LOHJAN KAUPUNGIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2025

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOHJAN KAUPUNGIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2025"

Transkriptio

1 LOHJAN KAUPUNGIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2025

2 LOHJAN KAUPUNKI SUUNNITTELUKESKUS OY Lohjan kaupungin maankäytön kehityskuva 2025 LOHJAN KAUPUNGIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2025 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT Seudulliset lähtökohdat Lohjan seudullisen aseman muuttuminen Lohjan kehittämisen suuntaviivat 35 ja 10 vuotta sitten 5 3 LOHJAN KAUPUNGIN KEHITYSSUUNNAT Väestö ja asuminen Työpaikat Elinkeinorakenne Palvelut Liikenne Virkistys- ja vapaa-alueet 20 4 LOHJAN KAUPUNGIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVAVAIHTOEHDOT Keskitetty vaihtoehto Tasapainotettu vaihtoehto Liikennepainotteinen vaihtoehto Vaihtoehtojen vaikutusarvio 32 5 LOHJAN KAUPUNGIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA Kehittämisen painopisteet Keskusta-alueet Asuntoalueet Työpaikka-alueet Viheralueet ja muut vapaa-alueet Liikenneverkko. 46 1

3 1 JOHDANTO Lohjan kaupungin maankäytön kehityskuvan tarkistamisen keskeinen tavoite on luoda edellytykset Lohjan kaupunkiseudun aseman vahvistumiselle. Kaupunkirakenteen eheyttämisessä on tavoitteena hyödyntää alueen historiaa ja maisemarakenteellisia lähtökohtia sekä vahvistaa sen identiteettiä. Kehityskuvatyöhön ei kuulu varsinaiset hajaasutusalueet. Kehityskuvan laatiminen on tärkeä hanke, jolla on laajoja vaikutuksia koko yhdyskuntarakenteen kehittymiselle. Kehityskuvan luominen on strategista suunnittelua, joka helpottaa Lohjan kaupunkia muutoksen hallinnassa ja tulevaisuuteen suuntaamisessa. Kehityskuvalla ja sen tarkistamisella pyritään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, parantamaan Lohjan kilpailuasetelmaa ja välttämään negatiivisia vaikutuksia. Kehityskuva tulee toimimaan yleiskaavoituksen apuna. Kehityskuvan tehtävä on myös määritellä taajaman yleiskaavatyön sisältö ja tarkkuus. Kehityskuvan tarkistustyö aloitettiin toukokuussa Marraskuussa järjestettiin luottamusmiesseminaari. Kehityskuva valmistui vuoden 2004 alussa. Työtä on ohjannut Lohjan kaupungin nimeämä työryhmä. Ensimmäinen Lohjan maankäytön kehityskuva vuodelta 1995 perustui Lohjan kunnan ja kaupungin jälleenyhdistymisen valmisteluun. Tuolloin kunta ja kaupunki laativat yhdistymisen toimintasuunnitelman, joka sisälsi mm. toimintastrategiat ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen. Uuden maankäytön kehityskuvan lähtökohtana on valmistautuminen kasvavaan vuorovaikutukseen pääkaupunkiseudun ja lähikuntien kanssa. Työssä tarkastellaan Lohjan kaupungin maankäytön tilannetta ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Työssä tarkastellaan tulevaisuuden antamia mahdollisuuksia ja kehittymissuuntia maankäytön suhteen uusien suunnitelmien ja kehitystrendien valossa. Tavoitteena on yleispiirteisellä tasolla hakea selkeät painopistealueet, joihin Lohjan kaupungin tulee tulevaisuuden maankäyttöratkaisuissa varautua. Lopullisessa kehityskuvassa määritellään kehittämisen pitkän aikavälin tavoitteet ja visio. 2

4 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Seudulliset lähtökohdat Lohjan kaupunki tarjoaa erinomaiset edellytykset asumiselle ja yritystoiminnalle. Yritysten sijaintipaikkana kaupunki sijaitsee suotuisasti harjualueella hyvien liikenneyhteyksien varrella, lyhyen matkan päässä pääkaupunkiseudusta. Asumiseen on tarjolla viihtyisiä harju- ja järvimaisemia suhteellisen edullisesti. Myös vapaa-ajan vieton mahdollisuudet ovat monipuoliset. Lohjan kaupungin väkiluvun ennustetaan kasvavan. Kaupungin kasvu voimistaa elinkeinoelämää luomalla uusia työpaikkoja ja erikoistuneita palveluita. Kasvu on voimavara, joka lisää kaupungin vetovoimaa. Alueiden yhä tärkeimpiä kilpailukeinoja ovat asukkaille tarjottavat elämisen puitteet. Näitä ovat asumisen ja asuinympäristön laatu ja niitä koskevat valinnanmahdollisuudet, elinkeinoelämän monipuolisuus, hyvät palvelut ja vapaaajanviettomahdollisuudet, vesistöt, puhdas ja terveellinen ympäristö sekä turvallisuus. keskeinen asema Lohjan teollisuuden toimintamahdollisuuksien kannalta. Uudenmaan maakuntakaavan selostuksen mukaan Lohjan taajama Virkkalasta Muijalaan on taajama, jossa elinkeinoja kehitetään voimakkaasti. Espoon keskuksesta Nummenkylään ulottuu uusiin raideliikenneyhteyksiin perustuva pitemmän aikavälin kehittämisvyöhyke. Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksessa on esitetty alue- ja yhdyskuntarakenne sekä alueiden käytön periaatteet. Lohjan seudun aluerakenne muodostuu laajoista maa- ja metsätalousalueista, suhteellisen tiheästä kyläverkosta sekä Lohjan, Vihdin Nummelan ja Karkkilan kaupunkimaisista keskuksista. Lohjan kaupunkiseutua on määrätietoisesti kehitetty maakunnalliseksi keskukseksi. Salpausselän harjulle on muodostunut lähes yhtenäinen Lohjan Virkkalasta aina Vihdin Ojakkalaan ulottuva pitkänomainen taajama-alue. Maakuntakaavaselostuksen mukaan pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue laajeni 1980-luvun lopulla Lohjan Vihdin seudun äärialueille ja seudun kuntien työpaikkaomavaraisuus laski Lohjan kaupunkia lukuunottamatta. Hanko Hyvinkää rautatiellä ja maantieyhteydellä on 3

5 OTE UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA Uudenmaan liitto Uudenmaan liitto Maanmittauslaitos 4

6 2.2 Lohjan seudullisen aseman muuttuminen Lohjan kaupungilla on odotettavissa lähivuosina merkittäviä toimintaympäristön muutoksia, jotka tulevat vaikuttamaan merkittävästi asumiseen, liikenteeseen sekä palvelujen sijoittumiseen. E 18 tien rakentamisen alkaminen Lohjan osalta sekä varautuminen Lohja-Vihti-Espoo ratalinjan toteutumiseen lyhentävät Helsingin ja Lohjan välistä matkaaikaa merkittävästi sekä avaa uuden kasvuväylän etenkin Pohjois- Lohjalle. Lisäksi Lohjan keskustan kautta kulkeva valtatie 25 ja Hanko- Hyvinkää rautatieyhteys (tavaraliikenne) mahdollistavat Lohjan kehittymisen myös ns. logistisena keskuksena Moottoritien vaikutuksia on arvioitu Valtatie 1 kehittämisen välillä Lohja-Salo ympäristövaikutusten arviointiraportissa. Raportin mukaan Lohjan kaupunkiseutu hyötyy merkittävästi moottoritien rakentamisesta. Moottoritien rakentamisen myötä Lohjan seutu kaupunkikeskuksena korostuu kasvumahdollisuuksiensa ja olemassa olevan elinkeinoelämän myötä. Moottoritien myötä kasvava liikenne ja muuttuvat liikennetottumukset muuttavat yhdyskuntarakennetta ja kiinnostusta rakentamiseen tien lähialueelle. Kaupalliset toiminnat pyrkivät sijoittumaan hyvien yhteyksien varrelle moottoritien tuntumaan. Tämä voi muuttaa moottoritien ja eritasoliittymien lähialueiden maankäyttöä. Moottoritie rauhoittaa Muijalan ja Perttilän välisen osan valtatiestä 25 läpiajoliikenteen osalta. Tämä tarjoaa uuden mahdollisuuden kehittää nykyistä nauhamaista taajamaa ja teollisuusaluetta houkuttelevammaksi. Arvion mukaan moottoritien rakentaminen edistää nauhamaisen yhdyskuntarakenteen jäsentymistä ja tiivistymistä taajama-alueilla, koska se vähentää useissa tapauksissa taajaman vilkkaan läpiajoliikenteen aiheuttamaa estevaikutusta. 2.3 Lohjan kehittämisen suuntaviivat 35 ja 10 vuotta sitten Vanhoja kaavoja tarkasteltaessa paljastuu, miltä osin suunniteltu tulevaisuus kävi toteen ja miltä osin tulevaisuus jäi pelkäksi odotukseksi. Menneen tulevaisuuden hahmottaminen erityisesti Lohjan yleiskaavan 1970 avulla on mielenkiintoista, koska yleiskaavan aikajänne oli nykyistä kehityskuvaa vastaava. Lohjan yleiskaava 1970 Maankäytön suunnittelu aloitettiin Lohjalla vuonna 1921, jolloin laadittiin Lohjannummen taajaväkisen yhdyskunnan ensimmäinen asemakaava. Vuonna 1926 yhdyskunnan kasvu johti siihen että kauppala erosi kunnasta. Kun Lohjan kauppala tuli kaupungiksi vuonna 1969, kaupungin rajat olivat tulleet ahtaiksi. Tilanteen korjaamiseksi päätettiin laatia kunnan kanssa yhteinen yleiskaava. Etelä-Suomen teollistuneet taajamat olivat kaupungistumisen myötä voimakkaan muuttoliikkeen alaisia 1960-luvulla. Helsingin kasvun tasapainottamiseksi haluttiin luoda riittävän etäälle pääkaupungista kasvukeskuksia. Tähän Lohjan seutu varautui laatiessaan 1960-luvun lopulla Lohjan kaupungin ja kunnan ensimmäisen yhteisen yleiskaavan. Lohjan yleiskaavassa 1970 ennustettiin, että vuonna 2000 Lohjalla olisi asukasta vuonna Tällöin Lohjan kaupungin alue oli jo miltei kokonaan asemakaavoitettu, Etelä-Lohjan rakennuskaavan rajat olivat muotoutuneet nykyisiksi Vappulaa ja Vohloista lukuunottamatta, Pohjois-Lohjan rakennuskaavoittaminen oli vireillä ja Länsi-Lohjan rakennuskaavoista Routionmäellä oli vahvistettu rakennuskaava. Asumisväljyyden arvioitiin kasvavan 39 km 2 :iin vuoteen 1980 mennessä. Väestökasvuennusteen voidaan todeta olleen paljon ylimitoitettu ja asumisväljyysennusteen hieman ylimitoitettu. Asumisväljyys Lohjalla 5

7 oli vuoden 2000 lopussa 40,9 km 2 ja väkiluku noin Lohjan kaupungin väkiluvun muutos luvun lopussa oli ollut 4.1 % vuosittain, jonka vuoksi yleiskaavassa varauduttiin suhteelliseen suureen kasvuprosenttiin. Yleiskaavalla etsittiin edullista kasvutapaa ja tavoitteena oli Lohjan erityispiirteiden korostaminen: asumisen monipuolisuus, maiseman viehättävyys, palvelukykyisyys, teollisuuden häiriintymätön kasvumahdollisuus, ilmastollinen edullisuus ja hyvä tavoitettavuus. Yleiskaavalla vastattiin 1960-luvun lopun maankäytön ongelmiin seuraavasti: Kerrostalo- ja pientaloasumiseen varattiin alueita Lohjan keskustassa, Virkkalassa ja Asemanseudulla, Teollisuusaluetta varten pyrittiin varaamaan riittävästi harjun kaakkoispuolelle välillä Kirkniemi Mineriittitehdas. Teollisuudelle tulisi voida tarjota vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja. Lohjanjärven rannalla teollisuuden jätevedet tulisi pyrkiä puhdistamaan tehokkaasti. Taajama-alueen sisäisen liikenteen järjestämisen tavoitteena oli Harjutien parantaminen moottoritieksi ja Virkkalan keskustan tuntumaan uuden liittymän rakentaminen. Helsingin Turku moottoritien linjaus suunnattiin Paloniemen kannaksen kautta ja liittymät osoitettiin Karstulle, Routiolle, Lempolaan ja Nummenkylään. 30- vuotta sitten suunnitelma erosi oleellisesti Lempolasta länteen päin. Helsinki-Lohja-Salo ratalinja osoitettiin yleiskaavaan. Pappilan alueen ja Moisionpellon osalta tavoitteena oli seudullisen koulukeskuksen ja erilaisten virkistyslaitosten osoittaminen alueelle, varauduttiin vähintään seudullisen yliopiston ja sen asuntovarausten sijoittamiseen Moisionpellolle. Edellä mainitun ratahankkeen myötä yhteys Helsingin yliopistoon olisi välitön. Harjun laki haluttiin säilyttää maisemansuojelu- ja virkistysalueena. Vapaiden ranta-alueiden osalta tavoitteen oli käyttää rannat pääosiltaan yleiseen virkistykseen ja soveltuvin osin myös kylämuotoiseen loma-asutukseen. 6

8 7

9 Lohjan maankäytön kehityskuva 1995 Lohjan kaupunki ja kunta laativat yhteisen kehityskuvan ennen yhdistymistään vuonna Kehityskuvalla pyrittiin löytämään säästöjä yhdyskuntarakentamisessa, löytämään uusia kasvumahdollisuuksia ja kehittämään Lohjaa Länsi-Uudenmaan pääkeskuksena. Väestön ennustettiin kasvavan vuoteen 2020 mennessä asukkaaseen ja väljyyden 50 km 2. Uudeksi asuinkerrosalatarpeeksi arvioitiin noin km 2. Laskelman perusteella arvioitiin uusia asemakaavoitettavia alueita asumiselle tarvittavan noin 200 ha. Maankäytön kehityskuvalla Lohja esiteltiin järvi- ja harjukaupunkina, sinisinä ja vihreinä projekteina. Siniseen Lohjaan kuului ranta-asumisen lisäksi pohjavesien suojelu, vesireitin ja sen palvelupisteiden kehittäminen kaupunkirannoilla, Kisakallio Pappilanselän alueella, Paloniemessä ja Etelä-Lohjalla, pienvenesatama yms. verkostot ja Lohjanjärveen liittyvien kesätapahtumien kehittäminen sekä Lohjanjärven osayleiskaavan laatiminen. Kehityskuvan vihreisiin projekteihin kuului kokonaissuunnitelma viheralueista, rantapalvelujen ja toimintojen kehittäminen, vaellusreitti pohjoisille järvialueille, yhteys Kisakalliolle ja Paloniemi projekti. Kehityskuvan tavoitteena oli kehittämishankkeiden toteuttaminen kokonaisuuksina, jotka tukevat myönteisesti kaupunkikuvaa. 10 vuoden takaisessa kehityskuvassa esitettiin seuraavat asumisen kehittämishankkeet: Paloniemen kehittäminen Roution pientaloalue Hiidensalmen rantakylä Pitkäniemi Taimiston alue Moisionranta Myllylampi Muijalan pientaloalue, Helpontien pää Virkkalan keskustaprojekti Gunnarla, Piiharju 8

10 1995 9

11 3 LOHJAN KAUPUNGIN KEHITYSSUUNNAT 3.1 Väestö ja asuminen VÄESTÖN JA ASUMISEN KEHITYS LOHJALLA: Eniten tulee kasvamaan yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä Eniten asukkaita asuu keskustassa, uusien liikenneyhteyksien myötä Pohjois-Lohjan asukasmäärä kasvaa Eniten vanhusväestöä asuu keskustassa ja lapsiperheitä Pohjois-Lohjalla Lohja-Vihti-Espoo ratalinjan toteuduttua väestön kasvutarve on Lohjan keskustan, Ventelän ja Muijalan aseman ympäristössä noin lisäasukkaalla / asema Eniten positiivista nettomuuttoa on Espoosta ja Vihdistä, suurin nettomuutto tulee olemaan pääkaupunkiseudulta Asuntotuotantotarve kasvaa Kerrostalo- ja pientaloasuntojen osuudet ovat samansuuruiset, tulevaisuudessa pientaloasuntojen kysyntä kasvaa Valtaosa asunnoista on omistusasuntoja, joiden kysyntä kasvaa Asumisväljyyden ennustetaan kasvavan 48,7 k-m 2 :iin vuonna 2025 Kakkosasuminen lisääntyy. Lohjan kaupungin väestön määrä oli henkilöä, joista ulkomaalaisia oli 483 (1,4 %). Ruotsinkielisiä asukkaita oli (4,3 %). Vuodesta 1980 väestö on kasvanut alueella noin asukkaalla. Väestön määrä kasvoi Lohjien yhdistymisvuodesta 1997 vuoden 2001 loppuun mennessä hengellä, ja vuosittainen väestönkasvu vaihteli 0,5 ja 1,3 %:n välillä. Ikäluokittain tarkasteltuna Lohjalla asuu eniten (lähes 56 %) työikäisiä vuotiaita. Eläkeläisten osuus on kasvanut vuosittain ja yli 65 vuotiaiden osuus on yli 12 %. Vuosi ,1 9,5 9,3 9,4 8, ,9 11,0 10,9 10,7 11, ,1 15,4 13,6 12,1 11, ,6 53,7 55,1 55,8 55, ,9 6,3 6,5 7,1 7, ,4 4,1 4,6 4,8 5,3 Yhteensä Taulukko. Väestönkehitys ja ikäluokkien %-osuudet Lohjalla (Väestötilastot: Lohjan kaupunki & kunta, Tilastokeskus). Lohjan kaupungin tavoite vuosittaiselle väestönkasvulle on ollut 1 %. Väestöennuste vuodelle 2025 olisi siten n asukasta. Lohjan väestö on viimeisen 25 vuoden aikana ( ) kasvanut asukkaalla. Vuonna 1970 Lohjan väestön ennustettiin kasvavan jopa asukkaaseen vuoteen 2000 mennessä. Väestöennusteissa vuotta on pitkä aika, mutta joka tapauksessa Lohjalla on sijainnista johtuen tämän hetken ennusteissa syytä varautua pääkaupunkiseudun muuttovoiton leviämiseen sekä pääkaupunkiseudulta suuntautuvan muuton voimistumiseen. 10

12 VÄESTÖENNUSTE Uudenmaan liitto ,5 % % ,5% % Taulukko. Lohjan väestöennusteita vuodelle Uudenmaan liiton arvio Lohjan asukasmäärästä vuonna 2025 on n ( ). Uudenmaan liiton väestösuunnite on laadittu demografisella menetelmällä, joka perustuu vuosien väestömuutoksiin, syntyneiden ja kuolleiden määrään sekä muuttoliikkeeseen. Suunnitteen arvioinnissa on otettu huomioon kunnan mahdollisuudet taata asukkailleen perusturva ja palvelut. Kyseessä ei siis ole puhdas ennuste. Uudenmaan maakunnan muuttovoitto on Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä henkeä ja luonnollinen väestönkasvu n henkeä. Väestönkasvun ennuste Lohjan seutukunnan osalta vuodelle 2030 on noin henkeä (Suomen Kuntaliitto 2002). IKÄRYHMÄ v. 8, v. 12, v. 3, v. 6, v. 35, v. 19, v. 7,1 75 v. 5,3 Yhteensä 100 8,3 8,3 8,4 8,4 8,3 12,7 11,8 11,6 11,7 11,8 3,8 4,0 3,8 3,8 3,8 6,4 7,0 6,7 6,6 6,7 34,6 32,6 31,8 31,2 31,0 21,2 21,3 20,2 19,6 19,2 7,5 9,2 11,1 11,5 10,7 5,5 5,8 6,4 7,2 8, Lohja-Vihti-Espoo ratalinjan selvityksessä (UML/Sito-konsultit Oy 2002) on lähtökohtana pidetty asemien lähialueiden asukasmäärien kasvua. Lohjan osalta kasvuksi on määritelty lisäasukasta jokaisen aseman ympäristöön (Lohjan keskusta, Ventelä, Muijala) eli yhteensä lisäasukasta nykyiseen asukasmäärään verrattuna lisäasukkaan tavoitteen saavuttaminen vuoteen 2025 mennessä edellyttäisi n. 1,5%:n vuosittaista väestönkasvua. Eniten asukkaita eli noin 45 % asukkaista asuu keskustassa ja vähiten eli noin 9 % Länsi-Lohjalla. Väestönkasvu kaupungin sisällä on lopulla kohdistunut voimakkaimmin Pohjois-Lohjan sekä Lohjan keskustan ja Nummentaustan alueille. Vuosien välisen ajanjakson yhteenlaskettu väestönkasvu oli Pohjois-Lohjalla 1 028, Lohjan keskustan osa-alueella 993 ja Länsi-Lohjalla 201 asukasta. Samanaikaisesti Etelä-Lohjan väkiluku pieneni 212 asukkaalla. 11

13 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Keskusta Etelä-Lohja Länsi-Lohja Pohjois-Lohja Taulukko. Väestön suhteelliset osuudet osa-alueittain vuosina Seutukunnittaisen nettomaassamuuton vuosien tarkastelun (suhteessa seutukunnan väkilukuun) perusteella Lohjan seutukunta sijoittuu kahdeksannelle tilalle Oulun, Tampereen, Helsingin, Jyväskylän, Porvoon, Ahvenanmaan ja Turun seutukuntien jälkeen. Viime vuosien nettomuuttoluvuissa on merkkejä Helsingin seutukunnan muuttovoiton hiipumisesta ja samalla muuttovoittojen leviämisestä hieman entistä useampaan seutukuntaan (Suomen kuntaliitto 2002). Lohjan nettomuutto vuosina oli muuttovoitoltaan 754 henkilöä. Eniten positiivista nettomuuttoa Lohjalle oli Espoosta ja Vihdistä. Lohjalta muutettiin suhteessa eniten Helsinkiin. 9.1 Henkilöä Nettomuuton osuus väestön kokonaismuutoksesta Taulukko. Vuosittainen väestönkasvu ja muuttoliikkeen osuus muutoksesta vuosina 1997 Espoo Vihti Muut maakunnat Nummi-Pusula Vantaa Kirkkonummi Karkkila Siuntio Nurmijärvi Karjaa Sammatti Karjalohja Muu Uusimaa Hels inki Henkilöä Taulukko. Lohjan nettomuutto yhteensä vuosina

14 Asuntoja oli vuoden 2000 lopussa yhteensä Kerrostaloasuntojen (6 788) ja erillisten pientaloasuntojen (6 666) osuudet olivat lähes samansuuruiset molempien osuuksien ollessa noin 40 %. Rivi- tai ketjutaloasuntojen (2 296) osuus oli noin 15 %. Kerrostalovaltaisimpia osaalueita ovat keskusta ja Routio. Erillisten pientalojen osuus asunnoista on suurin Pohjois-Lohjalla. OSA-ALUE Asuinkerrostalot- % Rivi- ja ketjutalot-% Erilliset pientalot-% Yhteensä kpl Keskusta 58,0 12,2 27, Etelä-Lohja 29,6 14,4 53, Länsi-Lohja 46,9 9,7 41, Pohjois-Lohja 16,9 21,0 59, Koko Lohja 42,1 14,3 41, Taulukko. Asunnot talotyypeittäin ja osa-alueittain Muu tai tuntematon talotyyppi 359 asukasta (Tilastokeskus). Taajama-aste on Lohjalla 89,5 %. Haja-asutusalueella asui vuoden 2000 lopussa henkeä. Yli sadan asukkaan kyliä oli vuonna 2000 seuraavasti: Immula 190, Karstu 140, Lehmijärvi 230, Lieviö 160, Lohjansaari 140, Nummenkylä 100 ja Pulli-Vasarla 260. Asemakaavaalueen ulkopuolelle myönnettyjen poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen määrä on kasvanut merkittävästi vuoden 2002 aikana. Asuntokuntia oli koko kaupungissa vuoden 2001 lopussa yhteensä (lisäys 316 asuntokuntaa vuodesta 2000). Yhden hengen asuntokuntien määrä kasvoi 215 asuntokunnalla vuoden 2000 lopusta vuoden 2001 loppuun mennessä. Asuntokuntien keskikoko oli 2,3 henkilöä. Asuntokunnista lapsiperheiden osuus oli eli 29,5 % (v. 2000: 4 550). Lapsiperheiden osuus asuntokunnista oli suurin Pohjois-Lohjalla, jossa se oli 38 %. Suhteellisesti eniten yhden hengen asuntokuntia sekä vanhusasuntokuntia (asuntokunnassa vähintään yksi yli 65-v. henkilö) oli keskustan osa-alueella. OSA-ALUE Asuntokunnat Lapsiperheitä % 1 hengen asuntokuntia % Vanhusasuntokuntia % Asuntokunnan keskikoko Keskusta - Ydinkeskusta ,9 12,2 39,5 58,5 24,1 35,2 2,1 1,7 Etelä-Lohja ,8 32,1 21,7 2,3 Länsi-Lohja ,4 34,4 21,4 2,3 Pohjois-Lohja ,0 24,6 16,2 2,6 Koko Lohja ,5 34,3 21,7 2,3 Taulukko. Asuntokunnat ja lapsiperheet osa-alueittain (Tilastokeskus). Hallintaperusteen mukaisesti asunnoista vuoden 2000 lopussa n. 60 % oli omistusasuntoja (9 626) ja vuokra-asuntoja n. 31 % (5 053). Muiden hallintaperusteiden (mm. asumisoikeusasunnot) osuus oli 9 % (1 430). Hallintaperusteella on merkitystä maankäytön suunnittelussa mm. palvelutarpeiden mitoituksen osalta. Vuokra- ja asumisoikeusasuntoalueiden rakentaminen tasaa käyttöön otettavan alueen palvelutarvetta pitkällä tähtäimellä, koska näissä asukkaiden vaihtuvuus on suurempi kuin omistusasunnoissa. Alueella, jonne rakennetaan pelkästään uusia omakotitaloja, asukkaiden palvelutarpeet ajoittuvat samaan ajankohtaan muuttavien asukkaiden samankaltaisesta perherakenteesta johtuen. Vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa asukkaiden lukumäärä ja ikärakenne säilyvät puolestaan varsin vakioina (Asuntotuotantoalueet ja kohteet v , työryhmän raportti, luonnos ) Aravavuokra-asuntojen hakijamäärä tarjolla ollutta asuntoa kohden vuonna 2001 oli Lohjalla keskimäärin 7, mikä oli toiseksi korkein luku maan 37 kaupunkiseudun kärkikaupungin joukossa heti Helsingin jälkeen (Kaupunkikatsaus 11/2002). 13

15 Asuinrakennusten kokonaiskerrosala oli Lohjalla noin k-m 2 eli asukasta kohden 42,3 k-m 2. Eniten asuinrakennusten kerrosalaa asukasta kohden oli Pohjois-Lohjalla (44,5 k-m 2 /asukas) ja vähiten keskustan osa-alueella (41,0 k-m 2 /asukas). Asumisväljyys henkeä kohden oli 34,1 h-m 2 (40,9 k-m 2 ) vuoden 2000 lopussa. Asumisväljyys kasvoi vuosien välisenä aikana Lohjan seudulla noin 16 k-m 2 henkeä kohden (UML ). Ahtaasti asuvien (vähintään kahden hengen) asuntokuntien osuus oli Lohjalla noin 8 % vuonna Osuus oli toiseksi suurin Helsingin jälkeen maan kaupunkiseutujen kärkikaupunkien vertailussa kasvavan kaudella Uudellamaalla keskimäärin 0,3 k-m2/ vuosi/asukas. Kaudella asumisväljyys kasvoi 0,45 k- m2/vuosi/ asukas. Ennusteen mukaisen kasvun toteutuessa asumisväljyys kasvaisi Lohjalla 48,7 k-m2:iin vuoteen 2025 mennessä. Uudenmaan maakuntakaavan ja Pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuvan PKS 2025 taloudellisten vaikutusten arvioinnin luonnoksen ( ) ennusteen mukaisesti Lohjan seutukunnan uusista asukkaista ja uudesta asuinkerrosalasta n. 25 % sijoittuisi kyliin/haja-asutusalueille. Uudenmaan liitto ( ) on arvioinut, että asuntotuotannon tarve Uudellamaalla on huomattavasti suurempi kuin mitä 1990-luvun loppupuolella tuotettiin. Asuntotuotanto tulisi lähes kaksinkertaistaa luvun loppupuolen tuotantoluvuista. Lohjan seutukunnan vuosittaisen asuntotuotantotarpeen on ennustettu olevan suurin lähivuosina ( : 700kpl/vuosi, : 400 kpl/vuosi). Lohjan kaupungin asunnontuotantotarpeeksi on arvioitu 205 asuntoa/vuosi (UML:n asunnontarvelaskelma ). Lohjan kaupungissa valmistui vuosina yhteensä 876 asuntoa, joiden yhteispinta-ala oli k-m2. Keskimäärin asuntoja valmistui 175 kpl/vuosi. Valmistuneista asunnoista omakotiasuntoja oli 54,5 %, kerrostaloasuntoja 36,5 % ja rivitaloasuntoja 9 %. Nykyinen asumisväljyys asukasta kohden on Lohjan kaupungissa 40,9 k-m2. Uudenmaan liitto ( ) on ennustanut asumisväljyyden 14

16 3.2 Työpaikat TYÖPAIKKOJEN KEHITYS LOHJALLA: Työttömyysaste on laskenut ja työpaikkakehitys on ollut hyvä Työpaikkojen määrän ennustetaan olevan noin vuonna 2025 Uudet työpaikat ja toimitilat rakentuvat täydentyviin taajamiin Yritykset ja työpaikat keskittyvät logistisesti hyville paikoille Taloudellinen huoltosuhde on hyvä Työpaikkaomavaraisuus on hyvä lähes 90 %, todellinen työpaikkaomavaraisuus noin 70 % Lohjalle suuntautuva työssäkäynti vahvistaa sen asemaa työpaikka- ja palvelukeskuksena Työssäkäyntietäisyys pitenee. Työpaikkoja oli vuoden 2000 lopussa Työttömyysaste oli 7,6 %, kun se vuonna 1997 oli vielä 17,8 % luvun loppupuoliskon työpaikkakehityksen tarkastelussa (suhteessa seutukuntien työpaikkamääriin) Lohjan seutukunta sijoittui viidenneksi Helsingin, Oulun, Tampereen ja Jyväskylän seutukuntien jälkeen. Taloudellinen huoltosuhde ( työvoiman ulkopuolella olevien ja työttömien määrä yhtä työllistä kohden) oli Lohjalla 1,07 vuoden 2000 lopussa. Lohjan seutukunta sijoittui vuonna 2000 neljänneksi heti Maarianhaminan, Helsingin ja Ahvenanmaan (maaseutu) seutukuntien jälkeen. Uudenmaan maakunnan taloudellinen huoltosuhde oli 0,98 ja koko maan keskiarvo 1,32. Lohjalaisten työssäkäynti Työpaikkoja yhteensä Työvoima Työvoiman ulkopuolella Työllinen työvoima Työttömät Työpaikka asuinkunnassa Työpaikka Lohjan ulkopuolella Työpaikkaomavaraisuus 87,2 % 88,7 % 88,5 % Todellinen työpaikkaomavaraisuus 74,7 % 71,4 % 69,8 % Taulukko. Lohjalaisten työssäkäynti 1993, 1997 ja Työpaikkaomavaraisuus (työpaikkojen määrän suhde työllisten määrään) on ollut Lohjalla lähes 90 %. Todellinen työpaikkaomavaraisuus (kotipaikkakunnalla työskentelevien suhde työllisten määrään) on huomattavasti alempi eli n. 70 %. Yhtenäistyvää työmarkkina-aluetta lähikuntien ja pääkaupunkiseudun kanssa kuvaa Lohjalle suuntautuva työssäkäynti, mikä vahvistaa alueen asemaa työpaikka- ja palvelukeskuksena. 15

17 Demografisella huoltosuhteella kuvataan alle 15-vuotiaiden ja yli 65- vuotiaiden määrän suhdetta työikäiseen väestöön. Vuonna 2000 demografinen huoltosuhde oli Lohjalla 0, Elinkeinorakenne Länsi-Lohja (668) 23 % 27 % Etelä-Lohja (2 264) 19 % 15 % 66 % 50 % 0 5 km Keskusta (9 076) 21 % Pohjois-Lohja (2 056) 26 % 8 % 71 % 52 % 22 % Työpaikan osaalueella asuvia Muualla kunnan osa-alueella asuvia Kunnan ulkopuolella asuvia Kartta. Työssäkäynti osa-alueittain. Työpaikat ja työntekijöiden asuinalue (Tilastokeskus). Uudenmaan liiton työpaikkasuunniteen mukainen työpaikkojen määrä Lohjan kaupungissa vuonna 2025 on , mikä merkitsee noin työpaikan lisäystä nykyiseen. Yli 90 %:n uusista työpaikoista ja uudesta toimitilakerrosalasta on ennustettu sijoittuvan täydentyviin taajamiin (PKS 2025:n taloudelliset vaikutukset, luonnos ). ELINKEINORAKENTEEN KEHITYS LOHJALLA: Valtaosa yrityksistä on pk-yrityksiä, suurten yritysten imagoarvo Lohjalle on merkittävä Kolmannes työpaikoista on teollisuudessa, joka on perustunut elektroniikkateollisuuden kasvuun Palvelutoiminta on tärkeä työllistäjä, matkailun merkitys voi tulevaisuudessa korostua Tieto- ja viestintäteknologian kehitys tuo riippumattomuutta ajasta ja paikasta. Yritysten määrä Lohjalla vuonna 1999 oli Suurin osa (742) yrityksistä oli pieniä 1-4 hengen yrityksiä. Yli viidensadan työntekijän yrityksiä oli neljä. Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Toimialarakenteessa ei ole tapahtunut huomattavia muutoksia viime vuosina. Vaikka Lohjan perinteisen rakennusaineteollisuuden työpaikat vähenivät huomattavasti 1990-luvun alussa, alueen työpaikoista yhä noin kolmannes kuuluu teollisuuden piiriin. Teollisuuden työpaikkojen määrän lisääntyminen perustuu lähes yksinomaan elektroniikkateollisuuden kasvuun. 16

18 Toimiala Työpaikapaikapaikat % Työ- % Työ- % Maa-, riista- ja metsätalous 258 2, , ,0 Teollisuus , , ,4 Rakennustoiminta 671 5, , ,9 Kauppa-, majoitus- ja Ravitsemustoiminta , , ,6 Liikenne 518 4, , ,6 Palvelut , , ,3 Tuntematon 269 2, , ,2 Yhteensä Taulukko. Työpaikat toimialoittain 1993, 1997, 2000 (Lohjan kaupunki, Tilastokesk 17

19 3.4 Palvelut PALVELUJEN KEHITYS LOHJALLA: Peruspalvelut ovat toimivia ja niitä on taajamarakenteessa eri puolilla kaupunkia Erityispalvelut mm. kulttuuripalvelut sijaitsevat pääosin keskustassa Kaupalliset palvelut ovat sijoittuneet keskustaan sekä Etelä- ja Pohjois-Lohjalle Erikoiskauppa on keskittynyt keskustaan ja tilaa vievä erikoiskauppa Pohjois-Lohjalle ja Tynninharjulle Monipuoliset liikunta- ja virkistyspalvelut ovat monipuolisia ja tulevaisuudessa yhä merkityksellisempiä.. Kaupunki tarjoaa hyvät julkiset peruspalvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa, koulutuksessa, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimessa eri puolilla kaupunkia. Tulevissa alueidenkäyttösuunnitelmissa on tarkoituksena ainakin aluksi tukeutua olemassa oleviin palveluihin. Päiväkodit ja koulut sijoittuvat nykyisessä taajamarakenteessa tasaisesti eri puolille kaupunkia. Alakouluja on myös kylissä Lohjansaaressa, Karstulla, Lehmijärvellä, Pullissa ja Nummenkylässä. Yläkoulut sijoittuvat keskustaan sekä Virkkalan ja Mäntynummen alakeskuksiin Eteläja Pohjois-Lohjalla. Suomenkielinen lukio sijaitsee kaupungin keskustassa ja ruotsinkielinen Virkkalassa. Perusopetuksen oppilasennusteita on tarkasteltu alueittain liitteessä 1. Muusta koulutuksesta Lohjalla vastaavat pääasiassa Laurea-ammattikorkeakoulu, Lohjan ammattioppilaitos, Hiiden Opisto, Lohjan Musiikkiopisto, Innofocus Länsi- Uudenmaan aikuiskoulutuskeskus, sekä Helsingin yliopiston Aikuiskoulutuskeskus, Länsi-Uudenmaan täydennyskoulutuslaitos sekä Avoin yliopisto. Kirjastopalveluiden osalta kaupungissa toimii tällä hetkellä keskustan pääkirjaston lisäksi neljä sivukirjastoa. Uuden pääkirjaston suunnittelukilpailu ratkesi syksyllä 2002 ja kirjasto on tarkoitus rakentaa muutaman vuoden sisällä. Terveyskeskuksen ja Lohjan aluesairaalan lisäksi julkisia terveyspalveluita saa eri puolille kaupunkia sijoittuvilta terveysasemilta. Kaupalliset palvelut ovat keskittyneet kaupungin keskustaan sekä alakeskuksiin Etelä- ja Pohjois-Lohjalla. Oman alakeskuksensa kaupungin keskustan ja Virkkalan välillä muodostaa Tynninharjun alue Ojamon kaupunginosassa. Erikoistavarakaupan palvelujen ylläpito ja kehittäminen ovat olleet Lohjan keskustan kaupallisten palveluiden ydinkysymyksiä. Uusia suuria päivittäistavarakauppoja ei ole syntynyt keskustan ulkopuolella muualle kuin Ojamon kaupunginosassa sijainneen Anttilan tavaratalon tilalle. Paljon tilaa vievä erikoiskauppa (mm. autoliikkeet) on keskittynyt erityisesti Pohjois-Lohjalle vt 25:n varrelle sekä Tynninharjulle. Kulttuuripalveluiden aktiivisessa tuotannossa toimivat mm. kaupungin omat Lohjan orkesteri ja Lohjan teatteri. Kaupungissa järjestettäviin vuosittaisiin tapahtumiin kuuluvat mm. Tenoripäivät, Lohjan Kesä, Omenakarnevaalit, Lohjan järvipäivät ja Menneen ajan joulumarkkinat. 18

20 19

Maankäytön rakenne Seuranta

Maankäytön rakenne Seuranta Maankäytön rakenne 2013- Seuranta 2013-2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 4.5.2016 ESIPUHE Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön rakenne 2013- rakennemallin kokouksessaan 14.5.2014.

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

PALVELUTARPEIDEN JA ALUEEN KÄYTÖN

PALVELUTARPEIDEN JA ALUEEN KÄYTÖN PALVELUTARPEIDEN JA ALUEIDEN KÄYTÖN suunnittelun k o o r d i n o i n t i Kehittämis- ja koordinointityöryhmä - 1/40 - JOHDANTO Lohjan kaupungin organisaatioon asetettiin kesällä 04 kehittämis- ja koordinointityöryhmä

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja 24.2.2013 Yleiskaavoitus 2 Rakennemalli kuvaa Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymää maankäytön kehittämisen tahtotilaa ei ole juridinen kaava 14.3.2013 Konsernipalvelut,

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040 Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012 Lähtökohdat Mitoitusselvityksessä tarkastellaan uusien asuntojen ja työpaikkaalueiden rakentamisen

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 % 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Raportti 2007-2011. Palvelutarpeiden ja alueidenkäytön suunnittelun koordinointi 3.9.2007. Kehittämis- ja koordinointityöryhmä

Raportti 2007-2011. Palvelutarpeiden ja alueidenkäytön suunnittelun koordinointi 3.9.2007. Kehittämis- ja koordinointityöryhmä Palvelutarpeiden ja alueidenkäytön suunnittelun koordinointi 3.9.2007 Kehittämis- ja koordinointityöryhmä Raportti 2007-2011 1/2007 Kaupunkikehitysraportti KAUPUNKIKEHITYSRAPORTTI 2007-2011 Palvelutarpeiden

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Lohjan liikenne-ennusteen päivitys 2035

Lohjan liikenne-ennusteen päivitys 2035 Lohjan liikenne-ennusteen päivitys 2035 Muistio 10.3.2011 Linea Konsultit Oy 1. Työn tausta ja sisältö Lohjan liikennejärjestelmä- ja liikenneturvallisuussuunnitelma valmistui helmikuussa 2007. Suunnitelmassa

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

Väestö ja työpaikat suunnitetyö.

Väestö ja työpaikat suunnitetyö. Väestö ja työpaikat 2040 -suunnitetyö anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi www.pirkanmaa.fi Mitä tehdään, miksi tehdään? Maakuntakaavatyö: väestön ja työpaikkojen kehitysnäkymät. Rinnalle nostettu asuminen.

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE OSAYLEISKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ALUEEN ORTOKUVA 2011 1 Kohde Hakija/ Aloite Asemakaava: Rytökallio: Pikkumuolaan kaupunginosan asemakaavatonta aluetta. Forssan kaupunki/yksityiset maanomistajat

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA TULEVAISUUSMALLI Vt 19 ja sen varren sekä profiililtaan erilaisten

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä 5.4.2017 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta

Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta Esikaupungit 20X0 -seminaari, Helsinki Heikki Virkkunen, projektijohtaja Tomi Henriksson, asumisen erityisasiantuntija Esityksen rakenne 1. Täydennysrakentamisen

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys

Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys 29.01.2015 Lähtökohdat Esi- ja perusopetusverkkoselvitys on laadittu sellaisessa taloudellisessa tilanteessa, jossa Lohjan kaupungin on kyettävä tekemään pysyviä

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet

Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet Iisalmen kaupunki Kaupunkisuunnittelu / vs. asemakaava-arkkitehti Annaelina Isola 2.5.2014 Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet 1. Johdanto Ydinkeskustan asemakaavamuutokseen ja sen tavoitteidenasetteluun

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Sivistys- ja kulttuurilautakunnan lausunnosta Asukkaiden näkökulmasta Matotyön vaikutus heijastuu nopeimmin lakisääteisten varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelujen

Lisätiedot