LOHJAN KAUPUNGIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2025

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOHJAN KAUPUNGIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2025"

Transkriptio

1 LOHJAN KAUPUNGIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2025

2 LOHJAN KAUPUNKI SUUNNITTELUKESKUS OY Lohjan kaupungin maankäytön kehityskuva 2025 LOHJAN KAUPUNGIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2025 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT Seudulliset lähtökohdat Lohjan seudullisen aseman muuttuminen Lohjan kehittämisen suuntaviivat 35 ja 10 vuotta sitten 5 3 LOHJAN KAUPUNGIN KEHITYSSUUNNAT Väestö ja asuminen Työpaikat Elinkeinorakenne Palvelut Liikenne Virkistys- ja vapaa-alueet 20 4 LOHJAN KAUPUNGIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVAVAIHTOEHDOT Keskitetty vaihtoehto Tasapainotettu vaihtoehto Liikennepainotteinen vaihtoehto Vaihtoehtojen vaikutusarvio 32 5 LOHJAN KAUPUNGIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA Kehittämisen painopisteet Keskusta-alueet Asuntoalueet Työpaikka-alueet Viheralueet ja muut vapaa-alueet Liikenneverkko. 46 1

3 1 JOHDANTO Lohjan kaupungin maankäytön kehityskuvan tarkistamisen keskeinen tavoite on luoda edellytykset Lohjan kaupunkiseudun aseman vahvistumiselle. Kaupunkirakenteen eheyttämisessä on tavoitteena hyödyntää alueen historiaa ja maisemarakenteellisia lähtökohtia sekä vahvistaa sen identiteettiä. Kehityskuvatyöhön ei kuulu varsinaiset hajaasutusalueet. Kehityskuvan laatiminen on tärkeä hanke, jolla on laajoja vaikutuksia koko yhdyskuntarakenteen kehittymiselle. Kehityskuvan luominen on strategista suunnittelua, joka helpottaa Lohjan kaupunkia muutoksen hallinnassa ja tulevaisuuteen suuntaamisessa. Kehityskuvalla ja sen tarkistamisella pyritään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, parantamaan Lohjan kilpailuasetelmaa ja välttämään negatiivisia vaikutuksia. Kehityskuva tulee toimimaan yleiskaavoituksen apuna. Kehityskuvan tehtävä on myös määritellä taajaman yleiskaavatyön sisältö ja tarkkuus. Kehityskuvan tarkistustyö aloitettiin toukokuussa Marraskuussa järjestettiin luottamusmiesseminaari. Kehityskuva valmistui vuoden 2004 alussa. Työtä on ohjannut Lohjan kaupungin nimeämä työryhmä. Ensimmäinen Lohjan maankäytön kehityskuva vuodelta 1995 perustui Lohjan kunnan ja kaupungin jälleenyhdistymisen valmisteluun. Tuolloin kunta ja kaupunki laativat yhdistymisen toimintasuunnitelman, joka sisälsi mm. toimintastrategiat ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen. Uuden maankäytön kehityskuvan lähtökohtana on valmistautuminen kasvavaan vuorovaikutukseen pääkaupunkiseudun ja lähikuntien kanssa. Työssä tarkastellaan Lohjan kaupungin maankäytön tilannetta ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Työssä tarkastellaan tulevaisuuden antamia mahdollisuuksia ja kehittymissuuntia maankäytön suhteen uusien suunnitelmien ja kehitystrendien valossa. Tavoitteena on yleispiirteisellä tasolla hakea selkeät painopistealueet, joihin Lohjan kaupungin tulee tulevaisuuden maankäyttöratkaisuissa varautua. Lopullisessa kehityskuvassa määritellään kehittämisen pitkän aikavälin tavoitteet ja visio. 2

4 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Seudulliset lähtökohdat Lohjan kaupunki tarjoaa erinomaiset edellytykset asumiselle ja yritystoiminnalle. Yritysten sijaintipaikkana kaupunki sijaitsee suotuisasti harjualueella hyvien liikenneyhteyksien varrella, lyhyen matkan päässä pääkaupunkiseudusta. Asumiseen on tarjolla viihtyisiä harju- ja järvimaisemia suhteellisen edullisesti. Myös vapaa-ajan vieton mahdollisuudet ovat monipuoliset. Lohjan kaupungin väkiluvun ennustetaan kasvavan. Kaupungin kasvu voimistaa elinkeinoelämää luomalla uusia työpaikkoja ja erikoistuneita palveluita. Kasvu on voimavara, joka lisää kaupungin vetovoimaa. Alueiden yhä tärkeimpiä kilpailukeinoja ovat asukkaille tarjottavat elämisen puitteet. Näitä ovat asumisen ja asuinympäristön laatu ja niitä koskevat valinnanmahdollisuudet, elinkeinoelämän monipuolisuus, hyvät palvelut ja vapaaajanviettomahdollisuudet, vesistöt, puhdas ja terveellinen ympäristö sekä turvallisuus. keskeinen asema Lohjan teollisuuden toimintamahdollisuuksien kannalta. Uudenmaan maakuntakaavan selostuksen mukaan Lohjan taajama Virkkalasta Muijalaan on taajama, jossa elinkeinoja kehitetään voimakkaasti. Espoon keskuksesta Nummenkylään ulottuu uusiin raideliikenneyhteyksiin perustuva pitemmän aikavälin kehittämisvyöhyke. Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksessa on esitetty alue- ja yhdyskuntarakenne sekä alueiden käytön periaatteet. Lohjan seudun aluerakenne muodostuu laajoista maa- ja metsätalousalueista, suhteellisen tiheästä kyläverkosta sekä Lohjan, Vihdin Nummelan ja Karkkilan kaupunkimaisista keskuksista. Lohjan kaupunkiseutua on määrätietoisesti kehitetty maakunnalliseksi keskukseksi. Salpausselän harjulle on muodostunut lähes yhtenäinen Lohjan Virkkalasta aina Vihdin Ojakkalaan ulottuva pitkänomainen taajama-alue. Maakuntakaavaselostuksen mukaan pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue laajeni 1980-luvun lopulla Lohjan Vihdin seudun äärialueille ja seudun kuntien työpaikkaomavaraisuus laski Lohjan kaupunkia lukuunottamatta. Hanko Hyvinkää rautatiellä ja maantieyhteydellä on 3

5 OTE UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA Uudenmaan liitto Uudenmaan liitto Maanmittauslaitos 4

6 2.2 Lohjan seudullisen aseman muuttuminen Lohjan kaupungilla on odotettavissa lähivuosina merkittäviä toimintaympäristön muutoksia, jotka tulevat vaikuttamaan merkittävästi asumiseen, liikenteeseen sekä palvelujen sijoittumiseen. E 18 tien rakentamisen alkaminen Lohjan osalta sekä varautuminen Lohja-Vihti-Espoo ratalinjan toteutumiseen lyhentävät Helsingin ja Lohjan välistä matkaaikaa merkittävästi sekä avaa uuden kasvuväylän etenkin Pohjois- Lohjalle. Lisäksi Lohjan keskustan kautta kulkeva valtatie 25 ja Hanko- Hyvinkää rautatieyhteys (tavaraliikenne) mahdollistavat Lohjan kehittymisen myös ns. logistisena keskuksena Moottoritien vaikutuksia on arvioitu Valtatie 1 kehittämisen välillä Lohja-Salo ympäristövaikutusten arviointiraportissa. Raportin mukaan Lohjan kaupunkiseutu hyötyy merkittävästi moottoritien rakentamisesta. Moottoritien rakentamisen myötä Lohjan seutu kaupunkikeskuksena korostuu kasvumahdollisuuksiensa ja olemassa olevan elinkeinoelämän myötä. Moottoritien myötä kasvava liikenne ja muuttuvat liikennetottumukset muuttavat yhdyskuntarakennetta ja kiinnostusta rakentamiseen tien lähialueelle. Kaupalliset toiminnat pyrkivät sijoittumaan hyvien yhteyksien varrelle moottoritien tuntumaan. Tämä voi muuttaa moottoritien ja eritasoliittymien lähialueiden maankäyttöä. Moottoritie rauhoittaa Muijalan ja Perttilän välisen osan valtatiestä 25 läpiajoliikenteen osalta. Tämä tarjoaa uuden mahdollisuuden kehittää nykyistä nauhamaista taajamaa ja teollisuusaluetta houkuttelevammaksi. Arvion mukaan moottoritien rakentaminen edistää nauhamaisen yhdyskuntarakenteen jäsentymistä ja tiivistymistä taajama-alueilla, koska se vähentää useissa tapauksissa taajaman vilkkaan läpiajoliikenteen aiheuttamaa estevaikutusta. 2.3 Lohjan kehittämisen suuntaviivat 35 ja 10 vuotta sitten Vanhoja kaavoja tarkasteltaessa paljastuu, miltä osin suunniteltu tulevaisuus kävi toteen ja miltä osin tulevaisuus jäi pelkäksi odotukseksi. Menneen tulevaisuuden hahmottaminen erityisesti Lohjan yleiskaavan 1970 avulla on mielenkiintoista, koska yleiskaavan aikajänne oli nykyistä kehityskuvaa vastaava. Lohjan yleiskaava 1970 Maankäytön suunnittelu aloitettiin Lohjalla vuonna 1921, jolloin laadittiin Lohjannummen taajaväkisen yhdyskunnan ensimmäinen asemakaava. Vuonna 1926 yhdyskunnan kasvu johti siihen että kauppala erosi kunnasta. Kun Lohjan kauppala tuli kaupungiksi vuonna 1969, kaupungin rajat olivat tulleet ahtaiksi. Tilanteen korjaamiseksi päätettiin laatia kunnan kanssa yhteinen yleiskaava. Etelä-Suomen teollistuneet taajamat olivat kaupungistumisen myötä voimakkaan muuttoliikkeen alaisia 1960-luvulla. Helsingin kasvun tasapainottamiseksi haluttiin luoda riittävän etäälle pääkaupungista kasvukeskuksia. Tähän Lohjan seutu varautui laatiessaan 1960-luvun lopulla Lohjan kaupungin ja kunnan ensimmäisen yhteisen yleiskaavan. Lohjan yleiskaavassa 1970 ennustettiin, että vuonna 2000 Lohjalla olisi asukasta vuonna Tällöin Lohjan kaupungin alue oli jo miltei kokonaan asemakaavoitettu, Etelä-Lohjan rakennuskaavan rajat olivat muotoutuneet nykyisiksi Vappulaa ja Vohloista lukuunottamatta, Pohjois-Lohjan rakennuskaavoittaminen oli vireillä ja Länsi-Lohjan rakennuskaavoista Routionmäellä oli vahvistettu rakennuskaava. Asumisväljyyden arvioitiin kasvavan 39 km 2 :iin vuoteen 1980 mennessä. Väestökasvuennusteen voidaan todeta olleen paljon ylimitoitettu ja asumisväljyysennusteen hieman ylimitoitettu. Asumisväljyys Lohjalla 5

7 oli vuoden 2000 lopussa 40,9 km 2 ja väkiluku noin Lohjan kaupungin väkiluvun muutos luvun lopussa oli ollut 4.1 % vuosittain, jonka vuoksi yleiskaavassa varauduttiin suhteelliseen suureen kasvuprosenttiin. Yleiskaavalla etsittiin edullista kasvutapaa ja tavoitteena oli Lohjan erityispiirteiden korostaminen: asumisen monipuolisuus, maiseman viehättävyys, palvelukykyisyys, teollisuuden häiriintymätön kasvumahdollisuus, ilmastollinen edullisuus ja hyvä tavoitettavuus. Yleiskaavalla vastattiin 1960-luvun lopun maankäytön ongelmiin seuraavasti: Kerrostalo- ja pientaloasumiseen varattiin alueita Lohjan keskustassa, Virkkalassa ja Asemanseudulla, Teollisuusaluetta varten pyrittiin varaamaan riittävästi harjun kaakkoispuolelle välillä Kirkniemi Mineriittitehdas. Teollisuudelle tulisi voida tarjota vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja. Lohjanjärven rannalla teollisuuden jätevedet tulisi pyrkiä puhdistamaan tehokkaasti. Taajama-alueen sisäisen liikenteen järjestämisen tavoitteena oli Harjutien parantaminen moottoritieksi ja Virkkalan keskustan tuntumaan uuden liittymän rakentaminen. Helsingin Turku moottoritien linjaus suunnattiin Paloniemen kannaksen kautta ja liittymät osoitettiin Karstulle, Routiolle, Lempolaan ja Nummenkylään. 30- vuotta sitten suunnitelma erosi oleellisesti Lempolasta länteen päin. Helsinki-Lohja-Salo ratalinja osoitettiin yleiskaavaan. Pappilan alueen ja Moisionpellon osalta tavoitteena oli seudullisen koulukeskuksen ja erilaisten virkistyslaitosten osoittaminen alueelle, varauduttiin vähintään seudullisen yliopiston ja sen asuntovarausten sijoittamiseen Moisionpellolle. Edellä mainitun ratahankkeen myötä yhteys Helsingin yliopistoon olisi välitön. Harjun laki haluttiin säilyttää maisemansuojelu- ja virkistysalueena. Vapaiden ranta-alueiden osalta tavoitteen oli käyttää rannat pääosiltaan yleiseen virkistykseen ja soveltuvin osin myös kylämuotoiseen loma-asutukseen. 6

8 7

9 Lohjan maankäytön kehityskuva 1995 Lohjan kaupunki ja kunta laativat yhteisen kehityskuvan ennen yhdistymistään vuonna Kehityskuvalla pyrittiin löytämään säästöjä yhdyskuntarakentamisessa, löytämään uusia kasvumahdollisuuksia ja kehittämään Lohjaa Länsi-Uudenmaan pääkeskuksena. Väestön ennustettiin kasvavan vuoteen 2020 mennessä asukkaaseen ja väljyyden 50 km 2. Uudeksi asuinkerrosalatarpeeksi arvioitiin noin km 2. Laskelman perusteella arvioitiin uusia asemakaavoitettavia alueita asumiselle tarvittavan noin 200 ha. Maankäytön kehityskuvalla Lohja esiteltiin järvi- ja harjukaupunkina, sinisinä ja vihreinä projekteina. Siniseen Lohjaan kuului ranta-asumisen lisäksi pohjavesien suojelu, vesireitin ja sen palvelupisteiden kehittäminen kaupunkirannoilla, Kisakallio Pappilanselän alueella, Paloniemessä ja Etelä-Lohjalla, pienvenesatama yms. verkostot ja Lohjanjärveen liittyvien kesätapahtumien kehittäminen sekä Lohjanjärven osayleiskaavan laatiminen. Kehityskuvan vihreisiin projekteihin kuului kokonaissuunnitelma viheralueista, rantapalvelujen ja toimintojen kehittäminen, vaellusreitti pohjoisille järvialueille, yhteys Kisakalliolle ja Paloniemi projekti. Kehityskuvan tavoitteena oli kehittämishankkeiden toteuttaminen kokonaisuuksina, jotka tukevat myönteisesti kaupunkikuvaa. 10 vuoden takaisessa kehityskuvassa esitettiin seuraavat asumisen kehittämishankkeet: Paloniemen kehittäminen Roution pientaloalue Hiidensalmen rantakylä Pitkäniemi Taimiston alue Moisionranta Myllylampi Muijalan pientaloalue, Helpontien pää Virkkalan keskustaprojekti Gunnarla, Piiharju 8

10 1995 9

11 3 LOHJAN KAUPUNGIN KEHITYSSUUNNAT 3.1 Väestö ja asuminen VÄESTÖN JA ASUMISEN KEHITYS LOHJALLA: Eniten tulee kasvamaan yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä Eniten asukkaita asuu keskustassa, uusien liikenneyhteyksien myötä Pohjois-Lohjan asukasmäärä kasvaa Eniten vanhusväestöä asuu keskustassa ja lapsiperheitä Pohjois-Lohjalla Lohja-Vihti-Espoo ratalinjan toteuduttua väestön kasvutarve on Lohjan keskustan, Ventelän ja Muijalan aseman ympäristössä noin lisäasukkaalla / asema Eniten positiivista nettomuuttoa on Espoosta ja Vihdistä, suurin nettomuutto tulee olemaan pääkaupunkiseudulta Asuntotuotantotarve kasvaa Kerrostalo- ja pientaloasuntojen osuudet ovat samansuuruiset, tulevaisuudessa pientaloasuntojen kysyntä kasvaa Valtaosa asunnoista on omistusasuntoja, joiden kysyntä kasvaa Asumisväljyyden ennustetaan kasvavan 48,7 k-m 2 :iin vuonna 2025 Kakkosasuminen lisääntyy. Lohjan kaupungin väestön määrä oli henkilöä, joista ulkomaalaisia oli 483 (1,4 %). Ruotsinkielisiä asukkaita oli (4,3 %). Vuodesta 1980 väestö on kasvanut alueella noin asukkaalla. Väestön määrä kasvoi Lohjien yhdistymisvuodesta 1997 vuoden 2001 loppuun mennessä hengellä, ja vuosittainen väestönkasvu vaihteli 0,5 ja 1,3 %:n välillä. Ikäluokittain tarkasteltuna Lohjalla asuu eniten (lähes 56 %) työikäisiä vuotiaita. Eläkeläisten osuus on kasvanut vuosittain ja yli 65 vuotiaiden osuus on yli 12 %. Vuosi ,1 9,5 9,3 9,4 8, ,9 11,0 10,9 10,7 11, ,1 15,4 13,6 12,1 11, ,6 53,7 55,1 55,8 55, ,9 6,3 6,5 7,1 7, ,4 4,1 4,6 4,8 5,3 Yhteensä Taulukko. Väestönkehitys ja ikäluokkien %-osuudet Lohjalla (Väestötilastot: Lohjan kaupunki & kunta, Tilastokeskus). Lohjan kaupungin tavoite vuosittaiselle väestönkasvulle on ollut 1 %. Väestöennuste vuodelle 2025 olisi siten n asukasta. Lohjan väestö on viimeisen 25 vuoden aikana ( ) kasvanut asukkaalla. Vuonna 1970 Lohjan väestön ennustettiin kasvavan jopa asukkaaseen vuoteen 2000 mennessä. Väestöennusteissa vuotta on pitkä aika, mutta joka tapauksessa Lohjalla on sijainnista johtuen tämän hetken ennusteissa syytä varautua pääkaupunkiseudun muuttovoiton leviämiseen sekä pääkaupunkiseudulta suuntautuvan muuton voimistumiseen. 10

12 VÄESTÖENNUSTE Uudenmaan liitto ,5 % % ,5% % Taulukko. Lohjan väestöennusteita vuodelle Uudenmaan liiton arvio Lohjan asukasmäärästä vuonna 2025 on n ( ). Uudenmaan liiton väestösuunnite on laadittu demografisella menetelmällä, joka perustuu vuosien väestömuutoksiin, syntyneiden ja kuolleiden määrään sekä muuttoliikkeeseen. Suunnitteen arvioinnissa on otettu huomioon kunnan mahdollisuudet taata asukkailleen perusturva ja palvelut. Kyseessä ei siis ole puhdas ennuste. Uudenmaan maakunnan muuttovoitto on Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä henkeä ja luonnollinen väestönkasvu n henkeä. Väestönkasvun ennuste Lohjan seutukunnan osalta vuodelle 2030 on noin henkeä (Suomen Kuntaliitto 2002). IKÄRYHMÄ v. 8, v. 12, v. 3, v. 6, v. 35, v. 19, v. 7,1 75 v. 5,3 Yhteensä 100 8,3 8,3 8,4 8,4 8,3 12,7 11,8 11,6 11,7 11,8 3,8 4,0 3,8 3,8 3,8 6,4 7,0 6,7 6,6 6,7 34,6 32,6 31,8 31,2 31,0 21,2 21,3 20,2 19,6 19,2 7,5 9,2 11,1 11,5 10,7 5,5 5,8 6,4 7,2 8, Lohja-Vihti-Espoo ratalinjan selvityksessä (UML/Sito-konsultit Oy 2002) on lähtökohtana pidetty asemien lähialueiden asukasmäärien kasvua. Lohjan osalta kasvuksi on määritelty lisäasukasta jokaisen aseman ympäristöön (Lohjan keskusta, Ventelä, Muijala) eli yhteensä lisäasukasta nykyiseen asukasmäärään verrattuna lisäasukkaan tavoitteen saavuttaminen vuoteen 2025 mennessä edellyttäisi n. 1,5%:n vuosittaista väestönkasvua. Eniten asukkaita eli noin 45 % asukkaista asuu keskustassa ja vähiten eli noin 9 % Länsi-Lohjalla. Väestönkasvu kaupungin sisällä on lopulla kohdistunut voimakkaimmin Pohjois-Lohjan sekä Lohjan keskustan ja Nummentaustan alueille. Vuosien välisen ajanjakson yhteenlaskettu väestönkasvu oli Pohjois-Lohjalla 1 028, Lohjan keskustan osa-alueella 993 ja Länsi-Lohjalla 201 asukasta. Samanaikaisesti Etelä-Lohjan väkiluku pieneni 212 asukkaalla. 11

13 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Keskusta Etelä-Lohja Länsi-Lohja Pohjois-Lohja Taulukko. Väestön suhteelliset osuudet osa-alueittain vuosina Seutukunnittaisen nettomaassamuuton vuosien tarkastelun (suhteessa seutukunnan väkilukuun) perusteella Lohjan seutukunta sijoittuu kahdeksannelle tilalle Oulun, Tampereen, Helsingin, Jyväskylän, Porvoon, Ahvenanmaan ja Turun seutukuntien jälkeen. Viime vuosien nettomuuttoluvuissa on merkkejä Helsingin seutukunnan muuttovoiton hiipumisesta ja samalla muuttovoittojen leviämisestä hieman entistä useampaan seutukuntaan (Suomen kuntaliitto 2002). Lohjan nettomuutto vuosina oli muuttovoitoltaan 754 henkilöä. Eniten positiivista nettomuuttoa Lohjalle oli Espoosta ja Vihdistä. Lohjalta muutettiin suhteessa eniten Helsinkiin. 9.1 Henkilöä Nettomuuton osuus väestön kokonaismuutoksesta Taulukko. Vuosittainen väestönkasvu ja muuttoliikkeen osuus muutoksesta vuosina 1997 Espoo Vihti Muut maakunnat Nummi-Pusula Vantaa Kirkkonummi Karkkila Siuntio Nurmijärvi Karjaa Sammatti Karjalohja Muu Uusimaa Hels inki Henkilöä Taulukko. Lohjan nettomuutto yhteensä vuosina

14 Asuntoja oli vuoden 2000 lopussa yhteensä Kerrostaloasuntojen (6 788) ja erillisten pientaloasuntojen (6 666) osuudet olivat lähes samansuuruiset molempien osuuksien ollessa noin 40 %. Rivi- tai ketjutaloasuntojen (2 296) osuus oli noin 15 %. Kerrostalovaltaisimpia osaalueita ovat keskusta ja Routio. Erillisten pientalojen osuus asunnoista on suurin Pohjois-Lohjalla. OSA-ALUE Asuinkerrostalot- % Rivi- ja ketjutalot-% Erilliset pientalot-% Yhteensä kpl Keskusta 58,0 12,2 27, Etelä-Lohja 29,6 14,4 53, Länsi-Lohja 46,9 9,7 41, Pohjois-Lohja 16,9 21,0 59, Koko Lohja 42,1 14,3 41, Taulukko. Asunnot talotyypeittäin ja osa-alueittain Muu tai tuntematon talotyyppi 359 asukasta (Tilastokeskus). Taajama-aste on Lohjalla 89,5 %. Haja-asutusalueella asui vuoden 2000 lopussa henkeä. Yli sadan asukkaan kyliä oli vuonna 2000 seuraavasti: Immula 190, Karstu 140, Lehmijärvi 230, Lieviö 160, Lohjansaari 140, Nummenkylä 100 ja Pulli-Vasarla 260. Asemakaavaalueen ulkopuolelle myönnettyjen poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen määrä on kasvanut merkittävästi vuoden 2002 aikana. Asuntokuntia oli koko kaupungissa vuoden 2001 lopussa yhteensä (lisäys 316 asuntokuntaa vuodesta 2000). Yhden hengen asuntokuntien määrä kasvoi 215 asuntokunnalla vuoden 2000 lopusta vuoden 2001 loppuun mennessä. Asuntokuntien keskikoko oli 2,3 henkilöä. Asuntokunnista lapsiperheiden osuus oli eli 29,5 % (v. 2000: 4 550). Lapsiperheiden osuus asuntokunnista oli suurin Pohjois-Lohjalla, jossa se oli 38 %. Suhteellisesti eniten yhden hengen asuntokuntia sekä vanhusasuntokuntia (asuntokunnassa vähintään yksi yli 65-v. henkilö) oli keskustan osa-alueella. OSA-ALUE Asuntokunnat Lapsiperheitä % 1 hengen asuntokuntia % Vanhusasuntokuntia % Asuntokunnan keskikoko Keskusta - Ydinkeskusta ,9 12,2 39,5 58,5 24,1 35,2 2,1 1,7 Etelä-Lohja ,8 32,1 21,7 2,3 Länsi-Lohja ,4 34,4 21,4 2,3 Pohjois-Lohja ,0 24,6 16,2 2,6 Koko Lohja ,5 34,3 21,7 2,3 Taulukko. Asuntokunnat ja lapsiperheet osa-alueittain (Tilastokeskus). Hallintaperusteen mukaisesti asunnoista vuoden 2000 lopussa n. 60 % oli omistusasuntoja (9 626) ja vuokra-asuntoja n. 31 % (5 053). Muiden hallintaperusteiden (mm. asumisoikeusasunnot) osuus oli 9 % (1 430). Hallintaperusteella on merkitystä maankäytön suunnittelussa mm. palvelutarpeiden mitoituksen osalta. Vuokra- ja asumisoikeusasuntoalueiden rakentaminen tasaa käyttöön otettavan alueen palvelutarvetta pitkällä tähtäimellä, koska näissä asukkaiden vaihtuvuus on suurempi kuin omistusasunnoissa. Alueella, jonne rakennetaan pelkästään uusia omakotitaloja, asukkaiden palvelutarpeet ajoittuvat samaan ajankohtaan muuttavien asukkaiden samankaltaisesta perherakenteesta johtuen. Vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa asukkaiden lukumäärä ja ikärakenne säilyvät puolestaan varsin vakioina (Asuntotuotantoalueet ja kohteet v , työryhmän raportti, luonnos ) Aravavuokra-asuntojen hakijamäärä tarjolla ollutta asuntoa kohden vuonna 2001 oli Lohjalla keskimäärin 7, mikä oli toiseksi korkein luku maan 37 kaupunkiseudun kärkikaupungin joukossa heti Helsingin jälkeen (Kaupunkikatsaus 11/2002). 13

15 Asuinrakennusten kokonaiskerrosala oli Lohjalla noin k-m 2 eli asukasta kohden 42,3 k-m 2. Eniten asuinrakennusten kerrosalaa asukasta kohden oli Pohjois-Lohjalla (44,5 k-m 2 /asukas) ja vähiten keskustan osa-alueella (41,0 k-m 2 /asukas). Asumisväljyys henkeä kohden oli 34,1 h-m 2 (40,9 k-m 2 ) vuoden 2000 lopussa. Asumisväljyys kasvoi vuosien välisenä aikana Lohjan seudulla noin 16 k-m 2 henkeä kohden (UML ). Ahtaasti asuvien (vähintään kahden hengen) asuntokuntien osuus oli Lohjalla noin 8 % vuonna Osuus oli toiseksi suurin Helsingin jälkeen maan kaupunkiseutujen kärkikaupunkien vertailussa kasvavan kaudella Uudellamaalla keskimäärin 0,3 k-m2/ vuosi/asukas. Kaudella asumisväljyys kasvoi 0,45 k- m2/vuosi/ asukas. Ennusteen mukaisen kasvun toteutuessa asumisväljyys kasvaisi Lohjalla 48,7 k-m2:iin vuoteen 2025 mennessä. Uudenmaan maakuntakaavan ja Pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuvan PKS 2025 taloudellisten vaikutusten arvioinnin luonnoksen ( ) ennusteen mukaisesti Lohjan seutukunnan uusista asukkaista ja uudesta asuinkerrosalasta n. 25 % sijoittuisi kyliin/haja-asutusalueille. Uudenmaan liitto ( ) on arvioinut, että asuntotuotannon tarve Uudellamaalla on huomattavasti suurempi kuin mitä 1990-luvun loppupuolella tuotettiin. Asuntotuotanto tulisi lähes kaksinkertaistaa luvun loppupuolen tuotantoluvuista. Lohjan seutukunnan vuosittaisen asuntotuotantotarpeen on ennustettu olevan suurin lähivuosina ( : 700kpl/vuosi, : 400 kpl/vuosi). Lohjan kaupungin asunnontuotantotarpeeksi on arvioitu 205 asuntoa/vuosi (UML:n asunnontarvelaskelma ). Lohjan kaupungissa valmistui vuosina yhteensä 876 asuntoa, joiden yhteispinta-ala oli k-m2. Keskimäärin asuntoja valmistui 175 kpl/vuosi. Valmistuneista asunnoista omakotiasuntoja oli 54,5 %, kerrostaloasuntoja 36,5 % ja rivitaloasuntoja 9 %. Nykyinen asumisväljyys asukasta kohden on Lohjan kaupungissa 40,9 k-m2. Uudenmaan liitto ( ) on ennustanut asumisväljyyden 14

16 3.2 Työpaikat TYÖPAIKKOJEN KEHITYS LOHJALLA: Työttömyysaste on laskenut ja työpaikkakehitys on ollut hyvä Työpaikkojen määrän ennustetaan olevan noin vuonna 2025 Uudet työpaikat ja toimitilat rakentuvat täydentyviin taajamiin Yritykset ja työpaikat keskittyvät logistisesti hyville paikoille Taloudellinen huoltosuhde on hyvä Työpaikkaomavaraisuus on hyvä lähes 90 %, todellinen työpaikkaomavaraisuus noin 70 % Lohjalle suuntautuva työssäkäynti vahvistaa sen asemaa työpaikka- ja palvelukeskuksena Työssäkäyntietäisyys pitenee. Työpaikkoja oli vuoden 2000 lopussa Työttömyysaste oli 7,6 %, kun se vuonna 1997 oli vielä 17,8 % luvun loppupuoliskon työpaikkakehityksen tarkastelussa (suhteessa seutukuntien työpaikkamääriin) Lohjan seutukunta sijoittui viidenneksi Helsingin, Oulun, Tampereen ja Jyväskylän seutukuntien jälkeen. Taloudellinen huoltosuhde ( työvoiman ulkopuolella olevien ja työttömien määrä yhtä työllistä kohden) oli Lohjalla 1,07 vuoden 2000 lopussa. Lohjan seutukunta sijoittui vuonna 2000 neljänneksi heti Maarianhaminan, Helsingin ja Ahvenanmaan (maaseutu) seutukuntien jälkeen. Uudenmaan maakunnan taloudellinen huoltosuhde oli 0,98 ja koko maan keskiarvo 1,32. Lohjalaisten työssäkäynti Työpaikkoja yhteensä Työvoima Työvoiman ulkopuolella Työllinen työvoima Työttömät Työpaikka asuinkunnassa Työpaikka Lohjan ulkopuolella Työpaikkaomavaraisuus 87,2 % 88,7 % 88,5 % Todellinen työpaikkaomavaraisuus 74,7 % 71,4 % 69,8 % Taulukko. Lohjalaisten työssäkäynti 1993, 1997 ja Työpaikkaomavaraisuus (työpaikkojen määrän suhde työllisten määrään) on ollut Lohjalla lähes 90 %. Todellinen työpaikkaomavaraisuus (kotipaikkakunnalla työskentelevien suhde työllisten määrään) on huomattavasti alempi eli n. 70 %. Yhtenäistyvää työmarkkina-aluetta lähikuntien ja pääkaupunkiseudun kanssa kuvaa Lohjalle suuntautuva työssäkäynti, mikä vahvistaa alueen asemaa työpaikka- ja palvelukeskuksena. 15

17 Demografisella huoltosuhteella kuvataan alle 15-vuotiaiden ja yli 65- vuotiaiden määrän suhdetta työikäiseen väestöön. Vuonna 2000 demografinen huoltosuhde oli Lohjalla 0, Elinkeinorakenne Länsi-Lohja (668) 23 % 27 % Etelä-Lohja (2 264) 19 % 15 % 66 % 50 % 0 5 km Keskusta (9 076) 21 % Pohjois-Lohja (2 056) 26 % 8 % 71 % 52 % 22 % Työpaikan osaalueella asuvia Muualla kunnan osa-alueella asuvia Kunnan ulkopuolella asuvia Kartta. Työssäkäynti osa-alueittain. Työpaikat ja työntekijöiden asuinalue (Tilastokeskus). Uudenmaan liiton työpaikkasuunniteen mukainen työpaikkojen määrä Lohjan kaupungissa vuonna 2025 on , mikä merkitsee noin työpaikan lisäystä nykyiseen. Yli 90 %:n uusista työpaikoista ja uudesta toimitilakerrosalasta on ennustettu sijoittuvan täydentyviin taajamiin (PKS 2025:n taloudelliset vaikutukset, luonnos ). ELINKEINORAKENTEEN KEHITYS LOHJALLA: Valtaosa yrityksistä on pk-yrityksiä, suurten yritysten imagoarvo Lohjalle on merkittävä Kolmannes työpaikoista on teollisuudessa, joka on perustunut elektroniikkateollisuuden kasvuun Palvelutoiminta on tärkeä työllistäjä, matkailun merkitys voi tulevaisuudessa korostua Tieto- ja viestintäteknologian kehitys tuo riippumattomuutta ajasta ja paikasta. Yritysten määrä Lohjalla vuonna 1999 oli Suurin osa (742) yrityksistä oli pieniä 1-4 hengen yrityksiä. Yli viidensadan työntekijän yrityksiä oli neljä. Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Toimialarakenteessa ei ole tapahtunut huomattavia muutoksia viime vuosina. Vaikka Lohjan perinteisen rakennusaineteollisuuden työpaikat vähenivät huomattavasti 1990-luvun alussa, alueen työpaikoista yhä noin kolmannes kuuluu teollisuuden piiriin. Teollisuuden työpaikkojen määrän lisääntyminen perustuu lähes yksinomaan elektroniikkateollisuuden kasvuun. 16

18 Toimiala Työpaikapaikapaikat % Työ- % Työ- % Maa-, riista- ja metsätalous 258 2, , ,0 Teollisuus , , ,4 Rakennustoiminta 671 5, , ,9 Kauppa-, majoitus- ja Ravitsemustoiminta , , ,6 Liikenne 518 4, , ,6 Palvelut , , ,3 Tuntematon 269 2, , ,2 Yhteensä Taulukko. Työpaikat toimialoittain 1993, 1997, 2000 (Lohjan kaupunki, Tilastokesk 17

19 3.4 Palvelut PALVELUJEN KEHITYS LOHJALLA: Peruspalvelut ovat toimivia ja niitä on taajamarakenteessa eri puolilla kaupunkia Erityispalvelut mm. kulttuuripalvelut sijaitsevat pääosin keskustassa Kaupalliset palvelut ovat sijoittuneet keskustaan sekä Etelä- ja Pohjois-Lohjalle Erikoiskauppa on keskittynyt keskustaan ja tilaa vievä erikoiskauppa Pohjois-Lohjalle ja Tynninharjulle Monipuoliset liikunta- ja virkistyspalvelut ovat monipuolisia ja tulevaisuudessa yhä merkityksellisempiä.. Kaupunki tarjoaa hyvät julkiset peruspalvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa, koulutuksessa, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimessa eri puolilla kaupunkia. Tulevissa alueidenkäyttösuunnitelmissa on tarkoituksena ainakin aluksi tukeutua olemassa oleviin palveluihin. Päiväkodit ja koulut sijoittuvat nykyisessä taajamarakenteessa tasaisesti eri puolille kaupunkia. Alakouluja on myös kylissä Lohjansaaressa, Karstulla, Lehmijärvellä, Pullissa ja Nummenkylässä. Yläkoulut sijoittuvat keskustaan sekä Virkkalan ja Mäntynummen alakeskuksiin Eteläja Pohjois-Lohjalla. Suomenkielinen lukio sijaitsee kaupungin keskustassa ja ruotsinkielinen Virkkalassa. Perusopetuksen oppilasennusteita on tarkasteltu alueittain liitteessä 1. Muusta koulutuksesta Lohjalla vastaavat pääasiassa Laurea-ammattikorkeakoulu, Lohjan ammattioppilaitos, Hiiden Opisto, Lohjan Musiikkiopisto, Innofocus Länsi- Uudenmaan aikuiskoulutuskeskus, sekä Helsingin yliopiston Aikuiskoulutuskeskus, Länsi-Uudenmaan täydennyskoulutuslaitos sekä Avoin yliopisto. Kirjastopalveluiden osalta kaupungissa toimii tällä hetkellä keskustan pääkirjaston lisäksi neljä sivukirjastoa. Uuden pääkirjaston suunnittelukilpailu ratkesi syksyllä 2002 ja kirjasto on tarkoitus rakentaa muutaman vuoden sisällä. Terveyskeskuksen ja Lohjan aluesairaalan lisäksi julkisia terveyspalveluita saa eri puolille kaupunkia sijoittuvilta terveysasemilta. Kaupalliset palvelut ovat keskittyneet kaupungin keskustaan sekä alakeskuksiin Etelä- ja Pohjois-Lohjalla. Oman alakeskuksensa kaupungin keskustan ja Virkkalan välillä muodostaa Tynninharjun alue Ojamon kaupunginosassa. Erikoistavarakaupan palvelujen ylläpito ja kehittäminen ovat olleet Lohjan keskustan kaupallisten palveluiden ydinkysymyksiä. Uusia suuria päivittäistavarakauppoja ei ole syntynyt keskustan ulkopuolella muualle kuin Ojamon kaupunginosassa sijainneen Anttilan tavaratalon tilalle. Paljon tilaa vievä erikoiskauppa (mm. autoliikkeet) on keskittynyt erityisesti Pohjois-Lohjalle vt 25:n varrelle sekä Tynninharjulle. Kulttuuripalveluiden aktiivisessa tuotannossa toimivat mm. kaupungin omat Lohjan orkesteri ja Lohjan teatteri. Kaupungissa järjestettäviin vuosittaisiin tapahtumiin kuuluvat mm. Tenoripäivät, Lohjan Kesä, Omenakarnevaalit, Lohjan järvipäivät ja Menneen ajan joulumarkkinat. 18

20 19

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040 Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012 Lähtökohdat Mitoitusselvityksessä tarkastellaan uusien asuntojen ja työpaikkaalueiden rakentamisen

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

PALVELUTARPEIDEN JA ALUEEN KÄYTÖN

PALVELUTARPEIDEN JA ALUEEN KÄYTÖN PALVELUTARPEIDEN JA ALUEIDEN KÄYTÖN suunnittelun k o o r d i n o i n t i Kehittämis- ja koordinointityöryhmä - 1/40 - JOHDANTO Lohjan kaupungin organisaatioon asetettiin kesällä 04 kehittämis- ja koordinointityöryhmä

Lisätiedot

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Raportti 2007-2011. Palvelutarpeiden ja alueidenkäytön suunnittelun koordinointi 3.9.2007. Kehittämis- ja koordinointityöryhmä

Raportti 2007-2011. Palvelutarpeiden ja alueidenkäytön suunnittelun koordinointi 3.9.2007. Kehittämis- ja koordinointityöryhmä Palvelutarpeiden ja alueidenkäytön suunnittelun koordinointi 3.9.2007 Kehittämis- ja koordinointityöryhmä Raportti 2007-2011 1/2007 Kaupunkikehitysraportti KAUPUNKIKEHITYSRAPORTTI 2007-2011 Palvelutarpeiden

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA TULEVAISUUSMALLI Vt 19 ja sen varren sekä profiililtaan erilaisten

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta

Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta Esikaupungit 20X0 -seminaari, Helsinki Heikki Virkkunen, projektijohtaja Tomi Henriksson, asumisen erityisasiantuntija Esityksen rakenne 1. Täydennysrakentamisen

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

1 Suunnittelun lähtökohdat L 4 8 K U L L E RV O N K AT U 1. K A U P U N G I N O S A A N T T I L A KORTTELI 63 ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS

1 Suunnittelun lähtökohdat L 4 8 K U L L E RV O N K AT U 1. K A U P U N G I N O S A A N T T I L A KORTTELI 63 ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus JA 20.10.2015 1 Suunnittelun lähtökohdat L 4 8 K U L L E RV O N K AT U 1. K A U P U N G I N O S A A N T T I L A KORTTELI 63 ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti.

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti. - 2 - VIERUMÄELLE ASUNTOJA, ASUKKAITA JA TYÖNTEKIJÖITÄ 1 YHTEENVETO - TYÖVIHOT 1 ja 2 ( yht. 21 kpl) - HAASTATTELUT - ASUKASILTA 25.11.2010 Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin

Lisätiedot

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 LÄHTÖKOHDAT Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 3 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 4 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA HELJÄ AARNIKKO / JUHANA RAUTIAINEN 12.4.2012 2 HAJARAKENTAMISEN TYÖPAJA Yhdyskuntarakenteen seuranta (YKR) Taajama YKR-Taajama on vähintään 200

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2.3.2010 Monkola, KH1, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää RYHMÄTYÖMUISTIO 1: 12.3.2010 Osallistujat: Jussi Savela, Heikki Rouvinen,

Lisätiedot

E18 käytävän solmukohtien kehittäminen Lohjalla. Liite 1 Nykytilan kuvaus 14.4.2015

E18 käytävän solmukohtien kehittäminen Lohjalla. Liite 1 Nykytilan kuvaus 14.4.2015 E18 käytävän solmukohtien kehittäminen Lohjalla Liite 1 Nykytilan kuvaus 14.4.2015 HAARJÄRVI 20 Haarjärvi Suojelualueet Liito-oraville tärkeitä pienialaisia metsiä liittymän ympärillä joka ilmansuunnassa.

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2040 RAKENNEMALLIVAIHTOEHTOJEN KUVAUS

MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2040 RAKENNEMALLIVAIHTOEHTOJEN KUVAUS RAKENNEMALLIVAIHTOEHTOJEN KUVAUS Rakennemallivaihtoehtojen yhteiset elementit: kolme päätaajamaa Kirkonkylä, Klaukkala ja Rajamäki sekä Röykkä ja Herunen on esitetty pieninä taajamina. Maakuntakaavaan

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa,

Lisätiedot

KAITAA IIVISNIEMI OSAYLEISKAAVA

KAITAA IIVISNIEMI OSAYLEISKAAVA KAITAA IIVISNIEMI OSAYLEISKAAVA TAVOITTEET / OHEISMATERIAALI Väestö, asuminen, julkiset palvelut, päivittäistavarakauppa ja työpaikat 2012 Kaupunkisuunnittelukeskus, yleiskaavayksikkö 15.10.2012 Ritva

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

UUSI LOHJA MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA JA RAKENNEMALLI TAVOITTEET. Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.9. 2013 LIM 1

UUSI LOHJA MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA JA RAKENNEMALLI TAVOITTEET. Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.9. 2013 LIM 1 UUSI OHJ MNKÄÖN KEHISKUV J RKENNEMI VOIEE Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.9. 2013 IM 1 avoitteet tavoitteet on määritelty vyöhykkeittäin lähtötietojen ja vuorovaikutuksessa saadun palautteen perusteella

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 4.6.2015 1 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 2 2. SUUNNITTELUALUE... 2 3. ALOITE... 2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, Hämeenlinna SISÄLLYSLUETTELO 1. Hämeenlinna 3-7 2. Mitkä asiat tukevat/

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (Peräpellontien katualue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26016 Turku, 4.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot