Tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnittain

Transkriptio

1 Opetusministeriö Undervisningsministeriet opetusministeriön Politiikka-analyysejä 2008:3 Tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnittain Maakuntien väliset erot ovat varsin huomattavia. Yhtenä vedenjakajana on yliopistomaakuntien ja muiden maakuntien erilaiset lähtökohdat. Tarkastelu tehdään Manner-Suomen maakuntien kesken, vaikka myös Ahvenanmaata koskevat tiedot esitetään aineistossa. Katsauksen lähdeaineistona ovat pääasiassa Tilastokeskuksen tiede-, teknologia- ja tietoyhteiskuntatilastot ja aluetilinpidon tiedot. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen osuus bruttokansantuotteesta eräissä maissa ,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 LÄHDE: Tilastokeskus EU-25 Irlanti Norja Iso-Britannia (2004) Ranska Tanska Yhdysvallat Japani 0,0 Suomi 0,5 Ruotsi Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla on tärkeä rooli yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa kehityksessä erityisesti osaamis- ja innovaatiovetoisen politiikan näkökulmasta. Sama koskee myös alueellista kehittämistä. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman mukaan hallitus pitää maan eri osien tutkimus- ja kehittämisrahoituksen lisäämistä keskeisenä osana tasapainoista aluekehitystä. Tässä katsauksessa tarkastellaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan tilaa maakunnittain. Suomi käytti vuonna 2006 tutkimus- ja kehittämistoimintaan lähes 5,8 miljardia euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli noin neljä prosenttia. T&Kmenojen arvioidaan ylittävän kuusi miljardia euroa vuonna 2007 (Tilastokeskus). Menot ovat kolminkertaistuneet vuodesta 1991 ja kaksinkertaistuneet vuodesta 1997 (Research.fi). Suomen T&K-menojen osuus bruttokansantuotteesta oli vuonna 2006 noin 3,5 %. Pääministeri Vanhasen II hallituksen ohjelman mukaan tavoitteena on nostaa osuus neljään prosenttiin. Suomen T&K-menojen osuus BKT:sta on suurimpia maailmassa ja OECD-maista Suomen edellä on vain Ruotsi. Euroopan unionin (EU-25) T&K-menojen osuus BKT:sta oli vuonna 2006 noin 1,8 %.

2 Maakunta Muutos milj. % milj. % milj. % Uusimaa 1102,3 50,7 1990,1 45,0 2399,7 41,7 20,6 % Itä-Uusimaa ,7 1,2 49,1 0,9-10,2 % Varsinais-Suomi 219,8 10,1 466,1 10,5 595,6 10,3 27,8 % Satakunta 42,2 1,9 60,8 1,4 88,5 1,5 45,6 % Kanta-Häme 45,4 2,1 48,1 1,1 82,2 1,4 70,9 % Pirkanmaa 211,1 9,7 633,9 14,3 942,2 16,4 48,6 % Päijät-Häme 22,0 1,0 48,7 1,1 55,2 1,0 13,3 % Kymenlaakso 28,3 1,3 34,4 0,8 31,2 0,5-9,3 % Etelä-Karjala 36,3 1,7 49,4 1,1 83,2 1,4 68,4 % Etelä-Savo 11,1 0,5 16,6 0,4 29,5 0,5 77,7 % Pohjois-Savo 50,0 2,3 85,5 1,9 131,4 2,3 53,7 % Pohjois-Karjala 31,6 1,5 54,4 1,2 60,9 1,1 11,9 % Keski-Suomi 75,9 3,5 181,4 4,1 234,7 4,1 29,4 % Etelä-Pohjanmaa 9,4 0,4 25,4 0,6 28,9 0,5 13,8 % Pohjanmaa 58,7 2,7 96,1 2,2 93,4 1,6-2,8 % Keski-Pohjanmaa 3,7 0,2 9,4 0,2 14,0 0,2 48,9 % Pohjois-Pohjanmaa 183,5 8,4 511,0 11,6 767,5 13,3 50,2 % Kainuu 10,3 0,5 14,4 0,3 21,8 0,4 51,4 % Lappi 30,4 1,4 40,6 0,9 50,6 0,9 24,6 % Ahvenanmaa 0,7 0,0 1,7 0,0 1,6 0,0-5,9 % Koko maa 2172,3 99,9 4422,6 99,9 5761,2 100,0 30,3 % Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot maakunnittain 1995, 2000 ja 2006 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot vuosina 1995, 2000 ja 2006 Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla (T&K) tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusien sovellusten löytämiseksi. Kriteerinä on, että toiminnan tavoitteena on jotain olennaisesti uutta. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan sisällytetään perustutkimus, soveltava tutkimus sekä kehittämistyö. (Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2005) Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot kasvoivat koko maan tasolla vuosina kaksinkertaisiksi ja vuosina noin 30 %. Maakuntien väliset kasvuerot olivat huomattavia. Suurten T&K-menojen maakunnissa, kuten Uudellamaalla, menot lähes kaksinkertaistuivat kaudella , Varsinais-Suomessa yli kaksinkertaistuivat, Pirkanmaalla kolminkertaistuivat ja Pohjois-Pohjanmaalla lähes kolminkertaistuivat. Myös useissa pienemmissä maakunnissa muutos oli samaa suuruusluokkaa. Kaudella maakuntien T&K-menojen muutos oli epätasaisempaa. Itä-Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Pohjanmaalla menot pienenivät. Yli 50 %:n kasvuvauhtiin yllettiin Kanta-Hämeessä, Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Uudenmaan osuus koko maan T&K-menoista laski vuoden 1995 noin 51 %:sta noin 42 %:iin vuonna Pirkanmaan osuus kasvoi 10 %:sta noin 16 %:iin ja Pohjois-Pohjanmaan noin 8 %:sta noin 13 %:iin. Kaikissa muissa maakunnissa T&Kmenojen osuus koko maan menoista pysyi koko kauden enintään noin vuoden 1995 tasolla. Kahdeksassa maakunnassa osuus koko maan T&K menoista laski. opetusministeriön Politiikka-analyysejä 2008:3

3 Maakunta Yritykset Julkinen sektori (1) Korkeakoulusektori milj. % milj. % milj. % Uusimaa 1622,6 67,6 368,6 15,4 408,7 17,0 Itä-Uusimaa 48,6 99,0 0,2 0,4 0,3 0,6 Varsinais-Suomi 447,8 75,2 12,7 2,1 135,1 22,7 Satakunta 80,0 90,4 1,1 1,2 7,5 8,5 Kanta-Häme 43,3 52,7 31,2 38,0 7,7 9,4 Pirkanmaa 767,8 81,5 40,6 4,3 133,8 14,2 Päijät-Häme 47,9 86,8 0,6 1,1 6,7 12,1 Kymenlaakso 27,3 87,5 0,5 1,6 3,5 11,2 Etelä-Karjala 47,1 56,6 2,9 3,5 33,2 39,9 Etelä-Savo 14,6 49,5 4,1 13,9 10,8 36,6 Pohjois-Savo 46,8 35,6 17,6 13,4 67,1 51,1 Pohjois-Karjala 15,0 24,6 12,0 19,7 34,0 55,8 Keski-Suomi 138,6 59,1 22,8 9,7 73,3 31,2 Etelä-Pohjanmaa 21,5 74,4 1,2 4,2 6,2 21,5 Pohjanmaa 79,5 85,1 0,7 0,7 13,2 14,1 Keski-Pohjanmaa 7,6 54,3 2,9 20,7 3,5 25,0 Pohjois-Pohjanmaa 619,6 80,7 39,8 5,2 108,1 14,1 Kainuu 13,0 59,6 1,7 7,8 7,0 32,1 Lappi 18,5 36,6 12,4 24,5 19,7 38,9 Ahvenanmaa 0,8 50,0 0,7 43,8 0,1 6,3 Koko maa 4107,8 71,3 574,2 10,0 1079,2 18,7 1) Sisältää myös yksityisen voittoa tavoittelemattoman toiminnan Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen jakautuminen sektorin ja maakunnan mukaan vuonna 2006 T&K-menojen jakautuminen yrityksiin sekä julkiselle ja korkeakoulusektorille vuonna 2006 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen jakautuminen yrityssektorin, julkisen sektorin ja korkeakoulusektorin kesken vaihtelee huomattavasti maakunnittain. Korkeakoulusektorin osuus on eräin poikkeuksin pieni muissa kuin yliopistomaakunnissa. Etelä-Savo, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Kainuu kuitenkin ylittävät maan keskiarvon eli 19 %. Korkeakoulusektorin osuus on suurin eli noin 56 % Pohjois-Karjalassa. Korkeakoulusektorin osuus on alle maan keskiarvon myös neljässä yliopistomaakunnassa, eli Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Tämä johtuu kolmen viimeksi mainitun maakunnan osalta erityisesti yrityssektorin vahvasta osuudesta, joka on näissä maakunnissa yli 80 %. Uudellamaalla myös julkisen sektorin osuus on maan keskitasoon verrattuna merkittävä. Yrityssektorin osuus T&K-menoista on korkein, yli 90 %, Satakunnassa. Julkisen sektorin osuus on korkein Kanta-Hämeessä, jossa se on 38 % eli lähes neljä kertaa suurempi kuin maassa keskimäärin. Yrityssektorin asemaa arvioitaessa on otettava huomioon, että sektorin T&K-menoista teollisuuden osuus oli vuonna 2006 noin 80 %. Tästä osuudesta elektroniikkateollisuuden osuus oli lähes 71 %, joka on koko yrityssektorin T&K-menoista 56,5 % ja koko maan T&K-menoista hieman yli 40 %. Teollisuuden T&K-menoista metalli- ja konepajateollisuuden osuus oli noin 14 % ja kemianteollisuuden 9 %. Maakunnittain yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaismenoista elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen toimialan osuus on yli 50 % Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Etelä-Savossa, Keski-Suomessa, Pohjanmaalla ja Kainuussa toimialan osuus on %. Yrityssektorin T&K-menoista arvioidaan Nokian osuuden olevan %:n suuruusluokkaa. Tämä merkitsisi, että Nokian osuus koko maan T&Kmenoista olisi noin kolmanneksen suuruinen. Näin ollen tämän yhden yrityksen toiminnan alueellisella sijoittumisella on huomattava vaikutus maakuntien tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymiin.

4 Maakunta T&K-menot BKT:sta T&K-menot/ asukas Uusimaa 4,3 % 4,1 % Itä-Uusimaa 2,7 % 1,5 % 523 Varsinais-Suomi 4,3 % 4,3 % Satakunta 1,1 % 1,4 % 386 Kanta-Häme 1,4 % 1,9 % 484 Pirkanmaa 6,0 % 6,6 % Päijät-Häme 1,2 % 1,1 % 277 Kymenlaakso 0,7 % 0,5 % 169 Etelä-Karjala 1,4 % 2,2 % 615 Etelä-Savo 0,5 % 0,8 % 185 Pohjois-Savo 1,7 % 2,1 % 527 Pohjois-Karjala 1,7 % 1,5 % 354 Keski-Suomi 3,2 % 3,4 % 870 Etelä-Pohjanmaa 0,7 % 0,6 % 149 Pohjanmaa 2,3 % 1,8 % 536 Keski-Pohjanmaa 0,7 % 0,7 % 198 Pohjois-Pohjanmaa 6,4 % 7,4 % Kainuu 0,9 % 1,2 % 258 Lappi 1,0 % 1,0 % 274 Ahvenanmaa 0,2 % 0,1 % 59 Koko maa 3,3 % 3,4 % Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen osuus aluebruttokansantuotteesta vuosina 2000 ja 2006 sekä T&Kmenot asukasta kohti vuonna 2006 maakunnittain Tutkimushenkilökunnan koulutustausta 2006 Koulutus Yhteensä Naisia Henkilöä % % Tohtoritutkinto ,8 35,4 Lisensiaatintutkinto ,6 35,7 Muu yliopistotutkinto ,1 34,9 Amk-tutkinto ja opistoinsinöörit ,1 24,5 Muu opistoaste ,6 45,8 Muu koulutus ,7 38,9 Kaikki yhteensä ,9 34,7 T&K-toiminnan menojen osuus bruttokansantuotteesta vuosina 2000 ja 2006 T&K-toiminnan menot asukasta kohden vuonna 2006 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvoivat koko maan tasolla vuodesta 2000 vuoteen 2006 vain 0,1 prosenttiyksikköä. Maakunnittain muutos oli suurin, Pohjois- Pohjanmaalla (1,0 prosenttiyksikköä), toiseksi suurin Etelä-Karjalassa (0,8 prosenttiyksikköä) ja kolmanneksi suurin Pirkanmaalla (0,6 prosenttiyksikköä). BKT-osuus laski eniten Itä-Uudellamaalla, 1,2 prosenttiyksikköä. BKT osuus laski kuudessa muussakin maakunnassa, mm. Uudellamaalla. Korkein T&K-toiminnan menojen osuus bruttokansantuotteesta oli vuonna 2006 Pohjois-Pohjanmaalla, 7,4 %, mikä on noin viisitoistakertainen verrattuna Kymenlaakson osuuteen, joka oli vain noin 0,5 %. Maan keskiarvon 3,4 %:n, yläpuolelle asettautuivat Pohjois-Pohjanmaan lisäksi vain Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Uusimaa. Keski-Suomessa menot olivat valtakunnan keskiarvon tasolla. Menot olivat alle puolet keskimääräisestä kymmenessä Manner-Suomen maakunnassa. T&K-toiminnan menot asukasta kohti olivat korkeimmat Pohjois-Pohjanmaalla (2 016 ), mikä on lähes kaksi kertaa yli maan keskiarvon (1 092 ). Yli keskiarvon ylsivät Pohjois-Pohjanmaan lisäksi vain Pirkanmaa, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Pienimmät menot asukasta kohti olivat Etelä-Pohjanmaalla (149 ). Alle puolet maan keskimääräisistä menoista asukasta kohden oli lisäksi 11 muussakin maakunnassa. Maakuntien tutkimushenkilökunta Koko maan lähes tutkimushenkilökuntaan kuuluvasta henkilöstä noin työskenteli vuonna 2006 Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Näiden maakuntien osuus tutkimushenkilökunnasta oli yhteensä noin 77 %. Tutkimushenkilökunnan osuus koko maan työllisistä oli 3,3 %. Pohjois-Pohjanmaalla osuus oli 5,7 %, Pirkanmaalla 5,4 % ja Uudellamaalla 4,4 %. Pienimmillään eli 0,7 %:ssa osuus oli Kymenlaaksossa ja Etelä-Pohjanmaalla. opetusministeriön Politiikka-analyysejä 2008:3

5 Maakuntien tutkimushenkilökunta 2006 Maakunta Tutkimushenkilökunnan määrä Osuus maakunnan työllisistä Uusimaa ,4 % Itä-Uusimaa 520 1,4 % Varsinais-Suomi ,6 % Satakunta ,2 % Kanta-Häme ,8 % Pirkanmaa ,4 % Päijät-Häme ,2 % Kymenlaakso 572 0,7 % Etelä-Karjala ,2 % Etelä-Savo 590 0,9 % Pohjois-Savo ,0 % Pohjois-Karjala ,0 % Keski-Suomi ,3 % Etelä-Pohjanmaa 600 0,7 % Pohjanmaa ,7 % Keski-Pohjanmaa 262 0,9 % Pohjois-Pohjanmaa ,7 % Kainuu 436 1,3 % Lappi ,6 % Ahvenamaa 49 0,3 % Koko maa ,3 % Korkea-asteen koulutuksen suorittaneet työlliset maakunnittain 2005 Maakunta Yhteensä Joista naisia Osuus työllisistä Henkilöä % % Uusimaa ,5 38,3 Itä-Uusimaa ,0 42,1 Varsinais-Suomi ,3 34,4 Satakunta ,2 30,7 Kanta-Häme ,4 34,4 Pirkanmaa ,2 35,9 Päijät-Häme ,0 31,2 Kymenlaakso ,5 29,8 Etelä-Karjala ,7 31,8 Etelä-Savo ,2 30,2 Pohjois-Savo ,1 33,1 Pohjois-Karjala ,4 31,1 Keski-Suomi ,5 35,6 Etelä-Pohjanmaa ,1 29,1 Pohjanmaa ,1 33,5 Keski-Pohjanmaa ,1 29,8 Pohjois-Pohjanmaa ,5 35,2 Kainuu ,7 29,3 Lappi ,8 31,7 Ahvenanmaa ,6 20,2 Koko maa ,0 34,7 Tutkimushenkilökunnan koulutus Tutkimushenkilökunta on varsin korkealle koulutettua. Koko maan vuoden 2006 tutkimushenkilökunnasta yli 17 % oli suorittanut tieteellisen jatkokoulutuksen. Yliopistokoulutuksen suorittaneiden osuus oli yhteensä lähes 58 %. Korkea-asteen koulutuksen - opistoasteen tutkinnot mukaan lukien - suorittaneiden osuus oli noin 85 %. Naisten osuus tutkimushenkilökunnasta oli noin 35 %. Korkea-asteen tutkinnon ja tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuus työllisistä Tohtori- ja lisensiaatintutkinnon suorittaneita työllisiä oli vuonna 2005 koko maassa noin , joista noin 38 % oli naisia. Heidän määränsä kaikista työllisistä oli vain vajaan yhden prosentin suuruinen. Maakuntien väliset erot tutkijakoulutuksen suorittaneiden työllisten määrässä olivat erittäin suuria. Uudellamaalla heitä oli työllistä kohden 143 henkilöä, kun taas Kymenlaaksossa vain 20 ja Etelä-Pohjanmaalla 22. Maan keskiarvo (96 työllistä kohti) ylittyi Uudenmaan lisäksi Varsinais- Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla. Korkea-asteen tutkinnon (ml. opistoasteen tutkinto) suorittaneita työllisiä oli koko maassa vuonna 2005 noin , joista 56 % oli naisia. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus kaikista työllisistä oli noin 35 %. Korkea-asteen koulutuksen hankkineiden työllisten osuus oli korkein Itä-Uudellamaalla (42,1 %) ja alhaisin Etelä-Pohjanmaalla (29,1 %). Yli maan keskiarvon (34,7 %) korkea-asteen koulutettujen työllisten osuus oli myös Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

6 Maakunta Yhteensä Joista naisia Tutkinnon suorittaneet työllistä kohden Abs. % Uusimaa ,3 143 Itä-Uusimaa ,9 76 Varsinais-Suomi ,3 121 Satakunta ,5 34 Kanta-Häme ,8 49 Pirkanmaa ,3 104 Päijät-Häme ,4 36 Kymenlaakso ,3 20 Etelä-Karjala ,1 64 Etelä-Savo ,4 39 Pohjois-Savo ,6 97 Pohjois-Karjala ,7 96 Keski-Suomi ,3 112 Etelä-Pohjanmaa ,5 22 Pohjanmaa ,6 50 Keski-Pohjanmaa ,8 37 Pohjois-Pohjanmaa ,3 118 Kainuu ,3 30 Lappi ,5 45 Ahvenanmaa 26 34,6 15 Koko maa ,8 96 Tohtori- ja lisensiaatintutkinnon suorittaneet työlliset maakunnittain 2005 Luonnontieteiden ja tekniikan yliopistotutkinnon suorittaneet maakunnittain Luonnontieteet ja tekniikka ovat T&K-toiminnassa eräitä keskeisiä koulutusaloja. Näillä aloilla ylemmän korkeakoulututkinnon ja tutkijakoulutuksen suorittaneita työllisiä oli vuonna 2005 koko maassa noin , joista naisia oli 28 %. Heidän määränsä oli koko maassa 296 henkeä työllistä kohden. Maakunnittain heitä oli eniten eli 442 Uudellamaalla ja vähiten eli 83 Etelä-Pohjanmaalla työllistä kohden. Maan keskiarvo ylittyi Uudenmaan lisäksi ainoastaan Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Luonnontieteiden ja tekniikan yliopistotutkinnon suorittaneiden jakautuminen maakunnittain oli huomattavasti epätasaisempaa kuin korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla yleensä. Tohtori- ja lisensiaatintutkinnon vuonna 2006 suorittaneet Vuonna 2007 Suomessa suoritettiin yhteensä tohtorin- tai lisensiaatintutkintoa. Tohtorintutkintoja niistä oli ja lisensiaatintutkintoja 460. Tutkijakoulutuksen vuonna 2006 suorittaneista asuinmaakunta oli noin 40 %:lla Uusimaa, noin 10 %:lla Varsinais-Suomi, noin 9 %:lla Pirkanmaa ja noin 8 %:lla Pohjois-Pohjanmaa. Kahdessatoista maakunnassa tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuus jäi alle kahden prosentin maan kaikista tutkinnon suorittajista. opetusministeriön Politiikka-analyysejä 2008:3

7 Maakunta Yhteensä Joista naisia Tutkinnon suorittaneet työllistä kohden Henkilöä % Uusimaa ,1 442 Itä-Uusimaa ,3 295 Varsinais-Suomi ,9 273 Satakunta ,9 160 Kanta-Häme ,2 160 Pirkanmaa ,9 401 Päijät-Häme ,5 146 Kymenlaakso ,9 149 Etelä-Karjala ,1 239 Etelä-Savo ,2 116 Pohjois-Savo ,5 204 Pohjois-Karjala ,5 157 Keski-Suomi ,4 272 Etelä-Pohjanmaa ,3 83 Pohjanmaa ,6 165 Keski-Pohjanmaa ,7 122 Pohjois-Pohjanmaa ,2 358 Kainuu ,8 130 Lappi ,9 138 Ahvenanmaa ,1 68 Koko maa ,0 296 Luonnontieteiden ja tekniikan ylemmän korkeakoulututkinnon ja tutkijakoulutuksen suorittaneet työlliset maakunnittain 2005 Johtopäätöksiä Tutkimus- ja kehittämistoiminta on voimakkaasti keskittynyt erityisesti Uudenmaan, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin. Niiden jälkeen tulevat Varsinais-Suomen ja Keski-Suomen maakunnat. Kolmen kärkimaakunnan osuus koko maan T&K-menoista oli 68,8 % vuonna 1995, vuonna 2000 osuus oli 70,9 % ja 71,4 % vuonna Uudenmaan osuus on kuitenkin tällä kaudella laskenut yhdeksän prosenttiyksikköä, kun taas Pirkanmaan osuus on noussut lähes seitsemän ja Pohjois-Pohjanmaan osuus lähes viisi prosenttiyksikköä. Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan nousu näkyy myös selkeästi T&K-menojen BKT-osuuksissa, jotka ovat yli puolitoistakertaiset verrattuna Uuteenmaahan. BKT-osuuksien vaihteluväli maakuntien kesken on noussut vuoden 2000 tasosta 5,9 (Pohjois-Pohjanmaa ja Etelä-Savo) prosenttiyksikköä 6,9 prosenttiyksikköön (Pohjois-Pohjanmaa ja Kymenlaakso) vuonna T&K-toiminnan alueellisten erojen yhtenä taustatekijänä on yliopistolaitoksen alueellinen sijoittuminen. Varsinaisissa yliopistomaakunnissa T&K-menot asukasta kohti olivat vuonna 2006 keskimäärin euroa, kun taas muissa maakunnissa 292 euroa. Yliopistomaakuntienkaan edellä mainittu keskimäärä ei kuitenkaan aivan yllä maan keskiarvoon (1 092 euroa). Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan keskiarvo on euroa, kun taas kuuden muun yliopistomaakunnan vain 529 euroa. Tutkimushenkilökunnan osuus kaikista työllisistä vaihtelee maakunnittain T&K-menojen BKT-osuuksien mukaisesti, joskin hajonta on hieman lievempää. Vaikka korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työllisten osuudet ovat maakunnittain jokseenkin tasaiset, maakuntien väliset erot moninkertaistuvat, kun tarkastellaan tutkijakoulutuksen suorittaneiden sekä luonnontieteiden ja tekniikan yliopistotutkinnon suorittaneiden osuuksia kaikista työllisistä. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on siten monella indikaattorilla mitattuna jakautunut alueellisesti hyvin epätasaisesti. Asia käy ilmi myös yhteenvetolaskelmasta, jossa on laskettu seitsemän indikaattorin (BKT-osuus, T&K-menot/asukas, tutkimushenkilöstö työllisistä, korkea-asteen tutkinnon suorittaneet työlliset, tutkijakoulutuksen suorittaneet työlliset, luonnontieteiden ja tekniikan yliopistotutkinnon suorittaneet työlliset sekä vuoden 2006 tutkijakoulutuksen suorittaneet) perusteella maakuntien sijaluvun (1 19) keskiarvo. Maakuntien sijoituspisteiden keskiarvon hajonta on peräti 16 pistettä. Uudenmaan keskiarvo, 2,1 pistettä, kertoo systemaattisesta sijoit-

8 Tohtorin- ja lisensiaatintutkinnon vuonna 2006 suorittaneet asuinmaakunnittain Maakunta Tohtorintutkinto Lisensiaatintutkinto Tutkinnot yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Hlö % Uusimaa ,2 Itä-Uusimaa ,3 Varsinais-Suomi ,1 Satakunta ,1 Kanta-Häme ,6 Pirkanmaa ,7 Päijät-Häme ,4 Kymenlaakso ,8 Etelä-Karjala ,1 Etelä-Savo ,5 Pohjois-Savo ,6 Pohjois Karjala ,9 Keski-Suomi ,2 Etelä-Pohjanmaa ,7 Pohjanmaa ,7 Keski-Pohjanmaa ,6 Pohjois-Pohjanmaa ,7 Kainuu ,6 Lappi ,4 Ahvenanmaa ,2 Tuntematon (1) ,7 Koko maa ,1 1) Henkilöt ovat ulkomaalaisia, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa. tumisesta kärkiryhmään ja Etelä-Pohjanmaan keskiarvo 18,1 pistettä taas systemaattisesta sijoittumisesta viimeisille sijoille. Yliopistomaakuntien ja muiden maakuntien sijoituspisteiden keskiarvon hajonta on 7,8 pistettä. Kaikkien maakuntien sijoituspisteiden keskiarvo on 9.9 pistettä. Poikkeama tästä on esitetty kaaviossa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymiin eri alueilla vaikuttavat alueiden elinkeino- ja toimialarakenteen erot. Tätä on pyritty arvioimaan vertailuasetelmataulukoissa kahdella tavalla. Vertailuasetelmassa 1 on tarkastelu maakunnittain kolmen T&K-intensiivisen toimialan (koneiden ja laitteiden valmistus, elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus sekä kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palvelut (pois lukien asuntojen omistus ja vuokraus) tuotannon arvon osuutta vuonna 2006 kaikkien toimialojen tuotannon arvosta (Tilastokeskus, aluetilinpito) suhteessa maakuntien sijoituspisteiden keskiarvoon. Asetelmasta käy ilmi, että varsinkin sijoituspisteiden kärkipäässä mutta myös alimpien sijoituspisteiden kohdalla näkyy selvä yhteys näiden kolmen toimialan asemaan tuotantorakenteessa. Kaikilta osin yhteys ei kuitenkaan ole systemaattinen. Vertailuasetelmassa 2 on tarkasteltu maakunnittain elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen toimialan T&K-menojen osuutta kaikista T&K-menoista. Maakunnat on ryhmitelty kolmeen ryhmään, niihin, joissa tämän yhden toimialan menot ovat yli 50 % kaikista T&K-menoista, niihin, joissa osuus on % ja niihin, joissa osuus on alle 25 % (Tilastokeskus). Asetelmasta käy, ilmi sijoituspisteiden kärkipäässä yhteys elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen toimialaan näyttää olevan selkeä, mutta muilta osin yhteys ei näytä olevan systemaattinen. opetusministeriön Politiikka-analyysejä 2008:3

9 Maakunta Sijoituspisteiden keskiarvo Uusimaa 2,1 Itä-Uusimaa 8,0 Varsinais-Suomi 3,7 Satakunta 12,7 Kanta-Häme 9,0 Pirkanmaa 2,7 Päijät-Häme 13,4 Kymenlaakso 16,9 Etelä-Karjala 8,3 Etelä-Savo 16,3 Pohjois-Savo 7,1 Pohjois-Karjala 9,7 Keski-Suomi 4,7 Etelä-Pohjanmaa 18,1 Pohjanmaa 8,7 Keski-Pohjanmaa 16,1 Pohjois-Pohjanmaa 2,6 Kainuu 15,6 Lappi 12,6 Yliopistomaakunnat 6,2 Muut maakunnat 14,0 Yhteenvetolaskelma: maakuntien T&K-intensiteetti Yhteenvetolaskelma: poikkeama kaikkien maakuntien sijoituspisteiden keskiarvosta (=9,9) Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Muut maakunnat Yliopistomaakunnat

10 Vertailuasetelma 1: sijoituspisteiden keskiarvo ja tuotannon arvon osuus koneiden ja laitteiden valmistuksen, elektroniikkaja sähkötuotteiden valmistuksen sekä kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palvelujen (pl. asuntojen omistus ja vuokraus) toimialoilla kaikkien toimialojen tuotannon arvosta Sijoituspisteiden keskiarvo Yllä mainittujen toimialojen osuus Uusimaa 2,1 27,2 % Pohjois-Pohjanmaa 2,6 27,7 % Pirkanmaa 2,7 27,4 % Varsinais-Suomi 3,7 25,3 % Keski-Suomi 4,7 21,4 % Pohjois-Savo 7,1 12,0 % Itä-Uusimaa 8,0 5,8 % Etelä-Karjala 8,3 9,3 % Pohjanmaa 8,7 27,5 % Kanta-Häme 9,0 11,5 % Pohjois-Karjala 9,7 16,3 % Lappi 12,6 5,6 % Satakunta 12,7 10,3 % Päijät-Häme 13,4 15,7 % Kainuu 15,6 10,3 % Keski-Pohjanmaa 16,1 4,9 % Etelä-Savo 16,3 10,0 % Kymenlaakso 16,9 9,4 % Etelä-Pohjanmaa 18,1 8,5 % Ahvenanmaa - 47,9 % Koko maa - 20,7 % opetusministeriön Politiikka-analyysejä 2008:3

11 Vertailuasetelma 2: elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen toimialan T&K-menojen osuus kaikista T&Kmenoista Toimialan osuus kaikista T&K -menoista Sijoituspisteiden keskiarvo Uusimaa yli 50 % 2,1 % Varsinais-Suomi yli 50 % 3,7 % Pirkanmaa yli 50 % 2,7 % Pohjois-Pohjanmaa yli 50 % 2,6 % Etelä-Savo % 16,3 % Keski-Suomi % 4,7 % Pohjanmaa % 8,7 % Kainuu % 15,6 % Itä-Uusimaa alle 25 % 8,0 % Satakunta alle 25 % 12,7 % Kanta-Häme alle 25 % 9,0 % Päijät-Häme alle 25 % 13,4 % Kymenlaakso alle 25 % 16,9 % Etelä-Karjala alle 25 % 8,3 % Pohjois-Savo alle 25 % 7,1 % Pohjois-Karjala alle 25 % 9,7 % Etelä-Pohjanmaa alle 25 % 18,1 % Keski-Pohjanmaa alle 25 % 16,1 % Lappi alle 25 % 12,6 % Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen osuus aluebruttokansantuotteesta vuonna 2006 maakunnittain 0,0 % 1,0 % 2,0 % 3,0 % 4,0 % 5,0 % 6,0 % 7,0 % 8,0 % Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Keski-Suomi Etelä-Karjala Pohjois-Savo Kanta-Häme Pohjanmaa Itä-Uusimaa Pohjois-Karjala Satakunta Kainuu Päijät-Häme Lappi Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Koko maa

12 Aiemmin ilmestyneet 2008:2 Kulttuuripalvelut ja kulttuurityö maakunnittain 2008:1 Nuoriso koulutuksessa, työssä ja muussa toiminnassa 2007:2 Ungdomsåldersklassens studier i yrkeshögskolor och universitet 2007:1 Nuorisoikäluokan siirtyminen ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin Opetusministeriössä vahvistetaan tietoon perustuvaa johtamista. Ministeriön analyysiryhmä laatii muun muassa politiikka-alyysejä yhteiskunnallisesti merkittävistä koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikuntaja nuorisopolitiikan kysymyksistä. LISÄTIETOJA: neuvotteleva virkamies Heikki Mäenpää ( , heikki.maenpaa@minedu.fi) ja erikoissuunnittelija Tomi Halonen ( , tomi.halonen@minedu.fi) ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)