LOHJAN KAUPUNGIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2025

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOHJAN KAUPUNGIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2025"

Transkriptio

1 LOHJAN KAUPUNGIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2025

2 LOHJAN KAUPUNKI SUUNNITTELUKESKUS OY Lohjan kaupungin maankäytön kehityskuva 2025 LOHJAN KAUPUNGIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2025 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT Seudulliset lähtökohdat Lohjan seudullisen aseman muuttuminen Lohjan kehittämisen suuntaviivat 35 ja 10 vuotta sitten 5 3 LOHJAN KAUPUNGIN KEHITYSSUUNNAT Väestö ja asuminen Työpaikat Elinkeinorakenne Palvelut Liikenne Virkistys- ja vapaa-alueet 20 4 LOHJAN KAUPUNGIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVAVAIHTOEHDOT Keskitetty vaihtoehto Tasapainotettu vaihtoehto Liikennepainotteinen vaihtoehto Vaihtoehtojen vaikutusarvio 32 5 LOHJAN KAUPUNGIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA Kehittämisen painopisteet Keskusta-alueet Asuntoalueet Työpaikka-alueet Viheralueet ja muut vapaa-alueet Liikenneverkko. 46 1

3 1 JOHDANTO Lohjan kaupungin maankäytön kehityskuvan tarkistamisen keskeinen tavoite on luoda edellytykset Lohjan kaupunkiseudun aseman vahvistumiselle. Kaupunkirakenteen eheyttämisessä on tavoitteena hyödyntää alueen historiaa ja maisemarakenteellisia lähtökohtia sekä vahvistaa sen identiteettiä. Kehityskuvatyöhön ei kuulu varsinaiset hajaasutusalueet. Kehityskuvan laatiminen on tärkeä hanke, jolla on laajoja vaikutuksia koko yhdyskuntarakenteen kehittymiselle. Kehityskuvan luominen on strategista suunnittelua, joka helpottaa Lohjan kaupunkia muutoksen hallinnassa ja tulevaisuuteen suuntaamisessa. Kehityskuvalla ja sen tarkistamisella pyritään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, parantamaan Lohjan kilpailuasetelmaa ja välttämään negatiivisia vaikutuksia. Kehityskuva tulee toimimaan yleiskaavoituksen apuna. Kehityskuvan tehtävä on myös määritellä taajaman yleiskaavatyön sisältö ja tarkkuus. Kehityskuvan tarkistustyö aloitettiin toukokuussa Marraskuussa järjestettiin luottamusmiesseminaari. Kehityskuva valmistui vuoden 2004 alussa. Työtä on ohjannut Lohjan kaupungin nimeämä työryhmä. Ensimmäinen Lohjan maankäytön kehityskuva vuodelta 1995 perustui Lohjan kunnan ja kaupungin jälleenyhdistymisen valmisteluun. Tuolloin kunta ja kaupunki laativat yhdistymisen toimintasuunnitelman, joka sisälsi mm. toimintastrategiat ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen. Uuden maankäytön kehityskuvan lähtökohtana on valmistautuminen kasvavaan vuorovaikutukseen pääkaupunkiseudun ja lähikuntien kanssa. Työssä tarkastellaan Lohjan kaupungin maankäytön tilannetta ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Työssä tarkastellaan tulevaisuuden antamia mahdollisuuksia ja kehittymissuuntia maankäytön suhteen uusien suunnitelmien ja kehitystrendien valossa. Tavoitteena on yleispiirteisellä tasolla hakea selkeät painopistealueet, joihin Lohjan kaupungin tulee tulevaisuuden maankäyttöratkaisuissa varautua. Lopullisessa kehityskuvassa määritellään kehittämisen pitkän aikavälin tavoitteet ja visio. 2

4 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Seudulliset lähtökohdat Lohjan kaupunki tarjoaa erinomaiset edellytykset asumiselle ja yritystoiminnalle. Yritysten sijaintipaikkana kaupunki sijaitsee suotuisasti harjualueella hyvien liikenneyhteyksien varrella, lyhyen matkan päässä pääkaupunkiseudusta. Asumiseen on tarjolla viihtyisiä harju- ja järvimaisemia suhteellisen edullisesti. Myös vapaa-ajan vieton mahdollisuudet ovat monipuoliset. Lohjan kaupungin väkiluvun ennustetaan kasvavan. Kaupungin kasvu voimistaa elinkeinoelämää luomalla uusia työpaikkoja ja erikoistuneita palveluita. Kasvu on voimavara, joka lisää kaupungin vetovoimaa. Alueiden yhä tärkeimpiä kilpailukeinoja ovat asukkaille tarjottavat elämisen puitteet. Näitä ovat asumisen ja asuinympäristön laatu ja niitä koskevat valinnanmahdollisuudet, elinkeinoelämän monipuolisuus, hyvät palvelut ja vapaaajanviettomahdollisuudet, vesistöt, puhdas ja terveellinen ympäristö sekä turvallisuus. keskeinen asema Lohjan teollisuuden toimintamahdollisuuksien kannalta. Uudenmaan maakuntakaavan selostuksen mukaan Lohjan taajama Virkkalasta Muijalaan on taajama, jossa elinkeinoja kehitetään voimakkaasti. Espoon keskuksesta Nummenkylään ulottuu uusiin raideliikenneyhteyksiin perustuva pitemmän aikavälin kehittämisvyöhyke. Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksessa on esitetty alue- ja yhdyskuntarakenne sekä alueiden käytön periaatteet. Lohjan seudun aluerakenne muodostuu laajoista maa- ja metsätalousalueista, suhteellisen tiheästä kyläverkosta sekä Lohjan, Vihdin Nummelan ja Karkkilan kaupunkimaisista keskuksista. Lohjan kaupunkiseutua on määrätietoisesti kehitetty maakunnalliseksi keskukseksi. Salpausselän harjulle on muodostunut lähes yhtenäinen Lohjan Virkkalasta aina Vihdin Ojakkalaan ulottuva pitkänomainen taajama-alue. Maakuntakaavaselostuksen mukaan pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue laajeni 1980-luvun lopulla Lohjan Vihdin seudun äärialueille ja seudun kuntien työpaikkaomavaraisuus laski Lohjan kaupunkia lukuunottamatta. Hanko Hyvinkää rautatiellä ja maantieyhteydellä on 3

5 OTE UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA Uudenmaan liitto Uudenmaan liitto Maanmittauslaitos 4

6 2.2 Lohjan seudullisen aseman muuttuminen Lohjan kaupungilla on odotettavissa lähivuosina merkittäviä toimintaympäristön muutoksia, jotka tulevat vaikuttamaan merkittävästi asumiseen, liikenteeseen sekä palvelujen sijoittumiseen. E 18 tien rakentamisen alkaminen Lohjan osalta sekä varautuminen Lohja-Vihti-Espoo ratalinjan toteutumiseen lyhentävät Helsingin ja Lohjan välistä matkaaikaa merkittävästi sekä avaa uuden kasvuväylän etenkin Pohjois- Lohjalle. Lisäksi Lohjan keskustan kautta kulkeva valtatie 25 ja Hanko- Hyvinkää rautatieyhteys (tavaraliikenne) mahdollistavat Lohjan kehittymisen myös ns. logistisena keskuksena Moottoritien vaikutuksia on arvioitu Valtatie 1 kehittämisen välillä Lohja-Salo ympäristövaikutusten arviointiraportissa. Raportin mukaan Lohjan kaupunkiseutu hyötyy merkittävästi moottoritien rakentamisesta. Moottoritien rakentamisen myötä Lohjan seutu kaupunkikeskuksena korostuu kasvumahdollisuuksiensa ja olemassa olevan elinkeinoelämän myötä. Moottoritien myötä kasvava liikenne ja muuttuvat liikennetottumukset muuttavat yhdyskuntarakennetta ja kiinnostusta rakentamiseen tien lähialueelle. Kaupalliset toiminnat pyrkivät sijoittumaan hyvien yhteyksien varrelle moottoritien tuntumaan. Tämä voi muuttaa moottoritien ja eritasoliittymien lähialueiden maankäyttöä. Moottoritie rauhoittaa Muijalan ja Perttilän välisen osan valtatiestä 25 läpiajoliikenteen osalta. Tämä tarjoaa uuden mahdollisuuden kehittää nykyistä nauhamaista taajamaa ja teollisuusaluetta houkuttelevammaksi. Arvion mukaan moottoritien rakentaminen edistää nauhamaisen yhdyskuntarakenteen jäsentymistä ja tiivistymistä taajama-alueilla, koska se vähentää useissa tapauksissa taajaman vilkkaan läpiajoliikenteen aiheuttamaa estevaikutusta. 2.3 Lohjan kehittämisen suuntaviivat 35 ja 10 vuotta sitten Vanhoja kaavoja tarkasteltaessa paljastuu, miltä osin suunniteltu tulevaisuus kävi toteen ja miltä osin tulevaisuus jäi pelkäksi odotukseksi. Menneen tulevaisuuden hahmottaminen erityisesti Lohjan yleiskaavan 1970 avulla on mielenkiintoista, koska yleiskaavan aikajänne oli nykyistä kehityskuvaa vastaava. Lohjan yleiskaava 1970 Maankäytön suunnittelu aloitettiin Lohjalla vuonna 1921, jolloin laadittiin Lohjannummen taajaväkisen yhdyskunnan ensimmäinen asemakaava. Vuonna 1926 yhdyskunnan kasvu johti siihen että kauppala erosi kunnasta. Kun Lohjan kauppala tuli kaupungiksi vuonna 1969, kaupungin rajat olivat tulleet ahtaiksi. Tilanteen korjaamiseksi päätettiin laatia kunnan kanssa yhteinen yleiskaava. Etelä-Suomen teollistuneet taajamat olivat kaupungistumisen myötä voimakkaan muuttoliikkeen alaisia 1960-luvulla. Helsingin kasvun tasapainottamiseksi haluttiin luoda riittävän etäälle pääkaupungista kasvukeskuksia. Tähän Lohjan seutu varautui laatiessaan 1960-luvun lopulla Lohjan kaupungin ja kunnan ensimmäisen yhteisen yleiskaavan. Lohjan yleiskaavassa 1970 ennustettiin, että vuonna 2000 Lohjalla olisi asukasta vuonna Tällöin Lohjan kaupungin alue oli jo miltei kokonaan asemakaavoitettu, Etelä-Lohjan rakennuskaavan rajat olivat muotoutuneet nykyisiksi Vappulaa ja Vohloista lukuunottamatta, Pohjois-Lohjan rakennuskaavoittaminen oli vireillä ja Länsi-Lohjan rakennuskaavoista Routionmäellä oli vahvistettu rakennuskaava. Asumisväljyyden arvioitiin kasvavan 39 km 2 :iin vuoteen 1980 mennessä. Väestökasvuennusteen voidaan todeta olleen paljon ylimitoitettu ja asumisväljyysennusteen hieman ylimitoitettu. Asumisväljyys Lohjalla 5

7 oli vuoden 2000 lopussa 40,9 km 2 ja väkiluku noin Lohjan kaupungin väkiluvun muutos luvun lopussa oli ollut 4.1 % vuosittain, jonka vuoksi yleiskaavassa varauduttiin suhteelliseen suureen kasvuprosenttiin. Yleiskaavalla etsittiin edullista kasvutapaa ja tavoitteena oli Lohjan erityispiirteiden korostaminen: asumisen monipuolisuus, maiseman viehättävyys, palvelukykyisyys, teollisuuden häiriintymätön kasvumahdollisuus, ilmastollinen edullisuus ja hyvä tavoitettavuus. Yleiskaavalla vastattiin 1960-luvun lopun maankäytön ongelmiin seuraavasti: Kerrostalo- ja pientaloasumiseen varattiin alueita Lohjan keskustassa, Virkkalassa ja Asemanseudulla, Teollisuusaluetta varten pyrittiin varaamaan riittävästi harjun kaakkoispuolelle välillä Kirkniemi Mineriittitehdas. Teollisuudelle tulisi voida tarjota vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja. Lohjanjärven rannalla teollisuuden jätevedet tulisi pyrkiä puhdistamaan tehokkaasti. Taajama-alueen sisäisen liikenteen järjestämisen tavoitteena oli Harjutien parantaminen moottoritieksi ja Virkkalan keskustan tuntumaan uuden liittymän rakentaminen. Helsingin Turku moottoritien linjaus suunnattiin Paloniemen kannaksen kautta ja liittymät osoitettiin Karstulle, Routiolle, Lempolaan ja Nummenkylään. 30- vuotta sitten suunnitelma erosi oleellisesti Lempolasta länteen päin. Helsinki-Lohja-Salo ratalinja osoitettiin yleiskaavaan. Pappilan alueen ja Moisionpellon osalta tavoitteena oli seudullisen koulukeskuksen ja erilaisten virkistyslaitosten osoittaminen alueelle, varauduttiin vähintään seudullisen yliopiston ja sen asuntovarausten sijoittamiseen Moisionpellolle. Edellä mainitun ratahankkeen myötä yhteys Helsingin yliopistoon olisi välitön. Harjun laki haluttiin säilyttää maisemansuojelu- ja virkistysalueena. Vapaiden ranta-alueiden osalta tavoitteen oli käyttää rannat pääosiltaan yleiseen virkistykseen ja soveltuvin osin myös kylämuotoiseen loma-asutukseen. 6

8 7

9 Lohjan maankäytön kehityskuva 1995 Lohjan kaupunki ja kunta laativat yhteisen kehityskuvan ennen yhdistymistään vuonna Kehityskuvalla pyrittiin löytämään säästöjä yhdyskuntarakentamisessa, löytämään uusia kasvumahdollisuuksia ja kehittämään Lohjaa Länsi-Uudenmaan pääkeskuksena. Väestön ennustettiin kasvavan vuoteen 2020 mennessä asukkaaseen ja väljyyden 50 km 2. Uudeksi asuinkerrosalatarpeeksi arvioitiin noin km 2. Laskelman perusteella arvioitiin uusia asemakaavoitettavia alueita asumiselle tarvittavan noin 200 ha. Maankäytön kehityskuvalla Lohja esiteltiin järvi- ja harjukaupunkina, sinisinä ja vihreinä projekteina. Siniseen Lohjaan kuului ranta-asumisen lisäksi pohjavesien suojelu, vesireitin ja sen palvelupisteiden kehittäminen kaupunkirannoilla, Kisakallio Pappilanselän alueella, Paloniemessä ja Etelä-Lohjalla, pienvenesatama yms. verkostot ja Lohjanjärveen liittyvien kesätapahtumien kehittäminen sekä Lohjanjärven osayleiskaavan laatiminen. Kehityskuvan vihreisiin projekteihin kuului kokonaissuunnitelma viheralueista, rantapalvelujen ja toimintojen kehittäminen, vaellusreitti pohjoisille järvialueille, yhteys Kisakalliolle ja Paloniemi projekti. Kehityskuvan tavoitteena oli kehittämishankkeiden toteuttaminen kokonaisuuksina, jotka tukevat myönteisesti kaupunkikuvaa. 10 vuoden takaisessa kehityskuvassa esitettiin seuraavat asumisen kehittämishankkeet: Paloniemen kehittäminen Roution pientaloalue Hiidensalmen rantakylä Pitkäniemi Taimiston alue Moisionranta Myllylampi Muijalan pientaloalue, Helpontien pää Virkkalan keskustaprojekti Gunnarla, Piiharju 8

10 1995 9

11 3 LOHJAN KAUPUNGIN KEHITYSSUUNNAT 3.1 Väestö ja asuminen VÄESTÖN JA ASUMISEN KEHITYS LOHJALLA: Eniten tulee kasvamaan yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä Eniten asukkaita asuu keskustassa, uusien liikenneyhteyksien myötä Pohjois-Lohjan asukasmäärä kasvaa Eniten vanhusväestöä asuu keskustassa ja lapsiperheitä Pohjois-Lohjalla Lohja-Vihti-Espoo ratalinjan toteuduttua väestön kasvutarve on Lohjan keskustan, Ventelän ja Muijalan aseman ympäristössä noin lisäasukkaalla / asema Eniten positiivista nettomuuttoa on Espoosta ja Vihdistä, suurin nettomuutto tulee olemaan pääkaupunkiseudulta Asuntotuotantotarve kasvaa Kerrostalo- ja pientaloasuntojen osuudet ovat samansuuruiset, tulevaisuudessa pientaloasuntojen kysyntä kasvaa Valtaosa asunnoista on omistusasuntoja, joiden kysyntä kasvaa Asumisväljyyden ennustetaan kasvavan 48,7 k-m 2 :iin vuonna 2025 Kakkosasuminen lisääntyy. Lohjan kaupungin väestön määrä oli henkilöä, joista ulkomaalaisia oli 483 (1,4 %). Ruotsinkielisiä asukkaita oli (4,3 %). Vuodesta 1980 väestö on kasvanut alueella noin asukkaalla. Väestön määrä kasvoi Lohjien yhdistymisvuodesta 1997 vuoden 2001 loppuun mennessä hengellä, ja vuosittainen väestönkasvu vaihteli 0,5 ja 1,3 %:n välillä. Ikäluokittain tarkasteltuna Lohjalla asuu eniten (lähes 56 %) työikäisiä vuotiaita. Eläkeläisten osuus on kasvanut vuosittain ja yli 65 vuotiaiden osuus on yli 12 %. Vuosi ,1 9,5 9,3 9,4 8, ,9 11,0 10,9 10,7 11, ,1 15,4 13,6 12,1 11, ,6 53,7 55,1 55,8 55, ,9 6,3 6,5 7,1 7, ,4 4,1 4,6 4,8 5,3 Yhteensä Taulukko. Väestönkehitys ja ikäluokkien %-osuudet Lohjalla (Väestötilastot: Lohjan kaupunki & kunta, Tilastokeskus). Lohjan kaupungin tavoite vuosittaiselle väestönkasvulle on ollut 1 %. Väestöennuste vuodelle 2025 olisi siten n asukasta. Lohjan väestö on viimeisen 25 vuoden aikana ( ) kasvanut asukkaalla. Vuonna 1970 Lohjan väestön ennustettiin kasvavan jopa asukkaaseen vuoteen 2000 mennessä. Väestöennusteissa vuotta on pitkä aika, mutta joka tapauksessa Lohjalla on sijainnista johtuen tämän hetken ennusteissa syytä varautua pääkaupunkiseudun muuttovoiton leviämiseen sekä pääkaupunkiseudulta suuntautuvan muuton voimistumiseen. 10

12 VÄESTÖENNUSTE Uudenmaan liitto ,5 % % ,5% % Taulukko. Lohjan väestöennusteita vuodelle Uudenmaan liiton arvio Lohjan asukasmäärästä vuonna 2025 on n ( ). Uudenmaan liiton väestösuunnite on laadittu demografisella menetelmällä, joka perustuu vuosien väestömuutoksiin, syntyneiden ja kuolleiden määrään sekä muuttoliikkeeseen. Suunnitteen arvioinnissa on otettu huomioon kunnan mahdollisuudet taata asukkailleen perusturva ja palvelut. Kyseessä ei siis ole puhdas ennuste. Uudenmaan maakunnan muuttovoitto on Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä henkeä ja luonnollinen väestönkasvu n henkeä. Väestönkasvun ennuste Lohjan seutukunnan osalta vuodelle 2030 on noin henkeä (Suomen Kuntaliitto 2002). IKÄRYHMÄ v. 8, v. 12, v. 3, v. 6, v. 35, v. 19, v. 7,1 75 v. 5,3 Yhteensä 100 8,3 8,3 8,4 8,4 8,3 12,7 11,8 11,6 11,7 11,8 3,8 4,0 3,8 3,8 3,8 6,4 7,0 6,7 6,6 6,7 34,6 32,6 31,8 31,2 31,0 21,2 21,3 20,2 19,6 19,2 7,5 9,2 11,1 11,5 10,7 5,5 5,8 6,4 7,2 8, Lohja-Vihti-Espoo ratalinjan selvityksessä (UML/Sito-konsultit Oy 2002) on lähtökohtana pidetty asemien lähialueiden asukasmäärien kasvua. Lohjan osalta kasvuksi on määritelty lisäasukasta jokaisen aseman ympäristöön (Lohjan keskusta, Ventelä, Muijala) eli yhteensä lisäasukasta nykyiseen asukasmäärään verrattuna lisäasukkaan tavoitteen saavuttaminen vuoteen 2025 mennessä edellyttäisi n. 1,5%:n vuosittaista väestönkasvua. Eniten asukkaita eli noin 45 % asukkaista asuu keskustassa ja vähiten eli noin 9 % Länsi-Lohjalla. Väestönkasvu kaupungin sisällä on lopulla kohdistunut voimakkaimmin Pohjois-Lohjan sekä Lohjan keskustan ja Nummentaustan alueille. Vuosien välisen ajanjakson yhteenlaskettu väestönkasvu oli Pohjois-Lohjalla 1 028, Lohjan keskustan osa-alueella 993 ja Länsi-Lohjalla 201 asukasta. Samanaikaisesti Etelä-Lohjan väkiluku pieneni 212 asukkaalla. 11

13 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Keskusta Etelä-Lohja Länsi-Lohja Pohjois-Lohja Taulukko. Väestön suhteelliset osuudet osa-alueittain vuosina Seutukunnittaisen nettomaassamuuton vuosien tarkastelun (suhteessa seutukunnan väkilukuun) perusteella Lohjan seutukunta sijoittuu kahdeksannelle tilalle Oulun, Tampereen, Helsingin, Jyväskylän, Porvoon, Ahvenanmaan ja Turun seutukuntien jälkeen. Viime vuosien nettomuuttoluvuissa on merkkejä Helsingin seutukunnan muuttovoiton hiipumisesta ja samalla muuttovoittojen leviämisestä hieman entistä useampaan seutukuntaan (Suomen kuntaliitto 2002). Lohjan nettomuutto vuosina oli muuttovoitoltaan 754 henkilöä. Eniten positiivista nettomuuttoa Lohjalle oli Espoosta ja Vihdistä. Lohjalta muutettiin suhteessa eniten Helsinkiin. 9.1 Henkilöä Nettomuuton osuus väestön kokonaismuutoksesta Taulukko. Vuosittainen väestönkasvu ja muuttoliikkeen osuus muutoksesta vuosina 1997 Espoo Vihti Muut maakunnat Nummi-Pusula Vantaa Kirkkonummi Karkkila Siuntio Nurmijärvi Karjaa Sammatti Karjalohja Muu Uusimaa Hels inki Henkilöä Taulukko. Lohjan nettomuutto yhteensä vuosina

14 Asuntoja oli vuoden 2000 lopussa yhteensä Kerrostaloasuntojen (6 788) ja erillisten pientaloasuntojen (6 666) osuudet olivat lähes samansuuruiset molempien osuuksien ollessa noin 40 %. Rivi- tai ketjutaloasuntojen (2 296) osuus oli noin 15 %. Kerrostalovaltaisimpia osaalueita ovat keskusta ja Routio. Erillisten pientalojen osuus asunnoista on suurin Pohjois-Lohjalla. OSA-ALUE Asuinkerrostalot- % Rivi- ja ketjutalot-% Erilliset pientalot-% Yhteensä kpl Keskusta 58,0 12,2 27, Etelä-Lohja 29,6 14,4 53, Länsi-Lohja 46,9 9,7 41, Pohjois-Lohja 16,9 21,0 59, Koko Lohja 42,1 14,3 41, Taulukko. Asunnot talotyypeittäin ja osa-alueittain Muu tai tuntematon talotyyppi 359 asukasta (Tilastokeskus). Taajama-aste on Lohjalla 89,5 %. Haja-asutusalueella asui vuoden 2000 lopussa henkeä. Yli sadan asukkaan kyliä oli vuonna 2000 seuraavasti: Immula 190, Karstu 140, Lehmijärvi 230, Lieviö 160, Lohjansaari 140, Nummenkylä 100 ja Pulli-Vasarla 260. Asemakaavaalueen ulkopuolelle myönnettyjen poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen määrä on kasvanut merkittävästi vuoden 2002 aikana. Asuntokuntia oli koko kaupungissa vuoden 2001 lopussa yhteensä (lisäys 316 asuntokuntaa vuodesta 2000). Yhden hengen asuntokuntien määrä kasvoi 215 asuntokunnalla vuoden 2000 lopusta vuoden 2001 loppuun mennessä. Asuntokuntien keskikoko oli 2,3 henkilöä. Asuntokunnista lapsiperheiden osuus oli eli 29,5 % (v. 2000: 4 550). Lapsiperheiden osuus asuntokunnista oli suurin Pohjois-Lohjalla, jossa se oli 38 %. Suhteellisesti eniten yhden hengen asuntokuntia sekä vanhusasuntokuntia (asuntokunnassa vähintään yksi yli 65-v. henkilö) oli keskustan osa-alueella. OSA-ALUE Asuntokunnat Lapsiperheitä % 1 hengen asuntokuntia % Vanhusasuntokuntia % Asuntokunnan keskikoko Keskusta - Ydinkeskusta ,9 12,2 39,5 58,5 24,1 35,2 2,1 1,7 Etelä-Lohja ,8 32,1 21,7 2,3 Länsi-Lohja ,4 34,4 21,4 2,3 Pohjois-Lohja ,0 24,6 16,2 2,6 Koko Lohja ,5 34,3 21,7 2,3 Taulukko. Asuntokunnat ja lapsiperheet osa-alueittain (Tilastokeskus). Hallintaperusteen mukaisesti asunnoista vuoden 2000 lopussa n. 60 % oli omistusasuntoja (9 626) ja vuokra-asuntoja n. 31 % (5 053). Muiden hallintaperusteiden (mm. asumisoikeusasunnot) osuus oli 9 % (1 430). Hallintaperusteella on merkitystä maankäytön suunnittelussa mm. palvelutarpeiden mitoituksen osalta. Vuokra- ja asumisoikeusasuntoalueiden rakentaminen tasaa käyttöön otettavan alueen palvelutarvetta pitkällä tähtäimellä, koska näissä asukkaiden vaihtuvuus on suurempi kuin omistusasunnoissa. Alueella, jonne rakennetaan pelkästään uusia omakotitaloja, asukkaiden palvelutarpeet ajoittuvat samaan ajankohtaan muuttavien asukkaiden samankaltaisesta perherakenteesta johtuen. Vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa asukkaiden lukumäärä ja ikärakenne säilyvät puolestaan varsin vakioina (Asuntotuotantoalueet ja kohteet v , työryhmän raportti, luonnos ) Aravavuokra-asuntojen hakijamäärä tarjolla ollutta asuntoa kohden vuonna 2001 oli Lohjalla keskimäärin 7, mikä oli toiseksi korkein luku maan 37 kaupunkiseudun kärkikaupungin joukossa heti Helsingin jälkeen (Kaupunkikatsaus 11/2002). 13

15 Asuinrakennusten kokonaiskerrosala oli Lohjalla noin k-m 2 eli asukasta kohden 42,3 k-m 2. Eniten asuinrakennusten kerrosalaa asukasta kohden oli Pohjois-Lohjalla (44,5 k-m 2 /asukas) ja vähiten keskustan osa-alueella (41,0 k-m 2 /asukas). Asumisväljyys henkeä kohden oli 34,1 h-m 2 (40,9 k-m 2 ) vuoden 2000 lopussa. Asumisväljyys kasvoi vuosien välisenä aikana Lohjan seudulla noin 16 k-m 2 henkeä kohden (UML ). Ahtaasti asuvien (vähintään kahden hengen) asuntokuntien osuus oli Lohjalla noin 8 % vuonna Osuus oli toiseksi suurin Helsingin jälkeen maan kaupunkiseutujen kärkikaupunkien vertailussa kasvavan kaudella Uudellamaalla keskimäärin 0,3 k-m2/ vuosi/asukas. Kaudella asumisväljyys kasvoi 0,45 k- m2/vuosi/ asukas. Ennusteen mukaisen kasvun toteutuessa asumisväljyys kasvaisi Lohjalla 48,7 k-m2:iin vuoteen 2025 mennessä. Uudenmaan maakuntakaavan ja Pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuvan PKS 2025 taloudellisten vaikutusten arvioinnin luonnoksen ( ) ennusteen mukaisesti Lohjan seutukunnan uusista asukkaista ja uudesta asuinkerrosalasta n. 25 % sijoittuisi kyliin/haja-asutusalueille. Uudenmaan liitto ( ) on arvioinut, että asuntotuotannon tarve Uudellamaalla on huomattavasti suurempi kuin mitä 1990-luvun loppupuolella tuotettiin. Asuntotuotanto tulisi lähes kaksinkertaistaa luvun loppupuolen tuotantoluvuista. Lohjan seutukunnan vuosittaisen asuntotuotantotarpeen on ennustettu olevan suurin lähivuosina ( : 700kpl/vuosi, : 400 kpl/vuosi). Lohjan kaupungin asunnontuotantotarpeeksi on arvioitu 205 asuntoa/vuosi (UML:n asunnontarvelaskelma ). Lohjan kaupungissa valmistui vuosina yhteensä 876 asuntoa, joiden yhteispinta-ala oli k-m2. Keskimäärin asuntoja valmistui 175 kpl/vuosi. Valmistuneista asunnoista omakotiasuntoja oli 54,5 %, kerrostaloasuntoja 36,5 % ja rivitaloasuntoja 9 %. Nykyinen asumisväljyys asukasta kohden on Lohjan kaupungissa 40,9 k-m2. Uudenmaan liitto ( ) on ennustanut asumisväljyyden 14

16 3.2 Työpaikat TYÖPAIKKOJEN KEHITYS LOHJALLA: Työttömyysaste on laskenut ja työpaikkakehitys on ollut hyvä Työpaikkojen määrän ennustetaan olevan noin vuonna 2025 Uudet työpaikat ja toimitilat rakentuvat täydentyviin taajamiin Yritykset ja työpaikat keskittyvät logistisesti hyville paikoille Taloudellinen huoltosuhde on hyvä Työpaikkaomavaraisuus on hyvä lähes 90 %, todellinen työpaikkaomavaraisuus noin 70 % Lohjalle suuntautuva työssäkäynti vahvistaa sen asemaa työpaikka- ja palvelukeskuksena Työssäkäyntietäisyys pitenee. Työpaikkoja oli vuoden 2000 lopussa Työttömyysaste oli 7,6 %, kun se vuonna 1997 oli vielä 17,8 % luvun loppupuoliskon työpaikkakehityksen tarkastelussa (suhteessa seutukuntien työpaikkamääriin) Lohjan seutukunta sijoittui viidenneksi Helsingin, Oulun, Tampereen ja Jyväskylän seutukuntien jälkeen. Taloudellinen huoltosuhde ( työvoiman ulkopuolella olevien ja työttömien määrä yhtä työllistä kohden) oli Lohjalla 1,07 vuoden 2000 lopussa. Lohjan seutukunta sijoittui vuonna 2000 neljänneksi heti Maarianhaminan, Helsingin ja Ahvenanmaan (maaseutu) seutukuntien jälkeen. Uudenmaan maakunnan taloudellinen huoltosuhde oli 0,98 ja koko maan keskiarvo 1,32. Lohjalaisten työssäkäynti Työpaikkoja yhteensä Työvoima Työvoiman ulkopuolella Työllinen työvoima Työttömät Työpaikka asuinkunnassa Työpaikka Lohjan ulkopuolella Työpaikkaomavaraisuus 87,2 % 88,7 % 88,5 % Todellinen työpaikkaomavaraisuus 74,7 % 71,4 % 69,8 % Taulukko. Lohjalaisten työssäkäynti 1993, 1997 ja Työpaikkaomavaraisuus (työpaikkojen määrän suhde työllisten määrään) on ollut Lohjalla lähes 90 %. Todellinen työpaikkaomavaraisuus (kotipaikkakunnalla työskentelevien suhde työllisten määrään) on huomattavasti alempi eli n. 70 %. Yhtenäistyvää työmarkkina-aluetta lähikuntien ja pääkaupunkiseudun kanssa kuvaa Lohjalle suuntautuva työssäkäynti, mikä vahvistaa alueen asemaa työpaikka- ja palvelukeskuksena. 15

17 Demografisella huoltosuhteella kuvataan alle 15-vuotiaiden ja yli 65- vuotiaiden määrän suhdetta työikäiseen väestöön. Vuonna 2000 demografinen huoltosuhde oli Lohjalla 0, Elinkeinorakenne Länsi-Lohja (668) 23 % 27 % Etelä-Lohja (2 264) 19 % 15 % 66 % 50 % 0 5 km Keskusta (9 076) 21 % Pohjois-Lohja (2 056) 26 % 8 % 71 % 52 % 22 % Työpaikan osaalueella asuvia Muualla kunnan osa-alueella asuvia Kunnan ulkopuolella asuvia Kartta. Työssäkäynti osa-alueittain. Työpaikat ja työntekijöiden asuinalue (Tilastokeskus). Uudenmaan liiton työpaikkasuunniteen mukainen työpaikkojen määrä Lohjan kaupungissa vuonna 2025 on , mikä merkitsee noin työpaikan lisäystä nykyiseen. Yli 90 %:n uusista työpaikoista ja uudesta toimitilakerrosalasta on ennustettu sijoittuvan täydentyviin taajamiin (PKS 2025:n taloudelliset vaikutukset, luonnos ). ELINKEINORAKENTEEN KEHITYS LOHJALLA: Valtaosa yrityksistä on pk-yrityksiä, suurten yritysten imagoarvo Lohjalle on merkittävä Kolmannes työpaikoista on teollisuudessa, joka on perustunut elektroniikkateollisuuden kasvuun Palvelutoiminta on tärkeä työllistäjä, matkailun merkitys voi tulevaisuudessa korostua Tieto- ja viestintäteknologian kehitys tuo riippumattomuutta ajasta ja paikasta. Yritysten määrä Lohjalla vuonna 1999 oli Suurin osa (742) yrityksistä oli pieniä 1-4 hengen yrityksiä. Yli viidensadan työntekijän yrityksiä oli neljä. Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Toimialarakenteessa ei ole tapahtunut huomattavia muutoksia viime vuosina. Vaikka Lohjan perinteisen rakennusaineteollisuuden työpaikat vähenivät huomattavasti 1990-luvun alussa, alueen työpaikoista yhä noin kolmannes kuuluu teollisuuden piiriin. Teollisuuden työpaikkojen määrän lisääntyminen perustuu lähes yksinomaan elektroniikkateollisuuden kasvuun. 16

18 Toimiala Työpaikapaikapaikat % Työ- % Työ- % Maa-, riista- ja metsätalous 258 2, , ,0 Teollisuus , , ,4 Rakennustoiminta 671 5, , ,9 Kauppa-, majoitus- ja Ravitsemustoiminta , , ,6 Liikenne 518 4, , ,6 Palvelut , , ,3 Tuntematon 269 2, , ,2 Yhteensä Taulukko. Työpaikat toimialoittain 1993, 1997, 2000 (Lohjan kaupunki, Tilastokesk 17

19 3.4 Palvelut PALVELUJEN KEHITYS LOHJALLA: Peruspalvelut ovat toimivia ja niitä on taajamarakenteessa eri puolilla kaupunkia Erityispalvelut mm. kulttuuripalvelut sijaitsevat pääosin keskustassa Kaupalliset palvelut ovat sijoittuneet keskustaan sekä Etelä- ja Pohjois-Lohjalle Erikoiskauppa on keskittynyt keskustaan ja tilaa vievä erikoiskauppa Pohjois-Lohjalle ja Tynninharjulle Monipuoliset liikunta- ja virkistyspalvelut ovat monipuolisia ja tulevaisuudessa yhä merkityksellisempiä.. Kaupunki tarjoaa hyvät julkiset peruspalvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa, koulutuksessa, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimessa eri puolilla kaupunkia. Tulevissa alueidenkäyttösuunnitelmissa on tarkoituksena ainakin aluksi tukeutua olemassa oleviin palveluihin. Päiväkodit ja koulut sijoittuvat nykyisessä taajamarakenteessa tasaisesti eri puolille kaupunkia. Alakouluja on myös kylissä Lohjansaaressa, Karstulla, Lehmijärvellä, Pullissa ja Nummenkylässä. Yläkoulut sijoittuvat keskustaan sekä Virkkalan ja Mäntynummen alakeskuksiin Eteläja Pohjois-Lohjalla. Suomenkielinen lukio sijaitsee kaupungin keskustassa ja ruotsinkielinen Virkkalassa. Perusopetuksen oppilasennusteita on tarkasteltu alueittain liitteessä 1. Muusta koulutuksesta Lohjalla vastaavat pääasiassa Laurea-ammattikorkeakoulu, Lohjan ammattioppilaitos, Hiiden Opisto, Lohjan Musiikkiopisto, Innofocus Länsi- Uudenmaan aikuiskoulutuskeskus, sekä Helsingin yliopiston Aikuiskoulutuskeskus, Länsi-Uudenmaan täydennyskoulutuslaitos sekä Avoin yliopisto. Kirjastopalveluiden osalta kaupungissa toimii tällä hetkellä keskustan pääkirjaston lisäksi neljä sivukirjastoa. Uuden pääkirjaston suunnittelukilpailu ratkesi syksyllä 2002 ja kirjasto on tarkoitus rakentaa muutaman vuoden sisällä. Terveyskeskuksen ja Lohjan aluesairaalan lisäksi julkisia terveyspalveluita saa eri puolille kaupunkia sijoittuvilta terveysasemilta. Kaupalliset palvelut ovat keskittyneet kaupungin keskustaan sekä alakeskuksiin Etelä- ja Pohjois-Lohjalla. Oman alakeskuksensa kaupungin keskustan ja Virkkalan välillä muodostaa Tynninharjun alue Ojamon kaupunginosassa. Erikoistavarakaupan palvelujen ylläpito ja kehittäminen ovat olleet Lohjan keskustan kaupallisten palveluiden ydinkysymyksiä. Uusia suuria päivittäistavarakauppoja ei ole syntynyt keskustan ulkopuolella muualle kuin Ojamon kaupunginosassa sijainneen Anttilan tavaratalon tilalle. Paljon tilaa vievä erikoiskauppa (mm. autoliikkeet) on keskittynyt erityisesti Pohjois-Lohjalle vt 25:n varrelle sekä Tynninharjulle. Kulttuuripalveluiden aktiivisessa tuotannossa toimivat mm. kaupungin omat Lohjan orkesteri ja Lohjan teatteri. Kaupungissa järjestettäviin vuosittaisiin tapahtumiin kuuluvat mm. Tenoripäivät, Lohjan Kesä, Omenakarnevaalit, Lohjan järvipäivät ja Menneen ajan joulumarkkinat. 18

20 19

Maankäytön rakenne Seuranta

Maankäytön rakenne Seuranta Maankäytön rakenne 2013- Seuranta 2013-2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 4.5.2016 ESIPUHE Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön rakenne 2013- rakennemallin kokouksessaan 14.5.2014.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja 24.2.2013 Yleiskaavoitus 2 Rakennemalli kuvaa Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymää maankäytön kehittämisen tahtotilaa ei ole juridinen kaava 14.3.2013 Konsernipalvelut,

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040 Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012 Lähtökohdat Mitoitusselvityksessä tarkastellaan uusien asuntojen ja työpaikkaalueiden rakentamisen

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Sivistys- ja kulttuurilautakunnan lausunnosta Asukkaiden näkökulmasta Matotyön vaikutus heijastuu nopeimmin lakisääteisten varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelujen

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Väestö ja työpaikat suunnitetyö.

Väestö ja työpaikat suunnitetyö. Väestö ja työpaikat 2040 -suunnitetyö anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi www.pirkanmaa.fi Mitä tehdään, miksi tehdään? Maakuntakaavatyö: väestön ja työpaikkojen kehitysnäkymät. Rinnalle nostettu asuminen.

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta

Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta Esikaupungit 20X0 -seminaari, Helsinki Heikki Virkkunen, projektijohtaja Tomi Henriksson, asumisen erityisasiantuntija Esityksen rakenne 1. Täydennysrakentamisen

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ Väestön kehitys Nykyinen asuntotilanne ja tonttivaranto Potentiaalisten työntekijöiden näkemyksiä Skenaariot johdettuina edellisistä

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet

Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet Iisalmen kaupunki Kaupunkisuunnittelu / vs. asemakaava-arkkitehti Annaelina Isola 2.5.2014 Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet 1. Johdanto Ydinkeskustan asemakaavamuutokseen ja sen tavoitteidenasetteluun

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2.3.2010 Monkola, KH1, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää RYHMÄTYÖMUISTIO 1: 12.3.2010 Osallistujat: Jussi Savela, Heikki Rouvinen,

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA HELJÄ AARNIKKO / JUHANA RAUTIAINEN 12.4.2012 2 HAJARAKENTAMISEN TYÖPAJA Yhdyskuntarakenteen seuranta (YKR) Taajama YKR-Taajama on vähintään 200

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 4.6.2015 1 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 2 2. SUUNNITTELUALUE... 2 3. ALOITE... 2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Laskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko

Laskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko Laskentamallin perusteet Keskusta-Ounasjoen palveluverkko 13.4.2015 Perusväestö Keskusta-Ounasjoen alue. (Sisältää Keskustatoimintojen, Ratantauksen, Lapinrinteen, Karinrakan ja Ylikylän tilastoalueet).

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru KESKUSTELUTILAISUUS METROPOLIALUEEN KUNTA- JA PALVELURAKENNERATKAISUISTA 17.4.2013 Helsingin seudun väestö- ja työpaikkakehitys Helsingin seudun 14

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 LÄHTÖKOHDAT Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 3 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 4 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen Penttilänrannan suunnittelupolku 27.10.2010 Juha-Pekka Vartiainen Joensuu 1948 Hallinto ja kauppa Puu-Joensuu valmiiksi rakennettuna Penttilä Teollisuus Penttilän sahan aika 1870-luvulta 1990-luvulle päättyi

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, Vartiosaari Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Kortteli 52125, asemakaavan muutos

Kortteli 52125, asemakaavan muutos Kortteli 52125, asemakaavan muutos Työ nro 002260 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 17.8.2015 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys

Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys 29.01.2015 Lähtökohdat Esi- ja perusopetusverkkoselvitys on laadittu sellaisessa taloudellisessa tilanteessa, jossa Lohjan kaupungin on kyettävä tekemään pysyviä

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 3.11.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI VT 4:N JA KOTAKENNÄÄNTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu

Lisätiedot

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA ESLogC -tulevaisuusverstas 26.3.2010, Pekka Normo Tavaraliikenteen logistiikka vahvistetussa maakuntakaavassa 2 Kaava sisältää valtakunnallisesti ja maakunnallisesti

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Hyvä asukas tai maanomistaja! Alavieskaan ollaan tekemässä keskusta-alueen osayleiskaavaa. Alueen kaavoitustarve

Lisätiedot

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN 1 TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN Tarkastelualueiden sijainti Järvi-Pohjanmaan jokaisesta kunnasta valittiin erikseen tarkasteltava, zoomattava kohdealue Aluetta on tarkasteltu yleispiirteisesti, kuvaamalla

Lisätiedot

Hiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013

Hiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Miksi on rakennettava? Oulun kaupunki on Pohjois-Suomen kasvava keskuskaupunki. Oulun kaupungin

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit 18.3.29 1 RAKENNEMALLIT 1.1 YLEISTÄ Rakennemalleilla tutkitaan aluerakenteen osien keskinäistä vuorovaikutusta, yhdistelmien toimintaa

Lisätiedot

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376 FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

1 Suunnittelun lähtökohdat L 4 8 K U L L E RV O N K AT U 1. K A U P U N G I N O S A A N T T I L A KORTTELI 63 ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS

1 Suunnittelun lähtökohdat L 4 8 K U L L E RV O N K AT U 1. K A U P U N G I N O S A A N T T I L A KORTTELI 63 ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus JA 20.10.2015 1 Suunnittelun lähtökohdat L 4 8 K U L L E RV O N K AT U 1. K A U P U N G I N O S A A N T T I L A KORTTELI 63 ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot