Suomalaiset korkeakouluopiskelijat kansainvälisessä vertailussa EUROSTUDENT IV:n tuloksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalaiset korkeakouluopiskelijat kansainvälisessä vertailussa EUROSTUDENT IV:n tuloksia"

Transkriptio

1 opetus- JA KULTTUURIministeriön Politiikka-analyysejä 2/20 Suomalaiset korkeakouluopiskelijat kansainvälisessä vertailussa EUROSTUDENT IV:n tuloksia Neljäs eurooppalaisten korkea - koulu opiskelijoiden sosiaalisia ja talou dellisia oloja koskeva vertaileva EUROSTUDENT IV -tutkimus julkaistiin lokakuussa 20. Tutkimusraportti käsittelee korkeakouluopiskelijoiden sosiaalista taustaa, korkeakouluihin pääsyä, opintoja, ajankäyttöä, toimeentuloa ja asumista sekä kansainvälistä liikkuvuutta. Tutkimuksen tietyt tulokset antavat aihetta kiinnittää huomiota tekijöihin, joilla voitaisiin edistää korkeakouluopintoihin pääsyä ja päätoimista opiskelua. Tässä analyysissa esitetään tutkimusraportin eräitä keskeisiä tuloksia. Tutkimustuloksia vertailtaessa ja tulkittaessa on muistettava, että tutkimukseen osallistuvat maat ovat yhteiskunnallisilta lähtökohdiltaan ja myös koulutusjärjestelmiltään hyvin erilaisia. Vertailua onkin perusteltua tehdä samankaltaisten maiden kesken. Tutkimuksen toteutuksesta ja maakohtaisista tuloksista on yksityiskohtaista tietoa netissä osoitteessa Lyhyesti suomalaisista korkeakouluopiskelijoista 79 prosentilla suomalaisista korkeakouluopiskelijoista on pohjakoulutuksena lukiokoulutus 89 prosentilla on työkokemusta ennen korkeakouluopintoja 54 prosenttia on saanut opiskelupaikkansa alle vuoden päästä toisen asteen tutkinnon suorittamisesta opinnot aloitetaan keskimäärin -vuotiaina (mediaani) 63 prosentilla opiskelijoiden vanhemmista ainakin toisella on korkea-asteen tutkinto 76 prosenttia käyttää yli 20 tuntia viikossa opintoihin kolmasosa käy säännöllisessä palkkatyössä lukukausien aikana itsenäisesti asuvan keskimääräinen tulo oli 2009 syksyllä euroa, tuloista puolet on työtuloja, kolmannes opintotukea, 7 prosenttia perheen ja puolison tuloja sekä 10 prosenttia muita tuloja puolet opiskelijoista on sitä mieltä, että heillä on riittävä rahoitus kattamaan kuukausittaiset menot lasten tai puolison kanssa asuvien osuus (45 prosenttia) on meillä varsin korkea muiden maiden korkeakouluopiskelijoihin verrattuna opiskelijavaihto on yleisempää opiskelijoilla, joiden vanhemmilla on korkea-asteen tutkinto

2 Kuinka pitkän ajan kuluttua aloitetaan korkeakouluopinnot soveltuvan pohjakoulutuksen suorittamisen jälkeen? (%-osuus kaikista opiskelijoista) Pohjakoulutus Noin kahdessa kolmasosassa tutkimukseen osallistuneista 23 maasta vähintään 90 prosenttia korkeakouluopiskelijoista hakeutuu korkeakoulutukseen lukion jälkeen. Suuressa osassa näistä maista tämä on tyypillinen korkeakouluopintojen pohjakoulutus. Suomalaisista korkeakouluopiskelijoista 79 prosenttia on suorittanut lukion. Noin joka viidennellä korkeakouluopiskelijoista on pohjakoulutuksena ammatillinen tutkinto tai vastaavat opinnot. Tätä mahdollisuutta hyödyntävät erityisesti ne suomalaiset opiskelijat, joiden vanhemmilla ei ole korkea-asteen tutkintoa. Suomen korkeakouluopintojen kelpoisuusvaatimus (ylioppilastutkinto tai ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto, eikoisammattitutkinto tai vastaava) näyttäisi osaltaan edistävän tasaarvoisia edellytyksiä hakeutua korkeakoulutukseen. Korkeakouluopiskelijoiden aiempi työkokemus Korkeakouluopiskelijoiden työkokemuksen määrä ennen opintoja vaihtelee huomattavasti. ssa 69 prosentilla opiskelijoista ei ole opintoja edeltävää työkokemusta, kun taas ssa 95 prosentilla on työkokemusta. Pohjoismaissa opintoja edeltävä työssäkäynti on selvästi yleisempää kuin muissa maissa. Suomalaisista korkeakouluopiskelijoista vain prosenttia on sellaisia, joilla työkokemusta ei ole. Tutkimuksessa vertailtiin lisäksi millaisessa työssä < 12 kk kk > 24 kk nuoret ovat ennen opintojen aloittamista. Suomessa yli puolet töissä olleista on ollut määräaikaisessa tai osa-aikaisessa työssä ja 31 prosenttia kokopäivätyössä. Määräaikaisten osuus on n jälkeen suurinta Suomessa. Opintojen aloittaminen Suomalaisista opiskelijoista 54 prosenttia on saanut opiskelupaikkansa alle vuoden päästä toisen asteen tutkinnon suorittamisesta. Osuus on selvityksen viidenneksi alhaisin. Kauemmin opiskelupaikan saamiseen menee vain sveitsiläisillä, norjalaisilla, turkkilaisilla ja tanskalaisilla. Suomalaisista korkeakouluopiskelijoista 28 prosenttia aloittaa korkeakouluopinnot yli kahden vuoden kuluttua toisen asteen tutkinnon suorittamisesta. Tämä osuus on tutkimukseen osallistuneista maista kolmanneksi korkein; vain ssa ja Irlannissa on enemmän niitä, joilla opintojen aloitukseen kuluu yli kaksi vuotta. Suuressa osassa tutkimukseen osallistuneissa maista yli 70 prosenttia aloittaa korkeakouluopinnot vuoden sisällä soveltuvan pohjakoulutuksen suorittamisesta. Koulutukseen siirtyminen on viivästynyt erityisesti opiskelijoilla, joiden vanhemmilla on matala koulutus; 52 prosentilla matalan koulutustaustan opiskelijoista koulutukseen siirtyminen kesti yli kaksi vuotta, korkeakoulutaustan omaavien opiskelijoiden luvun ollessa 23 prosenttia. Kokonaisuudessaan myöhästynyt nivelvaihe on Suomessa muiden pohjoismaiden tavoin varsin yleistä ja alle puolet 27 opetus- JA KULTTUURIministeriön Politiikka-analyysejä 2/20

3 Englant 10 P muu kuin korkeakoulutus Alan korkeakoulutus ISCED 5-6 ISCED 0-4 Vanhempien koulutustausta (%-osuus kaikista opiskelijoista, sen vanhemman mukaan, jolla on korkeampi koulutus) R matala koulutus ISCED Englanti / Wales muu kuin korkeakoulutus ISCED korkea-asteen koulutus ISCED matala koulutus ISCED korkeakouluopiskelijoista siirtyy korkeakoulutukseen suoraan toisen asteen koulutuksesta. Korkeakouluopiskelijoiden profiili Suomalaisista korkeakouluopiskelijoista 55 prosenttia on naisia ja 45 prosenttia miehiä. Naisvaltaisuus on erityisen selkeää tietyillä koulutusaloilla. Huomattavan naisvaltaisia aloja ovat ammattikorkeakoulun sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (87 prosenttia opiskelijoista naisia) ja useat koulutusalat yliopistoissa: liikunta- ja terveystieteiden opiskelijoista 90 prosenttia ja kasvatustieteitä opiskelevista 86 prosenttia on naisia. Miesten osuus on huomattavasti naisia suurempi tekniikan ja liikenteen sekä luonnontieteen koulutusalalla ammattikorkeakouluissa ja teknillistieteellisellä alalla yliopistoissa. Miehiä opiskelee myös enemmän luonnonvara- ja ympäristöalalla, luonnontieteen alalla ja kauppatieteen alalla. Suomalaiset korkeakouluopiskelijat ovat eurooppalaisittain vanhoja ja aloittavat korkeakouluopintonsa keskimäärin (mediaani) -vuotiaina. Vanhempien koulutustausta Korkeakoulutuksen sosiaalinen tasa-arvo on Bolognan prosessin tavoitteena kahdesta syystä: lahjakkaimpien opiskelijoiden löytymisen takaajana sekä sosiaalisesti yhtenäisen yhteiskunnan turvaajana. Koulutuksen periytymisen mittarina on käytetty vertailua vanhempien (erityisesti isän) koulutustaustaan, korkeakouluopiskelijoiden vanhempien koulutustaustaa vertaillaan koko vastaavan ikäluokan väestön koulutustasoon. Suomessa koko väestöstä korkeaasteen tutkinnon on suorittanut noin 40 prosenttia, kun korkeakouluopiskelijoista 63 prosentilla on vähintään toisella vanhemmista korkea-asteen tutkinto. kuuluu 12 muun tutkimukseen osallistuneen maan ryhmään, jossa korkeakouluopiskelijoiden perhetaustaa tarkasteltaessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneet vanhemmat ovat yliedustettuina. Suomalaisten naisten suuri osuus korkeakoulutuksessa näkyy siinä, että Suomessa 50 prosentilla opiskelijoiden äideistä on korkea-asteen tutkinto. Lisäksi Suomessa äitien koulutustaustoissa paljastuu ero vertailtaessa sektoreita toisiinsa, ammattikorkeakouluopiskelijoiden äideillä (32 %) oli yliopisto-opiskelijoiden äitejä ( %) useammin ammatillinen koulutus ja yliopisto-opiskelijoiden äideillä (31 %) puolestaan ammattikorkeakouluopiskelijoiden äitejä ( %) useammin yliopistotutkinto. Suomen korkeakoulutusjärjestelmä todettiin tutkimuksessa avoimeksi. Sosiaalinen liikkuvuus on yleistä; matalan koulutustaustan omaavien vanhempien lapset ovat hyvin edustettuina ja korkeasti koulutettujen vanhempien yliedustus ei ole huomattavaa suhteessa väestön koulutustasoon. Tähän osaltaan vaikuttaa se, että opiskelijoiden vanhempien ikäluokassa opistoasteen tutkinto on yleinen. Opistoasteen tutkinto (ISCED 5B) lasketaan korkea-asteen tutkinnoksi. Suomen korkeakouluopiskelijoista 48 prosentilla vähintään toinen vanhemmista on suorittanut korkeakoulututkinnon vastaavan osuuden jäädessä koko väestöstä prosenttiin.

4 Opintoihin käytetty aika tyypillisen opiskeluviikon aikana (%-osuus kaikista opiskelijoista) </= 10 t/vk - 12 t/vk - 30 t/vk > 30 t/vk Opinnot Suomalaisopiskelijat käyttävät keskimäärin 39 tuntia viikossa yhteensä opintoihinsa ja palkkatyöhön, kun useimmissa Euroopan maissa aikaa käytetään tuntia. Suomalaisopiskelijoista 76 prosenttia käyttää yli 20 tuntia viikossa opintoihin. Suomalaiset opiskelijat käyttävät muiden maiden opiskelijoihin verrattuna tärkeinä pitämiinsä opintoihin runsaasti aikaa, vaikka opintojaan muita aktiviteetteja tärkempänä pitävien osuus on vain noin kolmas osa. Työssäkäyntiin käytetään runsaasti aikaa lähes kaikissa maissa. Alempaa korkeakoulututkintoa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa suorittavat käyttävät palkkatyöhön keskimäärin Suomessa vain viisi tuntia viikosta. Ylempää korkeakoulututkintoa suorittavien kohdalla osuus on lähes kaksinkertainen. Itsenäisesti asuvista opiskelijoista Suomessa on lukukausien aikana 31 prosenttia säännöllisessä palkkatyössä, kun esimerkiksi ssa luku on lähes kaksinkertainen. Opiskelijoiden ajankäytössä on myös selviä eroja vanhempien koulutustason perusteella. Itsenäisesti asuvat opiskelijat, joiden vanhemmilla ei ole korkeaasteen tutkintoa, käyttävät palkkatyöhön enemmän aikaa kuin opiskeluun lähes kaikissa maissa mukaan lukien. Myös opintoihin ja työhön yhteensä käytetty aika on heillä korkeampi kuin muilla. Opiskelijat, joiden vanhemmilla ei ole korkea-asteen tutkintoa, käyttävät Suomessa työhön lähes kaksinkertaisen tuntimäärän korkeakoulutettujen lapsiin verrattuna. Ajankäytössä ja työskentelyyn käytetyssä ajassa on myös merkittäviä ikäluokittaisia eroja. Vanhemmat opiskelijat työskentelevät selvästi nuoria enemmän, mutta toisaalta vanhemmat opiskelijat käyttävät myös itsenäiseen opiskeluun enemmän aikaa järjestettyyn opetukseen käytetyn ajan jäädessä vähäisemmäksi kuin nuoremmilla opiskelijoilla. Merkittävimpiä korkeakouluopiskelijoiden opintoja hidastavia syitä ovat työssäkäynti, elämäntilanne ja erilaiset henkilökohtaiset syyt. Samalla opiskelijalla syitä voi myös olla useampia. Niistä korkeakouluopiskelijoista, jotka olivat edenneet omia tavoitteitaan hitaammin, noin puolet arvioi työnteon hidastaneen opintojaan. Erilaiset elämäntilanteeseen liittyvät ja henkilökohtaiset syyt hidastivat yli 4 opintoja. Yli kolmanneksella opintoja hidastava tekijä oli heikko opiskelumotivaatio tai kokemus väärällä alalla opiskelusta. Kymmenen prosenttia arvioi opintojensa hidastuneen sairauden vuoksi. Opiskelijatutkimukseen vastanneista kuitenkin 53 prosenttia katsoi, että jokin terveyteen liittyvä tekijä vaikuttaa opintojen kulkuun heikentävästi. Kolmasosalla tämä tekijä on stressi ja yli viidenneksellä erilaiset keskittymisvaikeudet tai jännittäminen. Suomessa, toisin kuin useimmissa maissa, ei ole sivutoimisen opiskelijoiden statusta. Yliopisto-opiskelijoista 22 prosenttia ja ammattikorkeakoulu-opiskelijoista 8 prosenttia mieltää opintonsa sivutoimiseksi. Kansallisen tutkimuksen mukaan suomalaisilla korkeakoulu-opiskelijoista noin neljänneksellä on tai on ollut jokin aiempi tutkinto-oikeus korkeakoulusopetus- JA KULTTUURIministeriön Politiikka-analyysejä 2/20

5 Itsenäisesti asuvan korkeakouluopiskelijan tulorakenne (%-osuus kuukausittaisista tuloista) perheen/puolison tuki Englanti / Wales Porttugali opintotuki työtulot muut sa. Ammattikorkeakoulu-opiskelijoilla tämä osuus on alle viidennes. Yliopisto-opiskelijoista kolmanneksella on ollut aiempi tutkinto-oikeus. Aiemmissa opinto-oikeuksissa on huomattavia alakohtaisia eroja, erityisen usein aiempi tutkinto-oikeus on ollut heillä, jotka nyt opiskelevat lääketieteellisillä, liikunta- ja terveystieteellisillä tai taidealoilla. Tulot Suomalaisten itsenäisesti asuvien korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo perustuu työtuloihin ja opintotukeen. Suomessa puolet itsenäisesti asuvan korkeakouluopiskelijan tuloista on työtuloja, opintotuen osuus tulosta on noin kolmannes, perheen ja puolison tulojen osuus 7 prosenttia ja muiden tulojen osuus 10 prosenttia. Suomalaisen ja norjalaisen korkeakouluopiskelijan tuloprofiili on hyvin samankaltainen. ssa ja ssa toimeentulo on opintotukipainotteisempi työtulojen osuuden jäädessä vähäisemmäksi. Työtulojen osuus vaihtelee itsenäisesti asuvilla korkeakouluopiskelijoilla tutkimukseen osallistuneissa maissa 8 prosentista 67 prosenttiin ja opintotuen osuus 1 prosentista 60 prosenttiin. Perheen tai puolison tuen osuus on selkeästi pohjoismaissa vähäisempi verrattuna Keski- ja Etelä-Euroopan maihin, joissa se on pääasiallinen opiskelijan tulon lähde. Suomalaisen itsenäisesti asuvan korkeakouluopiskelijan keskimääräinen tulo oli 2009 syksyllä euroa, joka on noin kolmanneksen korkeampi kuin vastaava tulo (850 euroa) kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa. Keskimääräinen kuukausittainen tulo vaihteli maittain 97 eurosta euroon. Alempaa korkeakoulututkintoa suorittavien keskimääräinen tulo on noin 30 prosenttia alhaisempi ja selkeästi opintotukipainotteisempi kuin ylempää korkeakoulututkintoa suorittavien. Ylempää korkeakoulututkintoa suorittavien tulot ovat enimmäkseen työtuloja. Tilanne on samankaltainen useassa muussa tutkimukseen osallistuneessa maassa. Suomessa opintotuen käyttöaste ja osuus tuloista on korkeampi niillä opiskelijoilla, joiden vanhemmat ovat korkeasti koulutettuja kuin niillä opiskelijoilla, joiden vanhemmilla on vähän koulutusta. Vastaavasti työtulojen osuus on korkeampi ja säännöllinen työssäkäynti lukukauden aikana on yleisempää niillä opiskelijoilla, joiden vanhemmilla on vähän koulutusta. Näin on myös suurimmassa osassa tutkimukseen osallistuneita maita eräitä harvoja poikkeuksia lukuunottamatta.

6 Minulla on riittävä rahoitus kattamaan kuukausittaiset menot (%-osuus kaikista opiskelijoista) Menot Suomalaisten itsenäisesti asuvien korkeakouluopiskelijoiden menot muodostuvat enimmäkseen tavanomaisista elinkustannuksista eli ruoka- ja asumiskustannuksista. Näiden osuus on 92 prosenttia kaikista menoista. Opiskelusta aiheutuvat kustannukset ovat keskimäärin 8 prosenttia. Lukukausimaksuja peritään Suomea, a ja a lukuunottamatta muissa tutkimuksessa mukana olleissa maissa. Eurooppalaiset ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat käyttävät lukukausimaksuihin keskimäärin euroa kuukaudessa. Ylempää korkeakoulututkintoa suorittavilla maksujen osuus kuukausittaisista menoista vaihteli Itävallan 2 prosentista n 53 prosenttiin. Itsenäisesti asuvan korkeakouluopiskelijan asumiskustannusten osuus on Suomessa keskimäärin 37 prosenttia menoista. Asumismenojen osuus vaihtelee tutkimukseen osallistuneissa maissa yksin asuvilla 84 prosentista prosenttiin. Osuus on korkein ssa ja matalin ssa. Perheellisten korkeakouluopiskelijoidemme asumiskustannusten osuus on 2/3 kaikista menoista, mikä on toiseksi korkein n jälkeen. Suomalaisista korkeakouluopiskelijoista noin puolet on sitä mieltä, että heillä on riittävä rahoitus kattamaan kuukausittaiset menot. 38 prosenttia koki ettei hänellä ole riittävää rahoitusta ja 14 prosenttia tilanne on siltä ja väliltä. Tyytyväisyys rahoitustilanteeseen vaihteli tutkimukseen osallistuneissa maissa 12 prosentista 83 prosenttiin ja tyytymättömyys 10 prosentista 71 prosenttiin. ssa oli eniten tyytyväisiä ja ssa oli eniten tyytymättömiä opiskelijoita. Asuminen samaa mieltä siltä ja väliltä eri mieltä Opiskelijoiden asumistapaa määrittää opiskelijan sosiaalisen taustan ja kulttuuristen perhesiteiden ohella maan opiskelija-asuntopolitiikka. Suomalaiset opiskelijat asuvat eurooppalaisia kollegoitaan itsenäisemmin. Pohjoismaat erottuvat omaksi ryhmäkseen siten, että vanhempien luona asuvien osuus on selkä vähemmistö. Vanhempien luona asuu opiskelijoistamme vain 6 prosenttia vaihteluvälin ollessa muissa maissa 4 prosentista 76 prosenttiin. Vähiten vanhempiensa luona asuvia on ssa ja eniten lla, ssa ja ssa. Lasten tai puolison kanssa asuvien osuus (45 prosenttia) on meillä varsin korkea muiden maiden korkeakouluopiskelijoihin verrattuna. Vain ssa perheellisten osuus on kor keampi kuin meillä. Opiskelija-asunnoissa asuu vajaa kolmannes korkeakouluopiskelijoistamme, joista tyytyväisia asumiseensa on 80 prosenttia opetus- JA KULTTUURIministeriön Politiikka-analyysejä 2/20

7 Opiskelijoiden potentiaalinen liikkuvuus (%-osuus kaikista opiskelijoista) 45 % 4 % 3 % 2 15 % 1 5 % opiskelijat, jotka ovat olleet ulkomailla opiskelijat, jotka eivät ole olleet, mutta suunnittelevat sitä Liikkuvuus Eurostudent-tutkimus keskittyy tutkintoon sisältyvän opiskelijaliikkuvuuden ts. opiskelijavaihdon taustojen, esteiden ja tukien kartoittamiseen. Kaikissa tutkimusmaissa liikkuvuus voisi olla nykyistä suositumpaa. Useissa maissa, ml. ja, yli 80 prosenttia opiskelijoista ei ole ollut vaihdossa eikä suunnittele lähtevänsä ulkomaille opiskelemaan tai harjoittelemaan. näyttäytyy tutkimuksessa hyvin vaihtomyönteisenä maana. Vanhempien koulutustausta vaikuttaa merkittävästi mahdollisuuksiin ja halukkuuteen lähteä ulkomaille opiskelemaan. Opiskelijat, joiden vanhemmilla on korkea-asteen tutkinto, osallistuvat suhteellisesti enemmän opiskelijavaihtoon kuin opiskelijat, joiden vanhemmilla on matala koulutustaso. Vain ssa ja ssa vanhempien koulutustausta ei näyttäisi vaikuttavan liikkuvuuteen. Suuressa osassa Eurostudent-maita opiskelijaliikkuvuus on mahdollisuus edelleen vain opiskelijoille, joiden opintoja perhe pystyy rahallisesti tukemaan. Vaihdosta aiheutuvat kustannukset ovatkin suurin este lähteä ulkomaille. Poikkeuksen tästä tekevät pohjoismaiset opiskelijat, joille ero perheestä ja ystävistä on yhtä merkittävä liikkuvuuden este kuin rahoituksen puute. Tämä johtunee muita maita paremmasta mahdollisuudesta käyttää opintorahaa ja -lainaa ulkomaan opintoihin sekä korkeakouluopiskelijoidemme korkeasta iästä. Suomalaisista noin kolmannes koki, että opinnot saattavat viivästyä ulkomailla opiskelun takia. Sen sijaan puutteellista kielitaitoa suomalaiset eivät kokeneet yhtä suureksi esteeksi kuin esimerkiksi irlantilaiset, espanjalaiset tai tshekkiläiset opiskelijat. EU-tavoite kahden vieraan kielen hallinnasta ei näyttäisi tutkimuksen tulosten mukaan toteutuvan. Kielitaito vaihtelee myös suhteessa opiskelijan sosiaaliseen taustaan.

8 Aiemmin opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä sarjassa ilmestyneet: 20:1 Kulttuuritoimijoiden, luovan talouden ja palvelutuotannon toimintaedellytykset Suomessa alueittain 2010:3 Suomen väestön koulutustason vahvuudet ja heikkoudet 2010:2 Arts education and Cultural education in Finland 2010:1 Taidekasvatuksen ja kulttuurialan koulutuksen tila Suomessa Aiemmin opetusministeriön politiikka-analyysejä -sarjassa ilmestyneet: 2010:2 Väestökehityksen haasteet opetusministeriön tehtäväalueilla 2010:1 Finnish Culture in european Comparison 2009:6 Sukupuolten tasa-arvo opetusministeriön tehtäväalueilla 2009:5 Suomen kulttuuri eurooppalaisessa vertailussa 2009:4 kulttuurimatkailun kohdemaana 2009:3 Maahanmuuttajaväestön asema opetusministeriön tehtäväalueilla 2009:2 Finnish education system in an international Comparison 2009:1 Euroopan korkeakouluopiskelijoiden sosiaaliset ja taloudelliset olot 2008:5 Peruskoulun opetusryhmät :4 Suomen koulutusjärjestelmä kansainvälisessä vertailussa 2008:3 Tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnittain 2008:2 Kulttuuripalvelut ja kulttuurityö maakunnittain 2008:1 Nuoriso koulutuksessa, työssä ja muussa toiminnassa 2007:2 Ungdomsåldersklassens studier i yrkeshögskolor och universitet 2007:1 Nuorisoikäluokan siirtyminen ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin EUROSTUDENT IV FAKTAA Rahoitus: Raportin laadinnan rahoittivat Euroopan unioni ja n opetusministeriö. Tutkimukseen osallistuneiden maiden opetusministeriöt ovat rahoittaneet kansallisen tiedonkeruun. Koordinoija: Hochschule information system GmbH:n Osallistujat:, Englanti ja Wales,,,,,,,,,,,,,,,,, Slovenia,,,, Tshekki, ja. Otoskoko: opiskelijaa. Ajankohta: Metodit: online-survey, kyselylomake, haastattelut Suomen tiedonkeruun toteutti Tilastokeskus 2009 Lisätietoja: Analyysin kirjoittajaryhmä: Tomi Halonen, Ville Heinonen, Virpi Hiltunen, Johanna Moisio, Kaisu-Maria Piiroinen Lisätietoja: Virpi Hiltunen, puh Lähteet: Social and Economic Conditions of Student Life in Europe Eurostudent IV Opiskelijatutkimus Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja opiskelu. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:. ISSN L ISSN (verkkojulkaisu)

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Eurostudent -tutkimus Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Mikä Eurostudent? Lähes 30 Euroopan maan yhteinen tutkimushanke, jossa verrataan eri maiden korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa ja opiskeluun

Lisätiedot

Eurostudent V (2012-2015) tutkimus. Mitä Eurostudent kertoo opiskelijoista, opinnoista ja opiskelusta 2010-luvun Euroopassa? Johanna Moisio, HT

Eurostudent V (2012-2015) tutkimus. Mitä Eurostudent kertoo opiskelijoista, opinnoista ja opiskelusta 2010-luvun Euroopassa? Johanna Moisio, HT Eurostudent V (2012-2015) tutkimus Mitä Eurostudent kertoo opiskelijoista, opinnoista ja opiskelusta 2010-luvun Euroopassa? Johanna Moisio, HT Eurostudent V -maat Lähtökohdat Relevanssi - kansalliselle

Lisätiedot

Euroopan korkeakouluopiskelijoiden sosiaaliset ja taloudelliset olot

Euroopan korkeakouluopiskelijoiden sosiaaliset ja taloudelliset olot Opetusministeriö Undervisningsministeriet opetusministeriön Politiikka-analyysejä 2009:1 Euroopan korkeakouluopiskelijoiden sosiaaliset ja taloudelliset olot Kolmas eurooppalaisten korkeakouluopiskelijoiden

Lisätiedot

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Taustaa Hallitusohjelma: Sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

OSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ!

OSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ! FAKTAA EXPRESS 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN KOULUTUKSESSA 2011 S. 1 NUMERO 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN

Lisätiedot

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut Opintotuki 2.9.2013 Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä

Lisätiedot

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, 2014 Maailmalle - nyt! Opiskelu ulkomailla 2 Ensin

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Tietoa opintotuesta. Opintotukipalvelut

Tietoa opintotuesta. Opintotukipalvelut Tietoa opintotuesta Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä

Lisätiedot

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos Esityksen sisältö Suomen opintotukijärjestelmän synty ja kehitys Olennaiset muutokset 1900-luvulta ja 2000-luvun

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010 Opiskelijaliikkuvuus FIRST-ohjelman Suomen ja Venäjän välinen opiskelijaliikkuvuus lukuvuonna 2009-2010 (yliopistot ja ammattikorkeakoulut). Lukuvuosi 2008-2009

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät Korkeakouluopintoihin kiinnittyminen yksilön ja yhteisön asia Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät University connecting people? Campus

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta lakimies Jukka Laukkanen Opetusministeriön seminaari 29.10.2007 Miksi toisen asteen oppilaitosten

Lisätiedot

YHTEISHAKU 2015. Aikataulut Valintaperusteet. Centria-ammattikorkeakoulu www.centria.fi

YHTEISHAKU 2015. Aikataulut Valintaperusteet. Centria-ammattikorkeakoulu www.centria.fi YHTEISHAKU 2015 Aikataulut Valintaperusteet YHTEISHAKU Hakupalvelu (suomi) (ruotsi) (englanti) Yhteishaun aikataulut 1. hakuaika 7.1.- 27.1.2015 klo 15.00 (vieraskieliset koulutukset) 2. hakuaika 17.3.

Lisätiedot

Itä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Itä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Itä-Suomi 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Itä-Suomi 69 1 Toimintaympäristö 72 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena opiskelu 8 Taulukot, kuvat

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016. 70. Opintotuki

Talousarvioesitys 2016. 70. Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot

Eurooppalainen korkeakoulutusalue vuonna 2015: Bolognan prosessin eteneminen

Eurooppalainen korkeakoulutusalue vuonna 2015: Bolognan prosessin eteneminen Eurooppalainen korkeakoulutusalue vuonna 2015: Bolognan prosessin eteneminen Korkeakoulutuksen Bolognan prosessin ministerikokouksen yhteydessä Jerevanissa julkaistava raportti tarkastelee monipuolisesti

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari, Jyväskylä

Korkeakoulujen KOTA-seminaari, Jyväskylä Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen, Jyväskylä Anna Loukkola Koulutustilastojen tarvitsemat tiedot korkeakouluilta Syksy 2014: Tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2015. 70. Opintotuki

Talousarvioesitys 2015. 70. Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot

JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN

JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN ABI-INFO KEVÄT 2014 Suomen koulutusjärjestelmä Ylioppilas voi hakea 1. Yliopistoon 2. Ammattikorkeakouluun 3. Ammatilliseen peruskoulutukseen 1.- 2.

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Opintotuki. Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus. Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus

Opintotuki. Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus. Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op Opintotuki Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus Opintotuki Itä-Suomen yliopistolla on oma

Lisätiedot

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Koulutus 2010 Opintojen kulku 2008 Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Tilastokeskuksen mukaan yliopistotutkinnon läpäisi viidessä ja puolessa vuodessa 44 prosenttia, kun viime

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3

Lisätiedot

Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla

Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla Liisa Törmäkangas, FT, Tutkija Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Marko Merikukka, FM, Tilastotutkija Mika Gissler, Tutkimusprofessori

Lisätiedot

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

TOTEUTUS: RAHOITTAJA: OHJAUSRYHMÄ: LISÄKSI:

TOTEUTUS: RAHOITTAJA: OHJAUSRYHMÄ: LISÄKSI: MIKÄ AMISBAROMETRI? Laajin ammattiin opiskelevista tehty toistettava tiedonkeruu Koko Suomen ja kaikki alat kattava verkkokysely Tulokset kaikkien nähtävillä verkossa amisbarometri.fi #amisbarometri #aitoamis

Lisätiedot

Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut. Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari 2.9.2015

Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut. Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari 2.9.2015 Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari 2.9.2015 Koulutustilastojen tarvitsemat tiedot korkeakouluilta Syksy 2015 Yliopisto-opiskelijat (tiedot

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015

OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015 OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015 OPISKELIJASTA ON YRITTÄJÄKSI Suomalaisnuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten

Lisätiedot

OKM:N OHJAUKSEN ALOJEN UUDISTAMINEN 1.9.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki

OKM:N OHJAUKSEN ALOJEN UUDISTAMINEN 1.9.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki OKM:N OHJAUKSEN ALOJEN UUDISTAMINEN 1.9.2015 Ylitarkastaja Jukka Haapamäki Sisältö Nykyisin käytössä olevat koulutus ja tieteenalaluokitukset Koulutus ja tieteenalaluokitusten käyttö ISCED uudistus OKM:n

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna

Lisätiedot

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero Kela Muutosilmoitus Opintotuki OT 15 Voit tehdä tämän ilmoituksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit kysyä lisää opiskelijan tukien palvelunumerosta 020 692

Lisätiedot

Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja vuoteen 2012 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja vuoteen 2012 kohdistunut tulovalvonta Tilastokatsaus Lisätietoja: 31.03.2014 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 Yrittäjyys tilastojen takana Lähde: Suomen Yrittäjät ry Suomessa on noin 270 000 yritystä Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen www.helsinki.fi/avoin Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Yliopistojen opintoasiainpäivien työpaja Työpajan rakenne Ajankohtaista opiskelijavalintojen kehittämisen yleisestä

Lisätiedot

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI OPINTOTUKI ON opintoraha asumislisä lainantakaus lainavähennysoikeus 2 TUKIAJAT Yliopistotutkintoon ( tukiajat 1.8.2005 alkaen) Opinto oikeus pelkästään alempaan

Lisätiedot

OPISKELIJAVALINTA 2016. Arja Hiltunen 9.11.2015

OPISKELIJAVALINTA 2016. Arja Hiltunen 9.11.2015 OPISKELIJAVALINTA 2016 Arja Hiltunen 9.11.2015 Opiskelijavalinta uudistuksen II vaihe koskee syksyllä 2016 alkavaa koulutusta osa korkeakoulupaikoista varataan ensikertalaisille yhdenpaikan säännös koskee

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Ruotsi on suosittu opiskelumaa

Ruotsi on suosittu opiskelumaa OPISKELEMAAN RUOTSIIN 3.12.2009 Ruotsi on suosittu opiskelumaa Vuonna 2008 Ruotsi oli suomalaisten opiskelijoiden keskuudessa 4. suosituin korkeakouluvaihdon kohdemaa Vuonna 2008 suomalaisista korkeakouluista

Lisätiedot

NUUDELEITA VUOKRAYKSIÖSSÄ?

NUUDELEITA VUOKRAYKSIÖSSÄ? NUUDELEITA VUOKRAYKSIÖSSÄ? Korkeakouluopiskelijoiden elämäntilanteet ja toimeentulo Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Juhani Saari, tutkija Elina Lavikainen, kehittämispäällikkö, tutkija KYSYMYKSET

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan - miksi, miten, milloin? Valtiosihteeri Pilvi Torsti 16.9.2013

Korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan - miksi, miten, milloin? Valtiosihteeri Pilvi Torsti 16.9.2013 Korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan - miksi, miten, milloin? Valtiosihteeri Pilvi Torsti 16.9.2013 Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 120 115 110 105

Lisätiedot

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.03.2016 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna ja vuoteen

Lisätiedot

Opiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu. Kansainväliset palvelut 26.9.2012

Opiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu. Kansainväliset palvelut 26.9.2012 Opiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu Kansainväliset palvelut 26.9.2012 Opiskelijavaihdon edellytykset 1 tutkinto-opinto-oikeus JY:ssa riittävät pohjaopinnot; vaihtoon lähtiessä tulee olla suoritettu

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

EUROSTUDENT VI kyselylomake

EUROSTUDENT VI kyselylomake EUROSTUDENT VI kyselylomake 1.0 Opiskeletko aktiivisesti tällä lukukaudella Suomessa? Valitse yksi vaihtoehto. ( ), suomalaisessa yliopistossa ( ), suomalaisessa ammattikorkeakoulussa ( ) Ei, opiskelen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan.

ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan. 1 ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan. 2 YKSILÖ 3 Opiskelijan toimeentulo 4 Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon. 5 6 Opintotuki

Lisätiedot

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Taina Juurakko Paavola Tutkijayliopettaja, dosentti Hämeen ammattikorkeakoulu Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Lappi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Lappi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Lappi 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Lappi 225 1 Toimintaympäristö: Lappi Suomen suurin maakunta 228 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

1( 12) Yhteishakuun kuuluva koulutus

1( 12) Yhteishakuun kuuluva koulutus Opetushallitus.. Kalenterivuosi S ( ) Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yhteishakuun kuuluva koulutus Bioanalyytikkokoulutus ammatillinen perustutkinto/kouluast. tutkinto ammatti- tai erikoisammattitutkinto

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,27 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

Maailma haltuun. Tutkinto-opiskelijaksi ulkomaille

Maailma haltuun. Tutkinto-opiskelijaksi ulkomaille Maailma haltuun Tutkinto-opiskelijaksi ulkomaille Koko tutkinnon suorittaminen ulkomailla Tutkintoon johtavaa opiskelua, jonka kesto riippuu suoritettavasta tutkinnosta 2. asteen ammatilliset opinnot Alempi

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

1( 13) Yhteishakuun kuuluva koulutus

1( 13) Yhteishakuun kuuluva koulutus Opetushallitus.. Kalenterivuosi S ( ) Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yhteishakuun kuuluva koulutus Automaatiotekniikan ko ammatillinen perustutkinto/kouluasteen tutkinto/... ylioppilastutkinto ja ammatillinen

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011 299/2011 Valtioneuvoston asetus opintotukiasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Lukiolaisten ja toisen asteen ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo

Lukiolaisten ja toisen asteen ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo Lukiolaisten ja toisen asteen ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo Opetusministeriö Ulla Hämäläinen 29.10.2007 Taustaa Hämäläinen, U. Juutilainen, V-P. ja Hellsten, K.

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2013

Koulutukseen hakeutuminen 2013 Koulutus 2015 Koulutukseen hakeutuminen 2013 Joka kymmenes korkeakoulujen uusi opiskelija suorittanut aiemmin korkeakoulututkinnon Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan lähes 12 prosenttia alemman

Lisätiedot

opintotuki info info vuonna 2008

opintotuki info info vuonna 2008 opintotuki info info vuonna 2008 Opintotukea on opintoraha asumislisä lainantakaus lainavähennysoikeus 2 Kuka saa opintotukea ja kuinka Yliopistotutkintoon monta kuukautta? ( tukiajat 1.8.2005 alkaen)

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Simo Aho Tavoitteet 1) Kuinka yleistä (eri koulutusaloilla) on toisen asteen tutkintoon tähtäävien opintojen keskeyttäminen? Kuinka

Lisätiedot