Suomalaiset korkeakouluopiskelijat kansainvälisessä vertailussa EUROSTUDENT IV:n tuloksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalaiset korkeakouluopiskelijat kansainvälisessä vertailussa EUROSTUDENT IV:n tuloksia"

Transkriptio

1 opetus- JA KULTTUURIministeriön Politiikka-analyysejä 2/20 Suomalaiset korkeakouluopiskelijat kansainvälisessä vertailussa EUROSTUDENT IV:n tuloksia Neljäs eurooppalaisten korkea - koulu opiskelijoiden sosiaalisia ja talou dellisia oloja koskeva vertaileva EUROSTUDENT IV -tutkimus julkaistiin lokakuussa 20. Tutkimusraportti käsittelee korkeakouluopiskelijoiden sosiaalista taustaa, korkeakouluihin pääsyä, opintoja, ajankäyttöä, toimeentuloa ja asumista sekä kansainvälistä liikkuvuutta. Tutkimuksen tietyt tulokset antavat aihetta kiinnittää huomiota tekijöihin, joilla voitaisiin edistää korkeakouluopintoihin pääsyä ja päätoimista opiskelua. Tässä analyysissa esitetään tutkimusraportin eräitä keskeisiä tuloksia. Tutkimustuloksia vertailtaessa ja tulkittaessa on muistettava, että tutkimukseen osallistuvat maat ovat yhteiskunnallisilta lähtökohdiltaan ja myös koulutusjärjestelmiltään hyvin erilaisia. Vertailua onkin perusteltua tehdä samankaltaisten maiden kesken. Tutkimuksen toteutuksesta ja maakohtaisista tuloksista on yksityiskohtaista tietoa netissä osoitteessa Lyhyesti suomalaisista korkeakouluopiskelijoista 79 prosentilla suomalaisista korkeakouluopiskelijoista on pohjakoulutuksena lukiokoulutus 89 prosentilla on työkokemusta ennen korkeakouluopintoja 54 prosenttia on saanut opiskelupaikkansa alle vuoden päästä toisen asteen tutkinnon suorittamisesta opinnot aloitetaan keskimäärin -vuotiaina (mediaani) 63 prosentilla opiskelijoiden vanhemmista ainakin toisella on korkea-asteen tutkinto 76 prosenttia käyttää yli 20 tuntia viikossa opintoihin kolmasosa käy säännöllisessä palkkatyössä lukukausien aikana itsenäisesti asuvan keskimääräinen tulo oli 2009 syksyllä euroa, tuloista puolet on työtuloja, kolmannes opintotukea, 7 prosenttia perheen ja puolison tuloja sekä 10 prosenttia muita tuloja puolet opiskelijoista on sitä mieltä, että heillä on riittävä rahoitus kattamaan kuukausittaiset menot lasten tai puolison kanssa asuvien osuus (45 prosenttia) on meillä varsin korkea muiden maiden korkeakouluopiskelijoihin verrattuna opiskelijavaihto on yleisempää opiskelijoilla, joiden vanhemmilla on korkea-asteen tutkinto

2 Kuinka pitkän ajan kuluttua aloitetaan korkeakouluopinnot soveltuvan pohjakoulutuksen suorittamisen jälkeen? (%-osuus kaikista opiskelijoista) Pohjakoulutus Noin kahdessa kolmasosassa tutkimukseen osallistuneista 23 maasta vähintään 90 prosenttia korkeakouluopiskelijoista hakeutuu korkeakoulutukseen lukion jälkeen. Suuressa osassa näistä maista tämä on tyypillinen korkeakouluopintojen pohjakoulutus. Suomalaisista korkeakouluopiskelijoista 79 prosenttia on suorittanut lukion. Noin joka viidennellä korkeakouluopiskelijoista on pohjakoulutuksena ammatillinen tutkinto tai vastaavat opinnot. Tätä mahdollisuutta hyödyntävät erityisesti ne suomalaiset opiskelijat, joiden vanhemmilla ei ole korkea-asteen tutkintoa. Suomen korkeakouluopintojen kelpoisuusvaatimus (ylioppilastutkinto tai ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto, eikoisammattitutkinto tai vastaava) näyttäisi osaltaan edistävän tasaarvoisia edellytyksiä hakeutua korkeakoulutukseen. Korkeakouluopiskelijoiden aiempi työkokemus Korkeakouluopiskelijoiden työkokemuksen määrä ennen opintoja vaihtelee huomattavasti. ssa 69 prosentilla opiskelijoista ei ole opintoja edeltävää työkokemusta, kun taas ssa 95 prosentilla on työkokemusta. Pohjoismaissa opintoja edeltävä työssäkäynti on selvästi yleisempää kuin muissa maissa. Suomalaisista korkeakouluopiskelijoista vain prosenttia on sellaisia, joilla työkokemusta ei ole. Tutkimuksessa vertailtiin lisäksi millaisessa työssä < 12 kk kk > 24 kk nuoret ovat ennen opintojen aloittamista. Suomessa yli puolet töissä olleista on ollut määräaikaisessa tai osa-aikaisessa työssä ja 31 prosenttia kokopäivätyössä. Määräaikaisten osuus on n jälkeen suurinta Suomessa. Opintojen aloittaminen Suomalaisista opiskelijoista 54 prosenttia on saanut opiskelupaikkansa alle vuoden päästä toisen asteen tutkinnon suorittamisesta. Osuus on selvityksen viidenneksi alhaisin. Kauemmin opiskelupaikan saamiseen menee vain sveitsiläisillä, norjalaisilla, turkkilaisilla ja tanskalaisilla. Suomalaisista korkeakouluopiskelijoista 28 prosenttia aloittaa korkeakouluopinnot yli kahden vuoden kuluttua toisen asteen tutkinnon suorittamisesta. Tämä osuus on tutkimukseen osallistuneista maista kolmanneksi korkein; vain ssa ja Irlannissa on enemmän niitä, joilla opintojen aloitukseen kuluu yli kaksi vuotta. Suuressa osassa tutkimukseen osallistuneissa maista yli 70 prosenttia aloittaa korkeakouluopinnot vuoden sisällä soveltuvan pohjakoulutuksen suorittamisesta. Koulutukseen siirtyminen on viivästynyt erityisesti opiskelijoilla, joiden vanhemmilla on matala koulutus; 52 prosentilla matalan koulutustaustan opiskelijoista koulutukseen siirtyminen kesti yli kaksi vuotta, korkeakoulutaustan omaavien opiskelijoiden luvun ollessa 23 prosenttia. Kokonaisuudessaan myöhästynyt nivelvaihe on Suomessa muiden pohjoismaiden tavoin varsin yleistä ja alle puolet 27 opetus- JA KULTTUURIministeriön Politiikka-analyysejä 2/20

3 Englant 10 P muu kuin korkeakoulutus Alan korkeakoulutus ISCED 5-6 ISCED 0-4 Vanhempien koulutustausta (%-osuus kaikista opiskelijoista, sen vanhemman mukaan, jolla on korkeampi koulutus) R matala koulutus ISCED Englanti / Wales muu kuin korkeakoulutus ISCED korkea-asteen koulutus ISCED matala koulutus ISCED korkeakouluopiskelijoista siirtyy korkeakoulutukseen suoraan toisen asteen koulutuksesta. Korkeakouluopiskelijoiden profiili Suomalaisista korkeakouluopiskelijoista 55 prosenttia on naisia ja 45 prosenttia miehiä. Naisvaltaisuus on erityisen selkeää tietyillä koulutusaloilla. Huomattavan naisvaltaisia aloja ovat ammattikorkeakoulun sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (87 prosenttia opiskelijoista naisia) ja useat koulutusalat yliopistoissa: liikunta- ja terveystieteiden opiskelijoista 90 prosenttia ja kasvatustieteitä opiskelevista 86 prosenttia on naisia. Miesten osuus on huomattavasti naisia suurempi tekniikan ja liikenteen sekä luonnontieteen koulutusalalla ammattikorkeakouluissa ja teknillistieteellisellä alalla yliopistoissa. Miehiä opiskelee myös enemmän luonnonvara- ja ympäristöalalla, luonnontieteen alalla ja kauppatieteen alalla. Suomalaiset korkeakouluopiskelijat ovat eurooppalaisittain vanhoja ja aloittavat korkeakouluopintonsa keskimäärin (mediaani) -vuotiaina. Vanhempien koulutustausta Korkeakoulutuksen sosiaalinen tasa-arvo on Bolognan prosessin tavoitteena kahdesta syystä: lahjakkaimpien opiskelijoiden löytymisen takaajana sekä sosiaalisesti yhtenäisen yhteiskunnan turvaajana. Koulutuksen periytymisen mittarina on käytetty vertailua vanhempien (erityisesti isän) koulutustaustaan, korkeakouluopiskelijoiden vanhempien koulutustaustaa vertaillaan koko vastaavan ikäluokan väestön koulutustasoon. Suomessa koko väestöstä korkeaasteen tutkinnon on suorittanut noin 40 prosenttia, kun korkeakouluopiskelijoista 63 prosentilla on vähintään toisella vanhemmista korkea-asteen tutkinto. kuuluu 12 muun tutkimukseen osallistuneen maan ryhmään, jossa korkeakouluopiskelijoiden perhetaustaa tarkasteltaessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneet vanhemmat ovat yliedustettuina. Suomalaisten naisten suuri osuus korkeakoulutuksessa näkyy siinä, että Suomessa 50 prosentilla opiskelijoiden äideistä on korkea-asteen tutkinto. Lisäksi Suomessa äitien koulutustaustoissa paljastuu ero vertailtaessa sektoreita toisiinsa, ammattikorkeakouluopiskelijoiden äideillä (32 %) oli yliopisto-opiskelijoiden äitejä ( %) useammin ammatillinen koulutus ja yliopisto-opiskelijoiden äideillä (31 %) puolestaan ammattikorkeakouluopiskelijoiden äitejä ( %) useammin yliopistotutkinto. Suomen korkeakoulutusjärjestelmä todettiin tutkimuksessa avoimeksi. Sosiaalinen liikkuvuus on yleistä; matalan koulutustaustan omaavien vanhempien lapset ovat hyvin edustettuina ja korkeasti koulutettujen vanhempien yliedustus ei ole huomattavaa suhteessa väestön koulutustasoon. Tähän osaltaan vaikuttaa se, että opiskelijoiden vanhempien ikäluokassa opistoasteen tutkinto on yleinen. Opistoasteen tutkinto (ISCED 5B) lasketaan korkea-asteen tutkinnoksi. Suomen korkeakouluopiskelijoista 48 prosentilla vähintään toinen vanhemmista on suorittanut korkeakoulututkinnon vastaavan osuuden jäädessä koko väestöstä prosenttiin.

4 Opintoihin käytetty aika tyypillisen opiskeluviikon aikana (%-osuus kaikista opiskelijoista) </= 10 t/vk - 12 t/vk - 30 t/vk > 30 t/vk Opinnot Suomalaisopiskelijat käyttävät keskimäärin 39 tuntia viikossa yhteensä opintoihinsa ja palkkatyöhön, kun useimmissa Euroopan maissa aikaa käytetään tuntia. Suomalaisopiskelijoista 76 prosenttia käyttää yli 20 tuntia viikossa opintoihin. Suomalaiset opiskelijat käyttävät muiden maiden opiskelijoihin verrattuna tärkeinä pitämiinsä opintoihin runsaasti aikaa, vaikka opintojaan muita aktiviteetteja tärkempänä pitävien osuus on vain noin kolmas osa. Työssäkäyntiin käytetään runsaasti aikaa lähes kaikissa maissa. Alempaa korkeakoulututkintoa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa suorittavat käyttävät palkkatyöhön keskimäärin Suomessa vain viisi tuntia viikosta. Ylempää korkeakoulututkintoa suorittavien kohdalla osuus on lähes kaksinkertainen. Itsenäisesti asuvista opiskelijoista Suomessa on lukukausien aikana 31 prosenttia säännöllisessä palkkatyössä, kun esimerkiksi ssa luku on lähes kaksinkertainen. Opiskelijoiden ajankäytössä on myös selviä eroja vanhempien koulutustason perusteella. Itsenäisesti asuvat opiskelijat, joiden vanhemmilla ei ole korkeaasteen tutkintoa, käyttävät palkkatyöhön enemmän aikaa kuin opiskeluun lähes kaikissa maissa mukaan lukien. Myös opintoihin ja työhön yhteensä käytetty aika on heillä korkeampi kuin muilla. Opiskelijat, joiden vanhemmilla ei ole korkea-asteen tutkintoa, käyttävät Suomessa työhön lähes kaksinkertaisen tuntimäärän korkeakoulutettujen lapsiin verrattuna. Ajankäytössä ja työskentelyyn käytetyssä ajassa on myös merkittäviä ikäluokittaisia eroja. Vanhemmat opiskelijat työskentelevät selvästi nuoria enemmän, mutta toisaalta vanhemmat opiskelijat käyttävät myös itsenäiseen opiskeluun enemmän aikaa järjestettyyn opetukseen käytetyn ajan jäädessä vähäisemmäksi kuin nuoremmilla opiskelijoilla. Merkittävimpiä korkeakouluopiskelijoiden opintoja hidastavia syitä ovat työssäkäynti, elämäntilanne ja erilaiset henkilökohtaiset syyt. Samalla opiskelijalla syitä voi myös olla useampia. Niistä korkeakouluopiskelijoista, jotka olivat edenneet omia tavoitteitaan hitaammin, noin puolet arvioi työnteon hidastaneen opintojaan. Erilaiset elämäntilanteeseen liittyvät ja henkilökohtaiset syyt hidastivat yli 4 opintoja. Yli kolmanneksella opintoja hidastava tekijä oli heikko opiskelumotivaatio tai kokemus väärällä alalla opiskelusta. Kymmenen prosenttia arvioi opintojensa hidastuneen sairauden vuoksi. Opiskelijatutkimukseen vastanneista kuitenkin 53 prosenttia katsoi, että jokin terveyteen liittyvä tekijä vaikuttaa opintojen kulkuun heikentävästi. Kolmasosalla tämä tekijä on stressi ja yli viidenneksellä erilaiset keskittymisvaikeudet tai jännittäminen. Suomessa, toisin kuin useimmissa maissa, ei ole sivutoimisen opiskelijoiden statusta. Yliopisto-opiskelijoista 22 prosenttia ja ammattikorkeakoulu-opiskelijoista 8 prosenttia mieltää opintonsa sivutoimiseksi. Kansallisen tutkimuksen mukaan suomalaisilla korkeakoulu-opiskelijoista noin neljänneksellä on tai on ollut jokin aiempi tutkinto-oikeus korkeakoulusopetus- JA KULTTUURIministeriön Politiikka-analyysejä 2/20

5 Itsenäisesti asuvan korkeakouluopiskelijan tulorakenne (%-osuus kuukausittaisista tuloista) perheen/puolison tuki Englanti / Wales Porttugali opintotuki työtulot muut sa. Ammattikorkeakoulu-opiskelijoilla tämä osuus on alle viidennes. Yliopisto-opiskelijoista kolmanneksella on ollut aiempi tutkinto-oikeus. Aiemmissa opinto-oikeuksissa on huomattavia alakohtaisia eroja, erityisen usein aiempi tutkinto-oikeus on ollut heillä, jotka nyt opiskelevat lääketieteellisillä, liikunta- ja terveystieteellisillä tai taidealoilla. Tulot Suomalaisten itsenäisesti asuvien korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo perustuu työtuloihin ja opintotukeen. Suomessa puolet itsenäisesti asuvan korkeakouluopiskelijan tuloista on työtuloja, opintotuen osuus tulosta on noin kolmannes, perheen ja puolison tulojen osuus 7 prosenttia ja muiden tulojen osuus 10 prosenttia. Suomalaisen ja norjalaisen korkeakouluopiskelijan tuloprofiili on hyvin samankaltainen. ssa ja ssa toimeentulo on opintotukipainotteisempi työtulojen osuuden jäädessä vähäisemmäksi. Työtulojen osuus vaihtelee itsenäisesti asuvilla korkeakouluopiskelijoilla tutkimukseen osallistuneissa maissa 8 prosentista 67 prosenttiin ja opintotuen osuus 1 prosentista 60 prosenttiin. Perheen tai puolison tuen osuus on selkeästi pohjoismaissa vähäisempi verrattuna Keski- ja Etelä-Euroopan maihin, joissa se on pääasiallinen opiskelijan tulon lähde. Suomalaisen itsenäisesti asuvan korkeakouluopiskelijan keskimääräinen tulo oli 2009 syksyllä euroa, joka on noin kolmanneksen korkeampi kuin vastaava tulo (850 euroa) kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa. Keskimääräinen kuukausittainen tulo vaihteli maittain 97 eurosta euroon. Alempaa korkeakoulututkintoa suorittavien keskimääräinen tulo on noin 30 prosenttia alhaisempi ja selkeästi opintotukipainotteisempi kuin ylempää korkeakoulututkintoa suorittavien. Ylempää korkeakoulututkintoa suorittavien tulot ovat enimmäkseen työtuloja. Tilanne on samankaltainen useassa muussa tutkimukseen osallistuneessa maassa. Suomessa opintotuen käyttöaste ja osuus tuloista on korkeampi niillä opiskelijoilla, joiden vanhemmat ovat korkeasti koulutettuja kuin niillä opiskelijoilla, joiden vanhemmilla on vähän koulutusta. Vastaavasti työtulojen osuus on korkeampi ja säännöllinen työssäkäynti lukukauden aikana on yleisempää niillä opiskelijoilla, joiden vanhemmilla on vähän koulutusta. Näin on myös suurimmassa osassa tutkimukseen osallistuneita maita eräitä harvoja poikkeuksia lukuunottamatta.

6 Minulla on riittävä rahoitus kattamaan kuukausittaiset menot (%-osuus kaikista opiskelijoista) Menot Suomalaisten itsenäisesti asuvien korkeakouluopiskelijoiden menot muodostuvat enimmäkseen tavanomaisista elinkustannuksista eli ruoka- ja asumiskustannuksista. Näiden osuus on 92 prosenttia kaikista menoista. Opiskelusta aiheutuvat kustannukset ovat keskimäärin 8 prosenttia. Lukukausimaksuja peritään Suomea, a ja a lukuunottamatta muissa tutkimuksessa mukana olleissa maissa. Eurooppalaiset ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat käyttävät lukukausimaksuihin keskimäärin euroa kuukaudessa. Ylempää korkeakoulututkintoa suorittavilla maksujen osuus kuukausittaisista menoista vaihteli Itävallan 2 prosentista n 53 prosenttiin. Itsenäisesti asuvan korkeakouluopiskelijan asumiskustannusten osuus on Suomessa keskimäärin 37 prosenttia menoista. Asumismenojen osuus vaihtelee tutkimukseen osallistuneissa maissa yksin asuvilla 84 prosentista prosenttiin. Osuus on korkein ssa ja matalin ssa. Perheellisten korkeakouluopiskelijoidemme asumiskustannusten osuus on 2/3 kaikista menoista, mikä on toiseksi korkein n jälkeen. Suomalaisista korkeakouluopiskelijoista noin puolet on sitä mieltä, että heillä on riittävä rahoitus kattamaan kuukausittaiset menot. 38 prosenttia koki ettei hänellä ole riittävää rahoitusta ja 14 prosenttia tilanne on siltä ja väliltä. Tyytyväisyys rahoitustilanteeseen vaihteli tutkimukseen osallistuneissa maissa 12 prosentista 83 prosenttiin ja tyytymättömyys 10 prosentista 71 prosenttiin. ssa oli eniten tyytyväisiä ja ssa oli eniten tyytymättömiä opiskelijoita. Asuminen samaa mieltä siltä ja väliltä eri mieltä Opiskelijoiden asumistapaa määrittää opiskelijan sosiaalisen taustan ja kulttuuristen perhesiteiden ohella maan opiskelija-asuntopolitiikka. Suomalaiset opiskelijat asuvat eurooppalaisia kollegoitaan itsenäisemmin. Pohjoismaat erottuvat omaksi ryhmäkseen siten, että vanhempien luona asuvien osuus on selkä vähemmistö. Vanhempien luona asuu opiskelijoistamme vain 6 prosenttia vaihteluvälin ollessa muissa maissa 4 prosentista 76 prosenttiin. Vähiten vanhempiensa luona asuvia on ssa ja eniten lla, ssa ja ssa. Lasten tai puolison kanssa asuvien osuus (45 prosenttia) on meillä varsin korkea muiden maiden korkeakouluopiskelijoihin verrattuna. Vain ssa perheellisten osuus on kor keampi kuin meillä. Opiskelija-asunnoissa asuu vajaa kolmannes korkeakouluopiskelijoistamme, joista tyytyväisia asumiseensa on 80 prosenttia opetus- JA KULTTUURIministeriön Politiikka-analyysejä 2/20

7 Opiskelijoiden potentiaalinen liikkuvuus (%-osuus kaikista opiskelijoista) 45 % 4 % 3 % 2 15 % 1 5 % opiskelijat, jotka ovat olleet ulkomailla opiskelijat, jotka eivät ole olleet, mutta suunnittelevat sitä Liikkuvuus Eurostudent-tutkimus keskittyy tutkintoon sisältyvän opiskelijaliikkuvuuden ts. opiskelijavaihdon taustojen, esteiden ja tukien kartoittamiseen. Kaikissa tutkimusmaissa liikkuvuus voisi olla nykyistä suositumpaa. Useissa maissa, ml. ja, yli 80 prosenttia opiskelijoista ei ole ollut vaihdossa eikä suunnittele lähtevänsä ulkomaille opiskelemaan tai harjoittelemaan. näyttäytyy tutkimuksessa hyvin vaihtomyönteisenä maana. Vanhempien koulutustausta vaikuttaa merkittävästi mahdollisuuksiin ja halukkuuteen lähteä ulkomaille opiskelemaan. Opiskelijat, joiden vanhemmilla on korkea-asteen tutkinto, osallistuvat suhteellisesti enemmän opiskelijavaihtoon kuin opiskelijat, joiden vanhemmilla on matala koulutustaso. Vain ssa ja ssa vanhempien koulutustausta ei näyttäisi vaikuttavan liikkuvuuteen. Suuressa osassa Eurostudent-maita opiskelijaliikkuvuus on mahdollisuus edelleen vain opiskelijoille, joiden opintoja perhe pystyy rahallisesti tukemaan. Vaihdosta aiheutuvat kustannukset ovatkin suurin este lähteä ulkomaille. Poikkeuksen tästä tekevät pohjoismaiset opiskelijat, joille ero perheestä ja ystävistä on yhtä merkittävä liikkuvuuden este kuin rahoituksen puute. Tämä johtunee muita maita paremmasta mahdollisuudesta käyttää opintorahaa ja -lainaa ulkomaan opintoihin sekä korkeakouluopiskelijoidemme korkeasta iästä. Suomalaisista noin kolmannes koki, että opinnot saattavat viivästyä ulkomailla opiskelun takia. Sen sijaan puutteellista kielitaitoa suomalaiset eivät kokeneet yhtä suureksi esteeksi kuin esimerkiksi irlantilaiset, espanjalaiset tai tshekkiläiset opiskelijat. EU-tavoite kahden vieraan kielen hallinnasta ei näyttäisi tutkimuksen tulosten mukaan toteutuvan. Kielitaito vaihtelee myös suhteessa opiskelijan sosiaaliseen taustaan.

8 Aiemmin opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä sarjassa ilmestyneet: 20:1 Kulttuuritoimijoiden, luovan talouden ja palvelutuotannon toimintaedellytykset Suomessa alueittain 2010:3 Suomen väestön koulutustason vahvuudet ja heikkoudet 2010:2 Arts education and Cultural education in Finland 2010:1 Taidekasvatuksen ja kulttuurialan koulutuksen tila Suomessa Aiemmin opetusministeriön politiikka-analyysejä -sarjassa ilmestyneet: 2010:2 Väestökehityksen haasteet opetusministeriön tehtäväalueilla 2010:1 Finnish Culture in european Comparison 2009:6 Sukupuolten tasa-arvo opetusministeriön tehtäväalueilla 2009:5 Suomen kulttuuri eurooppalaisessa vertailussa 2009:4 kulttuurimatkailun kohdemaana 2009:3 Maahanmuuttajaväestön asema opetusministeriön tehtäväalueilla 2009:2 Finnish education system in an international Comparison 2009:1 Euroopan korkeakouluopiskelijoiden sosiaaliset ja taloudelliset olot 2008:5 Peruskoulun opetusryhmät :4 Suomen koulutusjärjestelmä kansainvälisessä vertailussa 2008:3 Tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnittain 2008:2 Kulttuuripalvelut ja kulttuurityö maakunnittain 2008:1 Nuoriso koulutuksessa, työssä ja muussa toiminnassa 2007:2 Ungdomsåldersklassens studier i yrkeshögskolor och universitet 2007:1 Nuorisoikäluokan siirtyminen ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin EUROSTUDENT IV FAKTAA Rahoitus: Raportin laadinnan rahoittivat Euroopan unioni ja n opetusministeriö. Tutkimukseen osallistuneiden maiden opetusministeriöt ovat rahoittaneet kansallisen tiedonkeruun. Koordinoija: Hochschule information system GmbH:n Osallistujat:, Englanti ja Wales,,,,,,,,,,,,,,,,, Slovenia,,,, Tshekki, ja. Otoskoko: opiskelijaa. Ajankohta: Metodit: online-survey, kyselylomake, haastattelut Suomen tiedonkeruun toteutti Tilastokeskus 2009 Lisätietoja: Analyysin kirjoittajaryhmä: Tomi Halonen, Ville Heinonen, Virpi Hiltunen, Johanna Moisio, Kaisu-Maria Piiroinen Lisätietoja: Virpi Hiltunen, puh Lähteet: Social and Economic Conditions of Student Life in Europe Eurostudent IV Opiskelijatutkimus Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja opiskelu. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:. ISSN L ISSN (verkkojulkaisu)

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

EUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia

EUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia EUROSTUDENT VI - SEMINAARI Petri Haltia 1.3.2016 Eurostudent FI = Opiskelijatutkimus 2014 Relevanssi kansalliselle koulutuspolitiikalle, Euroopan komissiolle, Bolognan prosessiin Suomen osuus Eurostudent

Lisätiedot

Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -käynnistysseminaari

Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -käynnistysseminaari Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -käynnistysseminaari 1.3.2016, Paasitorni Ohjelma 10.00 Seminaarin avaus ylijohtaja Tapio Kosunen, opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,

Lisätiedot

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Opiskelu ulkomailla. Maailmalle! Linda Tuominen, CIMO

Opiskelu ulkomailla. Maailmalle! Linda Tuominen, CIMO Opiskelu ulkomailla Maailmalle! 15.11.2016 Linda Tuominen, CIMO Opiskelu Työharjoittelu Nuorisotoiminta Vaihtoehtoja kansainvälistymiseen Tutkintoopiskelu Ammatillinen koulutus Vapaaehtoistyö Vaihtoopiskelu

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016. 70. Opintotuki

Talousarvioesitys 2016. 70. Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot

Itä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Itä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Itä-Suomi 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Itä-Suomi 69 1 Toimintaympäristö 72 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena opiskelu 8 Taulukot, kuvat

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomessa 2015: tutkinto-opiskelu ulkomailla

Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomessa 2015: tutkinto-opiskelu ulkomailla Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2015. 70. Opintotuki

Talousarvioesitys 2015. 70. Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA-seminaari

KOTA-AMKOTA-seminaari Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotietojen tilastointi ja tiedonkeruu korkeakouluista KOTA-AMKOTA-seminaari Vesa Hämäläinen 14.11.2008 Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen

Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen hyödyntäminen opinnoissa TAO-oppimisverkoston tapaaminen 29.4.2011 Jyväskylä Johanna Penttilä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Esityksen tavoite

Lisätiedot

Talousarvioesitys Opintotuki

Talousarvioesitys Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot

1( 12) Yhteishakuun kuuluva koulutus

1( 12) Yhteishakuun kuuluva koulutus Opetushallitus.. Kalenterivuosi S ( ) Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yhteishakuun kuuluva koulutus Automaatiotekniikan ko ammatillinen perustutkinto/kouluast. tutkinto ammatti- tai erikoisammattitutkinto

Lisätiedot

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Yliopistojen opintoasiainpäivien työpaja Työpajan rakenne Ajankohtaista opiskelijavalintojen kehittämisen yleisestä

Lisätiedot

Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta.

Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta. Kela Hakemus Opintotuki Ammattikorkeakoulut ja yliopistot OT 2 Voit tehdä tämän hakemuksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit arvioida tuen määrän /laskurit

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yliopistolain 49 :n 6 momentin nojalla: 1 Koulutuksen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2015 Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.03.2016 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna ja vuoteen

Lisätiedot

Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja vuoteen 2012 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja vuoteen 2012 kohdistunut tulovalvonta Tilastokatsaus Lisätietoja: 31.03.2014 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Raportti etsivästä nuorisotyöstä

Raportti etsivästä nuorisotyöstä VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Raportti etsivästä nuorisotyöstä Raportti etsivästä nuorisotyöstä Häggman Erik 2012 1 Sisältö 1 Johdanto... 5 2 Kyselyn toteutus ja raportti... 5 2.1... 5 3 Etsivän nuorisotyön

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Varsinais-Suomessa on ensimmäistä kertaa kerätty tietoa alueella aikuiskoulutukseen osallistuneiden määristä ja taustoista. Aikuiskoulutusmittareiden

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,27 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Läpäisyaste 2014 (%) Opiskeluaika (vuotta)

Läpäisyaste 2014 (%) Opiskeluaika (vuotta) Koulutus 2016 Opintojen kulku 2014 Tutkinnon suorittaminen nopeutui kaikissa koulutussektoreissa Tilastokeskuksen koulutustilastojen vuoden 2014 tietojen mukaan 81 prosenttia lukiolaisista ja 66 prosenttia

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 www.helsinki.fi/avoin Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

FUAS-opinnot Irina Salminen

FUAS-opinnot Irina Salminen FUAS-opinnot 2012 Irina Salminen 2 FUAS-liikkuvuus FUAS-liittouman kesäopinnot 2010 alkaen Tavoitteena on, että jokainen koulutusohjelma järjestää yksin tai kumppaniamkien kanssa vähintään 15 op kesäopintoja

Lisätiedot

ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan.

ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan. 1 ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan. 2 YKSILÖ 3 Opiskelijan toimeentulo 4 Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon. 5 6 Opintotuki

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Miksi Seinäjoelle? Tarve koulutuksen järjestämiselle nousi esiin Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (EPSHP)

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Lukiolaisten ja toisen asteen ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo

Lukiolaisten ja toisen asteen ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo Lukiolaisten ja toisen asteen ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo Opetusministeriö Ulla Hämäläinen 29.10.2007 Taustaa Hämäläinen, U. Juutilainen, V-P. ja Hellsten, K.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui Koulutus 2014 Opintojen kulku 2012 Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui Tilastokeskuksen koulutustilastojen vuoden 2012 tietojen mukaan lukiolaisista 80 prosenttia suoritti tutkinnon enintään

Lisätiedot

EUROSTUDENT VI kyselylomake

EUROSTUDENT VI kyselylomake EUROSTUDENT VI kyselylomake 1.0 Opiskeletko aktiivisesti tällä lukukaudella Suomessa? Valitse yksi vaihtoehto. ( ), suomalaisessa yliopistossa ( ), suomalaisessa ammattikorkeakoulussa ( ) Ei, opiskelen

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnittain

Tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnittain Opetusministeriö Undervisningsministeriet opetusministeriön Politiikka-analyysejä 2008:3 Tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnittain Maakuntien väliset erot ovat varsin huomattavia. Yhtenä vedenjakajana

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Koulutus 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin. Opiskelijoista

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Koulutus 2015 Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaa kaksi prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 % 1 Lapin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uusien opiskelijoiden tulokyselyraportti Syksyllä-2012 aloittaneet uudet opiskelijat

Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uusien opiskelijoiden tulokyselyraportti Syksyllä-2012 aloittaneet uudet opiskelijat Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uusien opiskelijoiden tulokyselyraportti Syksyllä-2012 aloittaneet uudet opiskelijat Tiivistelmä Linda Witick/OOP 22.1.2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Opiskelijalähettiläät ja vertaistutorit presents Opiskelemaan korkeakouluun Opiskelu yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa on joissain suhteissa erilaista.

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

Kohti nykyistä selkeämpiä korkeakoulujen opiskelijavalintoja ylioppilastutkinto käyttöön

Kohti nykyistä selkeämpiä korkeakoulujen opiskelijavalintoja ylioppilastutkinto käyttöön Kohti nykyistä selkeämpiä korkeakoulujen opiskelijavalintoja ylioppilastutkinto käyttöön Johanna Moisio, HT, opetusneuvos Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto 1 Faktoja korkeakoulujen opiskelijavalinnoista

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus

Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus Suomen Yrittäjien näkökulma Miikka Venäläinen Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Suomen Yrittäjät Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt

Lisätiedot

SUOSITUS 21.3.2013 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2013 ALKAEN

SUOSITUS 21.3.2013 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2013 ALKAEN 1 SUOSITUS 21.3.2013 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2013 ALKAEN Yleistä korvauksen maksamisesta Kuntoutusetuudet saadakseen opiskelijan on toimitettava

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

HUOLTAJAILTA TERVETULOA! Kouvolan Yhteislyseo Hannele Viljakainen

HUOLTAJAILTA TERVETULOA! Kouvolan Yhteislyseo Hannele Viljakainen HUOLTAJAILTA TERVETULOA! Mitä haluan omalta tulevaisuudeltani? Mikä minusta tulee isona? Mitkä ovat vahvuuteni? Missä olen hyvä? Kiinnostavatko minua enemmän teoreettiset vai käytännönläheiset ammatit

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Uudistuksen ensimmäinen vaihe v. 2014 6.11.2012 1 Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään (H.Siren OKM) Tavoitteet: Korkeakouluista valmistuneiden

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari

Korkeakoulujen KOTA-seminaari Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen Vesa Hämäläinen Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Minä osaan, sinä tunnistat yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä englannin kieli- ja viestintäosaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta

Minä osaan, sinä tunnistat yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä englannin kieli- ja viestintäosaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta Minä osaan, sinä tunnistat yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä englannin kieli- ja viestintäosaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta Satu Tuomainen Yliopisto-opiskelija voi osoittaa opintoihinsa kuuluvaa

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 1 Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 0 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 0 % -1 % 1 Oulun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2013 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja Kevään yhteishaku 2016 Turun AMK:n ilastoja Viestintäpalvelut 19.5.2016 Taustatietoa Tiedot hakijoista perustuvat OPH:n vipunen.fi -palvelussa julkaistuihin tilastoihin. Kevään 2016 yhteishaun osalta tiedot

Lisätiedot

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori

Lisätiedot

KEVÄÄN 2016 YHTEISHAKU. AMK-TUTKINNOT Päivä- ja monimuotototeutukset. Tuulikki Harsia ja Eva-Maija Kunnas TAMKin hakijapalvelut

KEVÄÄN 2016 YHTEISHAKU. AMK-TUTKINNOT Päivä- ja monimuotototeutukset. Tuulikki Harsia ja Eva-Maija Kunnas TAMKin hakijapalvelut KEVÄÄN 2016 YHTEISHAKU AMK-TUTKINNOT Päivä- ja monimuotototeutukset Tuulikki Harsia ja Eva-Maija Kunnas TAMKin hakijapalvelut HAKUAJAT TAMKIN KOULUTUKSIIN 8. 27.1.2016 Englanninkielinen koulutus Studyinfo.fi

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 5 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -2 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 5 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -2 % -1 % 1 Hämeen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta ja ammatilliseen peruskoulutukseen

Lisätiedot

Opiskelijapalvelut ja opintotuki

Opiskelijapalvelut ja opintotuki Opiskelijapalvelut ja opintotuki 26.8.2016 Opiskelijapalvelut - Luotsi, 1. kerros työhuoneet käytävän alkupäässä - Opiskelijapalvelut palvelevat kanslia-asioissa kaikkia yliopiston kotimaisia, kansainvälisiä

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 % 1 Jyväskylän ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012 2014 2013

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä Teknologiayritykset työllistävät

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1 OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Heini Pietilä 11.4.2012 1 HYVINVOINTITYÖN TAVOITE Tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015 Koulutus 2016 Ammattikorkeakoulukoulutus 2015 Ammattikorkeakoulujen opiskelija- ja tutkintomäärät kasvussa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2015 ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa

Lisätiedot

Yksin asuva korkeakouluopiskelija (aloittanut 1. korkeakouluopintonsa tai sen jälkeen), asuu Helsingissä (vuokra 500 /kk), tekee kesätöitä

Yksin asuva korkeakouluopiskelija (aloittanut 1. korkeakouluopintonsa tai sen jälkeen), asuu Helsingissä (vuokra 500 /kk), tekee kesätöitä Yksin asuva korkeakouluopiskelija (aloittanut 1. korkeakouluopintonsa 1.8.2014 tai sen jälkeen), tekee kesätöitä kesä-elokuussa (palkka 2400 /kk), hakee yleistä asumistukea 1.8.2017 alkaen Yksin asuva

Lisätiedot