8 KUNNAN TUULIVOIMAYLEISKAAVOITUS - yhteishanke

Transkriptio

1 8 KUNNAN TUULIVOIMAYLEISKAAVOITUS - yhteishanke Ulla-Maija Humppi Kaavoitus- ja aluearkkitehti

2 8 kunnan yhteinen tuulivoimayleiskaava 8 kunnan yhteinen tuulivoimapuistojen yleiskaavoitushanke Hankkeen kustannusarvio , sisältäen tuulisuusmittauksia Ympäristöministeriön avustustapäätökset yht. = (käytetty määräaikana. Uusi avustus keväällä 2014) Kaavakonsultti kilpailutettiin HILMAssa. Kaavaa laatii FCG Tekniikka ja Suunnittelu Oy

3 Toimielinten perustaminen Kunnan- / kaupunginhallitukset päättivät osallistumisesta hankkeeseen loppuvuodesta 2011 Hanketta ohjaa Kuntajohtajaryhmä (kunnanjohtajista ja kaupunginjohtajista koostuva ryhmä) Hankkeesta on laadittu kuntien välinen sopimus

4 2013 Tuulisuusmittaukset laadittiin vuoden 2013 aikana 2 sodar - mittausta puolen vuoden ajan Mittauksiin perustuva tuulisuusmallinnus oli tarpeen laatia, jotta tuulisuusmallinnusaineistoja saatiin tarkennettua kohdealuevalintoja varten.

5 2013 Mittauspisteet

6 2013 Tuulisuusmallinnus, sähköverkot, muuntoasemat

7 Hankealueiden valinta Hankealue-ehdotuksia oli n. 20 ja hanketoimijoita n. 14, joiden kanssa on neuvoteltu. Tavoitteena oli yksi kaavakohdealue per kunta. YVA- laadinnan edellyttämiä kohteita ei valittu Kuntajohtajaryhmä päätti 9 kohteesta, joille ministeriön avustusrahoitusta käytetään. Kunnissa on laadinnassa kaikkiaan 12 tuulivoimapuistojen osayleiskaavaa (Soidinmäki, Mustalamminmäki ja Peuralinna hanketoimijoiden kustantamana)

8 Kohdealueet PEURALINNA

9 Tuulivoimalan sähköntuotanto (arvio) Esimerkkikohde: 9 tuulivoimalaa à 3 MW, kokonaisnettoteho max. 27 MW. Tuulivoimapuiston energiantuotantoarvio 104 GWh / vuosi. Yksi tuulivoimala tuottaa sähköä keskimäärin MWh vuodessa (40 % enimmäistehosta), joka vastaa noin 500:n sähkölämmitteisen omakotitalon vuosittaista sähkön kulutusta. Pohjoisen Keski-Suomen sähkönkulutusta vastaava määrä voidaan tuottaa n tuulivoimalalla eli n. 3 x 9 myllyn tuulivoimapuistolla.

10 Sähkönkulutus Keski-Suomessa Lähde: (Energiateollisuus) Keski-Suomi kuluttaa sähköä 5763 GWh / vuosi ja sähköä tuotetaan Keski-Suomessa 1476 GWh. Keski-Suomi tuottaa sähköä 4287 GWh vähemmän kuin kuluttaa. Yksi tuulivoimala tuottaa sähköä keskimäärin 10000MWh vuodessa (40 % enimmäistehosta), joka vastaa noin 500:n sähkölämmitteisen omakotitalon vuosittaista sähkön kulutusta. Yksi 9 myllyn tuulivoimala tuottaa siten n MWh ( 90 GWh) eli 9 myllyn puistoja tarvittaisiin n. 48 kpl, jotta tuulivoimalla voitaisiin kattaa puuttuva sähköntuotanto Keski- Suomessa.

11 Sähköntuotanto Keski-Suomessa Sähköä tuotetaan Keski-Suomessa 1476 GWh. Lähde: (tilastot), Energiateollisuus

12 Kaava-alueet kunnittain: Karstula Kannonkosken hankealue peruuntui luontoarvosyistä

13 Kaava-alueet kunnittain: Kinnula ja Pihtipudas

14 Kaava-alueet kunnittain: Kyyjärvi YIT:N PEURALINNAN HANKE

15 Kaava-alueet kunnittain: Viitasaari

16 Kaava-alueet kunnittain: Viitasaari

17 Kaava-alueet kunnittain: Saarijärvi

18 PROSESSI

19 Kaavaluonnokset, haasteita - Rantaosayleiskaavat laadinnassa alueilla Miten yhteensovitus hoidetaan? Vain jompikumpi yleiskaava voi olla laadinnassa - Kaavan ulkorajaus (melualueen mukaisesti suurin piirtein?) - Kaava-alueen suunnittelutarvealueeksi määrääminen tarpeen

20 Koiramäki, Karstula

21 Loma-asuntojen/ asuntojen luvitusmenettely tuulivoimalan melualueella, jos paikka ei ole tuulivoimapuiston yleiskaava-aluetta, joka estää rakentamisen. Rakennusvalvonnan keinot: - Ei voi kieltää rakentamista MRL 43 eikä 53 tai 72 :n perusteella (ei yleis- tai asemakaava, tai ranta-aluetta) - Tuulivoimalan melualue ei muodosta suoraan rakennuskieltoaluetta (ei MRL:ssä pykälää) Melualuetta Kaava -alue Joku hakee tähän lomaasunnon lupaa..

22 Loma-asuntojen/ asuntojen luvitusmenettely tuulivoimalan melualueella, jos paikka ei ole tuulivoimapuiston yleiskaava-aluetta, joka estää rakentamisen. MRL 136 :ssä on säädetty rakennusluvan edellytyksistä asemakaava-alueen ulkopuolella seuraavasti: Rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueen ulkopuolella on, että: 2) rakentaminen täyttää sille 117 :ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset; MRL edellyttää (MRL 117 ), että rakennushankkeeseen ryhtyvä huolehtii siitä, että rakennuksen sisällä ja oleskelualueilla melu ei vaaranna terveyttä, lepoa tai työntekoa. Rakennusluvan myöntävän viranomaisen on lupaa myöntäessään katsottava, että rakennushankkeeseen ryhtyvä on huolehtinut tästä velvollisuudestaan. Jos tuulivoimalan meluhäiriötä ei voida poistaa lomarakennuksen rakennuspaikalla tehtävillä ratkaisuilla, rakennuslupaa ei voida myöntää. MRL 117 f :ssä säädetään meluntorjunnasta ja ääniolosuhteista muun muassa: Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus ja sen oleskelu- ja piha-alueet niiden käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan siten, että rakennuksen sekä rakennuspaikan piha- ja oleskelualueiden melualtistus ja ääniolosuhteet eivät vaaranna terveyttä, lepoa tai työntekoa. - Jos rakennusjärjestyksissä (tai MRL:ssä) olisi määrätty tuulivoimaloiden lähialueet suunnittelutarvealueiksi, niin tällöin rakennusvalvonta voisi lupapäätöksissä nojata tähän.

23 Loma-asuntojen/ asuntojen luvitusmenettely tuulivoimalan melualueella, jos paikka ei ole tuulivoimapuiston yleiskaava-aluetta, joka estää rakentamisen. Kaava-alueella: - Kaava-alueella rakentamisen estäminen mahdollista MRL 16 pykälän perusteella (todetaan suunnittelutarvealueeksi), vaikka MRL 16 :ssä ei mainita erikseen tuulivoimapuistoa. Melualue voidaan määrätä kaavassa suunnittelutarvealueeksi vain silloin, jos koko alue on kaava-aluetta. - Kaavasuunnittelussa melualueet tulisi sisällyttää kaava-aluerajaukseen ja määrätä alue suunnittelutarvealueeksi (suunnittelutarveharkintavelvoite ei koske tuulivoimalarakentamista).

24 Koiramäki, Karstula

25 Mustalamminmäki, Karstula

26 Yleiskaavoituksen etuja Kohdealueilla on pienvesistöjä joko hankealueiden sisällä tai läheisyydessä. Pienvesistöille laaditaan rantayleiskaavoja parhaillaan (Kyyjärvi, Saarijärvi, Viitasaari) ja tämä muodostaa maankäytön suunnittelun yhteensovittamistarpeen. Osallisten tiedottaminen ja vaikutusmahdollisuus on huomattavasti parempaa kuin STR lupakäsittelyissä Kaavan kuulemismenettelyt tuovat lisätietoja esim. lähialueen maankäytön suunnitteluun (yksityisten tavoitteet ym.) Perusselvitysten laatuun ja selvitysten riittävyyteen sekä vaikutusarviointiin voidaan panostaa enemmän. Aineistoja on helpompi täydentää ja muokata prosessin aikana.

27 Hankkeen etuja Kuntajohtajaryhmän toiminta myönteinen: nopeuttaa yhteishanketta aloitusvaiheessa Seudun hanketoimijat ja heidän aluevaraukset on saatu kootuksi. Hanketoimijoiden ohjaus keskitetympää. Tuulisuusmallinnus perustuu tuulisuusmittauksiin. Yhteistyö kuntien välillä on toimivaa: kaavakohteet on pohdittu kunnittain Yksi kaavakonsultti koko projektissa Avustusrahoitus on ohjattu eri kuntien kohteille, rahaliikenne hoidetaan keskitetysti

28 Hankkeen haasteita Hanketoimijoiden aikataulutavoitteet aiheuttavat liiaksi ruuhkaa ja kiirettä yleiskaavoitukseen ja myllyjen luvitukseen Laaja sopimus- ja pykälävalmistelu (kuntien ja hanketoimijoiden väliset sopimukset, kuntien ja kaavakonsultin väliset sopimukset) Hankkeen ohjaukseen ja projektin vetämiseen on varattava resursseja. Myllyjen koot ovat kasvaneet muutamassa vuodessa: suojapuskurien leveystarve on muuttunut siitä, kun hanke käynnistyi. Matalataajuinen meluhaitta on tullut esille hankkeen käynnistymisen jälkeen Tieto lisää tuskaa: onko riittävästi osaamista yleiskaavoituksessa?