LOHJAN HAJA-ASUTUSALUEIDEN KEHITYSSTRATEGIA

Transkriptio

1 LOHJAN HAJA-ASUTUSALUEIDEN KEHITYSSTRATEGIA RAPORTTI

2 LOHJAN HAJA-ASUTUSALUEIDEN KEHITYSSTRATEGIA Raportti Toimittaja: Ulkoasu ja taitto: Kuvat: Tulostettu Lohjalla: Mikael Jakobsson, elinkeinojohtaja, Lohjan kaupunki Merja Olari Lohjan Yrityspalvelukeskus Oy Kauppakatu 6, Lohja Erkki Alhopuro ja Lohjan kaupunki 35 kpl - 2 -

3 KAUPUNGINHALLITUKSELLE Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan ( 234) nimittää haja-asutusalueiden kehitysstrategiatoimikunnan, jonka toimikausi alkoi Toimikautta pidennettiin kesäkuun 2004 loppuun. Toimikunnan tehtävänä oli laatia Lohjan haja-asutusalueille kokonaisvaltainen kehitysstrategia, jossa linjataan Lohjan kaupungin haja-asutusalueiden elinkeinopoliittiset, maankäytölliset ja palvelurakennekysymykset. Tarkastelussa ovat mukana myös uuden E18-moottoritien tuomat vaikutukset haja-asutusalueille. Kaupunginhallitus päätti, että toimikuntaan kuuluu seitsemän (7) luottamushenkilöjäsentä sekä kaupunginjohtaja. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan valita Lohjan haja-asutusalueiden kehitysstrategiaa valmistelevan toimikunnan jäseniksi seuraavat henkilöt: Erkki Alhopuro, puheenjohtaja Markku Karppinen, varapuheenjohtaja Kirsi Oksanen Vappu Miinalainen Raija-Liisa Pöllänen Jari Åström Antero Härmä Elina Lehto Toimikunta kutsui pysyviksi asiantuntijoiksi elinkeinojohtaja Mikael Jakobssonin ja kaavoitusjohtaja Heikki Rouvisen sekä sihteeriksi kansliasihteeri Sari Hyvösen. Raportin on toimittanut elinkeinojohtaja Mikael Jakobsson. Ulkoasusta ja taitosta on vastannut Merja Olari. Lisäksi toimikunnan työssä ovat olleet mukana Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat Kaisa Hannula ja Satu Virkkula, jotka ovat laatineet Delfoi-tutkimuksen vastauksista yhteenvedot. Toimikunta on kuullut lukuisia ulkopuolisia asiantuntijoita.toimikunta on kokoontunut kymmenen (10) kertaa. Luettelo kuulluista asiantuntijoista on liitetiedostona sähköisessä muodossa Internet-osoitteessa kaupunki.lohja.fi/keskushallinto. Selvitykseen liittyvää muuta aineistoa on nähtävillä samassa osoitteessa. Toimikunta on esitellyt työnsä kaupungin johtoryhmälle sekä kaupunkilaisille. Tiedotustilaisuus kaupunkilaisille järjestettiin valtuustosalissa Toimikunnan raportissa on pyritty noudattamaan Lohjan kaupungin visiossa ja strategiassa

4 (KV , lisäys KV ) sekä Lohjan elinkeinopoliittisessa ohjelmassa (KV ) määriteltyjä kaupungin kehittämisen periaatteita sekä painopistealueita. Lisäksi on huomioitu Lohjan keskustan kehittämisen visiossa määritellyt (KH ) painopistealueet. Raportti tukeutuu vahvasti myös Lohjan maakäytön kehityskuva raporttiin ja sen tarkasteluvaihtoehtoihin. Tarkastelu on rajattu pääasiassa Lohjan asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolisiin alueisiin. Lisäksi on pyritty keskittymään suuriin kehityslinjauksiin. Asioiden aihekohtainen syvällisempi tarkastelu tehdään myöhemmin ko. toimielimissä. Toimikunta esittää Lohjan haja-asutusalueiden vision: Lohjan haja-asutusalueet ovat vetovoimainen osa Lohjan kaupunkia sekä Hiiden aluetta. Haja-asutusalueet ovat aktiivisessa ja luontaisessa vuorovaikutuksessa taajama-alueiden kanssa siten, että kumpikin osapuoli hyötyy tästä yhteistyöstä. Haja-asutusalueella asukasluvun kasvu on samaa suuruusluokkaa tai lievästi suurempaa kuin kaavoitetulla alueella. Uusi asutus pyritään ohjaamaan nykyisiin kyläasutuksiin kuitenkaan vaarantamatta haja-asutusalueiden maaseutumaista ilmettä. Mahdollisuus harvaan sijoittuvaan rakentamiseen säilytetään. Haja-asutusalueita kehitetään tasapainoisesti vaalien uusmaalaista kulttuurimaisemaa. Nykyinen julkinen ja yksityinen palveluverkko turvataan. Viljelysmaisemaa Pohjois-Lohjalla 1930-luvulla. Maatilatalouden, maatalouden liitännäiselinkeinojen, matkailun sekä pienimuotoisen yritystoiminnan toimintaedellytykset taataan erilaisilla aktiivisilla toimenpiteillä. Parannetaan etätyöskentelyn toimintaedellytyksiä Lohjan haja-asutusalueilla. Rohkaistaan haja-asutusalueiden asukkaita alueidensa omaehtoiseen kehittämiseen sekä mahdollistetaan aktiivinen kylätoiminta. Kaikessa toiminnassa nojaudutaan kestävän kehityksen mukaisiin periaatteisiin. Luonto- ja ympäristöarvojen merkitystä korostetaan Viljelysmaisemaa Pohjois-Lohjalla luvulla. Vasemmalla nykyinen Valtatie 1.

5 Haja-asutusalueiden visiosta ja Lohjan kaupungin strategisista linjauksista on johdettu neljä keskeistä painopistealuetta, jotka ovat olennaisia haja-asutusalueiden hallitun ja tasapainoisen tulevaisuuden kehityksen kannalta. Nämä ovat: - kyläyhteisöjen kehittäminen - elinkeinotoiminnan kehittäminen - palveluiden turvaaminen ja - maankäytön ohjaus. Näille painopistealueille on ehdotettu yhteensä 17 eri toimenpidettä, joille on myös määritelty tavoitteet ja esitetty keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Lohjan haja-asutusalueiden strategiatoimikunta antaa oheisena raporttinsa kaupunginhallitukselle. Lohjalla

6 Lohjan seutukartta Kartta: Lohjan kaupunki

7 KAUPUNGINHALLITUKSELLE... 3 Sisällysluettelo 1 TAUSTA Lohjan tilastotarkastelu Lohjan maa-alue Lohjan väestö Lohjan haja-asutusalueet Kylärakenne Ikärakenne Perheet/ asuminen Lohjan haja-asutusalueiden osayleiskaavat Suunnittelutarvealueet Elinkeinot Elinkeinopalvelujen visio 2005 Elinkeinopalvelujen toiminta-ajatus Elinkeinopoliittiset päämäärät 2 DELFOI-TUTKIMUS Menetelmä Kyselyt Paneelit Delfoin tulokset ja painopistealueet Väestö Asuminen ja maankäyttö Elinkeinot Palvelut Muut asiat VAIHTOEHTOISET KEHITYSKUVAT Keskitetty vaihtoehto Tasapainotettu vaihtoehto Liikepainotteinen vaihtoehto LOHJAN HAJA-ASUTUSALUEIDEN STRATEGIA Visio Strategiset linjaukset Lohja visio Kaupungin kehittämisen strategiset linjaukset 4.3 Kehittämisen painopistealueet Painopiste 1: Kyläyhteisöjen kehittäminen Painopiste 2: Elinkeinotoiminnan kehittäminen Painopiste 3: Palveluiden turvaaminen Painopiste 4: Maankäytön ohjaus Uusikin rakennus voidaan rakentaa perinteitä kunnioittaen.

8 1 TAUSTA KEHITYSTRENDIT 2015 Lohjan kaupungin haja-asutusalueiden strategiatoimikunnan Delfoi-paneeleissa ennustettiin seuraavat kehitystrendit Lohjalla vuoteen 2015: Lohja on selkeästi Länsi-Uudenmaan keskus alueen kunnilla on yhteistä palvelutuotantoa julkisen talouden ahdinko lisääntyy maahanmuuttajien lukumäärä tulevaisuudessa tulee kasvamaan eniten tulee kasvamaan yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä Pohjois-Lohjan ja Länsi-Lohjan asukasmäärä kasvaa asuntotuotantotarve kasvaa kakkosasuminen lisääntyy vapaa-ajan asuntojen ympärivuotinen asuminen lisääntyy kulttuurimaiseman säilyminen haja-asutusalueiden kehittämisen haasteena palvelujen merkitys työllistäjänä kasvaa etätyön merkitys kasvaa 1.1 Lohjan tilastotarkastelu Lohjan maa-alue Lohjan kaupungin pinta-ala on noin 356,4 km 2, josta maapinta-alaa 278,5 km 2 ja vesistöpinta-alaa 78 km 2. Viljeltyä maata Lohjalla on noin hehtaaria ja metsää noin hehtaaria. Asemakaavoitettua aluetta Lohjalla on 3 316,4 hehtaaria ja ranta-asemakaava on tehty 1 727,3 hehtaarille. Oikeusvaikutteinen yleiskaava on voimassa 497 hehtaarilla ja oikeusvaikutukseton on laadittu hehtaarille. Haja-asutusaluetta (maapinta-ala miinus asemakaavoitettu ala) on Lohjalla 245,3 km 2. Asukastiheys hajaasutusalueella on noin 20 henkeä/km 2. Kunnallista vesijohtoverkostoa on Lohjalla 249 km ja viemäriverkostoa 254 km. Kunnalliseen vesijohtoverkostoon on liittynyt kiinteistöä ja viemäriverkostoon kiinteistöä. Kirkolta Lohjanjärvelle - 8 -

9 1.1.2 Lohjan väestö Lohjan kaupungin väestön määrä oli henkilöä, joista ulkomaalaisia oli 483 (1,4 %). Ruotsinkielisiä asukkaita oli (4,3 %). Vuodesta 1980 väestö on kasvanut alueella noin asukkaalla. Lohjan väestön kasvu on vuosina ollut keskimäärin 0,8 %. Vuonna 2003 väestön kasvu oli 357 asukasta eli 1,0 %. Vuoden 2003 lopussa Lohjan väestömäärä oli henkeä. Väestön kasvu 1990-luvun lopulla on kohdistunut voimakkaimmin Pohjois-Lohjan sekä Lohjan keskustan ja Nummentaustan alueille. Erityisesti Muijalan ja Gunnarlan uusille pientaloalueille suuntautunut muuttoliike on koostunut lähes yksinomaan nuorista perheistä, mikä on aiheuttanut nopeasti kasvaneita palvelutarpeita. Pohjois-Lohjan väestö on kasvanut vuodesta 1997 yli 8 % (+ 630 as). Kasvu on kohdistunut suurelta osin Muijalan alueelle, jonka väestö kasvoi n. 450 henkeä. Länsi- ja Etelä-Lohjan alueiden pysähdyksissä ollut väestön kasvu on kääntynyt pieneen nousuun. Etelä-Lohjan väestön kasvu vuosina oli 2,7 % ja Länsi-Lohjan 5,5 %. Osa-alueista suurin määrällinen kasvu on kohdistunut kuitenkin Lohjan keskusta-alueelle (+ 897 as.), pääasiassa Nummentaustan asuntoalueille, jossa Gunnarlan asukasmäärä on kasvanut 340:lla ja Vienolan asukasmäärä 240 henkilöllä. Vuosina valtaosa (61 %) väestön kasvusta on tapahtunut taajama-alueiden sisällä. Kasvusta 27 % on kohdistunut keskustaajaman laajenemisalueille. Lievealueen haja-asutusalueilla kasvu on ollut peräti 12 %. Tämä on yhdessä Porvoon kaupunkiseudun kanssa selkeästi muita kaupunkiseutuja enemmän (Ympäristöministeriö: Kaupunkiseutujen väestömuutos ja alueellinen kasvu/julkaisu 2003). Vertailussa oli mukana 29 suurinta kaupunkiseutua. Vuosi ,1 9,5 9,3 9,4 8, ,9 11,0 10,9 10,7 11, ,1 15,4 13,6 12,1 11, ,6 53,7 55,1 55,8 55, ,9 6,3 6,5 7,1 7, ,4 4,1 4,6 4,8 5,3 Yhteensä Taulukko: Väestönkehitys ja ikäluokkien %-osuudet Lohjalla (Väestötilastot: Lohjan kaupunki ja kunta, Tilastokeskus) Vohloisten rannalla - 9 -

10 IKÄRYHMÄ v. 8,7 8,3 8,3 8,4 8,4 8, v 12,4 12,7 11,8 11,6 11,7 11, v 3,9 3,8 4,0 3,8 3,8 3, v 6,8 6,4 7,0 6,7 6,6 6, v 35,9 34,6 32,6 31,8 31,2 31, v 19,8 21,2 21,3 20,2 19,6 19, v 7,1 7,5 9,2 11,1 11,5 10,7 75 v 5,3 5,5 5,8 6,4 7,2 8,6 Yhteensä Taulukko: Väestönkehitys ja ikäluokkien %-osuudet Lohjalla (Väestötilastot: Lohjan kaupunki & kunta, Tilastokeskus). Lohjan kaupungin tavoite vuosittaiselle väestönkasvulle on ollut 1 %. Väestöennuste vuodelle 2025 olisi siten n asukasta. Lohjan väestö on viimeisen 25 vuoden aikana ( ) kasvanut asukkaalla. Vuonna 1970 Lohjan väestön ennustettiin kasvavan jopa asukkaaseen vuoteen 2000 mennessä. Väestöennusteissa vuotta on pitkä aika, mutta joka tapauksessa Lohjalla on sijainnista johtuen tämän hetken ennusteissa syytä varautua pääkaupunkiseudun muuttovoiton leviämiseen sekä pääkaupunkiseudulta suuntautuvan muuton voimistumiseen. VÄESTÖENNUSTE Uudenmaan liitto ,5 % % ,5% % Nummenkylän koulu Taulukko: Lohjan väestöennusteita vuodelle Uudenmaan liiton arvio Lohjan asukasmäärästä vuonna 2025 on n ( ). Uudenmaan liiton väestösuunnite on laadittu demografisella menetelmällä, joka perustuu vuosien väestömuutoksiin, syntyneiden ja kuolleiden määrään sekä muuttoliikkeeseen. Suunnitteen arvioinnissa on otettu huomioon kunnan mahdollisuudet taata asukkailleen perusturva ja palvelut. Kyseessä ei siis ole puhdas ennuste. Uudenmaan maakunnan muuttovoitto on Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä henkeä ja luonnollinen väestönkasvu n henkeä. Väestönkasvun ennuste Lohjan seutukunnan osalta vuodelle 2030 on noin henkeä (Suomen Kuntaliitto 2002). Koululaisia Karstun koulun pihamaalla. Kuva: Pekka Korpijaakko

11 OSA-ALUE Asunto- Lapsi- 1-hengen Vanhus- Asuntokunnat perheitä asunto- asunto- kunnan % kuntia % kuntia % keskikoko Keskusta ,9 39,5 24,1 2,1 - ydinkeskusta ,2 58,5 35,2 1,7 Etelä-Lohja ,8 32,1 21,7 2,3 Länsi-Lohja ,4 34,4 21,4 2,3 Pohjois-Lohja ,0 24,6 16,2 2,6 Koko Lohja ,5 34,3 21,7 2,3 Taulukko: Asuntokunnat ja lapsiperheet osa-alueittain (Tilastokeskus). 1.2 Lohjan haja-asutusalueet Lohjan haja-asutusalueilla tarkoitetaan tässä selvityksessä asemakaavan ulkopuolisia alueita. Lohjan haja-asutusalueet muodostavat kaksi selkeästi eri vyöhykettä. Ensimmäisessä vyöhykkeessä sijaitsevat Pohjois-Lohjan sekä Länsi-Lohjan haja-asutusalueet. Nämä alueet sijaitsevat uuden E18-moottoritien vaikutusalueella ja on ennakoitavissa, että näihin alueisiin kohdistuu lähivuosikymmeninä merkittäviä väestö- ja rakentamispaineita. Tällöin Lohjan kaupungin näkökulmasta keskeisiksi menestystekijöiksi muodostuu se, miten hallita ja ohjata tulevaa kasvua niin, että haja-asutusalueiden kulttuurimaisema ja maaseutumaisuus säilyy. Lisäksi on huolehdittava siitä, että palvelutarjonta pysyy väestönkasvun mukaisena. Toisessa vyöhykkeessä sijaitsevat Etelä-Lohjan haja-asutusalueet. Nämä sijaitsevat uuden E18-moottoritien vaikutusalueen ulkopuolella ja myös pääkaupunkiseudun työmatkaliikenteen päivittäisen pendelöinnin rajan ulkopuolella. Erityiseksi haasteeksi noussee palveluvarustuksen ylläpito. Keskeiseksi menestystekijäksi nousevat kohdennetut toimenpiteet, joilla saadaan aikaan väestönlisäys, joka turvaa palvelurakennetta. Sadonkorjuuta Lohjalla Haja-asutusalueilla asui Lohjalla vuonna 2000 lopussa henkeä. Taajama-aste on Lohjalla 89,5 %. Yli sadan asukkaan kyliä olivat vuonna 2000 seuraavat: Immula, Karstu, Lehmijärvi, Lieviö, Lohjansaari, Nummenkylä ja Pulli-Vasarla. Asemakaava-alueen ulkopuolelle myönnettyjen poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen määrä on kasvanut merkittävästi vuoden 2002 aikana. Lohjan maaseutuväestöön on laskettu taajama-alueen ulkopuolinen väestö (tilastoaluejako 1997). Lohjan maaseutu on pysynyt varsin asuttuna, sillä väestömäärä on kasvanut Vuonna 2003 maaseudulla asui asukasta, jossa kasvua vuodesta 1997 on ollut yhteensä 378 eli 8,4 % (keskim asukasta/ vuosi). Kuitenkin yleinen taajamoitumiskehitys näkyy siinä, että vuonna 1975 maaseudulla/ haja-alueilla asui 15,5 % Lohjan väestöstä kun vuonna 2002 osuus oli 13,6 %. Kehityksessä on vuodesta 1997 tapahtunut kuitenkin nousua, sillä keskimääräinen kasvu haja-asutusalueilla on ollut 1,4 %, kun se koko kaupungissa on ollut 0,8 %. Lohjalaista maaseutua Pullin kylässä

12 Maaseudun ikärakenteessa on nähtävissä vanhusten määrän lisääntyminen samoin kuin kaupungin väestössä yleensä. Rakenteeltaan osa-alueet poikkeavat siten, että Pohjois-Lohjan haja-asutusalueilla sekä nuorten että vanhusten määrä on suurempi kuin esim. Etelä- ja Länsi-Lohjalla. Länsi-Lohjan haja-asutusalue on kuitenkin hieman ikääntyneempi muin muut osa-alueet, jos tarkastellaan yli 65-vuotiaiden suhteellista osuutta alueen väestöstä muutos % Haja-alueet Etelä ,7 Länsi ,3 Pohjois ,4 Yhteensä , Tuntematon ,7 Taajama-alueet Etelä ,4 Länsi ,6 Pohjois ,0 Lohja keskusta ,9 Yhteensä , Koko kaupunki , Taulukko: Lohjan haja-asutusalueiden ja taajama-alueiden väestönkehitys Lähde: Tilastokeskus

13 Alue Muutos Kasvu % LOHJA, yht ,4 -taajama-alue ,2 - haja *) ,4 asutusalue Alue tuntematon ,7 OSA-ALUEET Etelä-Lohja ,7 - taajama-alue ,4 - haja ,7 asutusalue Länsi-Lohja ,5 - taajama-alue ,6 - haja *) ,3 asutusalue Pohjois-Lohja ,2 - taajama-alue ,0 - haja ,4 asutusalue Lohja keskusta ,9 Alue tuntematon ,7 Taulukko: Väestön kehitys osa-alueittain *) Lukuun sisältyy vuosina mm. Paloniemen alueen laitosten asukkaat, jotka aikaisempina vuosina ovat sisältyneet kohtaan muu alue/alue tuntematon. Raput alas harjulta Kylärakenne LOHJA Kylän nimi Palvelut Infrastruktuuri Kaavoitustilanne Kylätoiminta Kehittämishankkeet Kylätyyppi Immula kutsutaksi, kunnallinen vesi- ei kaavaa aktiivista olemassa(yleiskaava) taajaman lievealueilla oleva kylä, koontumistilat, johtoverkko olemassa pieni peruskylä Karstu maatilamatkailu, oikeusvaikutukseton aktiivista olemassa pieni peruskylä, Koulu, kokoontumistilat osayleiskaava (osayleiskaava) kehittyvä Lehmijärvi koulu, kunnallinen vesi- oikeusvaikutukseton aktiivista olemassa pieni peruskylä, kokoontumistilat johtoverkko olemassa osayleiskaava (osayleiskaava) uusi kylä, kehittyvä Lieviö kutsutaksi,kokoontumistilat oikeusvaikutukseton osayleisk. aktiivista olemassa (osayleiskaava) pieni peruskylä, kehittyvä Lohjansaari elintarvikekioski,kutsutaksi, oikeusvaikutukseton osayleiskaava olemassa (osayleiskaava) pieni peruskylä, kehittyvä maatilamatkailu, kahvila, viinitila, aktiivista kokoontumistilat, koulu Nummenkylä elintarvikekioski, huoltoasema, ei kaavaa aktiivista suunnitteilla taajaman lievealueilla oleva kylä, kutsutaksi, kahvila, päiväkoti, koulu (osayleiskaava) kehittyvä Pulli-Vasarla koulu oikeusvaikutukseton aktiivista suunnitteilla pieni peruskylä, kehittyvä osayleiskaava luonnosvaiheessa (osayleiskaava) kulttuurihistoriallinen kylä Taulukko: Lohjan haja-asutusalueiden kylärakenne

14 VÄESTÖ KYLITTÄIN VUOSINA 1970, 1985 JA JA 2004 (maaliskuu) Kunnan osa-alue Muutos Muutos Muutos Muutos Kylä ETELÄ-LOHJA Ahtiala Askola Hermala Iso-Teutari Jalassaari Kirkniemi Kittfall Kokkila Kukkumäki Kunnarla Kyrkstad Maksjoki Marttila Näätälä Osuniemi Paavola Pietilä Piispala Seppälä Vallaa Vappula Virkkala Vohloinen Vähä-Teutari ETELÄ-LOHJA YHT % koko väestöstä 47,6 44,9 44,2 42,4 42,7 40,6 13,1 10,1 27,4 LÄNSI-LOHJA Hiittinen Jantoniemi Kaijola Karnainen Karstu Lylyinen Maikkala Outamo Paloniemi Routio Skraatila Talpela Torhola Varola LÄNSI-LOHJA YHT % koko väestöstä 15,0 17,3 16,5 16,6 16,4 15,8 7,4 9,0 16,5 POHJOIS-LOHJA Hietainen Hongisto Immula Koikkala Koski Kouvola Kutsila Laakspohja Lehmijärvi Lieviö Lohja as Muijala Mynterlä Nummenkylä Paksalo Pauni Pulli Röylä Suittila Vaanila Vanhakylä Vasarla Veijola Ventelä POHJOIS-LOHJA YHT % koko väestöstä 35,2 36,5 38,5 40,2 39,9 40,9 47,1 56,8 48,9 Tuntematon *) % koko väestöstä 272 2, , , , , , KOKO KUNTA YHT Omenakarnevaalit 2002 Taulukko: Väestö kylittäin

15 Yleisesti voidaan todeta, että Lohjan maaseutu on pysynyt varsin asuttuna, sillä väestömäärä on vuosina kasvanut yhteensä 358 henkilöllä. Etelä-Lohja + 34 Länsi-Lohja - 61 Pohjois-Lohja Yhteensä Maaseudun kasvu on vaihdellut eri ajanjaksoina. Vuosina oli vähennystä 114 henkilöä. Sen jälkeen väestön kasvu on ollut vaihtelevaa sekä että 1990-luvuilla. Vuosittaista vertailua haittaa se, että vuosien tilastoaluejaoissa on tehty jonkin verran muutoksia taajama-alueiden ja hajaasutusalueiden välillä. Vuosina kasvua on ollut +326 eli keskimäärin 65 asukasta/vuosi. Vuonna 2002 haja-asutusalueiden asukasluku pieneni -45 henkeä. Eniten maaseutualueiden väestökadosta on kärsinyt Länsi-Lohja Ikärakenne Alue Etelä-Lohja Länsi-Lohja Pohjois-Lohja Taulukko: Ikäryhmien väestömuutos haja-asutusalueilla Ikäluokkien alueellinen kehitys ja palvelujen tarve vuotiaat Etelä-Lohjalla vuotiaiden kasvu on kääntynyt laskuun vuosien vaihteessa, mutta alueen sisällä kasvua on lähinnä Kirkniemen alueella. Myös Maksjoen alueella nuorten ikäluokkien määrä on kääntynyt nousuun, mihin vaikuttanee alueella alkanut sukupolvenvaihdos. Länsi-Lohjan alueella Routiolla päivähoitoikäisten ja koululaisten määrät ovat laskusuunnassa. Alueen uudisrakentamisen ja asuntorakenteen huomioon ottaen (kerrostalovaltainen/vuokra-asuntojen osuus merkittävä) palvelujen kysyntä tullee pysymään nykytasolla. Länsi-Lohjan haja-asutusalueilla 0-6 -vuotiaissa on hieman kasvua, muutoin vuotiaiden ikäluokka on edellisten vuosien tasolla. Pohjois-Lohjalla 0-6 -vuotiaiden määrä on vuosina vähentynyt, mihin vaikuttaa vuoden 2003 kehitys, sillä vuodesta vuotiaiden määrä on vähentynyt 70 hengellä. Suurin vähennys oli Perttilän alueella (- 56 as.). Myös Muijalan alueella 0-6 -vuotiaiden kasvu näyttää pysähtyneen. Sen sijaan Lohjansaaren koulu on toiminut tässä rakennuksessa jo vuodesta Kuva: Leif Lindberg

16 kouluikäisten vuotiaiden määrä kasvoi. Vuodesta 1997 kasvu on ollut 165 henkeä, josta vuoden 2003 kasvu oli + 45 lasta, mikä tulee lähivuosina aiheuttamaan painetta yläasteella. Lisäksi Perttilän ja Ventelän alueiden vanhusväestön odotettavissa oleva sukupolven vaihtuminen lisää ko. alueilla nuorten lapsiperheiden määrää nuorten muuttaessa vapautuviin pientaloasuntoihin. Tällöin päivähoito- ja koulupalvelujen määrä kasvaa, mutta muutoksen nopeutta ja ajankohtaa on vaikea ennakoida. Muijalan alueen 0-6 -vuotiaiden määrä (160) on edelleen varsin korkea eli 14,9 % alueen väestöstä, mikä tulee vaikuttamaan päivähoito- ja koulutilojen kysyntään edelleen useana seuraavana vuotena. Koko Pohjois-Lohjan alueella palvelujen kysyntää tasapainottava tekijä lähivuosina on se, että Perttilän alueella nuorten ikäluokkien määrä on edelleen aleneva. Pohjois-Lohjan haja-asutusalueilla nuorissa ikäluokissa 0-6 -vuotiaiden määrä on vuonna 2003 vähentynyt, mutta sen sijaan ikäluokassa vuotiaat on kasvua. Nuorten 0-14 v ikäluokkien määrä on erityisesti Maikkala-Lehmijärven alueilla (213 henk/osuus 24,8 %) korkeampi kuin Pohjois-Lohjalla keskimäärin. Haja-asutusalueiden nuorten ikäluokkien määrän kasvu vaikuttaa myös kuljetuspalvelujen kysyntään. Nummentaustassa Gunnarlan ja Vienolan alueiden asukasmäärä on lisääntynyt vuodesta 2000 noin 580 asukkaalla. Muuttajat ovat nuoria perheitä, joten 0-6 -vuotiaiden sekä vuotiaiden määrä ja osuus on ollut selkeästi kasvanut. Kasvu on vuodesta 2000 lähtien ollut näissä ikäluokissa 150 eli %. Nummentaustan alueella 0-6 -vuotiaiden määrä on pelkästään vuosina kasvanut n. 90 lapsella. Nummentaustan omakotialueilta tapahtuu vanhusväestön muuttoa myös kaupungin keskustaan sekä osittain Metsolan alueelle, ja tilalle muuttavat lapsiperheet, mikä tulee pysäyttämään myös vanhemman asutusalueen koulu- ja päivähoitopalvelujen kysynnän lähellä nykytasoa. Ojamon alueella on varsin laaja väestöpohja (n asukasta). Nuorten ikäluokkien kasvua on myös nähtävissä Lahokallion ja Vohloisten rakentumisen johdosta, mutta esim vuotiaiden kokonaismäärä on vielä 1990-luvun keskimääräisellä tasolla. Alueen asuntorakenne (mm. vuokra-asunnot, rivitalo- ja kerrostaloasunnot) ylläpitää nykyistä väestörakennetta ja palvelukysyntää. Uusien palveluinvestointien tarve aiheutuu lähinnä uuden rakentamisen nopeudesta ja asuntotuotannon rakenteesta (mm. vuokra- ja asumisoikeusasunnot). Moision alueilla nuorten ikäluokkien osuus ja määrä on ollut laskeva ja yli 65-vuotiaiden määrä lisääntyy (toinen sukupolvenvaihdos). Vanhusväestö (65+) Vanhusväestön kohdalla suurin kasvu kohdistuu Lohjan keskustaan, sillä vuosina yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi 333 hengellä eli 7,1 %. Erityisesti Lohjan ydinkeskustassa yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa jatkuvasti ja heidän osuutensa alueen väestöstä on jo n. 30 %. Myllylammen alueella kehitys on vanheneva, sillä yli 65-vuotiaiden osuus on noussut 20 %:iin. Keskusta-alueen väestörakenteen monipuolistamiseksi asuntotuotannossa olisi nykyistä selvemmin huomioitava sellaisten ydinkeskustaan tukeutuvien asuntoalueiden toteuttaminen, mitkä mahdollistavat mm. nuorten ja lapsiperheiden asumisen. Ojamon vanhusväestön osuus on kasvava ( henk.). Alueen vanhusväestön muutto kohdistuu suuressa määrin oman alueen asuntokantaan, sillä Ojamon alueella vanhusväestön kannalta liikenneyhteydet ovat hyvät sekä asumisen ja palvelujen tarjonta monipuolista, joten esim. Nummentaustan alueen kaltaista vanhusväestön muuttoa keskustaan ei ole odotettavissa. Ojamon alueella tulleekin lähivuosina Muijalan 1990-luvulla rakennettu koulu ja sen pihamaata

17 esille myös vanhusväestön palvelujen kysyntä ja asumisen tukeminen. Etelä-Lohjalla vanhusväestön osuus on 13,2 % alueen väestöstä. Yli 65- vuotiaiden kasvu on vuosina ollut 9,5 % (+ 151 henkilöä). Vanhenevin alue on Maksjoki ( henkilöä), jonka kohdalla voidaan odottaa myös väestörakenteessa tapahtuvan sukupolvenvaihdosta lähivuosien aikana. Maaseutualueilla vanhusväestön määrä ja osuus on myös kasvava, mikä tulee lisäämään Virkkalan keskustan vanhusväestöä ja asumispalvelujen tarvetta. Virkkalan keskustan vanhusväestö osuus on jo nyt varsin korkea eli noin 27 % Virkkalan keskusta-alueen väestöstä. Länsi-Lohjan alueella yli 65-vuotiaiden määrän kehityksen arviointia vaikeuttaa vanhusten hoitolaitosten asukkaat, jotka on sisällytetty alueen väestöön vuodesta Yli 65-vuotiaiden osuus alueen väestöstä on 14,9 %, mihin vaikuttaa mm. Kartanonmäen vanhainkodin asukkaat. Muutoin vanhusväestö keskittyy Roution taajaman keskustaan, sillä yli 65-vuotiaiden määrä on vuosina kasvanut. (+ 80 henkilöä). Länsi-Lohjan maaseutualueella vanhusväestön määrä on laskemassa, jolloin on odotettavissa, että alueelle muuttaa nuorta ikäluokkaa. Roution asuntorakenteen ja palvelut (kerrostalot, rivitalot, vuokra-asunnot, lähipalvelut) huomioon ottaen vanhusväestön muuttoa alueelta ei tapahdu samassa määrin kuin esim. Nummentaustan ja Pohjois-Lohjan alueilta. Pohjois-Lohjalla vanhusväestön osuus on alhaisempi (9,1 %) kuin kaupungin muilla osa-alueilla. Vanhusväestöä on eniten Ventelän ja Perttilän alueilla, jolloin erityisesti pientaloalueilta tullee seuraavan kymmenen vuoden aikana muuttoa palvelujen lähelle joko kaupungin keskustaan tai Mäntynummen kerrostaloalueille. Koikkala-Paksalo ja Maikkala-Lehmijärvi alueilla vanhusväestön osuus on suhteellisesti hieman suurempi eli osuus on %. Järvipäivät on yksi Lohjan kesän huipputapahtumista

18 1.2.3 Perheet/asuminen Vuosina asuntokanta on kasvanut noin 965 asunnolla ja asuntokuntien määrä asuntokunnalla. Kasvu vuosina on ollut 1,1 % vuodessa, kun taas koko kaupungin väestön kasvu vastaavana aikana oli 0,8 % vuodessa. Asuntokunnissa asuvien henkilöiden määrä on kasvanut vain 0,6 %. Tämä kehitys näkyy asumisväljyyden kasvuna, asuntojen pintaalan kasvamisena sekä toisaalta asuntokunnan keskikoon pienentymisenä. Asuntokunnan keskikoko vuonna 2002 oli 2,26 henkeä (1997 2,32 henkeä) ja pinta-ala 36,8 m5/henkilö ( ,8 m5/henkilö) eli kasvu oli 1,07 %. Asumisväljyys on suurinta haja-asutusalueilla, joissa asuntopinta-ala on n. 43 m5/henkilö. Asuntokuntien keskikoko ja asumisväljyys vaihtelee asuntoalueiden rakenteen (asuntotyyppi, omistussuhteet) mukaan. Vuoden 2002 tilastojen (Tilastokeskus) asuntojen keskikoko on omakotitaloalueilla keskimäärin 2,8 henkeä/asunto, rivitalo-alueilla keskimäärin 2,3 henkeä/asunto ja kerrostaloalueilla 1,8 henkeä/asunto. Keskikoko vaihtelee myös alueellisesti uuden rakentamisen, rakennuskannan iän ja uusiutumisen mukaan. Aivan uusilla omakotitaloalueilla (esim. Muijala, Gunnarla) keskikoko on 3,4-3,6 henkeä/asunto ja rivitaloasunnossa 2,5-2,9 henkeä/asunto. Vanhemmilla pientaloalueilla asuntokunnan keskikoko on 2,5-2,7 henkeä/omakotitaloasunto ja 2,3-2,5 henkeä/rivitaloasunto. Henkilöluku omistusasunnoissa (v 2000) on keskimäärin 2,5 henkeä/asunto ja vuokra-asunnoissa 2,0 henkeä/asunto. Kerrostaloalueista, joilla on sekä vuokra- ja omistusasuntoja (esim. Routio, Kyrkstad/Lähdehaka, Mäntynummi) asuntokunnan keskikoko on keskimäärin 2,0 henkeä/asunto. Asuntokunnan keskikoko on pienin kaupungin ydinkeskustassa ja sen ympäristössä, jossa keskikoko on 1,5-1,6 henkeä/asunto, mikä johtuu näiden alueiden asunto- ja väestörakenteesta (kerrostalot, pienemmät asunnot, vanhusten ja yksin asuvien osuus suuri). Saaren koulun oppilaita ja henkilökuntaa Kuva: Leif Lindberg Se, että työikäisten (15-64 v) määrä on laskenut ja on suhteellisesti pienempi haja-asutusalueilla, johtunee siitä, että nuoriso, nuoret parit sekä perheet, joissa on pieniä lapsia, ovat muuttaneet muualle. Haja-asutusalueilla perheen keskikoko vaihtelee 2,7-3,2 välillä, kun se koko kaupungissa ja taajama-alueilla on keskimäärin 2,3 eli lapsia on keskimäärin enemmän kuin taajama-alueilla. Poikkeuksena taajama-alueella ovat uudet pientaloalueet (esim. Muijala, Gunnarla), joissa perheen keskikoko on suurempi. Haja-asutusalueilla asuntopinta-ala on n. 43 m5/henkilö, kun se koko kaupungissa on n. 36 m5/henkilö. Tiedot ovat vuodelta Virkkalan lähiseuduilta siirrytään yläluokille Ristin kouluun

19 Taulukko: Lohjan haja-asutusalueille myönnetyt asuinrakennusten luvat (Lohjan kunta , Lohjan kaupunki 1997-) Lohjan haja-asutusalueiden osayleiskaavat Lohjan kunnanvaltuusto hyväksyi 1990-luvun aikana haja-asutusalueelle neljä osayleiskaavaa. Vasarla-Pulli-Kouvola -osayleiskaavaluonnos on ollut alustavasti nähtävillä ja työ jatkuu. Vuonna 2002 valmistuneella Nummenkylän-Myllylammen -osayleiskaavaluonnoksella varaudutaan VT1:n Muijalan liittymän rakentamiseen ja alueen kehittämiseen teollisuus- ja liiketoimintojen alueena Lohjan ja Vihdin taajamien reuna-alueilla. Osayleiskaavaluonnos on valmistunut kuntien välisenä yhteistyönä. OSAYLEISKAAVA Pinta-ala/ AP-rakennus- Kaavassa Rakenta- PY rakennuspaikat* hehtaaria paikat*/kpl osoitetut mattomat /hehtaaria Yhteensä uudet AP- AP-rakennusrakennus paikat / kpl paikat/ kpl v lopulla Lohjansaari ,5 Karstu ,6 Lehmijärvi ,3 Lieviö ,4 Vasarla-Pulli ,2 Kouvola luonnos 2002 * AP-rakennuspaikat = omakotitalotontteja * YP-rakennuspaikat = julkisten rakennusten (koulut, terveyskeskukset, ym.) rakennuspaikat Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelemassa Lohjan Lukiossa laaja opetustarjonta takaa motivoivan opiskeluympäristön yhtenä Suomen suurimmista lukioista

20 1.2.5 Suunnittelutarvealueet Suunnittelutarvealue on määritelty maankäyttö- ja rakennuslaissa ( 16): Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaaalueiden järjestämiseen. Suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa. Kunta voi oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä osoittaa suunnittelutarvealueeksi myös alueen, jolla sen sijainnin vuoksi on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä tai jolla erityisten ympäristöarvojen tai ympäristöhaittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä. Yleiskaavan tai rakennusjärjestyksen määräys alueen osoittamisesta suunnittelutarvealueeksi on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. Rakennusluvan erityisistä edellytyksistä tässä pykälässä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella säädetään 137 :ssä. Suunnittelutarpeesta ranta-alueilla on säädetty maankäyttö ja rakennuslain 72 :ssä. Lohjan kaupungin rakennusjärjestyksessä on osoitettu 15 erityssuunnittelutarvealuetta perusteluineen. SUUNNITTELUTARVEALUE PERUSTELUT 1. Nummenkylä - E18-tien melualuetta ja VT1:n melualuetta - rautatien melualuetta 2. Veijola-Immula-Muijala - taajama-alueen laajenemisaluetta 3. Lohjanharju-Laakspohja - E18-tien melualuetta - pohjavesialuetta - taajama-alueen laajenemisaluetta - kulttuurimaisema-aluetta 4. Paloniemi-Karnainen - taajama-alueen laajenemisaluetta - E18-tien melualuetta - kulttuurimaisema-aluetta 5. Kunnarla-Vallaa - taajama-alueen laajenemisaluetta - VT25:n ja rautatien melualuetta 6. Vappula-Vohloinen - taajama-alueen laajenemisaluetta 7. Osuniemi-Kirkniemi-Kittilä - taajama-alueen laajenemisaluetta - VT25:n ja rautatien melualuetta - kulttuurimaisema-aluetta - suurteollisuuden läheisyys 8. Lohjansaari - Lohjansaaren osayleiskaava-alue 9. Karstu - Karstun osayleiskaava-aluetta 10. Talpela - E18-tien melualuetta 11. Vasarla-Pulli - Vasarla-Pullin osayleiskaava-aluetta 12. Lehmijärvi - Lehmijärven osayleiskaava-aluetta 13. VT1 - VT1:n melualue 14. Lieviö - Lieviön osayleiskaava-aluetta 15. Uusi rautatie - Lohja-Helsinki rautatien lähialue Pohjois-Lohjaa Hiidenveden ja Valtatie 1:n väliltä

21 1.3 Elinkeinot Elinkeinopalvelujen visio 2005 Elinkeinopalvelut - tarjoaa laadukkaat maksuttomat ensineuvontapistepalvelut yrittäjille ja matkailijoille - parantaa asiakkaidensa kilpailukykyä tarkoin ennalta määritellyin, tarvelähtöisten kehittämishankkeiden kautta - tarjoaa asiantuntijapalveluja kaupunkikonsernin muille yksiköille - markkinoi Lohjaa yrityksille, asukkaille ja matkailijoille - kehittää maatilataloutta ja sen liitännäiselinkeinoja - tarjoaa maaseutuhallinnon viranomaispalveluja Elinkeinopalvelujen toiminta-ajatus Elinkeinopalvelut parantaa asiakkaidensa kilpailukykyä ja toimeentuloedellytyksiä, auttaa asiakkaitaan tarjoamaan matkailullisia elämyksiä ja osallistuu omalta osaltaan Lohjan kaupungin ja seudun markkinointiin. Lohjan elinkeinopolitiikka tukeutuu seuraaviin kulmakiviin: - yritysympäristö (maankäyttö ja kaavoitus, kunnallistekniikka, vapaita teollisuus- ja asuintontteja jne.) - hyvät maantieteelliset ja tietotekniset yhteydet - osaaminen (monipuolinen koulutus, ensineuvontapisteet) - perinteisiin nojautuva monipuolinen teollisuus (rakennusaine-, puu- ja paperinjalostus-, muovi- ja elektroniikkateollisuus) Elinkeinopoliittiset päämäärät - työttömyyden vähentäminen alle 6 %:n - kaupungin hallintokuntien toimenpiteet elinkeinotoiminnan edistämisessä - Lohjan kaupungin kansainvälistymispalvelut elinkeinotoiminnan näkökulmasta - seutuyhteistyön toiminnallinen kehittäminen - kaupallisten palvelujen kehittäminen ja turvaaminen - Lohjan koulutustason nostaminen - laadukkaiden yrityspalvelujen tuottaminen - Lohjan matkailustrategian luominen - ympäristöteknologisen yritystoiminnan edistäminen Lohjalla Lohjan tori kesäisenä aamuna

22 Yritysten määrä Lohjalla vuonna 1999 oli Suurin osa (742) yrityksistä oli pieniä 1-4-hengen yrityksiä. Yli viidensadan työntekijän yrityksiä oli neljä. Lohjan kaupunki on yksi Suomessa harvoista paikkakunnista, joissa teollisuus on laman jälkeen merkittävästi lisännyt työpaikkojen lukumäärää. Huolimatta 1990-luvun alussa tapahtuneesta Lohjan perinteisen rakennusaineteollisuuden romahtamisesta yhä noin kolmannes alueen työpaikoista kuuluu teollisuuden piiriin. Teollisuuden työpaikkojen määrän lisääntyminen perustuu lähes pääsääntöisesti elektroniikkateollisuuden kasvuun. Toimialarakenteessa ei ole tapahtunut huomattavia muutoksia viime vuosina. Toimiala Työpaikat % Työpaikat % Työpaikat % Maa-, riista- ja metsätalous 258 2, , ,0 Teollisuus , , ,4 Rakennustoiminta 671 5, , ,9 Kauppa-, majoitus- ja Ravitsemustoiminta , , ,6 Liikenne 518 4, , ,6 Palvelut , , ,3 Tuntematon 269 2, , ,2 Yhteensä Taulukko: Työpaikat toimialoittain 1993, 1997, 2000 (Lohjan kaupunki, Tilastokeskus) Lohjalaisten työssäkäynti Työpaikkoja yhteensä Työvoima Työvoiman ulkopuolella Työllinen työvoima Työttömät Työpaikka asuinkunnassa Työpaikka Lohjan ulkopuolella Työpaikkaomavaraisuus 87,2 % 88,7 % 88,5 % Todellinen työpaikkaomavaraisuus 74,7 % 71,4 % 69,8 % Hiidenveden rannat ovat suosittuja vapaa-ajan asuntojen rakentamispaikkoja. Taulukko: Lohjalaisten työssäkäynti 1993, 1997 ja 2000 Maisema Hiljaisuudenniemestä

23 Taulukko: Lohjan maaseutumaisten alueiden väestökehitys Vihreät pylväät Virkkalan ja Lohjannummen väestöä. (Lohjan historia 1 ja 2) Taulukko: Lohjan maatilojen määrän kehitys (Lohjan kaupungin maataloustoimi) Kivi navetoiden rakennusaineena alkoi vähitellen yleistyä luvulla. Taulukko: Pellon käyttö Lohjalla v 2002 kokonaisalasta (Lohjan kaupungin maataloustoimi) Syyskyntöä nykyaikaisella paluuauralla

24 2 DELFOI-TUTKIMUS 2.1 Menetelmä Delfoi-tekniikka on eniten käytettyjä tulevaisuudentutkimuksen asiantuntijamenetelmiä. Sitä voidaan käyttää arvojen, uusien näkemysten ja ideoiden tuomisessa suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Menetelmän käyttö on perusteltua myös tutkimusongelman ollessa siinä määrin epämääräinen, että siinä ei esimerkiksi vaikean rajattavuutensa vuoksi voida tarkastella yhden täsmällisen analyyttisen tekniikan avulla. Tästä huolimatta asiantuntijaryhmässä tehtyjä arviointeja pidetään hyödyllisinä. Delfoi-menetelmää käytettäessä voidaan soveltaa useita erilaisia asiantuntijamenetelmiä, kuten ristivaikutusanalyysiä ja skenaariotekniikkaa. Asiantuntijamenetelmänä Delfoi-menetelmä on hyödyllinen arvioitaessa 1) pitkän aikavälin yhteiskunnallista ja teknologista kehitystä 2) julkisen instituution toimintaympäristössä 3) normatiivisten ts. hallinnollisten tavoitteiden ja toimintaohjelmien muotoilussa, 4) potentiaalisten toimenpiteiden löytämisessä tai keksimisessä jonkin tietyn toimintaohjelman löytämiseksi 5) vertailtaessa vaihtoehtoisia toimintaohjelmia sekä 6) päätöksenteon tukena johdon tasolla sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. 2.2 Kyselyt Haja-asutustoimikunta laati kaksi erillistä Delfoi-kyselyä. Ensimmäisessä kyselyssä oli 45 eri väittämää, joihin pyydettiin ottamaan kantaa sekä väitteiden toteutumisen todennäköisyyden että väitteiden toivottavuuden suhteen. Lisäksi oli mahdollisuus antaa vapaamuotoisia kommentteja. Toisessa kyselyssä oli 12 väitettä, joihin osallistujat ottivat kantaa Lohjan virkamiespaneelin, luottamusmiespaneelin ja yhdistyspaneelin yhteydessä (ks. 3.3 Paneelit). Lohjan virkamies- ja luottamiespaneelin sekä Helsingin aluehallintoviranomaispaneelin osalta kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä hyväksikäyttäen Webropol-nimistä sovellusta. Lohjan yhdistyskysely sekä Delfoi 2-kyselyt suoritettiin paperilomakepohjaisina. Kyselylomakkeet sekä kyselyjen tulokset ovat liitetiedostoissa sähköisessä muodossa Internet-osoitteessa linkin kaupungin strategiat alla

25 2.3 Paneelit Paneeleja oli neljä. Ensimmäinen paneeli koostui lohjalaisista virkamiehistä, Lohjan kaupungin johtoryhmän jäsenistä sekä kutsutuista oppilaitosten johtavista virkamiesedustajista. Paneeli kokoontui Toinen paneeli koostui lohjalaisista luottamushenkilöistä. Kutsuttuina olivat kaupunginhallituksen jäsenet, lautakuntien puheenjohtajisto sekä haja-asutusalueiden strategiatoimikunnan jäsenet. Paneeli kokoontui Kolmas paneeli muodostui lohjalaisista haja-asutusalueilla toimivista yhdistysvaikuttajista. Kutsu lähetettiin yhdistysten puheenjohtajille, joita pyydettiin osallistumaan paneeliin tai nimeämään yhdistyksen edustaja siihen. Paneeli kokoontui Neljäs paneeli muodostui aluehallintoviranomaisten edustajista. Kutsuttuina oli Uudenmaan liiton, Uudenmaan TE-keskuksen, Uudenmaan ympäristökeskuksen sekä Etelä-Suomen lääninhallituksen edustajia. Paneeli kokoontui Tavoitteena pidettiin sitä, että Delfoi-kysymyksiin vastaajat ja paneeleihin osallistujat olisivat samoja henkilöitä. Huvilarakennus luvulta on edelleen käytössä. Paneelien muistiot ovat liitetiedostoina sähköisessä muodossa Internet-osoitteessa linkin kaupungin strategiat alla. 2.4 Delfoin tulokset ja painopistealueet Väestö Panelisteista suuri enemmistö oli sitä mieltä, että merkittävä väestönlisäys on Lohjalla sekä todennäköistä että toivottavaa. Kuitenkin pidettiin tärkeänä, että kasvu ei ole hallitsematonta ja että palvelurakenne pysyy väestönkasvun mukaisena. Loma-asunnon laajennustyö käynnissä Mynterlässä. Lohjan väestönlisäys koostuu jatkossa erityisesti lapsiperheistä. Toiseksi tärkeimmäksi väestönlisäyksen ryhmäksi nähtiin yksineläjät. Lisäksi nähtiin, että maahanmuuttajien lukumäärä tulevaisuudessa tulee kasvamaan. Nähtiin, että vanhempaa väestöä siirtynee taajamiin ja niiden tilalle tulee haja-asutusalueille lapsiperheitä. Haja-asutusalueiden väestön lisäykseen uskoivat miltei kaikki vastaajat. Väestön siirtymistä haja-asutusalueilta taajamiin pidettiin epätodennäköisenä. Sen sijaan ennustettiin Lohjalla tapahtuvan sisäistä muuttoliikettä. Haja-asutusalueitten vanhusväestö siirtynee jossain määrin taajamiin, jolloin haja- Vapaa-ajan asuntoja käytetään yhä enemmän ympäri vuoden

26 asutusalueille tulevat vanhusväestön tilalle lapsiperheet. Lohjan koulutustason uskottiin nousevan siten, että vuonna 2015 Lohjan keskimääräinen koulutustaso on korkeampi kuin valtakunnan keskiarvo. Vastaajat uskoivat, että vuonna 2015 Lohjalla on yliopistotasoista koulutustarjontaa Asuminen ja maankäyttö Vastaajat uskoivat, että haja-asutusalueilla rakentaminen tulee lisääntymään. Toisaalta uskottiin, että Lohjan haja-asutusalueilla yhä useampi kesäasunto muutetaan ympärivuotiseen käyttöön. Delfoi-panelistit näkivät vallitsevan kehitystrendin sekä toivottavana että suurena mahdollisuutena Lohjalle yleensä ja hajaasutusalueille erityisesti. Varauksena esitettiin, että rakentaminen ei saa vaarantaa kulttituurimaisemaa eikä maaseutumaista rakennetta. Rakentaminen haja-asutusalueille lisääntynee. Lisääntynyt vapaa-ajan asuminen nähdään palvelujen kannalta selkeästi suurena mahdollisuutena. Asutusta tulisi keskittää nykyisen kylärakenteen puitteisiin. Nähtiin perusteltuna, että kaupunki noudattaisi kylissä aktiivista maanhankintapolitiikkaa. Rakennuslupien myöntämisessä ja kaavoituksessa pitäisi välttää asutuskasautumisten syntymistä Elinkeinot Teollisuuden työllistävä merkitys pienenee nykyisestä. Toisaalta paneeli oli pääpiirteittäin optimistinen. Uskottiin, että Lohjalle kehittyy uusia merkittäviä toimialoja. Teollisuuden merkitys sekä bruttokansantuotteesta että työvoimasta tulee vähentymään tulevina vuosina. Lohjan vahvan teollisen perustan nähtiin kuitenkin säilyvän. Uusia toimialoja uskottiin syntyvän Lohjalle uusien teknologioiden ympärille. Uskottiin maatilojen lukumäärän lievään supistukseen. Maatilatalouden rakennemuutos lisännee tilojen keskikokoa ja pakottaa tiloja erikoistumaan yhä vahvemmin. Erikoistumista tapahtuu sekä erityisviljelylajikkeiden että liitännäiselinkeinojen suuntaan. Matkailu nähtiin potentiaalisena tulevaisuuden työllistävänä toimialana Palvelut Julkisen talouden kiristyminen nähtiin tulevaisuudessa hyvin todennäköisenä. Lisäksi uskottiin, että kuntien lukumäärä supistuu alueella, ja että alueellinen yhteistyö voimistuu merkittävästi. Lisääntynyt vapaa-ajan asuminen nähdään palvelujen kannalta selkeästi suurena mahdollisuutena. Vanhan pappilan puutarha

27 Kolmannen sektorin merkitys palvelujen tuottajana haja-asutusalueilla tulee kasvamaan Muut asiat Yksityistieavustukset tulisi säilyttää ylläpidettävää kilometriä kohti reaaliarvoltaan nykytasolla. Pääosa nykyisestä vesihuollosta on vuonna 2015 Lohjan haja-asutusalueilla kunnallisen tai osuuskuntapohjaisen vesihuollon piirissä. Myös nykyajan tekniikalla voidaan rakentaa ympäristöön hyvin soveltuvia rakennuksia

28 3 VAIHTOEHTOISET KEHITYSKUVAT Vaihtoehtoisten kehityskuvien rakentamisessa on hyödynnetty Lohjan maankäytön kehityskuva selvityksessä esitetyt vaihtoehdot. Haja-asutustoimikunnan raportissa on paneuduttu erityisesti siihen, miten kolme eri vaihtoehtoa vaikuttaa maaseudun väestömäärään ja palvelurakenteeseen. Maankäytön kehittämisen painopistealueiden määrittämiseksi on muodostettu kolme erilaista päävaihtoehtoa erilaisten väestönkasvuennusteiden sekä asumisväljyyden kasvun toteutumisen pohjalta. Väestönkasvun alueellisen jakautumisen perusteella on vaihtoehdoittain selvitetty uuden rakennettavan kerrosalan tarvetta haja-asutusalueilla. Maankäytön kehityskuvan vaihtoehdoiksi on esitetty: - keskitetty vaihtoehto (KEVA) - tasapainotettu vaihtoehto (TAVA) - liikennepainotteinen vaihtoehto (LIVA). Keskitetyssä vaihtoehdossa väestönkasvuennuste on + 0,5 %, tasapainotetussa vaihtoehdossa on + 1 % ja liikennepainotteisessa vaihtoehdossa + 1,5 %. Vaihtoehdoissa väestönkasvuosuudet eroavat toisistaan keskustan, Etelä-Lohjan, Länsi-Lohjan ja Pohjois- Lohjan välillä. Väestönkasvusta on oletettu, että nykyinen taajama-aste (89,5 %) säilyy, ts. 10,5 % väestönkasvusta kohdentuu haja-asutusalueille. Vaihtoehtojen toteutumisen vaikutukset Lohjan haja-asutusalueille on toteutettu SWOT-analyysien avulla (strenghts - weaknesses - opportunities - threaths). Toimikunnan oman arvion lisäksi SWOT:it on arvioitu kaikille Lohjan kaupungin asukkaille avoimessa keskustelutilaisuudessa. Tilaisuus pidettiin Lohjan korkein paikka Äijäsmäki sijaitsee Kosken kylässä

29 3.1 Keskitetty vaihtoehto Etelän suuntaan painottunut kehitys, (KEVA) Väestönkasvuennuste + 0,5 %/vuosi VÄESTÖNKASVUENNUSTE + 0,5 %/vuosi ALUE Osuus väestön- Asukkaita Haja-asutus- Asukkaita Haja- Asukas- Haja-asutus- Uusi kasvusta 2001 alueen 2015 asutusalueen lisäys alueiden kerrosalatarve (0,5%/v) asukkaita asukkaita asukaslisäys haja-asutusalueella k-m 2 Keskusta 30 % Etelä-Lohja 20 % Länsi-Lohja 20 % Pohjois-Lohja 30 % Yhteensä 100 % *327 asuntoalue tuntematon (kokonaisväestö 2001 ja 2015) Keskitetty vaihtoehto haja-asutusalueiden näkökulmasta Vahvuudet - kulttuurimaisema ei uhattuna kasvun takia - tasainen väestönkehitys koko Lohjan alueella Mahdollisuudet - mahdollisuus tasapainoiseen proaktiiviseen kehittämiseen - kulttuuriympäristön turvaamismahdollisuudet hyvät Heikkoudet Uhat - palveluverkon ylläpito vaikeaa haja-asutusalueilla- palvelujen vähentyminen - toteutuksen realismi heikko - varsinkin Etelälohjalaisten alueiden syöksykierre - ikärakenne vääristyy

30 3.2 Tasapainotettu vaihtoehto Tasaisesti nykyistä kaupunkirakennetta alakeskuksineen painottava kehitys (TAVA) Väestönkasvuennuste +1 %/vuosi VÄESTÖNKASVUENNUSTE + 1,0 % ALUE Osuus väestön- Asukkaita Haja-asutus- Asukkaita Haja- Asukas- Haja-asutus- Uusi kasvusta 2001 alueen 2015 asutusalueen lisäys alueiden kerrosalatarve (0,5 %/v) asukkaita asukkaita asukaslisäys haja-asutusalueella k-m 2 Keskusta 30 % Etelä-Lohja 20 % Länsi-Lohja 20 % Pohjois-Lohja 30 % Yhteensä 100 % *327 asuntoalue tuntematon (kokonaisväestö 2001ja 2015) Tasapainotettu vaihtoehto haja-asutusalueiden näkökulmasta Vahvuudet - Lohjan keskustan ja nykyisten alakeskusten palveluiden hyödyntäminen: jokaisen keskuksen ympäristössä rakentamattomia vaihtoehtoisia alueita - alakeskukset ympäröivät keskustaa tasaisesti keskusta kaupungin keskipisteessä - hallittu haja-asutusalueiden kasvu - ikärakenne pysyy kunnossa Heikkoudet - palvelujen näivettyminen Etelä-Lohjalla Mahdollisuudet - Lohjan houkuttelevuuden lisääntyminen pääkaupunkiseudun näkökulmasta: monipuoliset yritystoiminnan ja asumisen alueet - alueiden käyttöönottojärjestyksellä mahdollista vaikuttaa alueiden väestörakenteen ja palvelutarpeiden tasapainoiseen kehitykseen Uhat - kulttuurimaiseman paikoittaisesti uhattuna - palvelujen näivettyminen Etelä-Lohjalla