Valtuustoaloite: Yöpikajuna takaisin

Transkriptio

1 Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus I Valtuustoaloite: Yöpikajuna takaisin 154/18/180/2009 MV 26 Maakuntavaltuusto: MH 185 Pöytäkirjaan merkittiin valtuutettu Yrjö Puurusen esittämä Perussuomalaisten maakuntavaltuustoryhmän (Yrjö Puurunen, Pentti Kettunen, Jaana Sankilampi, Eija Hakkarainen) seuraavan sisältöinen valtuustoaloite: "Vuosikymmenet Kajaanin ja Helsingin väliä liikennöi makuuvaunullinen yöpikajuna. Valtion Rautateiden organisaatiomuutosten yhteydessä sekä Kajaanin että Kemijärven yöpikajunayhteydet lakkautettiin. Kajaanin yhteys korvattiin mm nopealla Pendoliinolla. Pendoliinon lähtöaika Kajaanista on kello aamuyöllä. Jos kokous alkaa Helsingissä esim. yhdeksältä ei tälläkään junalla ehdi riittävän ajoissa Helsinkiin. Siispä on käytettävä kallista lentokoneyhteyttä tai mentävä sinne jo edellisenä iltana ja yövyttävä Helsingissä. Ja se on kustannuskysymys. Kallista lentokonetta voivat käyttää liikemiesten lisäksi tietenkin yhteiskunnan verovaroilla matkustavat. Tavallisilla kansalaisilla kotimaan lentomatkustamiseen ei ole varaa. Kemijärveläiset eivät tyytyneet VR:n ratkaisuun vaan lähtivät vaatimaan yöjunavuorona palauttamista. Ja onnistuivat. Kainuussa tällaista kansanliikettä ei ole syntynyt. Myöskään kainuulaiset edunvalvojat eivät ole liiemmin askarrelleet yöpikajunavuoron takaisin saamiseksi. Kansanedustajia ja ministeriä tällaiset asiat eivät luonnollisestikaan kiinnosta - maksetaanhan heidän lentolippunsa kansalaisten verovaroin eikä heidän omat lompakkonsa niistä laihdu. Perussuomalaisten maakuntavaltuustoryhmä on sitä mieltä, että viimeistään nyt on tullut toiminnan aika. Siksi ehdotammekin, että Kainuun maakunta -kuntayhtymän hallituksen toimesta valmistellaan pikaisesti strategia, aloitetaan neuvottelut VR:n kanssa ja pyritään vakavasti sellaiseen lopputulokseen, jotta yöpikajunayhteys Kajaanin ja Helsingin välillä palautuu. Neuvottelua voisivat olla tukemassa myös Kainuun kunnat ja elinkeinoelämä niin halutessaan." Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 21 :n mukaisesti maakuntavaltuusto päätti lähettää valtuustoaloitteen maakuntahallituksen valmisteltavaksi. Suunnittelija Martti Juntunen :

2 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESEEN "YÖPIKAJUNA TAKAI- SIN" 1. LÄHTÖKOHDAT Oulu-Kajaani-Helsinki yöjunayhteys lakkautui suuren aikataulu-uudistuksen yhteydessä syys kuun alussa VR Osakeyhtiö esitti liikenteen lakkauttamista jo vuoden 2006 alusta lukien, mutta Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) päätti liikenteen jatkamisesta syyskuun 2006 alkupäiviin saakka. Syyskuun 2006 alussa lakkautuivat myös yöjunayhteydet Joen suu-pieksämäki-turku ja Rovaniemi-Kemijärvi yhteysväleillä. Lapissa käydyn ns. yöjunakapinan ja muun aktiivisen toiminnan seurauksena Rovaniemi-Ke mijärvi yöjunayhteys käynnistyi uudelleen alkaen LVM:n ja VR Osakeyhtiön vuosil le laadittuun sopimukseen perustuen. Sopimuksen arvo on 1,2 M /vuosi. Aikataulu-uudistuksen yhteydessä v junavuorojen määrä lisääntyi Kajaani-Helsinki ja Kajaani-Oulu yhteysväleillä. Matka-aika Kajaani-Hel sinki välillä lyhentyi nopeimmasta mat ka-ajasta 7:02 h -> noin 6:40:iin. Pendolino aloitti liikennöinnin Kajaani-Helsinki välillä Pendolinon matka-aika Kajaani-Helsinki välillä oli liikenteen käynnistyessä 5:48 h. Pendolinon aikataulujen (2 vuoroa /päivä) sopimattomuudesta johtuen varsinkin aamuneljältä (klo 03:52, ) lähtevällä junavuorolla on ollut julkisuudessa olleiden tietojen mukaan varsin vähän matkustajia. Tämä varhain aamulla lähtevä suora Pendolino yhteys ei mahdol lista perille pääsyä aamuk si Helsinkiin. Yöjunayhteys Kajaani-Helsinki välillä on järjestetty Oulun kautta. Junayhteys Kajaanista Ou luun ja takaisin on järjestetty taajamajunalla. Vasta Oulussa matkustaja pääsee makuuvau nuun. Oulusta lähtevissä yöjunissa (2) on käytettävissä perinteisiä sinisiä makuuvaunuja tai vuonna 2006 käyttöön otettuja kaksikerroksisia makuuvaunuja. 1.1 Kajaani-Helsinki yhteysvälin matkalippujen hinnoitteluesimerkke jä Pendolino 70 KAJ - HKI 74,00 (normaali lippu, 1 henkilö, 2 lk., vaihdoton yhteys, matka-aika 5:56) IC 74 KAJ - HKI 68,00 (normaali lippu, 1 henkilö, 2 lk., vaihdoton yhteys, matka-aika 6:43) P P 874 KAJ - OULU - HKI 88,10 (taajamajuna ja makuuvaunupaikka, 1 henkilö, 2 hlö/hytti alakerta, 2 lk., junan vaihto Oulus sa yöjunaan, matka-aika 11:40, 20:56-08:36) Lähde: VR Osakeyhtiö, henkilöliikenne, Internet -sivut

3 1.2 Kaukoliikenteen matkustajavirrat vuosina Rataosa v v v v v Oulu-Kontiomäki Kontiomäki-Iisalmi Tilastointimuutoksen takia vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien lukujen kanssa. Lähde: VR Henkilöliikenne ja RHK. Matkustajamäärien kasvu niin Oulun kuin Helsingin suuntaan näkyy selvästi vuosien 2007 ja 2008 luvuissa tilastointimuutoksesta huolimatta. VR-Yhtymä Oy ja sen omistama henkilölii kennettä harjoitta va tytäryhtiö VR Osakeyhtiö vetoavat yrityksen liikesalaisuuteen, eivätkä anna julkisuuteen tarkkoja tietoja yöjunien tai päiväjunien matkustajamääristä ja kustannuk sista. Tästä on ollut merkittävää haittaa eri alueiden toimijoille ja kansalaisvaikuttamiselle näi den ha lutessa läpinäkyvyyttä mm. matkustajamäärissä ja henkilöliikenteen kustannuksissa. 1.3 Vaikuttaminen Kainuun kansanedustajien ja maakunta -kuntayh tymän toimesta Kainuun maakunta -kuntayhtymä on pyrkinyt vaikuttamaan yöjunayhteyksien säilyttämiseen ja myöhemmin palauttamiseen neuvottelujen, kirjelmien ja kannanottojen avulla sekä eri alueiden ja toimijatahojen välisen yhteistyön avulla. Neuvotteluja on käyty VR-Yhtymä Oy:n johdon, VR Osakeyhtiön, LVM:n ja kansanedustajien kanssa. Tukensa vaikuttamistyölle ovat antaneet mm. Itä-Suomen neuvottelukunta ja Nopeat Itäradat neuvottelukunta. Lisäksi mm. kansanedustaja Anne Huotari on toiminut aktiivisesti VR-Yhty män hallintoneuvostossa ja eduskunnassa yöjunayhteyden säilyttämisen puolesta vuosina Neuvottelut eri osapuolten välillä, kannanotot ja kirjelmät eivät ole toistaiseksi johtaneet ns. sisämaan yöjunaliikenteen uudelleen käynnistämiseen. 1.4 Kansalaisvaikuttaminen yöjunien säilyttämiseksi Yöjunaliikenteen säilyttämisen puolesta huolissaan olevat opiskelijat, muut henkilöt sekä eri järjestöt ja tahot ovat keränneet nimiä erilaisiin vetoomuksiin ja viesteihin. Marraskuussa 2005 kansalaisliike luovutti yöjunien puolesta yli nimeä keränneen vetoomuksen. Ke sällä 2006 jätettiin yöjunaliikenteen säilyttämisen puolesta noin 5000 kansalaisviestiä liiken ne- ja viestintäministeri Susanna Huoviselle, liikenne- ja viestintävaliokunnan ja valtionva rainvaliokunnan jäsenille sekä VR-Yhtymä Oy:n pääjohtaja Kuituselle. Pohjois-Karjalan kan salaisliike luovutti liikenneministeri Vehviläiselle lokakuussa 2007 noin nimeä sisältä neen vetoomuksen, jossa toivottiin, että VR

4 palauttaa yöjunayhteydet Joensuun ja Turun se kä Joensuun ja Helsingin välille. Kainuun kulttuurifoorumin osanottajat, noin 40 kulttuurialan toimijaa, tekivät Kuh mossa yhteisen kannanoton yöjunaliikenteen järjestämiseksi Kajaanin ja Helsingin välille ma kuuvaunussa. Kulttuurifoorum esitti, että VR:n tulee järjestää Kainuun yöjunaliikenne edes niin, että ihmiset voivat Kajaanista matkustaa Ouluun makuuvaunuissa, jotka liitetään Oulus sa Helsingin yöjunaan. Kannanotto luovutettiin VR Osakeyhtiön henkilöliikennejoh taja Jaatiselle. Kannanotto ja pyyntö makuuvaunuyhteydestä on toimitettu myös liikennemi nisteri Vehviläiselle. Uusimman esityksen sisämaan yöjunayhteyksien palauttamiseksi teki Suomen Rautatiemat kustajat ry LVM:n kansliapäällikkö Harri Pursiaiselle osoittamallaan kannanotolla. Kannanotossa esitetään yöjunakokeilun aloittamista Vuokattiin ja Taivalkoskelle. Yhdistyk sen mukaan yhteiskunnan on luotava vaihtoehtoiset keinot liikenteen järjestämiseksi, mikäli VR Oy ei suostu kokeiluun omalla liikeriskillään. Yhdistys perustelee yöjunaliikenteen käyn nistämistä henkilöliikenteen yleisellä kehityksellä, matkailun kehityksellä sekä ilmasto- ja lii kennepoliittisilla syillä. Vetoomukset, esitykset ja kannanotot eivät ole toistaiseksi johtaneet ns. sisämaan yöjunalii kenteen uudelleen käynnistämiseen. 1.5 Liikenne- ja viestintäministeriö, liikenneministeri sekä VR-Yhty mä Oy:n johto ovat todenneet yöjunayhteyksiin liittyvien kirjallis ten kysymysten, neuvottelujen, tapaamisten ja tiedottei den yh teydessä mm. seuraavaa: VR-Yhtymä Oy:n pääjohtaja Kuitunen ja henkilöliikennejohtaja Jaati nen vieraillessaan Kai nuussa ennen yöjunayhteyden lak kaa mista: VR perustelee Kajaanin yöjunan lakkauttamista raskailla tappioilla, jotka ovat noin viiden mil joonan euron luokkaa. VR uskoo myös, et tä uusien ai kataulujen voimaantulon myötä suoran yöjunan loputkin matkustajat ka toaisivat. "Lisääntyvät yhteydet sekä paremmat ja no peam mat junat kor vaavat yöjunan menetyksen aiheuttaman mieli harmin". Liikenneministeri Vehviläinen LVM:n tiedotteessa : "Päi väjuniin panostaminen ensisijaista": "Katson, että yöjunaliikenteen palauttamisen sijasta nyt on viisainta keskit tyä kehittämään päiväjunaliikennettä, liikenneministeri Anu Vehvi läinen korosti puhuessaan yöjunalähetystöl le 26. lokakuuta eduskun nassa. Poh jois-karjalasta saapunut lähetystö luovutti hänel le yöju na vetoomuksen. Vehviläisen ministeriön virkamiehiltä ja VR Osakeyhtiöltä saamat sel vityk set osoittavat liiken teen raskaasti tappiolliseksi. Kun Itä-Suo men yöju nalii kenne vielä toimi, sen vuotuinen tappio oli 5-6 miljoo naa euroa. Jos lii ken nettä olisi jatkettu Kerava-Lahti-oikoradan käyt töönoton jäl-

5 keen, tappio oli si kaksinkertaistunut ja noussut noin 10 miljoonaan euroon. Valtion tuen käyttö tappiolliseen yöjunaliiken teeseen heikentäisi päiväjunaliikenteen kannattavuutta. LVM:n budjetissa ei ole tuota ylimääräistä 10 miljoonaa euroa. Näin ollen yöjunaliikenteen mahdollistaminen merkitsisi vastaavaa leik kausta nyt tu kea saaville liikenneyhteyksille. Käy tössä olleita ma kuuvaunuja on heik ko kuntoisina romutettu, joten liikenteen palautta minen vaatisi lisäksi uuden kalliin kaluston hankkimista. Olemme myös selvittäneet mahdollisuutta, että toinen Rovaniemeltä lähte vä yöjuna liikennöi si Kajaanin ja Pieksämäen kautta etelään. Tällaisen yh teyden luominen huonontaisi kuitenkin yöjunatarjontaa Rovaniemeltä ete lään, toisi aikatauluongelmia ja vaatisi myös uusia makuuvaunuinves tointeja". Viime viikkojen selvitystyön pohjalta en valitettavasti voi esittää Itä-Suomen yöjunaliikenteen palauttamista, Vehviläinen totesi". Kirjallinen kysymys (edustaja Järvinen) eduskunnassa lii kenneministeri Vehviläisel le otsikolla "Joensuun yöjunaliikenteen tappiollisuus". Ministeri Vehviläisen vastaus kysy myk seen : "Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla tehtiin vuosina useita selvityksiä yö junaliikenteen muutostarpeista syksyn 2006 suurta junalii kenteen aikataulu-uudistusta var ten. VR Osakeyhtiön vanha makuuvau nukalusto oli yli-ikäistä ja vaati uudistamista. Selvi tyk sissä arvioitiin junalii kenteen muutoksen vaikutuksia matkustaja kysyntään, uuden oikoradan vaikutuk sia matka-aikoihin Keravalta Lahteen sekä liikenteen tuottoja ja kustan nuksia. Lop putuloksena selvityksistä oli, että VR Osakeyhtiö päätti hank kia 20 uutta makuu vaunua kor vaamaan yli-ikäistä kalustoa, yöjunalii kenne ei ole ostolii kennettä ja ns. sisämaan makuuvaunuliikenteestä luo vutaan nopeu tuvien matka-aikojen perusteella. Käytössä olleet heik ko kun toiset makuuvaunut on nyttemmin romutettu, jo ten liikenteen lisää mi nen vaatisi uusien vau nujen hankintaa. Sisä-Suo men yöjunaliikenteen käynnistäminen vaatisi arviolta 60 milj. eu ron ka lus toinvestoinnit VR Osa keyhtiöltä, ja yöjunaliikenteen ostaminen mak saisi noin 20 milj. eu roa vuo dessa. Entistä nopeammassa päiväjunalii kenteessä on matkus tajamäärä esi merkiksi Joensuun ja Helsingin välillä kasvanut 11,4 % vuonna 2007 verrattuna edellisvuo teen. Ministeriön sisäinen työryhmä selvitti ennen vuoden 2006 päätöksiä makuuvaunuliikenteen taloudellista tilannetta ja arvioi makuuvaunu lii kenteen vaikutuksia liikennejärjestelmään, lii kenneturvallisuuteen, ym päristöön ja aluetalouteen erityisesti matkailuelinkeinon kannalta. Selvitysten ja VR Osakeyhtiöltä saatujen laskelmien mukaan Itä-Suomen yöjunaliikenteen vuotuinen tappio oli ennen muutoksia 5,6 miljoonaa euroa. Mikäli liikennet tä olisi jatkettu Ke rava-lahti-oi koradan käyttöönoton jälkeen, tappio olisi kaksinkertaistunut ja noussut noin 10 miljoonaan euroon. Valtion tuen käyttö yöjunalii kenteeseen olisi heikentänyt samalla päivä junaliikenteen kannatta vuutta. Ministeriö on yhdessä VR Osakeyhtiön kanssa selvittänyt toi sen kan natta van yöjunan liiken nöimistä Savon rataa käyttäen. Jos yöju napari siir retään liikennöimään reittiä Helsinki-Joen suu-piek sämä ki-kajaa ni-oulu-rova niemi, pitenee sen kuljettava matka ja mat ka-aika nykyi sestä

6 12-13 tunnis ta noin 18 tuntiin. Tämä vaihto ehto merkitsisi kaupalli sen palveluta son las kua yöjunaliikenteessä, lii kenteen tuotannollisten kustannusten kasvua merkittävästi sekä au tovaunujen lastaus- ja pur kujärjestelyjen uu delleen rakentamista. Muutos heikentäisi VR Osakeyhtiön itsekannatta van liiken teen tu losta, koska osa kannattavien päiväjunien matkus tajista siirtyisi yö ju niin. Matka-ajan piteneminen Savon radan kautta muut taisi lähtö- ja saa pumisaikoja Pohjois-Suo messa ja huonontaisi mer kittävästi junan toiminta-ajatusta sekä koko Lapin joukkoliiken nejärjestelmää. Lapin bussien ai kataulut on sovitettu yhteen yöju nien kanssa. Yöjunalii ken ne tuo busseille matkustajia ja sitä kautta kannattavuutta Lapin joukkoliikenteeseen. Lähtö ai kojen varhenta minen esimerkiksi Kil pisjärveltä ja Inarista lisäisi mat ka-aikaa koh tuuttomasti. Yöjunan ajaminen pitempää reittiä aiheuttaisi li säkus tannuksia vähintään 4 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi yhteysvä lillä Helsinki-Oulu-Ro vaniemi aikataulujen huonontumi sen myötä ju naparin tuotonmene tykset olisivat merkittävät. Kaikkiaan yöjunien kannattavuus heikke nisi merkittävästi nykyisestä ja liikenne- ja vies tintäministeriön osto ja olisi lisättävä VR Osakeyh tiön arvion mukaan 8-10 miljoonaa eu roa vuo sittain. Liikenne- ja viestintäministeriöllä on rautateiden ostoliikenteen osalta va kiintuneet, yhdessä sovitut valvonta- ja seurantamekanismit ja menette lyt liikenteenharjoittajan raportoinnista mi nisteriölle. Ministe riö on saa nut täs tä raportoinnista riittävät tiedot myös yöjunaliiken teen tuottojen ja kustan nusten arviointiin". VR-Yhtymä Oy:n pääjohtaja Kuitunen vieraillessaan Kainuussa : "Yöjunayhteyttä ei aiota palauttaa, junamatka yöllä Helsinkiin taittuu Oulun kautta", "Jatkos sakaan Kajaanista ei pääse makuuvaunuun". Kirjallinen kysymys (edustaja Kyllönen) eduskunnassa "Junaliikenteen kehittäminen Kajaanin kautta Helsinkiin". Ministeri Vehvi läisen vastaus kysymykseen : "Kajaanin ja pääkaupunkiseudun välimatka Savon rataa käyttäen on noin 600 kilometriä ja Oulun kautta noin 870 kilometriä. Nopeimmat junat kulke vat tänään Kajaanista Kuopion ja Kouvolan kautta pää kaupunkiseudulle noin kuudessa tunnissa. Jos matkustaa Oulun kautta, nopeimpien päivä yhteyksien matka-aika on vajaa yhdeksän tuntia. Yöjunia käyttäen koko naismatka-aika on noin 11 tuntia. Yöju nissa voi matkustaa makuuvaunus sa tai päivävaunus sa matkasta runsaat yhdeksän tuntia Ouluun tai Oulus ta ja lisäksi noin kaksi tun tia päivä vaunussa Oulun ja Kajaanin välillä. VR lopetti Itä-Suomen yöjunaliikenteen syyskuussa Ennen tä tä mi nisteriö selvitti yh dessä VR Osakeyhtiön kanssa toisen kannat tavan yöju naparin liikennöimistä mm. Kajaanin kautta Savon rataa käyttäen. Tällöin todettiin, että yöjunan kulkema matka ja matka-aika pi tenisivät 5-6 tuntia. Tämä merkitsisi kaupallisen palvelutason las kua yöjunaliikenteessä, lii kenteen tuotannollisten kustannusten merkittävää kasvua se kä autovau nujen lastaus- ja purkujärjestelyjen uudelleen rakentamista. Yöjunan kul ku Savon radan kautta muuttai si myös lähtö- ja saapumisai koja Pohjois-Suomessa, junan toimin ta-ajatusta ja merkittävästi koko Lapin joukkolii kennejärjestelmää. Lopputulos oli, että Savon radan kautta kul-

7 kevista yö junista luovut tiin. Ratkaisu osoittautui oikeaksi, kos ka erityisesti suorat no peat yh teydet Ka jaanista ovat olleet matkustajien suosiossa vuoden 2006 aikataulu-uudistuksen ja sähköis tyksen valmis tumisen jälkeen. Mat kusta minen junalla on lisääntynyt selvästi yli 30 %. Kysymyksessä ehdotetaan erillisen makuuvaunun varaamista Ka jaanista lähtevien tai sinne saapuvien yöjunaa käyttävien matkusta jien käyttöön. Täl löin vaunu irrotettaisiin ja kytkettäi siin Kajaanissa Kajaanin ja Oulun välillä kulkevaan junaan ja uudestaan Oulussa sinne saa pu vaan tai sieltä lähtevään yöjunaan. Järjestely edellyttäisi raiteistojärjeste lyjä sekä Oulus sa että Kajaanissa ja lisäksi makuu vaunujen säilytyksen ja huollon järjes tämistä Kajaanissa. Järjestely olisi erittäin paljon re sursseja sitova ja kallis eikä vastaa Kajaanista Oulun yöjuniin suun tau tuvaa matkustajakysyntää. Valitettavasti Kajaanista ei ole junaa käyttäen mahdollista yhden päi vän ai kana osallistua ko koukseen tai koulutustapahtumaan pääkau punki seudulla. Tavoitteena tulee kuitenkin olla henkilöjunayhteyk sien nopeut ta minen Kainuun ja pääkaupunkiseudun välillä. No peampien raideyhteyksien kehittäminen on perusteltua niin kansa laisten sujuvien liikku mis mahdollisuuksien kuin ilmastopolitiikankin vuoksi". VR Osakeyhtiön henkilöliikennejohtaja Jaatisen vastaukset Kainuu kulttuurifoorumin esittämään kannanottoon (kannanoton luovutus ja tapaaminen Jaatinen / Aaltonen; ly hennelmä tapaamisen muistiosta): "Helsingistä Rovaniemelle klo lähtevä yöjuna on maksimipitui nen, eikä siihen voida liit tää yhtään ylimääräistä vaunua." Myöhemmän, klo lähtevän junan käyttämisen esteenä on ai katauluongelma: ensim mäinen aamujuna Oulusta Kajaaniin lähtee klo 7.12 eli 14 minuuttia ennen Helsinki-Rovanie mi junan saapumis ta Ouluun klo Makuuvaunun liittäminen illalla Kajaanista Ouluun menevään junaan edel lyttää, että Kajaa nissa on oltava valmiina tarvittava makuuvau nu. Maakuu vaunun saaminen Kajaanin asemal le Savon radan kaut ta sopivaan päivä junaan liitettynä ei ole mahdollista tyhjän vaunun vetä misestä aiheutuvien kustannusten takia. VR on osakeyhtiö, jonka tehtäviin ei kuulu esitettyjen vaihtoehtojen kustan nusten laskeminen ja alueellisesta tasa-arvosta huolehtimi nen. Se on Lii kenne- ja viestintäministeriölle kuuluva asia. VR tekee kustannuslaskel mat, mikäli se saa toimeksiannon ministeriöltä". 2. JUNAYHTEYDEN NOPEUTTAMINEN KAJAANI-HELSINKI VÄ- LILLÄ Ratahallintokeskuksen (RHK) pitkän aikavälin suunnitelmassa "Rataverkko 2030" nopean junaliikenteen verkko ulottuu Savonradalla Kuopioon saakka. Kainuun maakunta -kuntayhty mä on esittänyt useissa lau sunnoissa ja kannanotoissa nopean junaliikenteen yhteyksien ulotta mista Kajaaniin saakka. Junayhteyksien nopeuttamiselle ovat anta neet tukensa mm. muut maakuntien liitot ja Nopeat Itäradat -neuvot telukunta.

8 Ratahallintokeskus käynnisti syyskuussa 2008 "Rautateiden henkilöliikenteen tulevaisuussel vitys 2050" laatimisen. Selvityksen tehtävänä on määritellä henkilöliikenteen ja nimenomaan rautatieliikenteen mahdollisia tulevaisuuskuvia vuonna Selvitys on luonteeltaan tule vaisuuden hahmotusprosessi. Radanpidon linjausten ja hankkeiden ohjelmoinnin aika on ke sällä 2009 käynnistyvässä rataverkon pitkän aikavälin suunnitelmassa, jonka yhtenä taus ta-aineistona ko. selvitys toimii. Tulevaisuuden henkilöliikenneselvitys valmistuu kesällä Selvityksen luonnoksessa ( ) on esitetty tavoitteellinen kehittämispolku nopeuksien nostolle tärkeimmillä yhteysväleillä vuosil le (indikaattorina nopein matka-aika, h): v v v Helsinki- Kajaa ni 5:58 5:30 4:00 V matka-ajassa on otettu huomioon Lahti-Luumä ki -hankeen valmis tuminen. Edellä olevasta voidaan todeta, että matka-ajan lyheneminen Hel sinki-kajaani välillä on pit kän aikavälin asia. Esimerkiksi 24 vuotta sitten vuo den 1985 alkupuoliskolla matka-aika päi väjunalla Kajaa nista Helsinkiin kesti nopeimmillaan 7:10 h (nyt noin 6:40 h, IC ja si niset pikajunat). RHK:n alustavien suunnitelmien mukaan vasta noin vuoden kuluttua oltai siin ti lanteessa, jossa nopein matka-aika olisi noin tuntia lyhyempi kuin täl lä hetkellä. Kajaani-Helsinki rataosalla (Savonrata Kouvola-Kajaani välillä) on toteutunut tai on työn alla useita hankkeita, joiden vaikutuksesta matka-ajat ovat lyhentyneet tai lyhenevät lähivuosina. Hankkeita: Kerava-Lahti, uusi ratayhteys v. 2006, nopeustaso 220 km/h Lahti-Kouvola-Luumäki, palvelutason parantaminen, v , nopeustaso nousee ta solle 200 km/h Kuopio-Iisalmi päällysrakenne (kiskojen vaihto), v. 2009, ei vai kuta nopeustasoon Tasoristeysten poisto Pohjois-Savon alueella (Nuuti la-haa pakoski), EU osarahoitus (rakennerahastohanke), val mis v. 2010, 10,1 M, nopeustaso? 160 km/h Tasoristeysten poisto Etelä-Savon alueella (Hiiro la-kalvitsa), EU osarahoitus (rakennera hastohanke), valmis v. 2011, 4,6 M, nopeustaso? 160 km/h Tasoristeysten poisto (osia teemapaketista), Kouvo la-piek sämäki-kuopio 2 kpl, valmis v ja Oulu-Kontiomä ki-iisal mi 3 kpl, val mis v. 2013, hankkeilla ei liene vaikutusta nopeus tasoon Junien nopeutta olisi tarkoituksenmukaista nostaa poistamalla alkuvaiheessa tasoristeykset sellaisilta yhteysväleiltä, joissa tasoristeyksiä on vähän. Tällöin saadaan kustannustehok kaasti toteutettua pitkiäkin yhteysvälejä, joilta tasoristeykset on poistettu ja nopeustaso voi daan nostaa yli 140 km/h. Nopeustason nosto edellyttää lisäksi

9 myös radan pohjarakentei den ja ratageometrian muutoksia sekä investointeja liikenteen ohjaukseen ja turvalaitteisiin. Radan välityskykyä joudutaan usein parantamaan rakentamalla uusia junien kohtauspaikko ja. Kainuun raideliikenneyhteyksien kannalta on erittäin tärkeää saada Kouvola-Kajaani rata osan palvelutaso nostettua nopean junaliikenteen (? 160 km/h) sekä samalla tavaraliiken teen tarpeita vastaavaksi. Nopeustason nosto Savonradalla pääosin nykyisestä 140 km/h edellyttää tasoristeysten poistamista. Tasoristeysten korvaaminen sillal la maksaa noin 0,5-1,5 M, erityiskohteissa jopa 3,5 M. Tasoris teysten poistaminen edellyttää pitkäjänteistä ja eri osapuolten (RHK, Tiehallinto, kunnat, yksityisteiden tiekunnat) hyvää yhteistyötä. Ka jaani-kouvola rataosalla on tasoristeyksiä yhteensä 159 kpl (v alussa). Kajaani-Kuopio rataosalla on 91 tasoris teystä ja Kajaani-Iisalmi rataosalla 28 tasoristeystä. 3. YHTEENVETO Edellä olevasta ilmenee, että maan liikennepolitiikkaa toteuttavalla liikenne- ja viestintäminis teriöllä sekä henkilöliikenteen harjoittajan taholla (VR-Yhtymä Oy/VR Henkilöliikenne) on ol lut ja on edelleen negatiivinen suhtautuminen sisämaan/itä-suomen yöjunayhteyksien pa lauttamiseksi. Kannanottoihin ja kirjelmiin saaduissa vastauksissa on mm. vedottu junavuoro jen lisäämiseen Helsinki-Kajaani sekä Kajaani-Oulu väleillä ja nopeutuneisiin matka-aikoihin ja myös siihen, että lakkauttamalla yöjunat itse asiassa on säästetty liikenteen ostorahoja ja säästöillä on voitu hankkia päiväjunavuoroja. Liikenne- ja viestintäministeriö toteuttaa henkilöliikennepolitiikkaa lainsäädännön ja ohjauk sen keinoin sekä ostamalla liikenteen palveluja. Juna-, meri-, lento- ja bussiliikenteen ostoilla turvataan julkisen liikenteen peruspalvelut koko maassa. Ostoilla tyydytetään tarpeelliseksi arvioituja alueellisia ja valtakunnallisia matkustustarpeita siltä osin kuin näitä palveluja ei pys tytä järjestämään markkinaehtoisesti. LVM:n talousarviossa on vuodelle 2009 varattu junien kaukoliikenteen ostoon 31,4 M. VR-Yhtymä Oy:n omistajaohjauksesta vastaa valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosas to. VR-Yhtymän henkilöliikennettä harjoittava tytäryhtiö VR Osakeyhtiö toimii liiketaloudellisin perustein, eikä sillä ole ollut omaehtoista halukkuutta lähteä palauttamaan yöjunayhteyksiä tai sitten kokeilemaan eri tahojen esittämiä yöjunayhteyksiä ja toteuttaa tarvittavia aikataulu muutoksia. Eduskunnassa valtion talousarviokäsittelyjen yhteydessä yöjunayhteyksien palauttaminen ei ole saanut taakseen riittävää määrää kansanedustajia määrärahan varaamiseksi LVM:n hal linnonalan momentille 63 ( , Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen) tai momentille 65 ( , Junien kaukoliikenteen osto) yöjunaliikenteen ostamista varten. Mahdollinen yöjunayhteyden palauttaminen Kajaaniin sekä Savonra-

10 dan junaliikenteen nope uttaminen edellyttävät aktiivista vaikuttamista ja tiivistä yhteistyötä eri osapuolten kesken (mm. alueen kansanedustajat, Savonradan varren kunnat, maakuntien liitot). Eduskunnassa tehtävien määrärahapäätösten tueksi tarvitaan riittävää yhteistyötä myös muiden alueiden kansanedustajien kanssa (liittoutuminen). EU:n rakennerahastovaroja on käytetty Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maa kuntien alueella tasoristeyksien poistamiseen (osarahoitus). Hankkeilla on pystytty nopeutta maan Savon ja Karjalan ratojen tasonnostotöiden ajoitusta ja junaliikenteen nopeuttamista, koska normaalin radanpidon määrärahakehyksen kautta hankkeet toteutuisivat oletettavasti huomattavasti myöhemmin. Vastaavalla tavalla olisi syytä ainakin harkita myös Savonradan pohjoisosissa rakennerahastovarojen kohdentamista tasoristeysten poistamiseen. 4. ALUSTAVA POHDINTA MAHDOLLISIKSI EDUNVALVONTA- TOI MENPITEIKSI JA ETENEMISPOLUKSI 4.1 Kainuun yöjunatavoitteiden määrittäminen Aluksi tulee muodostaa selkeä näkemys siitä mitä halu taan ja määrittää Kainuun tavoitteet yöjunayhteyden suhteen: yöjunayhteys; mitä sillä tarkoitetaan (koko juna / taaja majunaan liitettävä makuuvaunu)? yöjunayhteyden kulkureitti; mitä kautta yh teys Helsinkiin (Savonrata tai Oulun kautta)? yöjunayhteyden aikataulu ja vuorotarjonta? mahdollinen yöjunayhteyden kokeilu ja ko keilun kesto? lisäksi tässä yhteydessä on syytä määrittää tavoitteet päiväjunayhteyksien palvelutasoihin ja niiden kehit tämi seen 4.2 Organisointimallista päättäminen eli millä keinoilla ja vaikutus mahdollisuuksilla asia pyri tään saamaan toteutumaan Esimerkiksi työryhmän / toimijaverkon tms. perustami nen asiaa varten normaalien maakunta -kuntayhtymän edunvalvon tatoimenpiteiden tueksi: vaikuttamis- ja edunvalvontatyöhön mukaan kutsutta vien kainuulais ten toimijatahojen määrittäminen kansalais- ja yhdistysvaikuttamisen mukaan ottaminen, ml. vaikutta misen menetelmät mahdollisten muiden toimijatahojen kutsu minen työhön mukaan toiminnan kustannusten jakamisesta sopi minen mahdollinen määrärahavaraus maakunta -kuntayhty män talousarvi oon vuodelle Kainuun yöjunatavoitteiden ja muiden alueiden yöjunatavoittei den yhteensovittaminen Kainuun tavoitteiden sekä muiden alueiden ja toimijata hojen (mm. Pohjois-Karjala, eri yhdistykset) tavoitteiden yhteenso vittaminen

11 yhteistyöneuvottelut sekä yhteisen näke myksen ja ta voitteen luomi nen mahdollinen organisoituminen mahdollisista yhteisistä jatkotoimista ja vai kuttamisesta sopiminen Tässä yhteydessä on syytä huomata, että LVM ei todennäköisesti lähtisi ostamaan useita eri yöjunayhteyksiä tai -kokeiluita. 4.4 Vaikuttaminen ja neuvottelut eri osapuolten kanssa Neuvottelujen käyminen seuraavien osapuolten ja hen kilöiden kanssa: Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto (VR-Yh tymä Oy:n osalta) finanssineuvos erityisasiantuntija - LVM liikenneministeri kansliapäällikkö liikennepolitiikan osasto, ylijohtaja liikennejärjestelmäyksikkö, yksikön päällikkö - VR-Yhtymä Oy / VR Osakeyhtiö VR-Yhtymä Oy, hallintoneuvosto VR-Yhtymä Oy, hallitus VR-Yhtymä Oy, toimitusjohtaja VR Osakeyhtiö, toimitusjohtaja VR Osakeyhtiö, henkilöliikennejohtaja Vaikuttaminen eduskunnan päätöksentekoon (mm. ta lousarvion momentit tai ): eri poliittiset ryhmät kansanedustajat liikenne- ja viestintävaliokunta valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto 4.5. Esitys yöjunayhteyden käynnistämiseksi LVM:lle, VR-Yhtymä Oy/VR Osakeyhtiölle, kansanedustajille sekä em. valiokunnille toimi tetaan Kainuun ja mahdollisesti laajemman alueen perusteltu esitys (mahdollisine kustan nuslaskelmineen) yöjunayhteyden käynnistämiseksi Esityksen toteutumisen seuranta Esityksen toteutumisen seuranta ja tarvittaessa uusien vaikuttamisja edunvalvontatoimen piteiden käynnistäminen." Lisätietoja asiasta antaa suunnittelija Martti Juntunen, puh tai sähköpostitse osoitteella etunimi.sukunimi@kainuu.fi.

12 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: Maakuntahallitus päättää asian ottamisesta edunvalvontatehtäväk si sekä antaa tarvittaessa ohjeita jatkotoimenpiteille. Maakuntahallitus päättää saattaa asian maakuntavaltuuston tietoon ja esittää, että se toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Hyväksyi.