_ Kainuun maakunta -kuntayhtymä

Transkriptio

1 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto Liikenne- ja viestintäministeriö, ministeri Susanna Huovinen VR-Yhtymä Oy, pääjohtaja Henri Kuitunen VR Osakeyhtiö, toimitusjohtaja Tapio Simos ESITYS YÖJUNALIIKENTEEN SÄILYTTÄMISEKSI Kainuun maakunta kuntayhtymä esittää, että VR-Yhtymä Oy yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa selvittää pikaisesti Kainuun yöjunaliikenteen päivit täisten vuorojen säilyttämisen mahdollisuudet. Yhdeksi erittäin toteuttamis-kel poiseksi vaihtoehdoksi Kainuun maakunta esittää Kemijärveltä klo 19:00 ja Ro vaniemeltä klo 21:10 lähtevän yöjunan ajamista Oulun-Kajaanin-Pieksämäen ja Tampereen kautta Helsinkiin. Jotta ko. junavuoron aikataulusta saataisiin toimi va, se edellyttäisi kuitenkin junan lähtöajan aikaistamista nykyisestä arviolta noin 1-1,5 tunnilla. Vastaavasti voidaan toinen Lapin yöjunista ajaa Helsingistä Tam pereen-pieksämäen-kajaanin ja Oulun kautta Rovaniemelle. Lisäksi tulisi selvit tää Joensuu-Pieksämäki-Joensuu syöttöjunayhteys, jolloin joensuulaiset pääsisi vät molempiin yöjuniin Pieksämäellä. Perusteluksi Kainuun maakunta esittää seuraavaa: Suurin osan Lapin yöjunien matkustajista tulee Rovaniemeltä ja viimeiset Oulus ta. Oulun jälkeen Lapin viimeinen yöjunavuoro pysähtyy vain neljällä asemalla keskellä yötä ennen Tamperetta. Tällä junavuorolla ei ole sellaista matkustajien keräämistehtävää kuin aiemmalla klo 18:35 Rovaniemeltä lähtevällä yöjuna vuorolla. Tästä syystä osa matkustajista lähteekin aikaisemmalla yöjunalla, joka pysähtyy matkan varrella useammilla asemilla. Esitetty muutos mahdollistaisi autojunavaunujen kulkemisen Tampereelta Tur kuun ja päinvastoin. Myöskään matkustajille ei olisi merkitystä sillä, mitä kautta juna Tampereelle tulisi. Kouvola-Pieksämäki ratatöiden aikana Oulu-Kajaani-Hel sinki yöjuna kulki Jyväskylän ja Tampereen kautta Helsinkiin ja oli perillä samaan aikaan kuin Kouvolan kautta kulkiessaan. Aikataulullisesti muutos olisi siis mah dollista toteuttaa. Kustannuksien ei arvioida myöskään juuri lisääntyvän, koska junien järjestelytöitä tehdään Tampereen ratapihalla joka tapauksessa. Liikennemäärät Pohjanmaan radalla erityisesti Oulu-Seinäjoki välillä ovat ruuh kautuneet ja radan välityskyky on rajallinen. Ratahallintokeskuksen tavaraliiken ne-ennuste 2025:n mukaan tavaraliikenteen merkittävin kasvu tulee kohdistu maan mm. Helsingin ja Oulun väliselle pääradalle. Radanpidon haasteena ko. selvitys toteaa olevan tärkeimpien kuljetusreittien välityskyvyn parantaminen, mm. Seinäjoki-Oulu välillä. Turvallisuus- ja välityskykysyiden vuoksi tavaraliiken nettä harjoitetaan yöaikana, koska nopea junaliikenne ja tavaraliikenne sopivat erittäin huonosti samanaikaisesti pääosin Kainuun maakunta -kuntayhtymä Osoite PL KAINUU käyntiosoite Kauppakatu Kajaani Puhelin (08) / vaihde Telefax (08) kirjaamo@kainuu.fi etunimi.sukunimi@kainuu.fi Internet Pankkiyhteys OKO Y-tunnus

2 2 yksiraiteiselle radalle päiväaikaan. Siir tämällä Lapin yöjuna kulkemaan Kainuun kautta vähennetään samalla em. pää radan ruuhkautumista ja helpotetaan tavaraliikenteen yöajan liikennöintiä. Rovaniemeltä lähtevän yöjunan ajaminen Kajaanin kautta ei myöskään lisäisi kustannuksia, koska Kajaanin ja Oulun välille ei tarvitsisi aamuin ja illoin uutta ns. syöttöjunaparia. Lapin yöjunavuoroille tulevat uudet makuuvaunut ovat herättäneet suurta innos tusta ja kiinnostusta kansalaisissa. Matkustajamäärät tullevat nousemaan sel västi jatkossa. Samalla tavalla palvelutasoltaan vihdoinkin 2000-luvulle tullut vau nukalusto lisäisi matkustajamääriä myös Savonradalla ja liikennöinnin kannatta vuus myös nousisi. Jokainen voi itse arvioida mikä merkitys on sillä kun aamulla yöjunassa voi käydä suihkussa ja mennä peseytyneenä sekä virkeänä määrän päässä alkavaan kokoukseen. Näyttää siltä, että nykyaikaisen junakaluston tuo ma mahdollisuus matkustajamäärien kasvattamisessa ja palvelutason nostami sessa on unohtunut ja on valittu vain lakkauttamisen näkökulma ja toimenpiteet. MUITA ASIAAN LIITTYVIÄ NÄKÖKOHTIA: Alueiden tasapuolinen kehittäminen vaarantuu jätetäänkö osa maasta oman onnensa nojaan? VR Oy tiedottaa Internet sivuillaan VR-uutisia -kohdassa seuraavaa: Uudet makuuvaunut liikenteeseen helmikuussa ( ) kaikki uudet makuuvaunut otetaan käyttöön asteittain vuoden 2006 aikana uusien vaunujen myötä yöjunien palvelutaso nousee huomattavasti; vaunuis sa on mm. suihkut, pistorasiat, herätysjärjestelmä ja vahvistettu GSM-kuulu vuus; hyteissä on ilmastointi vaunuissa on modernit varusteet; ylätason hytissä on oma wc ja suihku; ala tasolla on yhteiskäyttösuihku ja hyteissä pesualtaat yöjunissa on lisäksi uusia kaksikerroksisia autovaunuja, yksikerroksisia päivävaunuja sekä ravintolavaunu VR panostaa Lapin matkailuun ( ) VR panostaa Lapin matkailuun tehostamalla yhteistyötään Lapin matkailuyrit täjien kanssa; junalla pohjoiseen ympäri vuoden VR on tehnyt mittavia kalustoinvestointeja parantaakseen yöjunamatkustusta JunaSki tuotemerkki yhdistää kaikki talvisen junamatkan palvelut sesonkiaikana SkimbaJunissa VR:n yhteistyökumppanit järjestävät ohjelmaa junamatkan aikana Lapin juniin uutta kalustoa; uudet kaksi kerroksiset autovaunut tulevat kaikille autojunareiteille; kuljetukset ovat lisääntyneet noin 12 % viime vuodesta Uudet autovaunut Turun ja Tampereen yöjuniin joulukuussa ( ) VR ottaa uudet autovaunut käyttöön Turun ja Tampereen autojunareiteillä Helsingin ja Kolarin sekä Helsingin ja Rovaniemen välille uudet autovaunut tulivat elokuussa lumelta ja pakkaselta suojaan; umpivaunuissa autot kulkevat suojassa ja au toihin saa lohko- ja sisätilanlämmityksen; autovaunuissa voi kuljettaa myös moottoripyöriä ja moottorikelkkoja VR ei tilaa lisää makuuvaunuja ( ) VR Osakeyhtiön hallitus on päättänyt olla käyttämättä 20 makuuvaunun tilaamisoptiota, koska lisähankinnalle ei ole tarvetta VR-Yhtymä Oy on Suomen valtion kokonaan omistama osakeyhtiö. Nykyisessä hallitusohjelmassa todetaan, että: VR-Yhtymä Oy:llä on edelleen julkinen palve-

3 3 lutehtävä ja Suomen Posti Oyj:llä yleispalvelutehtäviä. Rautateiden markkina osuutta nostetaan. VR-Yhtymä Oy:n tuotot ohjataan ensisijaisesti raideliikennettä palveleviin investointeihin kuten kalustohankintoihin. VR Osakeyhtiö näyttää jul kaisemiensa uutisten mukaan panostavan voimakkaasti Lapin matkailuun Poh janmaan (Helsinki-Oulu-Rovaniemi) kautta kulkevan ratayhteyden kautta. Voi daankin perustellusti kysyä mikä VR Oy:n rooli on koko maan matkailun kehittä misessä? ja miksi VR Oy panostaa aktiivisesti Lapin matkailun kehittämiseen ei kä muun maan, esimerkiksi Itä-Suomen ja Kainuun matkailun kehittämiseen? Onko tällaiselle maan epätasapainoiselle kehittämiselle ja tietyn alueen matkai lun tukemiselle olemassa VR-Yhtymä Oy:n omistajan eli liikenne- ja viestintämi nisteriön sekä edelleen valtiovallan (hallitus ja eduskunta) tahto ja tuki sekä mil loin tällaiset päätökset on tehty? Halutaanko valtiovallan toimesta jättää osa maasta oman onnensa nojaan viemällä kansalaisten peruspalvelut pois? Itä- Suomea uhkaa laajamittainen julkisen liikenteen alasajo ei pelkästään yöjunaliikenteen lakkauttamisen myötä vaan myös ns. kannattamattomien linja-autoliikenteen ostomäärärahojen leikkauksen vuoksi. Joillekin Itä-Suomen alueille yö juna on ainut kohtuuhintainen julkinen kulkuväline jolla päästään seuraavaksi aa muksi kokoukseen Helsinkiin tai muualle pääkaupunkiseudulle. Vastaavasti yöju nayhteys pääkaupunkiseudulta ja Turun suunnasta Itä-Suomeen on ainut koh tuuhintainen yhteys. Junamatkustajien näkökulmasta ajatus aamulla Helsinkiin saapuvan junan päivävaunuun lähtemisestä Kajaanissa aamuyön pikkutunteina ei vaikuta kovin houkuttelevalta ajatukselta. Lakkauttamalla yöjunayhteys kansa laiset asetettaisiin kohtuuttomien aikataulujen varaan ja pakotettaisiin siirtymään päiväjuniin. Esimerkiksi aamulla Helsingissä alkavaan kokoukseen jouduttaisiin matkustamaan edellispäivänä päiväjunalla ja majoittumaan seuraava yö. Kustan nukset matkasta olisivat tällöin kohtuuttomat. Vastaavasti Kainuuseen matkaavil le asetettaisiin samalla tavalla kohtuuttomat aikataulut ja kustannukset. Kainuun näkökulmasta voidaan perustellusti kysyä säilyykö ja turvataanko sosi aalinen ja alueellinen tasa-arvo liikkumisen suhteen sekä tuetaanko liikennejär jestelmällä alueiden kehittymistä ja kilpailukykyä. Jos verrataan esimerkiksi Ka jaanin asemaa Kuopioon ja Ouluun niin näihin molempiin kaupunkeihin ulottuu LVM:n asettaman työryhmän laatimassa selvityksessä runkotie, toteutuu nopean liikenteen junayhteys runkorataverkkoa pitkin ja lentoliikenteessä toimii tällä het kellä kilpailu eri operaattoreiden välillä. Kainuulaisille näitä liikkumisen kannalta tavallista kansalaista hyvin koskettavia asioita saati sitten yritysten kilpailukyvyn kannalta merkittäviä tekijöitä ei ole, eikä pitkälläkään aikavälillä ole tulossa. Lentoliikenne ei ole sen kalleuden vuoksi vaihtoehto junayhteydelle. Lentoliiken teen kilpailu ei ulotu kaikille lentoasemille, esimerkiksi Kajaaniin, ja kohtuuhintai sia lentolippuja ei ole saatavilla. Moniarvoisen yhteiskunnan valintoihin vaikuttavat mm. ympäristöarvot. Julkinen liikenneväline valitaan yhä useammin sen ympäristölle aiheuttaman kokonaiskuormituksen perusteella. Junaliikenne on ympäristöystävällinen ja liikennetur vallinen liikennemuoto ja sen käytön edistämistä tulee myös valtiovallan aktiivi sesti tukea. Junaliikenteen osuuden säilyttämisellä ja sen lisäämisellä helpote taan maan ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien päästötavoitteiden saavutta mista. Toimivat ja hyvät liikenneyhteydet tulee nähdä mahdollisuutena ja kehittä misen välineenä Heikot liikenneyhteydet vaikeuttavat jo muutenkin muuta maata heikommassa asemassa olevien syrjäisten alueiden kilpailukykyä ja heikentävät alueiden veto voimaa yritysten ja asumisen sijaintipaikkoina. Joukkoliikenteen heikentämisellä edesautetaan ihmisten ja työpaikkojen keskittymistä yhä harvempiin keskuksiin. Yöjunaliikenteen säilyttäminen ja sen kehittäminen on yksi merkittävä keino lisätä joukkoliikennettä, parantaa liikenneturvallisuutta ja edistää ympäristönsuojelua.

4 4 Yöjunaliikenteen kehittämisellä voidaan edistää Itä- ja Pohjois-Suomen maakun tien elinvoimaisuutta ja on nähtävä mahdollisuutena turvata ja parantaa kansa laisten liikkumismahdollisuuksia sekä matkailu- ja muiden elinkeinojen kehitty mistä. Vähäisenä mahdollisuutena ei voitane pitää myöskään venäläisten mat kailijoiden lisääntyviä määriä, jotka yhä useammin käyttävät junaa matkustusväli neenä. Junaliikenteen matkustajamääriä lisäävänä tekijänä ei tule myöskään unohtaa Helsinki-Pietari yhteyden nopeutumista jo lähitulevai-suudessa. Korvaavat yhteydet hyvä hallinto edellyttää korvaavien yhteyksien selvit tämistä Päätös yöjunaliikenteen lakkauttamisesta on tehty yksipuolisesti alueita ja asiak kaiden tarpeita kuulematta. Liikenteen visiossa ja tavoitteissa 2025 ( Kohti älykästä ja kestävää liikennettä 2025, LVM v. 2000) eräs tavoitealue on sosiaalinen kestävyys. Tätä koskevat tavoitteet ovat: liikenteen hyödyt ja haitat kohdistuvat oikeudenmukaisesti ja koh tuullisesti eri väestöryhmien kesken; erityisesti heikommassa asemassa olevien ryhmien tarpeet otetaan huomioon liikenteessä; kansalaiset voivat osallistua ja vaikuttaa liikenneratkaisuja koskevaan suunnitteluun. LVM:n julkisen liikenteen peruspalvelutasoa pohtinut työryhmä esittää mietinnös sään (LVM 7/2005), että lakkautusuhan alaisissa vuoroissa tulee suorittaa asia kaskysely, jossa asiakkailta kysytään mahdollista matkustustapaa vuoron lakkau tuessa. Pohjois-Karjalan ja Kainuun kuten myös muiden alueiden asukkaille tulee antaa vähintään tämä mahdollisuus vaikuttaa liikennettä koskevaan päätökseen. Savonradan yöjunalle on esitetty julkisuudessa korvaavaa yhteyttä Oulun kautta Helsinkiin. Arvioita matkalippujen hinnoittelusta ei tässä yhteydessä ole kuiten kaan esitetty. Oulun yhteys merkitsee matka-ajan pidentymistä ja myös matka kustannusten selvää lisääntymistä nykyisestä. Voidaankin epäillen suhtautua sii hen, että liityntäyhteys Kajaanista Ouluun ja takaisin järjestettäisiin LVM:n toi mesta subventoituna tai jopa ilmaiseksi. Epäillen voidaan myös suhtautua siihen, että kainuulaiset lähtisivät innolla Kajaanin asemalta pohjoiseen lähtevään ju naan kohti Oulua, kun matkan kohde on kuitenkin päinvastaisessa suunnassa etelässä. VR Oy:n taholta on annettu ymmärtää, että vuoden 2007 alussa alkavat Pendoli no junat liikennöidä Kajaaniin saakka. Junien liikennöintiaikatauluista ei ole ole massa julkistettuja virallisia tietoja, mutta junan arvioitu lähtöaika Kajaanista olisi aamuyöllä ja juna saapuisi Helsinkiin aamupäivällä. Jotta Pendolino -junalla ehti si Helsinkiin yleensä klo 9 aikaan alkaviin kokouksiin tai koulutuksiin se edellyt täisi junan lähtöä Kajaanista noin klo 03:00 aikaan. Tämä merkitsee sitä, että opiskelijat, jotka kulkevat Kajaanista Iisalmeen tai Kuopioon opiskelemaan joutui sivat lähtemään junaan klo 03:00 ja heräämään noin tuntia aikaisemmin. Juna olisi sitten opiskelupaikkakunnalla klo 04:00 tai klo 05:00 aikoihin. Voidaan hyvin arvioida miten opiskelijan opinnot sujuvat matkapäivänä varhaisen heräämisen ja matkustamisen vuoksi! Vastaavasti Kainuun reuna-alueilta esimerkiksi Kuhmosta tai Suomussalmelta lähtevät matkustajat joutuisivat lähtemään kotoaan noin klo 01:00 kohti Kajaania ehtiäkseen junaan. Yöaikaan kulkevan Pendolino -junan ai kataulut ovat siten ymmärrettävästi hyvin sopimattomat opiskelijoille ja muille matkustajille. Yöjunille on myös näistä syistä edelleenkin tarvetta. Jotta opiskelijoiden ym. matkustajien tarpeet voidaan ottaa huomioon tulee klo 06:00 Kajaanista etelään lähtevä junavuoro säilyttää. Pitkänmatkaisen joukkoliikenteen peruspalvelutaso tulee määrittää Yöjunaliikenteen tulevaisuudesta päätettäessä olisi tullut selvittää pitkänmatkai sen liikenteen peruspalvelutaso ja ottaa huomioon liikenteelliset näkökulmat. Lii kenne- ja viestintäministeriön joukkoliikennestrategiassa Joukkoliikenne hou kutteleva valinta todetaan, että lääninhallitukset määrittelevät yhteistyössä kun tien ja maakuntien liittojen

5 5 sekä ympäristökeskusten kanssa maaseudun joukko liikenteen alueelliset tavoitteet. Palvelutasoa ja liikennesuunnittelua varten LVM laatii yhtenäiset alueelliset palvelutasomittarit. Pitkämatkaisten joukkoliikenneyhteyksien peruspalvelutasotavoitteet tulee määri tellä koko maahan. Määrittelyn lähtökohtana tulee olla näkemys samantapaisten julkisen liikenteen palvelujen tarjoamisesta samantapaisille alueille. Tässä vai heessa on ollut hätiköityä karsia satunnaisia vuoroja, ennen kuin palvelutasota voitteet ja niiden toteutumisen edellytykset koko maassa ovat selvitetty. Palvelutasotavoitteiden määrittelyn jälkeen tulee kaukoliikenteen rahoitusta tar kastella valtakunnan tasolla kokonaisuutena, jolloin tarkasteluissa tulee olla mu kana sekä lentojuna- että bussiliikenteen ostot alueellisen tasapuolisuuden nä kökulmasta. Vasta tämän jälkeen voidaan kestävällä tavalla päättää karsintojen kohdentumisesta liikennemuodoittain ja alueittain. Radanpidon rahoituksen riittämättömyys jäävätkö syrjäisten alueiden hankkeet radanpidon suunnitelmissa ja rahoituksessa aina viimeisenä to teutettaviksi hankkeiksi ja rahoituksen tasapuolinen jakautuminen tietoi sesti unohdetaan? Ratahallintokeskuksen talous- ja toimintasuunnitelmassa todetaan, että rataverkko ei vastaa tarvetta. Toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittu kah della eri vaihtoehdolla, kehystasolla 320 M /vuosi ja kehittämis-suunnitelmata solla 370 M /vuosi. Suunnitelmassa todetaan, että molemmat rahoitustasot ovat riittämättömiä kestävän ja taloudellisen radanpidon kannalta pitkällä aikavälillä. Oulu-Kajaani-Iisalmi välin sähköistys ja muut rataverkolla tehtävät toimenpiteet lyhentävät huomattavasti matka-aikoja nykyisestä syksyllä 2006 ja vuoden 2007 alussa Pendolino -liikenteen käynnistyttyä Kajaaniin saakka. Vaikka matka-aika nopeutuukin, ei yöjunaliikenteelle ei ole olemassa korvaavaa liikennemuotoa pit killä etäisyyksillä Kainuuseen saakka. Radanpidon rahoituksen riittämättömyys on johtamassa siihen, että uudenaikaisen junakaluston hyödyt jäävät vähäiseksi kun rapistuvien ratojen vuoksi ajonopeuksia joudutaan alentamaan ja mm. taso ylikäytävien poistamista ei kyetä tekemään suunnitellusti. Savonradan kehittämi nen (tasonnosto ym.) Kouvolasta pohjoiseen aina Kajaaniin saakka on jäänyt ke hittämissuunnitelmissa hyvin pitkän aikavälin hankkeiksi. Tämän myös valmisteil la oleva Ratahallintokeskuksen pitkän aikavälin suunnitelma Rautatieliikenne 2025 osoittaa. Yöjunille on myös näistä syistä edelleenkin tarvetta. Lopuksi Kainuun maakunta kuntayhtymä toivoo, että VR-Yhtymä Oy ja liikenne- ja viestintäministeriö ryhtyvät pikaisiin toimenpiteisiin edellä mainittujen selvitysten ja tarvittavien aikataulusuunnitelmien laatimiseksi. Kainuun maakunta kuntayhtymä Hannu Leskinen maakuntajohtaja Raimo Piirainen maakuntavaltuuston 2. varapuheenjohtaja