan mahdollisuus. SÄRKÄNNIEMI Särkänniemen huvipuiston alue on kansallisesti tunnettu, suuri ja kehittyvä matkailukohde Tampereella. Kehittäminen: Särkänniemen parempi liittäminen osaksi Tampereen keskustaa on merkittävä uudistus. Särkänniemen alueen ympäristöllisestä ja toiminnallisesta kehittämisestä tehdään oma yleissuunnitelmansa, joka valmistuu vuonna Alueeseen kuuluu Mustalahden sataman alue, Onkiniemen tehtaan alue ja rantareittien kehittäminen. Aluekokonaisuutta kehitetään ensisijaisesti matkailun ja siihen liittyvien tapahtumien alueena. MONITOIMIAREENA Tampereen keskustaan sijoittuva monitoimiareena luo vetonaulan Asemakeskuksen alueelle rakentuvalle kannelle. Pelkästään Areenalle siirtyvä tamperelainen pääsarja tason jääkiekko tuo alueelle jo noin kävijää vuosittain. Vuotuinen kokonaiskävijämäärä on yli miljoonan. Monitoimiareenan muu sisältö tekee kannesta monipuolisen ja vilkkaan käyntikohteen. Tampere-talo, Areena ja Ratinan stadion muodostavat suurien tapahtuma-alueiden ketjun, jotka voivat hyödyntää toistensa erilaisuutta. Tämän seurauksena syntyy kansainvälisestikin merkittävä tapahtuma-alueiden kokonaisuus, joka tukee monipuolista ja laadukasta tapahtumatarjontaa. Kehittäminen: Areenan rakentaminen. Kävely-yhteyksien kehittäminen keskustan merkittävimpien ja isoja väkijoukkoja vetävien tapahtumapaikkojen välillä (Tampere-talo, monitoimiareena, Ratinan stadion, etäämmällä myös Särkänniemi). 44

45 KUVA: Torit, aukiot kadut ja muut julkiset kaupunk itilat ovat Tampereen matkailu- ja tapahtuma kaupungin infrastruktuuria. Vilkas kaupunki- ja katu elämä tukee kauppaa, palveluja ja yrittäjyyttä. Esimerkkinä visio Suomen Pankin aukiosta, joka on Hämeen kadun varrella ja Tammer kosken tuntumassa. Kuva Tampereen kaupunki kumppaneineen / Kutsukilpailu lasipaviljongista Suomen Pankin aukiolle, 1. sija kilpailuehdotus Magnolia / Havainne kuva Arkkitehtitoimisto ALA Oy,

46 TOIMENPIDEKOKONAISUUS ASUMINEN JA ELÄMÄNTAPA Tampereen keskusta on tulevaisuudessa hyvän asumisen ja modernien palvelujen paikka. Asumisen laatutekijöinä kehitetään joukkoliikenne- ja kävelykeskustaa, rantojen läheisyyttä, persoonallista kaupunkikuvaa, laadukkaita korttelimiljöitä sekä hyviä liikunta-, kulttuuri- ja virkistysmahdollisuuksia. Kaupunkirakenteen tiivistyessä asumiseen liittyviä palveluja uudistetaan. TÄRKEÄÄ Keskustassa asuu paljon ihmisiä Hyvät kodit, kotipihat ja kotikadut lapsille ja aikuisille Monipuolinen, riittävä ja laadukas asuntotarjonta Kaikki keskustan asunnot lähellä rantoja ja metsiä Asuntokaduilla ja korttelipihoilla tarpeeksi puita ja vihreää Asukaspysäköinti kunnossa mutta autottakin pärjää Asumisen ja asukkaiden palveluja siellä missä ihmisiäkin Uusi asuntorakentaminen Täydentävä asuntorakentaminen Koko keskustan alueella asuntorakentamisessa - asumisen profiilit ja preferenssit - maapolitiikan taloudelliset kannustimet - korttelirakenteiden kehittämistä - korttelipihojen kehittämistä - pieniä laajennuksia ja korotuksia - ullakkorakentamista - käyttötarkoituksen muutoksia - katujen, puistojen ja miljöiden kehittämistä asumisen tarpeisiin AMURIN KAUPUNGINOSA - asuinalueen tunnelma - ydinkeskustan palvelut lähellä - kor elirakenteiden merki ävä täydennys - taloyh öt ja asukkaat avainasemassa LÄNTINEN KESKUSTA - kaupunkimainen tunnelma - ydinkeskustan palvelut lähellä - isoja, yhteisiä kor elipihoja - laajennuksia ja ullakkorakentamista VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KAUPUNKI KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA TOIMENPIDEKOKONAISUUS 5/6 ASUMINEN JA ELÄMÄNTAPA POHJOISTEN RANTOJEN ASUINALUEET - järvi- ja/tai metsäkaupungin tunnelma - uusia ja täydentyviä asuinalueita - Ranta-Tampella rakennusvaiheessa - Kaupin kansi erityiskohde TAMMELAN KAUPINGINOSA - torikaupunginosan tunnelma - edelläkävijä täydennysrakentamisessa - taloyh öt ja asukkaat avainasemassa ETELÄISTEN RANTOJEN ASUINALUEET - järvimaisemien tunnelma - Pyhäjärven järvenrantakaupunkia - tehokkaat ja modernit asuinalueet KAUPIN SAIRAALAN ALUE - metsäkaupungin tunnelma - sairaala-alueesta asuinalueeksi - Kaupin kannen kau a kaupunkiin ASEMAKESKUS JA TULLI - bisnes- ja kampuskaupungin tunnelma - joustavan pendelöinnin mahdollisuus - moderni uusi kansi ja vanha Tulli KAMPUSASUMISEN ALUE - kampuskaupungin tunnelma - oppilaitosten lomaan asumista - Kalevan kansi erityiskohde KARTTA: Asumisen ja elämäntavan tärkeimmät kehittämiskohteet Tampereen keskustassa aikavälillä Kartta Tampereen kaupunki, Keskustahanke, KUVA SEURAAVALLA SIVULLA: Tampereen järvenrantakaupunki on tulevaisuudessa maailmassa ainutlaatuinen. Seuraavaksi rakennettava keskustan uusi asunto alue on Ranta-Tampella. Sen asunnoista ja rannoilta avautuu komeat järvimaisemat Näsijärvelle. Rantareittejä pitkin pääsee keskustaan, Särkänniemeen, ulkoilumetsiin, uimarannoille, venesatamiin ja jääliikuntareiteille. Liikennemelusta vapaan alueen rakentaminen alkaa heti Rantaväylän tunnelin valmistumisen jälkeen. Kuva YIT Rakennus Oy / Havainnekuva Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy,

47 47

48 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 5 Asuntorakentamisen tarpeet Tampereen keskustassa /2040 Alueen nimi Uusia asukkaita Alueen erityisominaisuuksia, lisätietoja Eteläpuiston alue 1 / Eteläpuisto järvenrantakaupunkia Eteläpuiston alue 2 / Nalkalanranta 700 järvenrantakaupunkia, täydennysrakentamista Onkiniemi 500 täydennysrakentamista, järvenrantakaupunkia Amuri täydennysrakentamista (arvio ) Ranta-Tampella järvenrantakaupunkia Ratina 500 tapahtumat lähellä Asemakeskus, Tulli+:n alue asema- ja veturikaupunkia, kampuskaupunkia, opiskelija-asumista, pendelöivää elämäntapaa (arvio ) Kalevankankaan pääte ja Kalevan 500 liittyy kampuskaupunkiin, kaupunkirakenteen eheyttäminen kansi Tammelan täydennysrakentaminen täydennysrakentamisen pilottialue Tampereella, mahdollinen koko volyymi noin asukasta, vuoteen 2030 mennessä toteutuva määrä vaikeasti arvioitavissa, koska kiinteistöt yksityisomistuksessa, taloyhtiöiden keskinäistä yhteistyötä edistetään korttelisuunnitelmin, hankkeita lähdössä liikkeelle Tammelan stadion 200 liittyy urheiluun, jalkapallo keskiössä, määrä tarkentuu suunnittelun edetessä (arvio ) Kaupin kansi liittyy viherympäristön eheyttämiseen yli Kekkosentien, vaara-alue voi rajoittaa rakentamista Kaupin sairaalan alue 700 käyttötarkoituksen muutos ja täydennysrakentaminen, metsän kainalossa ja lähellä kaupunkia Koukkuniemi / Rauhaniemi 800 käyttötarkoituksen muutoksia, uudistavaa täydennysrakentamista, hyvä sijainti kaupungin ja luonnon rajapinnassa Viinikanlahti järvenrantakaupunkia, turvallisuusrajoitteita järjestelyratapihalta, määrä siksi vaikeasti ennakoitavissa (arvio ) Muut täydennysrakentamishankkeet Ullakkorakentaminen Muuttuvat käyttötarkoitukset yksityisten hankkeiden määrä vaikeasti ennakoitavissa, maapolitiikan kannustimet edesauttavat toteutumista (arvio ) Vuoteen 2040 mennessä Vuosina uutta asukasta, joista vuosina asukasta Vuoteen 2030 mennessä Vuosina noin uutta asukasta ja asuntoa vuodessa ulko- ja sisätiloja. Vuoteen 2030 mennessä keskustan asukasmäärä kasvaa nykyisestä asukkaalla ja vuoteen 2040 mennessä kaikkiaan asukkaalla. Viidentoista vuoden aikana tämä tarkoittaa keskustan alueella noin 1000 uutta asukasta vuodessa. Tämä vastaa noin uuden asunnon rakentamista vuodessa. Keskustan kehittyvän asujaimiston ja uusien asuntojen sijaintia on tutkittu Tampereen kaupungin kaavoitusohjelmissa, kaupunki seudun rakennemallissa ja keskustan strategisen osayleiskaavatyön yhteydessä. ASUMISEN HINTA Kaupunki luovuttaa asuntorakentamista varten tontteja omistusasuntotuotannon lisäksi myös vapaa- ja kohtuuhintaiselle vuokra-asuntotuotannolle. Asumisoikeusasuntojen rinnalle on viime aikoina syntynyt uudenlaisia, pikkuhiljaa vuokran yhteydessä, rahoitusvastikkeen ja valtion takauksen kautta maksettavia asuntoja. Jatkossa Suomessa syntynee lisää uusia omistuksen ja rahoituksen malleja. Tampere on Suomen voimakkaimmin kehittyviä kaupunkeja ja myös kaupunkiseutu kasvaa. Tampereella ei ole näkyvissä asuntojen hinnan voimakasta laskua. Asuntojen hinnat eivät myöskään ole nousseet useaan vuoteen, vaikka samanaikaisesti on käynnissä runsaasti kalliita korjaustöitä. Tontinvuokrat nousevat. Putki- ja julkisivuremontit aiheuttavat erittäin merkittäviä kustannuksia. Asumis kustannusten kasvupaineet kohdistuvat erityisesti vanhusten ja yksinhuoltajien elämään. Keskustaan tarvitaan lisää pieniä edullisia omistus- ja vuokra-asuntoja, asumisoikeusasuntoja ja uudenlaisia mahdollisesti osuuskunta-asumisen tyyppisiä asumisratkaisuja. UUSIA ASUKKAITA JA ASUNTOJA Tampereen keskustassa uusia asuntoja ja asuinalueita rakennetaan erityisesti entisille teollisille rannoille ja joukkoliikennepalvelujen tuntumaan. Jo rakennetuilla alueilla täydennetään sekä rakennetaan ullakoille, kattokerroksiin, kortteleiden tyhjiksi jääneisiin nurkkiin ja nykyisille pysäköintialueille. Kaupunkiympäristön viihtyisyydestä ei tingitä, vaikka rakennetta tehostetaankin. Rakentamisen kanssa samanaikaisesti lisätään kortteleiden vihreyttä ja viihtyisyyttä, asuntokatujen turvallisuutta sekä yhteiskäyttöisiä ASUKASPYSÄKÖINTI Keskustan asukaspysäköintijärjestelmää kehitetään joustavana, uusia ja kiinteistörajat ylittäviä toimintamalleja käyttöön ottavana kokonaisuutena. Keskustaa kehitetään joukkoliikenteen, älyliikenteen ja hyvien palvelujen kaupunkina. Tämä vähentää oman auton omistuksen tarvetta asuinympäristössä. Asumisen pysäköintinormeja tarkistetaan osana pysäköintipolitiikkaa. Autoton asuminen ja elämäntapa mahdollistetaan. Tammelassa, Amurissa ja muilla merkittävillä täydennysrakentamisalueilla asukaspysäköinnin joustovaraksi rakennetaan keskitetyt pysäköintilaitokset. 48

49 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 5 KORTTELISUUNNITELMIA JA KANNUSTIMIA Kaupunkilaisten elämäntavat ja asumisen ihanteet muuttuvat. Arkkitehtuuri ja rakennus tekniikka kehittyvät. Asukkaat haluavat toteuttaa omia asumisen unelmiaan. Keskusta-asunto voi parhaimmillaan olla yhtä persoonallinen kuin itse rakennettu omakotitalo maalla. Asuntokorttelin yhteispiha voi olla puutarha parkkipaikan ja raja-aitojen sijaan. Tulevien vuosikymmenten ilmiöitä voivat olla kaupunkipien talot tai kaupunkimaisen puurakentamisen paluu Tampereen keskustaan. Tavoitellun väestönkasvun saavuttaminen edellyttää keskustan rakennusten korottamista, ullakko rakentamista sekä liian väljästi rakennettujen kohtien tiivistämistä. Pieniäkin hukkakäytössä olevia kohtia otetaan käyttöön. Kaupunki auttaa suunnittelussa ja yhteis työn koordinoinnissa (korttelisuunnitelmat), tarjoaa asuntoyhtiöille taloudellisia kannustimia (maapoliittisten linjausten mukaiset alennetut maankäyttömaksut) sekä jakaa tietoja ja neuvontaa ( esite Täydennys rakentaminen Tampereella). UUSIA ASUNTOTYYPPEJÄ JA TOTEUTUSTAPOJA Keskustaan rakennetaan ennakkoluulottomasti uudenlaisia asuintalotyyppejä. Samassa rakennuksessa voi olla kerrostaloasuntoja, kahden kerroksen rivitalotyyppisiä asuntoja, loft-tyyppisiä asuntoja ja muitakin kuin asumisen toimintoja. Kaupungin tulee varmistaa asuntotuotannon monipuolistaminen ja keskustan asumiskulttuurin rikastuttaminen. Kaupungille mahdollisia keinoja ovat mm. kaavamääräykset, tontinluovutusehdot, tontinluovutuskilpailut ja arkkitehtikilpailut. Kaupunki rohkaisee asunto-osakeyhtiöitä, vuokra-asuntoyhteisöjä ja rakennuttajia hakemaan ennakkoluulottomia toteutusmalleja. Esimerkiksi ryhmärakennuttaminen sopii pienehköihin kohteisiin. Kaupungin roolina on jakaa tietoa hyvistä uusista asuntorakentamisen malleista ja varmistaa sujuvat kaavoitus- ja lupaprosessit. Kokeilu- ja kehittämishankkeina keskeisiä ovat uudenlaiset asuinrakennustyyppien hybridiratkaisut sekä uudenlaisten asuntojen omistuksen ja hallinnan muotojen kokeileminen. KESKUSTA-ASUMISEN ERITYISPIIRTEITÄ Keskustassa asuminen on palvelua, joka hankitaan omassa hallinnassa olevasta asunnosta, asumisesta kavereiden kanssa, kuntosaleilta, kirjastoista, kahvioista. Katutilojen pikkuaukiot istuskelupaikkoineen ja lähiruuan kasvattaminen lähipuistossa, ryytimaalla tai korttelipihalla on osa asumista. Lasten leikki pihoilla ja puistoissa on osa asumista. Nuorison hengailu kaduilla on osa asumista. Korttelin yhteistilojen käyttö on asumista. Pyykki-, pyöränkorjaus-, askartelu- ja oleskelutilat tuovat yksin asuvalle mahdollisuuden yhteisöllisen elämiseen. Hyvin suunnitellussa kaupunki asumisessa elämä levittäytyy moninaisiin ulko- ja sisätiloihin oman asunnon ulkopuolella. Tampereen keskustassa tässä on paljon parantamisen varaa, minkä vuoksi käynnistetään korttelipihoja asukkaiden toimimisen paikaksi avaava kehittämishanke. KAUPUNKIELÄMÄN ESTRADI Jotta keskustassa viihdytään ja siellä halutaan asua, katu- ja toritilojen tulee olla viihtyisiä ja puistojen tulee mahdollistaa monenlaista toimintaa, perinteisen puistoissa istuskelun ja niiden kautta kulkemisen lisäksi. Keskustassa voi uida ja saunoa ympäri vuoden, pelata rantapalloa, ottaa aurinkoa, kasvattaa lähiruokaa, pomppia trampoliinilla. Kaupungin tehtävänä on auttaa suunnittelussa ja päätöksenteollaan mahdollistaa. Kaduista tulee ottaa mahdollisimman suuri osa jalankulkupainotteisiksi. Pyöräily tarvitsee sujuvat reitit ja hyvät pysäköintipaikat. Ajoneuvoliikenteen nopeuksia on tarpeen hidastaa asuntokaduilla. Nämä seikat edistävät lapsiperheiden asumista keskustassa. ASUMISEN ERITYISTILANTEITA Erityisryhmien asuntotuotannossa kaupungin markkinahintaa alempi, ARAhintaan luovuttama tontti alentaa asuntojen omakustannusvuokria. Keskustaan ja sen lähelle tarvitaan asuntoja sekä päiväkeskustoimintaa päihde- ja mielenterveys kuntoutujille, asunnottomuustaustaisille tai asunnottomuusuhan alaisille ja muille erityisasumista tai tuettua asumista tarvitseville. Kaupunki ottaa tämän huomioon omistuksessaan olevien tonttien ja tilojen käyttöä suunnitellessaan. Monet muutkin tahot voivat olla tilojen järjestäjinä. Kaupungin tehtävänä ovat palvelun järjestäminen tukemaan asumista sekä tuottamaan mm. päiväkeskustoiminnot. 49

50 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 5 IKÄIHMISENÄ KESKUSTASSA Ikäihmisille rakennetaan lisää asuntoja keskustaan, lähelle kaikkia arjen ja elämänvaiheen palveluita (lähiruokakauppa, erikoiskaupat, erityispalvelut, hoiva- ja kotiapu, ruokapalvelut, terveyspalvelut jne.) Asunnot, yhteistilat, pihat, kadut ja puistot rakennetaan esteettömiksi. Vanhoihin kerrostaloihin rakennetaan hissejä. Tästä kaikesta on hyötyä nuoremmillekin kaupunkilaisille. Keskustassa tarvitaan elinkaariasumista, missä asunnot ja asuin- ja kaupunkiympäristö ovat hyviä kaikenikäisille. Lapset näkevät kaikenikäisiä ympärillään, ja läheiset pystyvät helposti asumaan samoilla asuin alueilla. Kehittämistä tarvitaan, jotta ikäihmisten asuminen olisi osa normaalia kaupunkielämää ja jotta ikäihmisellä olisi valittavanaan monia erilaisia, itselleen taloudellisesti mahdollisia elämäntapoja. TULEVAISUUDEN PALVELUMALLI Tulevaisuuden palvelumallityö käynnistettiin Tampereella keväällä 2014, suunnitelma valmistuu vuoden 2015 aikana. Tällä työllä on vaikutusta keskustan palveluiden määrittelyssä. Palvelumallityön tarkastelujakso ulottuu vuoteen Tavoitteena on löytää uusia asiakaslähtöisiä palvelumuotoja, toimintatapoja ja toimintamalleja, joilla entistä paremmin vastataan asukkaiden tarpeisiin. Väestömäärän ja palvelutarpeiden kasvuun pystytään vastaamaan nykyistä tehokkaammalla ja tiiviimmällä palveluverkolla. Tämä edellyttää hyvinvointipalvelujen sisältöjen ja rakennetun palveluverkon samanaikaista, kokonaisvaltaista tarkastelua. Yhtenä tavoitteena palvelumallityössä on keskittää yksityisiä, järjestöjen, yhdistysten sekä julkisia palveluita yhteisiin palvelukeskittymiin ja näin helpottaa asukkaiden arjen sujuvuutta. SUOMEN HOUKUTTELEVIN OPISKELIJAKAUPUNKI Yliopistojen ja oppilaitosten takia nuoret aikuiset ovat asumisen oma erityisryhmänsä Tampereen keskustassa. Elämänvaihetta hyvin palveleva asuminen voi juurruttaa opiskelijat jäämään kaupunkiin myös valmistumisen jälkeen. Opiskelijat tietävät itse parhaiten, millaisia asumisvaihtoehtoja ja -paikkoja opiskelijat tarvitsevat ja toivovat. Tämän vuoksi opiskelijajärjestöt ovat mukana asumisratkaisujen suunnittelussa. Kaupunki varaa keskustan täydennysrakentamisalueilta tontteja myös opiskelija-asumiseen. Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten käsitys tulevaisuuden asumisesta voi olla toisenlainen kuin nykyinen rakennettu ympäristö. Tämän vuoksi asumisen ja kaupunkisuunnittelun hankkeissa keskusta-asumisen erityispiirteitä, preferenssejä ja profiileja kartoitetaan tulevaisuus hakuisesti, nuorten ihmisten näkemyksiä painottaen. MODERNIT JULKISET PALVELUT Tampereen keskustan julkiset palvelut muodostuvat sekä alueella asuvien peruspalveluista että laaja-alaisista keskitetyistä palveluista. Väestömäärän kasvaessa palvelutarve kasvaa. Palveluita lisätään joustavasti ja tarpeen vaatiessa. Palveluille turvataan hyvät jalan kulun ja pyöräilyn reitit. Keskeisessä roolissa keskustassa ovat myös keskitetyt palvelut, joihin tullaan joukkoliikenteellä eri puolilta kaupunkia. Lisäksi keskustassa on tarjolla monipuolisesti kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluita, joiden käyttö on seudullista ja valtakunnallista, tulevaisuudessa entistä enemmän myös kansainvälistä. 50

51 KUVA: Viiden tähden keskusta voi olla hyvää urbaania elinympäristöä kaikenikäisille. Asuin- ja liikekortteleiden pihat on mahdollista muuttaa asfaltti kentistä viihtyisiksi kaupunkipihoiksi. Tämä edellyttää yhteisiä rakennushankkeita naapuruston kesken. Esimerkki kuva Keskustorin länsi laidalla sijaitsevan ns. Kymppikorttelin korttelisuunnitelmasta. Kuva Tampereen kaupunki. Keskustan kortteli suunnitelmat, Kortteli 10 kaupungin osassa II. / Havainnekuva Eriksson Arkkitehdit Oy,

52 TOIMENPIDEKOKONAISUUS ELINKEINOT JA OSAAMINEN Tampereen keskusta on tulevaisuudessa monipuolinen, joustava ja määrällisesti merkittävä työpaikka- ja osaamiskeskittymänä Tampereen kaupunkiseudulla, Pirkanmaalla ja Etelä-Suomen kehittyvillä raideliikennevyöhykkeillä. Kaupunki ympäristöä kehitetään niin, että keskusta on toimiva ja monilta etäisyyksiltä sujuvasti saavutettava työympäristö. Keskustan kaupunkikuvan ja kaupunkikulttuurin kehittämisessä otetaan huomioon yrityselämän tarpeet ja elinkeinolliset mahdollisuudet. TÄRKEÄÄ Sijainnit ja saavutettavuus optimaaliseksi Monipuolisen yrittäjyyden mahdollistaminen Kaupunkikuva, kaupunkiympäristö ja kaupunkikulttuuri yritystoiminnan tukena Työnteon, oppimisen ja tutkimuksen tulevaisuustrendit tunnistettuna Yliopistoista ja oppilaitoksista kehittämishakuisuutta ja hyvää työvoimaa Kolmikantayhteistyö tamperelaiseksi tavaksi toimia yhdessä Kehi yvä ja kehite ävä kauppa- ja palvelualan työpaikkakeski ymä / -vyöhyke Kehi yvä ja kehite ävä matkailu- ja palvelualan työpaikkakeski ymä Kehi yvä ja kehite ävä toimisto- ja palvelualan työpaikkakeski ymä Kehi yvä ja kehite ävä opetus- ja tutkimusalan työpaikkakeski ymä Särkänniemen, Onkiniemen ja Mustalahden matkailualue Pyynikin palvelukeski ymä ja -vyöhyke VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KAUPUNKI KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA TOIMENPIDEKOKONAISUUS 6/6 Hämeenpuisto Amurin palveluvyöhyke ELINKEINOT JA OSAAMINEN Klingendahl ja Eteläpuisto PYHÄJÄRVI NÄSIJÄRVI Kuninkaankatu Nalkalan alue Ydinkeskustan palveluvyöhyke Hämeenkatu Ra nan alue Sorin alue Ratapiha Tuomiokirkonkatu Asemakeskus Tampere-talo Kansi ja areena Asemakeskuksen kansi Tammelan pohjoinen palvelukeskus Tammelantori ja Tammelan puistokatu Itsenäisyydenkatu Tammelan palveluvyöhyke Tullin alue Yliopiston kampuskaupunki ja sen verkostot - Kaupin kampus - Mediapolis (Tohloppi) - Teknopolis (Hervanta) KARTTA: Elinkeinojen ja osaamisen tärkeimmät kehittämiskohteet Tampereen keskustassa aikavälillä Kartta Tampereen kaupunki, Keskustahanke, KUVA SEURAAVALLA SIVULLA: Tampereen keskustan ja koko kaupunkiseudun merkittävin uusi työ paikka- ja osaamis keskittymä tulevaisuudessa on aseman seutu. Radan päälle rakennettavalle kannelle tulee mm. toimi tiloja, kauppa- ja palvelu keskus, monitoimi areena, matka keskus ja asuntoja. Alue on erittäin hyvin saavutettavissa kaikilla mahdollisilla liikenne välineillä. Alueen läpi kulkee luontaisesti suuri joukko ihmisiä. Välittömässä läheisyydessä on Tampereen yliopiston ja Tullin työpaikka-alueen muodostama kampuskaupunki. Kuva Tampereen kaupunki, asemakaava 8366 / Havainnekuva NCC, Studio Daniel Libeskind,

53 53

54 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 6 UUDET TYÖPAIKKAKESKITTYMÄT Tampereen keskustassa luodaan valmius noin uuden työpaikan synnylle vuoteen 2030 mennessä. Keskustan strategisen osayleiskaavan yhteydessä tehtyjen laskelmien mukaan asemakaavallinen valmius on vuoden 2014 lopulla olemassa noin 5000 uudelle työpaikalle. Loput noin uutta työpaikkaa mahdollistetaan asemakaavoituksen keinoin vuoteen 2030 mennessä. Uudet työpaikkakeskittymät Tampereen keskustassa Uusien työpaikkojen määrä Alue Erityistä mainittavaa Ratapihankatu Asemakaava 2015, hyvä saavutettavuus Asemakeskus Kilpailun jälkeinen yleissuunnittelu, erittäin hyvä saavutettavuus, isot investoinnit, erittäin suuret hyödyt, merkittäviä myönteisiä vaikutuksia seudulla ja maakunnassa. Iso moderni kauppa- ja palvelukeskus, toimitiloja. Kansi ja Areena Asemakaavavalmius on, kansi on iso investointi, rahoitusta kerätään, hyvä saavutettavuus Tulli 500 Tulli +:n yleissuunnitelma Yliopisto Tulli +:n yleissuunnitelma Tammela 500 Yleissuunnitelman 2012 jälkeinen korttelisuunnittelu ja yksittäiset hankkeet, länsi- ja eteläreuna hyvää aluetta työpaikka- ja liiketoiminnoille Kyttälä 500 Hyvää liiketoimintojen aluetta kauttaaltaan Ratina Toimistotalo ja kauppakeskus Finlayson ja Tammerkoski 500 Hyvää liiketoimintojen aluetta kauttaaltaan Nalkala 300 Hyvää liiketoimintojen aluetta kauttaaltaan Eteläpuisto 300 Toimisto- ja liikerakennus, päiväkoti, liiketiloja kivijaloissa Särkänniemi ja Onkiniemi 500 Voimakkaasti kehittyvät matkailutoiminnot Muut alueet yhteensä 500 Koko keskustan muut pienet alueet yhteensä Muut kuin rakennuksista tilaa vaativat työpaikat Keskustan asukasluvun kasvun aiheuttama luontainen palvelu- ja muu työpaikkatarve, toimitilapohjaisten työpaikkojen seurannaisvaikutus, nykyisten työpaikkatilojen tilankäytön tehostaminen, etätyöpaikat, asuin- ja muissa tiloissa tehtävä paikkariippumaton työ Kaikki yhteensä Asemakaavallinen ja/tai rakennuskannan tilallinen valmius vuoteen 2030 mennessä AVAINTOIMIALAT Tampereen keskustassa elinkeinoelämän kehittyviä avaintoimialoja ovat erityisesti suunnitteluun, kehittyneeseen teknologiaan, tutkimukseen, matkailuun, kauppaan, palveluihin sekä rahoitus- ja investointitoimintaan liittyvät toimialat. Vanhastaan Tampereen keskustassa on runsaasti julkishallinnon toimintoja sekä kaupunki-imagolle merkittäviä luovien alojen ja kulttuurin työpaikkoja. Keskustan asukasmäärän huomattava kasvu synnyttää luonnostaan erityisesti kaupan ja palvelualan uusia työpaikkoja ja yrittäjyyttä. Voimakkaasti kehittyvä kaupunkiympäristö ja aktiivinen rakennustoiminta tulevat synnyttämään keskustaan useita tuhansia suunnittelu- ja rakennusalan työ paikkoja useiden vuosikymmenien ajaksi. Kokonaisuudella on vireyttävä vaikutus koko kaupungin ja kaupunkiseudun talouselämälle. SIJAINTI JA SAAVUTETTAVUUS Tampereen keskustan maankäyttö- ja liikenne- ja toimintojen sijaintiratkaisuilla mahdollistetaan menestyvää yritystoimintaa. Monille Tampereen keskustan yrityksille toimi tilojen näkyvä sijainti ja hyvä saavutettavuus ovat merkittäviä menestystekijöitä. Sujuvia liikenneyhteyksiä tarvitsevat niin tavarat kuin ihmisetkin. Työntekijöiden, asiakkaiden, raaka-aineiden, tuotteiden ja jätteiden virrat ovat yritystoiminnan arkea, jolla on vaikutusta yritysten taloudelliseen menestykseen. Valtakunnallisella liikenneverkolla Tampereen keskusta on monelta suunnalta hyvin saavutettavissa. Kansainvälisessä saavutettavuudessa on paljon parantamisen varaa, minkä vuoksi yhteyksiä lentokentille parannetaan. Liikennepalveluja parannetaan rakentamalla keskustaan hyvin toimiva matkakeskus. Se palvelee myös bisnesmatkailua ja pendelöintiä. ASIAKASVIRRAT Asiakaslähtöinen yritystoiminta pärjää siellä, missä ihmiset eniten liikkuvat ja viihtyvät. Tämä otetaan huomioon keskustan kaupunkirakenteen ja kaupunkikuvan kehittämisessä. Uusia, erittäin merkittäviä ihmismääriä tulee tulevaisuudessa liikkumaan mm. Tampere-talon, Asema keskuksen, Areenan, Keskustorin, Hämeenkadun, Itsenäisyydenkadun, kävelykatujen, kauppatorien ja aivan erityisesti Särkänniemen tienoilla. Näiden kohteiden väliset kävelyreitit ovat erityisiä katuympäristön, kaupunkikuvan, kaupan ja palvelujen kehittämisvyöhykkeitä. Raitiotien pysäkkiympäristöt tulevat olemaan hyviä liikepaikkoja kaupallisille palveluille. 54

55 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 6 TYÖVOIMA Tampereen keskustassa käydään töissä laajalta alueelta. Alle tunnin työmatka Tampereen keskustaan on jo nyt mahdollinen useille sadoilletuhansille suomalaisille. Tulevaisuudessa Tampereen keskustassa yrityksillä on entistäkin paremmat mahdollisuudet osaavan työvoiman hankintaan. Keskustan merkittävien uusien työpaikkakeskittymien tuntumaan rakennetaan houkuttelevia asuinympäristöjä. Asukkaat tulevat arvostamaan lyhyttä työmatkaa. Joukkoliikenneyhteydet paranevat, ajo-yhteydet sujuvoituvat, pysäköintimahdollisuudet lisääntyvät, pyörällä ja jalan liikkumisen verkosto kehittyy. Kampuskaupunginosat verkottuvat keskenään ja yhdistävät osaamistaan. Tampereen yliopistojen ja muiden oppilaitosten opiskelijat ja niistä valmistuneet ammattilaiset ovat yrityksille osaavan ja kehityskelpoisen työvoiman mahdollisuus. Keskustan kaupunkirakenteessa ja erityisesti ns. kampuskaupungissa mahdollistetaan tutkimuksen, opetuksen ja työelämän sijainnillinen läheisyys. ASEMAKESKUS Uusista työpaikka-alueista merkittävin on ratavyöhykkeelle ja Asemakeskuksen tuntumaan luotava keskustan tärkein työpaikkakeskittymä. Sen osista jo asemakaavoitettuja ovat rautatie aseman pohjoispuolella, Tammelan kupeessa oleva Ratapihankadun yritysalue sekä Sorin tuntumassa oleva kansi ja Areena. Kannelle rakennettaviin tornitaloihin oletetaan syntyvän toimistotilaa, joka houkuttelee erityisesti korkeaa profiilia tavoittelevia liiketoimintoja, kuten liiketoimintakonsultointia, rahoitus- ja sijoitustoimintaa sekä suunnitteluyksiköitä. Tämä uusi alue on kiinnostava sellaisten kansainvälisten toimijoiden kannalta, joille keskeinen sijainti ja hyvä saavutettavuus ovat tärkeitä. Areena ja torni talojen alimmat kerrokset puolestaan muodostuvat kaupan työpaikkojen keskittymäksi. Työpaikkakeskittymänä Asemakeskus palvelee erityisesti hyvää sijaintia, tehokasta liikkumisverkkoa ja uudenaikaisia kaupunkimaisia tiloja tarvitsevia yrityksiä ja muita työpaikka toimintoja. Sijainti on paras mahdollinen suuria asiakasvirtoja tarvitseville toiminnoille. Tämän takia Asemakeskukseen rakennetaan moderni, mittakaavaltaan suuri kauppa- ja palvelukeskus. KESKUSTAN LIIKEKORTTELIT Ydinkeskustan monissa kortteleissa on runsaasti liike- ja toimistotiloja ja näihin liittyviä työpaikkoja. Kaupunki tukee keskustakortteleiden yritystoimintaa kehittämällä katuympäristöjä ja korttelirakenteita sekä vahvistamalla keskustan asukaspohjaa ja asiakkaita tuovaa tapahtumatarjontaa. SÄRKÄNNIEMI JA ETELÄPUISTO Näsijärven ranta-alue Särkänniemen edustalla tarjoaa mahdollisuuden kehittää palvelutarjontaa viihde-, elämys-, ravintola-, majoitus- ja muiden matkailupalveluiden aloilla. Tavoitteena on uudenlaisten toimijoiden ja konseptien avulla rakentaa Särkänniemen Musta lahden Onkiniemen-alueesta ympärivuotisen toiminnan vyöhyke, joka on merkittävä matkailu- ja palvelualan työllistäjä. Myös Eteläpuistoon on tulossa toimitilarakentamista. Tämä vahvistaa jo olemassa olevaa Klingendahlin ja Nalkalan alueen työpaikkakeskittymää. RAKENNUSALA Keskustan rakennushankkeilla on merkittävä vaikutus suunnittelu- ja rakennusalan työllisyyteen. Dynaamisesti kehittyvä kaupunkikeskusta tarjoaa merkittävän määrän työpaikkoja rakentamisketjun kaikkiin kohtiin. Tämä koskee sekä infra- että talonrakentamista. Merkittävien uudisrakennushankkeiden lisäksi merkittävää paikallisesti työllistävää vaikutusta on keskustan monilla täydennysrakentamis- ja korjausrakentamis hankkeilla. JULKISHALLINTO Uuden yritystoiminnan lisäksi tavoiteltu asukasluvun kasvu :lla synnyttää luontaisesti tarvetta uusille palvelu- ja hallintoalan työpaikoille. Näiden määrä on vaikeasti enna koitavissa. Esimerkiksi julkisten palvelutoimintojen tuotantotavat ovat muuttu massa sijainniltaan joustavimmiksi ja keskitetyimmiksi. Tämä ei poista toimitilojen tarvetta. Julkishallinnon toimintatavoissa kehitys on kohti osittain liikkuvia ja paikkariippu mattomia palveluja, mikä voi aiheuttaa muutoksia laajemman kaupunkirakenteen palveluverkossa. Liikkuvien palvelujen keskuksille keskusta on luontainen sijainti. Selviä uusia työpaikka-alueita julkiselle alalle on syntymässä ainakin Tammelan pohjoiseen palvelu keskukseen, Eteläpuiston päiväkotiin ja Rauhaniemen Kaupin päiväkotiin. Hatan pään terveysaseman siirto toisaalle on mahdollinen, keskusta yksi 55

56 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 6 sijaintimahdollisuus. Asema keskuksen rakentamisen myötä monilla valtion, aluehallinnon ja kaupungin työpaikkakeskittymille avautuu mahdollisuus sijaintinsa siirtoon liikennevirtojen, asioinnin ja työmatkojen kannalta keskeisemmälle paikalle. YRITTÄJÄT Keskustan kaupunkiympäristö on monesta osasta ja monesta toimijasta koostuva kokonaisuus. Yksityisillä kiinteistöillä ja niissä toimivilla yrityksillä on iso merkitys keskustan kehittymiselle. Kiinteistöjen omistajilla ja niissä toimivilla yrityksillä on omia suunnitelmiaan ja kehittämishankkeitaan. Parhaimmillaan niitä toteutetaan yhteistyössä kaupungin tai toisten toimijoiden kanssa. Hyvä yhteistyö on kaikkien etu. Tampereen keskusta on merkittävä ostospaikka. Sitä kehitetään vastaamaan muuttuviin kuluttajatarpeisiin, osto käyttäytymiseen ja lisääntyvään kilpailuun. Keskustan kaupalliseen konseptiin ja yhteistyöhön kuuluu ajatus siitä, että koko kaupunkikeskusta voisi olla ja toimia kuin iso kauppakeskus. Tähän hyvään käytettävyyteen ja asiakkaiden kokemuksiin ja elämyksiin liittyviä tekijöitä ovat saavutettavuus, pysäköinti, imago, toiminnallisuus, turvallisuus, monipuolinen liikekokoonpano, viihtyisyys, asiakaspalvelu, opastus, tapahtumat sekä markkinointi ja yhteistyö. KOLMIKANTA Yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi Tampereen kaupunki ja Tampere Tunnetuksi ry ovat aloittaneet ns. kolmikantayhteistyön. Sen osapuolia ovat keskustan kauppa ja palvelut, kiinteistöt ja Tampereen kaupunki. Kolmikantayhteistyössä on hyvä yhteistyön henki. Yhteen hiileen puhaltaminen jatkuu ja kolmikantaa vahvistetaan entisestään. 56

57 KUVA: Särkän niemi on tulevaisuudessakin elinkeino poliittisesti tärkeä keskustan osa. Alueelle laaditussa yleissuunnitelmassa täydentävä rakentaminen mahdollistaa uusia toimintoja ja matkailuun tukeutuvaa yritystoimintaa. Kävely- ja joukkoliikenneyhteydet keskustan suuntaan ja rantoja pitkin paranevat. Nykyisin vajaassa käytössä olevat Näsi järven rannat aktivoituvat. Kuva Tampereen kaupunki, Särkän niemen yleissuunnitelma, luonnos / Havainnekuva Arkkitehdit MY,

58 4. KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMAN STRATEGIAPERUSTA Tampereen kaupunkistrategia ja sitä toteuttavat suunnitelmat. Keskustan kaupunkiympäristön tulevaisuutta luotsaava kehittämisohjelma toteuttaa näitä kaikkia. VALTAKUNNANOSAKESKUKSEN YDIN JA KEHITTYVÄN NAUHAKAUPUNKIVYÖHYKKEEN PÄÄTE Tampereen keskusta on valtakunnallisesti merkittävä kaupunkikeskus. Sen elinvoimaisuudella ja kilpailukyvyllä on merkitystä koko Suomelle. Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) korostavat Helsingin ja Etelä-Suomen muiden kaupunkien välisiä raideliikenneyhteyksiä. Tätä tavoitetta edistetään mm. maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevalla ns. MAL-aiesopimuksella valtion ja kuntien kesken. Tampereen keskustassa merkittävin tähän liittyvä strateginen hanke on Asemakeskuksen kehittäminen. Tampereen ja sen keskustan strateginen merkitys aluerakenteessa on suuri myös HHT-vyöhykkeen (Helsinki Hämeenlinna Tampere) yhteistyössä ja Suomen kasvukäytävän kehittämishankkeessa. 4.1 SEUDULLISIA, MAAKUNNALLISIA JA VALTAKUNNALLISIA LÄHTÖKOHTIA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JA PIRKANMAAN PÄÄKAUPUNKI Monilla keskustan kehittämisohjelman ja siihen liittyvän strategisen osayleiskaavan tavoitteilla ja sisällöillä on yhteys Tampereen kaupunkiseudun seudullisiin, Pirkanmaan maakunnallisiin ja myös Suomen valtion kansallisen aluepolitiikan tavoitteisiin. Kahdeksan kunnan yhteinen Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 asettaa Tampereen keskustalle merkittäviä laskennallisia tavoitteita: asunnot ihmiselle ja uutta työpaikkaa. Pirkanmaan liiton maakuntasuunnitelmat, maakuntakaavat ja maakuntaohjelmat painottavat Tampereen asemaa koko maakunnan pääkaupunkina ja valtakunnanosakeskuksena. 4.2 TAMPEREEN KAUPUNKISTRATEGIA 2025 YHTEISEN TAMPEREEN NÄKÖALOJA KESKUSTAAN Keskustan kehittämisohjelma toteuttaa kaupunginvaltuuston elokuussa 2013 hyväksymää kaupunkistrategiaa Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki. Strategia perustuu yhdessä tekemiseen sekä näkemykselliseen ja rohkeaan toimintaan. Yhteinen Tampere viittaa siihen, että kaupunki on avoin kaikille: meidän yhteinen Tampereemme. Samalla se pitää sisällään vahvan viestin siitä, että kaupungin kehittäminen on yhteistyötä. Kaupungin ja myös sen keskustan elinvoimaa ja hyvinvointia rakennetaan yhdessä. Näköalojen kaupunki puolestaan viittaa kauniin, viihtyisän ja mahdollistavan kaupunki ympäristön ohella erityisesti siihen, että kaupungilla ja kaupunkilaisilla on katse tulevaisuuteen ja hyvään huomiseen. Tamperelaisilla on näköaloja turvalliseen arkeen sekä kannustavia mahdollisuuksia omaehtoiseen toimintaan ja yrittämiseen. Tampereella toimivilla yrityksillä on näköaloja innovatiivisuuteen, kasvuun ja kansainvälistymiseen. Olennaista on lisäksi se, että kaupunki nähdään kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoi- 58

59 maisena näköalojen kaupunkina. Sinne kannattaa investoida, perustaa yritys, sijoittaa toimintaa, muuttaa asumaan, suunnata opiskelemaan tai matkustaa muuten vaan. KESKUSTAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVIA STRATEGISIA PÄÄMÄÄRIÄ Tampereen kaupungin strategisena päämääränä on tiivis, vihreä ja vähähiilinen kaupunki rakenne, jota toteutetaan muun muassa suuntaamalla kaupungin kasvua nykyisen kaupunki rakenteen sisään, keskuksiin ja joukkoliikennekäytäville sekä painottamalla joukko liikenteen ja pyöräilyn sujuvuutta. Kaupunkiraitiotie on joukkoliikenteen kärkihanke. Vetovoimaisen ja toimivan keskustan merkitys kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumisessa on olennaisen suuri. Kaupunkistrategiaan on kirjattu erityisesti keskustaa koskeva painotus, jonka mukaan keskusta on elinvoimainen ja viihtyisä. Kävely, pyöräily ja joukko liikenne sekä maanalainen pysäköinti ovat sujuvia. Keskustan uudis- ja täydennys rakentamista toteutetaan laadukkaasti. Keskustan rooli on strategisesti merkittävä myös palvelu verkon näkökulmasta. 4.3 KAUPUNKIRAKENNE- JA YMPÄRISTÖSUUNNITELMA 2025 Kaupunkistrategian keskustan kehittämistä koskevia linjauksia tarkennetaan yhdyskuntalautakunnan ja kaupunginhallituksen vuonna 2013 hyväksymässä kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmassa 2025 Rosoisesti kaunista. Sen mukaan: Kaupunki kasvaa kestävällä tavalla Asuminen on houkuttelevaa ja kohtuuhintaista Kestävä liikkuminen on helppoa Keskusta on elävä ja vetovoimainen Elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia tuetaan. Suunnitelmassa on asetettu kolme erityisesti keskustaan kohdistuvaa tavoitetta ja näitä konkretisoivia toimenpiteitä. Nämä muodostavat pohjan keskustan kehittämisohjelman uudistamiselle. Tavoitteet ja toimenpiteet ovat: 21. Keskustan asemaa urbaanin asumisen paikkana ja työpaikkojen keskittymänä vahvistetaan: Keskustan uudis-, muutos- ja täydennysrakentamisalueiden suunnittelu, kaavoitus ja toteutus etenevät kehittämisohjelman mukaisesti keskustan kulttuurihistoriallista rakennusperintöä vaalien. a. Laaditaan keskustan strateginen osayleiskaava b. Keskustan ranta-alueet ja arvokkaat kulttuuriympäristöt kytketään tiiviisti osaksi keskustaa ja ne avataan kaikkien kuntalaisten käyttöön c. Keskustaan rakennetaan lisää asuntoja sekä palvelu- ja työpaikkatiloja d. Keskustaan on helppo päästä kaikilla liikennemuodoilla e. Käynnistetään kansi- ja keskusareenahankkeen toteutus f. Tullin, asemanseudun, yliopiston ja Tampere-talon alueet kytketään osaksi Tampereen laajenevaa ja elinvoimaista ydinkeskustaa g. Selvitetään mahdollisuudet muodostaa Tammerkoskesta maailmanperintökohde ja perustaa Tampereelle kansallinen kaupunkipuisto h. Laukontorin ja satama-alueiden palvelumahdollisuuksia kehitetään ja vahvistetaan Tamperetta vesiluontoa hyödyntävänä matkailukaupunkina i. Ranta-alueita ja vesiliikennettä kehitetään Tampereen vetovoimatekijöinä j. Keskustatoimintoja kehitetään Tammerkosken molemmilla puolilla k. Kehitetään Eteläpuisto Hämeenpuisto Näsilinna Särkänniemi-akselia l. Aloitetaan toimenpiteet Tammelantorin kytkemiseksi osaksi keskustaa parantamalla kävely- ja pyöräily-yhteyksiä keskustasta. 22. Keskustassa edistetään kestävää liikkumista a. Käynnistetään keskustan katukehän vaiheittainen kehittäminen b. Hämeenkadun itäpää muutetaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn ja oleskelun kaupunkitilaksi c. Maanalaista pysäköintiä ja huoltotiloja toteuttamalla vapautetaan katutilaa d. Pintapysäköinniltä vapautunutta tilaa muutetaan pyöräilyn, jalankulun, tapahtumien ja kaupalliseen käyttöön e. Pyöräpysäköintiä kehitetään f. Laaditaan asemakeskuksen kehittämissuunnitelma ja ohjelmoidaan sen toteuttaminen yhteistyössä valtion kanssa. 59

60 23. Ydinkeskustaan toteutetaan kävelyalueita ja liikekeskustaa kehitetään ja laajennetaan a. Toteutetaan kävelyn laatukäytäviä keskustassa b. Keskustan merkittävistä liikekortteleista on laadittu korttelisuunnitelmat ja käynnistettävät asemakaavamuutokset pohjautuvat niihin. Korttelisuunnitelmia käynnistetään pyrkimyksenä tukea koko ydinkeskustan elinvoimaisuutta tasapainoisesti c. Laaditaan keskustan tapahtumaverkon kehittämissuunnitelma ja tapahtumapaikkoja kehitetään ohjelman mukaisesti d. Kaupin ja Pyynikin laajojen virkistysalueiden yhteyksiä ja saavutettavuutta parannetaan laadukkailla viher- ja kevyen liikenteen yhteyksillä e. Varmistetaan kävelykatujen elävyys suosimalla katuja, joissa on valmiuksia ja ihmisvirtoja kävelykatumaiseen kaupalliseen toimintaan. 4.4 KESKUSTAN STRATEGINEN OSAYLEISKAAVA 2030 KEHITTÄMISOHJELMA JA OSAYLEISKAAVA KESKUSTAKEHITTÄMISEN TYÖKALUPARINA Kun keskustan kehittämisohjelman ensimmäistä versiota alettiin valmistella vuonna 2010, oli taustalla vuoden 1995 keskustan oikeusvaikutuksettoman yleiskaavan vanhentuneisuus. Sen aluevaraukset ja liikenneverkko eivät enää ohjanneet keskustan muutoksen suuntaa. Liikenneverkko päivitettiin vuoden 2006 keskusta liikenneosayleiskaavassa, mutta siitäkin olivat jo esim. pikaraitiotieratkaisut vanhentuneet. Yleiskaavat haluttiin uudistaa ja tehdä uudesta kaavasta entistä strategisempi. Keskustan kehittämisohjelmasta voitiin johtaa sille maankäytöllisiä ja toiminnallisia tavoitteita. Samaan aikaan tehtiin uutta keskustan liikenneverkkosuunnitelman ( Takli ) ja keskustan maanalaisen pysäköinnin ja huollon suunnitelmaa ( Typy ). Ne tarjosivat ajantasaiset tavoitteet liikenneverkon kehittämiselle. Keskustan osayleiskaavan ohjaustavoitteiden valinnalla ja tarkkuustasolla pyrittiin korostamaan sen strategista luonnetta. Osayleiskaavan ajantasaisuuden säilyttäminen nähtiin kaupunkistrategiseksi tavoitteeksi. Tarkoitus on, että yleiskaavan tavoitteet ja tarkistustarpeet nostetaan kaupunginvaltuuston punnittavaksi kerran valtuustokaudessa eli neljän vuoden välein. Tällöin arvioidaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen kaavamuutosprosessin tarpeellisuus. Useammin voidaan tarkistaa yleiskaavaa toteuttavia ohjelmia, joista Keskustan kehittämis ohjelma on yksi. Se sisältää osayleiskaavaa toteuttavia hankkeita ja niiden ajoi tuksen. Keskustan strateginen osayleiskaava ja kehittämisohjelma ovat siten toisiinsa kiinteästi liittyviä suunnitelma-asiakirjoja. Niillä on sama aluerajaus ja yhteiset tavoitteet. Kehittämisohjelmaa päivitetään noin kerran vuodessa. Silloin kaupunginhallituksella on tilaisuus arvioida osayleiskaavaa toteuttavia kehittämishankkeita, niiden käynnistämisjärjestystä sekä aikataulutusta. Tällä tavalla keskustan yleis kaava ja kehittämisohjelma toimivat hyvin yhdessä ja toteuttavat ajoittain muuttuvaa kaupunki strategiaa. PÄÄTÖKSENTEKO VUONNA Kaupunginhallitus hyväksyi keskustan kehittämisohjelman kokouksessaan ja osayleiskaavan kokouksessaan Osayleiskaava etenee 2016 vielä kaupunginvaltuustoon. 4.5 YMPÄRISTÖNÄKÖKULMA KESKUSTAN KEHITTÄMISESSÄ KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA 2020 Tampereen kaupungin ympäristöpolitiikka 2020 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Politiikka painottaa ympäristövaikutusten ennakointia ja ympäristövastuullisten toimintatapojen kehittämistä kaupunkikonsernissa. Ympäristövaikutusten hallinnassa on tärkeää tarkastella toimintaa ja hankkeita niiden koko elinkaaren ajalta suunnittelusta rakentamiseen, toiminnan ja ylläpidon vaikutuksia unohtamatta. Ympäristöpolitiikan ytimessä ovat kaupungin sitoumukset päästöjen vähentämiseksi sekä hankkeet materiaali- ja energiatehokkuuden parantamiseksi. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN HALLINTA KESKUSTAN KEHITTÄMISESSÄ Keskustan kehittämiskonsepti, sitä toteuttavat kuusi toimenpidekokonaisuutta ja näitä toteuttavat yksittäiset hankkeet ovat vaativa ja pitkäaikainen prosessi. Vuosikymmenten aikana sovitetaan yhteen tavoitteet ja vahvat eri intressit, kuten asuminen ja elinkeino- 60

61 elämän tarpeet. Kokonaisnäkemys, jota kestävä kaupunkikehitys parhaimmillaan on, syntyy yhteistyöllä ja eri näkökulmien yhteensovittamisella. Tulevina vuosikymmeninä Tampereen rakennettu ympäristö muuttuu merkittävästi. Uusi rakentaminen tulee sijaitsemaan enimmäkseen entisillä liikenne- tai teollisuusalueilla. Tampereen omaleimainen rakennettu kulttuuriperintö säilyy ja saa uusia merkityksiä. Fyysistä ympäristöä täydentää sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö, joka syntyy ja kehittyy ihmisten elämästä ja elämäntavasta. Tärkeää on, että ympäristövaikutusten tarkastelu on määritelty osaksi suunnittelu- ja toteutusprosesseja ja että kulloinkin soveltuva arviointivälineistö on valittuna ja käytössä. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN HALLINTA RAKENTAMISESSA JA TAPAHTUMISSA Tampereen kaupunkikeskustassa Näsijärven, Pyhäjärven ja Tammerkosken rannat sekä tasokkaat puistot ja laajat viheralueet, kuten Pyynikki ja Kauppi, ovat erinomainen lähtökohta toteuttaa kaupunkikeskustasta viihtyisää, kaunista ja vihreää urbaania ympäristöä, jossa luonto on voimakkaasti läsnä ja kaupunkiekologiset yhteydet toimivat. Keskustan kaikissa kehittämishankkeissa on jokin näkökulma ympäristövaikutusten hallintaan. Kaikkein suurin strateginen vaikuttavuus on maankäyttöä ja liikennettä yhteen sovittavilla sijaintiratkaisuilla ja näihin liittyvillä kehittämishankkeilla. Laajassa mittakaavassa ja pitkällä aikavälillä näistä merkittävin on Tampereen joukkoliikennekaupungin ja siihen liittyvän kaupunkirakenteen tehostamisen määrätietoinen toteuttaminen. Myös liikenteen ja liikkumisen sekä urbaanien kaupunkitilojen toteutuksessa luodaan kaupunkiympäristöä, joka edistää päästöjen hillintää ja luo mahdollisuuksia energiatehokkaaseen asumiseen ja kestävään elämäntapaan. Kunkin hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa arvioidaan keskeiset ympäristövaikutukset. Osa isoista hankkeista vaatii lainsäädännön mukaista yva-prosessia. Tällaisia ovat esimerkiksi pysäköintilaitokset tai jätevedenpuhdistamo. Osassa hankkeita voidaan käyttää koko ajan kehittyviä arviointi- ja laskentamenetelmiä energiatehokkuudessa, materiaalitalouden hallinnassa, viheralueiden riittävyydessä, hulevesien hallinnassa tai ekosysteemipalveluiden turvaamisessa. Tampereen keskusta on merkittävä ja laajasti tunnettu kaupunkikulttuurin ja tapahtumien paikka. Tärkeää on, että tapahtumien hallinnassa ja kaupunkitilan suuriakin ihmismassoja kokoavissa tapahtumissa ympäristövaikutukset, kuten jätevirtojen ohjailu ja kaupunkitilan siisteyden ja liikkumisen hallinta, toimivat yhteistyössä kaupungin, tapahtumien järjestäjien ja yleisön kesken. YHDEN MAAPALLON MALLI Eräs uusi kestävyyden arviointiväline on OnePlanetLiving-malli. Se maailmalla laajalti käyttöön otettu työkalu, jota on jo sovellettu suomalaistenkin kaupunkien suunnitteluprosesseissa. Se kuvaa kestävää kehitystä ja korostaa ympäristöasioihin liittyvää kokonais näkemystä. Malli sopii hyvin sovellettavaksi myös Tampereen keskustan kehittämishankkeissa. Kyseessä on kestävän elämäntavan konsepti, jonka tausta-ajatuksena on maapallon käytettävissä olevien resurssien niukkuus ja kestämätön kulutus. Tarkoitus on tietoisuudella ja yhteissuunnittelulla kannustaa ihmisiä ja yhteisöjä sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään elämäntapaan. Konseptin avulla on asetettavissa lähtökohtia ja tavoitteita alueen tai yhteisön ekologiselle, sosiaaliselle ja taloudelliselle kestävyydelle. Lähestymistapaan sisältyy elinkaariajattelun mukainen tarkastelu ja ekologisen jalanjäljen laskentatapa. Konseptia voidaan käyttää myös rakentamisen ja palvelujen suunnittelussa. Konsepti soveltuu erinomaisesti keskustan kehittämisen kokonaisvaltaiseen arviointiin ja osaksi suunnitelmien laadintaprosesseja. Kymmenen kestävän kehityksen periaatetta: Ei hiilidioksidipäästöjä Ei jätettä Vähäpäästöinen liikkuminen Kestävät materiaalit Kestävä lähiruoka Resurssiviisas vedenkäyttö Maankäyttö ja luonto Kulttuuri ja yhteisö Oikeudenmukaisuus ja paikallinen talous Terveys ja onnellisuus 61

TIIVISTELMÄ VIIDEN TÄHDEN TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015 2030 TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS 2.11.2015 TAMPEREEN KAUPUNKI, KESKUSTAHANKE

TIIVISTELMÄ VIIDEN TÄHDEN TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015 2030 TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS 2.11.2015 TAMPEREEN KAUPUNKI, KESKUSTAHANKE FI TIIVISTELMÄ VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015 2030 TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS 2.11.2015 TAMPEREEN KAUPUNKI, KESKUSTAHANKE TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMINEN JA SUUNNITTELU

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu

Lisätiedot

Viiden tähden keskusta TAMPEREEN ASEMAKESKUS

Viiden tähden keskusta TAMPEREEN ASEMAKESKUS Viiden tähden keskusta TAMPEREEN ASEMAKESKUS 24.5.2019 TAMPEREELLA TAPAHTUU TÄLLÄ HETKELLÄ ENEMMÄN KUIN IKINÄ ENNEN 2 26.8.2019 2009 26.8.2019 4 2019 2019 26.8.2019 5 TYÖMAA rautateiden päällä 2021 2022

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KAUPUNKI / KEHITYSOHJELMAT, VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA

VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KAUPUNKI / KEHITYSOHJELMAT, VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA 2018 200 TAMPEREEN KAUPUNKI / KEHITYSOHJELMAT, VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA 5 6 11 1 2 Kuva: Tampereen kaupunkimaisema vuonna 200. Rannat kunnostettu asumisen ja virkistyksen käyttöön.

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda toimiva matkakeskus ja korkeatasoista kaupunkiarkkitehtuuria asemaympäristön historiallisia piirteitä vaalien.

Tavoitteena on luoda toimiva matkakeskus ja korkeatasoista kaupunkiarkkitehtuuria asemaympäristön historiallisia piirteitä vaalien. Rautatieliikenne on kestävä, nopea ja turvallinen kulkumuoto, joka mahdollistaa laajenevat työssäkäyntialueet. Rautateillä kulkee tulevaisuudessa entistä enemmän liikennettä, mikä toimii myös asemaseutujen

Lisätiedot

0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin

0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin Piirustukset 0.1 Nykytilanne ja ongelma-analyysi 0.2 Maisema-analyysi 0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin Y1.

Lisätiedot

VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA 2030 NON STOP. KAUPUNKISUUNNITTELUKAHVILA JA TIETOISKUJA

VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA 2030 NON STOP. KAUPUNKISUUNNITTELUKAHVILA JA TIETOISKUJA VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA 2030 NON STOP. KAUPUNKISUUNNITTELUKAHVILA JA TIETOISKUJA Galleria Nottbeck 31.8.2015 Aikamatka 2030 näyttely ja Tampereen Arkkitehtuuriviikko 2015 Tampereen kaupunki / Keskustahanke

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunginvaltuuston iltakoulu 15.2.2016 Taru Hurme, suunnittelujohtaja / Mikko Nurminen, kiinteistöjohtaja 1 Kaupunkisuunnittelu: seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN LIIKENNEMÄÄRÄT KESÄLLÄ 2010

KEVYEN LIIKENTEEN LIIKENNEMÄÄRÄT KESÄLLÄ 2010 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YLEISTÄ Tampereen keskusta-alueen kevyen liikenteen laskentoja on suoritettu kesäisin käsilaskentana kesä- ja heinäkuussa noin viiden viikon aikana. Laskentapisteitä

Lisätiedot

NYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset

NYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset NYKYINEN SUUNTA Joukkoliikenteen uudet mobiilipalvelut helpottavat matkustamista Luonto ja virkistysreitit ovat suosittuja liikkumispaikkoja Auto on kätevin tapa liikkua. Kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteelläkin

Lisätiedot

Joukkoliikenneratkaisun toteutuksen ensimmäinen vaihe

Joukkoliikenneratkaisun toteutuksen ensimmäinen vaihe Joukkoliikenneratkaisun toteutuksen ensimmäinen vaihe Kaupunginjohtaja Minna Arve 11.2.2019 Kuva Sigge Arkkitehdit Oy Raitiotiehanke ei ole vain joukkoliikennehanke, vaan merkittävä kasvua tukeva strateginen

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne Tampereen kestävän liikkumisen ideointikeskustelu 20.11.2014 Tampereen kestävä kaupunkiliikenne 20.11.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä

Lisätiedot

Tampereen keskusta muutoksessa KEHTO-foorumi Tampere

Tampereen keskusta muutoksessa KEHTO-foorumi Tampere Tampereen keskusta muutoksessa KEHTO-foorumi 28.-29.3.2019 Tampere Ari Vandell, Suunnittelupäällikkö Tampereen keskusta muutoksessa liikennemäärien kehittyminen ja kulkumuotokohtaiset tavoitteet, SUMP

Lisätiedot

Kaupunkikeskustojen pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Case: Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen. Liikenne ja maankäyttö 7.-8.10.

Kaupunkikeskustojen pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Case: Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen. Liikenne ja maankäyttö 7.-8.10. Kaupunkikeskustojen pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Case: Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Liikenne ja maankäyttö 7.-8.10.2015 Hankkeen ydintavoitteet Parantaa kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita

Lisätiedot

TAMPERE KEHITTYY. Pormestari Lauri Lyly

TAMPERE KEHITTYY. Pormestari Lauri Lyly TAMPERE KEHITTYY Pormestari Lauri Lyly 20.9.2017 1 20.9.2017 20.9.2017 2 Viiden Tähden Keskusta RAKENTAMINEN JA ARKKITEHTUURI 7 20.9.2017 Viiden Tähden Keskusta URBAANIT ULKOTILAT JA KAUPUNKIVIHREÄ

Lisätiedot

VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015-2030 TAMPEREEN KAUPUNKI. TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS, LUONNOS 9.2.

VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015-2030 TAMPEREEN KAUPUNKI. TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS, LUONNOS 9.2. VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015-2030 TAMPEREEN KAUPUNKI. TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS, LUONNOS 9.2.2015 Viiden tähden keskusta Tampereen keskustan kehi ämisohjelma 2015

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen eteneminen

Raitiotiehankkeen eteneminen 23.2.2016 Raitiotiehankkeen eteneminen Raitiotien suunnittelu alkaa 16.6. Kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien suunnittelun jatkamisesta 15.6. Valtuusto päätti

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

STRATEGINEN KESKUSTAHANKE

STRATEGINEN KESKUSTAHANKE STRATEGINEN KESKUSTAHANKE KESKUSTAN STRATEGINEN OSAYLEISKAAVA YLEISÖTILAISUUS 6.2.2013 6.2.2013 Tero Tenhunen STRATEGINEN KESKUSTA HANKE Strateginen Keskustahanke käynnistyi vuoden 2011 alusta. Hanke toteuttaa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA

VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA 2017-2030 VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA Kaupunginhallitus 18.4.2017 TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2017 2030 TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS X.X.2017 TAMPEREEN KAUPUNKI, KEHITYSOHJELMAT / VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Ratikka tulee Tampereelle

Ratikka tulee Tampereelle Ratikka tulee Tampereelle Muutoksen hallintaa Tampereella Kehto-foorumi 26.4.2018 Ari Vandell, Suunnittelupäällikkö KAUPUNGIN TAVOITTEET RAITIOTIELLE 18.10.2016 SUUNNITTELU JA TOTEUTUS KAHDESSA OSASSA

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Tampereen raitiotieliikenneratkaisut. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013

Tampereen raitiotieliikenneratkaisut. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 Tampereen raitiotieliikenneratkaisut Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 1 Projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen 11.6.2013 Suunnittelun lähtökohtana alustava yleissuunnitelma

Lisätiedot

TAMMELAN KAUPUNKISUUNNITTELUKAHVILA

TAMMELAN KAUPUNKISUUNNITTELUKAHVILA TAMMELAN KAUPUNKISUUNNITTELUKAHVILA Galleria Nottbeck 22.10.2015 Tampereen kaupunki / Keskustahanke Yhteistyössä: Tampereen Tammelalaiset ry Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen yliopisto Tampereen

Lisätiedot

Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN.

Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN. Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN. Kauppakeskus Melba LISÄTIETOJA 02071 56199 Tuomas Sundell Kiinteistökehityspäällikkö tuomas.sundell@lemminkainen.com elävöittää Lohjan kaupunkikuvaa

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Ratikka kasvun hallintaan

Ratikka kasvun hallintaan Ratikka kasvun hallintaan Elinkeinoelämän ratikkatilaisuus 23.2.2016 Kari Kankaala Tampereen kaupunkiseudulla v. 2040 lähes puoli miljoonaa asukasta - 115000 uutta asukasta ja uutta 90000 asuntoa (Tre

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5178 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kankaanpään keskustan kulttuurikortteli ei ole toteutunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Korttelin alueella

Lisätiedot

Citylogistiikka. Stella Aaltonen hankepäällikkö CIVITAS ECCENTRIC Turun kaupunki

Citylogistiikka. Stella Aaltonen hankepäällikkö CIVITAS ECCENTRIC Turun kaupunki Citylogistiikka Stella Aaltonen hankepäällikkö CIVITAS ECCENTRIC Turun kaupunki Turun seudun liikennejärjestelmätyö Suunnittelua ohjaavat linjaukset Suunnittelua ohjaava linjaus: Tie ja katuverkon Priorisoidaan

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Suomi

Sisällysluettelo. Suomi Tampereen keskustan kärkihankkeet 2016 Sisällysluettelo SISÄLLYS Viiden tähden keskusta...4 Tapahtumien Tampere...10 Kansi ja Areena Tampereen kruunuksi...12 Tampereen Asemakeskus...14 Liike-elämän ja

Lisätiedot

SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015

SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015 SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015 YLEISSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA LIIKENTEELLISET TAVOITTEET Rantatunnelin valmistuminen vähentää merkittävästi kaupungin länsi-itä suuntaista liikennettä.

Lisätiedot

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012 Ryhmätyöt Ryhmä 1 Kulkusiltoja Ylöjärven puolelle Nykyinen kadunvarsipysäköinti on liian ahdas Runkokadun mutkassa Pysäköintilaitos parantaa

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5.

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5. 4.5.2016 1 (5) Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto Johdanto Tampereen kaupunki kehittää uutta Hiedanrannan asuin- ja työpaikka-aluetta kaupungin länsiosaan nykyisen Lielahden kaupan alueen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin Infrarakentaminen

Tampereen kaupungin Infrarakentaminen Tampereen kaupungin Infrarakentaminen 1.11.2018 Rakennuttamisjohtaja Milko Tietäväinen Kaupunkiympäristön palvelualue Lähtökohtia Tampereen kaupungin asukasluku n. 240 000 asukasta. Kasvu 3000-4000 asukasta/v

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

KAUPUNKISEUDUN TONTTIPÄIVÄ

KAUPUNKISEUDUN TONTTIPÄIVÄ KAUPUNKISEUDUN TONTTIPÄIVÄ T E E M U VA L KO L E H TO 5.4.2019 1 ELINVOIMAINEN JA EKOLOGINEN NOKIA Nokia on 33 500 asukkaan kaupunki järvien kainalossa Pirkanmaalla. Keskeinen sijaintimme vetovoimaisella

Lisätiedot

KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN suurten investointien esittelykortit

KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN suurten investointien esittelykortit suurten investointien esittelykortit INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 1 KAAVAHANKKEET INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 2 HÄRMÄLÄNRANTA Pyhäjärven rannalla sijaitseva teollisuustontti

Lisätiedot

VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA

VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA 2018-2030 TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2018 2030 TAMPEREEN KAUPUNKI, KEHITYSOHJELMAT / VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA KANSIKUVA: Tampereen kaupunkimaisema vuonna 2030. Rannat kunnostettu

Lisätiedot

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI 19.5.2016 KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI Monipuolinen kokonaisuus Lähtökohtana koko hankealueella moderni hybridirakentaminen, jossa asumisen osuus noin 1/3 Liikenteen

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Asemakeskus - Kansi - Monitoimiareena

Asemakeskus - Kansi - Monitoimiareena Asemakeskus - Kansi - Monitoimiareena Uusi moderni ja monipuolinen kaupunginosa Tampereen ydinkeskustaan Hanke koostuu asemakeskuksesta, maailmanluokan tapahtumia, kulttuuria ja huippu-urheilua palvelevasta

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun seminaari Matti Karhula

Kaupunkisuunnittelun seminaari Matti Karhula Kaupunkisuunnittelun seminaari 8.9.2010 Matti Karhula KOHTI ELÄVÄÄ KAUPUNKIKESKUSTAA Viihtyisä Oulun keskusta sykkii elämää läpi vuoden ja vuorokauden. Se pitää arvossa pohjoista kulttuuria, hyvinvointia,

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Amurin yleissuunnittelun tilannekatsaus Sakari Leinonen

Amurin yleissuunnittelun tilannekatsaus Sakari Leinonen Amurin yleissuunnittelun tilannekatsaus 1 11.1.2018 Sakari Leinonen 2 11.1.2018 Sakari Leinonen AMURIN YLEISSUUNNITELMA KESKUSTAN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHTIA Amurin ja Pyynikintorin alue on perinteikästä

Lisätiedot

Viiden Tähden Keskusta Kehitysohjelma

Viiden Tähden Keskusta Kehitysohjelma Viiden Tähden Keskusta Kehitysohjelma 2017-2030 KH Suko 18.4.2017 1 Linjausesitykset KH sukon kehittämislinjaukset ja painotukset Viiden tähden keskustan kehittämisohjelmalle 1. Asemanseudun kokonaisuutta

Lisätiedot

SEELAKE ON HYVÄ ALKU SUUNNITTELULLE

SEELAKE ON HYVÄ ALKU SUUNNITTELULLE Urbaani Tampere ry - lisää kaupunkia Tampereelle 27.3.2015 KANNANOTTO ETELÄPUISTON SEELAKE-SUUNNITELMAAN SEELAKE ON HYVÄ ALKU SUUNNITTELULLE Eteläpuisto on yksi tulevien vuosien keskeisimmistä täydennysrakentamishankkeista

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Vaasan kaupunkiseudun tilanne

Vaasan kaupunkiseudun tilanne Vaasan kaupunkiseudun tilanne Esityksen sisältö 1. Mikä on Vaasan kaupunkiseutu? 2. Yhdyskuntasuunnittelun tilanne seudulla 3. Kasvusopimus ja MAL-teemat Suomen suurimmat kaupunkiseudut vuonna 2011 Väestönkasvu

Lisätiedot

Kaavoitusohjelma Asemakaavapäällikkö Elina Karppinen

Kaavoitusohjelma Asemakaavapäällikkö Elina Karppinen Kaavoitusohjelma 2019-2023 1 1.11.2018 Kaavoitusohjelma 2019-2023 Asemakaavoitusohjelma 2019-2023 sisältää asuntokerrosalaa yhteensä 1 427 000 krsm 2 ja muuta kerrosalaa noin 626 000 krsm 2. Kasvun vyöhykkeelle

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Kunkun parkki yleisötilaisuus 3.10.2013 Tampere Kaavan laadinnan näkökulma

Kunkun parkki yleisötilaisuus 3.10.2013 Tampere Kaavan laadinnan näkökulma Kunkun parkki yleisötilaisuus 3.10.2013 Tampere Kaavan laadinnan näkökulma Tampereen keskustan kehittämisohjelma Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelman (Takli) Ydinkeskustan pysäköinnin ja huollon

Lisätiedot

Pohjois-Haagan osayleiskaava-alueen saavutettavuus henkiautolla, joukkoliikenteellä ja kävellen

Pohjois-Haagan osayleiskaava-alueen saavutettavuus henkiautolla, joukkoliikenteellä ja kävellen SAAVUTETTAVUUSTARKASTELU - Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaava Ksv /yleiskaavatoimisto 2.5.2013 Saavutettavuus näkyy vahvasti kaupunkilaisten arkielämässä. Asukkaiden tulee saavuttaa tarvitsemansa toiminnot

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

RAKENNEMALLIN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN

RAKENNEMALLIN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN Järvi-Pohjanmaan alueiden käytön suunnitelma 30.12.2011 RAKENNEMALLIN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Laukaan kunnan Rakennemalli

Laukaan kunnan Rakennemalli Laukaan kunnan Rakennemalli Rakennemalliehdotus 30.4.2015 Rakennemalli Rakennemallin pohjaksi on laadittiin 3 erilaista vaihtoehtoa, joista ohjausryhmä valitsi lausuntokierroksen jälkeen VE 2 Herneenpalko

Lisätiedot

Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina

Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina Kaupunkiseudun tonttipäivä 10.3.2016 Mikko Nurminen 10.3.2016 Maakunnalliset ja seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Kaupunkirakenteen kehittäminen keskustan alueella

Kaupunkirakenteen kehittäminen keskustan alueella Kaupunkirakenteen kehittäminen keskustan alueella Opiskelijafoorumi 24.3.2015 Jyväskylän keskustan kehittämishanke Projektipäällikkö Pirkko Flinkman Keskustan kehittämisen vaiheet 1. Vaihe Ohikulkutie,

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ RYHMÄTÖISTÄ

TIIVISTELMÄ RYHMÄTÖISTÄ SALON KAUPUNKI KESKUSTASEMINAARI 2.12.2010 Salon lukio RYHMÄT 1. Keskusta nuorison ja lasten toimintaympäristönä 2. Terveellisyys, turvallisuus ja esteettömyys sekä keskusta seniorin toimintaympäristönä

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

2.9.2015 ESPOON KIVENLAHDEN METROKESKUKSEN KEHITTÄMINEN

2.9.2015 ESPOON KIVENLAHDEN METROKESKUKSEN KEHITTÄMINEN 2.9.2015 ESPOON KIVENLAHDEN METROKESKUKSEN KEHITTÄMINEN SUUNNITTELUVARAUKSEN HAKUMENETTELY KIVENLAHDEN METROKESKUS SUUNNITTELUVARAUKSEN HAKUMENETTELY SISÄLTÖ 1. Taustaa 2. Suunnittelutehtävä 3. Kaupungin

Lisätiedot

Sisältö. 1. Keskustahanke 3. 2. Keskustan kehittämisestä 4. 3. Keskustan kehittämisohjelma 7. 4. Kehittämisyhteistyöstä 23

Sisältö. 1. Keskustahanke 3. 2. Keskustan kehittämisestä 4. 3. Keskustan kehittämisohjelma 7. 4. Kehittämisyhteistyöstä 23 Sisältö Esipuhe 1. Keskustahanke 3 2. Keskustan kehittämisestä 4 2.1 Tausta 4 2.2 Strategiat, ohjelmat ja näkemykset 5 3. Keskustan kehittämisohjelma 7 3.1 Keskustavisio 8 3.2 Keskustan kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Keskustan strateginen osayleiskaava ja Hämeenkatu KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

Keskustan strateginen osayleiskaava ja Hämeenkatu KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Tampereen kaupunkikeskustan aamukahvit 18.11. 2013 klo 8-10 Finlayson, Galleria Nottbeck, Satakunnank. 18, Tampere Keskustan strateginen osayleiskaava ja Hämeenkatu MUISTIO Tampere Tunnetuksi ry:n ja Tampereen

Lisätiedot

Leppävaara Lähtökohdat ja tavoitteet

Leppävaara Lähtökohdat ja tavoitteet Leppävaara Lähtökohdat ja tavoitteet Asukastilaisuus 19.12.2017 Tilaisuuden kulku Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja, Jouni J. Särkijärvi Leppävaaran keskustan suunnittelussa huomioitavia seikkoja

Lisätiedot

Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN.

Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN. Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN. Kauppakeskus Melba SOITA VAIKKA HETI! 02071 58218 Jesper Lindgren Kiinteistökehitysjohtaja jesper.lindgren@lemminkainen.com elävöittää Lohjan

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: 24946. Tampere 27.10.2011

TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: 24946. Tampere 27.10.2011 TAMPEREEN KAUPUNKI Lahdesjärven yleissuunnitelma Liikenneselvitys Työ: 24946 Tampere 27.10.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Panu Söderström 13.6.2014 Monikeskuksisen kaupunkirakenteen voimistuessa erilaisten keskusalueiden

Lisätiedot

Ratapihakorttelit Suunnitteluperiaatteet. KSV Pasila-projekti

Ratapihakorttelit Suunnitteluperiaatteet. KSV Pasila-projekti Keski-Pasila Ratapihakorttelit Suunnitteluperiaatteet Lähtökohdat Noudatetaan Keski-Pasilan osayleiskaavaa listatekstissä selostetuin muutoksin Alueen kerrosalatavoite on noin 155 000 k-m2 Alue rakennetaan

Lisätiedot

Tehdashistorian elementtejä

Tehdashistorian elementtejä Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.

Lisätiedot

SUUNNITTELUPERIAATTEET

SUUNNITTELUPERIAATTEET Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle

Lisätiedot

Millaisessa kaupungissa haluaisit asua tulevaisuudessa Esitelmän pitäjän nimi

Millaisessa kaupungissa haluaisit asua tulevaisuudessa Esitelmän pitäjän nimi Millaisessa kaupungissa haluaisit asua tulevaisuudessa 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tulevaisuus on kaupunkien Siksi ei ole yhtään samantekevää, millaisia kaupungit ovat Hallitaanko väestönkasvuun liittyvät

Lisätiedot

Liite 1 Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat KOHDELUETTELO

Liite 1 Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat KOHDELUETTELO Liite 1 Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat KOHDELUETTELO Nro Kohteen nimi Maisematilatyyppi Suositus Kehitetään kulttuurihistoriallisten arvojen ehdoilla. Avoimen maisematilan ketjumaisen kansallismaisema,

Lisätiedot

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Jalankulun ja pyöräilyn liikennemäärät 2012 2 Laskentaraportti 20.2.2013

Sisällysluettelo. Jalankulun ja pyöräilyn liikennemäärät 2012 2 Laskentaraportti 20.2.2013 JALANKULUN JA PYÖRÄILYN LIIKENNEMÄÄRÄT 2012 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemäärät 2012 2 Laskentaraportti 20.2.2013 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Yleistä... 3 Jalankulkijoiden ja pyöräilyn liikennemäärät

Lisätiedot

Vantaan keskustojen kehittäminen

Vantaan keskustojen kehittäminen Vantaan keskustojen kehittäminen Asukastilaisuus Myyrmäen yritystilaisuus 2.11.2016 Kilterin 17.11.2016 koulu Anne Olkkola Lea Varpanen, kehittämispäällikkö Kansainvälinen Vantaa, maailma lähellä 6.8.2015

Lisätiedot

20 Tampereen Asemakeskushankkeen tilannekatsaus ja kaupungin tavoitteet jatkosuunnittelulle. Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T

20 Tampereen Asemakeskushankkeen tilannekatsaus ja kaupungin tavoitteet jatkosuunnittelulle. Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T Tampere Ote pöytäkirjasta 2/2018 1 (5) 20 Tampereen Asemakeskushankkeen tilannekatsaus ja kaupungin tavoitteet jatkosuunnittelulle TRE:306/00.01.02/2018 Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T Valmistelijan

Lisätiedot