Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava

Transkriptio

1 VAALAN KUNTA TUULISAIMAA OY Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Kaavaselostus / luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25370

2

3 Kaavaselostus / luonnos 1 (89) Salomaa Kristina Sisällysluettelo 1 JOHDANTO SUUNNITTELU, PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET JA AIKATAULU OSALLISET JA OSALLISTUMINEN NYKYTILANNE Suunnittelualueen sijainti ja lähiympäristön kuvaus Sijainti Asutus Alueen käyttö Maanomistus Liikenne Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kainuun maakuntakaava Kainuun vaihemaakuntakaavat Yleiskaava Asemakaava Luonnonolot Pohja- ja pintavedet sekä maa- ja kallioperä Kasvillisuus ja luontotyypit Eläimistö Linnusto Natura ja suojelualueet Maisema ja kulttuuriympäristö Maiseman yleispiirteet Kaava-alueen lähellä sijaitsevat arvokohteet Kaava-alueen lähimaiseman maisemarakenne Kaava-alueen lähimaiseman maisemakuva Muinaisjäännökset METSÄLAMMINKANKAAN OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAAKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN Muut tuulivoimahankkeet Laaditut selvitykset TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET Kaavan luonnosvaihe Kaavan ehdotusvaihe Kaavan hyväksymisvaihe Tuulivoimapuiston rakenteet... 38

4 Kaavaselostus / luonnos 2 (89) Salomaa Kristina 6.5 Sähkönsiirto SUUNNITTELUN TAVOITTEET OSAYLEISKAAVAN PROSESSI JA PROSESSIN AIKANA TEHDYT MUUTOKSET Vireilletulo ja OAS Osayleiskaavaluonnos Osayleiskaavaehdotus Hyväksytty osayleiskaava METSÄLAMMINKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat määräykset Luonnonsuojelu Muut merkinnät ja määräykset OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutusten arviointi ja tyypillisesti tuulivoimarakentamiseen liittyvät vaikutukset Vaikutusalue Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimapuisto maisemassa Tuulivoimapuiston näkymäalueanalyysi Tuulivoimapuiston vaikutukset maiseman ja kulttuuriympäristön arvoalueisiin Havainnekuvat Vaikutukset muinaismuistoihin Vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun Vaikutukset luontoon Pohja- ja pintavedet sekä maa- ja kallioperä Kasvillisuus ja luontotyypit Eläimistö Linnusto Natura ja suojelualueet Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Sosiaaliset vaikutukset Turvallisuus Meluvaikutukset Osayleiskaavan melumallinnus Matalataajuisen melun laskenta... 73

5 Kaavaselostus / luonnos 3 (89) Salomaa Kristina Varjostusvaikutukset Vaikutukset TV-lähetysten näkyvyyteen Vaikutukset ilmavalvontaan Vaikutukset lentoliikenteeseen Lentoestevalojen vaikutus Yhteisvaikutukset muiden tuulivoimapuistojen kanssa Melu- ja varjostusvaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Liikenne Maisema Muuttolinnusto Eläimistö Kasvillisuus Natura KAAVAN SUHDE OLEMASSA OLEVIIN SELVITYKSIIN JA SUUNNITELMIIN Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Tuulivoimapuiston osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan Tuulivoimapuiston suhde Vaalan kunnan tuulivoimayleiskaavaan Tuulivoimapuiston osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Tuulivoimapuiston osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiin sisältövaatimuksiin TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava perustuu Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostukseen (Sweco ympäristö Oy). YVA-selostus ja selostuksen liitteet ovat saatavilla yhteysviranomaisen (Kainuun ELY-keskus) internetsivuilla osoitteessa: < Suunnitelma osallistumisen ja muun vuorovaikutuksen järjestämisestä sekä vaikutusten arvioinnista on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa: Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä on laadittu seuraavat mallinnukset: Liite 2. Melumallinnus ja matalataajuisen melun laskenta Liite 3. Varjostusmallinnus Liite 4. Näkymäalueanalyysi ja havainnekuvat

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 5 (89) Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 JOHDANTO TuuliSaimaa Oy suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Metsälamminkankaan alueelle Vaalan kuntaan. Kaava-alue sijaitsee Vaalan kunnan eteläosissa, lähellä Siikalatvan kunnan ja Kajaanin kaupungin rajoja. Kaava-alue sijaitsee Kainuun maakunnassa. TuuliSaimaa Oy suunnittelee 27 voimalan rakentamista noin ha alueelle. Tuulivoimalaitokset ovat teholtaan noin 3 MW, jolloin tuulivoimapuiston yhteenlaskettu teho olisi enimmillään 81 MW. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Tuulivoimapuiston alueet ovat yksityisessä omistuksessa ja TuuliSaimaa Oy on tehnyt maanomistajien kanssa maanvuokrasopimuksia alueen vuokraamiseksi yhtiön käyttöön. Tuulivoimapuiston vaikutukset on selvitetty YVA-lain ja YVA-asetuksen (458/1994, 458/2006) mukaisella ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä. YVA-menettely koostuu kahdesta vaiheesta; YVA-ohjelmasta ja YVA-selostuksesta. Kainuun Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toimii hankkeen yhteysviranomaisena ja on asettanut YVA-ohjelman nähtäville välisenä aikana ja hankkeen YVA-selostuksen nähtäville välisenä aikana. YVA-selostus ja yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta ovat hankkeen kaavoituksen ja rakennuslupien myöntämisen perusteena. YVA-menettelyn aineistoon voi tutustua osoitteessa < Ympäristövaikutusten arvioinnista on vastannut SWECO Ympäristö Oy. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntämisen perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Vaalan kunnanvaltuusto. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavan laadinnasta vastaa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 6 (89) 2 SUUNNITTELU, PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET JA AIKATAULU Kaavan vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävillä olo Vaalan kunnanvaltuusto päätti kaavoituksen käynnistämisestä Vaalan kunnanhallitus päätti kaavoituksen vireilletulosta ja OASin nähtäville asettamisesta OAS on asetettu nähtäville alkaen. Viranomaisten työneuvottelu järjestettiin Kaavaluonnos Ensimmäinen viranomaisneuvottelu järjestettiin Vaalan kunnanhallitus käsittelee kaavaluonnosta Kaavaluonnos asetetaan julkisesti nähtäville 30 vrk ajaksi. Nähtävilläolosta kuulutetaan Tervareitti -lehdessä ja Vaalan kunnan kotisivuilla ja ilmoitustaululla. Kaavaluonnoksesta pyydetään mielipiteet ja lausunnot. Kaavaehdotus Kaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella laaditaan kaavaehdotus. Vaalan kunnanhallitus käsittelee kaavaehdotuksen ja asettaa sen julkisesti nähtäville 30 vrk ajaksi. Nähtävilläolosta kuulutetaan Tervareitti -lehdessä ja Vaalan kunnan kotisivuilla ja ilmoitustaululla. Kaavaluonnoksesta pyydetään mielipiteet ja lausunnot ja niihin laaditaan kaavoittajan perustellut vastineet. Kaava hyväksytään Vaalan kunnahallitus ja -valtuusto hyväksyvät kaavan. Hyväksymisestä kuulutetaan Tervareitti -lehdessä ja Vaalan kunnan kotisivuilla ja ilmoitustaululla. Kaavan hyväksymisestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. 3 OSALLISET JA OSALLISTUMINEN Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisilla on myös mahdollisuus esittää neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista (MRL 64 ).

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 7 (89) Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat yritykset ja elinkeinonharjoittajat virkistysalueiden käyttäjät kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojeluyhdistykset elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset Tämän kaavan yhteydessä: Fingrid Oyj Digita Oy Fortum Oyj Finavia Oyj Kainuun luonnonsuojelupiiri ry Kainuun lintutieteellinen yhdistys ry Manamansalo ry Enonlahden kyläyhdistys ry Vaalan riistanhoitoyhdistys ry Metsäkeskus Metsähallitus, luontopalvelut Oulunjärven Jättiläiset ry Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Vaalan kunnan hallintokunnat Naapurikunnat (Siikalatvan kunta ja Kajaanin kaupunki) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Kainuun liitto Kainuun pelastuslaitos Liikenteen turvallisuusvirasto, Trafi Liikennevirasto Museovirasto Kainuun museo Puolustusvoimat Viestintävirasto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 8 (89) 4 NYKYTILANNE 4.1 Suunnittelualueen sijainti ja lähiympäristön kuvaus Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kainuun maakunnassa, Vaalan kunnan eteläosissa. Suunnittelualueen pohjois- ja itäpuolella sijaitsee Oulunjärvi, itäpuolella Kajaanin kaupunki ja länsipuolella Siikalatvan kunta. Etäisyys Vaalan kunnan keskustaan on noin 30 km kaavoitettavasta alueesta pohjoiseen. Kaava-alueen pinta-ala on noin 1760 ha suuri (Kuva 4.1) Asutus Kuva 4.1. Kaava-alue sijaitsee Oulujärvestä länteen ja Vaalan kunnan keskustasta noin 30 km etelään. Alue on pääosin metsätalouskäytössä ja kaava-alue on laajasti ojitettu. Kaava-alue on yleisessä käytössä jokamiehen oikeudella; siellä harrastetaan muun muassa marjastusta, sienestystä ja retkeilyä muussa muodossa. Alueella ei sijaitse valtion tai kuntien ylläpitämiä ulkoilu- tai muita retkeilyreittejä eikä virkistyskohteita. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Metsälamminkankaan suunniteltu tuulivoimapuisto ei sijaitse asutuskeskittymien tai kylien välittömässä läheisyydessä. Kahden kilometrin säteellä suunnitelluista tuulivoimaloista sijaitsee yksi vakituinen asunto ja kuusi loma-asuntoa (Maanmittauslaitoksen tietokanta, Kuva 4.2). Näistä vapaa-ajan asunnoista viisi sijaitsee kaava-alueen sisällä. Näistä kolme lomarakennusta on hankkeen

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 9 (89) maanomistajien omistuksessa ja kahden loma-rakennuksen todellinen käyttötarkoitus on metsästysmaja. Yksi vapaa-ajan asunto sijaitsee Siikalatvan kunnan puolella, kaavaalueesta etelään. Lähimmillään loma-asunnon etäisyys suunniteltuun tuulivoimalaan on 1,5 km. Vakituinen asunto sijaitsee kaava-alueesta koilliseen, Vuolijoentien itäpuolella. Vakituisen asunnon etäisyys lähimpään suunniteltuun tuulivoimalaan on 1,9 km. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee vakituista ja vapaa-ajan asutusta Oulunjärven rannassa sekä Ojanperän, Järvikylän ja Enonkylän alueilla. YKR-luokitus kuvaa yhdyskuntarakennetta koko suomen alueella. Yhdyskuntarakenteen eri luokat ovat taajama, kylä, pienkylä ja maaseutu. Luokituksen ulkopuolelle jäävät alueet ovat Metsälamminkankaan alueella pääosin metsätalous- ja suoalueita. Metsälamminkankaan kaava-alue sijaitsee kokonaisuudessaan yhdyskuntarakenneluokituksen ulkopuolella Alueen käyttö Kuva 4.2. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston voimalat suhteessa lähialueen asutukseen. Alle kahden kilometrin etäisyydellä voimaloista sijaitsee kuusi vapaa-ajan rakennusta ja yksi vakituinen rakennus. Tuulipuistoalueen ja lähialueiden nykyistä käyttöä arvioitiin asukaskyselyn ja haastattelujen tulosten perusteella. Asukaskyselyn vastauksien perusteella alueen käyttö on vähäistä, yli puolet vastaajista käyttää aluetta harvemmin kuin kuukausittain. Toisaalta myös viikoittain aluetta käyttäviä löytyy. Tällä hetkellä alueella keräillään luonnontuotteita, metsästetään ja ulkoillaan, mutta myös tarkkaillaan luontoa sekä harjoitetaan elinkeinoja (metsätalous, maatalous). Aluetta käytetään myös läpikulkuun.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 10 (89) Maanomistus Liikenne Lähin virkistysalue sijaitsee noin 5,2 km etäisyydellä Oulujärven rannassa kaava-alueen koillispuolella. Alue on osa Oulujärven retkeilyaluetta. Kaava-alueen vierestä kulkee osin 110 kv ja osin 400 kv voimajohtolinjojen johtokäytävissä moottorikelkkaura. Noin kahden kilometrin etäisyydellä tuulivoimalan Metsä-24 luoteispuolella sijaitsee laavu. Vaalassa toimii useampi metsästysseura (mm. Pelson Metsästysseura, Vaalan eränkävijät ry, Vuolijoen Urheiluampujat) ja alueella on vireää metsästystoimintaa. Haastattelujen perusteella tuulipuiston alue on hirvien kesälaidunaluetta ja asumaaluetta. Alueella on myös metsäkanalintuja, joita myös metsästetään kaava-alueella ja sen ympäristössä. Osin kaava-alueella sijaitsee Vuolijoen pienriistametsästysalue (Vuolijoki 5615). Pohjoisessa ja lännessä kaava-alueesta sijaitsee Vaalan pienriistametsästysalue (Vaala 5616). (Metsähallitus, 2013.) Suunnitellulla tuulipuistoalueella ei sijaitse merkittäviä hirvenmetsästysalueita valtion mailla. Lähin valtion hirvenmetsästysalue (8584 Kuvajanrimpi, Pohjanmaa, Vaala) sijaitsee kaavaalueen välittömässä läheisyydessä pohjoisessa ja lännessä kaakkoon. Kaava-alueesta etelään parin kilometrin päässä sijaitsee myös valtion hirvenmetsästysalue (8442 Piipari, Pohjanmaa, Pyhäntä). Kaava-alueella harjoitetaan lähinnä metsätaloutta. Suopohjainen talousmetsä on ojitettu ja sinne on rakennettu metsäautoteitä. Alueen lähistöllä harjoitetaan myös turvetuotantoa. Alueella ei sijaitse yrityksiä tai työpaikkoja. Asukaskyselyn ja haastattelujen tulosten perusteella alue on tällä hetkellä erämaista, eikä erityisiä melun tai muiden terveys- ja turvallisuusriskien lähteitä ole. Ajoittaista melua aiheutuu moottoriajoneuvoilla kulkemisesta (alueella moottorikelkat, metsäkoneet). (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa ja TuuliSaimaa Oy on tehnyt maanomistajien kanssa maanvuokrasopimuksen alueen vuokraamisesta yhtiön käyttöön. Suunnittelualueen itäpuolella kulkee seututie 879. Säräsniemeltä Kajaanin Vuolijoen kautta Vuottolahteen. Seututie 879 johtaa Vaalan Seututiellä 879 kaava-alueen kohdalla keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2013 oli 307 ajoneuvoa ja raskaiden ajoneuvojen määrä 36 ajoneuvoa. Kaava-alueen eteläpuolitse kulkee yhdystie Yhdystie 8190 haarautuu Siikalatvan Kestilän kirkonkylällä seututieltä 800, kulkee Järvikylän läpi ja päättyy Kajaanin Vuolijoella seututien 879 risteykseen. Yhdystiellä 8190 kaava-alueen kohdalla keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2013 oli 145 ajoneuvoa ja raskaiden ajoneuvojen määrä 31 ajoneuvoa. (Kuva 4.3)

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 11 (89) Kuva 4.3. Keskimääräinen vuorokausiliikenne ja raskaiden ajoneuvojen määrä suunnittelualueen läheisyydessä vuonna 2013 (Liikennevirasto 2013, Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Suunnittelualueen länsi- ja eteläpuolella sekä suunnittelualueella kulkee useita yksityisteitä. Tuulivoimapuistoalueella voidaan hyödyntää osittain olemassa olevaa tieverkkoa. Todennäköisesti yksityisteitä on parannettava kauttaaltaan kuljetuksia varten. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) 4.2 Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Näitä ovat: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskevat erityisesti toimivia yhteysverkostoja ja energianhuoltoa koskevat tavoitteet:

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 12 (89) Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueiden käytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet Kainuun maakuntakaava 2020 Kaava-alueella on voimassa Kainuun maakuntakaava 2020, jonka valtioneuvosto on vahvistanut (Kuva 4.4). Kainuun maakuntakaava 2020:ssa ei ole käsitelty tuulivoimaa asiakokonaisuutena, eikä ole osoitettu tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita. Kuva 4.4. Ote Kainuun voimassa olevasta maakuntakaavasta. Tuulivoimapuiston likimääräinen sijainti on merkitty punaisella rajauksella (Kainuun liitto 2009) Voimassa olevassa maakuntakaavassa kaava-aluetta koskevat seuraavat merkinnät: Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita voidaan käyttää alueen pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös erityislainsäädännön ohjaamana muihin tarkoituksiin, kuten luontais- tai muuhun elinkeinotoimintaan, turvetuotantoon, maa- ja kiviainesten ottoon, haja-asutusluonteiseen pysyvään ja lomaasumiseen sekä jokamiehen oikeuden rajoissa ulkoiluun ja retkeilyyn.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 13 (89) Alueille voidaan perustaa yksityisiä suojelualueita. Ilman erityisiä perusteita hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita ei tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön. Maankäyttöä suunniteltaessa on tuettava metsätalousalueiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta. Pääsähköjohto (400 kv). Alueella on voimassa MRL:n 33.1 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Matkailun vetovoima-alue. Maakunnan matkailu- ja virkistystoiminnan kannalta merkittävimmät aluekokonaisuudet, joihin sisältyvät matkailukeskusten alueet sekä niihin liittyvät virkistys-, suojelu- ja muut alueet, joista on mahdollista kehittää matkailu- ja virkistystoimintaa palveleva laaja kokonaisuus. Lisäksi kaava-alueeseen rajautuu koillisosassa luonnonsuojelualue (SL), joka on myös Natura 2000-verkostoon kuuluva alue (harmaa pisterasteri). Kaava-alueen itäpuolelta kulkee 110 kv pääsähköjohto, seututie, moottorikelkkailureitti (ohjeellinen) sekä Oulujärven lähellä ulkoilureitti, jolla tarkoitetaan vähintään ylikunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävää yleisen liikkumisen kannalta tärkeää ohjeellista ulkoilureittiä Kainuun vaihemaakuntakaavat Kainuun 1. vaihemaakuntakaava hyväksyttiin Kainuun maakuntavaltuustossa ja vahvistettiin ympäristöministeriössä Kainuun 1.vaihemaakuntakaava koskee Puolustusvoimain ampuma- ja harjoitusalueita sekä niiden melualueita. 1. vaihemaakuntakaavassa ei ole osoitettu varauksia suunnittelualueelle. Tuulivoimamaakuntakaavan laatiminen on käynnistetty Kainuun maakuntavaltuuston tekemällä päätöksellä. Kaavassa osoitetaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet Kainuussa. Tuulivoimamaakuntakaavan laadinta on aloitettu, koska voimassa olevassa maakuntakaavassa ei ole osoitettu tuulivoiman hyödyntämiseen soveltuvia alueita. Tavoitteena on mahdollistaa vähintään seudullisesti merkittävän teollisen kokoluokan tuulivoimatuotannon toimintaedellytykset Kainuussa tuulivoimatuotannon haitalliset vaikutukset minimoiden. Lisäksi tavoitteena on sovittaa nämä tarpeet muiden maankäyttötarpeiden sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakunnallisten, seudullisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Tuulivoimamaakuntakaavan luonnos on ollut nähtävillä välisen ajan (Kuva 4.5). Määrällisenä tavoitteena on 160 kpl teollisen kokoluokan tuulivoimalaa, nimellisteho noin 480 MW ja vuosituotanto noin 1440 GWh seudullisesti merkittävissä tuulipuistoissa vuonna 2030.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 14 (89) Kuva 4.5. Ote Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan luonnoksesta. Tuulivoimapuiston likimääräinen sijainti on merkitty punaisella rajauksella (Kainuun liitto 2009) Tuulivoimamaakuntakaavassa kaava-aluetta koskevat seuraavat merkinnät: Tuulivoimaloiden alue. Osa-aluemerkinnällä tv osoitetaan alueita, jotka soveltuvat merkitykseltään vähintään seudullisten tuulivoimalaalueiden rakentamiseen. Alueella ei ole voimassa MRL 33.1 :n mukaista ehdollista rakentamisrajoitusta. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet ovat ominaisuuksiltaan sellaisia alueita, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimaloita. Maakuntakaavan tuulivoimaloiden alueella tarkoitetaan lähtökohtaisesti vähintään kymmenen (10) teollisen kokoluokan (MW teholuokka) muodostamaa aluetta. Maisemallisesti herkällä Oulujärven ranta-alueella maakuntakaavaa edellyttävänä tuulivoimaloiden alueen rajana pidetään vähintään viittä (5) teollisen kokoluokan (MW teholuokka) voimalaa, mikäli niiden muodostama tuulivoimaloiden alue sijaitsee kokonaan tai osittain alle 3 kilometrin etäisyydellä Oulujärvestä. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon vaikutukset asutukseen, maisemaan, linnustoon, luonnon monimuotoisuuteen ja kulttuuriperintöön sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee varmistaa, ettei tuulivoimarakentamisesta aiheudu asutukselle merkittäviä melu- tai välkevaikutuksia.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 15 (89) Yleiskaava Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon puolustusvoimien tutkajärjestelmän, lentoliikenteen, liikenneväylien ja arkeologisen kulttuuriperinnön edellyttämät rajoitteet tuulivoimarakentamiselle. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että suunnitelma tai hanke yksinään tai yhdessä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa tarkasteltuna ei luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittamalla tavalla heikennä merkittävästi alueiden läheisyydessä sijaitsevien Natura verkoston alueiden perusteena olevia luonnonarvoja. Pääsähköjohdon yhteystarve. Merkinnällä osoitetaan uusien 110 kv pääsähköjohtojen yhteystarve tuulivoimaloiden alueilta kantaverkon liityntäpisteille. Merkinnät perustuvat vireillä oleviin tuulivoimahankkeisiin. Alueella ei ole voimassa MRL:n 33.1 :n mukaista ehdollista rakentamisrajoitusta. Suunnittelumääräys: Uudet pääsähköjohdot on pyrittävä sijoittamaan samaan tai olemassa olevan johtokäytävän yhteyteen. Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava laatiminen on käynnistetty Kainuun maakuntavaltuuston tekemällä päätöksellä. Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavassa määritellään maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (319/2011) myötä merkitykseltään seudullisten kaupan suuryksiköiden sijainti, niiden alaraja ja enimmäismitoitus. Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavan luonnos ja siihen on ollut nähtävillä välisen ajan. Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavassa ei ole osoitettu varauksia suunnittelualueelle. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja. Vaalan kunnanvaltuusto on saattanut vireille koko kunnan alueen kattavan tuulivoimayleiskaavan laatimisen Kaavaluonnos on nähtävillä Kunnan tarkoituksena on selvittää tuulivoimarakentamiseen soveltuvat alueet yleiskaavallisen tarkastelun keinoin ja kaavoittaa tuulivoimarakentamiseen soveltuvat tuulivoimapuistoaluekokonaisuudet niin, että mahdollistetaan vaiheittainen tuulivoimarakentaminen kunnan alueella. Kaavan tavoitteena on koko kunnan käsittävä tuulivoimateemayleiskaava, jonka lisäksi laaditaan tarvittaessa sitä edelleen tarkentavia, suoraan rakentamista ohjaavia osayleiskaavoja. Koko kunnan alueen kattavan tuulivoimayleiskaavan pohjaksi ovat laadittu selvitys, jossa on osoitettu tuulivoimarakentamiseen soveltuvat alueet sekä alueet, joille tuulivoimaa ei osoiteta (Kuva 4.6). Tuulivoimaan soveltuvat alueet esitetään kolmena eri luokkana soveltuvuuden ensisijaisuuden mukaan. Tässä selvityksessä Metsälamminkangas on arvioitu soveltuvuudeltaan II-luokkaan eli tuulivoimarakentamiseen hyvin soveltuvaksi alueeksi. Selvityksessä esitetty alue poikkeaa hieman kaava-alueesta. Tämä johtuu lähinnä alueen rakennuskannasta sekä läheisistä luontoalueista suojavyöhykkeineen.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 16 (89) Kuva 4.6. Ote Vaalan tuulivoimayleiskaavan tuulivoimaselvityksestä Metsälamminkankaan alueelta (Ramboll Finland Oy 2014). Tuulivoimayleiskaavan pohjaksi laaditussa selvityksessä on jokaisesta tuulivoimalle soveltuvasta alueesta tehty ns. kohdekortti, jossa alueen soveltuvuuteen vaikuttavia tekijöitä on kuvattu tarkemmin. Metsälammenkankaan kohdekortissa (Kuva 4.7) on tuotu esille läheiset 110 ja 400 kv:n voimalinjat, laaja Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet Natura 2000-alue ja soidensuojelualue pohjoispuolella sekä alueen inventoidut turvevarat. Aluetta kuvataan loivapiirteisenä ja suovaltaisena alueena, jonka maaperä koostuu sora- ja hiekka-moreenista sekä osin turvekerrostumista sekä paikallisista kalliopaljastumista. Maanomistusolot ovat melko yhtenäiset ja tuulisuusolosuhteet hyvät. Lisäksi huomautetaan, että tuulivoimalle soveltuva alue voi jatkua kuntarajan yli.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 17 (89) Kuva 4.7. Ote Vaalan tuulivoimayleiskaavan luonnoksesta (Ramboll Finland Oy 2014). Tuulivoimayleiskaavassa kaava-aluetta koskevat seuraavat merkinnät: Osayleiskaava-alueen raja. Kaavamääräys: MRL 43 2 momentin perusteella määrätään, ettei kaava-alueella tai sen osalla saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Tuulivoimapuiston alue. Merkinnällä on osoitettu tuulivoimapuistojen rakentamiseen varattavat ja soveltuvat alueet. Yksittäisten tuulivoimaloiden sijoitus ja suojaetäisyydet häiriintyviin kohteisiin määritellään tarkemmin hankekohtaisen suunnittelun yhteydessä. Hankesuunnittelussa tutkitaan melu- ja välkemallinnuksen kautta, että melun ja välkkeen ohjearvoja häiriintyviin kohteisiin ei ylitetä. Hankesuunnittelussa on huomioitava myös ohjearvojen täyttyminen läheisten asema- tai osayleiskaavojen mukaisilla rakentamattomilla rakennuspaikoilla. Hankesuunnittelun tai tarkemman osayleiskaavoituksen yhteydessä alueelle tulee tehdä muinaisjäännösinventointi. -f METSÄLAMMINKANGAS. Huom! Aluerajaus sekä tuulivoimaloiden sijoitus ovat suoraan Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavasta! Tuulivoimalan ohjeellinen sijainti. Tuulivoimaloiden sijoittelu kaavakartalla on suuntaa antava; sijoittelu on tehty karttatietojen ja noin 700 m voimaloiden etäisyysvälin perusteella. Sijoittelun taustalla ei ole hankesuunnittelua.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 18 (89) Suunnittelutarvealue. Viivamerkintä on piirretty 1 km päähän läheisen tuulivoimapuiston rajasta. Tuulivoimapuiston tuulivoimalat saattavat aiheuttaa ympäristöhäiriöitä tuulivoimapuiston välittömässä läheisyydessä. Alueen muussa maankäytössä tulee ottaa huomioon mm. tuulivoimaloista mahdollisesti aiheutuvat melu- ja välkevaikutukset. Sähkölinja (400 kv) Sähkölinja (110 kv) Ohjeellinen uusi huoltotie Ohjeellinen parannettava tie Asemakaava 4.3 Luonnonolot Lisäksi kaava-alueeseen itäpuolelle on osoitettu seututie (harmaa viivamerkintä). Kaava-alueen koillis-/pohjoispuolelle on osoitettu informatiivisena merkintänä Naturaalue ja luonnonsuojelu alue (harmaa vinoviivarasteri) sekä suojeluohjelman alue / tärkeä lintualue (harmaa vaakaviivarasteri). Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja tai ranta-asemakaavoja Pohja- ja pintavedet sekä maa- ja kallioperä Pohjavedet Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat yli viisi kilometriä lähimmästä tuulivoimalasta. Pohjavesialueet Tihilä ja Kolkankangas sijaitsevat kaava-alueesta länteen. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Pintavedet Metsälamminkankaan kaava-alueen itäpuolella sijaitsee Oulunjärvi ja tuulivoimapuiston länsipuolella virtaa Kuikkaoja, joka laskee Mulkuanjärveen. Oulunjärven valumaalueella sijaitsee 7 voimalaa ja Kuikkaojan valuma-alueella sijaitsee 20 voimalaa. Kaava-alueella sijaitsee noin kahdeksan hehtaarin kokoinen Metsälampi ja kaksi alle hehtaarin kokoista, luultavasti maa-ainesoton yhteydessä syntynyttä vesialuetta. Kaava-alue on laajasti ojitettu metsätalouden tarpeisiin. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Maaperä ja kallioperä Kaava-alueen maaperä koostuu sekalajitteisesta ja karkearakenteisesta maalajista, paksusta turvekerroksesta sekä kalliomaasta. Kaava-alueen kallioperä on graniittia ja tonaliittista gneissiä.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 19 (89) GTK:n Happamat sulfaattimaat karttapalvelun perusteella alueella ei arvioida olevan happamia sulfaattimaita. Kaava-alueen läheisyydessä ei sijaitse maaperän tilan tietojärjestelmän (MATTI) mukaan pilaantuneita tai mahdollisesti pilaantuneita kohteita. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Kasvillisuus ja luontotyypit Kaava-alueella on pääosin nuorta tai keski-ikäistä mäntyvaltaista talousmetsää. Alueen runsaat isovarpurämeet on lähes kaikki ojitettu turvekankaiksi. Turvekankaat ovat pääosin puolukkaturvekankaita. Ojitettujen turvemaiden lomassa on kivennäismaiden metsätyyppejä, joista yleisimpiä ovat kuivahkot variksenmarja-puolukkatyypin (EVT) kankaat. Varsinkin alueen koillisosassa on avohakkuita ja nuoria taimikoita. Alueen korkeuserot ovat melko pieniä ja mäet loivapiirteisiä. Koko alue on talouskäytössä eikä alueella on luonnontilaisia tai vanhoja metsiä. Osittain kaava-alueella ja kaava-alueen kaakkoispuolella on Turkkisuo, jonka suotyyppi on pääosin lyhytkorsinevaa. Turkkisuo on reunoiltaan ojitettu ja sen etelälaidassa on turvetuotantoalue. Turkkisuo on muulta osin luonnontilaisen kaltainen suo. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Luontoselvitysten yhteydessä kaava-alueella on todettu kaksi luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä kohteita, joiden alueella sijaitsee Metsälain 10 mukaisia kohteita (Kuva 4.8). Nämä ovat kaava-alueen sisälle sijoittuvat osat Turkkisuosta sekä pienempi, Turkkisuosta noin 500 metriä luoteeseen sijaitseva suo. Turkkisuo kuuluu avoimilta reuna-alueiltaan uhanalaiseen (VU) luontotyyppiin minerotrofiset lyhytkorsinevat. Pienempi suo on reunoiltaan ojitettu lyhytkorsineva. Keskiosistaan suo on luonnontilainen. Kasvillisuuteen kuuluvat mm. tupasvilla, tupasluikka ja suokukka. Kohde kuuluu Turkkisuon tavoin uhanalaiseen (VU) luontotyyppiin minerotrofiset lyhytkorsinevat. Luonnontilaiset ojittamattomat suot lisäävät alueen monimuotoisuutta ja ovat siksi luonnon kannalta arvokkaita kohteita. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Lisäksi kaava-alueella on rajattu kolmas luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä kohde, joka on paikallisesti luonnon monimuotoisuutta lisäävä alue. Turkkisuon luoteispuolella metsätien eteläpuolella on kangasmetsäkaistaleella dyynimuodostuma, joka on lähes puuton muutamaa isoa mäntyä lukuun ottamatta. Dyyni on pääosin jäkäläpeitteinen, paikoin sillä kasvaa kanervaa. Paljasta hiekkaa näkyy pienellä alalla. Hiekkadyyni ei täytä luonnonsuojelulain suojellun luontotyypin määritelmää, sillä se ei ole luontaisesti vähäpuustoinen. Alueella on muutamia hyvin vanhoja kantoja merkkinä vanhasta hakkuusta. Dyynimuodostuma on kuitenkin luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoinen kohde. Se kuuluu uhanalaiseen (vaarantunut, VU) luontotyyppiin metsäiset dyynit. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Alueella ei havaittu uhanalaisia tai muutoin huomionarvoisia kasvilajeja. Myöskään ELYkeskuksen tiedoissa (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta 2013; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) ei ole havaintoja uhanalaisista, silmälläpidettävistä, alueellisesti uhanalaisista, rauhoitetuista tai luontodirektiivin mukaisista lajeista alueelta. Alueelta on tehty erillinen kääväkässelvitys (Luontokuva Pekka Helo Ky, 2013; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Selvityksessä alueella havaittiin haapamaapuulla kasvava poimukääpä voimalapaikan Metsä-21 alueelta. Poimukääpä on uhanalaisuusluokitukseltaan vaarantunut (VU). Vaarantuneesta salokäävästä tehtiin havainto voimalapaikan Metsä-18 alueelta hakkuuaukon kuusimaapuulta. Salokääpää voi esiintyä muuallakin kaava-alueella hakkuualueilla. Silmälläpidettäviä (NT) selvityksessä havaittuja lajeja ovat riekonkääpä, sirppikääpä, kohvakääpä, oranssikääpä, kitukääpä, hoikkaorakas ja mäntyraspikka. Havaitut silmälläpidettävät lajit ovat männyllä esiintyviä lajeja. Alhaiset uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien määrät kertovat alueen olleen pitkään metsätalouskäytössä ja siitä, että kankaiden

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 20 (89) vanhat mäntymaapuut ovat suurelta osin jo maatuneet pois. Metsälamminkankaan selvitysalueella ei ole erityistä merkitystä kääväkäslajiston suojelun kannalta. Alueella ei esiinny luonnonsuojelulain tai vesilain mukaisia kohteita. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Eläimistö Kuva 4.8. YVA-menettelyn yhteydessä kaava-alueella todetut arvokkaat luontotyypit. Tavallinen eläimistö ja ekologiset yhteydet Kaava-alueen nisäkäslajisto on tavanomaista havumetsien lajistoa. Alueella esiintyy ainakin hirvi, jänis ja orava. Alue on hirven kesälaidunaluetta (suullinen tiedonanto Pelson metsästysseura ry; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Metsälamminkankaalla havaittiin luontoselvityksissä useita hiekkatöyräisiin kaivettuja ketunkoloja. Metsälamminkankaan tuulivoimapuisto sijoittuu laajalle asumattomalle tai harvaan asutulle metsäiselle alueelle Oulujärven lounaispuolella. Oulujärvi alueen koillispuolella luo eläimistölle luontaisen esteen. Oulujärven lounaispuolisella alueella on laajoja yhtenäisiä suoalueita, joista Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet on laajin. Kaava-alue sijoittuu Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien eteläpuolelle. Avosuoalueita on kaava-alueen länsi-, pohjois- ja itäpuolella (Sarvisuo, Turkkisuo, Pikku-Turkkisuo). Kaakossa ja muutaman kilometrin etäisyydellä etelässä on laaja Rimpineva-Matilannevan suoalue. Metsälamminkankaan ympäristössä yhtenäistä metsäaluetta pirstoo rannansuuntainen Vaalantie, pienemmistä teistä eteläpuoleinen Vuolijoentie, alueen useat metsätiet sekä hakkuuaukeat. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014)

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 21 (89) Luontodirektiivin liitteen IV lajit Luontodirektiivin liitteen IV lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 mukaan. Lepakot Suomessa esiintyy 13 lepakkolajia, jotka kaikki ovat luontodirektiivin liitteen IV (a) - lajeja. Lepakoita kartoitettiin sekä aktiivi- että passiiviseurannalla ultraääni-ilmaisimen avulla hämärän aikaan lepakoille tyypillisiltä saalistuspaikoilta kesällä 2013 ja Passiiviseurantaa tehtiin myös kahtena yönä kahdesta eri kohdasta. Kesän 2013 lepakkoseurannassa ei havaittu lepakoita passiivi- eikä aktiivihavainnoinnissa. Tähän voi vaikuttaa havainnointiöiden melko viileä sää, vaikka lepakkohavainnointiin valittiin sateettomuuden ja lämpötilan kannalta otollisimmat yöt noin kolmen viikon jaksolta. Vuoden 2014 kartoituskerroilla lepakoita havaittiin saalistamassa Metsälammentiellä kaava-alueella sekä sen luoteispuolella. Ensimmäisellä kartoituskerralla havaintoja tehtiin neljästä lepakosta ja toisella kerralla kahdesta. Havaitut lepakot olivat pohjanlepakoita. Lepakot lentelivät metsätien yläpuolella puiden latvojen alapuolella. Havaintopaikoilla, jotka kaikki ovat ojittamattomien ympäristöään hieman korkeampien kankaiden kohdalla, puusto on pääasiassa sekametsää. Kaava-alueen metsät ovat yleisimmin mäntyvaltaisia ja ojitettuja turvemaita. Lepakoiden päiväpiilojen sijainnista ei ole tietoa. Mahdollisesti päiväpiilot ovat saalistusalueiden lähistöllä puun- tai muissa koloissa. Metsälammentien varrella on myös muutamia rakennuksia, joissa voi olla sopivia piilopaikkoja. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Liito-orava Liito-orava on luokiteltu Suomessa uhanalaiseksi ja se on uhanalaisluokitukseltaan vaarantunut (VU) (Rassi ym., 2010; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Liitoorava elää kuusivaltaisissa sekametsissä, joissa on lehtipuustoa (haapa, koivu, leppä) ja kolopuustoa (Hanski ym., 2001). Liito-oravat suosivat vanhoja metsiä. Liito-oravan levinneisyys Suomessa ulottuu etelärannikolta linjalle Oulu-Kuusamo (Hanski ym., 2001; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Kaava-alueelta tai sen läheisyydestä ei ole UHEX-havaintoja liito-oravasta. Liito-oravan esiintyminen Kainuussa painottuu Oulujärven itäpuolelle (Kainuun ELY-keskus 2013; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Vaalan kunnan eteläosat eivät kuulu liito-oravan levinneisyysalueeseen. Liitooraville soveltuvien elinympäristöjen esiintymistä kaava-alueella selvitettiin kesän 2013 luontotyyppikartoitusten yhteydessä. Alueella ei kartoitusten perusteella esiinny liitooravaa. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Viitasammakko Viitasammakko on luontodirektiivin laji, mutta Suomessa se ei ole uhanalainen (Rassi ym. 2010; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Viitasammakkoa esiintyy Suomessa lähes koko maassa. Viitasammakko elää kosteissa ympäristöissä, etenkin rehevillä rannoilla ja soilla. Kaava-alueella ei ole tehty varsinaista erillistä viitasammakkoinventointia, vaan sopivien elinympäristöjen esiintymistä alueella on tarkasteltu muiden selvitysten yhteydessä. ELY-keskuksen Hertta-tiedossa ei ole viitasammakkohavaintoja kaava-alueelta tai sen ympäristöstä. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Suurpedot Luontodirektiivin liitteen IV lajeista alueella voi mahdollisesti liikkua suurpedoista karhu, ilves, ahma ja susi. Riistakeskus Kainuun alueella liikkuu sutta.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 22 (89) Linnusto Poronhoitoalueen ulkopuolella susien esiintyminen keskittyy Kuhmoon ja valtakunnan rajalle. Vuolijoella Pohjois-Savon rajalla asustaa yksi susipari (RKTL, 2014a; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Kainuussa karhun esiintyminen painottuu itärajan tuntumaan (RKTL, 2014b; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Ilvestä esiintyy Kainuussa (RKTL, 2014c) samoin kuin ahmaa (Wikman, 2010; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Karhu, ilves, ahma ja susi lienevät alueella enemmänkin satunnaisia vaeltelijoita kuin vakituisia asukkaita. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Metsäpeura Luontodirektiivin liitteen IV lajeista metsäpeuraa on tavattu vierailijana Metsälamminkankaan alueella (suullinen tiedonanto Pelson metsästysseura ry; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Metsäpeura on silmälläpidettävä laji (Rassi ym., 2010; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) ja Suomen vastuulaji, jonka esiintymisalueet Suomessa painottuvat Suomenselälle ja Kainuuseen (RKTL, 2013a; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Metsäpeuraa esiintyy Kainuussa, mutta Vaalan alue ei kuulu metsäpeurojen merkittäviin talvilaidunalueisiin. Kesäaikana metsäpeurat levittäytyvät talvilaitumia laajemmille alueille (RKTL, 2013a; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Metsäpeura on leviämässä Kainuussa itärajalta ainakin Pyhännän suuntaan ja talvilaitumet ovat siirtyneet kohti Oulujärven seutua (Maa- ja metsätalousministeriö, 2007; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Kaava-alueella ei ole laajoja jäkäliköitä, joten ainakaan talvilaitumiksi alue ei sovi. Kaava-alueella ei ole vesistöjä, joten luontodirektiivin liitteen IV lajeista saukkoa alueella tuskin esiintyy, vaikka se kuuluukin kaava-alueen vieressä olevan Rumala- Kuvaja- Oudonrimpien Natura-alueen lajistoon. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Pesimälinnusto Pesimälinnustokartoitus suoritettiin , mutta täydentäviä havaintoja tehtiin jo aikaisemmin kevätmuuton tarkkailun yhteydessä. Kartoituksessa käytettiin sovellettua kartoituslaskentamenetelmää, jossa pesimälinnusto kartoitettiin 250 metrin säteellä voimalapaikoista. Lisäksi kartoitettiin uusien teiden ja tuulivoimapuiston sisäisten sähkönsiirtolinjojen lähialueilta kahteen kertaan. Kartoituksen yhteydessä selvitettiin myös kanalintujen soidinpaikat ja pesivät pöllölajit. Lintulajeja pyrittiin havainnoimaan myös jonkin verran varsinaisen alueen ulkopuolella, jotta saataisiin suuntaa antava kuva lähialueiden pesivistä lajeista. Havainnoinnissa keskityttiin lintudirektiivin I -lajeihin, erityisesti suojeltaviin lajeihin, kansallisesti ja alueellisesti uhanalaisiin lajeihin sekä Suomen vastuulajeihin. Pesimälinnuston loppuraporttiin on koottu kaikki alueella pesivät lajit. (Hyyryläinen, 2014; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon ylläpitämän Suomen Lintuatlas - palvelun mukaan EU:n lintudirektiivin liitteen I lintulajeja (BirdLife Suomi, 2014b; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014), joiden suojelemiseksi on osoitettava erityissuojelualueita, on havaittu kaava-alueen karttalehdeltä (713:348) vuosina yhteensä 15. Selvitysaste näissä kartoissa on tyydyttävä (Taulukko 4.1). (Valkama ym., 2014; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014).

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 23 (89) Taulukko 4.1. Suomen lintuatlaksessa havaitut luontodirektiivin liitteen I lintulajit. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Laji IUCN-luokka 2000 Pesimisvarmuus ruudussa 713:348 Laulujoutsen LC varma Sääksi NT varma Ampuhaukka VU mahdollinen Kaakkuri NT varma Kapustarinta LC mahdollinen Kuikka LC mahdollinen Kurki LC varma Liro LC todennäköinen Metso NT varma Palokärki LC mahdollinen Pikkulepinkäinen NT varma Ruskosuohaukka NT todennäköinen Suopöllö LC mahdollinen Teeri NT varma Viirupöllö LC mahdollinen Lähimmät tiedossa olevat havainnot merikotkasta ovat Manamansalosta yli 10 km etäisyydellä Metsälamminkankaan kaava-alueesta. Mahdollisesta pesinnästä ei ole tietoa. (Tuomo Ollila, Metsähallitus 2013 s-posti; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Maakotkan pesiä on varmistettu kaava-alueen pohjoispuolelta runsaan 3 kilometrin päässä lähimmistä voimaloista (ELY-keskus 2013, Rengastustoimisto, tiedot ja Metsähallitus 2013; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Lisäksi Rengastustoimiston lintutietojen ( ) mukaan muuttohaukka pesii kaavaalueen pohjoispuolella, hieman alle 3 km etäisyydellä lähimmästä voimalasta. Sääksen pesä on havaittu lähimmillään 1,7 kilometrin etäisyydellä Metsälamminkankaan voimalasta pohjoiseen. Kaava-alueen kaakkoispuolella, yli viiden kilometrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta sijaitsee maakotkan (Metsähallitus 2013) ja muuttohaukan pesä (ELY-keskus 2013 ja Rengastustoimisto ; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Kesällä 2014 tehdyssä pesimälinnuston selvityksessä (Hyyryläinen 2014; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Metsälamminkankaan voimalapaikkojen läheisyydessä tulkittiin reviiri 62 lintulajille ja lisäksi muutamia todennäköisiä ja mahdollisia pesintöjä. Kaiken kaikkiaan havaittiin 70 lintulajia. Lintudirektiivin liitteen I (BirdLife Suomi 2014a; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) lajeja näistä ovat kaakkuri, laulujoutsen, sinisuohaukka, pyy, metso, teeri, kurki, kapustarinta, liro, viirupöllö, helmipöllö, suopöllö ja palokärki. Uhanalaisista lajeista havaittiin pesimäkaudella sinisuohaukka, keltavästäräkki (suojeltu myös luonnonsuojeluasetuksessa liitteessä 4) ja pohjansirkku sekä silmälläpidettävistä kaakkuri, metsähanhi, riekko, teeri, kurki, niittykirvinen ja sirittäjä. Suomen kansainvälisiä vastuulajeja ovat laulujoutsen, metsähanhi, tavi, telkkä, metso, teeri, liro, valkoviklo, isokuovi, pikkukuovi, helmipöllö, leppälintu ja kivitasku. Alueellisesti uhanalaisista lajeista havaittiin metsähanhi, riekko, metso ja liro. Uhanalaisten,

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 24 (89) silmälläpidettävien, Lintudirektiivin liitteen I lajien, luonnonsuojeluasetuksessa suojeltujen lajien ja Suomen vastuulajien tarkemmat tiedot ja sijainnit on esitetty YVAselostuksen liitteenä 10 olevassa pesimälinnustoselvityksessä (Hyyryläinen, 2014; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Vuosien riistakolmiolaskentojen mukaan Metsälamminkankaan lähialueella on tavattu metsäkanalinnuista runsaimmin teeriä ja metsoja sekä jonkin verran pyitä ja riekkoja (RKTL 2013; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Arvot ovat vain viitteellisiä ja perustuvat digitoituun linjaan ja vanhempiin tietoihin (Jukka Rintala RKTL 2013, s-posti; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Metsäkanalinnuista kaavaalueella pesii metso, teeri, ja riekko sekä mahdollisesti myös pyy, josta tehtiin näköhavaintoja. Kaava-alueen pohjoispuolen suoalueella nähtiin huhtikuussa myös yli 200 teerikukon parvi. Tarkemmat tiedot selviävät pesimälinnustoselvityksestä (Hyyryläinen, 2014; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Pesivistä kaakkureista tehtiin erillisselvitys (Ruuskanen, 2013; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) kaava-alueen pohjoispuoliselta Natura-alueelta, jossa parimäärähavainnot perustuvat 40 vuoden seurantajaksolle. Rumalalla on tavattu vuosina paria, Kuvajalla vuosina paria ja Rimpinevalla vuosina paria. Oudonrimmellä ei sen sijaan ole tavattu kaakkureita. Selvityksen mukaan kaakkurit pesivät edellä mainittujen soiden rimmikoiden lammikoissa. Pesimäkausi kestää toukokuusta syyskuulle. Poikaset lentävät emojensa saattelemina Oulujärvelle heti kun oppivat lentämään, yleensä elokuussa. Kaakkureiden pesimäaikaiset lentoreitit kulkevat soilta Oulujärvelle ja takaisin. Kaakkurit kalastavat Oulujärvellä päivittäin Rumalasta Niskaselällä ja Painuanlahdella, Kuvajalta Niskanselällä ja Ärjänselällä sekä Rimpinevalta Ärjänselällä ja Käkilahdessa. Muutolla kaakkurit saapuvat keväällä toukokuussa Oulujärven suliin Alassalmen lossiväylään ja Painuanlahdelta Oulujärveen laskevan vesiuoman sulaan Painuanlahdelle ja Niskanselälle. Syysmuutolle kaakkurit lähtevät Oulujärveltä syyslokakuun aikana. (Ruuskanen 2013; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Alueella tehtiin myös erityiskartoitus (Hyyryläinen 2014; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014), jossa selvitettiin kaava-alueeseen rajoittuvan Natura-alueen (Rumala- Kuvaja-Oudonrimmet) pesimälinnustoa Metsälamminkankaan tuulivoimahankkeen YVA -menettelyn Natura-arviointiin. Erityiskartoitus suoritettiin kaava-alueen pohjoisosan suojelualueen lähellä sijaitsevien voimaloiden ympärillä. Tarkkailu tapahtui 500 metrin säteeltä Natura-alueen sisäpuolella lähimpien voimaloiden 24, 25 ja 27 kohdalla. Natura-alueella liikuttiin myös laajemmin, jotta saataisiin mahdollisimman kattava kuva lähialueilla pesivistä lintulajeista. Tämän kartoituksen tarkoituksena oli kerätä pesäpaikkatietoa varsinkin Natura -alueen suojeluperusteen mukaisista lajeista, joista suuri osa kuuluu lintudirektiivin liitteen I lajeihin, erityisesti suojeltaviin lajeihin, kansallisesti ja alueellisesti uhanalaisiin lajeihin sekä Suomen vastuulajeihin. Havaittuja lajeja oli 53, joista 11 kuuluu EU:n lintudirektiivin liitteen 1 lajeihin. Havaitut lajit on esitetty erilliskartoituksen taulukossa (Hyyryläinen, 2014; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014), jossa on myös joitakin lähialueilla pesiviä lajeja, joiden ruokailulennot tai muu liikkuminen voi kulkea tarkkailualueen kautta, kuten muuttohaukka, sääksi ja maakotka. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Muuttolinnusto Lintujen syysmuuttoa tarkkailtiin välillä 17 päivänä yhteensä noin 130 tuntia. Tarkkailupisteeksi valikoitui Turkkisuon länsipuolella sijaitseva hakkuuaukea. Syysmuuttohavainnoinnin 2013 perusteella suunnitellun kaava-alueen läpi muuttaa syksyllä kymmeniä tuhansia lintuyksilöitä. Havainnointialueella ei todettu

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 25 (89) seurannassa selkeitä muuttolinjoja, vaan todettiin, että linnut muuttavat alueen kautta leveänä rintamana. Tämä johtuu todennäköisesti alueen tasaisuudesta ja siitä, ettei maastossa ole selkeitä muuttoa ohjaavia muotoja, kuten harjanteita, jokiuomia tai järvenrantoja. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Tuulivoiman kannalta merkityksellisimpiä lintulajeja ovat monet suuret linnut, kuten joutsenet, kurjet, metsäkanalinnut, hanhet ja useat petolinnut. Näitä lajeja tavattiin tarkkailualueella kohtuullisesti. Lintujen kevätmuuttoa tarkkailtiin Tarkkailupäiviä kertyi 14, jotka hajautettiin optimaalisille muuttopäiville kyseisellä ajanjaksolla. Sekä huhtikuussa että toukokuussa tarkkailupäiviä oli 7. Tarkkailupisteeksi valikoitui kaava-alueen kaakkoispuolella sijaitseva Pikku Turkkisuo. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Linnustoselvityksessä havainnoitiin vain lintujen näkyvää muuttoa, yömuuttoa ei havainnoitu. Yömuuton puuttuminen heikentää vähäisessä määrin törmäysriskiarvion luotettavuutta, mutta tämä on huomioitu tulosten tulkinnassa. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Metsälamminkankaan kaava-alueen maasto on melko tasaista, eikä maastossa ole selkeitä muuttoa ohjaavia muotoja, kuten harjanteita, jokiuomia tai järvenrantoja. Suuret suoalueet sijoittuvat myös kaava-alueen ulkopuolelle, pääosin Natura-alueelle (Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet). Metsälamminkankaan alue ei sijoitu kevät- tai syysmuuton päämuuttoreiteille, vaan lintujen muutto tapahtuu pääosin lännempänä painottuen Perämeren rannikon tuntumaan. (BirdLife Suomi, 2014a; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Erillisten syys- ja kevätmuuttoseurantojen (Hyyryläinen 2013 ja 2014; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) mukaan kaava-alueen läpi muuttaa kuitenkin kymmeniä tuhansia muuttolintuja. Syysmuutolla 2013 havaittiin seurannan aikana yksilöä. Muutolla ei todettu selkeitä muuttolinjoja, vaan linnut muuttavat alueen kautta leveänä rintamana. Kevätmuutolla 2014 ( yksilöä) osa petolinnuista käytti eteläistä muuttolinjaa, mutta suuri osa linnuista muutti myös keväällä leveänä rintamana kuten syksylläkin. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Sekä meri- että maakotkia muutti yksittäin, joista osa myös törmäyskorkeudella. Lajimäärät olisivat syksyllä todennäköisesti kasvaneet, jos seurantaa olisi jatkettu lokamarraskuulle, joka on kotkien päämuuttoaikaa. Keväällä maa- ja merikotkien lisäksi nähtiin myös harvinainen kiljukotka (Hyyryläinen, 2014; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Kaakkurit muuttavat Natura-alueen (Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet) suojärville suoraan Oulujärven kerääntymisen sulapaikoista keväällä (Ruuskanen 2013) ja kerääntyvät syksyllä Oulujärvelle. Oulujärvi ei ole kaakkurin päämuuttoreitti, vaan muutto tapahtuu Kaakkois-Suomen ja länsirannikon kautta pääosin Itämerelle (BirdLife Suomi, 2014a; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Havaituista linnuista vain pieni osa lensi suunniteltujen tuulivoimaloiden roottorien lapojen korkeudella eli törmäysriskikorkeudella. Suurimman törmäysriskin muodostivat suuret petolinnut, jotka usein muuttavat törmäysriskikorkeudella, kuten kotkat, sääksi, piekana, hiirihaukka ja mehiläishaukka sekä mm. kaava-alueen lähellä pesivä muuttohaukka. Kotkia (maakotka, merikotka, kiljukotka) havaittiin 10 yksilöä ja törmäysriskianalyysin mukaan noin 1 kotka 130:stä on vaarassa törmätä lapoihin. Myös kurjista suuri osa muutti törmäysriskikorkeudella (törmäysriski noin 1 sadasta). Pääosa linnuista liikkui riskikorkeuden alapuolella, kuten varpuslinnut ja kanalinnut. Suuri osa

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 26 (89) varpuslinnuista muuttaa kuitenkin yöllä, eikä yömuuttoa ole havainnoitu. Matalalla lentäville kanalinnuille suurin häiriö aiheutuu kaava-alueen rakentamisen aikana (Hyyryläinen, 2014; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Natura ja suojelualueet Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee Natura-alue Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet (FI ), joka on Kainuun merkittävin suoalue ja Kainuun merkittävin luontokohde. Natura-alue on suojeltu sekä luonto- että lintudirektiivin nojalla. Natura-alue sijaitsee aivan kaava-alueen koillisrajalla. Kaava-alueen eteläpuolella on Natura-alue Rimpineva- Matilanneva (FI ), joka on hyvin kehittynyt vetinen aapa. Alue on suojeltu sekä luonto- että lintudirektiivin nojalla. Muita Natura-alueita suunnitellun tuulivoimapuiston ympäristössä ovat kaava-alueen lounaispuolella noin 7 km etäisyydellä sijaitseva Törmäsenrimpi-Kolkannevan (FI ) Natura-alue, joka on suojeltu sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella. Kaava-alueen pohjois- ja koillispuolella lähimmillään noin 8 km etäisyydellä sijaitsee luontodirektiivin perusteella suojeltu Natura-alue Oulujärven saaret ja ranta-alueet (FI ). Kaava-alueen pohjoispuolella noin 12 km etäisyydellä sijaitsee Painuanlahden Natura-alue (FI ), joka on suojeltu sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Kaava-alueesta alle 5 km etäisyydellä sijaitsevat Rumalan-Kuvajan-Oudonrimpien soidensuojelualue ja yksityismaan luonnonsuojelualueet Piiparinpuron luonnonsuojelualue ja Piiparinpuron II luonnonsuojelualue (Kuva 4.9). (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Luonnonsuojeluohjelma-alueista alle 5 km etäisyydellä on soidensuojeluohjelmaan kuuluvat kohteet Rumalan-Kuvajan-Oudonrimpien alue, Rimpineva ja Loukkukaarto. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet ja Rimpineva-Matilanneva kuuluvat Suomen tärkeään lintualueeseen, eli FINIBA-alueeseen Oulujärven länsipuolen suot. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014)

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 27 (89) Kuva 4.9. Natura 2000-alueet sekä luonnonsuojelualueet kaava-alueen lähiympäristössä. 4.4 Maisema ja kulttuuriympäristö Maiseman yleispiirteet Ympäristöministeriön laatimassa maisemamaakuntajaossa Vaalan Metsälamminkankaan alue kuuluu Oulujärven seutuun. Oulujärven seutu on maisemamaakunnistamme pienin ja sillä on yhtäläisiä piirteitä kaikkien ympäröivien maisemamaakuntien kanssa. Maasto on pääpiirteissään hyvin tasaista, mutta pinnanmuodot alkavat jyrkentyä kohti järven itäpuolisia vaara-alueita. Lännessä Pohjanmaan nevalakeuden tuntumassa on soiden määrä huomattava. Maisemamaakunnan yksilöllisin ja hallitsevin tunnusmerkki on laajojen selkävesien ja saaristojen Oulujärvi. Oulujärven seutu on Vaara-Karjalan - Kainuun vaaraseudun ja Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden seudun vaihettumisaluetta. Karuhkon yleisilmeensä ja vaihettumisalueen luonteensa puolesta seutu voitaisiin hyvin lukea myös Suomenselän jatkeeksi. Oulujärven seudun yhdistäminen johonkin muuhun maisemamaakuntaan ei kuitenkaan tekisi oikeutta sen omanlaatuisille erityispiirteille. Alue on maassamme ainutlaatuinen usean maisemaelementin solmukohta, jota hallitsee suurjärvelle avautuvat maisemat. Oulujärven poikki kulkee huomattava luoteesta kaakkoon suuntautuva harjumuodostumajakso, jonka tuntumassa seudun tasainen maaperä on laajalti jäätikköjokien tuomien sedimenttien kattama. Soita on runsaasti, mutta keskimäärin vähemmän kuin Suomenselän alueella. Länsiosissa vallitsevat karuhkot puolukkatyypin kankaat vaihettuvat itään päin mentäessä hieman viljavimmiksi puolukka- ja mustikkatyyppien sekametsiksi. Rehevyyttä ja monipuolisuutta kasvillisuuteen ja kasvistoon tuo seudun itäosien kuuluminen Kainuun vaarajakson lehtokeskukseen.

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 28 (89) Oulujärven Paltaselän rannat ovat alavat ja rehevät. Tämä alue on Kajaanin ja Sotkamon välisen alueen ohella vaurain osa Kainuuta, ja näillä tienoilla harjoitetaan maataloutta vielä verraten hyvällä menestyksellä. Asutus on Oulujärven seudulla melko harvaa. Tyypillinen rakennusryhmä kookkaine talousrakennuksineen levittäytyy tasamaalla laajalle alueelle joen tai järven töyräälle. Metsään liittyvien elinkeinojen ohella kalastus on tuonut tervetullutta lisää elantoon. (Ympäristöministeriö, 1993a.) Kaava-alueen lähellä sijaitsevat arvokohteet Kuva Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston lähellä sijaitsevat maisemalliset arvokohteet.

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 29 (89) Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Kaava-alueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita (Kuva 4.10). Lähimmät valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ovat Säräisniemi, joka sijaitsee lähimmillään noin 15 kilometrin päässä Metsälamminkankaan kaava-alueesta, sekä Manamansalon saaren pohjoisosassa sijaitseva Manamansalon valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, joka sijaitsee lähimmillään noin 18 kilometrin päässä suunnitellusta tuulivoima-alueesta. Oulujärven itäpuolella ovat Kajaanin Paltaniemen ja Paltamon Melalahti-Vaarankylän alueet, jotka ovat yli 40 kilometrin etäisyydellä Metsälamminkankaan tuulivoima-alueesta. Pohjois-Pohjanmaan puolella ei ole suunnittelualueen läheisyydessä valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Säräisniemi Säräisniemi on yksi Oulujärven vanhimmista kylistä. Kinteää asutusta kylällä on ollut jo 1500-luvun lopulta, jolloin Oulujärven erämaa-alueita asutettiin Kustaa Vaasan toimesta Kyläkeskus ympäristöineen edustaa seudulle luonteenomaista perinteikästä kulttuurimaisemaa. Säräisniemen eteläpuolen rannoilla on avaria peltoaukeita ja pohjoispuolella on seudulle tyypillisiä jyrkkiä vyöryrantoja. Niemen eteläosassa sijaitsee vanha kuntakeskus, joka on rakentunut nauhamaisesti kylätien varteen. Vanhat puukujanteet, vanhat petäjät ja korkeat kyläkuuset elävöittävät kylämaisemaa. Säräisniemen alue on osa Oulujärven halkaisevaa luode-kaakko - suuntaista harjumuodostumaa. (Lainatut otteet Siipola, 2002) Kuva Historiallisia aittoja Säräisniemestä

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 30 (89) Manamansalo Manamasalon kulttuurimaisema edustaa Oulujärven seudun karun luonnon keskelle syntynyttä saaristokyläasutusta. Maisemakuva on alava ja tasainen, mutta lampineen ja metsäsaarekkeineen karuun ympäristöönsä verrattuna pienipiirteinen ja vehmas Kyläasutus koostuu kolmesta lähekkäisestä pienestä kylästä: Kivarinperästä, Kangasperästä ja Kaaresperästä. Kaunis luonto ja arvokas kulttuuriperintö yhdistyvät näillä alueilla maisemallisesti tasapainoiseksi kokonaisuudeksi Osa Manamasalosta ja sen rannoista kuuluu valtakunnallisiin Harjujen ja rantojen suojeluohjelmaan. (Lainatut otteet Siipola, 2002) Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Kaava-alueelle eikä alle viiden kilometrin säteelle siitä sijoitu maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu yksi kohde. Järvikylä, etäisyys lähimmillään runsaat viisi kilometriä Kohde sijaitsee Mulkuanjärven rannalla. Alue käsittää viljelysmaisemaa ja arvokasta rakennuskantaa. (Pohjois-Pohjanmaan liitto, 1997.) Kuva Näkymä Järvikylästä Muut maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sijoittuvat huomattavasti kauemmaksi. Niistä lähimmät Tavastkenkä ja Siika- ja Neittaanjokivarsi sekä

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 31 (89) Hyvölänranta, sijaitsevat lähimmillään noin 20 kilometrin päässä tuulivoiman suunnittelualueesta. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit ovat valmistuneet vuoden 2014 aikana Kainuussa. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi on valmistunut myös Pohjois-Pohjanmaalla mutta maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden osalta inventointi on siellä vielä kesken. Vaalan kunnan alueelta on ehdotettu kahta valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja kolmea maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Lähin ehdotettu valtakunnallisesti arvokas kohde on Manamansalo, joka sijoittuu lähimmillään noin 18 kilometrin päähän suunnitellusta tuulivoimapuistoalueesta. Maisema-aluerajausta on ehdotettu laajennettavaksi nykyisestä. Toinen valtakunnallisesti arvokkaaksi ehdotettu kohde on Rokuanvaara, joka sijoittuu lähimmillään noin 23 kilometrin päähän kaava-alueesta. Rokuanvaara on laaja kohde, joka sijoittuu myös osin Muhoksen ja Utajärven kuntien alueelle. Vajaan 15 kilometrin päässä suunnitellusta tuulivoimapuistoalueesta sijaitseva Säräisniemi on ehdotettu pudotettavaksi luokitukseltaan maakunnallisesti arvokkaaksi maisemaalueeksi. Aluerajausta on ehdotettu laajennettavaksi käsittämään lähes koko niemen alue. Kaksi uutta maakunnallisesti arvokkaaksi ehdotettua maisema-aluetta ovat Neittävän kylä noin 20 kilometrin päässä suunnitellusta tuulivoimapuistosta sekä Oulujoen kulttuurimaisema ja voimalaitokset, joka sijoittuu vielä tätäkin etäämmäksi, lähimmillään runsaan 28 kilometrin päähän kaava-alueesta. Aluerajaukset eivät ole vielä lainvoimaisia. Ne vahvistettaneen vuoden 2015 aikana, kunhan on ensin kuultu kuntia. (Muhonen ja Savolainen, 2014, Mäkiniemi, 2014) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Kaava-alueelle eikä 12 kilometrin säteelle uloimmista tuulivoimaloista sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Lähimmät Vaalan kunnan alueella sijaitsevat RKY kohteet ovat Siikajoen eli Neittävän uittokanava tai Painuan kanava ja Keisarin tie Säräisniemessä. Kohteet sijaitsevat kaava-alueen lähimmistä tuulivoimaloista kilometrin etäisyydellä. Lähimmän kohteen tekstiote on lainattu Museoviraston internetsivustolta. Painuan uittokanava, etäisyys lähimmillään vajaat 13 kilometriä. Siikajoen, eli Neittävän uittokanava tai Painuan kanava on uittotoimintaan liittyvä mittava erikoisrakennelma 1900-luvun alusta. Siikajoen uittokanava yhdistää Oulujärven länsirannalla olevan Painuanlahden ja Pohjanlahteen laskevan Siikajoen sivujoen, Neittävänjoen. Pituutta avoimella maakanavalla on lähes 13 km. Se kulkee pääosin multa-, turve- ja suoalueella, joten kanavan luiskat on tuettu puurakenteilla ja kanavan reunaluiskiin on tasoitettu vonkapaikat. Merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993)/ Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Entisiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY1993), jotka voidaan nykyään pääsääntöisesti rinnastaa maakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, ei sijoitu kaava-alueelle eikä 12 kilometrin säteelle uloimmista tuulivoimaloista. Lähimmät kohteet sijoittuvat kilometrin päähän lähimmistä tuulivoimaloista ja ovat Uittokanava Painuanlahdelta Neittävänjokeen, Säräisniemen kylä ja Keisarin tie Säräisniemessä. Vaalan kulttuuriympäristöohjelman mukaisia maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä sen sijaan löytyy yksi vähän lähempääkin.

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 32 (89) 5-12 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu yksi kohde. Hätilä (61), etäisyys lähimmillään vajaat 10 kilometriä. Hätilä sijoittuu Manamansalon eteläosaan Alassalmen rannalle. Hätilä on vanha maakirjatalo, joka oli ennen isojakoa Hovilan torppa. Hätilän pihapiirin vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvun alusta. Paikallisesti arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön kohteet Metsälamminkankaan kaava-alueella ei selvitysten mukaan ole paikallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu kuusi kohdetta. Seitsemäs kohde sijoittuu jonkin verran vyöhykkeen ulkopuolelle. Enonkylän entinen kansakoulu (167), etäisyys lähimmillään runsaat viisi kilometriä Enonkylän koulu on tyypillinen 1950-luvun alun koulumiljöö. Koulurakennuksen ohella pihapiirissä on asuinrakennus ja piharakennus. Leinolan tila (164), etäisyys lähimmillään noin 5,5 kilometriä Tila sijaitsee Enonkylässä. Se on ollut vielä 1900-luvun alkupuolella osa Kolehmaisen (ent. Huovilan) maakirjataloa, jota on asuttu jo 1800-luvun alkupuolella. Talon pihaan johtaa koivukuja ja pihapiiriä ympäröivät viljellyt pellot. Alassalmen tila (165), etäisyys lähimmillään vajaat kuusi kilometriä Tila sijaitsee Salmenrannan kylässä, länsirannalla, aivan rannan tuntumassa. Tilan vanha päärakennus on näyttävä ja peräisin 1800-luvun alusta. Salmen tilan (166) pihapiiri, etäisyys lähimmillään vajaat kuusi kilometriä Salmen pihapiiri sijoittuu Alassalmen tilan viereen mutta on sitä pienempi. Tilan rakennukset ovat peräisin 1900-luvun alkupuolelta. Niemelän tila (63), etäisyys lähimmillään noin 7,5 kilometriä 1900-luvun alussa perustettu Niemelän tila sijaitsee Hiisiniemessä. Rakennukset on sijoitettu pienelle kallioiselle kukkulalle. Rakennuksia on runsaasti. Mustaniemen tila (62), etäisyys lähimmillään runsaat yhdeksän kilometriä Tila sijaitsee Manamansalon eteläisimmässä kärjessä. Ennen isojakoa tila oli Hovilan mäkitupa. Tilan vanhimmat rakennukset ovat peräisin 1800-luvun lopusta ja luvun alusta. Lammen vanha kantatila (66), etäisyys lähimmillään noin 12,5 kilometriä 1800-luvulta peräisin oleva tila sijaitsee Lamminperällä Kuivalammen eteläosassa. Tilalla on myös paikallisesti harvinainen tuulimylly, joka on huonokuntoinen. (Siipola, 2002) Kaava-alueen lähimaiseman maisemarakenne Kallio- ja maaperä Kallioperä ja sitä peittävä maaperä muodostavat maiseman perusrungon. Kallioperä määrää ensisijaisesti alueen korkeuden merenpinnasta ja pinnanmuotojen vaihtelun. Suomen kallioperä kuuluu laajaan Pohjois- ja Itä-Euroopan eli Fennosarmatian

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 33 (89) prekambriseen peruskalliolohkoon, joka muodostaa Euroopan mantereen vanhimman osan. Fennoskandian kilpi on Fennosarmatian peruskallioalueen kohonnut osa. Vaalan alue sijoittuu tarkemmin arkeeiseen kallioperään, jonne Suomen vanhimmat kivet sijoittuvat. (geologia.fi, 2013; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Vaalan alueen graniitti- ja gneissikivilajeista sekä vaaleanharmaasta tonaliitista koostuva kallio on kiteytynyt kovaksi kiveksi noin 2,5 miljardia vuotta sitten. Aikojen kuluessa täällä olleet vuoret ja laaksot ovat tasoittuneet täysin. Kallion viimeinen silaus ja sen päällä olevat pintamaat ovat peräisin vasta äskettäin päättyneiden jääkausien työstä. Maaperällä tarkoitetaan kallioperää peittävää irtomaakerrosta. Maaperä koostuu kallioperän kiviaineksista peräisin olevista kivennäismaalajeista sekä kasvien ja muiden eliöiden jäänteistä syntyneistä eloperäisistä maalajeista. Alueen vallitsevat maalajit ovat paksu turvekerros sekä sekalajitteiset maalajit, joiden päälajiketta ei ole selvitetty. Lisäksi alueella on kalliomaata sekä karkearakenteisia maalajeja. Topografia Korkokuvaltaan maasto on pääosin alavaa tai loivasti kumpuilevaa. Suurimmat korkeuserot ovat alueen koillisosassa, missä korkeusero on enimmillään noin kahdeksan metriä noin 150 metrin matkalla, maaston korkeus vaihtelee lännestä itään metriä mpy. Tällä alueella esiintyy myös hiekkaista maaperää. Vesistö Vaalan läntiset osat, kuten myös pääosin Metsälamminkankaan alue, kuuluvat Siikajoen päävesistöalueeseen ja Kuikkaojan valuma-alueeseen. Kaava-alueella on yksi lampi, Metsälampi (152,6 metriä mpy). Kaava-alueen itäosassa on vedenjakaja, jonka itäiset osat kuuluvat Oulujoen vesistöalueeseen sekä Niskanselän ja Ärjänselän valumaalueisiin. Vesistöjä on kuvattu kappaleessa Ilmasto Alue kuuluu keskiboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen, mutta Oulujärven ympäristö ja sieltä itään ulottuva järvi-jokilaakso erottuvat muusta maakunnasta ilmastollisesti edullisempana alueena. Vuoden keskilämpötila on keskimäärin + 2 Celsiusastetta. Vuoden kylmimmät kuukaudet ovat tammi- ja helmikuu, (ka astetta) mutta silloinkin Oulujärven ympäristössä on noin kaksi astetta lämpimämpää kuin muualla Kainuussa. Keskimääräinen vuotuinen sademäärä Kainuussa vaihtelee 500 ja 700 millimetrin välillä siten, että vähiten sataa Oulujärven länsirannalla. Oulujärven seudulla on myös talvisin vähemmän lunta kuin muualla Kainuussa. ( Kasvillisuus Vaalan kasvillisuus on yleisvaikutelmaltaan karua. Runsasravinteisia, valtakunnallisia kasviharvinaisuuksia houkuttelevia kasvikeitaita ei kunnasta löydy. Mänty on vaalalaisen metsän valtapuu. Kuusikoita löytyy eniten Oulujokivarresta ja Oulujärven pohjoisrannalta Jaalangasta ja Liminpurolta. Laajoilla suoalueilla kuusi on vallannut kauas näkyvinä nauhakasvustoina purojen- ja jokien varret. Karuinta metsätyyppiä, jäkäläkangasta, esiintyy jääkauden lopulla kasaantuneilla hiekkasärkillä ja -harjuilla, joissa humuskerros on äärimmäisen ohut. Lehtoalueita esiintyy vähän. Ihmisen toiminta on aiheuttanut monia muutoksia luonnonkasvistolle. Oulujoen ja Oulujärven rannoilla on luonnontila muuttunut säännöstelyn takia. Säännöstely haittaa vesikasveja, mutta pahiten siitä on kärsinyt vesirajan kasvisto. Suurin, rantamaisemassakin näkyvä muutos lienee tapahtunut Painuanlahdella, jonka ennen

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 34 (89) paljaat, alavat rantahietikot ovat nopeasti muuttuneet leveäksi saraniittyvyöhykkeeksi. Muutoksia kasvillisuuteen ovat aiheuttaneet myös asutus, viljely ja kulkuväylien rakentaminen. Alueen kasvillisuutta on käsitelty tarkemmin tämän selostuksen kappaleessa Jääkauden vaikutus Vaalan seutu paljastui viimeisimmän jääkauden jälkeen jään ja veden alta noin 7000 vuotta eaa. Noin eaa. oli Vaalasta paljastunut jo Oulujärven ympäristö ja Rokuan alue sekä nykyisen kunnan pohjoiset osat. Harjujen ja muinaisrantojen muodostuminen tapahtui tuolloin. Myös soistuminen alkoi jo tuolloin. Oulujärvi on muotoutunut nykyiselleen maannousun myötä kivikaudella eli noin 1600 eaa. Oulujoki alkoi kehittyä noin v. eaa. Joen kasvaessa ja syvetessä leikkautuivat maastoon hiekkaperäiseen maaperään yhä nykyäänkin näkyvissä olevat raviinit. Raviinien muodostuminen päättyi, kun hiekkaa kovempi moreeni maa-aines paljastui. Vaalan maisemia luonnehtii melko selvä juovaisuus: pitkät moreeniharjanteet, moreenikumpujonot ja niiden väliset suopainanteet suuntautuvat luoteesta kaakkoon. Merkittävin harjujakso kulkee kunnan keskiosan poikki. Se ulottuu Ilomantsista Hailuotoon ja siihen kuuluvat Vaalassa Manamansalo, Säräisniemi, Hautakangas, Multimäki ja pääosa Rokuanvaaroja. Manamansaloa ja Rokuanvaaraa luonnehtivat lukuisat supat, joista osaan on muodostunut järviä ja lampia. Maaston tasaisuus ja moreeniaineksen yleisyys aiheuttavat sen, etteivät joet ole saaneet aikaan merkittäviä laaksomuodostelmia Vaalassa. Poikkeuksena on Oulujoki. Ennen jääkautta muodostuneeseen laaksoon on kasautunut paksulti hiekkaa, johon Oulujoen vesien oli helppo leikata uomansa. (Siipola, 2002.) Maisemarakenne -kohdan teksteinä on hyödynnetty Vaalan Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston YVA-selostuksen tekstejä Kaava-alueen lähimaiseman maisemakuva Itse Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston kaava-alue on metsäistä ja soista, asumatonta aluetta. Alueella on paikoitellen avohakkuita. Metsien välillä on suoalueita, joista osa on vähäpuustoisia ojittamattomia ja erämaisuudessaan kauniita alueita. Alueella puusto on kaakkoislaidalla matalahkoa, ilmeisesti uudistettua talousmetsää ja soiden matalahkoa metsää. Muilla alueilla puusto on pääosin korkeampaa ja tiheämpää. Alueella ei muodostu maaston tasaisuuden ja metsäisyyden vuoksi kaukonäkymiä. Varsinkin korkeamman puuston alueilla näkymät rajoittuvat hyvin lähelle. Pidempiä näkymiä on avohakkuiden, tielinjojen, vähäpuustoisten soiden, matalamman puuston, sähkövoimalinjojen ja moottorikelkkareittien alueilla myös hieman etäämpänä. Alueen tiestö muodostuu metsäautoteistä sekä Kestiläntiestä. Tiet ovat hyvin suoralinjaisia ja tienvarsimaisemiltaan yksitoikkoisia. Tienvarsimaisemat eivät tarjoa maamerkkejä, joita alueella ei juuri muutenkaan ole. Alueella on lisäksi turpeennostoalueita, pienialaisia maa-ainestenottoalueita sekä kallioisia tai kivikkoisia alueita. Alueella ja sen läheisyydessä kulkee voimalinjoja (110 kv ja 400 kv), joiden kohdalla on raivattu johtokäytävä. Voimalinjat rakenteineen ja johtokäytävineen muodostavat voimakkaan elementin maisemaan ja luovat alueelle tuotantomaisemaa. Nämä vaikuttavat lähialueen näkymiin voimakkaasti. Isomman voimalinjan (400 kv) pylväsrakenteet ovat korkeita, ja näkyvät siksi myös hieman kauemmas, mikäli näkymälinjoja syntyy esimerkiksi avohakkuiden kohdalle. Kun alueen maisemakuvaa tarkastelee hieman laajemmin, noin viiden kilometrin säteellä kaavaillusta tuulivoimapuistosta, alueen maisemakuvalle on tunnusomaisista

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 35 (89) metsäisyys. Laajat suoalueet sekä suhteellisen pienialaiset peltoalueet tuovat vaihtelua sulkeutuneeseen maisemaan. Pellot sijoittuvat lähinnä tuulivoimapuistoalueen itäpuolelle. Avotilojen yhteydessä selkeälinjaiset metsänreunat toimivat useimmiten tärkeinä reunavyöhykkeinä ja rajaavat maisematiloja. Alueelle sijoittuu myös pieni Kivijärvi, jonka rannalla on virkistäytymiseen tarkoitettu kotarakennelma. Tärkeimmät näkymät lähialue -vyöhykkeellä avautuvat Oulujärven suuntaan suunnitellusta tuulivoimapuistosta poispäin. Alueen maisemakuvaa edelleen laajemmin tarkasteltaessa nousee Oulujärvi keskeiseen asemaan. Oulujärveä kutsutaan sen laajuuden sekä maakunnallisen ja seudullisen merkityksen vuoksi Kainuun mereksi. Oulujärvi on Suomen viidenneksi suurin järvi ja sen pinta-ala on noin 887 neliökilometriä. Mananmansalon saari jakaa järven suuret selät järven puolivälin paikkeilla. Jääkauden vaiheissa muodostuneen järven leimallisimpia piirteitä ovat suurien selkien lisäksi hiekkaiset rantatörmät, joista korkeimmat länsipuolella ovat noin 30 metriä korkeita. Muutoin Oulujärven rannat ovat hiekka-, kivikko- ja luhtarantoja. (Heikkinen, 2002) Etelästä Manamansaloon on lossiyhteys ja pohjoisesta maantiesiltayhteys. Vuolijoentien varresta voi Oulujärven havaita vain harvoista paikoista rannan metsäisyyden vuoksi. Myös Mananmansalon lounaisranta on metsän peittämä. Vuolijoentien varrella ja Oulujärven länsirannalla on metsäkaistaleiden jakamia ja rajaamia peltotilkkuja. Aluetta hallitsevat metsäiset pääosin ojitetut suoalueet. Kaava-alueen ympäristössä asutus on melko harvaa; Vuolijoentien varrella on kolme kylää Käkilahti, Ojanperä ja Enonkylä, joissa on vakituista asutusta ja viljeltyjä peltoaloja. Siikalatvan kunnan puolella on Järvikylä, joka on maakunnallisesti arvokasta maaseutumaisemaa Mulkuanjärven rannalla noin viisi kilometriä tuulivoimaloista länteen. Lisäksi Oulujärven rannoilla on runsaasti vapaaajan asutusta, joka peittyy osittain metsäisiin rantoihin. Alueen länsiosa on melko sulkeutunutta maisematilaa metsän ja soisen metsän vuoksi. Oulujärvi kokonaisuudessaan ja sen rannoilla olevat peltoalueet, osittain puuttomat suoalueet ja turpeennostoalueet sekä tie- ja sähkölinjat muodostavat avoimia maisematiloja. Maisema on voimakkaasti luode-kaakkoissuuntainen alueen kallio- ja maaperästä johtuen. Maisemakuva -kohdan teksteinä on suurelta osin hyödynnetty Vaalan Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston YVA-selostuksen tekstejä Muinaisjäännökset Metsälamminkankaan kaava-alueella suoritettiin muinaisjäännösinventointi kesällä 2014 (Keski-Pohjanmaan Arkeologiapalvelu Oy). Alueelta ei ollut tiedossa tunnettuja muinaisjäännöskohteita tai muita kulttuuriperintökohteita. Inventoinnissa löytyi yksi uusi muinaisjäännöskohde, jossa on kaksi tervahautaa, tervapirtin kiuas/tervapirtin pohja sekä kaksi muuta paikan tervanvalmistukseen liittyvää rakennetta. Kohde on nimetty Sarvisuoksi. Kartoituksen yhteydessä tehtiin yksi muu inventointihavainto, joka on rajamerkki. Tällä kohteella ei ole sellaista yleistä merkittävyyttä, että se voitaisiin tulkita muinaisjäännökseksi. Lidar-aineiston perusteella havaittiin kaksi mahdollista tervahautaa. Lidar-havaintoja ei tarkastettu maastossa, koska ne sijaitsevat suunniteltujen rakentamisen vaikutusalueiden ulkopuolella. Havainnot pitää varmentaa maastossa, jos voimaloiden tai tielinjausten rakentamista suunnitellaan niiden läheisyyteen.

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 36 (89) 5 METSÄLAMMINKANKAAN OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAAKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN 5.1 Muut tuulivoimahankkeet Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse rakennettuja tuulivoimapuistoja tai yksittäisiä tuulivoimaloita. Vaalan tuulivoimayleiskaavassa noin 10 km suunnittelualueesta pohjoiseen ja luoteeseen on osoitettu Naulakankaan ja Painuan kanavan (eteläinen ja pohjoinen) tuulivoiman tuotantoalueet. Vaalan tuulivoimayleiskaavassa on Vaalan kunnan alueelle osoitettu yhteensä 14 tuulivoiman tuotantoaluetta (Kuva 5.1). Kuva 5.1. Ote Vaalan tuulivoimayleiskaavasta. Tuulivoiman tuotantoalueet on osoitettu purppuralla värillä. Kaava-alue on osoitettu punaisella rajauksella (Ramboll Finland Oy 2014). Suunnittelualueen eteläpuolelle Pyhännän, Kajaanin ja Vieremän kuntien alueella sijaitsevalle Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan alueelle suunnitellaan sijoittumaan noin 80 tuulivoimalaa (Kuva 5.2). Tuulipuiston YVA-menettely on päättynyt, ja alueelle ollaan laatimassa osayleiskaavaa.

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 37 (89) Kuva 5.2. Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulivoimapuiston sijainti. Metsälamminkankaan kaava-alue on osoitettu punaisella rajauksella (Pöyry Finland Oy 2014). 5.2 Laaditut selvitykset Tuulivoimapuiston vaikutukset on selvitetty YVA-lain ja YVA-asetuksen (458/1994, 458/2006) mukaisella ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä. YVA-menettely koostuu kahdesta vaiheesta; YVA-ohjelmasta ja YVA-selostuksesta. Kainuun Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toimii hankkeen yhteysviranomaisena ja on asettanut YVA-ohjelman nähtäville välisenä aikana ja hankkeen YVA-selostuksen nähtäville välisenä aikana. YVA-selostus ja yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta ovat hankkeen kaavoituksen ja rakennuslupien myöntämisen perusteena. YVA-menettelyn aineistoon voi tutustua

39 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 38 (89) osoitteessa < Ympäristövaikutusten arvioinnista on vastannut SWECO Ympäristö Oy. Osayleiskaavaa varten on laadittu kaavaprosessin aikana mm. seuraavat selvitykset: Melumallinnus ja matalataajuisen melun laskenta (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2014) Varjostusmallinnus (, 2014) Näkymäalueanalyysi ja havainnekuvat (, 2014) 6 TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET 6.1 Kaavan luonnosvaihe TuuliSaimaa Oy on aloittanut tuulivoimapuiston esisuunnittelun vuonna Hankesuunnittelussa on kartoitettu tuulivoimapuiston potentiaaliset sähköverkkoliityntäpisteet sekä arvioitu rakentamiseen ja sähköverkkoliityntään liittyvät investointikustannukset. Yleissuunnitelman mukaan tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden (27 kpl) lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä sähköasemasta, josta tuulivoimapuisto kytketään valtakunnan verkkoon. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. Tuulivoimapuiston YVA-menettelyssä hankkeen vaikutukset on selvitetty ja arvioitu. Tuulivoimaloiden sijoittelu suunnittelualueella perustuu luonnonolosuhteisiin, maastonmuotoihin, maanomistusoloihin sekä alueelta saatuihin tuulimittaustietoihin. Tuulivoimaloiden tarkat sijoittumisalueet osoitetaan osayleiskaavoituksen yhteydessä, jolloin tuulivoimaloiden alueet määritellään huomioiden luonto- ja muut arvot. 6.2 Kaavan ehdotusvaihe Osiota täydennetään kaavaprosessin edetessä. 6.3 Kaavan hyväksymisvaihe Osiota täydennetään kaavaprosessin edetessä. 6.4 Tuulivoimapuiston rakenteet Metsälamminkankaan tuulivoimapuisto koostuu yhteensä enintään 27 tuulivoimalasta perustuksineen, tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä keskijännitekaapeleista (20 kv maakaapeli), puistomuuntamoista sekä 110 kv sähköasemasta. Hankkeessa rakennetaan uusi 110 kv siirtolinja Vuolijoelle, joka kulkee olemassa olevan 400 kv voimalinjan varrella. 110 kv siirtolinja toteutetaan ilmajohtona. Kaavan selvitykset on laadittu voimalamallilla, joka koostuu noin 144 metriä korkeasta tornista, konehuoneesta sekä kolmilapaisesta roottorista. Roottorin lavat on valmistettu komposiittimateriaalista. Teräslieriötorni pultataan kiinni betoniseen perustukseen. Roottorilavan pituus tulee olemaan noin 65 metriä ja roottoriympyrän halkaisija noin 131 metriä. Tuulivoimalan lakikorkeus tulee olemaan noin 210 metriä.

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 39 (89) 6.5 Sähkönsiirto Yleiskaavatyössä mallinnuksissa käytetyn voimalan malli on Nordex N Tuulivoimapuiston aluetta ei lähtökohtaisesti aidata. Tuulivoimapuiston rakenteista ainoastaan sähköaseman alue aidataan. Tuulivoimapuiston alue on käytettävissä lähes samalla tavalla, kuin ennen tuulivoimapuiston rakentamista. Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi:n määräysten mukaisesti. Jokaisesta toteutettavasta tuulivoimalasta on ilmailulain mukaan haettava liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta lupa lentoesteen asettamisesta. Trafille toimitettavaan lupahakemukseen on liitettävä ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto esteestä. Liikenteen turvallisuusviraston myöntämässä lentoesteluvassa määritellään tarvittavat lentoestemerkinnät päivä- ja yötoimintaa varten. Tuulivoimalaitoksien rakentamista ja huoltoa varten tarvitaan huoltotieverkosto. Huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä, jonka lisäksi tien ympäristön puustoa raivataan kuljetuksia varten. Huoltotieverkostoa pitkin kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat rakennusmateriaalit ja pystytyskalusto. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huoltoja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin. Tuulivoimaloiden generaattoreiden jännite on tyypillisesti yksi kilovoltti (kv) tai vähemmän. Jännite nostetaan voimalassa olevalla muuntajalla sisäisen sähkönsiirtojärjestelmän keskijännitetasoon, joka on noin kilovolttia. Tuulivoimalasta tuotettu sähkö siirretään maakaapelilla tuulivoimapuistoalueelle rakennettavalle sisäiselle sähköasemalle. Puiston sisäiset sähkö- ja tiedonsiirtokaapelit kaivetaan kaapeliojaan tyypillisesti 0,5 1 metrin syvyyteen. Kaapeliojan leveys on noin metri. Kaapeliojat sijoitetaan pääosin huoltoteiden yhteyteen. Tuulivoimaloiden sähköntuotanto liitetään valtakunnan verkkoon Fingrid Oyj:n Vuolijoen sähköasemalla. Sähkönsiirto Vuolijoen sähköasemalle suunnitellaan toteutettavaksi rakentamalla uusi 110 kv:n ilmajohto alueen halki kulkevan Fingrid Oyj:n 400 kv:n johdon Pyhänselkä Vuolijoki rinnalle. Puiston sisäinen sähköverkko toteutetaan 20 kv maakaapelein. Sähkönsiirtolinjan pituus on noin 30 km. 7 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä maakaapelein toteutettavasta sähkönsiirrosta. Suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen sekä lieventää rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Tuulivoimapuiston tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho Suomessa MW:iin vuoteen 2020 mennessä.

41 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 40 (89) Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77 mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Vaalan kunnanvaltuusto. 7.1 Viranomaisten asettamat tavoitteet Kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Kainuun ELY-keskus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on lausunnossaan YVA-raportista tuonut esille alueella mahdollisesti liikkuvat ja esiintyvät suurpedot ja suurnisäkkäät, joiden osalta kaavan vaikutuksia tulee arvioida tarkemmin. 8 OSAYLEISKAAVAN PROSESSI JA PROSESSIN AIKANA TEHDYT MUUTOKSET 8.1 Vireilletulo ja OAS Vaalan kunnanvaltuusto on päättänyt Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston kaavoituksen käynnistämisestä. Vaalan kunnanhallitus on päättänyt Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston kaavoituksen vireilletulosta ja OASin nähtävilleasettamisesta. OAS on nähtävillä lähtien kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen asti. Tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointimenettely on alkanut YVAohjelman nähtäville asettamisen myötä. YVA-selostus on ollut nähtävillä välisenä aikana. YVA-menettely päättyy yhteysviranomaisen (Kainuun ELYkeskuksen) antamaan lausuntoon vuoden 2014 loppuun mennessä. YVA-menettelyn aineistoon voi tutustua osoitteessa < 8.2 Osayleiskaavaluonnos Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava asetetaan nähtäville vuodenvaihteessa Osayleiskaavaehdotus Osiota täydennetään kaavaprosessin aikana. 8.4 Hyväksytty osayleiskaava Osiota täydennetään kaavaprosessin aikana. 9 METSÄLAMMINKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 9.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Osayleiskaavan suunnittelualueen pinta-ala on noin ha. Metsälamminkankaan tuulivoima-puiston osayleiskaavassa maankäytön kehittämistarpeet kohdistuvat tuulivoimarakentamiseen. Suunnittelualue on osayleiskaavassa osoitettu pääosin maa- ja metsätalousalueeksi.

42 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 41 (89) Osayleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulivoimapuiston rakentamisen ohjaukseen. Tuulivoimaloiden alueiden (tv) varauksilla osoitetaan alueet, joille tuulivoimalaitokset voidaan sijoittaa maa- ja metsätalousalueelle. Yleissuunnittelun mukaiset tuulivoimaloiden paikat on osoitettu lisäksi ohjeellisin kohdemerkinnöin. Suunnittelumääräyksissä on esitetty tuulivoimaloiden väritykseen liittyviä määräyksiä sekä tuulivoimaloiden enimmäismäärä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on esitetty kaavamääräyksissä. Osayleiskaavassa osoitetaan lisäksi tuulivoimaloita palvelevat huoltotiet sekä sähköaseman sijainti. Huoltoteiden suunnittelussa on pyritty käyttämään mahdollisimman paljon olemassa olevia teitä. Tuulivoimaloiden sähköenergia siirretään maakaapelein sähköasemalle, josta se siirretään edelleen kantaverkkoon. 9.2 Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetulle alueelle sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. VESIALUE ENERGIAHUOLLON KOHDE. Merkinnällä on osoitettu tuulivoimapuiston sähköaseman likimääräinen sijainti. 9.3 Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat määräykset TUULIVOIMALAN ALUE. Merkinnällä osoitetaan alueet, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimala. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus merenpinnasta ei saa ylittää tasoa metriä (N2000). TUULIVOIMALOIDEN ALUE. Merkinnällä osoitetaan alue, jolle on mahdollista sijoittaa kolme tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus merenpinnasta ei saa ylittää tasoa metriä (N2000). OHJEELLINEN TUULIVOIMALAITOKSEN PAIKKA. OHJEELLINEN UUSI MAAKAAPELI. Maakaapelit tulee sijoittaa ensisijaisesti huoltoteiden yhteyteen.

43 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 42 (89) OHJEELLINEN SIJAINTI UUDELLE 110 kv VOIMALINJALLE. OHJEELLINEN RAKENNETTAVA TIEYHTEYS. Merkinnällä on osoitettu tuulivoimalaitoksia palvelevat huoltotiet. 9.4 Luonnonsuojelu Kaksi suoaluetta joilla sijaitsee Metsälain 10 mukaisia kohteita on merkitty kaavaan luo-1 merkinnällä: Turkkisuo Pienempi suo Dyynikohde on merkitty kaavaan luo-2 merkinnällä. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Alueella sijaitsee Metsälain 10 :n mukaisia kohteita. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot ja alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän luonteen turvaaminen. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Alue on paikallisesti luonnon monimuotoisuutta lisäävä elinympäristö. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot ja alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän luonteen turvaaminen. 9.5 Muut merkinnät ja määräykset OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAJA. KUNNANRAJA. ALUEEN RAJA. KUNNAN NIMI. NYKYINEN / PARANNETTAVA TIELINJAUS.

44 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 43 (89) MUINAISMUISTOALUE. Muinaismuistoalue on merkitty sm-merkinnällä kaavaan: Sarvisuo. Kaksi tervahautaa, tervakiuas, kuoppa ja kiveys. Alueella sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä on neuvoteltava Museoviraston/museoviranomaisen kanssa. 10 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET 10.1 Vaikutusten arviointi ja tyypillisesti tuulivoimarakentamiseen liittyvät vaikutukset 10.2 Vaikutusalue Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan osayleiskaavan keskeiset vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Tuulivoimalat vaikuttavat ympäristöönsä mm. muuttamalla maisemaa sekä tuottamalla ääntä. Tuulivoimarakentamisella voi olla vaikutuksia luonnonarvoihin ja ihmisten elinoloihin. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erityisesti hankkeen luonto-, maisema-, melu- ja varjostusvaikutuksia. Vaikutusten arviointi perustuu Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston YVA-menettelyyn (Sweco 2014) sekä osayleiskaavaluonnoksen yhteydessä laadittuihin melu- ja varjostusmallinnuksiin sekä näkymäalueanalyysiin ja havainnekuviin. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana rakennuspaikkojen luonnonympäristössä tapahtuu muutoksia. Rakentamisen aikana meluhaitat ja ympäristön muutokset ovat merkittävimmät. Rakentamisesta ja työmaakoneista aiheutuu ääntä ja kuljetuksista liikenteellisiä vaikutuksia. Suurin osa vaikutuksista on kuitenkin väliaikaisia. Rakentaminen kestää yhteensä noin vuoden. Tuulivoimapuiston käytön aikana ympäristössä ei tapahdu tuulipuistosta johtuvia muutoksia. Tuulivoimapuiston käytön aikaisia merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat tyypillisesti maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset ja linnustoon kohdistuvat vaikutukset. Vaikutuksia voivat aiheuttaa myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä tuulivoimalan roottorin pyörimisestä johtuva auringonvalon vilkkuminen ja varjonmuodostuminen. Vähäisiä liikenteellisiä vaikutuksia aiheutuu huolto- ja kunnostustöistä. Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin; työvaiheet ja käytettävä kalusto ovat pääosin rakentamista vastaavia. Käytön jälkeen tuulivoimalat, sähköasemat, liittymisjohto ja muut rakenteet voidaan purkaa ja poistaa paikalta. Tuulivoimatoiminnasta poistuvat alueet vapautuvat muuhun käyttöön. Kunkin vaikutustyypin vaikutusalue riippuu vaikutuksen luonteesta ja ilmenemismuodosta. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan rakennuskohteen läheisyyteen (mm. kasvillisuusvaikutukset ja vaikutukset muinaisjäännöksiin), osa rajoittuu kapealle nauhamaiselle väylälle (mm. huoltoteiden ja maakaapeleiden vaikutukset) ja osa ulottuu laajalle alueelle (mm. maisemavaikutukset ja linnustovaikutukset).

45 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 44 (89) Tuulipuiston maisemavaikutus ulottuu maksimissaan n. 20 km:n, vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen pääosin 5 km:n, ja melun ja valon vilkkumisen vaikutukset n. 2 km:n etäisyydelle tuulipuistosta Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Tuulivoimaloiden rakentaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista sekä Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita. Tuulivoimapuiston toteuttaminen ei estä voimassa olevien maakunta- tai yleiskaavojen toteuttamista. Tuulivoimapuistolla ei ole merkittävää vaikutusta alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, sillä se sijoittuu nykyisin pääasiassa metsätalouskäytössä olevalle alueelle, jolle ei kohdistu maakuntatason tai Vaalan kunnan puolesta merkittäviä maankäytön kehittämispaineita. Tuulivoimapuisto säilyy pääkäyttötarkoitukseltaan edelleen maa- ja metsätalousvaltaisena alueena. Kaava-alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Asuinrakentaminen ei ole mahdollista tuulivoimapuiston alueella sinä aikana, kun voimalat ovat käytössä sillä alueella, jolla ne aiheuttavat Valtioneuvoston ohjearvot ylittävää melua. Tuulivoimapuisto rajoittaa uutta loma-asuinrakentamista alueella, jolla voimaloiden aiheuttama ekvivalenttiäänitaso on yli 40 db:ä yöllä (klo 22 07) ja uuden vakituisen asunnon rakentamista alueella, jolla ekvivalenttiäänitaso on yli 45 db yöllä (klo 22 07). Nämä ovat Valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot äänitasolle, jonka ei arvioida aiheuttavan terveyshaittaa asukkaille. Kuntatasolla tuulivoimapuisto voi estää hajaasustuksen leviämisen kyseiselle alueelle mm. meluvaikutusten vuoksi ja siten se osaltaan ehkäisee yhdyskuntarakenteen hajautumista. Jokainen tuulivoimala tarvitsee noin 70 m x 160 m laajuisen pystytysalueen, jolta kasvillisuus raivataan. Osalle pystytysalueesta voidaan myöhemmin istuttaa uutta metsää. Huoltoteiden rakentamisen takia maa- ja metsätalouskäytössä olevaa aluetta poistuu nykykäytöstä, mutta toisaalta parantaa alueen käyttömahdollisuuksia parantuvan tieverkoston kautta. Metsälamminkankaan tuulivoimapuisto sijoittuu alueelle, joka on nykyisin talousmetsää. Muutokset nykyisessä maankäytössä kohdistuvat tuulivoimaloiden rakennuspaikoille, suunnitellulle tieverkostolle sekä rakennettavan muuntoaseman alueelle. Valtaosalla alueesta ei tapahdu muutoksia maankäytössä ja aluetta voidaan käyttää kuten ennenkin. Rakentamisalueella ei lisäksi ole sellaisia luonto- tai maisemakohteita, joiden arvo alenisi tuulivoimaloiden rakentamisen takia. Voimaloiden sijainnit on valittu siten, että toiminnasta aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa lähialueen asutukselle. Alueelle, jolla voimaloiden aiheuttama ekvivalenttiäänitaso on yli 40 db:ä yöllä (klo 22 07) sijoittuu yksi olemassa oleva loma-asuinrakennus. Tieverkon laajentuminen ja kantavuuden parantaminen edistää osin alueen metsätalouskäyttöä. Tuulivoimapuiston huoltotiet sijoittuvat osin uusiin maastokäytäviin. Yhteenvetona voidaan todeta, että Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston vaikutukset maankäyttöön eivät ole merkittäviä ja kohdistuvat pääosin tuulivoimaloiden rakennuspaikoille. Tuulivoimapuiston alueen käyttö virkistykseen ja metsätalouteen säilyy pääosin ennallaan Vaikutukset liikenteeseen Merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset ajoittuvat tuulivoimapuiston rakentamiseen, jolloin liikennemäärät suunnittelualueen läheisyydessä lisääntyvät betoni-,

46 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 45 (89) maarakennus- ja voimalakomponenttikuljetusten vuoksi. Lisäksi liikennettä aiheutuu huoltoteiden ja sähkönsiirron rakentamisesta ja työhenkilöstön liikkumisesta. Liikenteen suuntautuminen kaava-alueelle tarkentuu jatkosuunnittelun aikana. Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden ja asennuskenttien rakentamiselle, joiden valmistuttua tehdään voimaloiden perustukset. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana suurin kuljetustarve syntyy tuulivoimaloiden rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamisesta sekä perustuksien betonivalusta. Yhden tuulivoimalan rakentaminen edellyttää karkeasti arvioituna noin 120 puoliperävaunuyhdistelmäkuljetusta. Mikäli kiviaineista on saatavissa teiden ja asennuskenttien alueilta, kuljetustarve vähenee. Tuulivoimaloiden osia (torni, konehuone, lapa) kuljetetaan maanteillä erikoiskuljetuksina. Yhden teräslieriörakenteisen tuulivoimalan rakentaminen edellyttää noin 10 erikoiskuljetusta. Erikoiskuljetukset aiheuttavat suurimman vaikutuksen liikenteen toimivuuteen, erityisesti tuulivoimaloiden lapojen kuljettaminen. Lapojen kuljetuksessa voidaan mm. joutua rajoittamaan liikennettä liittymissä. Erikoiskuljetusten aiheuttama häiriö kohdistuu koko kuljetusreitille, mutta häiriöt ovat paikallisia (tietyssä pisteessä lyhytaikaisia) ja lyhytkestoisia. Erikoiskuljetusten aiheuttamat häiriöt ajoittuvat tuulivoimaloiden pystytysajalle. Vaikka kokonaisliikennemäärät kasvavat rakentamisen aikana, lisääntyvästä liikenteestä ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia liikenneturvallisuuden kannalta. Lähitiestön varrella ei ole liikenteelle erityisen herkkiä kohteita, kuten kouluja tai päiväkoteja. Raskaan liikenteen lisääntyminen voi sen sijaan aiheuttaa koetun liikennehaitan lisääntymistä paikallisten asukkaiden keskuudessa. Koettua haittaa lisää kevyen liikenteen väylien puuttuminen lähitiestöltä. TuuliSaimaa on pyytänyt lausuntoa hankkeen erikoiskuljetusreitistä kuljetusliike Ville Silvasti Oy:ltä. Lausunnon mukaan Metsälamminkankaan tuulipuiston voimaloiden komponenttikuljetukset on logistisesti järkevintä järjestää Raahen Lapaluodon satamasta. Puiston etäisyys satamasta on n. 200 km. Suositeltavin reitti on Lapaluodon satama, Raahe Lapaluodontie Rautaruukintie E 8 tie 88 Vihanti tie 88 Pulkkila tie 88 Pyhäntä tie 28 Otanmäki tie 879 Turkkisuontie Metsälamminkankaan tuulipuisto. Raskaat kuljetukset määräytyvät sen mukaan, mistä hankkeen rakennusmateriaali tuodaan. Kaava-alueen rakennus- ja huoltoteillä liikenne jää vähäiseksi eikä hankkeella ole pitkällä aikavälillä merkittävää vaikutusta yksityisten teiden toimivuuteen. Rakennus- ja huoltotiet rakennetaan vähintään 4,5-5 metrin levyisiksi, jolloin hankkeesta aiheutuva raskas liikenne ei aiheuta haitallisia vaikutuksia, kuten liikenteen hidastumista, muille metsäteiden käyttäjille, esimerkiksi alueen asukkaille. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana liikennettä aiheuttavat ainoastaan huoltotyöt, joista syntyy keskimäärin muutamia käyntejä vuodessa yhtä voimalaa kohden. Huoltokäynnit suoritetaan pääsiassa pakettiautolla. Koska huoltoliikenne on vähäistä ja lyhytkestoista, sillä ei ole oleellista vaikutusta liikenteen toimivuuteen tai turvallisuuteen. Toiminnan päättymisen aikaiset ja sen jälkeiset vaikutukset ovat samankaltaisia kuin rakennusvaiheessa: tuulivoimaloiden rakenteet puretaan ja purkujätteet kuljetetaan pois. Perustukset ja kaapelit jätetään kuitenkin maahan, joten kuljetuksia tarvitaan vähemmän.

47 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 46 (89) Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutuksia voidaan lieventää tehokkaalla, oikeaaikaisella ja oikein suunnatulla tiedottamisella muulle kuljetusreittiä käyttävälle liikenteelle. Tällöin muille tienkäyttäjille saadaan tieto erikoiskuljetuksista ja niiden vaikutuksista muuhun liikenteeseen. Muun liikenteen on tällöin mahdollista joko varautua erikoiskuljetuksista johtuviin viivytyksiin ja liikenteen mahdolliseen pysäytykseen tai valita vaihtoehtoinen reitti. Lisäksi erikoiskuljetukset voidaan tehdä ns. hiljaisen liikenteen aikana, jolloin niistä aiheutuvat viivytykset muulle liikenteelle saadaan minimoitua. Jos voimalan jalustan valu tehdään jatkuvana valuna, se tuottaa jatkuvan betoniautovirran koko valun ajan. Jos alueelle tuodaan betoniasema ja betoni tehdään alueella, tuotavien betonin raaka-aineiden tuonti voidaan aikatauluttaa siten, että betonointitöiden tuottama liikenne minimoituu. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Kävely ja pyöräily: Liikennemäärän kasvu tuulivoimaloiden rakentamisaikaisissa kuljetuksissa heikentää jonkin verran kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuutta. Kaava-alueen seututeiden liikennemäärät ovat varsin kohtuulliset. Rakentamisaikana liikenne kasvaa prosentuaalisesti paljon, mutta määrällinen kasvu on maltillinen. Toisaalta kasvusta merkittävä osa on raskasta liikennettä, kävelijöiden ja pyöräilijöiden kohtaaminen tai em. ajoneuvojen suorittama ohitus voi heikentää koettua liikenneturvallisuutta. Alueella liikkujat eivät ole tottuneet suuriin erikoiskuljetuksiin, mitkä vievät liikkuessaan enemmän tilaa, kuin tiellä liikkuvat tavallisen kokoiset kuljetukset. Liikenneturvallisuutta arvioitaessa on huomioitava se, että tuulivoimapuistoissa rakennetaan yhtä tai kahta voimalaa kerrallaan. Kuljetusten määrä jakautuu rakentamisaikana pitkälle aikavälille. Kuljetusreittien liikenneturvallisuuteen voidaan vaikuttaa kävelyn ja pyöräilyn osalta esimerkiksi tiedottamisella ja opastamisella sekä kuljetusten ajoittamisella tiettyyn ajankohtaan vuorokaudessa. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) 10.5 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimapuisto maisemassa Tuulivoimaloiden rakentamisen vaikutukset liittyvät olennaisesti niiden aiheuttamiin näkyviin muutoksiin maisemassa. Tuulivoimalat voivat saada aikaan esteettisen haitan rikkomalla eheitä tai yhtenäisiä kulttuurihistoriallisia miljöitä tai aiheuttamalla häiriön maisemaan, yksittäisen kohteen läheisyyteen. Tuulivoimaloiden vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle niiden korkeudesta johtuen. Tuulivoimalan suuri koko voi aiheuttaa kilpailutilanteen voimalan ja olemassa olevien maisemaelementtien kesken. Lisäksi hämärän ja pimeän aikaan voimaloiden näkyvyyttä korostavat lentoestevalot. Tuulivoimapuistohankkeissa suoria maisemavaikutuksia aiheutuu tuulivoimaloiden lisäksi voimajohdoista ja niihin liittyvistä rakenteista, sähköasemista sekä uusista ja parannettavista alueelle johtavista tieyhteyksistä. Tuulivoimaloiden koosta johtuen niiden laaja-alaisimmat ympäristövaikutukset ovat visuaalisia. Melun, varjostuksen, uusien tieyhteyksien ja voimajohtojen aiheuttamat vaikutukset ovat luonteeltaan paikallisia. Myös rakentamisen aikaiset vaikutukset luetaan paikallisiin vaikutuksiin.

48 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 47 (89) Maisemavaikutusten merkittävyys riippuu muun muassa siitä, miten laajasti tuulivoimalat hallitsevat maisemakuvaa tai miten merkittäviä yksittäiset elementit ovat. Vaikutuksen merkittävyys korostuu, jos maisema on arvokas tai herkkä ja muutosten sietokyky heikko. Vaikutuksen laajuuteen vaikuttavat osaltaan muun muassa voimaloiden lukumäärä sekä maisematilan ominaisuudet, kuten maaston, kasvillisuuden ja rakennusten aiheuttama katvevaikutus. Tuulivoimalat voivat aiheuttaa myös estevaikutuksia. Tietystä suunnasta katsottuna ne voivat peittää esimerkiksi tärkeäksi koetun maamerkin. Tuulivoimaloiden näkyvyyteen vaikuttavat muun muassa niiden korkeus, väritys ja rakenteiden koko. Havainnoinnin ajankohdalla, esimerkiksi vuodenajalla on myös merkitystä. Hetkelliseen näkyvyyteen vaikuttavat ilman selkeys ja valo-olosuhteet (Weckman 2006). Lisäksi on syytä muistaa, että maiseman muutoksen kokeminen on aina subjektiivista. Siihen vaikuttaa muun muassa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoimaloihin. Tuulivoimapuiston toteuttamisen myötä kaava-alue muuttuu energiantuotantoalueeksi. Perustusten rakentamisesta aiheutuu paikallisia maisemavaikutuksia, samoin maakaapeleiden asentamisesta. Sähkö siirretään maakaapeleita pitkin tuulipuiston omalle sähköasemalle, josta liityntä kantaverkkoon tehdään ilmajohtona. Tuulivoimaloille joudutaan myös rakentamaan uusia tieyhteyksiä. Tuulivoimaloiden osien kuljettaminen paikalle vaatii noin 4,5 metrin levyisen avoimen kulkuaukon. Kaarteissa tilaa vaaditaan vielä enemmän. Kunkin tuulivoimalan keskipisteen ympäristöstä puusto raivataan kokonaan ja pinta tasoitetaan noin 0,25 hehtaarin alueelta. Kullekin voimalaitokselle rakennetaan betoniperustus. Mikäli roottorin kokoonpanotekniikka sitä edellyttää, on puusto raivattava lähes koko roottoripinta-alan alueelta. Nosturipuomin kokoamista varten on puustoa raivattava lisäksi noin 150 x 5 metrin suuruiselta alueelta Tuulivoimapuiston näkymäalueanalyysi Näkymäalueanalyysi on laskentamalli voimaloiden näkyvyydestä. Mallinnuksessa voimalan napakorkeutta on käytetty korkeimpana pisteenä ja näin ollen mallinnus ei huomioi voimalan lapaa. Mallinnus huomioi kasvillisuuden peitteisyyden Corine tietojen perusteella, joka on yleispiirteinen luokitus. Näin ollen mallinnus ei esim. huomioi pihapiirien puustoa tai kapeaa tienvarsipuustoa. (Kuva 10.1) Todellisuudessa hyvissä sääolosuhteissa voimalat voivat näkyä myös kauemmaksi kuin mallinnuksen tulokset osoittavat. Etäisyyden lisääntyessä tuulivoimaloiden näkyvyys ja niiden hallitsevuus maisemassa vähenevät. Tuulivoimaloiden vakiintunut väritys on harmaanvalkoinen sävy, jonka on todettu soveltuvan parhaiten erilaisille valo- ja sääolosuhteille. Voimalat näkyvät usein vaaleaa taustaa vasten, jolloin harmahtava väri häivyttää kontrasteja (Weckman 2006).

49 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 48 (89) Kuva Metsälamminkankaan tuulivoimaloiden näkymäalueanalyysi. Valokuvasovitteiden kuvauspisteet on kartassa merkitty nuolin Tuulivoimapuiston vaikutukset maiseman ja kulttuuriympäristön arvoalueisiin Eniten maisemakuvaan kohdistuvia vaikutuksia aiheutuu 0-5 kilometrin säteellä kaavailluista tuulivoimaloista. Vaikutukset kohdistuvat lähinnä riittävän laajoihin avotiloihin, kuten esimerkiksi vesistöihin, soihin ja peltoihin sekä niiden kautta kulkeviin teihin tai tuulivoimapuiston suuntaisiin avonaisiin akseleihin. Mainittakoon tässä yhteydessä, että tällaisia laajoja avotiloja on viiden kilometrin säteellä Metsälamminkankaan tuulivoimaloista vähän. Laaja-alaisimmat avotilat ovat soita ja niillä liikutaan vähän. Lisäksi on muistettava, että puustosta, rakennuksista ja

50 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 49 (89) rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat eivät suinkaan näy kyseisellä etäisyysvyöhykkeellä avotiloissa kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Toisaalta pakoin ne näkyvät todella suurina ja massiivisina. Maisema on vahvasti luode-kaakkosuuntainen, joka tarkastelualueella jakautuu laajaan Oulujärveen ja sekä soiseen ja metsäiseen alueeseen. Manamansalo jakaa Oulujärven kahtia, millä on positiivinen vaikutus tuulivoimaloiden näkymiseen Oulujärvellä. Metsäinen ja laaja saari katkaisee ja peittää osaksi näkymiä laajoille selille. Suurin osa Manamansalon rannoista ei avaudu tuulivoimaloiden suuntaan, vaan luoteeseen tai kaakkoon. Tarkastelualueella ei ole korkeita maamerkkejä; maamerkiksi voidaan katsoa mantereen ja Mananmansalon ylittävä lossi rantarakenteineen. Kylät ovat sijoittuneet rannan tuntumaan nauhamaisesti tien varteen. Asutuksen ympärillä on avoimia maisematiloja, jotka muodostuvat pelloista ja järvialueesta. Näiltä alueilta näkyvyys tuulivoimaloille on suurin. Tuulivoimala-alueen molemmin puolin kulkevat sähkölinjakäytävät, jotka osaltaan muodostavat jo tuotantomaisemaa. Arvokkaimmat maisema-alueet Säräisniemi ja Manamansalo ovat sijoittuneet harjumuodostumajakson tuntumaan, yli 15 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Maakunnalliset ja paikalliset kulttuuriympäristöt ovat pienempiä ja yksittäisiä kohteita, joissa tuulivoimaloiden näkyvyyttä heikentää metsän peitteisyys sekä mahdollinen pihamiljöiden rakennuskanta ja kasvillisuus. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Metsälamminkankaan tuulivoimalat voidaan parhaiten erottaa kaava-alueen koillispuoliselta pellolta ja sen kautta kulkevalta Kivinevantieltä sekä kaava-aluetta ympäröiviltä suoalueilta. Voimaloita näkyy hyvin myös muille Vaalantien itäpuolisille pelloille vähän etelämpänä. Kyseisillä alueilla tuulivoimalat tai osa niistä näkyy puuston muodostaman silhuetin takaa esteettä. Suurikokoinen metsän latvuston yläpuolella kohoava tuulivoimala kiinnittää tuolla etäisyydellä väistämättä huomiota. Alueiden luonne muuttuu nykyistä huomattavasti teknologisempaan suuntaan. Kuten aiemmin on todettu, suoalueilla ei kuitenkaan liikuta kovin paljoa. Voimaloiden näkymistä peltoalueiden keskelle ei myöskään voida pitää kovin merkityksellisenä, sillä pelloilla ei oleskella jatkuvasti. Peltoalueilla liikkuvat työkaudella lähinnä maanviljelijät, jotka ovat keskittyneet maiseman tarkkailun sijasta pääasiassa maataloustyöhön. Kivinevantiellä vaikutukset lähentelevät merkittävää. Suurikokoiset voimalat näkyvät suoraan edessä ja monet niistä lähes koko korkeudessaan. Tie ei kuitenkaan liene kovin vilkkaassa käytössä. Tien varren asukkaiden lisäksi sitä käyttänevät myös jotkut lähiympäristön asukkaat. Kivisaaren tilan rakennuksille ja pihapiiriin voimaloiden ei pitäisi näkyä. Tuulivoimaloita näkyy selvästi myös Oulujärvelle ja Manamansaloon vievälle lossille. Rannan tuntumassa on laajalla alueella noin puolen kilometrin vyöhyke, jonne voimaloita ei näy lainkaan niiden jäädessä rantapuuston taakse katveeseen. Järvialueelta, jonne voimaloita alkaa näkyä, on etäisyyttä lähimpiin voimaloihin noin kuusi kilometriä. Valtaosa voimaloista jää huomattavasti kauemmaksi. Sillä etäisyydellä vaikutukset eivät enää ole merkittävät.

51 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 50 (89) Kuva Näkymä Autioniemestä, erään talon piha-alueen reunalta, kohti suunniteltua tuulivoimapuistoaluetta Alueen lähiympäristöön ei sijoitu tiheästi rakennettuja asuinalueita. Vuolijoelle on matkaa noin viitisentoista kilometriä, samoin Säräisniemen kylälle. Vaalan keskustaajama sijoittuu yli 27 kilometrin päähän lähimmistä tuulivoimaloista. Kaavaalueen lähiympäristön asutus/loma-asutus on keskittynyt muutaman talon ryppäisiin teiden varsille sekä Oulujärven rannalle. Asutusta on yleisesti ottaen harvakseltaan. Näkymäanalyysin mukaan voimaloita ei näy kovin monille asuinkiinteistöille. Näkymäanalyysi ei huomioi piha- ja tienvarsikasvillisuutta. Joiltakin Vaalantien varren kiinteistöiltä sekä peltoaukealle sijoittuvilta taloilta saattaa olla esteetön näköyhteys osalle voimaloista. Tie- ja piha-alueilla sekä peltoalueiden reunoilla puusto katkaisee monin paikoin näkymiä kohti voimaloita. Myös Käkisaaren Autioniemen muutamista pihapiireistä avautuu näkymiä voimaloille. Autioniemestä kertyy etäisyyttä lähimmille tuulivoimaloille yli 12 kilometriä, joten vaikutukset jäävät siltä osin melko vähäisiksi. Paikallisesti tarkasteltuna Metsälamminkankaan tuulivoimapuistoalueella ja lähiympäristössä tapahtuu muutoksia tuulivoimapuiston toteuttamisen myötä, sillä maastoa joudutaan muokkaamaan tuulivoimaloiden ja uusien tie- ja voimajohtoyhteyksien rakentamiseksi. Seuraavassa on käsitelty tuulipuiston vaikutuksia arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin etäisyysvyöhykkeittäin: Kaava-alueelle ei sijoitu maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita tai kohteita. Arkeologisia kohteita ei ole tässä otettu huomioon. Lähialueella (<5km) riittävän suurissa tai tuulivoimapuistoa kohti suuntautuneissa avotiloissa tuulivoimalat muodostuvat usein hallitseviksi

52 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 51 (89) elementeiksi, muuttavat maiseman hierarkiaa ja voivat vaikuttaa maisemaarvoihin tai kulttuuriympäristöön. Lähialue -vyöhykkeelle sijoittuu maiseman- ja kulttuuriympäristön arvokohteista ainoastaan yksi maakunnallisesti arvokas maisema-alue, Järvikylä ja siitäkin valtaosa ulottuu välialue-vyöhykkeen puolelle. Näkymäanalyysin mukaan voimaloita näkyy ainoastaan arvoalueen itäosan viljelyalueilta sekä järven itäosista käsin. Alueelta laaditusta valokuvasovitteesta käy ilmi, että valtaosa voimaloista jää reunametsän taakse suurimmaksi osaksi katveeseen. Kohdasta, josta reunametsää on hakattu, näkyy kahdeksan voimalaa paremmin, joskaan ei läheskään koko pituudessaan. Voimalat eivät erityisemmin häiritse alueen maisemakuvassa. Koko arvoalueen osalta vaikutukset jäävät vähäisiksi. Välialueella (5-12km) riittävän suurissa tai tuulivoimapuistoa kohti suuntautuneissa avotiloissa tuulivoimalat erottuvat selvästi, mutta niiden kokoa tai etäisyyttä voi olla vaikea hahmottaa. Välialue -vyöhykkeelle sijoittuu kolme maakunnallisesti arvokasta kohdetta, joista yhtä, Järvikylää, on jo käsitelty edellisen etäisyysvyöhykkeen yhteydessä. Toinen kohteista: Käkisaaren kannas ja kanava on RKY 1993-kohde eikä sieltä ole näkymäanalyysin mukaan näköyhteyttä voimaloille. Vaikutuksia ei näin ollen aiheudu. Kolmas kohde on Hätilä. Hätilän pihapiiristä, ainakin paikoitellen, voimalat todennäköisesti näkyvät. Etäisyyttä lähimpiin voimaloihin on noin kymmenen kilometriä, eivätkä voimalat enää hallitse maisemassa vaan sulautuvat taustaansa melko hyvin. Vaikutus on melko vähäinen. Välialue -vyöhykkeeseen sijoittuu lisäksi seitsemän paikallisesti arvokasta rakennuskohdetta. Näkymäanalyysin mukaan kyseisistä kohteista ei ole näköyhteyttä voimaloille. Kaukoalueella (>12km) tuulivoimalat näkyvät laajoihin avotiloihin, mutta maiseman muut elementit vähentävät dominanssia etäisyyden kasvaessa. Kaukoalueelle sijoittuu useita arvokohteita. Esimerkkeinä mainittakoon lähimmät valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Säräisniemi ja Manamansalo. Säräisniemen rannoilta, paikoitellen kylänraitilta ja joiltakin pelto/niittyosuuksilta avautuu näkymiä tuulivoimaloille. Etäisyyttä on noin 15 kilometriä. Alueelta tehty valokuvasovite osoittaa, että voimalat näkyvät edelleen selvästi mutta ovat jo osa kaukomaisemaa, eivätkä häiritse maisemakuvassa. Näkymäanalyysin mukaan voimaloita ei näy Manamansalon maisema-alueelle. Etäisyyttä on yleisesti ottaen sen verran paljon kaukoalue -vyöhykkeessä, että vaikka voimalat näkyisivätkin osaan kohteista, tuulivoimapuiston rakenteet ovat osa kaukomaisemaa ja niistä kohteille aiheutuvat haittavaikutukset ovat hyvin vähäisiä. On myös syytä muistaa, että maiseman muutoksen kokeminen on aina subjektiivista. Siihen vaikuttaa muun muassa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoimaloihin.

53 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 52 (89) Havainnekuvat Kuva Näkymä Säräisniemen museon pihapiiristä suunniteltua tuulivoimapuistoaluetta kohti. Maisemavaikutuksia on myös havainnollistettu eri suunnista laadittujen havainnekuvien avulla. Havainnekuvat ovat arvioita tulevasta tilanteesta. Havainnekuvat on pääsääntöisesti tehty merkittävimmistä näkymäsuunnista, joista tuulivoimalat todennäköisimmin havaitaan ja alueilta, joilla liikkuu ihmisiä. Näkymäsektoreita muodostuu järvien, soiden ja peltojen ohella muun muassa kulkuväyliltä ja vesistöjen ääreltä käsin. Havainnekuvia on tässä esiteltyä enemmän ja niistä on koottu erillinen A3-kokoinen liite. Kuva Valokuvasovite Kivinevantie Tämä valokuvasovite on Kivinevantieltä (Kuva 10.4). Lähimpään voimalaan on etäisyyttä noin kolme kilometriä. Kaikki 27 tuulivoimalaa näkyvät tavalla tai toisella, kuitenkin siten, että jokaisesta näkyy vähintään voimalatornin huippu. Kymmenkunta

54 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 53 (89) voimalaa näkyy lähes koko pituudessaan. Niistä seitsemän hallitsee maisemakuvassa. Muutamat lähimmät voimalat näyttävät hyvin kookkaalta. Vaikutus lähentelee merkittävää. Kuva Valokuvasovite Vuolijoentie, Järvikylä Valokuvasovite on Järvikylästä (Kuva 10.5). Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 5,5 kilometriä. Useimmat voimalatornit jäävät suurimmaksi osaksi reunametsän taakse katveeseen. Kohdasta, josta reunametsää on hakattu, näkyy kahdeksan voimalaa paremmin, joskaan ei läheskään koko pituudessaan. Voimalat eivät erityisemmin häiritse alueen maisemakuvassa. Maisemakuvaan kohdistuva vaikutus on melko vähäinen. Reunapuuston kasvaessa kaikki voimalat jäävät lähes kauttaaltaan puuston taakse katveeseen ja vaikutus on lähes olematon. Kuva Valokuvasovite Vaalantie Valokuvasovite on Vaalantieltä (Kuva 10.6). Etäisyyttä lähimpään voimalaan on vajaat kahdeksan kilometriä. Voimalatornit jäävät suureksi osaksi katveeseen reunapuuston taakse. Voimaloista näkyy lähinnä roottorit, joistakin vain lavan kärkiä. Kuvassa sää on pilvinen ja voimalat sulautuvat taustaansa hyvin. Voimajohto rakenteineen erottuu kuvassa tuulivoimaloita selvemmin. Vaikutukset jäävät vähäisiksi.

55 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 54 (89) Kuva Valokuvasovite Säräisniemi Valokuvasovite on Säräisniemen venevalkamasta (Kuva 10.7). Lähimpään voimalaan on etäisyyttä runsaat 15 kilometriä. Hyvällä säällä voimalat näkyvät selvästi horisontissa mutta ovat jo osa kaukomaisemaa, eivätkä häiritse maisemakuvassa. Vaikutus on hyvin vähäinen Vaikutukset muinaismuistoihin Arkeologisen kartoituksen yhteydessä todettu uusi muinaismuistokohde sijaitsee kaavaalueen koillisosassa. Voimalaa nro 27 on siirretty lounaaseen, jotta tuulivoimalan rakentamisesta ei aiheutuisi vaikutuksia muinaismuistokohteelle. Sarvisuon muinaismuisto koostuu viidestä muinaismuistokohteesta (2 tervahautaa, 1 tervapirtin pohja, kuoppa ja kiveys). Muinaismuistokohteiden laajuuden perusteella rajattiin Sarvisuon muinaismuistoalue. Lyhyimmillään etäisyys Metsälamminkankaan voimalan ja muinaismuistoalueen välillä on 130 metriä (Kuva 10.8). Tuulivoimapuiston rakentamisesta ei synny vaikutuksia Sarvisuon muinaismuistoalueelle. Rakentamisen ajaksi muinaismuistoalue voidaan merkitä maastoon, jotta voidaan välttyä mahdollisilta vahingoilta.

56 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 55 (89) Kuva Sarvisuon muinaismuistoalueen sijainti suhteessa Metsälamminkankaan voimalaan nro 27 sekä uuteen tielinjaukseen Vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheen ja huoltotöiden aikana syntyy päästöjä ilmaan ajoneuvoista ja työkoneista. Tällöin leviää esimerkiksi pölyä vähäisissä määrin ilmaan kuivina aikoina tuulivoimapuiston ja voimajohdon rakennus- ja huoltoteillä. Hankkeen merkittävämpi vaikutus ilmastoon liittyy energiantuotantotapaan, joka on lähes päästötön. Tuulivoimalla tuotettu energia vähentää niitä päästöjä (esim. hiilidioksidi ja rikkioksidi), joita muuten syntyisi vastaavan energiamäärän tuottamisesta fossiilisella polttoaineella. On toisaalta huomioitava, että tuulivoimatuotanto on riippuvainen tuulesta ja on sen takia epätasainen. Epätasaisen energiatuotannon tasoittamiseksi tarvitaan niin sanottua säätövoimaa, joka on tuotettava muulla energiamuodolla. Säätövoiman tuotantomuoto määräytyy kulloinkin vallitsevan muuttuvan sähkömarkkinatilanteen mukaan. Tuulivoimapuistohankkeen toteuttamisella olisi kohtalaisen merkittäviä myönteisiä vaikutuksia ilmastoon, sillä hanke vähentää niitä hiilidioksidipäästöjä jotka syntyisi vastaavan energiamäärän tuottamisesta perinteisesti fossiilisella polttoaineella. Hiilidioksidin ohella tuulivoimapuistohankkeella vähennetään typenoksidi-, rikkidioksidija hiukkaspäästöjä.

57 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 56 (89) 10.8 Vaikutukset luontoon Pohja- ja pintavedet sekä maa- ja kallioperä Pohjavesi Metsälamminkankaan tuulivoimapuisto sijaitsee reilun viiden kilometrin päässä lähimmästä pohjavesialueesta. Pitkän etäisyyden takia tuulivoimaloiden rakentamisesta, toiminnasta eikä toiminnan lopettamisesta arvioida aiheutuvan vaikutuksia pohjavesiin tai niiden laatuun. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Pintavedet Tuulivoimapuiston vaikutusten pintavesiin arvioidaan olevan vähäiset. Tuulivoimapuiston pintavesiin kohdistuu vaikutuksia ainoastaan tuulivoimaloiden, tiestön ja sähköasemien rakennusaikana. Rakennustoimenpiteiden yhteydessä pintamaa poistetaan, mikä voi lisätä valuntaa ja vesistöjen kiintoainekuormitusta. Tämän vuoksi vaikutusten katsotaan olevan suoria. Mahdollisesti lisääntyvän kiintoainekuormituksen vaikutukset kunkin voimalan kohdalla ovat kuitenkin lyhytaikaiset eivätkä ne aiheuta pysyvää vahinkoa. Tuulivoimapuiston (tuulivoimaloiden ja pystytysalueiden) rakentamisen myötä syntyvien läpäisemättömien pintojen ala on niin pieni (alle 1 %) suhteessa valumaalueisiin ettei hankkeella arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia maaperään imeytyvän pintaveden kokonaismäärään. Uusien teiden ja kunnostettavien teiden yhteydessä voidaan asentaa tierumpuja, jotta laajassa metsätalouskäytössä olevan kaava-alueen ojituksiin ei synny vaikutuksia. Arvokkaiden suoluontokohteiden läheisyydessä kulkee olemassa oleva ja suunnitelmien mukaan kunnostettava tielinjaus. Tielinjauksen ei arvioida vaikuttavan arvokkaiden luontokohteiden vesitalouteen eikä näin ollen heikennä kohteita. Lähin kunnostettava tie kulkee 350 metrin etäisyydellä Metsälammesta, eikä tielinjauksella arvioida olevan vaikutuksia lammen vesitalouteen. Maa- ja kallioperä Tuulivoimapuiston vaikutusten maa- ja kallioperään katsotaan olevan vähäiset. Tuulivoimapuistoalueella ei ole arvokkaita tai suojeltuja kallioalueita tai kohteita, joiden maaperää tulisi suojella ja joihin voisi kohdistua vaikutuksia. Mikäli tuulivoimapuiston rakentamistoimenpiteet kohdistuvat alueille, joilla esiintyy happamia sulfaattimaita, voi maaperässä luonnostaan esiintyvästä sulfidisedimentistä hapettumisen seurauksena vapautua happamuutta ja metalleja vesistöihin. Tällä voi olla kielteisiä vaikutuksia maaperän ja pintaveden laatuun. Kaava-alueen sijainnista ja maanpinnan korkeustasosta johtuen happamien sulfaattimaiden esiintyminen kaava-alueella on mahdollista. Kaikki voimalaitokset, kaapeliojat ja huoltotiet sijoittuvat alueille, joilla happamien sulfaattimaiden esiintymistodennäköisyys on arvioitu erittäin pieneksi. Happamat sulfaattimaat ovat savea, hiesua tai hienoa hietaa ja usein myös liejupitoisia. Geoteknisiltä ominaisuuksiltaan happamat sulfaattimaat ovat usein heikkoja (Geologinen tutkimuskeskus 2014c; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014).

58 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 57 (89) Koska happamien sulfaattimaiden esiintymisestä rakennettavilla alueilla ei ole olemassa tutkimustietoa, ei happamista sulfaattimaista johtuvien maaperän tai pintavesien happamoitumisena ilmenevien mahdollisten vaikutusten tarkka arviointi ole mahdollista. Happamista sulfaattimaista johtuvan happamoitumisen riski arvioidaan kuitenkin epätodennäköiseksi. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Kasvillisuus ja luontotyypit Eläimistö Tuulivoimapuiston vaikutukset kasvillisuuteen kohdistuvat rakennusaikaan. Tuulivoimalan rakennusvaiheessa voimalan rakennuspaikalta sekä uusien teiden alueelta raivataan puusto ja ylimääräiset maamassat kuoritaan pois. Olemassa oleva kasvillisuus häviää rakennuspaikoilta. Rakentaminen pirstoo yhtenäisiä metsäalueita. Voimalapaikkojen ja teiden ympäristössä reunavaikutus lisääntyy, kun valon määrä kasvaa. Vaikutukset ympäröivään kasvillisuuteen ovat siten hakkuiden kaltaisia. Kaava-alueelta on luontoselvityksessä rajattu kolme luonnon kannalta arvokasta kohdetta; dyynimuodostuma, lyhytkorsineva ja Turkkisuo. Luontokohteet eivät sijaitse rakennettavilla alueilla tai niiden vaikutuspiirissä, joten suunniteltu voimala-, tie- ja sähkönsiirtolinjasijoittelu ei vaikuta näihin luontokohteisiin. Suunnitelluilla voimaloiden rakennuspaikoilla esiintyy uhanalaisia ja silmälläpidettäviä kääväkäslajeja. Suurin osa alueen maapuusta on hakkuissa tai harvennushakkuissa maastoon jätettyä hakkuujätettä, jolla esiintyy suurelta osin eri lajisto kuin luontaisesti syntyneellä ja selvästi paksummalla maapuulla. Tästä johtuen uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien määrä alueella tulee tulevaisuudessa edelleen vähenemään, kun viimeiset vanhat mäntymaapuut lahoavat loppuun. Vaarantuneiden lajien salokääpä ja poimukääpä esiintymät olivat voimalapaikoilla Metsä-20 ja Metsä-21. Molemmat lajien esiintymät ovat luultavasti elinvoimaisia vielä ainakin muutaman vuoden ajan. Kummankaan lajin esiintymä ei ole lajien levinneisyyden kannalta erityisen merkittävä, eivätkä kumpikaan esiintymäpaikoista ole biotoopiltaan luonnontilaisia. (Luontokuva Pekka Helo Ky 2013; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Tavalliset eläimet ja ekologiset yhteydet Rakentamisen aikainen häiriö voi karkottaa eläimiä ja aiheuttaa alueen välttämistä. Melu, ihmistoiminta sekä metsien yhtenäisyyttä pirstovat voimala-alueiden metsänraivaukset, tiet ja sähkönsiirtolinja heikentänevät ihmistä karttavien ja laajoja yhtenäisiä metsäalueita suosivien lajien mahdollisuuksia käyttää aluetta elinympäristönään. Hankkeen aiheuttama metsäalueiden pirstoutuminen ei juuri eroa alueella jo harjoitettavasta metsätaloudesta hakkuineen. Alueella on useita metsäteitä, joten ihmistoimintaa alueella on jonkin verran jo nykyisellään. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Tuulivoimarakentamisen aiheuttamia vaikutuksia eläimistöön ovat esimerkiksi häiriön lisääntyminen sekä elinympäristöjen muutokset (Helldin ym., 2013; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Voimalapaikat teineen muodostavat rakennettuja alueita aiemmin metsäiseen ympäristöön. Uudet tiet voivat aiheuttaa häiriötä, mutta toisaalta helpottaa eläinten liikkumista. Tien pientareet voivat luoda uusia ruokailupaikkoja. Voimaloiden käyttömelu saattaa karkottaa arkoja eläimiä. Melu on kuitenkin luonteeltaan melko tasaista. Eläimet voivat karttaa aluetta, mutta myös tottua meluun sen ollessa jatkuvaa. Tottumiseen vaikuttaa laji, sukupuoli, ikä,

59 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 58 (89) yksilölliset ominaisuudet, vuodenaika, häiriön tyyppi ja toistuvuus. Myös ympäristön olosuhteet vaikuttavat. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Alueilla, joilla on jo olemassa häiriöitä kuten asutusta ja maanviljelyä, tuulivoimarakentamisen häiriövaikutus ei ole niin suurta kuin harvaan asutuilla metsämailla. Tuulivoimaloiden määrällä on myös vaikutusta; mitä enemmän voimaloita sitä suurempi häiriö vaikutus. Kumuloituvilla vaikutuksilla voi olla vaikutusta populaatiotasolla (Helldin ym., 2013; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Hanke aiheuttaa metsäalueiden pirstoutumista. Aluetta ei aidata, joten ainoan esteen eläinten liikkumiselle alueella tai alueen läpi muodostavat voimalat. Voimaloiden välinen etäisyys toisistaan on noin metriä. Eläinten suhtautumisesta itse rakennuksiin sekä niiden aiheuttamaan häiriöön, kuten meluun, riippuu karkottaako häiriö eläimiä alueelta ja välttävätkö ne tuulivoimapuiston aluetta. Alue on jo nykyisellään metsätalouskäytössä, mutta tuulivoimaloiden aiheuttama häiriö on luonteeltaan jatkuvampaa. Ympäröivillä alueilla on samankaltaisia metsäisiä alueita, joten eläimillä on mahdollisuus liikkua alueelta toiselle, vaikka ne välttäisivätkin tuulivoimapuiston aluetta sen aiheuttaman häiriön vuoksi. Vaikutuksia ekologisiin yhteyksiin ei arvioida merkittäviksi. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Luontodirektiivin liitteen IV lajit Lepakot Rakentamisen vaikutuksia ovat sen aiheuttamat elinympäristöjen muutokset. Raivattaessa puustoa teiden ja voimaloiden rakennuspaikkojen alueelta on mahdollista että lepakoiden ruokailualueita tai päiväpiilopaikkoja tuhoutuu. Ympäristön muutokset voivat muuttaa tai katkaista lepakoiden käyttämiä kulkureittejä. Pohjanlepakon käyttämät ruokailualueet ovat yleensä pienimuotoisia ja paikallisia yhden tai muutaman yksilön käyttämiä aukkopaikkoja. Kaava-alueella lepakoiden havaittiin saalistelevan Metsälammintien yläpuolella. Jos Metsälammintietä parannettaessa tietä levennetään ja puustoa raivataan sen reunoilta nykyistä laajemmalta alueelta, olosuhteet muuttuvat niin, että ruokailualueet eivät enää ole sopivia. Metsätiet alueella lisääntyvät kun rakennetaan voimaloille meneviä uusia teitä. Päiväpiilojen tuhoutuminen tuulipuiston rakentamisen myötä on epätodennäköistä. Lepakot saalistavat melko matalalla, puiden latvojen alapuolella. Puiden latvojen (noin m) ja lapojen (alareuna noin 60 metriä) väliin jää väliä metriä. On epätodennäköistä, että pohjanlepakko nousisi merkittävästi puiden latvojen yläpuolelle etenkään tuulisissa olosuhteissa. Muuton aikana lepakot lentävät tavallista korkeammalla, myös voimaloiden lapakorkeudella. Muuttavien lepakoiden esiintymistä alueella ei ole tutkittu. Vaalan seudun ja sitä pohjoisempien alueiden lepakkotiheys on hyvin pieni, joten lepakkomuuton ei arvioida olevan kaava-alueella määrältään merkittävää. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Liito-orava Alueella ei esiinny liito-oravia, joten hankkeella ei ole vaikutuksia liito-oraviin. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014)

60 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 59 (89) Linnusto Viitasammakko Kaava-alueella on niukasti viitasammakoille sopivia elinympäristöjä. Alueen suot ovat pääosin liian kuivia lajille, ja ojistakin valtaosa liian vähävetisiä. Jotkin yksittäiset, suurimmat ojat sopinevat viitasammakon elinympäristöiksi samoin kuin vedellä täyttyneet entiset sorakuopat, joita on eri puolilla kaava-aluetta teiden varsilla. Suunniteltu voimala- tie- ja sähkönsiirtolinjasijoittelu ei juuri vaikuta näihin ympäristöihin. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Suurpedot Rakentamisen aikainen melu, ihmistoiminta sekä metsien yhtenäisyyttä pirstovat voimala-alueiden metsänraivaukset, tiet ja sähkönsiirtolinja heikentänevät ihmistä karttavien ja laajoja yhtenäisiä metsäalueita suosivien lajien, kuten karhun, ilveksen, ahman ja suden, mahdollisuuksia käyttää aluetta elinympäristönään. On huomattava, että hankkeen aiheuttama metsäalueiden pirstoutuminen ei juuri eroa alueella jo harjoitettavasta metsätaloudesta hakkuineen. Alueella on useita metsäteitä, joten ihmistoimintaa alueella on jo nykyisellään. Voimaloiden käyttömelu saattaa karkottaa arkoja eläimiä. Melu on kuitenkin luonteeltaan melko tasaista eikä sen haittoja arvioida suuriksi. Eläimet voivat karttaa aluetta, mutta myös tottua meluun sen ollessa jatkuvaa. Eläimille on myös tarjolla ympäröivillä alueilla samantyyppisiä melko yhtenäisiä metsäalueita. Voimaloiden purkamisen aikainen melu ja häirintä karkottanevat liitteen IV a suurpetoja alueelta samalla tavalla kuin rakentamisen aikanakin. Hankkeen aiheuttaman metsien pirstoutumisen vaikutukset suurpetoihin jatkuvat vielä pitkään hankkeen loputtuakin, mutta toisaalta hanke ei aiheuta juuri metsätalouden hakkuista eroavaa metsäalueiden pirstoutumista. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Metsäpeura Vaikutuksia metsäpeuralle aiheuttavat rakentamisen aikainen melu, ihmistoiminta sekä metsien yhtenäisyyttä pirstovat voimala-alueiden, teiden ja sähkölinjojen metsänraivaukset. Hankkeen aiheuttama metsäalueiden pirstoutuminen ei juuri eroa alueella jo harjoitettavasta metsätaloudesta hakkuineen. Voimaloiden käyttömelu saattaa karkottaa arkoja eläimiä. Melu on kuitenkin luonteeltaan melko tasaista eikä sen haittoja arvioida suuriksi. Eläimet voivat karttaa aluetta, mutta myös tottua meluun sen ollessa jatkuvaa. Eläimille on myös tarjolla ympäröivillä alueilla samantyyppisiä melko yhtenäisiä metsäalueita. Voimaloiden purkamisen aikainen melu ja häiriö karkottanevat eläimiä alueelta samalla tavalla kuin rakentamisen aikanakin. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Pesimälinnusto Kaava-alueella ja sen ympäristössä voimaloiden rakentamisesta aiheutuu kuljetuksen, liikenteen, maansiirtokoneiden ja muun ihmistoiminnan väliaikaista lisääntymistä. Häiriöitä aiheuttavat melu ja elinympäristön muutoksiin liittyvät tekijät. Voimaloiden rakennusaikana voimalan ympäristön lajien elinympäristö muuttuu. Tuulivoimalan perustukset sekä pystytysalueet ja huoltotiet raivataan kasvillisuudesta. Tämä elinympäristön muutos estää useimpia lintulajeja käyttämästä voimalan lähiympäristöä pesintään. Rakennusaikaisen melun vaikutus saattaa ulottua sellaisellekin alueelle,

61 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 60 (89) jonka kasvillisuutta ei raivata. Rakennusaikainen melu on suoraan ihmisen läsnäolosta kertovaa ja häirinnee siksi lintuja enemmän kuin voimalan toimintaan liittyvä melu. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Sisäisen sähkönsiirtolinjan rakentamistöistä aiheutuu häiriötä linnustolle etenkin, jos se tehdään pesimäkaudella. Tuolloin aloitetut pesinnät saattavat epäonnistua häirinnän tai koko pesäpaikan tuhoutumisen takia. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Voimaloiden rakentamisesta aiheutuvan elinympäristön menetyksen tai vaurioitumisen ei ole todettu olevan merkittävä seikka rakennettaessa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden alueiden ulkopuolelle. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Elinympäristön muutoksen vaikutus vaihtelee lajikohtaisesti. Laitosten ympärille raivattavat aukeat saattavat tuoda joillekin lajeille lisää ruokailumahdollisuuksia, mutta yhtenäistä metsäalaa rikkovat vaikutukset ovat uhanalaistuvalle metsälinnustolle pääsääntöisesti negatiivisia. Esimerkiksi yhtenäistä metsäaluetta suosivan metson elinpiiri kaventuu rakentamisen myötä. (Ympäristötutkimus Yrjölä, 2012; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Rakentamisesta aiheutuvan elinympäristön menetyksen tai vaurioitumisen ei ole kuitenkaan todettu olevan merkittävä seikka (linnuston suojelun kannalta) rakennettaessa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden alueiden ulkopuolelle (Ympäristöministeriö, 2012; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Kaava-aluetta ei voida pitää linnustoltaan erityisen merkittävänä, lukuun ottamatta lähistöllä pesivää sääkseä (n.1,7 km lähimmästä voimalasta) ja muutaman kilometrin päässä pesivää maakotkaa ja muuttohaukkaa. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Kanalinnuista kaava-alueella pesii pesimälinnustoselvityksen (Hyyryläinen, 2014; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) mukaan vähän pyitä ja riekkoja, runsaasti teeriä ja muutamia metsoja (useita aikuisia ja 1 poikue). Kanalinnuille voi olettaa löytyvän jossain määrin korvaavia elinympäristöjä. Tällaisten elinympäristöjen kokonaisala ja sen myötä lajien alueelliset kokonaispopulaatiot kuitenkin todennäköisesti laskevat kaava-alueen elinympäristöjen häiriinnyttyä. (Ympäristötutkimus Yrjölä, 2012; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Muuttolinnusto Voimalat korkeina rakenteina muodostavat esteitä lentoreiteille ja pidentävät näin matkaa pesimis-, ruokailu- ja yöpymisalueiden välillä. Tämä taas lisää lintujen energiantarvetta. Esim. voimaloilla ympäröity pienialainen suo tai järvi saattaa jäädä lintujen ulottumattomiin, vaikka se muuten säästyisikin rakentamisen vaikutuksilta. (Ympäristötutkimus Yrjölä, 2012; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Muuttaville linnuille voimaloiden aiheuttama suurin vaikutus syntyy törmäysriskistä. Törmäysriski koskee myös pesivää linnustoa, tosin pesivistä linnuista vain harvat lajit nousevat voimaloiden lapakorkeudelle (noin 60 metristä ylöspäin), ja paikalliset linnut oppivat väistämään voimaloita (Winkelman, 1992; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Päiväpetolinnut kuitenkin kaartelevat säännöllisesti törmäysriskikorkeudella saalista etsiessään. Muuttavien ja paikallisten lintujen törmäysriski voimaloihin kasvaa, kun sääolosuhteet haittaavat näkyvyyttä. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Törmäysriskianalyysin (Hyyryläinen, 2014; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) perusteella kuikkalintuja (kaakkuri, kuikka) törmää voimalan lapoihin vuositasolla 2-4 lintua. Laulujoutsen muuttaa pääosin lapakorkeuden alapuolella, mikä pienentää törmäysriskiä. Tosin pesivien joutsenten pitkäaikainen liikkuminen kaava-alueella suurentaa lajin törmäysriskiä. Hanhimuutto on Kainuun alueella melko vaatimatonta.

62 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 61 (89) Muutaman hanhen törmäämien lapoihin vuositasolla on melko todennäköistä. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Havainnointijaksoilla kirjattiin yhteensä 10 kotkayksilöä (maakotka, merikotka ja 1 kiljukotka). Saatujen tulosten perusteella voidaan arvioida esimerkiksi maakotkan kohdalla, että noin yksi lintu 130:sta on vaarassa törmätä roottorin lapoihin. Laskelma on laadittu niin, että se olettaa linnun lentävän törmäyskorkeudella suoraan kohti roottoria. Todellisuudessa lintujen yksilöllinen tulokulma kuitenkin vaihtelee samoin kuin niiden käyttämä lentokorkeus. Nämä seikat pienentävät riskiä. Lähellä kaavaaluetta pesivän maakotkaparin pesimäaikaiset ruokailulennot ja muu liikkuminen kaava-alueella ja sen tuntumassa puolestaan lisäävät törmäysriskiä. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Kotkalajien lisäksi nähtiin seurantojen aikana 205 muuta petolintua. Odotusten mukaisesti suurimman törmäysriskin lentokorkeuksien ja muuttosuunnan mukaan arvioituna muodostavat isot petolinnut (piekana, hiirihaukka ja mehiläishaukka), jotka melko usein myös todellisuudessa muuttavat törmäyskorkeudella. Analyysin mukaan noin kahdestasadasta isosta petolinnusta yksi voi mahdollisesti törmätä roottorin lapoihin. Riskiä lisäävät alueen liepeillä pesivät kyseisen ryhmän lajit (hiirihaukka, mehiläishaukka) ja toisaalta pienentävät yksittäisten lintujen vaihtelevat muuttokorkeudet ja lähestymissuunnat suhteessa roottoreihin. Kaava-alueen lähellä pesii vähintään kaksi paria sääksiä, mikä seikka lisää lajin kohdalla huomattavasti törmäysriskiä. Törmäysriskianalyysin perusteella yhdellä sääksellä noin 170:sta on todennäköisyys törmätä lapoihin. Analyysin mukaan melko suuri törmäysriski on myös varpushaukalla ja tuulihaukalla. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Kaava-alueen lähellä pesii muuttohaukka. Pesäpaikan läheisyys luonnollisesti lisää lajin törmäysriskiä, vaikka analyysin aineiston mukaan (vain kaksi havaintoa) riski jääkin alhaiseksi. Suohaukat liikkuvat yleensä matalalla eikä niillä sen vuoksi ole suurta riskiä törmätä roottoreihin. Kuitenkin kaava-alueella todennäköisesti pesivä sinisuohaukka lisää tämän lajin kohdalla törmäysriskiä selvästi. Varsinkin keväiset soidinlennot voivat ulottua hyvin korkealle. Sama pätee alueella pesivään kanahaukkaan. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Kanalintujen törmäysriski on lähes olematon, koska linnut liikkuvat yleisesti lapakorkeuden alapuolella. Kaava-alueen rakentamisen aikaiset aktiviteetit voivat kuitenkin aiheuttaa kanalinnuille huomattavaa häiriötä. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Kurkia muutti alueen ylitse 488 yksilöä. Melko suuri osa linnuista havaittiin lapakorkeudessa, mikä lisää lajin riskiä törmätä lapoihin. Käsitellyn aineiston perusteella noin yksi lintu sadasta on törmäysvaarassa. Törmäysriskiä pienentää se, että suuri osa muuttavista linnuista lentää kaava-alueen eteläpuolelta. Toisaalta riskiä suurentaa se, että kaava-alueella ja lähialueiden soilla pesii joitakin kurkipareja ja toisaalta se, että alueen pohjoispuolella suhteellisen lähellä on kurkien kerääntymispaikka. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Kahlaajia ja lokkilintuja havaittiin alueella suhteellisen vähän. Kevätmuutolla 2014 kuitenkin pikkulokkeja muutti melko paljon. Molempien ryhmien yksilöitä havaitaan silloin tällöin törmäyskorkeudella. Pienten yksilömäärien vuoksi näiden ryhmien riski törmätä lapoihin kaava-alueella on melko pieni. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Varpuslinnut muodostavat havainnointiaineistoissa selvästi runsaslukuisimman lintulajiryhmän. Niiden merkitys törmäysriskin kannalta on kuitenkin pieni, koska ne

63 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 62 (89) usein muuttavat suhteellisen matalalla (päivämuutto). Koska suuri osa varpuslinnuista muuttaa yöllä, olisi tärkeää ja mielenkiintoista selvittää, millä korkeuksilla ne muuttavat öisin. Varpuslintujen merkitystä törmäysriskin kannalta on selostettu syysmuuttokatsauksessa. (Hyyryläinen 2014; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Lintudirektiivin liitteen I lajit sekä uhanalaiset lajit Hankkeella arvioidaan olevan vaikutusta joihinkin uhanalaisiin ja/tai lintudirektiivin liitteen I lajeihin. Hankkeella voi olla vaikutusta uhanalaiselle direktiivilajille muuttohaukalle, joka pesii kaava-alueen pohjoispuolen soilla noin 3 km:n päässä. Samoin direktiivilajille sääkselle voi hankkeella olla vaikutusta johtuen sääksen pesän pienestä (noin 1,7 km) etäisyydestä tuulivoimaloihin. Sääksen on esimerkiksi nähty ylittävän voimalapaikka 27:n kesällä Lentokorkeuksien mukaan suurin törmäysriski kohdistuu muuttaviin piekanoihin ja lähistöllä pesiviin sääksiin. (Hyyryläinen, 2014; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Hankkeella voi olla vaikutusta muuttaville uhanalaisille direktiivilajeille maa- ja merikotkille sekä noin 3 km:n päässä, kaava-alueen luoteispuolella pesivälle maakotkalle - johtuen petolintujen yleisestä suuremmasta törmäysriskistä ja kotkien taipumuksesta kaarteluun suurissakin korkeuksissa mm. törmäysriskikorkeudella. Mikäli syysmuuton tarkkailujaksoa olisi jatkettu marraskuulle, maa- ja merikotkien määrät olisivat todennäköisesti kasvaneet selvästi. Syysmuutolla 2013 ( ) havaittiin 2 merikotkaa ja 2 maakotkaa. Kevätmuutolla 2014 ( ) havaittiin 3 merikotkaa ja 2 maakotkaa, sekä 1 valtakunnallisesti harvinainen äärimmäisen uhanalainen (CR) direktiivilaji kiljukotka. (Hyyryläinen 2013, 2014; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Myös uhanalaiselle direktiivilajille sinisuohaukalle voi hankkeella olla vaikutusta niiden keväisten soidinlentojen aikana, jolloin ne lentävät tavanomaista korkeammalla. Sinisuohaukan mahdollinen pesintä on kaava-alueen itäreunalla. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Kanalintujen kuten direktiivilajien metson ja teeren törmäysriski tuulivoimaloiden lapoihin on olematon, koska linnut liikkuvat yleisesti lapakorkeuden alapuolella. Tuulivoimapuiston rakentaminen aiheuttaa kuitenkin huomattavaa häiriötä lajille, erityisesti jos rakentaminen ajoittuu soidin- ja pesimäaikaan. Silloin hankkeella voi mahdollisesti olla vaikutusta kanalinnuille. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Hankkeella voi olla vaikutusta myös direktiivilajille laulujoutsenelle, mikäli ne muuttavat tavanomaista korkeammalla. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Kaava-alueen luoteispuolella Pelson pelloilla noin 20 km:n päässä kaava-alueesta on kurkien syksyinen kerääntymispaikka. Hankkeella voi olla vaikutusta direktiivilajille kurjelle erityisesti muuton aikaan. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Direktiivilaji kaakkureiden kevätaikaiset muuttoreitit Oulujärvelle ja sieltä Naturaalueelle eivät kaakkuriselvityksen mukaan kulje kaava-alueen kautta. Myöskään pesimäalueiden ja Oulujärven välisten ruokailulentojen reitit eivät kulje kaava-alueen läpi (Ruuskanen, 2013; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Rumalan ja Kuvajan suolammilla pesiville pareille ei arvioida aiheutuvan häiriötä (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Tuulivoimaloiden aiheuttama suunnitteluohjearvot ylittävä melu ei ulotu kaakkurin pesimäalueille Rumalan ja Kuvajan soilla. Kaavaluonnosvaiheessa laaditun melumallinnuksen (FCG 2014) mukaan Iso-Rankun suolla pesivän

64 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 63 (89) kaakkuriparin pesä jää juuri 35 db(a) melualueen ulkopuolelle. Tuulivoimapuiston toiminnasta voi aiheutua lievää häiriötä tällä alueella pesivälle parille. Törmäysriskiarvion perusteella hankkeesta ei arvioida aiheutuvan kuitenkaan populaatioiden kannalta merkittävää määrää petolintujen törmäyskuolemia. Esimerkiksi maakotkan kohdalla on arvioitu että 1 lintu 130:sta on vaarassa törmätä lapoihin. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Metsälamminkankaan kaava-alueen läheisyydessä ei ole lintujen suuria kerääntymisalueita. Vaikutusta voi olla lähinnä kurkien syysmuutolla. Lähialueiden pelloilla, kuten Pelson pelloilla lepäilee monina syksyinä satoja kurkia. Lentoon noustessaan ne voivat muodostaa törmäysriskin. (Hyyryläinen, 2013; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Ruotsissa tosin on tutkimuksissa todettu, että pelloilla ruokailleet kurjet oppivat väistämään pelloille rakennettuja tuulivoimaloita, ja kiersivät ne keskimäärin hieman yli 100 metrin päästä. Koistisen (2004) mukaan tuulivoimaloiden sijoituspaikkana tulee välttää poikkeuksellisen suuria paikallisia lintumääriä (>5000 yks.) kerääviä yöpymisalueita, kosteikkoja ja peltoalueita. (Ympäristötutkimus Yrjölä, 2012; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Metsälamminkankaan kaava-alue on pääosin nuorta tai keski-ikäistä mäntyvaltaista talousmetsää, taimikoita tai hakkuualueita. Alueen korkeuserot ovat melko pieniä ja mäet loivapiirteisiä. Koistisen (2004) mukaan useat tutkimustulokset viittaavat siihen etteivät tuulipuistot muuta voimakkaasti pesimälinnustoa tasalaatuisessa maastossa. Tuulivoimaloiden suurin törmäys- ja häiriöriski kohdistuu petolintuihin, kurkiin ja vesilintuihin, ja näiden kannat itse kaava-alueella ovat vähäiset elinympäristöjen tyypin ja laadun vuoksi. Sen sijaan lähialueiden soiden linnustolle törmäys- ja häiriöriskit ovat paljon suuremmat. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Natura-alueen Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet lähellä sijaitsevat kolme voimalaa aiheuttavat suurimman törmäysriskimahdollisuuden sääkselle sekä kaakkurille. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Natura ja suojelualueet Rakentamisesta aiheutuu paikallisia vaikutuksia yhden voimalan (Metsä-27) rakennuspaikalla. Vaikutukset voivat yltää Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien Naturaalueelle (myös soidensuojeluohjelma). Rakentamistoimet voivat aiheuttaa häiriötä linnustolle Rumala- Kuvaja-Oudonrimpien ja Rimpineva-Matilannevan Natura-alueilla, jotka ovat myös merkittäviä lintualueita (FINIBA). (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Suunniteltu tuulivoimapuisto sijaitsee aivan Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien Naturaalueen läheisyydessä. Hankkeesta voi aiheutua vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin yhden voimalan rakennuspaikan läheisyydessä. Vaikutukset ovat paikallisia. Luontodirektiivin lajeihin (saukko) hankkeella ei ole vaikutusta. Suurimmat vaikutukset hankkeesta kohdistuvat linnustoon. Natura-alueen suojeluperusteena olevista lintudirektiivin liitteen I lajeista vaikutuksia voi kohdistua kurjelle ja laulujoutsenelle muuton aikaan. Rakentamistoimet pesimäaikaan voivat aiheuttaa häiriötä metsolle. Sinisuohaukalle voi olla vaikutusta niiden keväisten soidinlentojen aikaan. Voimaloiden läheisyys voi aiheuttaa häiriötä Natura-alueen eteläosassa Iso-Rankun suolla pesiville kapustarinnalle, kurjelle, metsolle, suopöllölle ja kaakkurille. Vaikutukset kohdistuvat yksittäisiin pesiviin

65 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 64 (89) pareihin. Vaikutukset aiheutuvat tuulivoimapuiston pohjoisimmista Natura- alueen rajalle sijoittuvista voimaloista. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Tuulivoimaloilla on suurin törmäysriski suurille petolinnuille, jotka usein muuttavat törmäysriskikorkeudella. Hankkeella voi olla vaikutusta Natura-alueen suojeluperusteena oleville petolinnuille, johtuen niiden yleisestä suuremmasta törmäysriskistä. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Hankkeella ei ole vaikutusta Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien Natura-alueen eheyteen. Vaikutukset koskemattomuuteen ja ekologiseen kokonaisuuteen ovat varovaisuusperiaatteen mukaisesti arvioiden vähäisiä. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Hankkeella ei ole vaikutusta Rimpineva-Matilannevan Natura-alueen eheyteen. Vaikutukset koskemattomuuteen ja ekologiseen kokonaisuuteen ovat varovaisuusperiaatteen mukaisesti arvioiden vähäisiä. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien Natura-alueella on Rumalan-Kuvajan-Oudonrimpien soidensuojelualue. Soidensuojeluohjelman kohde Rimpineva ja Loukkukaarto sijaitsee Rimpineva- Matilannevan Natura-alueella. Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet ja Rimpineva- Matilanneva kuuluvat Suomen tärkeään lintualueeseen, eli FINIBA-alueeseen Oulujärven länsipuolen suot. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Yksityismaan luonnonsuojelualueisiin Piiparinpuro ja Piiparinpuro II ei hankkeesta aiheudu vaikutuksia etäisyyden vuoksi. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) 10.9 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Sosiaaliset vaikutukset Hankeen YVA-menettelyn yhteydessä on arvioitu myös sosiaaliset vaikutukset, eli vaikutukset asumiseen ja työllisyyteen, liikkumiseen ja virkistykseen, yhteisöllisyyteen ja terveyteen ym. Tuulivoimaloiden ihmisiin kohdistuvat vaikutukset koostuvat pääosin toiminnanaikaisista vaikutuksista. Rakennusaikana ja voimaloiden purkamisen aikana voi aiheutua vaikutuksia lisääntyneestä liikenteestä ja normaalista rakentamismelusta. Toiminnanaikaisista ihmisiin kohdistuvista vaikutuksista merkittävimpiä ovat maisemakuvan muutos, melu ja varjostus. Alueen virkistyskäyttö voi muuttua, ja hankkeilla on myös vaikutuksia talouteen. Arviointia varten on tehty asukaskysely ja sitä täydentäviä haastatteluja. Kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 115 kappaletta. Vastaajista miehiä oli 63 % ja naisia 37 %. Ikäjakauman mukaan lähes kolmannes vastaajista oli vuotiaita. Yli puolet vastaajista (58 %) on vapaa-ajanasukkaita, ja vajaa puolet on alueen tai lähialueen maanomistajia. Vaalan vakituisia asukkaita vastanneista oli reilun viidennes (26 %) ja Kajaanista 7 %. Vastaajista yli kolmannes on asukkaana tai vapaa-ajanasukkaana Vaalan Enonkylässä. Myös muilta lähikyliltä on useampia vastauksia. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Rakentamisen aikaisia sosiaalisia vaikutuksia ovat erityisesti lisääntynyt liikenne (erityisesti erikoiskuljetukset) ja rakentamismelu. Lisääntyvä liikenne aiheuttaa kyselyyn vastanneiden mukaan aina liikenneturvallisuusongelmia, mutta haastattelujen perusteella lisäyksen ei uskota vaikuttavan merkittävästi, koska alue on syrjässä mm. keskeisiltä kyläalueilta. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014)

66 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 65 (89) Asukaskyselyn vastauksissa nousi esille huoli tiestön parannustarpeista rakennusaikaisten kuljetusten vuoksi, mutta muita rakentamisen aikaisia vaikutuksia vastaajat eivät pitäneet merkittävinä niiden väliaikaisen luonteen vuoksi. Mahdollisia myönteisiä vaikutuksia rakentamisen aikana uskotaan olevan alueen tiestöön sekä liikenneyhteyksiin: alueen tiestön parantaminen lisää alueen saavutettavuutta ja kulkumahdollisuuksia myös muille kuin tuulivoimaan liittyville liikkujille. Haastatteluissa tuotiin esille huoli siitä, kuka huolehtii tiestön parannuksen ja ylläpidon kustannuksista sekä tuleeko tiestön osalle käyttörajoituksia tai mahdollisesti kustannuksia. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Rakennustöiden aikaan alueen virkistyskäytölle aiheutuu merkittäviä vaikutuksia. Tuulivoimaloiden ja muiden rakenteiden (tiet, sähkönsiirto) rakentamisen aikana alueella suoritetaan melua aiheuttavia rakennustöitä. Virkistyskäyttöön vaikuttaa myös se, että alueella liikennöidään rakentamisen aikaan huomattavasti enemmän kuin nykyisin. Erikoiskuljetukset voivat vaikeuttaa muuta liikennöintiä. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Rakennustyöt kestävät yhden voimalan osalta valuineen noin kuusi viikkoa, joten rakennustöistä aiheuttava haitta on melko lyhytaikainen. Rakentamisen aikaiset vaikutukset elinkeinoelämään ja talouteen ovat pääosin myönteiset. Teknologiateollisuus ry:n (2009) arvioon perustuen Vaalan tuulivoimapuisto luo työllisyysmahdollisuuksia yhteensä yli 250 henkilötyövuotta. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Kyselyyn vastanneiden keskuudessa tuulivoimaa pidetään kohtuullisen ympäristöystävällisenä tapana tuottaa energiaa, ja tuulivoimalla katsotaan olevan merkitystä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Vastaajat katsovat keskimäärin tietävänsä tuulivoiman hyödyistä ja haitoista sekä päätöksenteosta, ja haluavat olla mukana tuulivoimahankkeiden suunnittelussa Vaalassa. Vastaajat eivät keskimäärin toivo Suomeen tai koti- tai lomakuntaansa (Vaalaan, Kajaaniin, Siikalatvalle) lisää tuulivoimaloita. Metsälamminkankaan toteutusta ei pidetä keskimäärin kannatettavana, ja TuuliSaimaan kykyä toteuttaa tuulipuisto pidetään kohtalaisena. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Ne vastaajat jotka arvioivat asuvansa alle viiden kilometrin päässä kaava-alueesta tai näköetäisyydellä, suhtautuvat vaikutuksiin negatiivisemmin kuin muut. Myös vapaaajanasukkaat pitävät vaikutuksia keskimäärin kielteisempinä kuin vakituiset asukkaat. Vastaajia pyydettiin kertomaan mielipiteensä, mikä YVA:ssa tutkittavista vaihtoehdoista on heidän mielestään kannatettavin. Eniten kannatusta (reilu 60 % vastaajista) saa se, että hanketta ei toteuteta. Vajaa 40 % kannattaa toteutusta, ja heistä suurempi osa että alueelle toteutetaan 27 tuulivoimalaa. Vaihtoehdon 0 (hanketta ei toteuteta) kannattajat perustelevat kantaansa mm. maisemahaitoilla ja luonnonläheisyydellä, mikä tuo negatiivisia vaikutuksia alueen luonnonarvoille. Tuulivoimapuiston kannattajat taas näkevät, että alueella on riittävästi tilaa, kokonaisuutena vaikutukset ovat positiivisia (mm. verotulot ja työllisyys huomioiden) sekä tuulivoima on energiamuotona ympäristöystävällinen. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Toiminnan aikaiset, asumiseen ja viihtyvyyteen liittyvät vaikutukset nähdään asukkaiden keskuudessa melko kielteisinä: oman elämän laadun, ympäristön viihtyisyyden, luonnonympäristön, maisemien ja virkistysmahdollisuuksien osalta vaikutukset nähdään jokseenkin kielteisinä, samoin kuin kiinteistöjen ja asuntojen arvon ja loma-asumismahdollisuuksien. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Neutraalisti suhtaudutaan vaikutuksiin vakituisen asumisen mahdollisuuksiin sekä maaja metsätalouteen. Osa vastaajista kuitenkin katsoo, että oma toimeentulo voi kasvaa.

67 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 66 (89) Ne vastaajat, jotka arvioivat asuvansa näköetäisyydellä tai alle viiden kilometrin päässä voimaloista, arvioivat vaikutukset kielteisemmiksi kuin muut. Vapaa-ajanasukkaat pitävät vaikutuksia keskimäärin kielteisempinä kuin vakituiset asukkaat. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Hankkeella on sekä kielteisiä että myönteisiä vaikutuksia alueen virkistyskäyttöön. Kaava-alueella on olevaa tieverkostoa, jota hankkeen myötä tullaan täydentämään ja muokkaamaan. Kaava-alueille rakennettavat uudet tiet helpottavat virkistyskäyttöä, kun alueet ovat entistä paremmin saavutettavissa. Tuulivoimaloiden rakentamiseen kuuluu nykyisten metsäteiden kantavuuden parantaminen ja leventäminen sekä uusien teiden rakentaminen. Jatkossakin hanketoimijan tarkoitus on pitää metsätiet pääosin avoimessa käytössä, eikä niitä ole tarkoitus sulkea nykyistä enempää puomein. Vuoden ympäri ajettavat tiet mahdollistavat alueiden ympärivuotisen virkistyskäytön; mm. kesällä ja syksyllä marjastusta ja sienestystä sekä hirven ja metsäkanalintujen metsästystä, talvisin pienriistan ja jäniksen metsästystä. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Toisaalta tuulivoimaloiden aiheuttama melu voi heikentää alueen virkistyskäyttöarvoa. Melun kokeminen on aina yksilöllistä, joten osaa virkistyskäyttäjistä tuulivoimaloiden aiheuttama ääni voi haitata, osaa ei lainkaan. Melun vaikutukset luonnolle voivat vaikuttaa virkistyskäyttöön haastattelujen perusteella. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Vastaavasti tuulivoimaloiden kokeminen lähimaisemassa eroaa merkittävästi ihmisten välillä. Toiset pitävät tuulivoimalaa maisemahaittana ja toiset hienona maisemaelementtinä. Tuulivoimaloiden maisemavaikutukset ovat pitkälti subjektiivisia: ne joille tuulivoimalat edustavat kestävää kehitystä sietävät niitä maisemassa paremmin kuin henkilöt, joille voimalat edustavat tehotonta ja yhteiskunnalle kalliiksi tulevaa energiantuotantomuotoa. Haastatteluissa tuotiin esille läheisen suojelualueen sekä erityisesti Oulujärven luonne poikkeuksellisena kokonaisuutena, minkä vuoksi maisemamuutoksiin suhtauduttiin osin kriittisesti. Maisemavaikutuksia tuovat näkyvyyden lisäksi varjostusvaikutus sekä lentoestevalot, joiden todettiin tuovan luonnonympäristöön kuulumattomia elementtejä. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Tuulivoimaloiden rakentaminen ei estä metsästystä alueilla. Hankkeen vaikutus metsästykseen voi olla lähinnä metsästyksen mielekkyyden väheneminen, kun alueiden luonne muuttuu tuulivoimaloiden rakentamisen myötä. Toisaalta haastattelujen pohjalta voidaan arvioida, että alueen merkitys metsästykselle ei tule tuulivoimarakentamisen myötä muuttumaan. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Tuulivoimatuotannolla on positiivisia työllisyys- ja aluetalousvaikutuksia. Tuulivoimatuotanto tuo alueelle kiinteistöverotuloja ja alueen maanomistajat hyötyvät siitä maanvuokratuloina ja mahdollisina työpaikkoina. Lisäksi tuulivoimatuotanto työllistää ihmisiä käytettävien komponenttien, materiaalien ja tuulivoimaloiden teollisessa valmistamisessa sekä tuulivoimakapasiteetin käyttö- ja kunnossapidossa. Haastattelujen perusteella yleisesti ottaen alueen kehittäminen tuo kasvumahdollisuuksia, mikä lisää työllisyysmahdollisuuksia mm. rakentamisen osalta. Lisäksi rakentamiseen tarvittava kiviaines on tuotava läheltä, mikä tuo työllisyysmahdollisuuksia myös kuljetusten osalta. Toisaalta pelätään, että työllistävä vaikutus kohdistuu muualle kuin paikallisiin. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014)

68 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 67 (89) Turvallisuus Tuulivoimaloille ei ole säädöksissä määritelty virallisia suojaetäisyyksiä. Lähtökohtaisesti liikkumista tuulivoimalan läheisyydessä ei ole syytä rajoittaa. Voimalan kaatuminen Oikein mitoitetun tuulivoimalan romahtaminen tai kaatuminen on erittäin epätodennäköistä. Mitoituskuormien ylittyessä merkittävästi murtumismallina on perustuksen kiertyminen reunansa ympäri tai tornin katkeaminen. Voimala voi tällöin kaatua maan kantokyvyn pettäessä, jolloin maan painuma aiheuttaa kiertymän ja voimalan stabiliteetin menetyksen. Todennäköisempi mekanismi kuin tornin kaatuminen perustuslaattoineen pitkin pituuttaan on tornin vaipan romahtaminen ja tornin katkeaminen jostain ylempää. Tällöin kaatuva voimala siipineen ei yllä kovin kauas. Riskiä voidaan pienentää perustusten suunnitelmien ulkopuolisella asiantuntijatarkastuksella, rakenteiden perustusten tarkastuksilla ja moottorin kunnossapitotarkastuksilla sekä huolellisella suunnittelulla, joka perustuu riittävään pohjatutkimusaineistoon. Osien irtoaminen Tuulivoimapuiston toimiessa on olemassa riski, että voimala rikkoutuu, jolloin siitä voi irrota osia. Kokemusten mukaan rikkoutumisen vaara on epätodennäköinen. VTT:llä tarkistettiin STY:lle vaaralliset viat keväällä 2012 (tuulivoiman vikatilastoista vuoteen 2011 saakka, turbiinivuotta): 2-4 potentiaalista vaaratilannetta jotka liittyivät lapojen kärkijarruihin joita ei enää uusissa voimaloissa ole (kahdesta tapauksesta ei ole varmaa onko aiheuttanut vaaratilannetta) yksi konehuoneen tulipalo yksi voimalan navan lasikuitukuoren (spinner) putoaminen voimalan juurelle yksi osittainen lapavaurio josta ei ole varmaa onko aiheuttanut vaaratilannetta. Suomessa on ollut muutama pilottilaitos (valmistajan ensimmäinen laitos), ja näihin liittyen on tapahtunut yksi lapavaurio. Koska turvallisuusriski on suhteellisen pieni, alueen käyttöä tuulivoimalan läheisyydessä ei ole tarpeen rajoittaa. Lavan, lavan osan tai moottorin muiden osien irtoamisen seurauksena voi aiheutua materiaalivaurioita ja henkilövahinkoja. Tässä hankkeessa käytettävät voimalat edustavat alan uusinta tekniikkaa, jossa rakenteet ja materiaalit on suunniteltu turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Esimerkiksi Ruotsissa aitaaminen turvallisuussyistä on merkittävien luontovaikutusten välttämiseksi kielletty. Voimaloita pidetään turvallisina, koska voimalat täyttävät nykyään monen standardin ja säädöksen, kuten EU:n konedirektiivin vaatimukset. Toiminnassa olevien voimaloiden riskejä voidaan lisäksi hallita rakenteiden, kuten lapojen ja konehuoneen säännöllisillä tarkastuksilla ja huolloilla. Lisäksi voimala on laajasti automatisoitu ja voimala pysäyttää itsensä poikkeustilanteissa. Sen lisäksi voimaloita seurataan etäällä valvomosta seurantajärjestelmän (ns. SCADA-järjestelmä) kautta, josta on mahdollista reagoida tarvittaessa.

69 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 68 (89) Jää Talviaikaan jäätä saattaa muodostua tuulivoimalan kiinteisiin rakennelmiin sekä lapoihin voimalan toimintataukojen aikana. Kiinteisiin rakennelmiin muodostuva jää putoaa irrotessaan suoraan voimalan alapuolelle, mutta pyörivistä lavoista irtoava jää voi lentää kauemmas ja aiheuttaa vahinkoa. Lavoista irtoava jää kuitenkin yleensä jää roottorin halkaisijan sisäpuolelle. Rannikkoalueilla jään muodostusta esiintyy harvoin, eikä alue ole yleensäkään erityisen jäätymisherkkää aluetta. Tuulivoimapuistoalueella liikkuu hyvin vähän ihmisiä (varsinkin talvisin), joten riski irtoavasta jäästä aiheutuvasta vahingosta on hyvin pieni. Olemassa olevien riskien takia on kuitenkin suositeltavaa, että alueella liikkuvat noudattavat talviaikana riittävää suojaetäisyyttä. Yhteenvetona voidaan todeta, että sekä tuulivoimalan lavoista irtoavasta jäästä että irtoavista osista aiheutuvat riskit ovat hyvin epätodennäköisiä. Tuulivoimaloista aiheutuneista onnettomuuksista on olemassa vähän tietoja, johtuen vahinkojen hyvin pienestä määrästä suhteessa voimaloiden lukumäärään. Muun muassa Ruotsin ympäristöoikeuden päätöksen (M ) mukaan riskit tuulivoimaloista irtoavista osista tai jäiden irtoamisesta ovat häviävän pienet. Ympäristöoikeus perustelee sitä muun muassa sillä, että myös Suomea koskevan EU:n konedirektiivin 5 artiklan mukaan koneiden valmistajien on täytettävä direktiivin mukaiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset. Lisäksi mahdollisista riskeistä on ilmoitettava käyttäjälle, mikäli sellaisia on. Jään muodostumista voidaan ehkäistä esimerkiksi lapojen lämmityksellä, joka ehkäisee tehokkaasti jään muodostumista ja sen sinkoutumisen aiheuttamia riskejä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi vain niihin voimaloihin, joihin se tarkempien riskiarviointien perusteella todetaan tarpeelliseksi. Viranomaiset ovat viime vuosina antaneet suosituksia turvaetäisyyksistä tuulivoimahankkeissa. Ympäristöministeriö on mahdollisen jäänheiton ja putoavien osien varalle määrännyt turvaetäisyyden, joka on puolitoista kertaa voimalan maksimikorkeus (Ympäristöministeriö 2012). Liikenneviraston tekemien mallinnusten mukaan jää voi lentää 200 metriä korkeasta voimalasta enintään 300 metrin etäisyydelle. Liikenneviraston laskelmien (2011) mukaan, putoavan jääkappaleen osumistodennäköisyys on 1:1,3 miljoonaan, jos ihminen oleskelee vuosittain talviaikaan yhden tunnin 10 metrin etäisyydellä käynnissä olevasta voimalasta (Göransson 2012). Eli t.s. laskelman mukaan jään putoamisen aiheuttama turvallisuusriski on lähes olematon. Tuulivoimapuiston alueelle on mahdollista lisätä varoituskylttejä kertomaan jään putoamisvaarasta Meluvaikutukset Osayleiskaavan melumallinnus Tuulivoimapuisto aiheuttaa muutoksia kaava-alueen ja sen lähiympäristön äänimaisemaan. Eniten melua syntyy tuulivoimapuiston rakentamisen aikana. Melua syntyy huoltoteiden ja voimaloiden perustusten rakentamisen ja kaapeloinnin sekä voimaloiden pystytyksen aikana. Syntyvä melu on normaaliin rakennusmeluun verrattavissa olevaa työkoneiden ja työmaaliikenteen aiheuttamaa melua. Kuljetuksia ja ehkä suurimpia nostoja lukuun ottamatta melu ei pääasiallisesti leviä tuulipuistoaluetta laajemmalle. Meluvaikutukset tuulivoimapuiston rakentamisen aikana

70 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 69 (89) on paikallista ja kestoltaan melko lyhyttä, eikä sen arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston melumallinnus on laadittu Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen mukaisesti. Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPRO 2.9 laskentaohjelmalla ISO standardin mukaisesti (Taulukko 10.1 ja 10.2). Tuulivoimaloiden melun mallintamisohjeen mukaan mallinnustuloksiin lisätään 5 db(a) sanktio, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaisia/tonaalisia komponentteja ja voidaan arvioida näiden erityispiirteiden olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella. Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston melumallinnuksessa on käytetty voimalatyyppiä Nordex N131. Voimaloiden määrä on 27 ja napakorkeus 144 m. Voimalan lähtömelutaso on 104,5 db(a). Kyseisen voimalan teho on 3 MW. Taulukko Mallinnusohjelma ja tuulivoimaloiden äänitehotasot sekä melun erityispiirteet. MALLINNUSOHJELMAN TIEDOT Mallinnusohjelma ja versio: WindPRO version Mallinnusmenetelmä: ISO TUULIVOIMALAN (TUULIVOIMALOIDEN TIEDOT) Tuulivoimalan valmistaja: Nordex Tyyppi: N Sarjanumero/t:- Nimellisteho: 3 MW Napakorkeus: 144 m Roottorin halkaisija: 131 Tornin tyyppi: teräslieriö m MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA TUULIVOIMALAN MELUPÄÄSTÖÖN KÄYTÖN AIKANA JA SEN VAIKUTUS MELUUN Lapakulman säätö Pyörimisnopeus Muu, mikä Kyllä - db Kyllä - db Noise mode säätö: Level 0- level 7 Ei Ei Noise mode, lähtömelutaso: 104,5-100,0 db(a) AKUSTISET TIEDOT/LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Melupäästötiedot perustuvat dokumenttiin F _A07 R01 Oktaaveittain [Hz], 1/3-oktaaveittain [Hz], db(lin) - unweighted db(a) 31, , , , , , ,5 105, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 db(a) , ,

71 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 70 (89) Taulukko Käytetyt mallinnusparametrit ISO laskelmissa sekä melulle altistuvat kohteet. AKUSTISET TIEDOT/LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Laskenta korkeus ISO : 4,0 m Suhteellinen kosteus Laskentaruudun koko [m m] 25x25 m Lämpötila 70 % Muu, mikä ja miksi: ISO : 15 C MAASTOMALLIN LÄHDE JA TARKKUUS Maastomallin lähde: MML maastotietokanta Vaakaresoluutio:1 m Pystyresoluutio:1 m MAAN- JA VEDENPINNAN ABSORPTION JA HEIJASTUKSEN HUOMIOIMINEN, KÄYTETYT KERTOIMET ISO Maa-alueiden kerroin: 0,4 HUOM: - Ilmakehän stabiilius laskennassa/meteorologinen korjaus Neutraali, (0): Neutraali Muu, mikä ja miksi: - SÄÄOLOSUHTEIDEN HUOMIOINTI; LASKENNASSA KÄYTETTY TUULEN SUUNNAT JA NOPEUS Tuulen suunta: Tuulennopeus: 8 m/s (ref. 10 m) Voimalan äänen suuntaavuus ja vaimentuminen Vapaa avaruus: kyllä Muu, mikä, miksi: Melulle altistuvat asukkaat ja kohteet > 40 db(a), lkm (ilman meluntorjuntaa/voimalan ohjausta) Vakituiset asuinrakennukset: 0 kpl Vapaa-ajan rakennukset: 1 kpl Hoito- ja oppilaitokset: 0 kpl Melun leviäminen virkistys- tai luonnonsuojelualueille Virkistysalueet: 0 kpl Luonnosuojelualueet: 1 kpl Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot (Taulukko 10.3). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Päätöksessä määritetään päivä- ja yöajan maksimimelutasot ulkoalueille asumiseen käytettävillä alueilla. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ohjeessa (4/2012) todetaan, ettei valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) voida suoraan soveltaa tuulivoimaloiden häiritsevyyden arviointiin. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa ympäristöministeriö suosittelee käytettäväksi edellä mainitussa ohjeoppaassa esitettyjä ns. suunnitteluohjearvoja (Taulukko 10.4). Ne perustuvat pääosin muiden maiden kokemuksiin tuuli-voimaloiden tuottaman äänen häiriövaikutuksista ja muissa maissa käytössä oleviin tuulivoimalamelulle annettuihin ohjearvoihin. Ympäristöministeriö on valmistellut yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa luonnosta valtioneuvoston asetukseksi tuulivoimaloiden melutason ohjearvoista (Taulukko 10.5). Asetusluonnos on nähtävillä Asetuksen tultua voimaan tuulivoimamelun osalta sovelletaan kyseistä asetusta.

72 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 71 (89) Taulukko Valtioneuvoston päätöksen mukaiset melun keskiäänitasojen ohjearvot (VNp 993/1992) Ulkona (VNp 993/1992) L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 1) 2) 55 db 50 db 45 db 40 db 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. 3) 4) Taulukko Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelun suunnitteluohjearvot. Ulkona L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet, lomaasumisalueet taajamissa 45 db 40 db Loma-asumiseen käytettävät alueet taajamien ulkopuolella, leirintäalueet ja luonnonsuojelualueet 40 db 35 db 1) Muut alueet ei sovelleta ei sovelleta 1) Yöohjearvoja ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä luonnon tarkkailuun tai oleskeluun yöaikaan Taulukko Valtioneuvoston asetusluonnos tuulivoimaloiden melutason ohjearvoista. Ulkona L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Pysyvä asutus, vapaa-ajan asutus, hoito- ja oppilaitokset, virkistys- ja leirintäalueet (1 45 db 40 db Kansallispuistot 40 db - 1) Oppilaitosten ja virkistysalueiden kohdalla ei sovelleta yöarvoa. Tuulivoimamelun vaikutukset on arvioitu tehdyn mallinnuksen pohjalta (Kuva 10.9). Melumallinnusten tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, etteivät siinä esiintyvät melutasot esiinny yhtäaikaisesti joka puolella tuulivoimapuistoa. Melumallinnuksessa lasketut melualueet eivät ulotu niin laajalle alueelle kuin kartoilla esitetään muulloin kuin myötätuulitilanteessa. Silloin tuulen suunta on tuulivoimaloilta kohti häiriintyvää kohdetta.

73 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 72 (89) Melumallinnuksen tuloksia on verrattu kaikkiin kolmeen yllä mainittuun ohje- ja suunnitteluohjearvoon. Voimassa olevaan Valtioneuvoston ohjearvoon (VNp 993/1992) verrattuna tuulivoimapuiston ohjearvot ylittyvät yhden lomarakennuksen ja luonnonsuojelualueen kohdalla. Lomarakennus sijaitsee kaava-alueen luoteisosassa ja rakennukseen mallinnettu melutaso on 44,3 db(a), joten kohteessa ylittyy valtioneuvoston yöohjearvo 40 db(a). Luonnonsuojelualueen kohdalla Valtioneuvoston päiväohjearvo 45 db(a) ylittyy reilun 17 ha kokoisella alueella. Luonnonsuojelualue kuuluu kyseisessä kohdassa Natura 2000-alueeseen Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet sekä valtion mailla sijaitseviin luonnonsuojelualueisiin luokkaan soidensuojelualueet. Luonnonsuojelualueeseen ei sovelleta yöohjearvoa, koska aluetta ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Ympäristöministeriön tuulivoimamelun suunnitteluohjearvon mukaan kaava-alueella sijaitseviin lomarakennuksiin sovelletaan vakituisen asumisen suunnitteluohjearvoa, koska lomarakennukset sijaitsevat loma-asumiseen käytettävän alueen ulkopuolella. Yhden lomarakennuksen kohdalla ympäristöministeriön yösuunnitteluohjearvo 40 db(a) ylittyy. Ympäristöministeriön suunnitteluohjearvoissa luonnonsuojelualueiden päiväohjearvoksi on määritelty 40 db(a), tarkoittaen, että suunnitteluohjearvo ylittyy noin 50 ha kokoisella alueella. Luonnonsuojelualueeseen ei sovelleta yöohjearvoa, koska aluetta ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Ympäristöministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyössä laatima luonnos valtioneuvoston asetukseksi tuulivoimaloiden melutason ohjearvoista on asetettu nähtäville ja luonnoksesta on pyydetty lausunnot mennessä. Kyseisessä luonnoksessa samat ohjearvot on määritelty pysyvälle asutukselle ja vapaa-ajan asutukselle, hoito- ja oppilaitoksille sekä virkistys- ja leirintäalueille. Näitä tiukemmat ohjearvot on määritelty kansallispuistoille. Asetusluonnoksessa luonnonsuojelualueille ei ole laadittu ohjearvoa. Asetusluonnoksen mukaan ohjearvot ylittyvät yhden lomarakennuksen kohdalla. Muut lomarakennukset sijaitsevat 40 db(a) melualueen ulkopuolella. Melumallinnuksen laskennalliset tulokset ovat kaavaselostuksen liitteenä 2.

74 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 73 (89) Kuva Melun leviäminen mallinnettu voimalalla Nordex N131, jonka lähtömelutaso on 104,5 db(a). Tuulivoimapuisto rajoittaa asuin- ja lomarakentamista tuulivoimapuiston alueella ja sen välittömässä läheisyydessä, koska uusia asuntoja ei voida rakentaa alueille, joilla meluarvo 40 db(a) ylittyy. Melutasot tuulivoima-alueella eivät johda terveysriskeihin niille, jotka käyttävät aluetta virkistykseen tai metsästykseen. Tuulivoimaloista aiheutuva melu ei estä alueen käyttöä virkistykseen, mutta melu voi mahdollisesti madaltaa alueen mielekkyyttä virkistyskäyttöön. Tuulivoimamelun kokeminen häiritsevänä on yksilöllistä Matalataajuisen melun laskenta Ympäristöministeriön ohjeessa 2/2014 määritellään matalataajuisen melun laskentaparametrit. Matalataajuinen melu on taajuusalueella Hz ilmenevää melua. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston matalataajuisen melun laskennassa on käytetty valmistajan ilmoittamia takuuarvoja voimalalle N Valmistajan ilmoituksen mukaan voimalan melu ei sisällä kapeakaistaisia/tonaalisia komponentteja. Matalataajuinen melu on mallinnettu tuulivoimapuiston lähialueen herkkiin kohteisiin. Matalataajuinen ääni on laskettu rakennusten ulkoseinän kohdalle. Koska rakennusten ääneneristävyyttä ei tässä vaiheessa voitu määritellä, on matalataajuisen melun taso rakennuksen sisätiloihin laskettu standardieristetyn seinän mukaisesti (Bekendtgørelse om støj fra vindmøller BEK nr 1284, ). Laskettua melutasoa on verrattu Sosiaali- ja terveysministeriön ohjearvoon (2003) (Taulukko 10.6) sekä kuulokynnykseen.

75 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 74 (89) Taulukko Matalataajuisen melun ohjearvot rakennusten sisätiloissa Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan (2003). Terssi, Hz , Keskiäänitaso L Zeq,1h, db Taulukossa 10.7 on esitetty äänentaso rakennuksen ulkopuolella ja sisäpuolella ja molemmat arvot on verrattu STM:n asumisterveysohjeeseen Lisäksi sisätilojen laskettu melutaso on verrattu kuulokynnykseen. Matalataajuinen melu alittaa STM:n sisäohjearvot kaikissa kohteissa. Kaava-alueen sisälle sijoittuvissa lomarakennuksissa matalataajuinen melu ylittää kuulokynnyksen rakennusten sisällä (merkitty taulukossa sinisellä). Rakennuskohtaiset mallinnukset on esitetty taulukossa 10.8 diagrammeina. Taulukko Kuuluvimmat terssit rakennusten ulko- ja sisäpuolella verrattuna STM:n ohjearvoihin sekä kuulokynnykseen. Rakennus A Lomarakennus (Pöljänlehdontie) B Asuinrakennus (Raatosaarentie 22) C Lomarakennus (Metsälammentie) D Lomarakennus (Metsälamminlehto) E Lomarakennus (Metsälamminkangas) Äänentaso ulkona Äänentaso sisällä Kuuluvuus sisällä L eq,1h - ohjearvo sisällä Hz L eq,1h - ohjearvo sisällä L eq,1h - ohjearvo sisällä Hz L eq,1h - ohjearvo sisällä 1, ,0 50-4, , ,4 50-8, , ,5 50 0, , ,7 50 4, , ,3 50 0,3 200 F Lomarakennus (Metsälampi) 6, ,4 50 1,3 200 G Lomarakennus (Metsälampi) 6, ,0 50 1,6 200 H Asuinrakennus (Vuolijoentie 3029) -1, ,9 50-7,6 200 Taulukko Rakennuskohtaiset matalataajuisen melon laskentatulokset.

76 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / luonnos 75 (89) Suunniteltujen voimaloiden terssispektri oli käytettävissä. Lähtötiedoissa ei viitattu melun olevan kapeakaistaista tai äänesmäistä. Ympäristöministeriön ohjeessa 2/2014 ei tässä suunnitteluvaiheessa vaadita melun impulssimaisuuden tai merkityksellisen sykinnän olettamista, ellei sitä ole erikseen mainittu. Myöskään kapeakaistaisuuskorjausta ei matalataajuisen melun laskentaan tehdä, sillä Asumisterveysohjeen ohjearvot ovat taajuuskohtaiset ja siten melun mahdollinen kapeakaistaisuus tulee huomioiduksi. Rakennusten ääneneristävyydessä on suuria yksilöllisiä eroja matalilla taajuuksilla ja sisällä vallitsevaan äänitasoon vaikuttaa merkittävästi myös huoneen mitat sekä sisustus. Ohjearvojen alittuminen kohteessa D on hieman epävarmaa, sillä taajuudella 40 Hz ääneneristävyys voi jopa kadota. Kohteissa A, B ja H ohjearvojen alittaminen on erittäin todennäköistä ja kohteissa C, E, F, ja G myös melko todennäköistä kaikilla taajuuksilla.