LOHJAN KAUPUNGIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2025

Transkriptio

1 LOHJAN KAUPUNGIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2025

2 LOHJAN KAUPUNKI SUUNNITTELUKESKUS OY Lohjan kaupungin maankäytön kehityskuva 2025 LOHJAN KAUPUNGIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2025 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT Seudulliset lähtökohdat Lohjan seudullisen aseman muuttuminen Lohjan kehittämisen suuntaviivat 35 ja 10 vuotta sitten 5 3 LOHJAN KAUPUNGIN KEHITYSSUUNNAT Väestö ja asuminen Työpaikat Elinkeinorakenne Palvelut Liikenne Virkistys- ja vapaa-alueet 20 4 LOHJAN KAUPUNGIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVAVAIHTOEHDOT Keskitetty vaihtoehto Tasapainotettu vaihtoehto Liikennepainotteinen vaihtoehto Vaihtoehtojen vaikutusarvio 32 5 LOHJAN KAUPUNGIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA Kehittämisen painopisteet Keskusta-alueet Asuntoalueet Työpaikka-alueet Viheralueet ja muut vapaa-alueet Liikenneverkko. 46 1

3 1 JOHDANTO Lohjan kaupungin maankäytön kehityskuvan tarkistamisen keskeinen tavoite on luoda edellytykset Lohjan kaupunkiseudun aseman vahvistumiselle. Kaupunkirakenteen eheyttämisessä on tavoitteena hyödyntää alueen historiaa ja maisemarakenteellisia lähtökohtia sekä vahvistaa sen identiteettiä. Kehityskuvatyöhön ei kuulu varsinaiset hajaasutusalueet. Kehityskuvan laatiminen on tärkeä hanke, jolla on laajoja vaikutuksia koko yhdyskuntarakenteen kehittymiselle. Kehityskuvan luominen on strategista suunnittelua, joka helpottaa Lohjan kaupunkia muutoksen hallinnassa ja tulevaisuuteen suuntaamisessa. Kehityskuvalla ja sen tarkistamisella pyritään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, parantamaan Lohjan kilpailuasetelmaa ja välttämään negatiivisia vaikutuksia. Kehityskuva tulee toimimaan yleiskaavoituksen apuna. Kehityskuvan tehtävä on myös määritellä taajaman yleiskaavatyön sisältö ja tarkkuus. Kehityskuvan tarkistustyö aloitettiin toukokuussa Marraskuussa järjestettiin luottamusmiesseminaari. Kehityskuva valmistui vuoden 2004 alussa. Työtä on ohjannut Lohjan kaupungin nimeämä työryhmä. Ensimmäinen Lohjan maankäytön kehityskuva vuodelta 1995 perustui Lohjan kunnan ja kaupungin jälleenyhdistymisen valmisteluun. Tuolloin kunta ja kaupunki laativat yhdistymisen toimintasuunnitelman, joka sisälsi mm. toimintastrategiat ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen. Uuden maankäytön kehityskuvan lähtökohtana on valmistautuminen kasvavaan vuorovaikutukseen pääkaupunkiseudun ja lähikuntien kanssa. Työssä tarkastellaan Lohjan kaupungin maankäytön tilannetta ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Työssä tarkastellaan tulevaisuuden antamia mahdollisuuksia ja kehittymissuuntia maankäytön suhteen uusien suunnitelmien ja kehitystrendien valossa. Tavoitteena on yleispiirteisellä tasolla hakea selkeät painopistealueet, joihin Lohjan kaupungin tulee tulevaisuuden maankäyttöratkaisuissa varautua. Lopullisessa kehityskuvassa määritellään kehittämisen pitkän aikavälin tavoitteet ja visio. 2

4 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Seudulliset lähtökohdat Lohjan kaupunki tarjoaa erinomaiset edellytykset asumiselle ja yritystoiminnalle. Yritysten sijaintipaikkana kaupunki sijaitsee suotuisasti harjualueella hyvien liikenneyhteyksien varrella, lyhyen matkan päässä pääkaupunkiseudusta. Asumiseen on tarjolla viihtyisiä harju- ja järvimaisemia suhteellisen edullisesti. Myös vapaa-ajan vieton mahdollisuudet ovat monipuoliset. Lohjan kaupungin väkiluvun ennustetaan kasvavan. Kaupungin kasvu voimistaa elinkeinoelämää luomalla uusia työpaikkoja ja erikoistuneita palveluita. Kasvu on voimavara, joka lisää kaupungin vetovoimaa. Alueiden yhä tärkeimpiä kilpailukeinoja ovat asukkaille tarjottavat elämisen puitteet. Näitä ovat asumisen ja asuinympäristön laatu ja niitä koskevat valinnanmahdollisuudet, elinkeinoelämän monipuolisuus, hyvät palvelut ja vapaaajanviettomahdollisuudet, vesistöt, puhdas ja terveellinen ympäristö sekä turvallisuus. keskeinen asema Lohjan teollisuuden toimintamahdollisuuksien kannalta. Uudenmaan maakuntakaavan selostuksen mukaan Lohjan taajama Virkkalasta Muijalaan on taajama, jossa elinkeinoja kehitetään voimakkaasti. Espoon keskuksesta Nummenkylään ulottuu uusiin raideliikenneyhteyksiin perustuva pitemmän aikavälin kehittämisvyöhyke. Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksessa on esitetty alue- ja yhdyskuntarakenne sekä alueiden käytön periaatteet. Lohjan seudun aluerakenne muodostuu laajoista maa- ja metsätalousalueista, suhteellisen tiheästä kyläverkosta sekä Lohjan, Vihdin Nummelan ja Karkkilan kaupunkimaisista keskuksista. Lohjan kaupunkiseutua on määrätietoisesti kehitetty maakunnalliseksi keskukseksi. Salpausselän harjulle on muodostunut lähes yhtenäinen Lohjan Virkkalasta aina Vihdin Ojakkalaan ulottuva pitkänomainen taajama-alue. Maakuntakaavaselostuksen mukaan pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue laajeni 1980-luvun lopulla Lohjan Vihdin seudun äärialueille ja seudun kuntien työpaikkaomavaraisuus laski Lohjan kaupunkia lukuunottamatta. Hanko Hyvinkää rautatiellä ja maantieyhteydellä on 3

5 OTE UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA Uudenmaan liitto Uudenmaan liitto Maanmittauslaitos 4

6 2.2 Lohjan seudullisen aseman muuttuminen Lohjan kaupungilla on odotettavissa lähivuosina merkittäviä toimintaympäristön muutoksia, jotka tulevat vaikuttamaan merkittävästi asumiseen, liikenteeseen sekä palvelujen sijoittumiseen. E 18 tien rakentamisen alkaminen Lohjan osalta sekä varautuminen Lohja-Vihti-Espoo ratalinjan toteutumiseen lyhentävät Helsingin ja Lohjan välistä matkaaikaa merkittävästi sekä avaa uuden kasvuväylän etenkin Pohjois- Lohjalle. Lisäksi Lohjan keskustan kautta kulkeva valtatie 25 ja Hanko- Hyvinkää rautatieyhteys (tavaraliikenne) mahdollistavat Lohjan kehittymisen myös ns. logistisena keskuksena Moottoritien vaikutuksia on arvioitu Valtatie 1 kehittämisen välillä Lohja-Salo ympäristövaikutusten arviointiraportissa. Raportin mukaan Lohjan kaupunkiseutu hyötyy merkittävästi moottoritien rakentamisesta. Moottoritien rakentamisen myötä Lohjan seutu kaupunkikeskuksena korostuu kasvumahdollisuuksiensa ja olemassa olevan elinkeinoelämän myötä. Moottoritien myötä kasvava liikenne ja muuttuvat liikennetottumukset muuttavat yhdyskuntarakennetta ja kiinnostusta rakentamiseen tien lähialueelle. Kaupalliset toiminnat pyrkivät sijoittumaan hyvien yhteyksien varrelle moottoritien tuntumaan. Tämä voi muuttaa moottoritien ja eritasoliittymien lähialueiden maankäyttöä. Moottoritie rauhoittaa Muijalan ja Perttilän välisen osan valtatiestä 25 läpiajoliikenteen osalta. Tämä tarjoaa uuden mahdollisuuden kehittää nykyistä nauhamaista taajamaa ja teollisuusaluetta houkuttelevammaksi. Arvion mukaan moottoritien rakentaminen edistää nauhamaisen yhdyskuntarakenteen jäsentymistä ja tiivistymistä taajama-alueilla, koska se vähentää useissa tapauksissa taajaman vilkkaan läpiajoliikenteen aiheuttamaa estevaikutusta. 2.3 Lohjan kehittämisen suuntaviivat 35 ja 10 vuotta sitten Vanhoja kaavoja tarkasteltaessa paljastuu, miltä osin suunniteltu tulevaisuus kävi toteen ja miltä osin tulevaisuus jäi pelkäksi odotukseksi. Menneen tulevaisuuden hahmottaminen erityisesti Lohjan yleiskaavan 1970 avulla on mielenkiintoista, koska yleiskaavan aikajänne oli nykyistä kehityskuvaa vastaava. Lohjan yleiskaava 1970 Maankäytön suunnittelu aloitettiin Lohjalla vuonna 1921, jolloin laadittiin Lohjannummen taajaväkisen yhdyskunnan ensimmäinen asemakaava. Vuonna 1926 yhdyskunnan kasvu johti siihen että kauppala erosi kunnasta. Kun Lohjan kauppala tuli kaupungiksi vuonna 1969, kaupungin rajat olivat tulleet ahtaiksi. Tilanteen korjaamiseksi päätettiin laatia kunnan kanssa yhteinen yleiskaava. Etelä-Suomen teollistuneet taajamat olivat kaupungistumisen myötä voimakkaan muuttoliikkeen alaisia 1960-luvulla. Helsingin kasvun tasapainottamiseksi haluttiin luoda riittävän etäälle pääkaupungista kasvukeskuksia. Tähän Lohjan seutu varautui laatiessaan 1960-luvun lopulla Lohjan kaupungin ja kunnan ensimmäisen yhteisen yleiskaavan. Lohjan yleiskaavassa 1970 ennustettiin, että vuonna 2000 Lohjalla olisi asukasta vuonna Tällöin Lohjan kaupungin alue oli jo miltei kokonaan asemakaavoitettu, Etelä-Lohjan rakennuskaavan rajat olivat muotoutuneet nykyisiksi Vappulaa ja Vohloista lukuunottamatta, Pohjois-Lohjan rakennuskaavoittaminen oli vireillä ja Länsi-Lohjan rakennuskaavoista Routionmäellä oli vahvistettu rakennuskaava. Asumisväljyyden arvioitiin kasvavan 39 km 2 :iin vuoteen 1980 mennessä. Väestökasvuennusteen voidaan todeta olleen paljon ylimitoitettu ja asumisväljyysennusteen hieman ylimitoitettu. Asumisväljyys Lohjalla 5

7 oli vuoden 2000 lopussa 40,9 km 2 ja väkiluku noin Lohjan kaupungin väkiluvun muutos luvun lopussa oli ollut 4.1 % vuosittain, jonka vuoksi yleiskaavassa varauduttiin suhteelliseen suureen kasvuprosenttiin. Yleiskaavalla etsittiin edullista kasvutapaa ja tavoitteena oli Lohjan erityispiirteiden korostaminen: asumisen monipuolisuus, maiseman viehättävyys, palvelukykyisyys, teollisuuden häiriintymätön kasvumahdollisuus, ilmastollinen edullisuus ja hyvä tavoitettavuus. Yleiskaavalla vastattiin 1960-luvun lopun maankäytön ongelmiin seuraavasti: Kerrostalo- ja pientaloasumiseen varattiin alueita Lohjan keskustassa, Virkkalassa ja Asemanseudulla, Teollisuusaluetta varten pyrittiin varaamaan riittävästi harjun kaakkoispuolelle välillä Kirkniemi Mineriittitehdas. Teollisuudelle tulisi voida tarjota vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja. Lohjanjärven rannalla teollisuuden jätevedet tulisi pyrkiä puhdistamaan tehokkaasti. Taajama-alueen sisäisen liikenteen järjestämisen tavoitteena oli Harjutien parantaminen moottoritieksi ja Virkkalan keskustan tuntumaan uuden liittymän rakentaminen. Helsingin Turku moottoritien linjaus suunnattiin Paloniemen kannaksen kautta ja liittymät osoitettiin Karstulle, Routiolle, Lempolaan ja Nummenkylään. 30- vuotta sitten suunnitelma erosi oleellisesti Lempolasta länteen päin. Helsinki-Lohja-Salo ratalinja osoitettiin yleiskaavaan. Pappilan alueen ja Moisionpellon osalta tavoitteena oli seudullisen koulukeskuksen ja erilaisten virkistyslaitosten osoittaminen alueelle, varauduttiin vähintään seudullisen yliopiston ja sen asuntovarausten sijoittamiseen Moisionpellolle. Edellä mainitun ratahankkeen myötä yhteys Helsingin yliopistoon olisi välitön. Harjun laki haluttiin säilyttää maisemansuojelu- ja virkistysalueena. Vapaiden ranta-alueiden osalta tavoitteen oli käyttää rannat pääosiltaan yleiseen virkistykseen ja soveltuvin osin myös kylämuotoiseen loma-asutukseen. 6

8 7

9 Lohjan maankäytön kehityskuva 1995 Lohjan kaupunki ja kunta laativat yhteisen kehityskuvan ennen yhdistymistään vuonna Kehityskuvalla pyrittiin löytämään säästöjä yhdyskuntarakentamisessa, löytämään uusia kasvumahdollisuuksia ja kehittämään Lohjaa Länsi-Uudenmaan pääkeskuksena. Väestön ennustettiin kasvavan vuoteen 2020 mennessä asukkaaseen ja väljyyden 50 km 2. Uudeksi asuinkerrosalatarpeeksi arvioitiin noin km 2. Laskelman perusteella arvioitiin uusia asemakaavoitettavia alueita asumiselle tarvittavan noin 200 ha. Maankäytön kehityskuvalla Lohja esiteltiin järvi- ja harjukaupunkina, sinisinä ja vihreinä projekteina. Siniseen Lohjaan kuului ranta-asumisen lisäksi pohjavesien suojelu, vesireitin ja sen palvelupisteiden kehittäminen kaupunkirannoilla, Kisakallio Pappilanselän alueella, Paloniemessä ja Etelä-Lohjalla, pienvenesatama yms. verkostot ja Lohjanjärveen liittyvien kesätapahtumien kehittäminen sekä Lohjanjärven osayleiskaavan laatiminen. Kehityskuvan vihreisiin projekteihin kuului kokonaissuunnitelma viheralueista, rantapalvelujen ja toimintojen kehittäminen, vaellusreitti pohjoisille järvialueille, yhteys Kisakalliolle ja Paloniemi projekti. Kehityskuvan tavoitteena oli kehittämishankkeiden toteuttaminen kokonaisuuksina, jotka tukevat myönteisesti kaupunkikuvaa. 10 vuoden takaisessa kehityskuvassa esitettiin seuraavat asumisen kehittämishankkeet: Paloniemen kehittäminen Roution pientaloalue Hiidensalmen rantakylä Pitkäniemi Taimiston alue Moisionranta Myllylampi Muijalan pientaloalue, Helpontien pää Virkkalan keskustaprojekti Gunnarla, Piiharju 8

10 1995 9

11 3 LOHJAN KAUPUNGIN KEHITYSSUUNNAT 3.1 Väestö ja asuminen VÄESTÖN JA ASUMISEN KEHITYS LOHJALLA: Eniten tulee kasvamaan yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä Eniten asukkaita asuu keskustassa, uusien liikenneyhteyksien myötä Pohjois-Lohjan asukasmäärä kasvaa Eniten vanhusväestöä asuu keskustassa ja lapsiperheitä Pohjois-Lohjalla Lohja-Vihti-Espoo ratalinjan toteuduttua väestön kasvutarve on Lohjan keskustan, Ventelän ja Muijalan aseman ympäristössä noin lisäasukkaalla / asema Eniten positiivista nettomuuttoa on Espoosta ja Vihdistä, suurin nettomuutto tulee olemaan pääkaupunkiseudulta Asuntotuotantotarve kasvaa Kerrostalo- ja pientaloasuntojen osuudet ovat samansuuruiset, tulevaisuudessa pientaloasuntojen kysyntä kasvaa Valtaosa asunnoista on omistusasuntoja, joiden kysyntä kasvaa Asumisväljyyden ennustetaan kasvavan 48,7 k-m 2 :iin vuonna 2025 Kakkosasuminen lisääntyy. Lohjan kaupungin väestön määrä oli henkilöä, joista ulkomaalaisia oli 483 (1,4 %). Ruotsinkielisiä asukkaita oli (4,3 %). Vuodesta 1980 väestö on kasvanut alueella noin asukkaalla. Väestön määrä kasvoi Lohjien yhdistymisvuodesta 1997 vuoden 2001 loppuun mennessä hengellä, ja vuosittainen väestönkasvu vaihteli 0,5 ja 1,3 %:n välillä. Ikäluokittain tarkasteltuna Lohjalla asuu eniten (lähes 56 %) työikäisiä vuotiaita. Eläkeläisten osuus on kasvanut vuosittain ja yli 65 vuotiaiden osuus on yli 12 %. Vuosi ,1 9,5 9,3 9,4 8, ,9 11,0 10,9 10,7 11, ,1 15,4 13,6 12,1 11, ,6 53,7 55,1 55,8 55, ,9 6,3 6,5 7,1 7, ,4 4,1 4,6 4,8 5,3 Yhteensä Taulukko. Väestönkehitys ja ikäluokkien %-osuudet Lohjalla (Väestötilastot: Lohjan kaupunki & kunta, Tilastokeskus). Lohjan kaupungin tavoite vuosittaiselle väestönkasvulle on ollut 1 %. Väestöennuste vuodelle 2025 olisi siten n asukasta. Lohjan väestö on viimeisen 25 vuoden aikana ( ) kasvanut asukkaalla. Vuonna 1970 Lohjan väestön ennustettiin kasvavan jopa asukkaaseen vuoteen 2000 mennessä. Väestöennusteissa vuotta on pitkä aika, mutta joka tapauksessa Lohjalla on sijainnista johtuen tämän hetken ennusteissa syytä varautua pääkaupunkiseudun muuttovoiton leviämiseen sekä pääkaupunkiseudulta suuntautuvan muuton voimistumiseen. 10

12 VÄESTÖENNUSTE Uudenmaan liitto ,5 % % ,5% % Taulukko. Lohjan väestöennusteita vuodelle Uudenmaan liiton arvio Lohjan asukasmäärästä vuonna 2025 on n ( ). Uudenmaan liiton väestösuunnite on laadittu demografisella menetelmällä, joka perustuu vuosien väestömuutoksiin, syntyneiden ja kuolleiden määrään sekä muuttoliikkeeseen. Suunnitteen arvioinnissa on otettu huomioon kunnan mahdollisuudet taata asukkailleen perusturva ja palvelut. Kyseessä ei siis ole puhdas ennuste. Uudenmaan maakunnan muuttovoitto on Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä henkeä ja luonnollinen väestönkasvu n henkeä. Väestönkasvun ennuste Lohjan seutukunnan osalta vuodelle 2030 on noin henkeä (Suomen Kuntaliitto 2002). IKÄRYHMÄ v. 8, v. 12, v. 3, v. 6, v. 35, v. 19, v. 7,1 75 v. 5,3 Yhteensä 100 8,3 8,3 8,4 8,4 8,3 12,7 11,8 11,6 11,7 11,8 3,8 4,0 3,8 3,8 3,8 6,4 7,0 6,7 6,6 6,7 34,6 32,6 31,8 31,2 31,0 21,2 21,3 20,2 19,6 19,2 7,5 9,2 11,1 11,5 10,7 5,5 5,8 6,4 7,2 8, Lohja-Vihti-Espoo ratalinjan selvityksessä (UML/Sito-konsultit Oy 2002) on lähtökohtana pidetty asemien lähialueiden asukasmäärien kasvua. Lohjan osalta kasvuksi on määritelty lisäasukasta jokaisen aseman ympäristöön (Lohjan keskusta, Ventelä, Muijala) eli yhteensä lisäasukasta nykyiseen asukasmäärään verrattuna lisäasukkaan tavoitteen saavuttaminen vuoteen 2025 mennessä edellyttäisi n. 1,5%:n vuosittaista väestönkasvua. Eniten asukkaita eli noin 45 % asukkaista asuu keskustassa ja vähiten eli noin 9 % Länsi-Lohjalla. Väestönkasvu kaupungin sisällä on lopulla kohdistunut voimakkaimmin Pohjois-Lohjan sekä Lohjan keskustan ja Nummentaustan alueille. Vuosien välisen ajanjakson yhteenlaskettu väestönkasvu oli Pohjois-Lohjalla 1 028, Lohjan keskustan osa-alueella 993 ja Länsi-Lohjalla 201 asukasta. Samanaikaisesti Etelä-Lohjan väkiluku pieneni 212 asukkaalla. 11

13 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Keskusta Etelä-Lohja Länsi-Lohja Pohjois-Lohja Taulukko. Väestön suhteelliset osuudet osa-alueittain vuosina Seutukunnittaisen nettomaassamuuton vuosien tarkastelun (suhteessa seutukunnan väkilukuun) perusteella Lohjan seutukunta sijoittuu kahdeksannelle tilalle Oulun, Tampereen, Helsingin, Jyväskylän, Porvoon, Ahvenanmaan ja Turun seutukuntien jälkeen. Viime vuosien nettomuuttoluvuissa on merkkejä Helsingin seutukunnan muuttovoiton hiipumisesta ja samalla muuttovoittojen leviämisestä hieman entistä useampaan seutukuntaan (Suomen kuntaliitto 2002). Lohjan nettomuutto vuosina oli muuttovoitoltaan 754 henkilöä. Eniten positiivista nettomuuttoa Lohjalle oli Espoosta ja Vihdistä. Lohjalta muutettiin suhteessa eniten Helsinkiin. 9.1 Henkilöä Nettomuuton osuus väestön kokonaismuutoksesta Taulukko. Vuosittainen väestönkasvu ja muuttoliikkeen osuus muutoksesta vuosina 1997 Espoo Vihti Muut maakunnat Nummi-Pusula Vantaa Kirkkonummi Karkkila Siuntio Nurmijärvi Karjaa Sammatti Karjalohja Muu Uusimaa Hels inki Henkilöä Taulukko. Lohjan nettomuutto yhteensä vuosina

14 Asuntoja oli vuoden 2000 lopussa yhteensä Kerrostaloasuntojen (6 788) ja erillisten pientaloasuntojen (6 666) osuudet olivat lähes samansuuruiset molempien osuuksien ollessa noin 40 %. Rivi- tai ketjutaloasuntojen (2 296) osuus oli noin 15 %. Kerrostalovaltaisimpia osaalueita ovat keskusta ja Routio. Erillisten pientalojen osuus asunnoista on suurin Pohjois-Lohjalla. OSA-ALUE Asuinkerrostalot- % Rivi- ja ketjutalot-% Erilliset pientalot-% Yhteensä kpl Keskusta 58,0 12,2 27, Etelä-Lohja 29,6 14,4 53, Länsi-Lohja 46,9 9,7 41, Pohjois-Lohja 16,9 21,0 59, Koko Lohja 42,1 14,3 41, Taulukko. Asunnot talotyypeittäin ja osa-alueittain Muu tai tuntematon talotyyppi 359 asukasta (Tilastokeskus). Taajama-aste on Lohjalla 89,5 %. Haja-asutusalueella asui vuoden 2000 lopussa henkeä. Yli sadan asukkaan kyliä oli vuonna 2000 seuraavasti: Immula 190, Karstu 140, Lehmijärvi 230, Lieviö 160, Lohjansaari 140, Nummenkylä 100 ja Pulli-Vasarla 260. Asemakaavaalueen ulkopuolelle myönnettyjen poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen määrä on kasvanut merkittävästi vuoden 2002 aikana. Asuntokuntia oli koko kaupungissa vuoden 2001 lopussa yhteensä (lisäys 316 asuntokuntaa vuodesta 2000). Yhden hengen asuntokuntien määrä kasvoi 215 asuntokunnalla vuoden 2000 lopusta vuoden 2001 loppuun mennessä. Asuntokuntien keskikoko oli 2,3 henkilöä. Asuntokunnista lapsiperheiden osuus oli eli 29,5 % (v. 2000: 4 550). Lapsiperheiden osuus asuntokunnista oli suurin Pohjois-Lohjalla, jossa se oli 38 %. Suhteellisesti eniten yhden hengen asuntokuntia sekä vanhusasuntokuntia (asuntokunnassa vähintään yksi yli 65-v. henkilö) oli keskustan osa-alueella. OSA-ALUE Asuntokunnat Lapsiperheitä % 1 hengen asuntokuntia % Vanhusasuntokuntia % Asuntokunnan keskikoko Keskusta - Ydinkeskusta ,9 12,2 39,5 58,5 24,1 35,2 2,1 1,7 Etelä-Lohja ,8 32,1 21,7 2,3 Länsi-Lohja ,4 34,4 21,4 2,3 Pohjois-Lohja ,0 24,6 16,2 2,6 Koko Lohja ,5 34,3 21,7 2,3 Taulukko. Asuntokunnat ja lapsiperheet osa-alueittain (Tilastokeskus). Hallintaperusteen mukaisesti asunnoista vuoden 2000 lopussa n. 60 % oli omistusasuntoja (9 626) ja vuokra-asuntoja n. 31 % (5 053). Muiden hallintaperusteiden (mm. asumisoikeusasunnot) osuus oli 9 % (1 430). Hallintaperusteella on merkitystä maankäytön suunnittelussa mm. palvelutarpeiden mitoituksen osalta. Vuokra- ja asumisoikeusasuntoalueiden rakentaminen tasaa käyttöön otettavan alueen palvelutarvetta pitkällä tähtäimellä, koska näissä asukkaiden vaihtuvuus on suurempi kuin omistusasunnoissa. Alueella, jonne rakennetaan pelkästään uusia omakotitaloja, asukkaiden palvelutarpeet ajoittuvat samaan ajankohtaan muuttavien asukkaiden samankaltaisesta perherakenteesta johtuen. Vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa asukkaiden lukumäärä ja ikärakenne säilyvät puolestaan varsin vakioina (Asuntotuotantoalueet ja kohteet v , työryhmän raportti, luonnos ) Aravavuokra-asuntojen hakijamäärä tarjolla ollutta asuntoa kohden vuonna 2001 oli Lohjalla keskimäärin 7, mikä oli toiseksi korkein luku maan 37 kaupunkiseudun kärkikaupungin joukossa heti Helsingin jälkeen (Kaupunkikatsaus 11/2002). 13

15 Asuinrakennusten kokonaiskerrosala oli Lohjalla noin k-m 2 eli asukasta kohden 42,3 k-m 2. Eniten asuinrakennusten kerrosalaa asukasta kohden oli Pohjois-Lohjalla (44,5 k-m 2 /asukas) ja vähiten keskustan osa-alueella (41,0 k-m 2 /asukas). Asumisväljyys henkeä kohden oli 34,1 h-m 2 (40,9 k-m 2 ) vuoden 2000 lopussa. Asumisväljyys kasvoi vuosien välisenä aikana Lohjan seudulla noin 16 k-m 2 henkeä kohden (UML ). Ahtaasti asuvien (vähintään kahden hengen) asuntokuntien osuus oli Lohjalla noin 8 % vuonna Osuus oli toiseksi suurin Helsingin jälkeen maan kaupunkiseutujen kärkikaupunkien vertailussa kasvavan kaudella Uudellamaalla keskimäärin 0,3 k-m2/ vuosi/asukas. Kaudella asumisväljyys kasvoi 0,45 k- m2/vuosi/ asukas. Ennusteen mukaisen kasvun toteutuessa asumisväljyys kasvaisi Lohjalla 48,7 k-m2:iin vuoteen 2025 mennessä. Uudenmaan maakuntakaavan ja Pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuvan PKS 2025 taloudellisten vaikutusten arvioinnin luonnoksen ( ) ennusteen mukaisesti Lohjan seutukunnan uusista asukkaista ja uudesta asuinkerrosalasta n. 25 % sijoittuisi kyliin/haja-asutusalueille. Uudenmaan liitto ( ) on arvioinut, että asuntotuotannon tarve Uudellamaalla on huomattavasti suurempi kuin mitä 1990-luvun loppupuolella tuotettiin. Asuntotuotanto tulisi lähes kaksinkertaistaa luvun loppupuolen tuotantoluvuista. Lohjan seutukunnan vuosittaisen asuntotuotantotarpeen on ennustettu olevan suurin lähivuosina ( : 700kpl/vuosi, : 400 kpl/vuosi). Lohjan kaupungin asunnontuotantotarpeeksi on arvioitu 205 asuntoa/vuosi (UML:n asunnontarvelaskelma ). Lohjan kaupungissa valmistui vuosina yhteensä 876 asuntoa, joiden yhteispinta-ala oli k-m2. Keskimäärin asuntoja valmistui 175 kpl/vuosi. Valmistuneista asunnoista omakotiasuntoja oli 54,5 %, kerrostaloasuntoja 36,5 % ja rivitaloasuntoja 9 %. Nykyinen asumisväljyys asukasta kohden on Lohjan kaupungissa 40,9 k-m2. Uudenmaan liitto ( ) on ennustanut asumisväljyyden 14

16 3.2 Työpaikat TYÖPAIKKOJEN KEHITYS LOHJALLA: Työttömyysaste on laskenut ja työpaikkakehitys on ollut hyvä Työpaikkojen määrän ennustetaan olevan noin vuonna 2025 Uudet työpaikat ja toimitilat rakentuvat täydentyviin taajamiin Yritykset ja työpaikat keskittyvät logistisesti hyville paikoille Taloudellinen huoltosuhde on hyvä Työpaikkaomavaraisuus on hyvä lähes 90 %, todellinen työpaikkaomavaraisuus noin 70 % Lohjalle suuntautuva työssäkäynti vahvistaa sen asemaa työpaikka- ja palvelukeskuksena Työssäkäyntietäisyys pitenee. Työpaikkoja oli vuoden 2000 lopussa Työttömyysaste oli 7,6 %, kun se vuonna 1997 oli vielä 17,8 % luvun loppupuoliskon työpaikkakehityksen tarkastelussa (suhteessa seutukuntien työpaikkamääriin) Lohjan seutukunta sijoittui viidenneksi Helsingin, Oulun, Tampereen ja Jyväskylän seutukuntien jälkeen. Taloudellinen huoltosuhde ( työvoiman ulkopuolella olevien ja työttömien määrä yhtä työllistä kohden) oli Lohjalla 1,07 vuoden 2000 lopussa. Lohjan seutukunta sijoittui vuonna 2000 neljänneksi heti Maarianhaminan, Helsingin ja Ahvenanmaan (maaseutu) seutukuntien jälkeen. Uudenmaan maakunnan taloudellinen huoltosuhde oli 0,98 ja koko maan keskiarvo 1,32. Lohjalaisten työssäkäynti Työpaikkoja yhteensä Työvoima Työvoiman ulkopuolella Työllinen työvoima Työttömät Työpaikka asuinkunnassa Työpaikka Lohjan ulkopuolella Työpaikkaomavaraisuus 87,2 % 88,7 % 88,5 % Todellinen työpaikkaomavaraisuus 74,7 % 71,4 % 69,8 % Taulukko. Lohjalaisten työssäkäynti 1993, 1997 ja Työpaikkaomavaraisuus (työpaikkojen määrän suhde työllisten määrään) on ollut Lohjalla lähes 90 %. Todellinen työpaikkaomavaraisuus (kotipaikkakunnalla työskentelevien suhde työllisten määrään) on huomattavasti alempi eli n. 70 %. Yhtenäistyvää työmarkkina-aluetta lähikuntien ja pääkaupunkiseudun kanssa kuvaa Lohjalle suuntautuva työssäkäynti, mikä vahvistaa alueen asemaa työpaikka- ja palvelukeskuksena. 15

17 Demografisella huoltosuhteella kuvataan alle 15-vuotiaiden ja yli 65- vuotiaiden määrän suhdetta työikäiseen väestöön. Vuonna 2000 demografinen huoltosuhde oli Lohjalla 0, Elinkeinorakenne Länsi-Lohja (668) 23 % 27 % Etelä-Lohja (2 264) 19 % 15 % 66 % 50 % 0 5 km Keskusta (9 076) 21 % Pohjois-Lohja (2 056) 26 % 8 % 71 % 52 % 22 % Työpaikan osaalueella asuvia Muualla kunnan osa-alueella asuvia Kunnan ulkopuolella asuvia Kartta. Työssäkäynti osa-alueittain. Työpaikat ja työntekijöiden asuinalue (Tilastokeskus). Uudenmaan liiton työpaikkasuunniteen mukainen työpaikkojen määrä Lohjan kaupungissa vuonna 2025 on , mikä merkitsee noin työpaikan lisäystä nykyiseen. Yli 90 %:n uusista työpaikoista ja uudesta toimitilakerrosalasta on ennustettu sijoittuvan täydentyviin taajamiin (PKS 2025:n taloudelliset vaikutukset, luonnos ). ELINKEINORAKENTEEN KEHITYS LOHJALLA: Valtaosa yrityksistä on pk-yrityksiä, suurten yritysten imagoarvo Lohjalle on merkittävä Kolmannes työpaikoista on teollisuudessa, joka on perustunut elektroniikkateollisuuden kasvuun Palvelutoiminta on tärkeä työllistäjä, matkailun merkitys voi tulevaisuudessa korostua Tieto- ja viestintäteknologian kehitys tuo riippumattomuutta ajasta ja paikasta. Yritysten määrä Lohjalla vuonna 1999 oli Suurin osa (742) yrityksistä oli pieniä 1-4 hengen yrityksiä. Yli viidensadan työntekijän yrityksiä oli neljä. Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Toimialarakenteessa ei ole tapahtunut huomattavia muutoksia viime vuosina. Vaikka Lohjan perinteisen rakennusaineteollisuuden työpaikat vähenivät huomattavasti 1990-luvun alussa, alueen työpaikoista yhä noin kolmannes kuuluu teollisuuden piiriin. Teollisuuden työpaikkojen määrän lisääntyminen perustuu lähes yksinomaan elektroniikkateollisuuden kasvuun. 16

18 Toimiala Työpaikapaikapaikat % Työ- % Työ- % Maa-, riista- ja metsätalous 258 2, , ,0 Teollisuus , , ,4 Rakennustoiminta 671 5, , ,9 Kauppa-, majoitus- ja Ravitsemustoiminta , , ,6 Liikenne 518 4, , ,6 Palvelut , , ,3 Tuntematon 269 2, , ,2 Yhteensä Taulukko. Työpaikat toimialoittain 1993, 1997, 2000 (Lohjan kaupunki, Tilastokesk 17

19 3.4 Palvelut PALVELUJEN KEHITYS LOHJALLA: Peruspalvelut ovat toimivia ja niitä on taajamarakenteessa eri puolilla kaupunkia Erityispalvelut mm. kulttuuripalvelut sijaitsevat pääosin keskustassa Kaupalliset palvelut ovat sijoittuneet keskustaan sekä Etelä- ja Pohjois-Lohjalle Erikoiskauppa on keskittynyt keskustaan ja tilaa vievä erikoiskauppa Pohjois-Lohjalle ja Tynninharjulle Monipuoliset liikunta- ja virkistyspalvelut ovat monipuolisia ja tulevaisuudessa yhä merkityksellisempiä.. Kaupunki tarjoaa hyvät julkiset peruspalvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa, koulutuksessa, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimessa eri puolilla kaupunkia. Tulevissa alueidenkäyttösuunnitelmissa on tarkoituksena ainakin aluksi tukeutua olemassa oleviin palveluihin. Päiväkodit ja koulut sijoittuvat nykyisessä taajamarakenteessa tasaisesti eri puolille kaupunkia. Alakouluja on myös kylissä Lohjansaaressa, Karstulla, Lehmijärvellä, Pullissa ja Nummenkylässä. Yläkoulut sijoittuvat keskustaan sekä Virkkalan ja Mäntynummen alakeskuksiin Eteläja Pohjois-Lohjalla. Suomenkielinen lukio sijaitsee kaupungin keskustassa ja ruotsinkielinen Virkkalassa. Perusopetuksen oppilasennusteita on tarkasteltu alueittain liitteessä 1. Muusta koulutuksesta Lohjalla vastaavat pääasiassa Laurea-ammattikorkeakoulu, Lohjan ammattioppilaitos, Hiiden Opisto, Lohjan Musiikkiopisto, Innofocus Länsi- Uudenmaan aikuiskoulutuskeskus, sekä Helsingin yliopiston Aikuiskoulutuskeskus, Länsi-Uudenmaan täydennyskoulutuslaitos sekä Avoin yliopisto. Kirjastopalveluiden osalta kaupungissa toimii tällä hetkellä keskustan pääkirjaston lisäksi neljä sivukirjastoa. Uuden pääkirjaston suunnittelukilpailu ratkesi syksyllä 2002 ja kirjasto on tarkoitus rakentaa muutaman vuoden sisällä. Terveyskeskuksen ja Lohjan aluesairaalan lisäksi julkisia terveyspalveluita saa eri puolille kaupunkia sijoittuvilta terveysasemilta. Kaupalliset palvelut ovat keskittyneet kaupungin keskustaan sekä alakeskuksiin Etelä- ja Pohjois-Lohjalla. Oman alakeskuksensa kaupungin keskustan ja Virkkalan välillä muodostaa Tynninharjun alue Ojamon kaupunginosassa. Erikoistavarakaupan palvelujen ylläpito ja kehittäminen ovat olleet Lohjan keskustan kaupallisten palveluiden ydinkysymyksiä. Uusia suuria päivittäistavarakauppoja ei ole syntynyt keskustan ulkopuolella muualle kuin Ojamon kaupunginosassa sijainneen Anttilan tavaratalon tilalle. Paljon tilaa vievä erikoiskauppa (mm. autoliikkeet) on keskittynyt erityisesti Pohjois-Lohjalle vt 25:n varrelle sekä Tynninharjulle. Kulttuuripalveluiden aktiivisessa tuotannossa toimivat mm. kaupungin omat Lohjan orkesteri ja Lohjan teatteri. Kaupungissa järjestettäviin vuosittaisiin tapahtumiin kuuluvat mm. Tenoripäivät, Lohjan Kesä, Omenakarnevaalit, Lohjan järvipäivät ja Menneen ajan joulumarkkinat. 18

20 19