Tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnittain

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnittain"

Transkriptio

1 Opetusministeriö Undervisningsministeriet opetusministeriön Politiikka-analyysejä 2008:3 Tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnittain Maakuntien väliset erot ovat varsin huomattavia. Yhtenä vedenjakajana on yliopistomaakuntien ja muiden maakuntien erilaiset lähtökohdat. Tarkastelu tehdään Manner-Suomen maakuntien kesken, vaikka myös Ahvenanmaata koskevat tiedot esitetään aineistossa. Katsauksen lähdeaineistona ovat pääasiassa Tilastokeskuksen tiede-, teknologia- ja tietoyhteiskuntatilastot ja aluetilinpidon tiedot. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen osuus bruttokansantuotteesta eräissä maissa ,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 LÄHDE: Tilastokeskus EU-25 Irlanti Norja Iso-Britannia (2004) Ranska Tanska Yhdysvallat Japani 0,0 Suomi 0,5 Ruotsi Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla on tärkeä rooli yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa kehityksessä erityisesti osaamis- ja innovaatiovetoisen politiikan näkökulmasta. Sama koskee myös alueellista kehittämistä. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman mukaan hallitus pitää maan eri osien tutkimus- ja kehittämisrahoituksen lisäämistä keskeisenä osana tasapainoista aluekehitystä. Tässä katsauksessa tarkastellaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan tilaa maakunnittain. Suomi käytti vuonna 2006 tutkimus- ja kehittämistoimintaan lähes 5,8 miljardia euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli noin neljä prosenttia. T&Kmenojen arvioidaan ylittävän kuusi miljardia euroa vuonna 2007 (Tilastokeskus). Menot ovat kolminkertaistuneet vuodesta 1991 ja kaksinkertaistuneet vuodesta 1997 (Research.fi). Suomen T&K-menojen osuus bruttokansantuotteesta oli vuonna 2006 noin 3,5 %. Pääministeri Vanhasen II hallituksen ohjelman mukaan tavoitteena on nostaa osuus neljään prosenttiin. Suomen T&K-menojen osuus BKT:sta on suurimpia maailmassa ja OECD-maista Suomen edellä on vain Ruotsi. Euroopan unionin (EU-25) T&K-menojen osuus BKT:sta oli vuonna 2006 noin 1,8 %.

2 Maakunta Muutos milj. % milj. % milj. % Uusimaa 1102,3 50,7 1990,1 45,0 2399,7 41,7 20,6 % Itä-Uusimaa ,7 1,2 49,1 0,9-10,2 % Varsinais-Suomi 219,8 10,1 466,1 10,5 595,6 10,3 27,8 % Satakunta 42,2 1,9 60,8 1,4 88,5 1,5 45,6 % Kanta-Häme 45,4 2,1 48,1 1,1 82,2 1,4 70,9 % Pirkanmaa 211,1 9,7 633,9 14,3 942,2 16,4 48,6 % Päijät-Häme 22,0 1,0 48,7 1,1 55,2 1,0 13,3 % Kymenlaakso 28,3 1,3 34,4 0,8 31,2 0,5-9,3 % Etelä-Karjala 36,3 1,7 49,4 1,1 83,2 1,4 68,4 % Etelä-Savo 11,1 0,5 16,6 0,4 29,5 0,5 77,7 % Pohjois-Savo 50,0 2,3 85,5 1,9 131,4 2,3 53,7 % Pohjois-Karjala 31,6 1,5 54,4 1,2 60,9 1,1 11,9 % Keski-Suomi 75,9 3,5 181,4 4,1 234,7 4,1 29,4 % Etelä-Pohjanmaa 9,4 0,4 25,4 0,6 28,9 0,5 13,8 % Pohjanmaa 58,7 2,7 96,1 2,2 93,4 1,6-2,8 % Keski-Pohjanmaa 3,7 0,2 9,4 0,2 14,0 0,2 48,9 % Pohjois-Pohjanmaa 183,5 8,4 511,0 11,6 767,5 13,3 50,2 % Kainuu 10,3 0,5 14,4 0,3 21,8 0,4 51,4 % Lappi 30,4 1,4 40,6 0,9 50,6 0,9 24,6 % Ahvenanmaa 0,7 0,0 1,7 0,0 1,6 0,0-5,9 % Koko maa 2172,3 99,9 4422,6 99,9 5761,2 100,0 30,3 % Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot maakunnittain 1995, 2000 ja 2006 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot vuosina 1995, 2000 ja 2006 Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla (T&K) tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusien sovellusten löytämiseksi. Kriteerinä on, että toiminnan tavoitteena on jotain olennaisesti uutta. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan sisällytetään perustutkimus, soveltava tutkimus sekä kehittämistyö. (Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2005) Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot kasvoivat koko maan tasolla vuosina kaksinkertaisiksi ja vuosina noin 30 %. Maakuntien väliset kasvuerot olivat huomattavia. Suurten T&K-menojen maakunnissa, kuten Uudellamaalla, menot lähes kaksinkertaistuivat kaudella , Varsinais-Suomessa yli kaksinkertaistuivat, Pirkanmaalla kolminkertaistuivat ja Pohjois-Pohjanmaalla lähes kolminkertaistuivat. Myös useissa pienemmissä maakunnissa muutos oli samaa suuruusluokkaa. Kaudella maakuntien T&K-menojen muutos oli epätasaisempaa. Itä-Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Pohjanmaalla menot pienenivät. Yli 50 %:n kasvuvauhtiin yllettiin Kanta-Hämeessä, Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Uudenmaan osuus koko maan T&K-menoista laski vuoden 1995 noin 51 %:sta noin 42 %:iin vuonna Pirkanmaan osuus kasvoi 10 %:sta noin 16 %:iin ja Pohjois-Pohjanmaan noin 8 %:sta noin 13 %:iin. Kaikissa muissa maakunnissa T&Kmenojen osuus koko maan menoista pysyi koko kauden enintään noin vuoden 1995 tasolla. Kahdeksassa maakunnassa osuus koko maan T&K menoista laski. opetusministeriön Politiikka-analyysejä 2008:3

3 Maakunta Yritykset Julkinen sektori (1) Korkeakoulusektori milj. % milj. % milj. % Uusimaa 1622,6 67,6 368,6 15,4 408,7 17,0 Itä-Uusimaa 48,6 99,0 0,2 0,4 0,3 0,6 Varsinais-Suomi 447,8 75,2 12,7 2,1 135,1 22,7 Satakunta 80,0 90,4 1,1 1,2 7,5 8,5 Kanta-Häme 43,3 52,7 31,2 38,0 7,7 9,4 Pirkanmaa 767,8 81,5 40,6 4,3 133,8 14,2 Päijät-Häme 47,9 86,8 0,6 1,1 6,7 12,1 Kymenlaakso 27,3 87,5 0,5 1,6 3,5 11,2 Etelä-Karjala 47,1 56,6 2,9 3,5 33,2 39,9 Etelä-Savo 14,6 49,5 4,1 13,9 10,8 36,6 Pohjois-Savo 46,8 35,6 17,6 13,4 67,1 51,1 Pohjois-Karjala 15,0 24,6 12,0 19,7 34,0 55,8 Keski-Suomi 138,6 59,1 22,8 9,7 73,3 31,2 Etelä-Pohjanmaa 21,5 74,4 1,2 4,2 6,2 21,5 Pohjanmaa 79,5 85,1 0,7 0,7 13,2 14,1 Keski-Pohjanmaa 7,6 54,3 2,9 20,7 3,5 25,0 Pohjois-Pohjanmaa 619,6 80,7 39,8 5,2 108,1 14,1 Kainuu 13,0 59,6 1,7 7,8 7,0 32,1 Lappi 18,5 36,6 12,4 24,5 19,7 38,9 Ahvenanmaa 0,8 50,0 0,7 43,8 0,1 6,3 Koko maa 4107,8 71,3 574,2 10,0 1079,2 18,7 1) Sisältää myös yksityisen voittoa tavoittelemattoman toiminnan Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen jakautuminen sektorin ja maakunnan mukaan vuonna 2006 T&K-menojen jakautuminen yrityksiin sekä julkiselle ja korkeakoulusektorille vuonna 2006 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen jakautuminen yrityssektorin, julkisen sektorin ja korkeakoulusektorin kesken vaihtelee huomattavasti maakunnittain. Korkeakoulusektorin osuus on eräin poikkeuksin pieni muissa kuin yliopistomaakunnissa. Etelä-Savo, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Kainuu kuitenkin ylittävät maan keskiarvon eli 19 %. Korkeakoulusektorin osuus on suurin eli noin 56 % Pohjois-Karjalassa. Korkeakoulusektorin osuus on alle maan keskiarvon myös neljässä yliopistomaakunnassa, eli Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Tämä johtuu kolmen viimeksi mainitun maakunnan osalta erityisesti yrityssektorin vahvasta osuudesta, joka on näissä maakunnissa yli 80 %. Uudellamaalla myös julkisen sektorin osuus on maan keskitasoon verrattuna merkittävä. Yrityssektorin osuus T&K-menoista on korkein, yli 90 %, Satakunnassa. Julkisen sektorin osuus on korkein Kanta-Hämeessä, jossa se on 38 % eli lähes neljä kertaa suurempi kuin maassa keskimäärin. Yrityssektorin asemaa arvioitaessa on otettava huomioon, että sektorin T&K-menoista teollisuuden osuus oli vuonna 2006 noin 80 %. Tästä osuudesta elektroniikkateollisuuden osuus oli lähes 71 %, joka on koko yrityssektorin T&K-menoista 56,5 % ja koko maan T&K-menoista hieman yli 40 %. Teollisuuden T&K-menoista metalli- ja konepajateollisuuden osuus oli noin 14 % ja kemianteollisuuden 9 %. Maakunnittain yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaismenoista elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen toimialan osuus on yli 50 % Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Etelä-Savossa, Keski-Suomessa, Pohjanmaalla ja Kainuussa toimialan osuus on %. Yrityssektorin T&K-menoista arvioidaan Nokian osuuden olevan %:n suuruusluokkaa. Tämä merkitsisi, että Nokian osuus koko maan T&Kmenoista olisi noin kolmanneksen suuruinen. Näin ollen tämän yhden yrityksen toiminnan alueellisella sijoittumisella on huomattava vaikutus maakuntien tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymiin.

4 Maakunta T&K-menot BKT:sta T&K-menot/ asukas Uusimaa 4,3 % 4,1 % Itä-Uusimaa 2,7 % 1,5 % 523 Varsinais-Suomi 4,3 % 4,3 % Satakunta 1,1 % 1,4 % 386 Kanta-Häme 1,4 % 1,9 % 484 Pirkanmaa 6,0 % 6,6 % Päijät-Häme 1,2 % 1,1 % 277 Kymenlaakso 0,7 % 0,5 % 169 Etelä-Karjala 1,4 % 2,2 % 615 Etelä-Savo 0,5 % 0,8 % 185 Pohjois-Savo 1,7 % 2,1 % 527 Pohjois-Karjala 1,7 % 1,5 % 354 Keski-Suomi 3,2 % 3,4 % 870 Etelä-Pohjanmaa 0,7 % 0,6 % 149 Pohjanmaa 2,3 % 1,8 % 536 Keski-Pohjanmaa 0,7 % 0,7 % 198 Pohjois-Pohjanmaa 6,4 % 7,4 % Kainuu 0,9 % 1,2 % 258 Lappi 1,0 % 1,0 % 274 Ahvenanmaa 0,2 % 0,1 % 59 Koko maa 3,3 % 3,4 % Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen osuus aluebruttokansantuotteesta vuosina 2000 ja 2006 sekä T&Kmenot asukasta kohti vuonna 2006 maakunnittain Tutkimushenkilökunnan koulutustausta 2006 Koulutus Yhteensä Naisia Henkilöä % % Tohtoritutkinto ,8 35,4 Lisensiaatintutkinto ,6 35,7 Muu yliopistotutkinto ,1 34,9 Amk-tutkinto ja opistoinsinöörit ,1 24,5 Muu opistoaste ,6 45,8 Muu koulutus ,7 38,9 Kaikki yhteensä ,9 34,7 T&K-toiminnan menojen osuus bruttokansantuotteesta vuosina 2000 ja 2006 T&K-toiminnan menot asukasta kohden vuonna 2006 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvoivat koko maan tasolla vuodesta 2000 vuoteen 2006 vain 0,1 prosenttiyksikköä. Maakunnittain muutos oli suurin, Pohjois- Pohjanmaalla (1,0 prosenttiyksikköä), toiseksi suurin Etelä-Karjalassa (0,8 prosenttiyksikköä) ja kolmanneksi suurin Pirkanmaalla (0,6 prosenttiyksikköä). BKT-osuus laski eniten Itä-Uudellamaalla, 1,2 prosenttiyksikköä. BKT osuus laski kuudessa muussakin maakunnassa, mm. Uudellamaalla. Korkein T&K-toiminnan menojen osuus bruttokansantuotteesta oli vuonna 2006 Pohjois-Pohjanmaalla, 7,4 %, mikä on noin viisitoistakertainen verrattuna Kymenlaakson osuuteen, joka oli vain noin 0,5 %. Maan keskiarvon 3,4 %:n, yläpuolelle asettautuivat Pohjois-Pohjanmaan lisäksi vain Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Uusimaa. Keski-Suomessa menot olivat valtakunnan keskiarvon tasolla. Menot olivat alle puolet keskimääräisestä kymmenessä Manner-Suomen maakunnassa. T&K-toiminnan menot asukasta kohti olivat korkeimmat Pohjois-Pohjanmaalla (2 016 ), mikä on lähes kaksi kertaa yli maan keskiarvon (1 092 ). Yli keskiarvon ylsivät Pohjois-Pohjanmaan lisäksi vain Pirkanmaa, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Pienimmät menot asukasta kohti olivat Etelä-Pohjanmaalla (149 ). Alle puolet maan keskimääräisistä menoista asukasta kohden oli lisäksi 11 muussakin maakunnassa. Maakuntien tutkimushenkilökunta Koko maan lähes tutkimushenkilökuntaan kuuluvasta henkilöstä noin työskenteli vuonna 2006 Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Näiden maakuntien osuus tutkimushenkilökunnasta oli yhteensä noin 77 %. Tutkimushenkilökunnan osuus koko maan työllisistä oli 3,3 %. Pohjois-Pohjanmaalla osuus oli 5,7 %, Pirkanmaalla 5,4 % ja Uudellamaalla 4,4 %. Pienimmillään eli 0,7 %:ssa osuus oli Kymenlaaksossa ja Etelä-Pohjanmaalla. opetusministeriön Politiikka-analyysejä 2008:3

5 Maakuntien tutkimushenkilökunta 2006 Maakunta Tutkimushenkilökunnan määrä Osuus maakunnan työllisistä Uusimaa ,4 % Itä-Uusimaa 520 1,4 % Varsinais-Suomi ,6 % Satakunta ,2 % Kanta-Häme ,8 % Pirkanmaa ,4 % Päijät-Häme ,2 % Kymenlaakso 572 0,7 % Etelä-Karjala ,2 % Etelä-Savo 590 0,9 % Pohjois-Savo ,0 % Pohjois-Karjala ,0 % Keski-Suomi ,3 % Etelä-Pohjanmaa 600 0,7 % Pohjanmaa ,7 % Keski-Pohjanmaa 262 0,9 % Pohjois-Pohjanmaa ,7 % Kainuu 436 1,3 % Lappi ,6 % Ahvenamaa 49 0,3 % Koko maa ,3 % Korkea-asteen koulutuksen suorittaneet työlliset maakunnittain 2005 Maakunta Yhteensä Joista naisia Osuus työllisistä Henkilöä % % Uusimaa ,5 38,3 Itä-Uusimaa ,0 42,1 Varsinais-Suomi ,3 34,4 Satakunta ,2 30,7 Kanta-Häme ,4 34,4 Pirkanmaa ,2 35,9 Päijät-Häme ,0 31,2 Kymenlaakso ,5 29,8 Etelä-Karjala ,7 31,8 Etelä-Savo ,2 30,2 Pohjois-Savo ,1 33,1 Pohjois-Karjala ,4 31,1 Keski-Suomi ,5 35,6 Etelä-Pohjanmaa ,1 29,1 Pohjanmaa ,1 33,5 Keski-Pohjanmaa ,1 29,8 Pohjois-Pohjanmaa ,5 35,2 Kainuu ,7 29,3 Lappi ,8 31,7 Ahvenanmaa ,6 20,2 Koko maa ,0 34,7 Tutkimushenkilökunnan koulutus Tutkimushenkilökunta on varsin korkealle koulutettua. Koko maan vuoden 2006 tutkimushenkilökunnasta yli 17 % oli suorittanut tieteellisen jatkokoulutuksen. Yliopistokoulutuksen suorittaneiden osuus oli yhteensä lähes 58 %. Korkea-asteen koulutuksen - opistoasteen tutkinnot mukaan lukien - suorittaneiden osuus oli noin 85 %. Naisten osuus tutkimushenkilökunnasta oli noin 35 %. Korkea-asteen tutkinnon ja tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuus työllisistä Tohtori- ja lisensiaatintutkinnon suorittaneita työllisiä oli vuonna 2005 koko maassa noin , joista noin 38 % oli naisia. Heidän määränsä kaikista työllisistä oli vain vajaan yhden prosentin suuruinen. Maakuntien väliset erot tutkijakoulutuksen suorittaneiden työllisten määrässä olivat erittäin suuria. Uudellamaalla heitä oli työllistä kohden 143 henkilöä, kun taas Kymenlaaksossa vain 20 ja Etelä-Pohjanmaalla 22. Maan keskiarvo (96 työllistä kohti) ylittyi Uudenmaan lisäksi Varsinais- Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla. Korkea-asteen tutkinnon (ml. opistoasteen tutkinto) suorittaneita työllisiä oli koko maassa vuonna 2005 noin , joista 56 % oli naisia. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus kaikista työllisistä oli noin 35 %. Korkea-asteen koulutuksen hankkineiden työllisten osuus oli korkein Itä-Uudellamaalla (42,1 %) ja alhaisin Etelä-Pohjanmaalla (29,1 %). Yli maan keskiarvon (34,7 %) korkea-asteen koulutettujen työllisten osuus oli myös Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

6 Maakunta Yhteensä Joista naisia Tutkinnon suorittaneet työllistä kohden Abs. % Uusimaa ,3 143 Itä-Uusimaa ,9 76 Varsinais-Suomi ,3 121 Satakunta ,5 34 Kanta-Häme ,8 49 Pirkanmaa ,3 104 Päijät-Häme ,4 36 Kymenlaakso ,3 20 Etelä-Karjala ,1 64 Etelä-Savo ,4 39 Pohjois-Savo ,6 97 Pohjois-Karjala ,7 96 Keski-Suomi ,3 112 Etelä-Pohjanmaa ,5 22 Pohjanmaa ,6 50 Keski-Pohjanmaa ,8 37 Pohjois-Pohjanmaa ,3 118 Kainuu ,3 30 Lappi ,5 45 Ahvenanmaa 26 34,6 15 Koko maa ,8 96 Tohtori- ja lisensiaatintutkinnon suorittaneet työlliset maakunnittain 2005 Luonnontieteiden ja tekniikan yliopistotutkinnon suorittaneet maakunnittain Luonnontieteet ja tekniikka ovat T&K-toiminnassa eräitä keskeisiä koulutusaloja. Näillä aloilla ylemmän korkeakoulututkinnon ja tutkijakoulutuksen suorittaneita työllisiä oli vuonna 2005 koko maassa noin , joista naisia oli 28 %. Heidän määränsä oli koko maassa 296 henkeä työllistä kohden. Maakunnittain heitä oli eniten eli 442 Uudellamaalla ja vähiten eli 83 Etelä-Pohjanmaalla työllistä kohden. Maan keskiarvo ylittyi Uudenmaan lisäksi ainoastaan Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Luonnontieteiden ja tekniikan yliopistotutkinnon suorittaneiden jakautuminen maakunnittain oli huomattavasti epätasaisempaa kuin korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla yleensä. Tohtori- ja lisensiaatintutkinnon vuonna 2006 suorittaneet Vuonna 2007 Suomessa suoritettiin yhteensä tohtorin- tai lisensiaatintutkintoa. Tohtorintutkintoja niistä oli ja lisensiaatintutkintoja 460. Tutkijakoulutuksen vuonna 2006 suorittaneista asuinmaakunta oli noin 40 %:lla Uusimaa, noin 10 %:lla Varsinais-Suomi, noin 9 %:lla Pirkanmaa ja noin 8 %:lla Pohjois-Pohjanmaa. Kahdessatoista maakunnassa tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuus jäi alle kahden prosentin maan kaikista tutkinnon suorittajista. opetusministeriön Politiikka-analyysejä 2008:3

7 Maakunta Yhteensä Joista naisia Tutkinnon suorittaneet työllistä kohden Henkilöä % Uusimaa ,1 442 Itä-Uusimaa ,3 295 Varsinais-Suomi ,9 273 Satakunta ,9 160 Kanta-Häme ,2 160 Pirkanmaa ,9 401 Päijät-Häme ,5 146 Kymenlaakso ,9 149 Etelä-Karjala ,1 239 Etelä-Savo ,2 116 Pohjois-Savo ,5 204 Pohjois-Karjala ,5 157 Keski-Suomi ,4 272 Etelä-Pohjanmaa ,3 83 Pohjanmaa ,6 165 Keski-Pohjanmaa ,7 122 Pohjois-Pohjanmaa ,2 358 Kainuu ,8 130 Lappi ,9 138 Ahvenanmaa ,1 68 Koko maa ,0 296 Luonnontieteiden ja tekniikan ylemmän korkeakoulututkinnon ja tutkijakoulutuksen suorittaneet työlliset maakunnittain 2005 Johtopäätöksiä Tutkimus- ja kehittämistoiminta on voimakkaasti keskittynyt erityisesti Uudenmaan, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin. Niiden jälkeen tulevat Varsinais-Suomen ja Keski-Suomen maakunnat. Kolmen kärkimaakunnan osuus koko maan T&K-menoista oli 68,8 % vuonna 1995, vuonna 2000 osuus oli 70,9 % ja 71,4 % vuonna Uudenmaan osuus on kuitenkin tällä kaudella laskenut yhdeksän prosenttiyksikköä, kun taas Pirkanmaan osuus on noussut lähes seitsemän ja Pohjois-Pohjanmaan osuus lähes viisi prosenttiyksikköä. Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan nousu näkyy myös selkeästi T&K-menojen BKT-osuuksissa, jotka ovat yli puolitoistakertaiset verrattuna Uuteenmaahan. BKT-osuuksien vaihteluväli maakuntien kesken on noussut vuoden 2000 tasosta 5,9 (Pohjois-Pohjanmaa ja Etelä-Savo) prosenttiyksikköä 6,9 prosenttiyksikköön (Pohjois-Pohjanmaa ja Kymenlaakso) vuonna T&K-toiminnan alueellisten erojen yhtenä taustatekijänä on yliopistolaitoksen alueellinen sijoittuminen. Varsinaisissa yliopistomaakunnissa T&K-menot asukasta kohti olivat vuonna 2006 keskimäärin euroa, kun taas muissa maakunnissa 292 euroa. Yliopistomaakuntienkaan edellä mainittu keskimäärä ei kuitenkaan aivan yllä maan keskiarvoon (1 092 euroa). Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan keskiarvo on euroa, kun taas kuuden muun yliopistomaakunnan vain 529 euroa. Tutkimushenkilökunnan osuus kaikista työllisistä vaihtelee maakunnittain T&K-menojen BKT-osuuksien mukaisesti, joskin hajonta on hieman lievempää. Vaikka korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työllisten osuudet ovat maakunnittain jokseenkin tasaiset, maakuntien väliset erot moninkertaistuvat, kun tarkastellaan tutkijakoulutuksen suorittaneiden sekä luonnontieteiden ja tekniikan yliopistotutkinnon suorittaneiden osuuksia kaikista työllisistä. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on siten monella indikaattorilla mitattuna jakautunut alueellisesti hyvin epätasaisesti. Asia käy ilmi myös yhteenvetolaskelmasta, jossa on laskettu seitsemän indikaattorin (BKT-osuus, T&K-menot/asukas, tutkimushenkilöstö työllisistä, korkea-asteen tutkinnon suorittaneet työlliset, tutkijakoulutuksen suorittaneet työlliset, luonnontieteiden ja tekniikan yliopistotutkinnon suorittaneet työlliset sekä vuoden 2006 tutkijakoulutuksen suorittaneet) perusteella maakuntien sijaluvun (1 19) keskiarvo. Maakuntien sijoituspisteiden keskiarvon hajonta on peräti 16 pistettä. Uudenmaan keskiarvo, 2,1 pistettä, kertoo systemaattisesta sijoit-

8 Tohtorin- ja lisensiaatintutkinnon vuonna 2006 suorittaneet asuinmaakunnittain Maakunta Tohtorintutkinto Lisensiaatintutkinto Tutkinnot yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Hlö % Uusimaa ,2 Itä-Uusimaa ,3 Varsinais-Suomi ,1 Satakunta ,1 Kanta-Häme ,6 Pirkanmaa ,7 Päijät-Häme ,4 Kymenlaakso ,8 Etelä-Karjala ,1 Etelä-Savo ,5 Pohjois-Savo ,6 Pohjois Karjala ,9 Keski-Suomi ,2 Etelä-Pohjanmaa ,7 Pohjanmaa ,7 Keski-Pohjanmaa ,6 Pohjois-Pohjanmaa ,7 Kainuu ,6 Lappi ,4 Ahvenanmaa ,2 Tuntematon (1) ,7 Koko maa ,1 1) Henkilöt ovat ulkomaalaisia, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa. tumisesta kärkiryhmään ja Etelä-Pohjanmaan keskiarvo 18,1 pistettä taas systemaattisesta sijoittumisesta viimeisille sijoille. Yliopistomaakuntien ja muiden maakuntien sijoituspisteiden keskiarvon hajonta on 7,8 pistettä. Kaikkien maakuntien sijoituspisteiden keskiarvo on 9.9 pistettä. Poikkeama tästä on esitetty kaaviossa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymiin eri alueilla vaikuttavat alueiden elinkeino- ja toimialarakenteen erot. Tätä on pyritty arvioimaan vertailuasetelmataulukoissa kahdella tavalla. Vertailuasetelmassa 1 on tarkastelu maakunnittain kolmen T&K-intensiivisen toimialan (koneiden ja laitteiden valmistus, elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus sekä kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palvelut (pois lukien asuntojen omistus ja vuokraus) tuotannon arvon osuutta vuonna 2006 kaikkien toimialojen tuotannon arvosta (Tilastokeskus, aluetilinpito) suhteessa maakuntien sijoituspisteiden keskiarvoon. Asetelmasta käy ilmi, että varsinkin sijoituspisteiden kärkipäässä mutta myös alimpien sijoituspisteiden kohdalla näkyy selvä yhteys näiden kolmen toimialan asemaan tuotantorakenteessa. Kaikilta osin yhteys ei kuitenkaan ole systemaattinen. Vertailuasetelmassa 2 on tarkasteltu maakunnittain elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen toimialan T&K-menojen osuutta kaikista T&K-menoista. Maakunnat on ryhmitelty kolmeen ryhmään, niihin, joissa tämän yhden toimialan menot ovat yli 50 % kaikista T&K-menoista, niihin, joissa osuus on % ja niihin, joissa osuus on alle 25 % (Tilastokeskus). Asetelmasta käy, ilmi sijoituspisteiden kärkipäässä yhteys elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen toimialaan näyttää olevan selkeä, mutta muilta osin yhteys ei näytä olevan systemaattinen. opetusministeriön Politiikka-analyysejä 2008:3

9 Maakunta Sijoituspisteiden keskiarvo Uusimaa 2,1 Itä-Uusimaa 8,0 Varsinais-Suomi 3,7 Satakunta 12,7 Kanta-Häme 9,0 Pirkanmaa 2,7 Päijät-Häme 13,4 Kymenlaakso 16,9 Etelä-Karjala 8,3 Etelä-Savo 16,3 Pohjois-Savo 7,1 Pohjois-Karjala 9,7 Keski-Suomi 4,7 Etelä-Pohjanmaa 18,1 Pohjanmaa 8,7 Keski-Pohjanmaa 16,1 Pohjois-Pohjanmaa 2,6 Kainuu 15,6 Lappi 12,6 Yliopistomaakunnat 6,2 Muut maakunnat 14,0 Yhteenvetolaskelma: maakuntien T&K-intensiteetti Yhteenvetolaskelma: poikkeama kaikkien maakuntien sijoituspisteiden keskiarvosta (=9,9) Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Muut maakunnat Yliopistomaakunnat

10 Vertailuasetelma 1: sijoituspisteiden keskiarvo ja tuotannon arvon osuus koneiden ja laitteiden valmistuksen, elektroniikkaja sähkötuotteiden valmistuksen sekä kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palvelujen (pl. asuntojen omistus ja vuokraus) toimialoilla kaikkien toimialojen tuotannon arvosta Sijoituspisteiden keskiarvo Yllä mainittujen toimialojen osuus Uusimaa 2,1 27,2 % Pohjois-Pohjanmaa 2,6 27,7 % Pirkanmaa 2,7 27,4 % Varsinais-Suomi 3,7 25,3 % Keski-Suomi 4,7 21,4 % Pohjois-Savo 7,1 12,0 % Itä-Uusimaa 8,0 5,8 % Etelä-Karjala 8,3 9,3 % Pohjanmaa 8,7 27,5 % Kanta-Häme 9,0 11,5 % Pohjois-Karjala 9,7 16,3 % Lappi 12,6 5,6 % Satakunta 12,7 10,3 % Päijät-Häme 13,4 15,7 % Kainuu 15,6 10,3 % Keski-Pohjanmaa 16,1 4,9 % Etelä-Savo 16,3 10,0 % Kymenlaakso 16,9 9,4 % Etelä-Pohjanmaa 18,1 8,5 % Ahvenanmaa - 47,9 % Koko maa - 20,7 % opetusministeriön Politiikka-analyysejä 2008:3

11 Vertailuasetelma 2: elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen toimialan T&K-menojen osuus kaikista T&Kmenoista Toimialan osuus kaikista T&K -menoista Sijoituspisteiden keskiarvo Uusimaa yli 50 % 2,1 % Varsinais-Suomi yli 50 % 3,7 % Pirkanmaa yli 50 % 2,7 % Pohjois-Pohjanmaa yli 50 % 2,6 % Etelä-Savo % 16,3 % Keski-Suomi % 4,7 % Pohjanmaa % 8,7 % Kainuu % 15,6 % Itä-Uusimaa alle 25 % 8,0 % Satakunta alle 25 % 12,7 % Kanta-Häme alle 25 % 9,0 % Päijät-Häme alle 25 % 13,4 % Kymenlaakso alle 25 % 16,9 % Etelä-Karjala alle 25 % 8,3 % Pohjois-Savo alle 25 % 7,1 % Pohjois-Karjala alle 25 % 9,7 % Etelä-Pohjanmaa alle 25 % 18,1 % Keski-Pohjanmaa alle 25 % 16,1 % Lappi alle 25 % 12,6 % Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen osuus aluebruttokansantuotteesta vuonna 2006 maakunnittain 0,0 % 1,0 % 2,0 % 3,0 % 4,0 % 5,0 % 6,0 % 7,0 % 8,0 % Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Keski-Suomi Etelä-Karjala Pohjois-Savo Kanta-Häme Pohjanmaa Itä-Uusimaa Pohjois-Karjala Satakunta Kainuu Päijät-Häme Lappi Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Koko maa

12 Aiemmin ilmestyneet 2008:2 Kulttuuripalvelut ja kulttuurityö maakunnittain 2008:1 Nuoriso koulutuksessa, työssä ja muussa toiminnassa 2007:2 Ungdomsåldersklassens studier i yrkeshögskolor och universitet 2007:1 Nuorisoikäluokan siirtyminen ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin Opetusministeriössä vahvistetaan tietoon perustuvaa johtamista. Ministeriön analyysiryhmä laatii muun muassa politiikka-alyysejä yhteiskunnallisesti merkittävistä koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikuntaja nuorisopolitiikan kysymyksistä. LISÄTIETOJA: neuvotteleva virkamies Heikki Mäenpää ( , ja erikoissuunnittelija Tomi Halonen ( , ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

Matkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola

Matkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola Matkailun merkitys Kymenlaaksolle Matkailuparlamentti 17.10.2017 Kuusankoski Jaakko Mikkola Matkailun kokonaiskysyntä maakunnittain Alueellisesti matkailukysyntä painottuu Uudenmaan lisäksi erityisesti

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut ja kulttuurityö maakunnittain

Kulttuuripalvelut ja kulttuurityö maakunnittain Opetusministeriö Undervisningsministeriet Kulttuuripalvelut ja kulttuurityö maakunnittain Tässä katsauksessa tarkastellaan ennen muuta kulttuuripalvelujen ja kulttuuritarjonnan alueellista saatavuutta

Lisätiedot

Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %

Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, % Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, % Maakunta Osuus arvon- Arvonlisäys lisäyksestä, % mrd. euroa KOKO MAA 100,0 185,5 Uusimaa 39,0 72,3 Pirkanmaa 8,4 15,6 Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Hukassa! Mistä olemme tulossa ja mihin menossa? Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläkkeellä), Tilastokeskus

Hukassa! Mistä olemme tulossa ja mihin menossa? Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläkkeellä), Tilastokeskus Hukassa! Mistä olemme tulossa ja mihin menossa? Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläkkeellä), Tilastokeskus Kaikki esityksen tiedot perustuvat työssäkäyntitilaston aikasarjatiedostoon. Se kuvaa kaikkien

Lisätiedot

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain Suhdanteen alueellisia työllisyysennusteita voi tulkita tähän liitteeseen tuotettujen tietojen avulla. Prosenttimuutokset työllisyydestä voi suhteuttaa

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi TEM aluetutkimusseminaari

Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi TEM aluetutkimusseminaari Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset Ossi Nurmi TEM aluetutkimusseminaari 12.12.2017 Alueellinen matkailutilinpito - Matkailutilinpito on kansantalouden tilinpidon satelliitti, jota tuotetaan kansainvälisten

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Kymenlaakso Aluetilinpito päivitetty

Kymenlaakso Aluetilinpito päivitetty Kymenlaakso Aluetilinpito päivitetty Bruttokansantuote vuonna 2016 euroa/asukas Uusimaa 51714 Ahvenanmaa - Åland 46634 KOKO MAA Pohjanmaa 39327 38285 Etelä-Karjala Lappi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 28.11.2018 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2017 Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 3.5.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2016 Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi Visit Finland seminaari

Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi Visit Finland seminaari Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset Ossi Nurmi Visit Finland seminaari 4.5.2017 Alueellinen matkailutilinpito -hanke - Hanke käynnistyi elokuussa 2016 TEM:n ohjauksessa ja rahoittamana - Alueellinen

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Vieraskieliset ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin

Vieraskieliset ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin ammatillisessa koulutuksessa 14.3.2017 Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin . 13/03/2017 Opetushallitus 2 Vieraskielisten opiskelijoiden lukumäärä ja osuus (%) kaikista

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina 2011-2015 Vuosina 2010-2014 valmistuneet Suunnittelija Outi Suorsa Kaikkien vastavalmistuneiden työpaikkojen sijaintimaakunnat (f. = 2553) 25 20 21 19,2

Lisätiedot

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) 18.12.2012 Maakunnat (NUTS3) 1.1.2012 Yhteensä 18 (+1) maakuntaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme

Lisätiedot

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa Yritystieto-seminaari 18.02.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000 42000 40000 38000

Lisätiedot

Aluetilinpito

Aluetilinpito Aluetilinpito 2000-2016 - työlliset - bruttokansantuote - arvonlisäys, brutto perushintaan - kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) - tuotos perushintaan - kotitalouksien käytettävissä oleva tulo

Lisätiedot

Matkailun suuralueet sekä maakunnat

Matkailun suuralueet sekä maakunnat Matkailuvuosi 2017 Matkailun suuralueet sekä maakunnat Lähde: Visit Finlandin Rudolf-tilastopalvelu, Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Huomioitavaa vuositulosten vertailussa: Majoitustilaston

Lisätiedot

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2008 Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007 Korkeasti koulutetusta väestöstä kolmannes Uudellamaalla Vuonna 2006 korkeasti koulutetusta väestöstä (16 74 vuotiaat)

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä Katoavat työpaikat Pekka Myrskylä 13-14.06.2017 Työpaikkamuutos 1987-2014 1987 % 2014 % Erotus Uudenmaan maakunta 675242 29,1 771293 33,9 96051 14,2 Pohjois-Pohjanmaan maakunt 142326 6,1 155246 6,8 12920

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Köyhyyden notkelmat. Pieksämäki Pekka Myrskylä

Köyhyyden notkelmat. Pieksämäki Pekka Myrskylä Köyhyyden notkelmat Pieksämäki 9-10.12.2015 Pekka Myrskylä Yritän seuraavassa määritellä vuoden 2013 työssäkäyntitilaston ja tulonjaon kokonaistilaston avulla niitä ihmisryhmiä, jotka maassamme elävät

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja kuntakoon mukaan

Kuntien taloustietoja kuntakoon mukaan Kuntien taloustietoja kuntakoon mukaan Vuoden 2018 tilinpäätösarviotietojen mukaan Mikko Mehtonen 15.5.2019 Manner-Suomen kuntien talous kuntakoon mukaan 2017-2018 Vuosikate % poistoista Tilikauden tulos

Lisätiedot

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2006

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2006 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2007 Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2006 Korkeasti koulutetun väestön osuus korkein Uudellamaalla Koko maan väestöstä (16 74 vuotiaat) 27 prosenttia oli

Lisätiedot

Sote-ala elinvoiman luojana

Sote-ala elinvoiman luojana Sote-ala elinvoiman luojana Timo Louna Strategiajohtaja Päijät-Hämeen alueuudistuksen strategiaseminaari 26.9.2017 Tilanne 2017 Lähes kaikki PH:n aluetalousmittarit ovat maan keskitasoa heikompia. PH:lla

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

LAPIN KUNTATALOUS

LAPIN KUNTATALOUS LAPIN KUNTATALOUS 2004-2005 LAPIN LIITTO Kuntataloustutkija Ella Rautio-Kuosku Heinäkuu 2006 Sisällysluettelo: Kuva 3-4 Manner-Suomen kuntien talous ja Lapin kuntien talous 04-05 Kuva 5 Maakuntien toimintakulujen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Pienyritykset taantumassa. Ville Koskinen

Pienyritykset taantumassa. Ville Koskinen Pienyritykset taantumassa Suomalaiset yritykset vuosiliikevaihdon mukaan Kumulatiivinen osuus 100,00 % 90,00 % 80,00 % 70,00 % 60,00 % 50,00 % 40,0000 % 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % Noin 95:llä prosentilla

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

KYMENLAAKSON ALUEELLINEN POSITIO ALUEKEHITYKSEN TUNNUSLUVUILLA

KYMENLAAKSON ALUEELLINEN POSITIO ALUEKEHITYKSEN TUNNUSLUVUILLA KYMENLAAKSON ALUEELLINEN POSITIO ALUEKEHITYKSEN TUNNUSLUVUILLA 100 % 80 % 60 % 40 % 8% 9% 10% 12% 10% 10% 11% 15% 66% 65% 64% 59% Väestörakenne ja väestönkehitys 20 % 0 % 16% 16% 15% 14% 2000 2005 2010

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNITTAIN 5/2012 3/2017. Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNITTAIN 5/2012 3/2017. Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNITTAIN 5/2012 Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 29.6.2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 2017 1 JOHDANTO Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila Neuvotteleva virkamies Timo Ertola,

Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila Neuvotteleva virkamies Timo Ertola, Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila 2018 Neuvotteleva virkamies Timo Ertola, 15.3.2018 90% 80% 70% Varhaiskasvatukseen osallistuminen kasvussa Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa ja yksityisen hoidon

Lisätiedot

Suomen väestön koulutustason vahvuudet ja heikkoudet

Suomen väestön koulutustason vahvuudet ja heikkoudet Opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä 2010:3 Suomen väestön koulutustason vahvuudet ja heikkoudet Väestön korkea koulutus- ja sivistystaso on Suomessa keskeinen yhteiskuntapolitiikan tavoite.

Lisätiedot

Hämeen liitto / AU Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus

Hämeen liitto / AU Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus Hämeen liitto / AU 23.3.2011 Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus Väestö ja maapinta-ala Väestönmuuto 1980 1990 2000 2010 1980-1990..Hämeenlinna

Lisätiedot

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2018 Väkiluku yhteensä 175 456 ennakko (1.1.2018) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 175 511 (lopullinen) 3 Kymenlaakson

Lisätiedot

Peruskoulun opetusryhmät 2008

Peruskoulun opetusryhmät 2008 Opetusministeriö Undervisningsministeriet opetusministeriön Politiikka-analyysejä 2008:5 Peruskoulun opetusryhmät 2008 Perusasteen opetusryhmien koko on noussut koulutuspolitiikan erääksi kärkiteemaksi

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Vaasassa 25.03.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin

Lisätiedot

Perustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla

Perustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.1.2018 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Perustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla Kelan perustoimeentulotuen etuusmenot olivat 722,1

Lisätiedot

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Turun kaupungin toimenpiteet valmistavan teknologiateollisuuden sekä teknillisen

Lisätiedot

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Tilastokatsaus Lisätietoja: 16.12.2009 Anu Valle, puh. 020 634 1389, etunimi.sukunimi@kela.fi Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Kela korvasi vuonna 2008 yhteensä 16,3 miljoonaa

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma seminaari Paasitorni 2.8.213 Erityisasiantuntija Riku Honkasalo Opetushallitus Esityksen sisältö Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa 1 SUOMEN AKATEMIA 2019 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa 1 SUOMEN AKATEMIA 2019 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa 1 SUOMEN AKATEMIA 2019 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa EDUSKUNTA VALTIONEUVOSTO Opetus- ja kulttuuriministeriö Työ-

Lisätiedot

Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa

Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa Julkistustilaisuus 30.5.2017, Ravintola Loisteen Kaarre Marja Knuuttila ja Eero Vatanen #ruokatyötä340tuhannelle #ruokaketju Ruoka-ala (ruokaketju)

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain Kohdentamiskeskustelun taustaksi JK Suomi on monessa mielessä hyvin heterogeeninen maa. Siksi yleiset, koko maata koskevat tilastot eivät kerro koko kuvaa Suomen tilanteesta. Verrattaessa Suomen maataloutta

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2018 ja 2019 19.10.2017 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka

Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka Tässä dokumentissa tarkastellaan tekniikan aloista arkkitehtuuria; kone- ja valmistustekniikkaa; rakennusja yhdyskuntatekniikkaa; sähkötekniikkaa,

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA 5/2011 9/2016. Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA 5/2011 9/2016. Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA 5/2011 Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 24.11.2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 2016 1 JOHDANTO Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämisrahoitusta valtion talousarviossa leikattu

Tutkimus- ja kehittämisrahoitusta valtion talousarviossa leikattu 1 (14) Vastaanottaja Eduskunta Työ- ja elinkeinojaosto 00102 EDUSKUNTA Viite Asia Viite Lausuntopyyntö työ- ja elinkeinojaosto 20.10.2017 Tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä innovaatiotoiminta tilastojen

Lisätiedot

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennustekuviot perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään väestöennusteeseen vuodelta 2012 http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus elokuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja eräiden alueiden väestönkehityksestä tammi-elokuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli elokuun

Lisätiedot

Korjausavustukset vuosina

Korjausavustukset vuosina ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Suunnittelija Pekka Pelvas Puh./tel +358 400 607 831 Ylitarkastaja Marja Kostiainen Puh./tel +358 40 517 3375 Selvityksiä 9/2010 Korjausavustukset vuosina 2007-2008 9.9.2010

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja

Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja 1 15.2.2018 Väestön määrä Ikäryhmä KOKO MAA Väestö - 14 15-64 65-84 85-2016 5 503 297 894 178 3 459 144 1 007 098 142 877

Lisätiedot

Kestävän hyvinvoinnin seuranta

Kestävän hyvinvoinnin seuranta Lausunto: Miten voidaan edistää kestävää hyvinvointia? Kestävän hyvinvoinnin seuranta Jukka Hoffrén HTT, Dosentti (Soveltava tilastotiede) Helsingin yliopisto Jukka Hoffrén 1 Kestävän hyvinvoinnin mittaaminen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan yhteiskuntatieteistä kansantaloustiedettä, liiketaloustiedettä, kasvatustieteitä, media- ja viestintätieteitä,

Lisätiedot

Väestönlisäystä saaneet kaupunkiseudut (19/70) vuosina 2010-2017 + 31 949 + 23 591 + 141 361 + 7 090 + 4 305 + 19 087 + 12 293 + 3 340 + 2 165 + 2 009 + 1 631 + 1 393 + 1549 Lähde: Tilastokeskus, väestö;

Lisätiedot

IAET-kassan työttömät TEKin jäsenet kuukausittain

IAET-kassan työttömät TEKin jäsenet kuukausittain TEKNIIKAN AKATEEMISTEN LIITTO TEK RY TYÖLLISYYSKATSAUS III/2010 Työttömien diplomi- insinöörien lukumäärä kävi kaikkien aikojen ennätyksessä, TEKin jäsenten työttömyystilanne muuttumaton kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA Tilastokeskus laatii noin kolme vuoden välein ns. trendilaskelman. Laskelmassa arvioidaan väestönkehitystä noin 30 vuotta eteenpäin. Tuoreimman

Lisätiedot

Maakuntien digitalisoitumista kuvaava indikaattori ensimmäinen versio. Rauli Kohvakka VM

Maakuntien digitalisoitumista kuvaava indikaattori ensimmäinen versio. Rauli Kohvakka VM Maakuntien digitalisoitumista kuvaava indikaattori ensimmäinen versio Rauli Kohvakka VM 7.2.2019 Maakuntien digitalisoitumisindikaattori Lähtökohtana on DESI mutta siitä poikettiin, koska: DESI kuvaa maiden

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

Työttömät insinöörit kuukausittain Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot

Työttömät insinöörit kuukausittain Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot INSINÖÖRILIITTO Tutkimus/Jlar 24.8. Työttömyydessä maltillista kausivaihtelua, vastavalmistuneiden tilanne aiempia vuosia parempi Insinöörien työttömyystietoja heinäkuussa * Työttömien insinöörien määrä

Lisätiedot

Kehittämisohjelman yritystukien vaikuttavuus

Kehittämisohjelman yritystukien vaikuttavuus Selvitys maaseudun kehittämisohjelmien työllisyysvaikutuksista ja aluetaloudellisista vaikutuksista: Kehittämisohjelman yritystukien vaikuttavuus Hilkka Vihinen, Toivo Muilu, Jyrki Niemi, Olli Lehtonen,

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011 Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Alueraporttien yhteenveto Syksy 2007

Alueraporttien yhteenveto Syksy 2007 Alueraporttien yhteenveto Syksy 2007 Suomen Yrittäjät ALUERAPORTTIEN YHTEENVETO Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat kaikilla tutkimusalueilla saldolukujen 1 mukaan

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Eero Siljander Diplomi-insinööri ja arkkitehtikunnan työllisyys on kasvanut ja työttömyys vähentynyt 0,2

Lisätiedot

Pojat Tytöt Ei ilmoittanut sukupuolta

Pojat Tytöt Ei ilmoittanut sukupuolta Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Vastaajamäärä ja aineiston perusopetuksen 4. 5. ja 8. 9. luokilla, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja. vuosikursseilla Kouluterveyskyselyn aineistossa 019. Perusopetuksen

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä

Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä Käytännössä kaikki valtuutetut ( %) pitävät kunnan elinvoimaisuuden kehittämistä erittäin

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1

Lisätiedot

Jäsenkysely Sote. uudistuksesta 2017

Jäsenkysely Sote. uudistuksesta 2017 Jäsenkysely Sote uudistuksesta 2017 Työskentelen (N=1836) 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 Julkisella sektorilla n=1562, 85% Yksityisellä sektorilla n=215, 12% Kolmannella sektorilla n=28, 1

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000

Lisätiedot

Kevään 2017 tiedustelussa kysyttiin yritysten toteutuneita

Kevään 2017 tiedustelussa kysyttiin yritysten toteutuneita EK:n Investointitiedustelun mukaan tehdasteollisuuden kotimaisten arvo oli viime vuonna reilut 3,8 miljardia euroa eli noin 6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Kuluvana vuonna investointien kasvu kiihtyisi

Lisätiedot