Euroopan korkeakouluopiskelijoiden sosiaaliset ja taloudelliset olot

Transkriptio

1 Opetusministeriö Undervisningsministeriet opetusministeriön Politiikka-analyysejä 2009:1 Euroopan korkeakouluopiskelijoiden sosiaaliset ja taloudelliset olot Kolmas eurooppalaisten korkeakouluopiskelijoiden sosiaalisia ja taloudellisia oloja koskeva vertaileva Eurostudent III -tutkimus valmistui syksyllä Tutkimusraportti käsittelee korkeakouluopiskelijoiden sosiaalista taustaa, korkeakouluihin pääsyä ja opintojen rakentumista, asumista, toimeentuloa, opintotukea, työssäkäyntiä ja ajankäyttöä sekä kansainvälistä liikkuvuutta eli kaiken kaikkiaan niin sanottua korkeakoulujärjestelmän sosiaalista dimensiota. Tutkimuksen pääviesti on se, että eurooppalaisten korkeakouluopiskelijoiden sosiaalisessa ja taloudellisessa asemassa on eri maiden välillä erittäin merkittäviä eroja. Suomen näkökulmasta tutkimus viestii myös siitä että suomalaisen korkeakouluopiskelijan asema on eurooppalaisittain varsin hyvä, vaikka tietyt tulokset antavat aihetta kiinnittää huomiota mekanismeihin, joilla voitaisiin edelleen edistää päätoimista opiskelua. Suomessa valtion myöntämä korkeakouluopiskelijoiden opintotuki ja sen merkitys toimeentulossa on keskimääräistä korkeammalla tasolla, samoin opiskelijoiden työtulot. Suomessa ei peritä lukukausimaksua kuten useimmissa muissa Euroopan maissa. Suomalainen korkeakouluopiskelija käyttää opintoihin aikaa keskimäärin 28 tuntia viikossa, mikä on selvästi eurooppalaisen keskitason alapuolella. Korkeakouluopiskelijan työssäkäynti on yleistä lähes kaikissa maissa ja Suomessa keskimääräisellä tasolla. Suomen osalta huolestuttavia tuloksia ovat mm. alle 20 tuntia viikossa opiskelevien suuri määrä, opintotuen alle puolta edustava osuus opiskelijan tuloista ja asumiskustannusten suuri osuus opiskelijan kokonaismenoista. Tässä analyysissa esitetään tutkimusraportin keskeiset tulokset kansainvälistä liikkuvuutta lukuun ottamatta. Tutkimustuloksia vertailtaessa on muistettava, että tutkimukseen osallistuvat maat ovat yhteiskunnallisilta lähtökohdiltaan ja myös koulutusjärjestelmiltään hyvinkin erilaisia, mikä on otettava huomioon eri maiden tulosten eroja tulkittaessa. Vertailu onkin perustellumpaa tehdä olosuhteiltaan samankaltaisten maiden kesken.

2 70 60 Naisten osuus korkeakouluopiskelijoista Latvia Norja Italia Miehet % Naiset % Enintään 25-vuotiaiden korkeakouluopiskelijoiden osuus kaikista opiskelijoista Latvia Italia Norja Tutkimusaineisto Euroopan unionin ja n opetusministeriön rahoittama Hochschule information system GmbH:n koordinoima Eurostudent III -tutkimus (Social and Economic Conditions of Student Life in Europe - kohdistuu 23 maahan, jotka ovat,,,, Italia,, Latvia,, Norja,,,,,,,,,,, Tshekki, ja. Tutkimus kattaa sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulusektorin korkeakouluopiskelijat. Tutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena, jonka kyselylomakkeessa oli kaikkiaan 31 kysymystä. Kyselytutkimuksen menetelmät vaihtelivat eri maissa. Eniten käytettiin internet-kyselyä (12 maata). Henkilökohtainen haastattelu tehtiin seitsemässä, kirjallinen kysely kolmessa ja puhelinhaastattelu yhdessä maassa. Kyselyn otos kattoi kaikissa maissa yhteensä lähes opiskelijaa. Otos vaihteli 600 opiskelijasta () opiskelijaan (). Vastausprosentti vaihteli sen ilmoittaneiden maiden kesken 18 %:stoa () 94 %:iin (). Vastanneiden kokonaismäärän voidaan arvioida olleen noin opiskelijaa. Mikäli tiedon kohdalla ei ole erikseen mainittu, kaikki tässä analyysissä esitetyt tilastotiedot perustuvat kyselyn tuloksiin. Vaikka tutkimuksen erilaiset menetelmät, otokset ja vastausprosentit todennäköisesti jossain määrin vinouttavat vastaajakunnan rakennetta ja näin ollen myös jossain määrin heikentävät tutkimuksen tieteellistä luotettavuutta, tutkimus antaa kuitenkin asiallisesti varsin luotettavan ja kattavan kuvan eurooppalaisten opiskelijoiden olosuhteista ja niitä koskevista opiskelijoiden arvioista ja mielipiteistä. opetusministeriön Politiikka-analyysejä 2009:1

3 Uusien korkeakouluopiskelijoiden ikä sukupuolen mukaan Korkeakouluopiskelijoiden perhesuhteet Enintään 20-v. osuus uusista opiskelijoista Vähintään 26-v. osuus uusista opiskelijoista Miehet % Naiset % Miehet % Naiset % Latvia Italia Tsekki Norja Sinkut Avoliitossa olevat Naimisissa olevat % % % (1) Norja Latvia (1) Italia ) Suomen ja Alankomaiden kansallisissa kyselyissä ei ole tehty eroa parisuhteen laadun perusteella, minkä johdosta avo- ja avioliitossa olevista on käytettävissä vain näiden yhteinen osuus. Edellisen Eurostudent II-tutkimuksen mukaan avioliitossa olleiden korkeakouluopiskelijoiden osuus oli Suomessa 15 %. Opiskelijakunnan demografinen rakenne Opiskelijakunnan rakennetta koskevat tiedot kuvaavat monin osin erittäin merkittäviä kulttuurillisia eroja maiden välillä. Naiset ovat lähes kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa opiskelijoiden enemmistönä, erityisesti Latviassa, ssa, ssa ja Suomessa. Poikkeuksen muodostivat vain,, ja. Opiskelijoiden ikärakenne vaihteli erittäin huomattavasti maiden välillä. Erityisesti tämä näkyy uusien opiskelijoiden iässä. Yli puolet tai lähes puolet uusista opiskelijoista oli 20-vuotiaita tai nuorempia Latviassa, Irlannissa, ssa, Skotlannissa, ssa ja Turkissa. Tämänikäisiä oli sen sijaan alle tai noin 10 % uusista opiskelijoista Suomessa, s- sa, ssä, ssa, ssa ja Norjassa. Kaikista opiskelijoista yli 90 % oli enintään 25-vuotiaita Latviassa, Turkissa, ssa, ssa ja Italiassa, kun taas heidän osuutensa oli alle 70 % Norjassa, ssa, Suomessa ja ssä. Korkeakouluopiskelijoiden perhesuhteet kuvaavat merkittäviä kulttuurieroja eri maiden välillä. Sinkkujen osuus on pienin eli 35 % Tšekissä ja suurin Italiassa, 94 %. Vastaavasti avoliitossa olevien osuus on korkein Tšekissä, 59 % ja alin Italiassa ja ssa, vain 2 %. Avioliitossa olevien osuus on korkein eli 17 % Norjassa ja alin, vain 1 %, Turkissa. Lapsiperheiden osuus on suurin Norjassa, lähes 22 % ja pienin, 0,3 % Turkissa. Lapsiperheiden osuus on verrattain korkea myös ssa (noin 17 %), ssa (15 %), ssa (11 %) ja Suomessa (9 %).

4 Lapsiperheiden osuus korkeakouluopiskelijoista (%) 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Norja Italia Latvia Vammaisten opiskelijoiden osuus %* 10 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % Norja Latvia Italia * Vammaisia opiskelijoita koskevaan aineistoon sisältyy mm. vammaisuuden määrittelyyn liittyviä epävarmuustekijöitä. Vammaisuudella tutkimuksessa tarkoitettiin fyysistä vammaisuutta tai kroonista sairautta, joka heikentää oppimiskykyä (mm. kuulovammaisuus, näkövammaisuus, motoriset vaikeudet). Korkeakouluihin pääsy ja opintojen rakenne Korkeakoulujen yleiset pääsykriteerit eroavat maittain, mutta niiden systemaattinen ja luotettava vertailu on erittäin vaikeaa koulutusjärjestelmien ja korkeakoulupolitiikan kansallisten erojen vuoksi. Tutkimuksessa on tarkasteltu erityisesti korkeakouluihin pääsyä niin sanottujen epätavallisten väylien kautta. Pääsääntönä voidaan sanoa, että tavallisin väylä korkeakouluihin kulkee perinteisesti lukion ja ylioppilastutkinnon tai vastaavan tutkinnon kautta. Eräissä maissa, kuten Suomessa ja Itävallassa, myös ammatillisen perustutkinnon suorittaminen antaa korkeakouluihin saman kelpoisuuden kuin ylioppilastutkinto, minkä takia ammatillista tietä kor- keakouluihin ei pidetä näissä maissa epätavallisena väylänä. Joissakin muissa maissa, kuten esimerkiksi ssa, ammatillisen koulutuksen kautta korkeakouluihin siirtymistä pidetään taas epätavallisena väylänä. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että epätavallinen väylä korkeakouluihin on erityisen vahva ssa, ssa, Skotlannissa ja Englannissa/ Walesissa. Sen sijaan tällaista epätavallista väylää ei tutkimuksen mukaan lainkaan ole kansallisten määritelmien mukaan ssa, Tšekissä, Italiassa, ssa ja Turkissa. Suomessa uusista korkeakouluopiskelijoista noin viisi prosenttia luokiteltiin pohjakoulutuksensa perusteella vuonna 2006 luokkaan peruskoulu tai aikaisempi koulutus tuntematon (Tilastokeskus, Oppilaitostilastot 2007). opetusministeriön Politiikka-analyysejä 2009:1

5 Työkokemusta ennen korkeakouluopintoja hankkineiden osuus % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Italia Työkokemus Työkokemuksen hankkiminen ennen korkeakouluopintojen aloittamista oli yleisintä ssa, Suomessa ja ssa, joissa noin puolella opiskelijoista oli työkokemusta. Vähäisintä työkokemus oli turkkilaisilla, romanialaisilla ja portugalilaisilla opiskelijoilla. Työkokemusta hankkineiden naisten osuus oli miehiä suurempi ssa, Suomessa, Italiassa, ssa, Tšekissä, ssa ja Turkissa. Työkokemuksen hankkiminen oli yleisempää niillä opiskelijoilla, joiden vanhemmilla oli alhainen koulutustaso. Vain ja muodostivat tästä poikkeuksen. Korkeakouluopintojen kesto vaihtelee eri maissa huomattavasti. Tähän vaikuttaa myös se, missä määrin eri maissa on perinteisesti ollut käytössä kaksiportainen Master- ja Bachelor- rakenne tai missä määrin sitä on viime vuosina ryhdytty soveltamaan Bologna-prosessin mukaisesti. Taulukossa, jossa tarkastellaan yliopisto-opintojen kestoa, näitä ohjelmia ei ole eritelty. Master-ohjelmat - kuten Suomen maisteritutkinnot - ovat luonnollisesti kestoltaan pidempiä kuin Bachelor-ohjelmat eikä niitä voi tässä suhteessa vertailla keskenään. Keskimääräiseen kestoon vaikuttavat olennaisesti myös maiden väliset koulutusalakohtaiset erot. Master- ja Bachelor-tutkintojen maakohtaisia tilastoja on saatavissa netistä Data Reporting Module. Kokopäivä- ja osa-aikaopiskelijat Useimmissa tutkimukseen osallistuneissa maissa on kokopäiväopiskelun rinnalla erillinen ja virallinen osa-aikaopiskelun järjestelmä. Osa-aikaopiskelijoiden osuus oli suurin Tšekissä, ssa, Skotlannissa, ssa, ssa, Englannissa/Walesissa ja ssa, joissa osa-aikaisten osuus on %. Muodollista osa-aikaopiskelujärjestelmää ei ole Itävallassa, Suomessa ja ssa. Opintojen tosiasiallista päätoimisuutta voidaan tarkastella myös kokopäiväopiskelijoiden opintoihin käytettävän työmäärän perusteella. Ainakin niitä, jotka käyttävät opintoihin enintään 20 tuntia viikossa, voidaan tutkimuksen mukaan pitää tosiasiallisina osa-aikaopiskelijoina. Suomessa tällaisia opiskelijoita oli kolmannes, ssa vain 5 %. Yli 30 tuntia viikossa opiskeluun käytti lähes tai yli 70 % opiskelijoista Turkissa, ssä, ssa, ssa ja ssa. Suomessa heidän osuutensa oli 45 %, Norjassa 54 % ja ssa 59 %.

6 Yliopisto-opintojen keskimääräinen kesto vuosissa Italia Opiskelijakunnan sosiaalinen tausta Korkeakouluopiskelijoiden sosiaalinen tausta ja sen kehittyminen ovat perinteisiä indikaattoreita arvioitaessa korkeakoulupolitiikan tasa-arvoisuutta ja korkeakoulujärjestelmän avoimuutta. Opiskelijoiden vanhempien sosiaalisella ja ammatillisella asemalla ja koulutustaustalla on lähes systemaattinen mutta voimakkuudeltaan vaihteleva vaikutuksensa pääsyssä korkeakouluopintoihin ja korkeakouluopiskelijoiden sosioekonomiseen rakenteeseen. Tutkimukseen osallistuvilla mailla oli tässä suhteessa kuitenkin huomattavia eroja. Ne opiskelijat, joiden isän koulutustausta oli pelkkä perusasteen koulutus, olivat Alankomaita ja a lukuun ottamatta aliedustettuina verrattuna vastaavaan väestöosuuteen. Ero maiden välillä oli erittäin suuri. ssa ero oli yli kymmenkertainen Alankomaihin, an ja Suomeen verrattuna. Suomen suhdeluku oli varsin lähellä väestöosuutta, ja se oli selvästi korkeampi kuin ssa ja Norjassa. Opiskelijoilla, joiden isillä oli toisen asteen koulutustausta, maiden väliset erot olivat selvästi pienempiä. Kuitenkin myös nämä opiskelijat olivat aliedustettuina. Ääripäitä edustavien maiden väliset erot olivat noin puolitoistakertaiset. Suomessa isän koulutustaustalla ei näyttäisi olevan niin suurta merkitystä valikoiduttaessa korkeakouluopintoihin kuin monissa muissa maissa. Ne opiskelijat, joiden isän koulutustausta oli korkeakoulututkinto, olivat kaikissa maissa yliedustettuina korkeakouluopinnoissa. Epätasapaino oli suurin ssa, ssa ja ssa, joissa yliedustus oli yli kolminkertainen. Edustus oli lähimpänä koko väestön koulutustaustaa Skotlannissa, ssä, Alankomaissa, Suomessa ja Norjassa. Asuminen Korkeakouluopiskelijoiden asumismuodot vaihtelivat erittäin huomattavasti maittain. Eroihin vaikuttavat mm. eri maiden kulttuurierot, nuorten itsenäistymisprosessit, opiskelijoiden ikä, sosiaalinen tausta ja sen antamat taloudelliset mahdollisuudet. Enemmistö opiskelijoista asui omassa asunnossaan (omistusasunto, vuokra-asunto, alivuokralaisasunto) Suomessa, Norjassa (79 %), ssa, Englannissa/ Walesissa, ssa ja Itävallassa. Enemmistö opiskelijoista asui vanhempiensa tai sukulaistensa luona Italiassa (72 %), ssa, ssa ja Latviassa. Vanhempien luona asui Suomessa vain 4 %, Norjassa 7 % ja ssa 10 % opiskelijoista. Opiskelijaasuntoloissa asuu % opiskelijoista ssa (46 %), ssa, ssa, ssa, Turkissa ja Suomessa. opetusministeriön Politiikka-analyysejä 2009:1

7 Korkeakouluopiskelijoiden opintoihin käyttämä työmäärä viikossa 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % Enintään 20 tuntia tuntia Yli 30 tuntia 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Latvia Norja Italia Isällä perusasteen koulutus Isällä toisen asteen koulutus Isällä korkeaasteen koulutus Korkeakouluopiskelijoiden isän koulutustaustan vaikutus korkeakouluopintoihin osallistumiseen (aliedustus = alle 1,00, yliedustus yli 1,00) 1,04 0,83 1,37 1,03 0,79 1,63 0,96 0,82 1,43.. 0,91 1,21 0,90 0,79 1,36 0,81 0,83 1,53.. 0,67 1,90 0,71 0,80 3,01 0,70 0,77 1,91 0,66 0,85 1,77 0,60 0,70 2,29 Italia 0,59 0,91 1,75 0,59 0,88 1,52 Norja 0,58 0,83 1,45 0,49 0,79 2,53 0,42 0,67 2,39 0,40 0,54 2,03 Latvia 0,29 0,76 2,15 0,27 0,80 2,11 0,21 0,81 2,15 0,20 0,78 3,01 0,09 0,56 3,05

8 Opiskelijoiden asumismuoto Vanhempien luona Opiskelija-asuntola Oma asunto 4 % 29 % 68 % Norja 7 % 14 % 79 % 10 % 26 % 64 % 19 % 21 % 60 % 23 % 11 % 65 % 26 % 10 % 65 % (Bachelor) 29 % 11 % 60 % 29 % 24 % 47 % 30 % 46 % 24 % 31 % 41 % 28 % 34 % 29 % 37 % 38 % 35 % 28 % 38 % 25 % 37 % 38 % 31 % 31 % 39 % 27 % 34 % 39 % 3 % 58 % 40 % 17 % 44 % 43 % 13 % 44 % 49 % 16 % 35 % Latvia 53 % 26 % 21 % 55 % 5 % 39 % 64 % 3 % 33 % Italia 72 % 2 % 25 % Opiskelijoiden asumiskustannukset vaihtelivat huomattavasti maittain. Oman asunnon keskimääräinen kuukausivuokra oli nimellishinnoin korkein eli 725 euroa Englannissa/Walesissa ja alhaisin eli 79 euroa ssa. Suomessa keskihinta oli 413 euroa, ssa 403 euroa ja Norjassa 579 euroa. Myös opiskelija-asuntolan kuukausivuokra oli korkein eli 532 euroa Englannissa/Walesissa ja alhaisin ssa, vain 34 euroa. Suomessa se oli 287, ssa 321 ja Norjassa 397 euroa. Erot oman asunnon ja opiskelija-asuntolan kuukausivuokrassa vaihtelivat maittain 77 %:n () ja 7 %:n () välillä. Opiskelija- asuntolat olivat yli 50 % halvempia kuin omat asunnot n lisäksi myös Latviassa, ssa, ssa, ssa, ssa, ssa ja Tšekissä. Opiskelijat olivat keskimäärin verrattain tyytyväisiä asumiseensa riippumatta asumismuodosta. Esimerkiksi suomalaisopiskelijoista erittäin tyytyväisiä olivat vanhempiensa luona asuneista 77 %, opiskelija-asuntoloissa asuneista 73 % ja omassa asunnossaan asuneista 85 %. Vähiten tyytyväisiä olivat bulgarialaisopiskelijat, jotka asuivat omissa asunnoissaan (23 %) tai asuntoloissa (42 %) ja saksalaiset opiskelijat, jotka asuivat vanhempiensa luona (48 %). opetusministeriön Politiikka-analyysejä 2009:1

9 Korkeakouluopiskelijoiden keskimääräiset kokonaistulot kuukaudessa, minimipalkka ja keskipalkka Itsenäisesti asuvat Vanhempien luona asuvat Minimipalkka kuukaudessa Keskipalkka kuukaudessa* Englanti/ Wales Latvia * * n, Itävallan, Suomen, n, n ja n kuukauden keskipalkka on laskettu vuosiansiotilastosta, kun muiden maiden kohdalla on käytetty kuukausipalkkatilastoa Lähde minimi- ja keskipalkka tietojen osalta Eurostat. Opintojen rahoitus ja taloudellinen tuki Opiskelijoiden tulot Korkeakouluopiskelijoiden kokonaistulot vaihtelivat huomattavasti maittain ja a lukuun ottamatta kaikissa maissa itsenäisesti asuvien tulot olivat systemaattisesti suurempia kuin vanhempien tai sukulaisten luona asuvien. Itsenäisesti asuvien tulot olivat selkeästi suurimmat ssä, kun taas vanhempien luona asuvien tulot olivat äkin suuremmat Englannissa/Walesissa. Pienimmät tulot olivat molemmissa opiskelijaryhmissä ssa. Suomessa itsenäisesti asuvien tulot olivat kuudenneksi suurimmat ja vanhempien luona asuvien kahdeksanneksi suurimmat tähän asiaan vastanneista 21 maasta. Opiskelijoiden nimellistulot eivät anna sellaisenaan vertailukelpoista kuvaa eri maiden opiskelijoiden tulojen tosiasiallisista eroista taloudellisen aseman kannalta. Ostovoimakorjattuja tietoja ei tutkimuksessa esitetä. Yhtenä mahdollisuutena suuntaa-antavan merkityksen saamiseksi on verrata opiskelijoiden nimellistuloja tuloja kunkin maan nimellishintaiseen minimipalkkaan tai keskipalkkaan. Kaikissa maissa ei kuitenkaan sovelleta minimipalkkajärjestelmää. Myöskään keskipalkasta ei kaikista

10 Itsenäisesti asuvan opiskelijan mediaanitulo kuukaudessa ( ) maista saa lainkaan tai kaikkien maiden osalta täysin vertailukelpoisia tietoja tässä yhteydessä käytettävissä olevan Eurostatin aineiston perusteella. Palkkavertailun perusteella voidaan kuitenkin tehdä eräitä johtopäätöksiä. Minimipalkkaa soveltavissa maissa itsenäisesti asuvien opiskelijoiden kokonaistulot olivat useimmissa maissa - Alankomaita, a ja a lukuun ottamatta - minimipalkkaa suurempia. ssa, ssa, ssa, ssa, ssa ja Tšekissä opiskelijoiden tulot ylittivät minimipalkan yli tai lähes kaksinkertaisesti, Latviassa lähes nelikertaisesti. Keskipalkkaan verrattuna opiskelijoiden tulot asettuivat yleensä enintään noin puoleen keskipalkasta. Suomessa tulot olivat 37 % ja ssa 35 % keskipalkasta. Opiskelijoiden tulot ylittivät keskipalkan Latviassa ja ssa, ja pienimmät eli 23 % keskipalkasta tulot olivat Irlannissa. Opiskelijoiden mediaanitulo kuvaa keskimääräistä tuloa paremmin opiskelijoiden taloudellista asemaa, ja sitä käytetäänkin yleensä toimeentuloa kuvaavana indikaattorina. Suomalaisen opiskelijan mediaanitulo oli 780 euroa kuukaudessa eli 230 euroa pienempi kuin keskimääräinen tulo. Tämän perusteella itsenäisesti asuvaa suomalaista korkeakouluopiskelijaa on pidettävä pienituloisena, koska mediaanitulo jää alle Euroopan unionin virallisen pienituloisuusmääritelmän. Sen mukaan henkilö on pienituloinen, jos hänen kotitaloutensa käytettävissä olevat tulot jäävät alle 60 prosenttiin kotitalouksien mediaanitulosta. Suomessa yhden hengen kotitalouden pienituloisuusraja oli euroa vuonna 2006, eli keskimäärin euroa kuukautta kohden. Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan opiskelijatalouksista 82 prosenttia kuului pienituloisten ryhmään vuonna opetusministeriön Politiikka-analyysejä 2009:1

11 Itsenäisesti asuvan korkeakouluopiskelijan kokonaistulojen rahoituslähteiden osuudet Perhe/vanhemmat Työ Valtio Muut tulot 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Latvia Opintojen rahoitus Itsenäisesti asuvien korkeakouluopiskelijoiden tulojen rahoituslähteet vaihtelivat huomattavasti maittain valtion opintotuen tai vastaavan, työtulojen sekä perheeltä tai vanhemmilta saatujen tulojen perusteella. Irlannissa, ssa ja Turkissa vanhempien tai puolison rahoitus opiskelijan kokonaistulosta oli yli kaksi kolmannesta, sekä ssa ja ssa lähes 60 %. ssa, ssa, Englannissa/Walesissa, Suomessa ja Alankomaissa tämä osuus oli alle 20 %. ssa, ssa, Tšekissä ja ssa yli puolet opiskelijoiden tuloista olivat työtuloja, kun taas työtulojen osuus oli hyvin pieni Turkissa, ssa ja Irlannissa. Opintotuki oli pääasiallinen rahoituslähde erityisesti ssa, mutta myös Skotlannissa, Alankomaissa ja Englannissa/Walesissa. Opintotuen osuus on alle prosentin ssa, ja sen merkitys on pieni, noin 10 %, myös ssa, ssä, ssa, ssa, ssa, ssa, ssa, Itävallassa ja Irlannissa. Suomessa opintotuen osuus oli yli 40%. Opintotuki ja työtulot muodostavat yli 80 % kokonaistuloista ssa, issa, Suomessa ja Alankomaissa.

12 100 % 90 % 80 % Opintotukea saavien osuus Opintotuen osuus tuloista Opintotukea saavien osuus ja opintotuen osuus itsenäisesti asuvan opiskelijan tuloista 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Opintotuki Tyypillisin opintotuen muoto Euroopassa on opintorahamuotoinen tuki. Opintotuen myöntämisen perusteissa on paljon eroa maiden välillä. Pohjoismaissa opintotuki on yksilön tukea ja sen käyttöaste on korkea. Useimmissa maissa opintotukeen vaikuttavat opiskelijan omien tulojen lisäksi myös vanhempien tulot. Tutkimukseen osallistuneista maista lainapainotteinen opintotukijärjestelmä on ssa, Englannissa/Walesissa, Turkissa sekä Skotlannissa. Muissa maissa opintotuki on lähes kokonaan opintorahamuotoista (esim.,,,, Italia,, ja ) tai opintorahan ja -lainan yhdistelmä (esim.,,, ja ) Opintotukea käyttäneiden osuus oli suurin, yli 80 %, ssa, Suomessa, Alankomaissa ja Englannissa/Walesissa. Pienin, alle 30 %, osuus oli ssa, ssä, Itävallassa ja ssa. Opintotuen merkitys eli osuus opintotukea saavien opiskelijoiden tuloista oli selvästi suurin ssa, 70 %. Yli 40 %:n osuuteen ylsivät,,, ja. Osuus tuloista oli alle 10 % Tšekissä, ssa ja ssa. Elinkustannukset ja muut menot Asumiskustannukset muodostavat korkeakouluopiskelijoiden suurimman yksittäisen menoerän useimmissa maissa. ssa, Suomessa ja Alankomaissa niiden osuus on yli 40 % kokonaismenoista ja ssa vain 11 %. Suomessa asumismenojen osuus kaikkien kotitalouksien menoista oli vuonna 2006 keskimäärin 25 % (Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito). Opiskelijoilta peritään lukukausimaksuja tai muita korkeakoululle suoritettavia maksuja useimmissa tutkimukseen osallistuneissa maissa. Maksut olivat kuitenkin pääosin verrattain pieniä. Suurimmillaan ne olivat ostovoimakorjatuin hinnoin ssa, Englannissa/Walesissa, ssa, ssa, Latviassa ja Turkissa, joissa maksut ylittävät yhdeksän kuukauden opintovuoden perusteella laskettuna vuositasolla euroa. Lähes euroa vuodessa maksut olivat myös Irlannissa ja Alankomaissa. Maksuja ei peritä lainkaan ssa, Suomessa, Skotlannissa ja ssa. Maksujen osuus opiskelijan kokonaismenoista on noin viidennes Turkissa, ssa, ssa, Latviassa ja ssa. opetusministeriön Politiikka-analyysejä 2009:1

13 50 % 45 % Asumismenojen osuus opiskelijan kokonaismenoista 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Latvia Maksut Osuus menoista % % % % Latvia % % % % 90 9 % % 60 6 % 60 6 % % % 40 5 % 30 4 % 30 5 % Lukukausi- tai vastaavat maksut korkeakouluille ostovoimakorjatuin hinnoin kuukaudessa ja maksujen osuus opiskelijoiden kokonaismenoista Opiskelijoiden tyytyväisyys taloudelliseen hyvinvointiin vaihteli varsin huomattavasti eri maissa. Yli puolet opiskelijoista ilmoitti olevansa tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä ssa, ssa, Latviassa ja ssa. Sen sijaan ssa vain 22 %, ssa 29 %, Suomessa 30 % ja ssä 31 % ilmoitti olevansa (erittäin) tyytyväinen. Suomalaisista 38 % ja ruotsalaisista 32 % katsoi taloudellisten olojensa olevan kuitenkin tyydyttäviä, kun taas suomalaisista 33 % ja ruotsalaisista, kaikista maista eniten eli 46 %, oli taloudelliseen hyvinvointiinsa (erittäin) tyytymättömiä.

14 Opintojen ohessa työssäkäyvien osuus 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Norja Italia a Työssäkäynti ja ajankäyttö Työssäkäynti opiskelun ohessa on yleistä kaikissa maissa, mutta työssäkäyvien opiskelijoiden osuus kaikista opiskelijoista vaihtelee kuitenkin merkittävästi. Tähän kysymykseen vastanneista 22 maasta 11:sta yli 50 % opiskelijoista kävi töissä opintojen ohessa. Eniten eli yli 70 % työssäkävijöitä oli Alankomaissa ja vähiten eli alle 10 % Turkissa. Suomessa osuus oli 44 %. Työssäkäynnin laajuuteen vaikutti mm. opiskelijoiden ikä ja sosiaalinen tausta. Opintojen ja työn sisällöllinen yhteys oli keskimääräisesti varsin heikko. Yhteyttä piti vahvana enimmillään 38 % opiskelijoista Norjassa, kun taas Irlannissa vain 11 % oli tätä mieltä. Suomessa 26 % ja ssa 18 % katsoi opintojen ja työn yhteyden läheiseksi. Kokonaisviikkotyömäärä opintoihin ja työssäkäyntiin vaihteli melkoisesti maittain. Suurin työmäärä, yhteensä 63 tuntia viikossa, oli liettualaisilla opiskelijoilla ja pienin eli 34 tuntia irlantilaisilla. Suomessa ja ssa keskimääräinen työmäärä oli 39 tuntia viikossa. Opintoihin käytettiin keskimääräisesti eniten aikaa ssa, 41 tuntia viikossa. Vähiten tunteja käytettiin opintoihin ssa ja ssa, noin 25 tuntia viikossa. Suomessa keskimääräinen opintoihin käytetty viikkotyömäärä oli 28 tuntia, Norjassa 29 ja ssa 32. Johtopäätöksiä Tutkimukseen osallistuneiden eri maiden kesken on vaikea tehdä yksiselitteisiä johtopäätöksiä korkeakouluopiskelijoiden asemasta ja oloista näiden maiden erilaisten yhteiskunnallisten, taloudellisten ja kulttuuristen lähtökohtien sekä koulutusjärjestelmän rakenteiden ja koulutuspolitiikan tavoitteiden erilaisuuden vuoksi. Indikaattorit ovat näin ollen luonteeltaan vain suuntaa-antavia. Opiskelijakuntien demograafiseen rakenteen osalta eri maat on karkeasti jaettavissa kahteen ryhmään, niihin, joissa opiskelijat ovat nuoria ja sinkkuja ja niihin, joissa opiskelijat ovat vanhempia, parisuhteessa eläviä ja osin perheellisiäkin. Edelliseen ryhmään kuuluvat eräin poikkeuksin mm. Etelä-Euroopan maat, Englanti, ja sekä myös Baltian maat. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat selvimmin mm. Pohjoismaat,, ja. Tämä asema heijastuu myös opiskelijoiden muuhun sosiaaliseen asemaan kuten myös korkeakouluopintojen harjoittamiseen, mutta se ei kuitenkaan selitä kaikkia eroja. Maat voidaan niin ikään jakaa niihin, joissa itsenäisesti asuvat opiskelijat vastaavat pääosin itse toimeentulostaan ja niihin joissa vanhempien luona asuminen ja perheen taloudellisen tuen merkitys on tyypillisempää. opetusministeriön Politiikka-analyysejä 2009:1

15 Opinnot Työssäkäynti Yhteensä Italia Latvia Norja Opintoihin ja työssäkäyntiin käytetty keskimääräinen viikkotuntimäärä Tutkimusaineiston perusteella voidaan kiistatta sanoa, että Euroopan korkeakouluopiskelijoiden asema on eri maissa hyvin erilainen, eriarvoisuuden ilmetessä eri tavoin, mm. korkeakouluihin hakeutumisessa ja pääsyssä. Johtopäätökset eivät ole yksiselitteisiä, koska eri maissa on erilaisia käsityksiä mm. siitä, mitä on tasa-arvo, mikä on hyvä tila tai hyvä tulos. Lisäksi koulutuspolitiikan ja korkeakoulupolitiikan tavoitteetkin näyttävät näissä suhteissa olevan eri maissa hyvin erilaisia. Pohjoismaisen, koulutuksellista tasa-arvoa korostavan koulutuspolitiikan kuten myös muun tasaarvohakuisen yhteiskuntapolitiikan näkökulmasta tällaisia arvioita voidaan esittää. Esimerkiksi Norjan, n ja Suomen lisäksi erityisesti Alankomaiden ja eräin varauksin n ja n sekä eräissä suhteissa myös n korkeakouluopiskelijoiden asema näyttäisi eurooppalaisittain olevan monessa suhteessa varsin hyvä. Tämä todettaessa on korostettava varsinkin Pohjoismaiden osalta, että korkeakoulujärjestelmään kuten myös opiskelijoiden asemaan vaikuttaa merkittävästi myös muun koulutusjärjestelmän rakenteet ja tavoitteet. Yhtenäinen peruskoulutus ja toisen asteen koulutus luovat hyvän pohjan edistää koulutuksellista tasa-arvo myös korkeakouluopinnoissa. Euroopan maiden vertailussa erityisesti Suomen osalta nousee esille mm. alle 20-vuotiaiden uusien opiskelijoiden poikkeuksellisen pieni määrä, alle 20 tuntia viikossa opiskelevien suuri osuus, opintotuen 44 %:n osuus opiskelijan tuloista ja asumiskustannusten yli 40 %:n osuus opiskelijan kokonaismenoista. Eurostudent III -tutkimuksen hyödyntämisessä tärkeätä olisi, että se virittäisi varsinkin Euroopan unionin piirissä poliittiset päätöksentekijät pohtimaan korkeakouluopiskelijoiden asemaa ja olosuhteita sekä niiden kehittämistä. Yhtä tärkeää olisi, että tutkimus analysoitaisiin huolellisesti eurooppalaisessa opiskelijaliikkeessä. Seuraavan vuonna 2011 julkaistavan Eurostudenttutkimuksen tavoitteena on kansainvälisen vertailun luotettavuuden, monipuolisuuden ja kattavuuden parantaminen sekä analyysin syventäminen. Suomen kuten monen muunkin maan näkökulmasta ja eurooppalaisen läpinäkyvyyden ja vertailtavuuden parantamiseksi on tärkeä saada tietoja erityisesti korkeakoulujen kaksiportaisen tutkintorakenteen toimeenpanon vaikutuksista.

16 Aiemmin ilmestyneet: 2008:5 Peruskoulun opetusryhmät :4 Suomen koulutusjärjestelmä kansainvälisessä vertailussa 2008:3 Tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnittain 2008:2 Kulttuuripalvelut ja kulttuurityö maakunnittain 2008:1 Nuoriso koulutuksessa, työssä ja muussa toiminnassa 2007:2 Ungdomsåldersklassens studier i yrkeshögskolor och universitet 2007:1 Nuorisoikäluokan siirtyminen ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin Lähteitä: Social and Economic Conditions of Student Life in Europe: Social and Economic Conditions of Student Life in Europe; maakohtaiset tiedot: eurostudent/report/choice.jsp Opetusministeriössä vahvistetaan tietoon perustuvaa johtamista. Ministeriön analyysiryhmä laatii muun muassa politiikka-alyysejä yhteiskunnallisesti merkittävistä koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikuntaja nuorisopolitiikan kysymyksistä. LISÄTIETOJA: Ylitarkastaja Virpi Hiltunen ( , virpi.hiltunen@minedu.fi) neuvotteleva virkamies Heikki Mäenpää ( , heikki.maenpaa@minedu.fi) ja erikoissuunnittelija Tomi Halonen ( , tomi.halonen@minedu.fi) ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)