Kyyjärven Hallakankaan tuulipuistohanke. Viranomaisneuvottelu

Transkriptio

1 Kyyjärven Hallakankaan tuulipuistohanke Viranomaisneuvottelu

2 HANKE Tuulipuisto Oy Kyyjärvi (Winda Invest Oy) suunnittelee 5 9 voimalan tuulivoimapuistoa Kyyjärven Metsäperälle Hallakankaan maastoon Hanke tulee olemaan liitäntäteholtaan enintään 30 MW Tuulipuistoalue sijaitsee Kyyjärven keskustan itäpuolella noin 16 km etäisyydellä Alustavien suunnitelmien mukaan voimalat ovat kooltaan MW ja kokonaiskorkeudeltaan enintään noin 205 metriä Pohjakartta MML 2014

3 NYKYINEN MAANKÄYTTÖ Hankealueen nykyinen maankäyttömuoto on metsätalous Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse hirvenmetsästysalueita Hankealueen vieressä sijaitsee 6613 Kivijärven (Kivijärvi Kinnula Perho) pienriistan metsästysalue

4 KAAVOITUSTILANNE Voimassa olevassa 3.vaihemaakuntakaavassa hankealue sijoittuu osittain luonnon monimuotoisen kannalta tärkeäksi merkitylle Persenevan alueelle Hankealueen läheisyyden muut kaavamerkinnät liittyvät turvetuotantoon Hankealueella ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja Lintulamminneva Suurisuo Syväjärvenneva Saarisuo Lehmineva Perseneva Penikkaneva Puukellonneva

5 VIREILLÄ OLEVAT KAAVAHANKKEET Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Pihtiputaan kunnat sekä Saarijärven ja Viitasaaren kaupungit ovat laatimassa yhteistä tuulivoimayleiskaavaa Tavoitteena on, että kaavaan saataisiin jokaisen kunnan alueelta yksi tuulivoimaan soveltuva alue, joka voitaisiin toteuttaa suoraan kaavalla (voimaloita 9 tai vähemmän) Hallakankaan tuulivoima-alue oli valittu yhdeksi kohteeksi kuntien yhteiseen kaavahankkeeseen

6 VIREILLÄ OLEVAT KAAVAHANKKEET (lähde: Saarijärven-Viitasaaren tuulivoimayleiskaavan kuntajohtajaryhmän pöytäkirja 1/2014 Tällä hetkellä potentiaalisia ja/tai kehitettäviä tuulipuistoalueita kuntien alueella on 19 (vain kohdenimet, koska aluekartat salassa pidettävät) Kannonkoski: Riikinvuori Jouhikko (EV-Windpower Oy) Karstula: Koiramäki (Karstulan kunta + yksityiset maanomistajat) Karstula: Vihisuo (Infinergies Finland Oy) Kinnula: Köpösenkangas (UPM) Kinnula: Kivijärven pohjoispuolinen kohdealue (Winda Invest Oy) Kinnula: Kivijärven pohjoispuolinen laaja alue-ehdotus (EV-Windpower Oy) Kyyjärvi: Hallakangas (Winda Invest Oy) Kyyjärvi: Hauskangas (Finsilva Oy) Kyyjärvi, Harsunkangas (YIT) Kyyjärvi, Kontiokangas (UPM)

7 VIREILLÄ OLEVAT KAAVAHANKKEET (lähde: Saarijärven-Viitasaaren tuulivoimayleiskaavan kuntajohtajaryhmän pöytäkirja 1/2014 Tällä hetkellä potentiaalisia ja/tai kehitettäviä tuulipuistoalueita kuntien alueella on 19 (vain kohdenimet, koska aluekartat salassa pidettävät) Pihtipudas: Ilosjoki (ABO Wind Oy) Saarijärvi: Soidinmäki (Mega Tuuli Oy) Saarijärvi: Holingonvuori (maanom. Saarijärven seurakunta) Saarijärvi: Rahkolan yhteismetsä (Rahkolan yhteismetsä) Saarijärvi: Riekko (Ilmatar Wind Oy) Saarijärvi: Viiatti (Mega Tuuli Oy) Viitasaari: Kalliomäki (Finsilva Oy) Viitasaari: Kipsivuori (Finsilva Oy) Viitasaari: Sikamäki (Mega Tuuli Oy)

8 ASUTUS Hankealueen lähin kylä on Kivijärven Saunakylä Kivijärven Saunakylällä vakituisia asukkaita on noin 30 ja kesäasukkaita hieman enemmän Hankealueen vaikutuspiirissä (0,9 5,4 km etäisyydellä voimaloista) sijaitsee 11 kiinteistöä Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat 0,9 1,0 km etäisyydellä voimaloista Pohjakartta MML 2014

9 ASUTUS JA MELUMALLINNUKSEN TULOKSET Tehdyn melumallinnuksen mukaan (Vestas V126, 3.3 MW) melu ei ylitä valtioneuvoston asetuksen mukaisia päivä- tai yömelun ohjearvoja lähimmissä herkissä kohteissa Lähimmillä asuinkiinteistöillä melutaso jää alle 40 db

10 ASUTUS JA VARJOSTUSMALLINNUKSEN TULOKSET Varjostusmallinnuksen (Vestas V126, 3.3 MW) mukaan varjostus jää lähimmillä asuinkiinteistöillä alle 5 h/vuosi Suomessa ei ole virallisia ohjearvoja varjostukselle, yleisesti käytössä oleva ohjearvo (Saksa/Ruotsi) on 8 10 h/vuosi

11 LUONNONYMPÄRISTÖ Hankealuetta luonnehtivat pitkät moreeniselänteet ja niitä reunustavat suoalueet. Alueen kallioperää peittävät pääosin moreenit ja toisaalta paksuhkot turvekerrostumat. Topografialtaan maasto on melko tasaista ja maanpinnan korkeus vaihtelee korkeimpien kivennäismaa-alueiden metristä suo- ja järvialueiden noin +190 metriin. Alueen suot ovat pääosin ojitettuja; vain Kiuaslammen ympärillä ja Persenevan keskiosissa on ojittamattomia suoalueita. Perseneva on merkitty Keskisuomen 3. vaihemaakuntakaavaan luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi suoalueeksi (luo), koska alueelle sijoittuu uhanalaisia suotyyppejä.

12 LUONNONYMPÄRISTÖ Hankealueelle suoritettiin luontotyyppi-inventointi päivämäärällä Voimaloiden sijoituspaikat ja lukumäärä on tämän jälkeen muuttunut. Ojitetut suoalueet luokittuvat pääosin varputurvekankaisiin. Näillä alueilla mänty on yleensä valtapuuna ja kuusi ja koivu ovat pääosin kitukasvuisia riukuja. Varvikko koostuu suopursusta ja metsävarvuista. Hankealueen kankaat ovat pääosin mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta. Sekapuuna kasvaa paikoitellen kuusia ja pensaskerroksessa tavataan yleisesti katajaa. Puolukka, mustikka ja variksenmarja vallitsevat kenttäkerroksessa, mutta myös kanervaa, suopursua ja metsälauhaa tavataan paikoitellen. Pohjakerroksessa vallitsevin sammal on seinäsammal, jonka lisäksi kasvaa kangaskynsisammalta ja jäkäliä. Tuoreempia kankaita sijoittuu rinteisiin ja näillä alueilla kuusi on paikoitellen valtapuuna.

13 LUONNONYMPÄRISTÖ Tuore VMT tyypin kangas Kuivahko EVT-tyypin kangas

14 Alueen luontotyypit VMT = tuore kangas EVT = kuivahko kangas TK = turvekangas Irmu = isovarpurämemuuttuma Rmu = rämemuuttuma Ortoilmakuva MML 2014

15 MAISEMA- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ Kiminki-Oikarin maakunnallisesti arvokas maisema-alue sijoittuu noin 8 km etäisyydelle lounaaseen Lahdenperän maakunnallisesti arvokas maisema-alue sijoittuu noin 8,2 km etäisyydelle koilliseen Kyyjärvellä on kaikkiaan 19 tunnettua muinaisjäännöstä. Näistä yksi (Syväjärvi) sijoittuu aivan hankealueen rajalle. Lisäksi Tallikankaan tervahauta sijoittuu noin 1,5 km etäisyydelle hankealueelta. (1) Syväjärven pyyntikuoppa tai kellarikuoppa ( ) (2) Tallikankaan tervahauta ( ) Hankealueella tullaan toteuttamaan muinaisjäännösinventointi mahdollisten vielä tunnistamattomien kohteiden löytämiseksi

16 KULTTUURI- JA MAISEMAYMPÄRISTÖ

17 SUOJELUALUEET Hankealueen pohjois- ja luoteispuolella sijaitsee kolmesta alueesta koostuva Mikonsilmän yksityinen luonnonsuojelualue (YSA206972), kohteet sijaitsevat noin 2 4 km etäisyydellä Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura 2000 alueita, lähimmät Natura kohteet ovat Kilpisuo (FI ), Heinäsuo (FI ) ja Kivijärvi (FI ), jotka sijaitsevat noin 9 14 km etäisyydellä

18 Kohteet 1 3 = Mikonsilmän yksityinen luonnonsuojelualue 3 1 2

19 PESIMÄLINNUSTO Hankealue sijoittuu lintuatlaksen havaintoruutuun 699:339 Karstula Lahnajärvi Tämän havaintoruudun selvitysaste on tyydyttävä Pesiviä lajeja arviolta 84 lajia Näistä suojelullisesti arvokkaita lajeja on kaikkiaan 30

20 PESIMÄLINNUSTO Suojelullisesti arvokkaista lajeista Lintudirektiivin liitteen I lajeja yht. 16 Uhanalaisia lajeja (vaarantuneita VU) yht. 7 Silmälläpidettäviä lajeja (NT) yht. 8 Suomen vastuulajeja yht.13 Alueellisesti (3a Pohjanmaa) uhanalaisia lajeja yht. 4 Laji Lintudirektiivin liite I IUCN -luokka 2010 Suomen vastuulaji Alueellisesti uhanalainen 3a Laulujoutsen X X Tavi X Telkkä X Tukkakoskelo NT X Pyy X Riekko X Teeri X NT X Metso X NT X X Kaakkuri X NT Kuikka X Mehiläishaukka X VU Sinisuohaukka X VU Hiirihaukka VU Kurki X Kapustarinta X Kuovi X Liro X X X Rantasipi NT X Selkälokki VU X Kalatiira X X Viirupöllö X Helmipöllö X NT X Palokärki X Keltavästäräkki VU Leppälintu X Kivitasku VU Sirittäjä NT Pikkusieppo X X Punavarpunen NT Pohjansirkku VU

21 MUUTTOLINNUSTO Hankealueella ei ole toteutettu lintujen muuton seurantaa Esitetyt tiedot perustuvat Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen (SSLTY) vuonna 2013 kokoamaan aineistoon koskien Vimpelin, Alajärven, Soinin ja Karstulan tuulivoimahankkeiden kevät- ja syysmuuttoa Tarkkailupisteet sijoittuvat hankealueen länsipuolelle noin km etäisyydelle Tähän karttakuva missä näkyy Kyyjärven/Kinnulan suhteessa tarkkailupisteisiin Pohjakartta MML 2014

22 MUUTTOLINNUSTO - kevätmuutto Joutsenia havaittiin kevätmuutolla vähän, 15 km leveällä vyöhykkeellä yhteensä noin 330 yksilöä (25 90 yksilöä/tarkkailupiste) Lähes kaikki Suomenselän kautta muuttavista hanhista ovat metsähanhia 15 km leveällä vyöhykkeellä muutti keväällä 2013 yhteensä noin 2500 hanhea ( yksilöä/tarkkailupiste) Kurkia Suomenselän kautta muuttaa keväällä selvästi vähemmän kuin syksyllä, 15 km leveällä vyöhykkeellä muutti keväällä 2013 yhteensä noin 2000 yksilöä ( yksilöä/tarkkailupiste) Petolinnuista Suomenselän suurimmat merikotkamäärät havaitaan säännöllisesti Keuruulla muuttamassa kohti koillista, 15 km leveällä vyöhykkeellä muutti keväällä 2013 yhteensä noin 280 yksilöä ( yksilöä/tarkkailupiste)

23 MUUTTOLINNUSTO - kevätmuutto Keväällä 2013 aineiston perusteella muutto tapahtui tasaisena vyöhykkeenä Jos oletetaan, että muutto samanlaista koko Suomenselän Keskisen Suomen alueella, hankealueen kautta muuttavat lintumäärät olisivat tällöin karkeasti arvioiden joutsenia yksilöä hanhia yksilöä kurkia yksilöä merikotkia yksilöä

24 MUUTTOLINNUSTO - syysmuutto Joutsenten syysmuutto jakautuu pitkälle jaksolle Arvioiden mukaan Kerusselän noin 10 km leveän muuttosektorin syksyinen joutsenten muuttajamäärä on yksilöä ( yksilöä/km), joutsenten päämuuttosuunta on lounas Kurkien syysmuuttoreitti kulkee Muhokselta Hankoon, Suomenselän alueella muuttoreitin leveys on noin km, kulkien mm. hankealueen poikki Vuosittain tällä km leveällä vyöhykkeellä muuttaa kurkia yksilöä, vaihteluväliksi arvioidaan yksilöä/km Keuruun Riihossa havaitaan vuosittain syysmuuttavaa hanhea vuosittain Riihon muuttosektori on noin 15 km, muuttovuo syksyisin yksilöä/km, jota voidaan pitää maksimina, sillä hanhien päämuuttoreitti kulkee Suomen kaakkoisosassa Vähäisinä muuttovuosina hanhimäärä on noin 50 yksilöä/km

25 MUUTTOLINNUSTO - syysmuutto Kuvassa kurkien päämuuttoreitti sekä vihreillä nuolilla päämuuttopäivänä havaitut kurkimäärät ja muuttosuunnat (lähde: Selvitys tuulivoimaalueiden syysmuuttolinnustosta Vimpeli-Alajärvi-Soini-Karstula- Kyyjärvi)

26 MUUTTOLINNUSTO - syysmuutto Suomenselän selvin merikotkien syysmuuttoreitti kulkee Keruun yli koillisesta lounaaseen, muuttavien kotkien yhteismäärä noin 10 km leveällä vyöhykkeellä on arviolta yksilö (1 4 yksilöä/km) Syysmuuttavia maakotkia havaitaan Suomenselällä vähän, vuosittain Keuruulla havaitaan 0 6 muuttavaa maakotkaa (päämuuttosuunta lounas) Suomenselän kautta muuttaa myös haukkoja (mehiläis-, ruskosuo-, sinisuo-, varpus- ja hiirihaukkoja) Syksyllä 2013 Soinin Matosuon kautta muutti haukkoja noin yksilöä, näistä yli puolet oli varpushaukkoja (päämuuttosuunta etelä)

27 MUUTTOLINNUSTO - syysmuutto Jos oletetaan, että myös syysmuutto on samanlaista koko Suomenselän Keskisen Suomen alueella, hankealueen kautta muuttavat lintumäärät olisivat tällöin karkeasti arvioiden joutsenia yksilöä hanhia yksilöä kurkia yksilöä merikotkia 1 4 yksilöä haukkoja yksilöä

28 MERKITTÄVÄT LINNUSTOALUEET Hankealueen lähin kansallisesti merkittävä linnustoalue, FINIBA alue, on Salamajärven alue (Kivijärvi, Kinnula, Perho) Alue sijaitsee hankealueen pohjoispuolella, lähimmillään noin 11 km etäisyydellä Lähimmät kansainvälisesti merkittävät linnustoalueet (IBA alueet) ovat Lapuan Alajoki, Maaningan lintuvedet sekä Keski-Kallavesi ja Kuhanen, nämä kohteet sijaitsevat km etäisyydellä

29 MERKITTÄVÄT LINNUSTOALUEET, FINIBA Pohjakartta MML 2014, FINIBA alueet Birdlife Suomi,

30 MERKITTÄVÄT LINNUSTOALUEET Maakunnallisesti arvokkaista lintualueista lähin on Karstulan Kilpisuo, joka sijaitsee noin 10 km etäisyydellä lounaassa Kirkkoneva - Salamajärven alue Heikinjärvenneva - Pakosuo kokonaisuus km etäisyydellä pohjoisessa

31 MERKITTÄVÄT LINNUSTOALUEET Muut kohteet sijaitsevat noin km etäisyydellä Kyyjärven Peuralamminneva (18 km) Karstulan Ruokolahti, Ylin ja Humppi (18 km) Kyyjärven Valleussuo (24 km) Kivijärven Rutalahti (25 km) Perhon Kokkoneva (yli 30 km Perhon ja Lestijärven Iso-Valvatti (yli 35 km)

32 LÄHIMMÄT MUUT TUULIVOIMAHANKKEET Peuralinnan tuulipuisto, Kyyjärvi: 9 voimalaa, YIT Rakennus Oy / Infrapalvelut Tuulivoima, YVA päätös marraskuussa 2013 (ei sovelleta YVA menettelyä) Harsunkankaan tuulivoimahanke, Kyyjärvi: 9 voimalaa, YIT Rakennus Oy / Infrapalvelut Tuulivoima, YVA päätös maaliskuu 2014 (YVA sovellettava, yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa) Louhun Möksyn tuulivoimahankkeet: Alajärvi Kyyjärvi: voimalaa, Ilmatar Windpower Oyj, YVA menettely käynnissä Alajoen tuulipuisto, Perho: 7 voimalaa, Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy, YVA päätös helmikuu 2014 (ei sovelleta YVA menettelyä) Pesolan tuulivoimapuisto, Soini: max 30 voimalaa, Suomen Hyötytuuli Oyj, YVA menettely päättynyt syksyllä 2013 Lestijärven tuulivoimahanke, Lestijärvi: 121 voimalaa, Lestijärven Tuulivoima Oy, YVA menettely käynnissä

33 LÄHIMMÄT MUUT TUULIVOIMAHANKKEET Korkeanmaan tuulivoimapuisto, Soini: max 26 voimalaa, Saba Tuuli Oy Ab, YVA menettely päättynyt syksyllä 2013 Konttisuon tuulivoimapuisto, Soini: 8 voimalaa, UPM Wind Holdings Oy, YVA päätös toukokuu 2014 (ei sovelleta YVA menettelyä) Venetjoen tuulipuistohanke, Halsua: 8 voimalaa, Halsuan Tuulivoima Oy, YVA päätös toukokuu 2014 (YVA sovelletaan, kokonaisteho yli 30 MW) Kokonkankaan tuulivoimahanke, Halsua: 9 voimalaa, Halsuan Tuulivoima Oy, YVA päätös toukokuu 2014 (YVA sovelletaan, kokonaisteho yli 30 MW) Koiramäen tuulipuistohanke, Karstula: voimalamäärä (?), Greenwatt Oy Vihisuon tuulipuistohanke, Karstula: voimalamäärä (?), Infinergies Finalnd Oy Mustanlammenmäen tuulipuistohanke, Karstula: voimalamäärä (?), Greenwatt Oy Ilosjoen tuulipuisto, Pihtipudas: 9 voimalaa, ABO Wind Oy

34 ALUEEN MUUT TUULIVOIMAHANKKEET Pohjakartta MML 2014