Vimpeli-Alajärvi-Soini-Karstula Tuulivoima-alueiden muuttolintu- ja maakotkaseuranta keväällä 2013

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vimpeli-Alajärvi-Soini-Karstula Tuulivoima-alueiden muuttolintu- ja maakotkaseuranta keväällä 2013"

Transkriptio

1 Vimpeli-Alajärvi-Soini-Karstula Tuulivoima-alueiden muuttolintu- ja maakotkaseuranta keväällä 2013 Matti Aalto Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY)

2 1. Tavoitteet ja menetelmät Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Vimpeliin, Alajärvelle ja Soiniin suunniteltavien tuulivoimapuistojen läpi keväällä muuttavaa ja muutolla levähtävää linnustoa sekä seurata maakotkien liikkeitä alueilla Maastotyöt Seuranta toteutettiin neljältä peruspisteeltä, joilla kaikilla oltiin parhaina muuttopäivinä. Keväälle ei osunut montaa hyvää muuttopäivää, joten hyvinä päivinä havaintoja pyrittiin saamaan useammilta pisteiltä, jolloin pystyttiin myös tekemään tehostettua yhtäaikaishavainnointiin perustuvaa maakotkaseurantaa. Muutolla levähtäviä lintuja laskettiin muutonseurantapaikkojen lisäksi tärkeimmiltä paikoilta 1-10 päivänä. Lisäksi kierrettiin satunnaisemmin vähälintuisemmilla pelloilla, soilla ja turvekentillä. Hankealueet ja seurantapisteet on esitetty kartalla 1. Muutonseuranta-ajat näkyvät taulukosta 1 ja levähtäjälaskenta-ajat taulukosta 2. Tutkimusalueen pisteiden lisäksi muuttoa seurattiin Keuruun Riihon kontrollipisteellä 70 tuntia välillä Taulukko 1. Muutonseurantapaikat, päivät ja havainnoin kestot (tt:mm) Alajärvi Moukariharju 6:30 2 Karstula Jyrkkäkangas 5:25 3 Karstula Haukisuo 4 Karstula Kokkokangas 3:10 4:15 5 Kyyjärvi Saarisuo 6 Perho Kokkoneva 3:54 6:44 3:10 7 Perho Tunturikallio 7:16 7:11 5:01 7:40 8 Soini Hankajärvi 9 Soini Härkäsuo 10 Soini Kukkolampi 11 Soini Matosuo 12 Soini Viitaharju 13 Soini Vuorelankorpi 14 Vimpeli Kalkkikivikaivos 7:18 5:10 3:33 7:03 15 Vimpeli Vanhavuori 4: Yhteensä 1 Alajärvi Moukariharju 8:10 8:10 5:55 3:00 6:00 5:20 3:05 8:00 54:10:00 2 Karstula Jyrkkäkangas 7:40 7:00 20:05:00 3 Karstula Haukisuo 2:00 2:00:00 4 Karstula Kokkokangas 13:05 8:35 4:50 12:00 9:45 5:00 5:10 65:50:00 5 Kyyjärvi Saarisuo 8:45 7:30 7:00 23:15:00 6 Perho Kokkoneva 1:15 4:48 19:51:00 7 Perho Tunturikallio 9:10 9:08 3:36 6:05 4:52 1:00 60:59:00 8 Soini Hankajärvi 3:33 3:33:00 9 Soini Härkäsuo 3:10 3:10:00 10 Soini Kukkolampi 3:00 3:00:00 11 Soini Matosuo 4:00 1:00 5:00:00 12 Soini Viitaharju 5:00 5:00:00 13 Soini Vuorelankorpi 5:20 6:03 3:30 6:45 7:00 10:30 5:20 44:28:00 14 Vimpeli Kalkkikivikaivos 23:04:00 15 Vimpeli Vanhavuori 4:07:00 337:32:00

3 Kartta 1. Hankealueet, muutonseurantapisteet ja levähtäjälaskentapaikat. Numerot vastaavat kuin taulukoissa 1 ja 2.

4 Taulukko 2. Levähtäjälaskentapäivät muutonseurantapisteiden ulkopuolisilla paikoilla Alajärvi Kortekylän pellot x x x x x x x x 2 Alajärvi Möksyn Savonjärvi x x 3 Alajärvi Nälkämäen pellot x x x x x x x 4 Karstula Laihistenneva x 5 Perho Porasjärvi x x x x x x x x 6 Soini Lylylampi x x x 7 Soini Pirttilampi x x x 8 Soini Ryöstöjärvi x x x Muutonseurannassa lajit, yksilömäärät, sukupuolet ja iät kirjattiin mahdollisimman tarkasti kaikista muuttavista linnuista. Tarkka kellonaika kirjattiin kaikista sellaisista yksilöistä tai parvista, jotka voi olla mahdollistaa määrittää samoiksi toiselta paikalta. Runsaista pikkulinnuista käytettiin kahden tunnin havaintojaksoja alkaen parilliselta tasatunnilta. Kaikista muista paitsi varpuslinnuista, sepelkyyhkystä ja töyhtöhyypästä kirjattiin muuttosuunta (W, WNW, NW, NNW, N, NNE, NE, ENE, E), ohituspuoli & etäisyys (+- eli 0-200m, + tai - eli 200m-1km, ++ tai -- eli 1-5km, +++ tai --- eli 5-10km, ++++ tai ---- eli yli 10km) ja lentokorkeus (I = 0-40m, II = m, III = yli 200m). Lentokorkeutta hahmotettiin puiden korkeuksiin ja mastoihin vertaamalla. Lisäksi arvioitiin menikö lintu/parvi suunnitellun tuulivoimapuiston kohdalta (k tai e). Havaittujen kotkien lentoreitit piirrettiin kartalle mahdollisimman tarkasti. Levähtäjälaskennoissa kirjattiin ylös kaikki muut paitsi yleisimmät varpuslinnut. Levähtäjälaskennassa yhdellä pisteellä oltiin 5-60min lintumäärästä riippuen. Maastotöihin hankealueilla osallistuivat aktiiviset lintuharrastajat Matti Aalto (FM, ympäristötieteet), Matti Sissonen, Mikko Haapoja, Leevi Kivinummi, Roope Ruokonen ja Esko Rajala. Muualla Suomenselällä havainnoivat useat eri henkilöt. Keuruun Riihossa pääosan havainnoinnista on viime vuosina hoitanut Ari Aalto Muuttolintuaineiston analysointi Kevät oli lintumuuton kannalta varsin erikoinen, mikä toi haasteita sekä havainnointiin että havaintojen tulkintaan. Talvinen sää jatkui pitkään huhtikuun puolelle ja lintujen kevätmuutto oli huhtikuun alkupuolella jopa pari viikkoa tavanomaista jäljessä. Kuun puolivälissä sää kuitenkin lämpeni nopeasti ja toukokuun alkuun mennessä kevät oli jo normaalissa aikataulussa. Huhtikuun loppupuolella muuttokelit olivat varsin vakaita hieman keskivertokevättä navakamman tuulen puhaltaessa suurimmaksi osaksi lännestä, osin etelästä. Lämpötila nousi aamujen nollan tienoilta iltapäivän yli kymmeneen asteeseen. Pilvisyys vaihteli, mutta aurinkoista keliä riitti runsaasti. Säät eivät tarjonneet lintumuutolle juuri minkäänlaista jaksotusta, vaan lintuja meni varsin tasaisesti, jolloin suurten muuttomäärien havaitseminen oli vaikeaa. Mahdollisesti lintuja muutti normaalia enemmän myös yöllä tai normaalia korkeammalla, sillä havaitut muuttajamäärät jäivät vähiin monen lajin osalta koko Suomessa.

5 Säällä on merkittävä vaikutus sekä lintujen lentokorkeuksiin että muuttolintujen lentoreittien sijoittumiseen Suomenselällä. Aamulla tai pilvisellä kelillä linnut lentävät matalalla. Esimerkiksi hanhien muutto tapahtuu lähes aina aamulla, mutta kurkien tai petolintujen muuttoaika vaihtelee enemmän. Mikäli muutto osuu kirkkaalle iltapäivälle, linnut lentävät korkealla. Ylivoimaisesti yleisin havaittu lentokorkeus on lähes kaikilla merkityksellisillä lajeilla tuulivoimaloiden lapojen korkeudella eli välillä m. Kurjet toisinaan muuttavat ja ne myös havaitaan korkeammalla, mutta muiden lajien osalta korkealla muuttavien lintujen havaitseminen on vaikeaa. Analysoinnissa on hyvä varmuusperiaatteella arvioida kaiken havaitun muuton menevän lapojen korkeudelta, vaikka pieni osa havaitusta muutosta menee roottorien ala- tai yläpuolelta. Havaitsemattomissa korkeuksissa säännöllisesti menevään muuttoon ei tässä raportissa kiinnitetä huomiota, sillä sen määrän arvioiminen on vaikeaa. Termiä havaittavissa oleva muutto käytetään tässä raportissa petolintujen osalta. Lentoreitteihin sade- ja pilvialueet vaikuttavat niin merkittävästi, että muuttolintujen reittejä ei ole tarpeen eritellä hankealueille, vaan on järkevämpää tarkastella koko tutkimusaluetta kokonaisuutena. Tätä tukevat myös muutonseurantahavainnot siitä, että erityisiä muuttoreittejä ei tutkimusalueella ole, vaan linnut muuttavat melko tasaisena rintamana tai sääolosuhteiden mukaan. Kaikilla suurikokoisilla runsaana muuttavilla lajeilla on tutkimusalueella selkeä päämuuttosuunta, joko NW, N tai NE. Muutonseurannassa muuttosuunnat poikkesivat päämuuttosuunnasta niin pienellä osalla yksilöitä, että niitä ei havaintojen tulkinnassa eritellä. Tässä raportissa tärkeimmille lajeille on piirretty muuttokartat koko SSLTY:n alueen parhaiden päivien muutosta keväältä Kartoista hahmottaa muuttosuuntia ja -määriä sekä pystyy vertailemaan tutkimusalueen muuton voimakkuutta SSLTY:n muihin osiin. Karttojen antamaa tietoa on tarkennettu tekstissä ottamalla huomioon havainto-olosuhteet ja aiempien vuosien muuttolintuaineisto SSLTY:ssä. Eri alueita vertaamalla voidaan arvioida hankealueen läpi menevän muuton osuutta laajemman alueen kokonaisuudesta. Esimerkiksi, jos tiedetään 500km leveällä alueella muuttavan lajin muuton olevan 5km leveällä hankealueella keskimääräistä heikompaa, on selvää, että alle 1 % lajin kannasta muuttaa hankealueen kautta. Tällaisia laskennallisia lukuarvoja ei tässä kuitenkaan ole esitetty, vaan muuton voimakkuusvertailu on tehty sanallisesti. Tuulivoimasuunnittelun kannalta vähemmän tärkeiden lajien muuttoa on kuvattu lyhyesti sanallisesti ja suurin osa merkityksettömistä lajeista on jätetty kokonaan pois. Tärkeimpien lajien osalta on pyritty arvioimaan lajikohtainen koko kevään muuttajamäärä kilometrin levyistä tutkimusalueen kaistaletta kohti (lintuvuo = lintua / km / kevät). Tämä on tehty lähinnä siksi, että se yleisesti käytettynä lukuarvona mahdollistaa jonkinlaisen vertailun muihin tuulivoiman linnustoselvityksiin. Muutamilla lajeilla lintuvuo on arvioitu sekä kevään 2013 muutonseurantahavaintoihin perustuen että maksimilintuvuona perustuen Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen alueelta vuosien saatossa kertyneeseen muuttolintuaineistoon. Maksimilintuvuon avulla on pyritty esittämään eräänlainen varmuusraja, joka huomioi vuosien välisen vaihtelun. Tämä on tärkeää etenkin vuoden 2013 kaltaisena keväänä, jolloin muutto poikkesi paljon keskivertovuodesta. Lintuvuoarvioiden takana on aluevertailua suurempi määrä oletuksia, mikä saattaa johtaa lopputuloksena olevien numeeristen arvojen melko suureenkin epätarkkuuteen.

6 Havaitun muuton osuutta tutkimusalueen läpi menneestä kokonaismuutosta on lajikohtaisesti arvioitu vertaamalla havainnointiaikoja ja havaittuja määriä koko SSLTY:n alueen havaintoihin kyseisestä lajista. Vertailu perustuu viime vuosina laskettuihin muuttoihin, mutta sitä ei ole tehty matemaattisena laskelmana vaan asiantuntija-arviona. Arvion on tehnyt Matti Aalto, konsultoiden Ari Aaltoa ja Matti Sissosta. Esimerkiksi pimeään aikaan muuttaneiden lintujen määriä on kuitenkin mahdoton arvioida. Hankealueiden lähimmistä tarkkailupaikoista muuttoa on viime vuosina seurattu kohtalaisen aktiivisesti Karstulan Humpissa ja Perhon Kokkonevalla, mutta Keuruun Riiho on ylivoimaisesti alueemme seuratuin paikka. Yhtäaikaishavainnointiin perustuen muutto on Humpissa tai Kokkonevalla harvoin voimakkaampaa kuin Riihossa, joten varmuusperiaatetta noudattaen Riihon havainnot on todettu järkeväksi pääasialliseksi aineistoksi vuosien välisen vaihtelun huomiointiin. Läntisen SSLTY:n peltolakeuksilla muuton kuva on niin erilainen kuin alueen itäosissa, ettei läntisiä aineistoja kannata juuri käyttää, varsinkin kun määrät harvoin ylittävät Riihon määriä. Läntisen SSLTY:n muuttoa on seurattu eniten Seinäjoen Kyrkösjärvellä ja Seinäjoen-Lapuan Hirvijärvellä. Muutonseurantapisteiden välillä oli jonkin verran eroja näkyvyydessä ja havainnointiajoissa, mikä on syytä muistaa vertailtaessa pisteitä muuttokartoilla. Luvut eivät siis ole absoluuttisia arvoja, mutta antavat riittävän hyvän kuvan muuton voimakkuuksista. Esimerkiksi Alajärven Moukariharjulta näkyvyys oli muita pisteitä heikompi ja Karstulan Kokkokankaalta muita parempi. Lintuvuoarvioissa havaintosektorin leveys on huomioitu sekä käytetyn pisteen näkyvyysolosuhteiden että kyseisen lajin kauimmaisen havaitsemisetäisyyden perusteella. Havainnoijien välilläkin on pieniä eroja, vaikka kaikki osallistuneet ovat rutinoituneita lintuharrastajia. Edellisten kappaleiden pitkällä virhelähteiden luettelulla pyritään kuvaamaan muutonseurannan monitahoisuutta. Kun virhelähteet on huomioitu sekä maastotyössä että havaintojen tulkinnassa, saadaan niistäkin huolimatta käyttökelpoinen tulos. Tarkkojen muuttajamäärien arviointi hankealueille todennäköisesti johtaisi yksinkertaistettua versiota epäluotettavampaan lopputulokseen. Tästä SSLTY:llä on yli 15 vuoden kokemus aktiivisesti seuratusta Keuruun Riihosta. Muutosta tiedetään monia asioita, mutta tieto on riittämätöntä todellisten muuttajamäärien arviointiin numeerisella tarkkuudella. Kuitenkin tämän raportin muutonseurantatulokset antavat mielestämme totuudenmukaisen kuvan hankealueiden kevätmuuttolinnustosta ja ovat riittävät arvioitaessa tuulivoiman soveltuvuutta hankealueille. 2. Tulokset Kevään aikana löytyneet merkittävimmät lintualueet on esitetty kartalla 2. Merkittävimpiä ovat kaksi laajahkoa aluetta, joilla lentää runsaasti maakotkia. Hankealueiden lähistöllä on myös joitain tärkeitä lintujen pesimä- ja levähdysalueita, mutta tutkimusalueen läpi ei kulje merkittäviä kevätmuuttoreittejä. Tarkemmat havaintotiedot ja niiden tulkinta on esitetty seuraavissa kappaleissa. Suomenselällä ja koko Suomessa on yhtäaikaisesti meneillään useiden tuulivoimapuistojen suunnittelu ja uusiakin suunnitelmia todennäköisesti vielä tehdään. Tuulivoimapuistoja suunnitellessa tuleekin huomioida myös hankkeiden yhteisvaikutus muuttolinnustoon.

7 Kartta 2. Tutkimusalueen tuulivoiman kannalta merkittävimmät lintualueet. Tiheimpien kotka-alueiden kotkien lentoreitit ovat erillisillä kartoilla 3 ja 4. Eteläosan kotkien lentoreittien numerot vastaavat liitteen 2 havaintorivejä.

8 2.1. Maakotka Tutkimusalueilla havaittiin poikkeuksellisen paljon paikallisia maakotkia. Tavallisena tarkkailupäivänä sekä Vimpelin Hietapuro-Mustapuron- että Soinin Pesola-Korkeamaan- alueilla nähtiin useita maakotkia. Pukutuntomerkkien ja yhtäaikaishavaintojen perusteella eri linnuiksi määritettyjä yksilöitä oli Vimpelin hankealueen lähistöllä noin 9 ja Soinissa noin 10. Tarkat havaintotiedot löytyvät Vimpelin osalta liitteestä 1 ja Soinin osalta liitteestä 2. Lentoreitit on esitetty kartoilla 2, 3 ja 4. Osa kotkista saattoi liikkua molemmilla alueilla. Onnistuneita pesintöjä hankealueiden lähistöllä ei ilmeisesti ollut. Ainakin Vimpelin hankealueen itäpuolella Perhossa oli vakioreviiri ja myös Pesola-Korkeanmaa-alueen itälaidalla säännöllisimmin lennelleen parin voi tulkita reviirilinnuiksi. Reviirihavaintojen lisäksi kotkien laajamittainen lentely kertoo alueiden tärkeydestä kotkille, vaikka kotkatihentymien tarkka syy ei selvinnytkään. Muutamia kotkahavaintoja tehtiin myös Soinin Hallapirtin hankealueen lähistöllä. Alajärven Louhun alueella ei havaittu kotkia, vaikka tarkkailua Moukariharjulta oli runsaasti Vimpeli, Hietapuro-Mustapuro (Matti Sissonen) Tarkkailupisteet olivat pääosin Tunturikallio tuulivoima-alueen kaakkoiskulmalla sekä neljänä päivänä Vimpelissä Tunturikalliosta lännen suunnalla n. 10 km päässä oleva kalkkikivikaivoksen kivikasa. Tunturikalliolta on hyvä näkyvyys Mustanpuron tuulivoima-alueelle lukuun ottamatta luoteen suuntaa, jossa lähellä kohoava Kakaroistenkangas peittää näkyvyyttä matalalla, lisäksi Tunturikallion päällä on puustoa joka peittää osan näkyvyydestä etelän ja kaakon suuntaan myös korkealle ja tekee Tunturikallion itä- ja länsipuolen samanaikaisen havainnoinnin mahdottomaksi. Tunturikalliolla oleva torni on muutontarkkailuun liian matala puiden latvojen alla ja katto tekee siitä lähes käyttökelvottoman minkäänlaiseen havainnointiin. Vimpelin kalkkikivikaivoksen kivikasalta on hyvä näkyvyys Mustanpuron alueelle, joskin etäisyyttä on 8-10 km mutta tästä etäisyydestä huolimatta havainnointi Mustanpuron kotkien osalta oli mahdollista ja osa kotkista myös lensi Mustanpuron tuulivoima-alueelle niin läheltä kalkkikivikaivosta, että iätkin pystyi määrittämään luotettavasti. Havainnointipäiviä olivat ja 1., 6.-7., 18., ja Yhteensä kotkastaijausta ja muutontarkkailua tehtiin 90 h. Maaliskuun lopun ja huhtikuun alun havainnointipäivät olivat erityisesti kotkien tarkkailua varten, huhtikuun puolenvälin jälkeen kotkahavainnointia tehtiin muun muutontarkkailun yhteydessä, siten että kotkan löytyessä muu muutontarkkailu keskeytettiin ja kotkaa seurattiin niin kauan kuin se oli näkyvillä. Sää oli havainnointipäivinä selkeää ja sopivaa kotkien tarkkailuun lukuun ottamatta yhtä varsin tyyntä päivää Huhtikuussa lämpöväreily hankaloitti kaukana ja matalalla lentävien kotkien iän määrittämistä. Tuulivoima-alueen itäpuolella olevalla suojelualueella on pesivä pari tai ainakin vakioreviiri. Suuri osa kotkahavainnoista on suojelualueelle laskeutuneita tai sieltä lähteneitä lintuja. Havaintojen perusteella paikallisen parin toinen lintu on aikuispukuinen vanha kotka ja toinen n. 6 kv osittain nuoruuspuvun piirteitä omaava yksilö. Suojelualueelta on yhtäaikaishavainto kolmesta maakotkasta jossa paikallinen pari ajoi nuoren 2-3 kv linnun pois. Viimeinen varma havainto suojelualueen 6 kv linnusta on jonka jälkeen siitä ei ole mitään havaintoa, mikä viittaa siihen, että se on ollut hautomassa pesällä. Tuulivoima-alueella on käynyt varmuudella lisäksi toinen pari etelän suunnalta, joista toinen lintu on aikuispukuinen ja toinen 3 kv. Näiden lisäksi varmuudella alueella on käynyt 2 kv yksilö mutta on erittäin todennäköistä, että osa iälleen tarkasti määrittämättömistä 2-3 kv linnuista, joista on

9 yhteensä 3 havaintoa, ovat eri yksilöitä. Hyvin todennäköisesti on havainto kolmannesta alueella käyneestä parista, joista mahdollisesti molemmat olivat aikuispukuisia. Tuulivoima-alueelle varmasti laskeutuneista kotkista on 4 havaintoa mutta todennäköisesti luoteen suunnalla kotkat ovat laskeutuneet useamminkin, koska ovat lentäneet hyvin matalalla ja kadonneet Kakaroistenkankaan antaman katveen takana näkyvistä. Todennäköisiä saalistusalueita ovat havaintojen perusteella Hallapuron kaakkoispuolella olevat Rahka-, Halla- ja Kaukaloisennevat ja mahdollisesti Nuolisalonnevan kytömaa-alue sekä Mustanpuron tuulivoima-alueen keskivaiheilla sijaitsevan Pirttinevan läntiset osat sekä tästä luoteeseen olevan Perkkiönevan alue ja tämän länsipuolella olevat nevat. Lentokorkeudet ovat olleet suurelta osin m ja raja korkeuteen yli 200 m on ollut useassa tapauksessa häilyvä, lisäksi kaartelevat kotkat ovat käyneet usein alle 200 m korkeudella kunnes ovat kaarrelleet termiikeissä jälleen korkeammalle. Alueen etelä- ja kaakkoispuolella 5-10 km päässä on useita havaintoja kaartelevasta maakotkaparista, joka ilmeisesti on näissä havainnoissa ollut alueella myöhemmin varmuudella havaittu eri pari kuin suojelualueen kotkat. Etelän suunnalla on mahdollisesti toinenkin pari mutta etäisyyden vuoksi nämä havainnot ovat jääneet varmistamattomiksi. Ehdottoman varmasti tuulivoima-alueella on havaittu lentävän 5 eri kotkayksilöä, todennäköinen määrä on kuitenkin tätä suurempi ja on mahdollista, että Mustanpuron tuulivoima-alueella on havaittu 9 eri kotkayksilöä. Kartta 3. Kotkien lentoreitit Hietapuro-Mustapuron alueella. Reitit on piirretty käyttäen kiintopisteinä etäisyyden arvioimiseksi käyttökelpoisia voimalinjoja sekä linkkimastoja. (pohjakartta: Maanmittauslaitos)

10 Soini, Pesola-Korkeamaa Alueella ei ole kotkaseurantaan optimaalista tarkkailupistettä, josta hallitsisi koko hankealueen. Monilta turvekentiltä ja soilta on kuitenkin kohtalaisen hyvä näkyvyys. Seurantapisteitä vaihtelemalla ja usean pisteen yhteishavainnoinnilla lentoreittien arviointia ja yksilöiden erittelyä saatiin huomattavasti yhden pisteen havainnointia tarkemmaksi. Alajärven Savonevan puoli alueen pohjoisosassa jäi kuitenkin vähälle havainnoinnille. Syynä tähän oli se, että muutonseurantapisteenä käytettiin etelämpänä olevaa Vuorelankorpea, josta ei näe kovin kauaksi pohjoiseen. Kotkien ei myöskään nähty erityisesti liikkuvan pohjoisen suunnalla, joten sinne ei lisätty havainnointipistettä. Havainnoinnin perusteella ei kuitenkaan voi sanoa, että kotkat eivät säännöllisesti lentäisi myös Savonnevalla. Tarkkailupisteet ja kotkien lentoreitit on esitetty kartalla 4. Alueella kierteli säännöllisesti kotkapari, joista toinen oli ad ja toinen noin 4kv lintu. Havainnot tästä parista hieman painottuvat Haukisuo-Pieni Härkäsuo seudulle, mutta linnut käyttivät säännöllisesti lähes koko hankealuetta. Lisäksi hankealueella kierteli varmuudella ainakin kaksi muuta ad lintua, yksi subad lintu ja kaksi 2kv lintua. Todennäköisesti kotkia oli muutamia enemmänkin ja ainakin heti hankealueen eteläpuolelta on havaintoja myös muista yksilöistä Soini-Karstula, Hallapirtti Hallapirtin hankealueen lähistöllä lentävien kotkien liikkeet painottuivat alueen luoteispuolella olevalle Matosuolle (kartta 2). Välillä nähtiin yhdessä lentävä kotkapari, välillä yksittäisiä lintuja. Havainnot koskevat vähintään kolmea eri yksilöä, mutta yleensä ikää tai muita tarkempia tuntomerkkejä ei nähty. Kahdesti määritettiin yksittäinen subad lintu Kokkokankaan lähistöllä. Myös itse Matosuolla määritettiin kerran subad maakotka. Vaikka Karstulan Kokkokankaan havainnointipisteeltä on erittäin hyvä näkyvyys etelän suuntaan ja alueella havainnoitiin kevään aikana 66 tuntia, nähtiin kotkan vain kahdesti lentävän korkealla hankealueen pohjoisosan yllä. Pohjoisempiin hankealueisiin verrattuna tämä on hyvin vähän. Matosuon suunnallakin kotkia nähtiin selvästi harvemmin kuin pohjoisemmilla alueilla. Jyrkkäkankaan havainnointipisteeltä tehtiin yksi kotkahavainto Hallapirtin hankealueen kaakkoiskulmalla.

11 Kartta 4. Kotkien lentoreitit Pesola-Korkeamaan alueella. Numerot lentoreittiviivojen kohdalla vastaavat liitteen 2 havaintorivejä. (pohjakartta: Maanmittauslaitos)

12 2.2. Kevätmuutolla levähtävä linnusto Levähtäjälaskennoissa merkittävimmäksi paikaksi osoittautui Savonjärvi Alajärven Möksyssä (kartta 2). Savonjärvellä pesii satoja naurulokkeja, runsaasti sorsia ja kahlaajia sekä useita pareja mustakurkku-uikkuja. Uhanalaisista sorsista pesii ainakin tukkasotkia ja jouhisorsia. Samoja lajeja levähtää myös kevätmuuttoaikaan. Savonjärvi, Soinin Matosuo sekä Kyyjärven Saarisuo- Valleussuo ovat maakunnallisesti tärkeitä lintualueita. Perhon Porasjärvi, Alajärven Kortekylän pellot sekä Lylylampi ovat paikallisesti arvokkaita. Muutonseurannan yhteydessä hankealueilla ja niiden lähistöllä havaittiin melko paljon suurten lintujen, kuten joutsenten, kurkien ja metsähanhien kiertelyä ja edestakaista lentelyä. Osa linnuista oli paikallisia pesintää aloittelevia pareja ja osa muutolla levähtäviä. Vaikka suuria tai edes keskisuuria parvia ei havaittu, monien lajien osalta tämä edestakainen lentely muodostaa yhtä suuren tai jopa suuremman törmäysriskin kuin läpimuuttava linnusto, mikäli paikalliset linnut eivät väistä voimaloita muuttavia paremmin. Toisaalta varsinkin hanhien lentely painottui hankealueiden ulkopuolella oleville luonnontilaisille soille. Selviä reittejä edestakaisessa liikehdinnässä ei havaittu. Sellaisia voisivat olla esimerkiksi hyvien ruokailupaikkojen väliset reitit tai ruokailu- ja yöpymispaikkojen väliset reitit. Ehkä mielenkiintoisin paikallisena havaittu laji oli mustapyrstökuiri, joita nähtiin Kyyjärven Saarisuolla yksilö ja yksilöä sekä Alajärven Kortekylän pelloilla yksilö. Levähtäjälaskentojen havainnot löytyvät liitteestä Keväisin läpimuuttava linnusto Tutkimusalueella ei havaittu merkittävää lintujen kevätmuuttoa. Havaittu suurten lintujen muutto on selvästi heikompaa kuin SSLTY:ssä vuosien saatossa hyviksi todetuilla paikoilla, kuten Keuruun Riihossa. Parhaiden paikkojen ulkopuolella muutossa ei ole todettu olevan suuria eroja eri alueiden välillä. Hankealueet kuuluvat tähän laajaan tasaisen muuton vyöhykkeeseen sekä kevään 2013 seurannan että SSLTY:n pitempiaikaisen muutonseuranta-aineiston perusteella. Tärkeimpien lajien keväisen havaittavissa olevan muuttovuon minimi- ja maksimiarviot merkittävimmille lajeille on koottu liitteeseen 3. Kevätmuuttoseurannan kaikki havainnot löytyvät liitteestä Kurki Kevään kurkimuutto meni vaivihkaa ja paras valoisaan aikaan mennyt rysäys oli kolmen tunnin mittainen jakso illalla, jolloin tutkimusalueella ehdittiin tarkkailemaan kahdelle paikalle (kartta 5). Määrät jäivät pienemmiksi kuin parhailla lähiseudun paikoilla, tutkimusalueen parhaan muuton ollessa Soinin Härkäsuolta laskettu 374 yksilöä. Kova länsituuli todennäköisesti työnsi Keuruulta menneen yli tuhannen kurjen muuton hankealueiden itäpuolelle. Sopivilla säillä Suomenselän alueen kurkimuuttohuippu voi mennä myös hankealueiden yli. Kurkien normaali muuttosuunta on lähes suoraan pohjoiseen. Keväisin muuttavia kurkia nähdään selvästi vähemmän kuin syksyllä. On mahdollista, että keväinen kurkimuutto ajoittuu Suomenselän kohdalla useasti iltayöhön, kuten saattoi käydä keväällä Toinen syy kevään selvästi syksyä vähäisempiin kurkihavaintoihin on kurkien päämäärä. Syksyllä kurjet ovat menossa yhdessä yhteisille talvehtimisalueille, kun taas keväällä kurkipareilla on suuntana omat pesimäsuot, jolloin muutto on enemmän hajallaan. Keuruun Riihossa kurjet kuitenkin usein menevät yllättävän kapeaa reittiä, mutta muuttovirta leviää pohjoisempana. Suurimmat havaitut keväiset kurkien päivämuutot ovat Suomenselällä viime vuosina vaihdelleet yksilön välillä. Hyvin havainnoitujen keväiden perusteella Keuruun länsiosien yli päivämuuttaa vuosittain kurkea.

13 Kurkien maksimi muuttovuoksi hankealueilla voi havaitun päivämuuton perusteella laskea 5500 / 25 km = 220 kurkea / km. Vastaavalla kaavalla vaihteluvälin alapääksi voi laskea 1500 / 25km = 60 kurkea / km, vaikka keväällä 2013 jäätiin todennäköisesti jopa puoleen tästäkin määrästä. Kartta 5. SSLTY:n muutonseurantapisteillä keväällä 2013 havaitut yli 150 kurjen päivämuutot. Nuolen pituus kuvaa havaittujen kurkien määrää ja suunta päämuuttosuuntaa. Havaintopäivämäärät on merkitty nuolien viereen. Samana päivänä lasketut eri pisteiden muuttajamäärät ovat vertailukelpoisia sekä havainnointiajan että näkyvyyden suhteen. Kaikkina päivinä ei kuitenkaan havainnoitu kaikilla pisteillä. (pohjakartta: Maanmittauslaitos) Hanhet Lähes kaikki SSLTY:n yli keväisin muuttavista hanhista on metsähanhia. Muita lajeja havaitaan lähinnä metsähanhiparvien mukana ja niiden määrät ovat hyvin vähäisiä. Tärkeimmät huomiot kevään 2013 metsähanhimuutosta on esitetty kartassa 6. Sekä vuoden 2013 että aiempien vuosien havaintoihin perustuen metsähanhien muutto SSLTY:ssä painottuu Ilmajoki-Seinäjoki-Lapua-

14 Kauhava suunnalle. Hanhet levähtävät peltolakeuksilla, jonka jälkeen pääosa jatkaa matkaansa pohjoiseen, osa koilliseen. Koilliseen muuttavia hanhia menee kohtalaisesti myös etelämpää Keuruun yli. Kevään 2013 kaksi suurinta hanhimuuttoa laskettiin Keuruun Riihosta. Hankealueet jäävät Pohjanmaan ja Keuruun muuttoreittien väliin, jolloin hanhimuutto niiden yli on heikompaa. Hanhet kuitenkin muuttavat koko Suomenselän yli melko tasaisena rintamana ja muuttoreittiin vaikuttaa lähinnä sääolosuhteet. Hankealueidenkin yli siis menee satoja hanhia vuosittain, kuten keväällä Muutto ei välttämättä ole paljoa Keuruun muuttoreittiä heikompaa, mutta kovimman muuton osuminen hankealueille on epätodennäköistä. Keuruun Riihossa on vuoden 2008 jälkeen havaittu kevätmuuttavaa hanhea vuosittain. Suurimpana osana hyvistä hanhimuuttopäivistä on oltu paikalla ja voikin arvioida, että ainakin parhaina havaintovuosina puolet Riihon 15km leveän havainnoitavan muuttosektorin läpi muuttavista hanhista päätyy kirjoihin. Tästä voidaan laskea keväiseksi hanhien maksimimuuttomääräksi 850*2/15km = 113 hanhea / 1km leveä muuttosuuntainen sektori. Tätä lukua voidaan pitää myös maksimina hankealueilla. Keväällä 2013 hankealueiden muutontarkkailupisteissä havaittiin 15km leveällä sektorilla enimmillään 600 muuttavaa hanhea. Mitä todennäköisimmin koko kevään aikana muuttaneista hanhista yli puolet tuli nähdyksi. Laskelma 1000 / 15km = 67 hanhea / 1km leveä muuttosuuntainen sektori täsmää hyvin kevään 2013 hanhimuuttomäärään koko tutkimusalueella ja lienee hyvä arvio myös hankealueiden keskimääräisestä hanhimuutosta. Hanhimuutossa havaittiin yllättäviäkin päivittäisiä eroja eri havaintopisteiden välillä, mutta muutto ei painottunut millekään reitille Laulujoutsen Joutsenten muutto jakautuu pitkälle jaksolle kevättä. Selviä huippumuuttopäiviä ei yleensä ole ja myös 2013 suurin osa hankealueiden joutsenmuutosta jäi näkemättä, vaikka parhaina päivinä todennäköisesti oltiinkin muuttoa seuraamassa. Suomenselän suurin joutsenmuutto 74m ja 30 kiert laskettiin Keuruun Riihosta. Tutkimusalueen paras päiväsumma laskettiin samana päivänä Perhon Tunturikalliolta, jolloin havaitusta 44 yksilöstä suurin osa matkasi koilliseen, mikä on joutsenten tyypillinen muuttosuunta Suomenselällä. Havaittu joutsenten muuttovuo oli eniten seuratuilla tarkkailupisteillä luokkaa 5 joutsenta / km / 50 havainnointituntia. Koko kevään muuttajamäärää on erittäin vaikea arvioida olemassa olevin tiedoin, mutta hankealueiden muuttovuon voisi olettaa osuvan välille joutsenta / km / kevät. Suurin osa hankealueiden joutsenhavainnoista koskee kierteleviä tai paikallisia lintuja, jotka lentävät useita kertoja päivässä hankealueen yli. Tähän lentelymäärään verrattuna havaittu muuttavien joutsenten määrä on todella vähäinen.

15 Kartta 6. SSLTY:n muutonseurantapisteillä keväällä 2013 havaitut yli 50 hanhen päivämuutot. Vihreän nuolen pituus kuvaa havaittujen hanhien määrää ja suunta päämuuttosuuntaa. Yksi nuolijono kuvaa yhtä tarkkailupistettä ja nuolet alhaalta alkaen muuttopäiviä 18.4, 21.4, 22.4, 25.4 ja Valkoinen nuoli kertoo päivästä, jolloin paikalla on tarkkailtu yli 4 tuntia muuton ollessa voimakkaimmillaan, mutta havaittu alle 50 hanhea. Oranssi ympyrä kertoo, että paikalla ei ollut muuttopäivänä riittävää havainnointia. Läntiset havaintopaikat: Seinäjoki Kyrkösjärvi ja Lapua Alajoki. Itäiset havaintopaikat etelästä alkaen: Keuruu Karkeisvuori, Keuruu Kolonmäki, Keuruu Riiho, Karstula Jyrkkäkangas, Karstula Kokkokangas, Soini Matosuo, Kyyjärvi Saarisuo, Soini Vuorelankorpi, Alajärvi Moukariharju, Perho Tunturikallio, Vimpeli Aho ja Vimpeli Kurkineva. (pohjakartta: Maanmittauslaitos)

16 Piekana SSLTY:n yli menevän keväisen piekanamuuton alueellinen jakauma on melko tasainen. Selkeä päämuuttosuunta on luode. Vaikka Keuruun eteläosien yli ilmeisesti meneekin hieman voimakkaampi muuttoreitti, lähinnä tuuliolosuhteet sekä sade- ja pilvirintamat ratkaisevat lopulliset kulkulinjat. Ilmeisesti aina osa haukoista muuttaa niin korkealla, että ne jäävät staijatessa havaitsematta. Koska näiden haukkojen määrää ei pysty arvioimaan ja ne lentävät tuulivoimaloiden yläpuolella, tarkastelemme tässä raportissa vain havaittavissa olevaa muuttoa. Kevään 2013 aikana piekanoilla ei ollut selviä huippumuuttopäiviä, vaan niitä leijaili pikkuhiljaa kohti luodetta (kartta 7). Suurin muuttavien päiväsumma, 7 yksilöä, havaittiin Karstulan Kokkokankaalta. Tutkimusalueen parhailla piekanamuuton seurantapaikoilla, Karstulan Kokkokankaalla ja Perhon Tunturikalliolla, havaittiin koko kevään aikana 14 ja 15 muuttavaa piekanaa. Piekanamuutto jakautui niin pitkälle ajanjaksolle ja useille päiville, että noin kolmasosan havaittavissa olevista piekanoista voisi arvioida tulleen havaituksi. Tästä saadaan koko kevään muuttovuoksi 3*15 / 10 km = 4,5 piekanaa / km. Keuruun Riihossa havaittujen kevätmuuttavien piekanojen määrät ovat viime vuosina vaihdelleet 8-66 välillä. Paras päiväsumma, 34 muuttavaa, on laskettu Sekä todellinen muuttajamäärä että nähtyjen piekanojen osuus todellisesta määrästä vaihtelevat varmasti paljon vuosittain. Riihon 10km leveän havainnointikaistaleen läpi muuttavan havaittavissa olevan piekanamäärän voisi arvioida vuosittain vaihtelevan välillä lintua, mistä saadaan muuttovuoksi 3-10 piekanaa / km.

17 Kartta 7. SSLTY:n kevään 2013 merkittävimmillä piekananhavainnointipisteillä viitenä parhaana muuttopäivänä havaitut yli 2 piekanan päivämuutot. Vihreän nuolen pituus kuvaa havaittujen piekanojen määrää ja suunta päämuuttosuuntaa. Yksi nuolijono kuvaa yhtä tarkkailupistettä ja nuolet alhaalta alkaen muuttopäiviä 20.4, 22.4, 24.4, 25.4 ja Valkoinen nuoli kertoo päivästä, jolloin paikalla on tarkkailtu yli 4 tuntia muuton ollessa voimakkaimmillaan, mutta havaittu alle 2 piekanaa. Oranssi ympyrä kertoo, että paikalla ei ollut muuttopäivänä riittävää havainnointia. Havainnointipisteet etelästä alkaen: Keuruu Riiho, Ähtäri Särkänlahti, Karstula Jyrkkäkangas, Karstula Kokkokangas, Soini Vuorelankorpi ja Perho Tunturikallio. (pohjakartta: Maanmittauslaitos)

18 Hiirihaukka Hiirihaukoilla ei ole Suomenselällä havaittu olevan varsinaisia muuttoreittejä. Muuttavia lintuja todennäköisesti menee melko tasaisesti ainakin SSLTY:n itäosien yli, etelämpänä hieman runsaammin kuin pohjoisempana. Lähinnä tuuliolosuhteet sekä sade- ja pilvirintamat ratkaisevat lopulliset kulkulinjat. Päämuuttosuuntia ovat pohjoinen ja luode, mutta toisinaan tavataan myös koilliseen matkaavia lintuja. Ilmeisesti aina osa haukoista muuttaa niin korkealla, että ne jäävät staijatessa havaitsematta. Koska näiden haukkojen määrää ei pysty arvioimaan ja ne lentävät tuulivoimaloiden yläpuolella, tarkastelemme tässä raportissa vain havaittavissa olevaa muuttoa. Kevään 2013 suurimmat hiirihaukkojen päiväsummat havaittiin Karstulan Kokkokankaalla 10m ja Keuruun Riihossa 9m (kartta 8). Varsinaisia huippumuuttopäiviä ei ollut, vaan monien muiden lajien tavoin hiirihaukkoja muutti pieniä määriä useina päivinä. Tutkimusalueen parhailla hiirihaukkamuuton seurantapaikoilla, Karstulan Kokkokankaalla ja Perhon Tunturikalliolla, havaittiin koko kevään aikana 12 ja 8 muuttavaa hiirihaukkaa. Hiirihaukkamuutto jakautui niin pitkälle ajanjaksolle ja useille päiville, että noin kolmasosan havaittavissa olevista haukoista voisi arvioida tulleen havaituksi. Tästä saadaan koko kevään muuttovuoksi 3*12 / 10 km = 3,6 hiirihaukkaa / km. Keuruun Riihossa havaittujen kevätmuuttavien hiirihaukkojen määrät ovat viime vuosina vaihdelleet 6-36 välillä. Paras päiväsumma, 21 muuttavaa, on laskettu Sekä todellinen muuttajamäärä että nähtyjen haukkojen osuus todellisesta määrästä vaihtelevat varmasti paljon vuosittain. Tämän kevään havaintojen ja Riihon pitkäaikaisen aineiston perusteella 10km leveän havainnointikaistaleen läpi muuttavan havaittavissa olevan hiirihaukkamäärän voi arvioida vuosittain vaihtelevan välillä lintua, mistä saadaan muuttovuoksi 3-8 hiirihaukkaa / km.

19 Kartta 8. SSLTY:n muutonseurantapisteillä keväällä 2013 havaitut yli kolmen hiirihaukan päivämuutot. Nuolen pituus kuvaa havaittujen hiirihaukkojen määrää ja suunta päämuuttosuuntaa. Havaintopäivämäärät on merkitty nuolien viereen. Kaikkina päivinä ei havainnoitu kaikilla pisteillä. (pohjakartta: Maanmittauslaitos)

20 Muut päiväpetolinnut Piekanan ja hiirihaukan lisäksi muita suuria päiväpetolintuja muuttaa tutkimusalueen läpi hyvin vähän. Kevään aikana tutkimuspisteillä havaittiin muuttavina yhteensä 45 piekanaa, 43 hiirihaukkaa, 12 sinisuohaukkaa, 9 ruskosuohaukkaa, 7 merikotkaa, 7 sääkseä ja 1 arosuohaukka. Nämä kokonaismäärät todennäköisesti kuvaavat hyvin näiden petolintulajien suhteellisia hankealueen läpi muuttavia havaittavissa olevia määriä. Kevätmuuttavien merikotkien muuttoreitti menee yleensä selvästi hankealueiden itäpuolelta, sillä lähiseudun suurimmat merikotkamärät havaitaan muuttavan Keuruulla kohti koillista. Parhaana kevätmuuttopäivänä Keuruun Riihosta havaittiin 29 koilliseen matkaavaa merikotkaa. Hankealueilta muuttava merikotkamäärä riippuu paljolti kevään säästä, mutta keväisen muuttovuon voi arvioida vaihtelevan välillä 0,5-2 merikotkaa / km. Paikallisena kierteleviä sinisuohaukkoja havaittiin lähes kaikilla pisteillä. Hyvinä myyrävuosina seudulla on varmasti useita pesintöjä. Paikallisista tai kiertelevistä hiirihaukoista, kanahaukoista, sääksistä ja merikotkista tehtiin myös havaintoja, mutta selviä reviirihavaintoja ei hankealueilla ollut. Muuttavia varpushaukkoja nähtiin tutkimusalueella yhteensä 69 yksilöä, mikä on vähän verrattuna SSLTY:n alueella havaittuihin parhaisiin muuttopäiviin tai muuttokeväisiin. Varpushaukatkin muuttivat tällä kertaa pääosin osumatta havainnoijien näkökenttään. Suomenselän varpushaukkojen ennätysmuutoksi on laskettu Keuruun Riihosta 85 muuttavaa Koko keväänä Riihossa havaittiin silloin 140 muuttavaa varpushaukkaa, mikä sekin todennäköisesti on alle puolet havaittavissa olevasta kokonaismuutosta. Tästä voi päätellä varpushaukkojen koko kevään muuttovuon hankealueillakin olevan luokkaa 7 30 haukkaa / km. Ampuhaukkoja seurantapisteillä havaittiin yhteensä 5 muuttavaa ja 3 paikallista. Tuulihaukkoja nähtiin yhteensä 23 muuttavaa ja 15 paikallista. Mehiläis- tai nuolihaukkoja ei havaittu seurantaajankohdan ollessa niille hieman liian aikainen. Kevätmuuttavia mehiläishaukkoja havaitaan Suomenselällä hyvin vähän, mikä osin johtuu siitä, että mehiläishaukan muuttoaikaan ei juurikaan muutonseurantaa harrasteta. Hankealueiden läpi muuttavaa mehiläishaukkamäärää on erittäin vaikea arvioida Kahlaajat, lokit, kyyhkyt, varpuslinnut Kahlaajien, lokkien, kyyhkyjen ja varpuslintujen havaittu muutto oli tutkimusalueella erittäin vähäistä. Merkittävimmiksi havainnoiksi jäivät Perhon Tunturikallion 2050 peippoa 21.4., 122 sepelkyyhkyä ja 46 kuovia 23.4, mikä osoittaa muuton vähyyden.

21 Liite 1. Vimpeli-Perho suunnan maakotkahavainnot. Havainnoija Matti Sissonen. Roomalaiset luvut tarkoittavat lentokorkeuksia (I=alle 50m, II=50-200m, III=yli 200m). k = lensi hankealueella, e = lensi hankealueen ulkopuolella Perkkiönkallio 1 Kaarteli kaukana ja korkealla NE- suunnassa (III e) Tunturikallio 1 10:32:00 10:33:00 ad NW -- II e Laskeutui suunnalla 359N Tunturikallio 1 14:09:00 14:23:00 imm +- III e S n. 5 kv NE suunnalta suoraan ylitse 200 m korkeudella. Pyrstön tyvi valkea mutta keskimmäiset sulat tummat. Aquila- laikut selkeät siipien alapinnoilla, mutta katkesivat keskeltä tummin höyheniin Tunturikallio 1 14:50:00 15:34:00 ad -- III k Kaukaa E suunnalta Patanajärvenkankaan kautta edelleen pohjoisemmaksi kadoten hyvin kaukana. Tn. sama lintu kaarteli pohjoisen suunnalla kaukana II k klo 15:41-16:06 katosi suunnassa 332N lask Tunturikallio 1 17:00:00 17:23:00 ad lask -- I e Kaarteli Patanajärvenkankaan päällä johon laskeutui männyn latvaan, jäi sille paikalle lähtiessäni Tunturikallio 1 11:45:00 11:51:00 ad S ++ I k Tuli korkealta luoteen suunnalta kaukaa ja laskeutui voimalinjan itäpuolelle reilun kilometrin päähän männyn latvaan suunalla 220W. Tn. sama yksilö kaarteli kaukana S suunnalla III e klo 12:14-12: Tunturikallio 2 12:30:00 12:37: III e Yksi kotka kaarteli kaukana etelän suunnalla jota putkella seuratessa toinen kotka ilmestyi seuraksi, näytti että toinen ajoi toista pois. Ikää ei pystynyt määrittämään. Katosivat lähipuiden katveeseen Tunturikallio 1 10:50:00 11:07:00 2kv ++ II k N Sama lintu löytyi uudelleen suunnasta N 11:29-11:35 Puhtaat valkeat aquila-laikut myös siipien yläpinnoilla, pyrstön tyvi puhtaanvalkea leveällä kärkijuovalla Tunturikallio 3 12:42:00 12:44:00 I e Patanajärvenkankaan suunnalla. Nuori (tn. 2kv) sai kimppuunsa paikallisen parin ad linnun ja lähti NE Tunturikallio 2 k Kaksi lintua, ad ja tn. n. 5 kv, lensivät pohjoisen suunnalla W ja katosivat puiden taakse, tn. laskeutuivat Tunturikallio 2 pariutuneet IIIe Lensivät soidinta kaukana >5 km SE- suunnalla. Ei ikätuntomerkkejä, katosivat katveeseen Tunturikallio 2 16:56:00 17:18:00 pariutuneet II- III e ad ja n. 5 kv Soidinta Kakaroistennevan suunnalla, josta toinen S pudottaen korkeutta ja kadoten Tunturikallio 2 12:32:00 lask Patanajärvenkankaan suunnalla 2 kotkaa matalalla NW ja las. Ad yksilö istui näkyville kuusen latvaan Tunturikallio 1 13:20:00 13:28:00 ad -- III k S kiersi Patanajärvenkankaan suunnalta länteen ja jatkoi suoraan etelää kohti kadoten katveeseen Tunturikallio 1 10:25:00 10:44:00 ad --- S II-IIIk Kiersi Patanajärvenkaan N-puolitse W ja kääntyi S,katosi väreilyssä kaukana lännen suunnalla Tunturikallio 2 10:59:00 11:10:00 II-III e Tn. 2 eri lintua kaarteli kaukana 5-10 km SE:ssä. Ei yhtäaikaishavaintoa mutta ensin havaittu lähti pitkään liitoon NEE pudottaen korkeutta ja muutaman minuutin päästä kaarteli toinen samoilla paikkeilla Tunturikallio 1 12:24:00 ad p, kiert Lensi hetken puitten latvojen yläpuolella Patanajärvenkankaan suunnalla n. kilometrin päässä Tunturikallio 1 13:20:00 ad W ki, Kaarteli hetken N suunnalla n. 2-3 km päässä ja lähti liitoon W kadoten Kakaroistenkankaan takana Tunturikallio 2 11:05:00 12:08:00 kii-iii, ad ja 3 kv (Nuori EI Patanan lintu, ei tummia pyrstön keskisulkia, selkeät aquila-laikut siipien ylä- ja alapinnoilla!) Löytyivät NNW suunasta kaartelemassa josta aikuisen linnun johdolla lähtivät liitoon kohti S-S Tunturikallio 1 9:58:00 ad Laskeutui pesäpaikalle Tunturikallio 2 11:35:00 12:09:00 NW kiii-i 2 joista toinen ad ja ehkä toinenkin. Eivät kaarrelleet juuri ollenkaan vaan roikkuivat tuulessa Patanajärvenkankaan yläpuolella hyvin korkealla. Lähtivät liitoon NW ja laskeutuivat kadoten puiden taa Tunturikallio 1 9:22:00 9:28:00 ad kiert

22 ++ ki-ii Kaarteli korkealla W-suunnalla n. 5 km päässä jossa laskeutui häviten näkyvistä puiden taa. 09:30-09:40 ki-ii Sama kuin ed. Löytyi samalta suunnalta mihin edellinen laskeutui, lähti ENE ja tn. lask Tunturikallio 2 8:22:00 8:24:00 WSW +++ e Hyvin tn. kotkia Kalkkikivikaivos 1 18:05:00 18:13:00 imm III e Kaukana E (>5 km) kaarteli ja matkalentoon N. Tn. alueen 574 kohdilla jossa katosi puiden taa Hyvässä myötävalossa erottui siipien alapinnolta ainakin jonkinlaiset aquila-laikut sekä vaalea pyrstöntyvi Kalkkikivikaivos 1 12:44:00 13:26:00 2kv m +- II-III k Löytyi lounaasta, lensi suoraan yli reilun 200 m korkeudella ja kiersi koillisen kautta ja suuntasi W jossa lensi niin kauas että lopulta katosi väreilyyn. Kaarteli ottaen korkeutta ja eteni liitäen Kalkkikivikaivos 1 12:44:00 p, kiert Kaarteli parikymmentä sekuntia kaukana NEE Tunturikallion NW puolella voimalinjan länsipuolella, jossa syöksyi korkealta täysin pystysuoran syöksyn ja katosi puiden taakse. Ei ikätuntomerkkejä Kalkkikivikaivos 1 10:50:00 11:06: kv I k (alue 574) SE suunnalla n. 3-4 km päässä josta lähti kohti koillista jossa lopulta pitkässä liidossa katosi puiden taakse tn. laskeutuen voimalinjan länsipuolella Tunturikallion lounaispuolella.

23 Liite 2. Soini-Kyyjärvi-Karstula suunnan maakotkahavainnot. Roomalaiset luvut tarkoittavat lentokorkeuksia (I=alle 50m, II=50-200m, III=yli 200m). k = lensi hankealueella, e = lensi hankealueen ulkopuolella. Havainnoijalyhenteet: LK = Leevi Kivinummi, MA = Matti Aalto, RR = Roope Ruokonen, ER = Esko Rajala. Vasemman laidan havaintonumerot vastaavat karttojen 2 ja 4 numeroita Karstula jyrkkäkangas 1 SW -- EI 11:00:00 11:15:00 LK Karstula Kokkokangas 1 p, Kiertelee Matosuon päällä. MA Karstula Kokkokangas 2 p MA Kiertelee Matosuon päällä. Aiemmin yksi matallalla W Karstula Kokkokangas 1 subad, kiert, p 6:10:00 6:15:00 MA Istui puussa itäpuolella ja lensi sitten matalalle S-puolitse W. Myöhemmin mahdollisesti sama kaukana etelässä länteen kadoten Matosuolle Karstula Kokkokangas 1 3kv, kiert 14:30:00 MA pitkät kapeat valkeat laikut sekä siiven ala- että yläpuolella, yläpuolen laikku kyynärsiivessä kellertävä, pyrstössä kivitaskukuvio Karstula Kokkokangas 2 pariutuneet, p 10:55:00 11:09:00 MA korkealla etelätaivaalla 5-10km päässä Karstula Kokkokangas 1 subad, W 8:30:00 8:43:00 MA Hyvin valkoinen pyrstön yläpuoli, mutta siivissä ei eritysen paljon valkoista. Meni Matosuolle Kyyjärvi Saarisuo 1 subad, NW - EI 13:00:00 LK Kyyjärvi Saarisuo 1 ad, W 12:00:00 LK + EII mahdollisesti sama ad NW Kyyjärvi Saarisuo 1 subad, kiert + EII 11:15:00 LK Kyyjärvi Valleussuo 1 p 14:15:00 14:30:00 MA Kaarteli Valleussuon päällä. Ensin pohjoispuolella, siirtyen sitten etelämmäksi Kyyjärvi Saarisuo 2 p RR Seilasivat koko päivän etelä-länsitaivaalla. Toisella pienet vaaleat laikut, toisella ei valkoista siivessä Soini Hankajärvi 2 pariutuneet, ad, kiert 14:05:00 14:15:00 MA Järven S-päässä. Toinen melko tasaruskea, toisella siiven alapinnalla kapeasti valkoista. Pyrstöt tasaruskeat. Lisäksi N-puolella 2-3 kotkaa, joista yksi 4kv. Tiedot näistä Matti Sissosen havainnossa Soini Härkäsuo 2 2kv ja ad (vaalea), p MA Soini Kukkolampi 2 2kv, p 15:00:00 15:20:00 MA Tulivat Haukisuon suunnalta kohti ja kääntyivät parin kilometrin päästä Hankajärvelle Soini Matosuo 2 p 10:50:00 11:15:00 MA Kaartelivat Matosuon päällä aluksi pohjoisosassa siirtyen sitten eteläosaan Soini Matosuo 1 subad, nous 10:16:00 ER Pyrstön tyvi vaalea ja siipien alapuolella valkeat laikut, näytti nousevan suosaarekkeesta heti tullessani. Häipyi matalalla N Soini Viitaharju 1 14:12:00 14:17:00 MS III + E Koillisen suunnalla, lensi itää kohti laskien korkeutta ja katosi liidossa lähipuiden taa Soini Viitaharju 3 14:00:00 14:03:00 MS III-II Tn. sama pari kuin aikaisemmin ja 3-4 kv. Kaikki soidinsivat syöksyillen, tulivat N suunnasta ja suuntasivat SSW. Ad + n. 4kv + n. 3-4 kv(?) Soini Viitaharju 2 10:56:00 14:03:00 MS 10:56-10:59 III-II ad+ n. 4 kv NNW suunnalla <5 km päässä, lensivät W laskien korkeutta ja katosivat. 11:12 II Samat edelleen W matalalla. 11:51-12:13 III Samat soidinta +- ja soitimeen liittyi ad klo 12:09, lähtivät WNW kadoten katveeseen. 12:27-12:32 III Samat kuin ed. ad + n. 4kv +- tulivat S puolelta ja suuntasivat NE kadoten katveeseen Soini Vuorelankorpi 1 ad 8:20:00 8:50:00 LK Soini Vuorelankorpi 1 subad, kiert, S, -- k II, tn, naaras 11:25:00 ER Soini Vuorelankorpi 1 ad, kiert, S, -- e III, tn. koiras 11:25:00 ER Soini Vuorelankorpi 4 ad N ja pari ad & n.4kv. p. RR Yksinäinen ad vaalea, "kinuski". Lisäksi 3 kaartelevaa S-SW taivaalla, ei tietoa iästä, samoja tai eri lintuja Soini Vuorelankorpi 1 2kv SW RR Soini Vuorelankorpi 1 ad, kiert 11:58:00 12:27:00 ER Tuli idästä ja kääntyi N, ilmeisesti sama koiras kuin aiemmin. Pyrstön tyvi kärkeä vaaleamman ruskea (ei valkoinen), kyynärsiipien tyvellä valeanruskeat laikut, siiven alapuoli näytti kokonaan tummalta.

24 Liite 3. Tuulivoimasuunnittelun kannalta merkittävien lajien kevätmuuttovuo (= muuttavaa yksilöä / kilometrin levyinen kaistale / kevät) hankealueilla. Määrät ovat kevään 2013 havaintoihin ja SSLTY:n pitkäaikaiseen muutonseuranta-aineistoon perustuvia arvioita havaittavissa olevasta määrästä eli luvuissa ei ole mukana hyvin korkealla/matalalla lentäviä tai yömuuttavia lintuja. Havaittavissa olevaa määrää voi käytännössä pitää tuulivoimaloiden roottorikorkeudella lentävänä määränä. min max Laulujoutsen Metsähanhi (hanhet) Kurki Mehiläishaukka 0,5 3 Merikotka 0,5 1,5 Ruskosuohaukka 0,5 2 Sinisuohaukka 1 3 Varpushaukka 7 30 Hiirihaukka 3 8 Piekana 3 10 Sääksi 0,5 2

25 Liite 4. Muutonseurantapisteiden havainnot. Yksinkertaistettu taulukko Tiira-lintutietopalveluun tallennetusta raakadatasta. Pvm Kunta Paikka Laji Määrä Tila Havainnoijat Soini Hankajärvi ampuhaukka 1 m, N Matti Aalto Soini Hankajärvi hanhi 74 m Matti Aalto Soini Hankajärvi harmaahanhilaji 5 m, NE Matti Aalto Soini Hankajärvi harmaalokki 6 p Matti Aalto Soini Hankajärvi kanahaukka 1 E Matti Aalto Soini Hankajärvi laulujoutsen 4 N Matti Aalto Soini Hankajärvi metsähanhi 16 m, ENE Matti Aalto Soini Hankajärvi metsähanhi 6 m, E Matti Aalto Soini Hankajärvi pikkukuovi 2 Än, p Matti Aalto Soini Hankajärvi sääksi 1 p Matti Aalto Soini Hankajärvi tuulihaukka 1 p Matti Aalto Soini Härkäsuo hanhi 1 SW Matti Aalto Soini Härkäsuo hiirihaukka 1 m, N Matti Aalto Soini Härkäsuo kuovi 2 kiert Matti Aalto Soini Härkäsuo kurki 339 m Matti Aalto Soini Härkäsuo niittykirvinen 70 p Matti Aalto Soini Härkäsuo sääksi 1 kiert Matti Aalto Soini Härkäsuo tuulihaukka 1 p Matti Aalto Soini Härkäsuo töyhtöhyyppä 12 kiert Matti Aalto Karstula Jyrkkäkangas merikotka 2 NE, m leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas hanhi 131 m leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas hiirihaukka 1 m, N leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas isolepinkäinen 1 p leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas kanadanhanhi 12 m leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas kanahaukka 2 kiert leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas kurki 17 m leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas käpylintulaji 9 m, än leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas laulujoutsen 19 m leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas lyhytnokkahanhi 1 m, NE leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas metsähanhi 123 m leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas metsäkirvinen 1 m, än leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas metsäviklo 1 ä leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas naurulokki 22 W leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas niittykirvinen 11 m leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas peippo 613 m leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas piekana 1 m, W leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas selkälokki 1 SE leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas sepelkyyhky 50 leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas sinisuohaukka 1 m, NE leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas tilhi 11 m, NW leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas tilhi 3 lask, p leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas Turdus (suku) 187 leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas töyhtöhyyppä 27 kiert leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas valkoposkihanhi 1 m, NE leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas varpushaukka 4 m leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas varpushaukka 1 kiert leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas västäräkki 23 m leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas hanhi 15 m, NE leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas isokäpylintu 1 m, än leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas kanahaukka 1 m, NE leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas kuovi 6 m, NW leevi kivinummi

26 Karstula Jyrkkäkangas kurki 83 m leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas kurki 2 S leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas laulujoutsen 11 m, NE leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas metsähanhi 51 m leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas metsäviklo 2 m, ä leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas niittykirvinen 1 m, ä leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas peippo 121 m leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas pikkukäpylintu 10 m, än leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas sepelkyyhky 7 p leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas sääksi 1 m, NW leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas taivaanvuohi 1 p, ä leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas tilhi 15 m, S leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas tiltaltti 2 Ä leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas Turdus (suku) 57 m leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas valkoviklo 1 m, ä leevi kivinummi Karstula Jyrkkäkangas västäräkki 16 m leevi kivinummi Vimpeli Kalkkikivikaivos kanahaukka 1 p, nous Matti Sissonen Vimpeli Kalkkikivikaivos hömötiainen 1 Ä, p Matti Sissonen Vimpeli Kalkkikivikaivos kanahaukka 1 Matti Sissonen Vimpeli Kalkkikivikaivos kanahaukka 1 kiert Matti Sissonen Vimpeli Kalkkikivikaivos kanahaukka 1 Matti Sissonen Vimpeli Kalkkikivikaivos korppi 25 p, kiert Matti Sissonen Vimpeli Kalkkikivikaivos kotkalaji 1 Matti Sissonen Vimpeli Kalkkikivikaivos käpylintulaji 3 kiert Matti Sissonen Vimpeli Kalkkikivikaivos laulujoutsen 2 N Matti Sissonen Vimpeli Kalkkikivikaivos naakka 2 SE Matti Sissonen Vimpeli Kalkkikivikaivos teeri 2 Matti Sissonen Vimpeli Kalkkikivikaivos töyhtötiainen 1 ä, p Matti Sissonen Vimpeli Kalkkikivikaivos uuttukyyhky 1 m, N, kiert Matti Sissonen Vimpeli Kalkkikivikaivos hömötiainen 1 Ä Matti Sissonen Vimpeli Kalkkikivikaivos isolepinkäinen 1 Matti Sissonen Vimpeli Kalkkikivikaivos korppi 10 kiert Matti Sissonen Vimpeli Kalkkikivikaivos käpytikka 2 p Matti Sissonen Vimpeli Kalkkikivikaivos pyrstötiainen 3 p, än Matti Sissonen Vimpeli Kalkkikivikaivos töyhtötiainen 1 ä, p Matti Sissonen Vimpeli Kalkkikivikaivos isolepinkäinen 1 p Matti Sissonen Vimpeli Kalkkikivikaivos kanahaukka 1 kiert Matti Sissonen Vimpeli Kalkkikivikaivos korppi 25 kiert Matti Sissonen Vimpeli Kalkkikivikaivos peippo 3 Matti Sissonen Vimpeli Kalkkikivikaivos pohjantikka 1 Matti Sissonen Vimpeli Kalkkikivikaivos räkättirastas 1 p Matti Sissonen Vimpeli Kalkkikivikaivos harmaalokki 1 E Matti Sissonen Vimpeli Kalkkikivikaivos isolepinkäinen 2 p Matti Sissonen Vimpeli Kalkkikivikaivos kanahaukka 6 p Matti Sissonen Vimpeli Kalkkikivikaivos käpytikka 4 Matti Sissonen Vimpeli Kalkkikivikaivos laulujoutsen 3 S Matti Sissonen Vimpeli Kalkkikivikaivos laulujoutsen 12 m Matti Sissonen Vimpeli Kalkkikivikaivos metso 2 Matti Sissonen Vimpeli Kalkkikivikaivos punatulkku 2 ä, N Matti Sissonen Vimpeli Kalkkikivikaivos sepelkyyhky 3 Matti Sissonen Vimpeli Kalkkikivikaivos teeri 14 p Matti Sissonen Vimpeli Kalkkikivikaivos tilhi 1 E Matti Sissonen Vimpeli Kalkkikivikaivos urpiainen 2 N Matti Sissonen Karstula Kokkokangas hömötiainen 2 Ä Matti Aalto

Selvitys tuulivoima-alueiden syysmuuttolinnustosta

Selvitys tuulivoima-alueiden syysmuuttolinnustosta Vimpeli-Alajärvi-Soini-Karstula-Kyyjärvi Selvitys tuulivoima-alueiden syysmuuttolinnustosta Matti Aalto Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY) 31.10.2013 1. Tavoitteet ja menetelmät Kannen kuva:

Lisätiedot

Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016

Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016 Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016 Janne Aalto EKLY:n perinteinen kevätyhteishavainnointi vietettiin lauantaina 23.4. 2016. Havainnointiin osallistuttiin neljällä

Lisätiedot

Liperin tuulivoimalat

Liperin tuulivoimalat Muuttolinnustoselvitys Aappo Luukkonen 1.0 5.6.2015 5.6.2015 1 (4) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 1.1 Liperin tuulivoimahanke... 2 1.2 Muuttolintuseurannan menetelmät ja aineisto... 2 1.3 Törmäysmalli... 3 2

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU 2011 Pekka Routasuo 18.1.2012 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU 2011 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA

Lisätiedot

Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014

Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIHTIPUTAAN KUNTA Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 24.3.2015 P20221 Ilosjoen syysmuutto 1 (13) Tuomo Pihlaja

Lisätiedot

TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO

TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TUULIWATTI OY TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO LINNUSTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17736P001 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Linnuston kevätmuuttoselvitys

Lisätiedot

SALO-YLIKOSKEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSET: LINTUJEN SYYSMUUTTO

SALO-YLIKOSKEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSET: LINTUJEN SYYSMUUTTO SALO-YLIKOSKEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSET: LINTUJEN SYYSMUUTTO 1 (11) Sisältö 1 Tehtävän sisältö... 2 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 3 3.1 Muutto... 3 3.2 Levähdysalueet... 11 4 Vaikutusten

Lisätiedot

Kauhajoki Mustaisneva ja Vöyrinkangas

Kauhajoki Mustaisneva ja Vöyrinkangas Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys Raportti 13.8.2013 Lintujen kevätmuuton seuranta maakuntakaavan tuulivoima-alueilla Kauhajoki Mustaisneva ja Vöyrinkangas Raportti: Ismo Nousiainen, Jukka-Pekka Taivalmäki

Lisätiedot

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Kiimassuon tuulipuistohankkeen alueella kahdeksana aamuna elo- lokakuun

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKKEEN TÄYDENTÄVÄ

VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKKEEN TÄYDENTÄVÄ Vastaanottaja Triventus Wind Power AB Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510015995 VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKKEEN TÄYDENTÄVÄ SYYSMUUTONSEURANTA 2014 Päivämäärä 22.9.2015 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Alastaron tuulipuistohankkeen alueella kahdeksana aamuna elo- lokakuun aikana.

Lisätiedot

LINTUJEN LENTOREITTISELVITYS FINNOON ALUEELLA

LINTUJEN LENTOREITTISELVITYS FINNOON ALUEELLA LINTUJEN LENTOREITTISELVITYS FINNOON ALUEELLA Esa Lammi 29.1.2013 LINTUJEN LENTOREITTISELVITYS FINNOON ALUEELLA SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1. MUUTONSEURANTA... 2 2.2. VESILINTUJEN

Lisätiedot

RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.2008

RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.2008 EKLY:n yhp 19.4.28 Sivu 1/6 RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.28 Esa Partanen helmikuu 29 (kirjoitusvirhekorjauksia 3/29) PERINNE HENKIIN JA HETI SEITSEMÄN PAIKKAA MUKANA Lauantaina 19.4.28 järjestettiin

Lisätiedot

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat Jari Jokela 2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. LASKENTA-ALUE... 2 3 MENETELMÄT... 2 4. SULKASATOLASKENNAT... 4 Metsähanhi... 4 Joutsen... 4 5.

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

Pyhäjoen Silovuoren tuulivoimalahankealueen luontoselvitys

Pyhäjoen Silovuoren tuulivoimalahankealueen luontoselvitys Pyhäjoen Silovuoren tuulivoimalahankealueen luontoselvitys Tutkimusraportti 127 Toimeksiantaja Hankevastaava: ABO Wind Oy Pääkonsultti: WSP Finland Oy Päiväys 2014 Tekijöiden yhteystiedot Olli-Pekka Siira

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Siikaisten Leppijärven tuulivoimapuiston kaakkuriseuranta 2013 AHLMAN GROUP OY

Kankaanpään kaupunki. Siikaisten Leppijärven tuulivoimapuiston kaakkuriseuranta 2013 AHLMAN GROUP OY Kankaanpään kaupunki Siikaisten Leppijärven tuulivoimapuiston kaakkuriseuranta 0 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 78/0 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... Työstä vastaavat henkilöt... 4 Tutkimusmenetelmät... 4 Tulokset...

Lisätiedot

Holingonvuoren tuulivoimapuiston luontoselvitykset

Holingonvuoren tuulivoimapuiston luontoselvitykset SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI tuulivoimapuiston luontoselvitykset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 1 (27) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Natura-2000

Lisätiedot

Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla.

Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla. Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla Ville Suorsa LTSS-seminaari Pori 26.3.2013 2.4.2013 Page 1 Lähtökohdat 2.4.2013 Page

Lisätiedot

RAPORTTI 16X267156 12.04.2016. NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki

RAPORTTI 16X267156 12.04.2016. NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156 12.04.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki Niinimäen Tuulipuisto Oy Niinimäen tuulivoimapuiston luontoselvitys, Pieksämäki Sisällys

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Luontoselvitys

Lisätiedot

LUVIAN LEMLAHDEN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU2011

LUVIAN LEMLAHDEN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU2011 LUVIAN LEMLAHDEN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU2011 Esa Lammi 21.5.2012 LUVIAN LEMLAHDEN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU 2011 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...3 2 SELVITYSALUEJAMENETELMÄT...3

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT KUNTAYHTYMÄ - LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 2015 1. Johdanto

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTON- SELVITYS 2015

Suomen Luontotieto Oy KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTON- SELVITYS 2015 KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTON- SELVITYS 2015 Alueen poikki muutti kaksi kalasääkseä Suomen Luontotieto Oy 22/2015 Jyrki Matikainen ja Pihla Matikainen Sisältö 1.

Lisätiedot

Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa

Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry. 21.1.2013 Etelä-Pohjanmaan liitto PL 109, 60101 Seinäjoki info@etela-pohjanmaa.fi Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa Etelä-Pohjanmaalla laaditaan

Lisätiedot

METEORIEN HAVAINNOINTI III VISUAALIHAVAINNOT 3.1 YLEISTÄ

METEORIEN HAVAINNOINTI III VISUAALIHAVAINNOT 3.1 YLEISTÄ 23 METEORIEN HAVAINNOINTI III VISUAALIHAVAINNOT 3.1 YLEISTÄ Tässä metodissa on kyse perinteisestä. luettelomaisesta listaustyylistä, jossa meteorit kirjataan ylös. Tietoina meteorista riittää, kuuluuko

Lisätiedot

MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYKSEN TÖRMÄYSMALLINNUS

MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYKSEN TÖRMÄYSMALLINNUS Lausunto Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2 PL 20 90571 Oulu www.poyry.fi Päiväys 2.10.2012 Viite 16USP0084 Sivu 1 (3) Yhteyshlö Aappo Luukkonen Puh. 010 3331544 aappo.luukkonen@poyry.com MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN

Lisätiedot

FÖRENINGEN KONSTSAMFUNDET R.F.

FÖRENINGEN KONSTSAMFUNDET R.F. Vastaanottaja Föreningen Konstamfundet r.f. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 11.11.213 FÖRENINGEN KONSTSAMFUNDET R.F. OLOFSGÅRDIN MUUTTOLINNUSTOSELVITYS FÖRENINGEN KONSTSAMFUNDET R.F. Päivämäärä

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat ja linnut ovat otsikoissa Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista

Lisätiedot

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014 LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Alastaron tuulipuistohankkeen alueella kolmena aamuna huhtikuun aikana.

Lisätiedot

Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella.

Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella. 4.5 Vaikutukset luonnonympäristöön 4.5.1 Yleistä Suunnitteilla olevien 14 tuulivoima-alueen linnustoselvityksen on laatinut Lakeuden luontokartoitus v. 2015. Osalla selvitysaluetta on tehty linnuston muutonseurantaa

Lisätiedot

Vihisuon tuulivoimapuiston linnuston kevätmuuttoselvitys ja kanalintujen soidinselvitys

Vihisuon tuulivoimapuiston linnuston kevätmuuttoselvitys ja kanalintujen soidinselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A METSÄHALLITUS Vihisuon tuulivoimapuiston linnuston kevätmuuttoselvitys ja kanalintujen soidinselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P27043 Vihisuon lisäselvitykset

Lisätiedot

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira)

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Kaikki lajit Kaikkiaan on havaittu 91 eri lajia. Eri vuosina lajeja on havaittu seuraavasti: 2014 2013 2012 2011

Lisätiedot

KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTON- SELVITYS

KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTON- SELVITYS KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTON- SELVITYS 2015 Peippo oli runsaslukuisin läpimuuttava varpuslintu Suomen Luontotieto Oy 2/2016 Jyrki Matikainen Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2011.

Suomen Luontotieto Oy. Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2011. Suomen Luontotieto Oy Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2011. Suokukkkoja havaittiin vain muutamia parvia. Kuvassa nuoria intuja

Lisätiedot

Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA 24.3.2012 Olli-Pekka Karlin

Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA 24.3.2012 Olli-Pekka Karlin Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA..0 Olli-Pekka Karlin Sisällysluettelo. Johdanto, ja selvitettävän alueen yleiskuvaus. Työssä käytetyt menetelmät. Pesimälinnusto

Lisätiedot

Törmäysriskiarviot Ilosjoen tuulivoima-alueelle

Törmäysriskiarviot Ilosjoen tuulivoima-alueelle S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ABO-WIND Törmäysriskiarviot Ilosjoen tuulivoima-alueelle FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.3.2015 1 (9) Pihlaja Marjo 30.3.2015 Sisällysluettelo 1 Törmäysriskin arviointi...

Lisätiedot

Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton selvitys 2012.

Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton selvitys 2012. Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton selvitys 2012. Merikotka on tavallinen näky alueella Suomen Luontotieto Oy 18/2012 Jyrki Matikainen

Lisätiedot

Vihisuon tuulivoimapuiston luontoselvitykset

Vihisuon tuulivoimapuiston luontoselvitykset SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KARSTULAN KUNTA Vihisuon tuulivoimapuiston luontoselvitykset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.1.2015 P20221 Vihisuon luontoselvitys 1 (26) Tuomo Pihlaja 9.1.2015 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Karijoen Kakkorin ja Perkiön tuulivoimakohteiden linnustoselvitys 2013

Karijoen Kakkorin ja Perkiön tuulivoimakohteiden linnustoselvitys 2013 Karijoen Kakkorin ja Perkiön tuulivoimakohteiden linnustoselvitys 2013 Taikapolku 8/2013 Ismo Nousiainen 1. Johdanto O2 Vindkompaniet AB suunnittelee Karijoen kuntaan kahta tuulivoimahanketta. Yhdeksän

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE: LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU 2010

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE: LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU 2010 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE: LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU 2010 Pekka Routasuo 7.2.2011 KALJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

Suomen tuulivoima Oy Savonrannan tuulipuistohankkeen muuttolintuselvitys syksyllä 2011 ja keväällä 2012 sekä vaikutusarvio

Suomen tuulivoima Oy Savonrannan tuulipuistohankkeen muuttolintuselvitys syksyllä 2011 ja keväällä 2012 sekä vaikutusarvio Suomen tuulivoima Oy Savonrannan tuulipuistohankkeen muuttolintuselvitys syksyllä 211 ja keväällä 212 sekä vaikutusarvio Jari Kontiokorpi & Antti Tanskanen Savonrannan Syvälahden tuulivoimalapuiston muuttolintuselvitys

Lisätiedot

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014 HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Kiimassuon tuulipuistohankkeen alueella kolmena aamuna huhtikuun aikana.

Lisätiedot

Yhteishavainnointi 3.5.2008 sivu 1/5 EKLY:N YHTEISHAVAINNOINTI 3.5.2008 TAISTON OHESSA MUUTONSEURANTAA POUTASÄÄSSÄ

Yhteishavainnointi 3.5.2008 sivu 1/5 EKLY:N YHTEISHAVAINNOINTI 3.5.2008 TAISTON OHESSA MUUTONSEURANTAA POUTASÄÄSSÄ Yhteishavainnointi 3.5.8 sivu 1/5 EKLY:N YHTEISHAVAINNOINTI 3.5.8 TAISTON OHESSA MUUTONSEURANTAA POUTASÄÄSSÄ Esa Partanen 1 Versio 1 Huhtikuu 9 Uusi kokeilu - neljä paikkaa mukana Keväällä 8 kokeiltiin

Lisätiedot

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo

Lisätiedot

linnuston muuttoreitit ja kerääntymisalueet kemiönsaarella yhteenveto tehdyistä linnustoselvityksistä 2013

linnuston muuttoreitit ja kerääntymisalueet kemiönsaarella yhteenveto tehdyistä linnustoselvityksistä 2013 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland linnuston muuttoreitit ja kerääntymisalueet kemiönsaarella yhteenveto tehdyistä linnustoselvityksistä 2013 Linnuston

Lisätiedot

Pyhäjärven Murtomäen tuulipuistoalueen pesimälinnusto 15.5.- 25.6.2014

Pyhäjärven Murtomäen tuulipuistoalueen pesimälinnusto 15.5.- 25.6.2014 Pyhäjärven Murtomäen tuulipuistoalueen pesimälinnusto 15.5.- 25.6.2014 Vesa Hyyryläinen/PaltamoPandion Kartoituksen tavoitteena oli toteuttaa Pyhäjärven Murtomäen tuulivoimahankkeen YVA -menettelyn luontoselvitykseen

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN NORDANÅ- LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOJEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. LINTUJEN KEVÄTMUUTON SELVITYS 2012.

KEMIÖNSAAREN NORDANÅ- LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOJEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. LINTUJEN KEVÄTMUUTON SELVITYS 2012. KEMIÖNSAAREN NORDANÅ- LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOJEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. LINTUJEN KEVÄTMUUTON SELVITYS 2012. Suomen Luontotieto Oy Merikotka on tavallinen näky alueella Suomen Luontotieto Oy 18/2012

Lisätiedot

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite Karttaliite Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Karttojen selite ja tulkintaohje... 3 Yhdistelmäkartat kaikkien lajien muuttoreiteistä... 4 Kevätmuutto...

Lisätiedot

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta

Lisätiedot

NORDANÅ-LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN. Lintujen syysmuuton selvitys 2011

NORDANÅ-LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN. Lintujen syysmuuton selvitys 2011 NORDANÅ-LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN Lintujen syysmuuton selvitys 2011 29.5.2012 2 (14) 29.5.2012 NORDANÅ-LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LINTUJEN MUUTON YLEISPIIRTEISTÄ

Lisätiedot

LAPUAN JOUTTIKALLION TUULIVOIMAHANKE

LAPUAN JOUTTIKALLION TUULIVOIMAHANKE S U U N N IT T E L U JA T EK N IIK K A INNOPOWER OY LAPUAN JOUTTIKALLION TUULIVOIMAHANKE TUULIVOIMASELVITYS täydentävät ympäristöselvitykset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 22.10.2012, rev 20.5.2013 YMPÄRISTÖSELVITYS

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

Hallakankaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset

Hallakankaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KYYJÄRVEN KUNTA tuulivoimapuiston luontoselvitykset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 19.1.2015 P20221 1 (23) Tuomo Pihlaja 19.1.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue...

Lisätiedot

Valkoposkia luoteistuulessa summayhteenveto Kyly:n yhteishavainnoinnista 1.10.2011

Valkoposkia luoteistuulessa summayhteenveto Kyly:n yhteishavainnoinnista 1.10.2011 Valkoposkia luoteistuulessa summayhteenveto Kyly:n yhteishavainnoinnista 1.10.2011 Yhteishavainnointipäivä valkeni kuulaana syysaamuna. Kuva kirjoittajan staijipaikalta Haminan Tervasaaren joutomaa-alueelta

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset

Tuulivoiman linnustovaikutukset Tuulivoiman linnustovaikutukset Mitä tiedetään, mitä ei? Tero Toivanen, suojeluasiantuntija Tietoa kertyy koko ajan Tuulivoiman linnustovaikutuksia tutkittu paljon ja tutkitaan edelleen Tieto koskee pääosin

Lisätiedot

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 Liite 1. Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 1. Tuulivoiman vaikutukset kanalintuihin 1.1. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimarakentaminen voi

Lisätiedot

Muistutus: Kymenlaakson energiamaakuntakaavaehdotus (23.1.2012)

Muistutus: Kymenlaakson energiamaakuntakaavaehdotus (23.1.2012) BirdLife Suomi ry BirdLife Finland rf Annankatu 29 A 16, 00100 HELSINKI Puh. (09) 4135 3300, fax (09) 4135 3322 toimisto@birdlife.fi - www.birdlife.fi Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry c/o Jukka

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio LINTURETKELLE Napapiirin retkeilyalueen maastossa on monia hyviä lintujen tarkkailupaikkoja. Jokivarressa, Könkäänsaarissa ja Kivalonaavalla voi tavata peräpohjalaisessa suo- ja metsäluonnossa viihtyviä

Lisätiedot

Kattiharju tuulivoimapuiston kanalintujen soidinselvitys

Kattiharju tuulivoimapuiston kanalintujen soidinselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharju tuulivoimapuiston kanalintujen soidinselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Soidinselvitys 1 (7) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:

Lisätiedot

Iin Olhavan tuulivoimapuisto

Iin Olhavan tuulivoimapuisto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TUULIWATTI OY Iin Olhavan tuulivoimapuisto, muuttolinnusto 2014 erillisraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24145P001 2 (47) Olhavan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Hauklapin tuulivoimapuiston luontoselvitykset 2011

Hauklapin tuulivoimapuiston luontoselvitykset 2011 TuuliSaimaa Oy Hauklapin tuulivoimapuiston luontoselvitykset 2011 Kasvillisuusselvitys, luontotyyppiselvitys, liito-oravaselvitys, muuttolintuselvitys ja pesimälinnustoselvitys T:mi Ympäristötutkimus Kuitunen

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA OY PUNKALAITUMEN ISOSUON TUULIVOIMA- Vastaanottaja Punkalaitumen Tuulivoima Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys

PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA OY PUNKALAITUMEN ISOSUON TUULIVOIMA- Vastaanottaja Punkalaitumen Tuulivoima Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Vastaanottaja Punkalaitumen Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 4.11.214 PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA OY PUNKALAITUMEN ISOSUON TUULIVOIMA- PUISTON KEVÄTMUUTON SELVITYS 214 PUNKALAITUMEN

Lisätiedot

Kemiönsaaren Sunnanåvikenin merikotkatarkkailu keväällä 2015. White Tailed Eagle survey at Sunnanåviken, Island of Kemiö, in Spring 2015

Kemiönsaaren Sunnanåvikenin merikotkatarkkailu keväällä 2015. White Tailed Eagle survey at Sunnanåviken, Island of Kemiö, in Spring 2015 Kemiönsaaren Sunnanåvikenin merikotkatarkkailu keväällä 2015 White Tailed Eagle survey at Sunnanåviken, Island of Kemiö, in Spring 2015 Tmi Vespertilio 30.6.2015 Tiivistelmä suomeksi Nordanå-Lövbölen tuulivoimahankkeen

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Intended for WPD Finland Oy. Document type Linnustoselvitys. Päivämäärä 12/8/2014 WPD FINLAND OY KUURONKALLION TUULIVOIMAPUISTON LINNUSTOSELVITYKSET

Intended for WPD Finland Oy. Document type Linnustoselvitys. Päivämäärä 12/8/2014 WPD FINLAND OY KUURONKALLION TUULIVOIMAPUISTON LINNUSTOSELVITYKSET Intended for WPD Finland Oy Document type Linnustoselvitys Päivämäärä 12/8/2014 WPD FINLAND OY KUURONKALLION TUULIVOIMAPUISTON LINNUSTOSELVITYKSET WPD FINLAND OY KUURONKALLION TUULIVOIMAPUISTON LINNUSTOSELVITYKSET

Lisätiedot

Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4.2011

Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4.2011 Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4.2011 Marko Ruti EKLY:n perinteinen kevätyhteishavainnointi vietettiin aurinkoisessa säässä lauantaina 23.4.2011. Yhtään sellaista havainnointipaikkaa,

Lisätiedot

TLY:n retki Örön saarelle

TLY:n retki Örön saarelle TLY:n retki Örön saarelle 3.-4.10. Maisema eteläkärjestä Bengtskärin majakalle päin Juhani & Paula Piekkala Turun lintutieteellinen yhdistys järjesti kautta aikain ensimmäisen retken legendaariselle Örön

Lisätiedot

LUVIAN OOSINSELÄN TUULIVOIMAPUISTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS, TALVIHAVAINNOINTI JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN

LUVIAN OOSINSELÄN TUULIVOIMAPUISTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS, TALVIHAVAINNOINTI JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN LUVIAN OOSINSELÄN TUULIVOIMAPUISTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS, TALVIHAVAINNOINTI JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus... 4

Lisätiedot

KANNUS-KALAJOKI TUULIVOIMALAHANKE MUUTTOLINNUSTOSEL- VITYS 2011 2012

KANNUS-KALAJOKI TUULIVOIMALAHANKE MUUTTOLINNUSTOSEL- VITYS 2011 2012 PROKON Energiesysteme GmbH KANNUS-KALAJOKI TUULIVOIMALAHANKE MUUTTOLINNUSTOSEL- VITYS 2011 2012 Heikki Tuohimaa & Hannu Tikkanen 14.11.2013 Kokkola 1 Tarkastus Päivämäärä 19/11/2013 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Voimavapriikki Oy: n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen syysmuuton seurantaselvitys 2011.

Suomen Luontotieto Oy. Voimavapriikki Oy: n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen syysmuuton seurantaselvitys 2011. Voimavapriikki Oy: n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen syysmuuton seurantaselvitys 2011. Rautiaisia muuttaa alueen poikki kevättä enemmän. Kuvan lintu rengastajan kädessä Suomen

Lisätiedot

Kyyjärven Hallakankaan tuulipuistohanke. Viranomaisneuvottelu 28.5.2014

Kyyjärven Hallakankaan tuulipuistohanke. Viranomaisneuvottelu 28.5.2014 Kyyjärven Hallakankaan tuulipuistohanke Viranomaisneuvottelu 28.5.2014 HANKE Tuulipuisto Oy Kyyjärvi (Winda Invest Oy) suunnittelee 5 9 voimalan tuulivoimapuistoa Kyyjärven Metsäperälle Hallakankaan maastoon

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen

Lisätiedot

Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2014 AHLMAN GROUP OY

Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2014 AHLMAN GROUP OY Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 18/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Epävarmuustekijät...

Lisätiedot

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa

Lisätiedot

Kotkan Hallan tuulivoimapuiston muuttolintuselvitys 2011

Kotkan Hallan tuulivoimapuiston muuttolintuselvitys 2011 TuuliSaimaa Oy Kotkan Hallan tuulivoimapuiston muuttolintuselvitys 2011 Kevätmuutto ja syysmuutto Ympäristötutkimus Kuitunen Luontoselvitys Kotkansiipi Kotkan Hallan tuulivoimapuiston muuttolintuselvitys

Lisätiedot

Liite A: Valokuvasovitteet

Liite A: Valokuvasovitteet Liite A: Valokuvasovitteet Kuvasovite on koostettu valokuva, johon suunniteltujen tuulivoimaloiden kuvat on sijoitettu tietokoneohjelman avulla hyödyntämällä tiettyjä koordinaatteja ja korkeusarvoja. Kyseessä

Lisätiedot

Ari Pekka Auvinen Finventia, Pori & Pohjois Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry, Oulu 2016

Ari Pekka Auvinen Finventia, Pori & Pohjois Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry, Oulu 2016 RAPORTTI TEEREN, KURJEN, SUOPÖLLÖN JA KELTAVÄSTÄRÄKIN ESIINTYMISESTÄ HEINISUON HARAVASUON NATURA ALUEELLA OULUSSA SEKÄ MUHOKSEN PEURASUOLLA JA VESISUOLLA. Ari Pekka Auvinen Finventia, Pori & Pohjois Pohjanmaan

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

PAHKAVAARAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINTUJEN MUUTONSEURANTA JA TÖRMÄYSMALLINNUS

PAHKAVAARAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINTUJEN MUUTONSEURANTA JA TÖRMÄYSMALLINNUS Vastaanottaja Pahkavaaran Tuulipuisto Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 2.3.2016 Viite 1510018964 PAHKAVAARAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINTUJEN MUUTONSEURANTA JA TÖRMÄYSMALLINNUS LAVAKORVEN TUULIVOIMAHANKKEEN

Lisätiedot

Kairankutsun luonto- ja linturetket

Kairankutsun luonto- ja linturetket Kairankutsun luonto- ja linturetket Luonnon ja lintujen tarkkailu retkeilymuodossa on yksi parhaista rentoutumiskeinoista kiireisen maailmanmenon keskellä. Tähän Pyhä-Luoston kansallispuisto ja Itä-Lapin

Lisätiedot

Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 19.4.2014

Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 19.4.2014 Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 19.4.2014 Marko Ruti EKLY:n kevätyhteishavainnointi vietettiin pääsiäisviikonlopun lauantaina 19.4.2014. Tällä kertaa havaintopaikat olivat

Lisätiedot

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS 16X270705 19.11.2015 WSP FINLAND OY / WINDA INVEST OY

LUONTOSELVITYS 16X270705 19.11.2015 WSP FINLAND OY / WINDA INVEST OY LUONTOSELVITYS 19.11.2015 WSP FINLAND OY / WINDA INVEST OY Tyrnävän Kivimaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset 2015 2 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää

Lisätiedot

Koiramäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys

Koiramäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A GREENWATT OY JA KARSTULAN KUNTA Koiramäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 Koiramäen soidinselvitys

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston kaakkurija sääksiseuranta 2014 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston kaakkurija sääksiseuranta 2014 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston kaakkurija sääksiseuranta 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 42/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

KYLY:n yhteishavainnointi 29.9.2012 onnistunut päivä monipuolisen muuton kera

KYLY:n yhteishavainnointi 29.9.2012 onnistunut päivä monipuolisen muuton kera KYLY:n yhteishavainnointi 29.9.2012 onnistunut päivä monipuolisen muuton kera Kuva Haminan Tervasaaren staiipaikalta läntiseen näkymään - Ari Salminen staijaamassa, kirjoittaja kameran takana Esa Partanen

Lisätiedot

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Lakeuden luontokartoitus Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet

Lisätiedot

Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset

Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI tuulivoimapuiston luontoselvitykset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 1 (29) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Natura-2000

Lisätiedot

Päiväpetolintujen ja kurkien muutto Pyhtäällä syksyllä 2012

Päiväpetolintujen ja kurkien muutto Pyhtäällä syksyllä 2012 Pyhtään kunta Päiväpetolintujen ja kurkien muutto Pyhtäällä syksyllä 2012 Tutkimusraportti Tero Ilomäki & Petri Parkko 30.11.2012 Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 5 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA

SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.12.2013 SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUUTON SEURANTA Päivämäärä 02/12/2013

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala

Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala juha.honkala@helsinki.fi 24.3.2010 Keskitalvi Ruokinnat, hevostallien ympäristöt Avovesistöt Pihlajanmarjatalvet (tilhet,

Lisätiedot

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella ympäristöalan asiantuntija Heikki Pönkkä ja Helena Haakana KESÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2.

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot