Keski-Satakunnan terveydenhuollon

Transkriptio

1 Vuosisuunnitelma 2016 (vers.7) YH /144 YV / 21 Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 1

2 1. Tausta 1.1 Muutokset kuntayhtymässä Uudessa voimaan tulleessa perussopimuksessa kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien kesken tehdään palvelutasosuunnitelma valtuustokausittain. Lisäksi kuntakohtainen vuosisopimus tehdään kunnittain. Tämä tausta-aineisto on koottu perussopimuksen vaatimusten mukaisesti. 1.2 Kuntayhtymän väestö (Tilastokeskus, 2012) Seuraavassa taulukko väestön ikärakenteen arvioidusta muuttumisesta vuoteen 2040 mennessä. Kunta Väestö 2011 yli 75 v 0-14 v v v 75 - YHT. %:n osuus Eurajoki ,4 Harjavalta ,0 Kokemäki ,0 Luvia ,4 Nakkila ,8 Yhteensä ,2 % osuus 16,0 61,1 12,7 10,2 100,0 Väestöennuste v v v 75 - YHT. yli 75 v: %os. Eurajoki ,9 Harjavalta ,1 Kokemäki ,0 Luvia ,8 Nakkila ,8 Yhteensä ,1 % osuus 16,2 54,9 15,9 13,1 100,0 Väestöennuste v v v 75 - YHT. yli 75 v: %os. Eurajoki ,4 Harjavalta ,3 Kokemäki ,5 Luvia ,7 Nakkila ,8 Yhteensä ,5 % osuus 15,7 52,8 13,0 18,5 100,0 Väestöennuste v v v 75 - YHT. yli 75 v: %os. Eurajoki ,1 Harjavalta ,6 Kokemäki ,7 Luvia ,6 Nakkila ,1 Yhteensä ,3 % osuus 15,5 53,0 12,2 19,3 100,0 Väestöennusteen mukaan jäsenkuntien asukasmäärä tulee tasaisesti laskemaan, samalla kun yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa nopeasti. Nopein nousu ajoittuu väliseen aikaan, jolloin yli 75-vuotiaiden määrä koko kuntayhtymän 2

3 asukasmäärästä nousee 13,1 prosentista 18,5 prosenttiin. Nopeimmin yli 75 vuotiaiden lukumäärä nousee Harjavallassa. Ikääntymisen myötä kysyntäpaineet sosiaali- ja terveydenhuollossa kasvavat. Kysyntä lisää myös kustannuksia. Lisäksi kustannuspaineita lisää mm. kansantautien keskimääräistä korkeampi esiintyvyys alueella. 2. Palvelutasoon vaikuttavat tekijät 2016 päättyvällä valtuustokaudella A. Lainsäädäntömuutosten vaikutukset kuntayhtymän toimintaan Toukokuussa 2011 voimaan tullut Terveydenhuoltolaki on merkittävä kuntayhtymänkin toimintaan vaikuttava säädös. Lain keskeisiä tavoitteita ovat terveyden ja hyvinvoinnin, työ- ja toimintakyvyn sekä sosiaalisen turvallisuuden edistäminen. Lisäksi lain keskeisiä tavoitteita ovat väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen ja palvelujen saatavuuden ja laadun edistäminen sekä perusterveydenhuollon toimintaedellytysten vahvistaminen. Tavoitteena on kehittää sosiaali- ja perusterveydenhuoltoa sekä erikoissairaanhoitoa saumattomana sektorirajat ylittävänä kokonaisuutena, jossa toiminta painottuu perusterveydenhuoltoon ja peruserikoissairaanhoitoon. Terveydenhuollon palvelujen käyttäjälle laki suo mahdollisuuden valita sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon hoitopaikan rajoituksetta. Heinäkuun alusta 2013 voimaan tullut vanhuspalvelulaki puolestaan korostaa vanhusten kotona selviytymistä ja kotona asumisen tukemista. Lain velvoitteet korostuvat mm. kotisairaanhoidossa ja kotisairaalatoiminnassa. Hoitotakuulaki puolestaan velvoittaa hoidon tarpeen määrittelyn ja kiireettömien terveyspalvelujen järjestämiseen tiettyjen hoitotakuurajojen puitteissa. Neuvola-asetus ohjaa äitiys- ja lastenneuvolatoimintaa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa sekä suun terveydenhuoltoa ennalta ehkäisevien palvelujen sisällöissä, laajuudessa ja henkilöstön mitoituksessa. Lain kuntouttavasta työtoiminnasta (2001/189) muutokset tuovat entistä enemmän haasteita myös terveydenhuollolle. Työttömälle tehtävää aktivointisuunnitelmaa ohjaa arvio asiakkaan sen hetkisestä työ- ja toimintakyvystä ja palvelutarpeesta. Tämän arvion tekemisessä keskeinen rooli on terveydenhuollolla. Maaliskuussa 2015 eduskunta hylkäsi hallituksen esityksen uudeksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi. Lakiesityksessä todettiin olevan mittavia perustuslaillisia ongelmia. Tarve uudistaa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää perustasoa vahvistaen ei kuitenkaan ole mihinkään kadonnut. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja tuotantovastuu tullee mitä ilmeisemmin siirtymään ylikunnalliseksi toiminnaksi. Tulevassa toimintajärjestelmässä lähipalvelujen turvaamisen merkitys korostuu. B. Väestörakenteen muutosten vaikutukset palvelutasoon 3

4 Kuntayhtymän kaikissa jäsenkunnissa on varauduttava väestön vanhenemisesta johtuvaan palvelutarpeen kasvuun. Palvelutarve on keskimääräistä korkeampi Kokemäellä ja Harjavallassa. Erityisesti Harjavallassa palvelutarpeen kasvu on ollut viimeisten vuosien aikana normaalia nopeampaa. Seuraavassa taulukko palvelutarpeen kehityksestä : Koko maa Satakunta Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila C. Terveyserojen vaikutus palvelutasoon Terveyseroja tässä on kuvattu sairastavuusindeksillä. Indeksit poikkeavat joidenkin tautiryhmien osalta sekä koko maan että Satakunnan tilanteesta. Myös kuntien väliset erot ovat huomattavan suuret, mikä tulee ehdottomasti ottaa huomioon sekä palvelujen priorisoinnissa että kuntakohtaisissa kustannuksissa. Seuraavassa taulukko kansantautien esiintyvyydestä : Satakunta 99,2 101,0 101,5 101,0 Eurajoki 94,6 89,5 88,1 90,3 Harjavalta 112,2 115,2 117,5 120,5 Kokemäki 117,2 119,1 121,3 123,1 Luvia 81,0 88,6 94,4 86,5 Nakkila 109,0 112,6 105,8 102,6 Huomattavat nousut viimeisten vuosien aikana selittyvät osin aktiivisesta valtimotautien seulonnoista sekä tehdyistä interventioista, joiden vaikutus näkyy vasta vuosien päästä. Erityisen panostuksen tarvetta on myös päihdeongelmien hoidossa. Seuraavassa päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat suhteessa koko maan tilanteeseen. Ongelma on erityisen suuri koko Satakunnassa Satakunta 140,0 121,9 Eurajoki 54,3 100,0 Harjavalta 240,0 190,6 Kokemäki 151,4 181,3 Luvia 68,6 84,4 Nakkila 88,6 109,4 D. Tarvevakioitujen kustannusten kehitys kuntayhtymän alueella 4

5 Vanhustenhuollon, perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon käyttöä on tarkasteltu seuraavassa taulukossa tarvevakioituina kustannuksina vuosina 2006, 2008, 2010, 2012 ja Tarvevakioidut kustannukset ( /asukas) KY:ssä vv.2006, 2008 ja 2010 Perusterveydenhuolto Koko maan ka Satakunnan ka Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Erikoissairaanhoito Koko maan ka Satakunnan ka Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Vanhustenhuolto Koko maan ka Satakunnan ka Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Palvelujen tarve väestön ikääntyessä, sairastavuuden lisääntyessä sekä hoitokäytäntöjen muuttuessa kasvavat huomattavasti. Samalla paineet kustannusten kasvuun nousevat arvioitua enemmän. Tällöin erityistä huomiota on kiinnitettävä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän toimivuuteen kokonaisuutena, toiminnan tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvuun, päällekkäisten toimintojen ja palvelujen purkuun, uusien toimintatapojen käyttöönottoon sekä väestön vastuun kasvattamiseen omasta ja läheisensä terveydestä. 3. Strategiset linjaukset 2016 Kuntayhtymän toiminta perustuu perussopimuksessa mainittuun valtuustokauden voimassa olevaan palvelutasosuunnitelmaan, joka on hyväksytty yhtymävaltuustossa marraskuussa Ennen lopullista hyväksymistä palvelutasosuunnitelmasta pyydettiin jäsenkuntien lausunnot. Lausunnoissa palvelutasosuunnitelman sisältöä ja linjauksia pidettiin hyvinä. Kuntayhtymän perustehtävänä on ylläpitää ja edistää alueensa asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä järjestää yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa 5

6 tarpeellista sairauksien hoitoa, tuottaa asiakaslähtöisiä, tasokkaita ja kustannustehokkaita terveyspalveluja hyödyntämällä tutkimus- ja seurantatietoa sekä panostamalla vaikuttaviin hoitokäytäntöihin. Kuntayhtymä on moni ammatillinen työyhteisö, jolla on osaava henkilökunta. Tärkeimpinä haasteina ovat suurten kansansairauksien hillitseminen, väestön ikääntyminen, mielenterveyden ongelmat ja päihteiden lisääntyvä käyttö. Toiminnan lähtökohtana ovat kuntakohtaiset palvelutarpeet, tarvevakioidut terveydenhuollon kustannukset sekä kuntayhtymän oman tutkimus- ja kehittämistoiminnan interventiosuunnitelmat. Lisäksi toimintalinjauksissa otetaan huomioon terveydenhuoltoa koskeva lainsäädäntö. Kuntoutustoiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota hoitojaksolta kotiutuvien potilaiden tuen tarpeeseen ja läheisten tukemiseen osana kokonaisvaltaista kuntoutusta. Lisäksi tavoitteena on kehittää fysioterapian yhteistyötä jäsenkuntien kanssa niin, että potilailla/asiakkailla olisi mahdollisuus saumattomasti siirtyä tarvitsemiinsa kevyempien palvelujen piiriin. Fysioterapiassa tehdään yhteistyötä kotipalvelun kanssa ja ryhmämuotoisessa toiminnassa liikuntatoimen kanssa. Toiminnallisen strategiansa mukaisesti kuntayhtymä pyrkii tuottamaan tarvittavat palvelut pääsääntöisesti omana toimintana. Omaa palvelutuotantoa täydennetään tarpeellisin osin terveyskeskusten välisellä yhteistyöllä sekä yksityisten toimijoiden ja kolmannen sektorin kanssa solmituilla ostopalvelusopimuksilla. Lähipalveluna kuntayhtymä tuottaa jäsenkuntien asukkaille: lääkärin vastaanottopalvelut hammaslääkäripalvelut neuvolapalvelut sisältäen myös koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut kotisairaanhoidon sekä kotisairaalan palvelut. Kotisairaalapalvelut tulevat olemaan keskeinen keino terveyskeskussairaalapalvelujen vähentämiselle laboratorion näytteenotto siivouspalvelut, jotka voidaan tuottaa osin myös jäsenkunnan järjestämänä tai ulkopuolisena ostopalveluna kiinteistöhuollon palvelut, jotka voidaan tuottaa osin myös jäsenkunnan järjestämänä tai täysin ulkopuolisen toimijan ostopalveluna Lähipalveluja varten kuntayhtymä omistaa tai vuokraa toiminnan kannalta tarpeellisen määrän toimintatilaa kustakin jäsenkunnasta. Seulontatutkimuksissa hyödynnetään lähipalvelupisteitä. Toimitiloista kuntayhtymä omistaa pääterveysaseman kiinteistötilat. Muut terveysasemat on vuokrattu joko suoraan jäsenkunnilta tai jäsenkuntien omistamilta kiinteistöyhtiöiltä. 6

7 Keskitettyinä palveluina kuntayhtymä tuottaa jäsenkuntien asukkaille: toimisto- ja hallintopalvelut tietohallintopalvelut, jotka voidaan tarpeen mukaan myös ulkoistaa, mikäli sillä voidaan turvata käytössä olevien toimintajärjestelmien käyttö tulevaisuudessakin terveyskeskussairaalapalvelut. Vuoden 2014 aikana sairaalapalvelut on keskitetty pääterveysasemalle. Talousarviovuodella sairaalapaikkalukua supistetaan 40:een. huollon palvelut, jotka voidaan osin hankkia myös jäsenkunnilta rtg-palvelut peruserikoissairaanhoidon palvelut asiantuntijahoitajien tukemana: a. sisätautien erikoislääkärin palvelut b. geriatrian palvelut c. korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäripalvelut tukitoimintana asiantuntijahoitajan tarjoamat audionomipalvelut d. psykiatrian palvelut e. neurologipalvelut f. ortopedian erikoislääkäritoiminta puheterapiapalvelut fysioterapiapalvelut sekä kuntoutusohjaus perheneuvolapalvelut lukuun ottamatta Kokemäkeä, joka ei ole mukana perheneuvolapalveluissa vammaispalvelut lukuun ottamatta kehitysvammahuoltoa sekä psykososiaaliset asumispalvelut ja lastenvalvonta. Kehitysvammahuollon liittämisestä osaksi kuntayhtymän toimintaa selvitetään parasta aikaa jäsenkuntien kanssa. Psykososiaaliset asumispalvelut järjestetään ostopalveluna. työterveyshuollon palvelut. Työterveyshuollon osalta selvitetään osakeyhtiömuotoista yhteistoimintaa naapuriterveyskeskusten sekä alueella toimivien joidenkin yksityisten työnantajien kanssa. Osa keskitetyistä palveluistakin tarjotaan terveysasemakohtaisesti lähipalveluina tiettyinä, sovittuina viikonpäivinä. Terveyskeskuspäivystys toteutetaan toistaiseksi seuraavasti: päiväpäivystys arki-illat (ma-pe) omana toimintana pääterveysasemalla yöpäivystys klo Satakunnan keskussairaalassa viikonloppupäivystys (pe ma 08.00)Satakunnan keskussairaalassa Virka-aikana kiireellistä hoitoa tarvitsevien potilaiden hoitoon pääsy turvataan riittävillä terveysasemakohtaisilla kiireajoilla. 7

8 4. Kuntayhtymän painopisteet Hyvin toimivat neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut: Vahvistetaan lasten, nuorten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä seuraamalla koko perheen hyvinvointia. Vaikutetaan hyvinvointia vahvistaviin tekijöihin ja puututaan viiveettä riskiä aiheuttaviin tekijöihin. Opiskeluterveydenhuolto järjestetään terveyden- ja sairaanhoitopalvelut sisältävänä kokonaisuutena. 2. Tärkeimpien terveysongelmien toteamisen ja hoidon tehostaminen: Kehitetään edelleen varhaisen puuttumisen toimintamalleja sekä työnjakoa yhdessä jäsenkuntien kanssa. Jatketaan suurten kansantautien interventiota. Vahvistetaan potilaan osallisuutta ja varmistetaan hoidon jatkuvuus 3. Lisätään panostusta päihde- ja mielenterveysongelmiin Vakiinnutetaan päihde- ja mielenterveysongelmien varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus osaksi opiskelijaterveydenhuoltoa. Selvitetään yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa kalliiden hoitoketjujen syyt ja sovitaan yhteisesti hoitolinjauksista sekä vastuutoimijasta. Yhteisessä päihde- ja mielenterveystyön suunnitelmassa luodaan linjaukset perus- ja erikoistason hoitolinjauksista sekä eri toimijoiden työnjaosta tavoitteena avopalveluiden sekä poliklinikkakäytön pienentäminen asteittain valtakunnan keskitasolle. Kehitetään mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluja, erityisesti tuettua asumista ja kotiin vietäviä palveluja, yhdessä jäsenkuntien kanssa. 4. Kehitetään edelleen peruserikoissairaanhoitoa kuntayhtymässä yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa Sovitaan konsultaatioista sekä hoidon porrastuksesta erikoissairaanhoidon kanssa hyödyntäen etäteknologiaa. Peruserikoissairaanhoidon toiminnassa kehitetään seulontatyyppistä toimintaa, jolla voidaan vähentää erikoissairaanhoidon lähetteitä ja näin vaikuttaa myös terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin. Kehitetään etävastaanottoja ja -konsultaatioita osana kuntayhtymän kokonaispalvelumallia. 5. Turvataan terveyskeskussairaalan toiminta sairaalapaikkojen supistamisen jälkeenkin, keinoina: Kotisairaalan kehittäminen ja henkilöstöresurssien turvaaminen Oikea-aikainen, potilaiden tarpeisiin perustuva hoidon porrastus 8

9 Sairaalatoimen, kotisairaanhoidon sekä kotisairaalan tarvitsemien erikoiskonsultaatioiden turvaaminen Konsultaatioavun lisääminen jäsenkuntien sosiaalipalveluille 6. Turvataan henkilöstön saatavuus houkuttelevalla työnantajaimagolla sekä monipuolisella ja tehokkaalla palvelutuotannolla 7. Kuntayhtymä työnantajana panostaa työhyvinvointiin, henkilökohtaista osaamista tuetaan 8. Tuottavuutta ja tehokkuutta parannetaan ottamalla käyttöön palvelujen tarjontaa ja käyttömahdollisuuksia lisäävää sähköistä teknologiaa, kehittämällä toimintakulttuuria ja uusia toimintatapoja, tasaamalla palvelutuotantoa, keskittämällä laboratorioanalytiikkaa, syventämällä toimintayksiköiden ja esimiesten kustannustietoisuutta sekä kehittämällä kannustavaa palkkapolitiikkaa 9. Kehitetään kuolemaansa lähestyvien potilaiden hoitoa kuntayhtymän alueellisen saattohoitomallin pohjalta Luodaan palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa oleville potilaille ja heidän läheisilleen matalan kynnyksen yhteys hoitajaan ja lääkäriin. Kehitetään toimivaa verkostoyhteistyötä ja vahvistetaan tarvittavaa erityisosaamista. 10. Luodaan systemaattinen pitkäaikaistyöttömien työ- ja toimintakykyarvioinnin toimintamalli osana kuntayhtymän alueen työllisyydenhoidon palvelukokonaisuutta 11. Valmistellaan palvelusetelin käyttöönottoa alueilla, jossa kuntayhtymällä ei ole omaa toimintaa tahi jos oma toiminta ei riitä 12. Panostetaan edelleen tutkimus- ja kehittämistoimintaan Kriittiset menestystekijät a. Sosiaali- ja perusterveydenhuoltoa sekä erikoissairaanhoitoa pystytään kehittämään kokonaisuutena siten, että jokapäiväinen toiminta on saumatonta ja sektorirajat ylittävää. b. Laitospalveluiden, kotisairaanhoidon, kuntoutuksen sekä jäsenkuntien huolehtimat vanhustenhuollon tavoitteet ja resursointi pystytään pitämään yhdensuuntaisina, kuntayhtymä pystyy vaikuttamaan palvelukentän koordinointiin sekä kokonaisoptimointiin. c. Käytännön yhteistyö ja työnjako toimii kitkatta. d. Kokonaiskysyntä voidaan huomioida resursoinnissa kustannustehokkaasti (kesäaika/loma-ajat). e. Ennaltaehkäisevään toimintaan saadaan irrotettua riittävästi voimavaroja. 9

10 f. Kuntien heikkenevä taloudellinen tilanne johtaa sosiaali- ja terveydenhuollon entistä tiukempaan priorisointiin. 5. Seurattavat suoritteet ja niiden arviomäärät 2016: Sairaalan hoitopäivät: 2o11 2o Tp 2o14 Ta 2015 *) Ta 2016 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä Käytetyt sairaansijat *) Tarkistettu tp 2014 mukaan Sairaalakäyttö Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila o11 2o Tp 2o14 Ta 2015 *) Ta

11 Avohuollon keskeiset suoritteet 2016 Lääkärin vastaantto 2o11 2o *) Tp 2014 Ta 2015** Ta 2016 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä *) peruserikoissairaanhoidon suoritteet eivät mukana **) arvio 6/2015 tilanteen perusteella Lääkärin vastaanoton suoritteet o11 2o *) Tp 2014 Ta 2015** Ta 2016 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Hammaslääkärin vastaanotto 2o11 2o Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä Hammaslääkärisuoritteet Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila o11 2o Tp 2014 Ta 2015 Ta

12 Vuoden 2014 alusta tuli voimaan terveydenhuoltolain 48, jonka mukaan kuntalaisella on mahdollisuus valita hoitopaikkansa koko maan alueella. Kiireettömän hoidon valinnanvapaus koskee sekä perusterveydenhuoltoa että erikoissairaanhoitoa. Valinnanvapaus on rajattu julkiseen terveydenhuoltoon. Valintaoikeutta käyttävien asiakkaiden terveydenhuollon kustannuksista voidaan laskuttaa järjestämisvastuussa olevaa kuntaa tai kuntayhtymää terveydenhuoltolain 58 :n perusteella. Hoitovastuu siirtyy valitulle terveyskeskukselle viimeistään kolmen viikon kuluttua kirjallisen ilmoituksen saapumisesta. Valinta voi kohdistua vain yhteen terveyskeskukseen ja terveysasemaan. Uuden valinnan voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua edellisestä valinnasta. Vuoden 2015 elokuun loppuun mennessä kyseistä valintaoikeutta oli käyttänyt yhteensä 378 asiakasta, jotka jakaantuvat terveysasemittain seuraavasti: ky:ään siirtynyt ky:stä siirtynyt Eurajoki 22 7 Harjavalta Kokemäki Luvia 25 4 Nakkila 11 6 Yhteensä ==================== Vuonna 2016 valintaoikeutta arvioidaan käyttävän yhteensä runsas 400 asiakasta. Käyntimäärät kuntayhtymän eri toimipisteissä tulevat olemaan arvion mukaan noin käyntiä ja noin 50 hoitopäivää. Käyntien kokonaismäärästä lääkärikontaktia arvioidaan olevan noin % ja hoitajakontaktia noin %. Kysyntä kohdistuu pääsääntöisesti pääterveysaseman palveluihin. Valintaoikeuden myötä kuntayhtymään tulevan tulomäärän summan arvioidaan olevan noin

13 Kotisairaanhoito Kotisairaanhoito 2o11 2o o14 *) Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä *) Kotisairaalan käynnit mukana kotisairaanhoidon käynneissä Kotisairaalakäynnit *) Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä *) Vuoden 2015 tilanne päivitetty kesäkuu 2015 toteuman mukaan Peruserikoissairaanhoito 2016 erik.lääkäri as.tuntijahoitaja Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä Muu avohoito 2o11 2o o Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä Psykososiaaliset palvelut (sisältää psykologi ja perheneuvolatoiminnot sekä puheterapia ja 2016 Eurajoki kuntoutussuunnittelun, kokemäki ei mukana perheneuvolatoiminnssa 1380 Harjavalta Eurajoki ja Kokemäki ei mukana oppilas ja opiskelijahuoltolain mukai 5010 Kokemäki sessa toiminnassa) 1540 Luvia 1590 Nakkila HENKILÖSTÖMUUTOKSET 2016 Kuntayhtymä perustaa vuonna 2016 vain yhden uuden työterveyshoitajan vakanssin työterveyshuoltoon. Vakanssin perustaminen tulee ajankohtaiseksi Puustelli Group Oy:n Harjavallan tehtaiden kanssa tehdyn sopimuksen vuoksi. Lisäksi toiminnassa toteutetaan sisäisiä uudelleen järjestelyjä. Valmisteilla olevan uuden vammaispalvelulain (vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistäminen) tehtävien siirtoa kokonaisuudessaan kuntayhtymän toiminnaksi valmistellaan vuoden 2016 aikana. Henkilöstölisäykset kehitysvammahuoltoon tulevat olemaan toteutuessaan noin 20 viran- ja toimenhaltijaa ja sosiaalipalvelujen toiminnan budjettilisäys noin 7,5 milj.. 13

14 7. KUNTAYHTYMÄN KUSTANNUKSET 2016 Kuntayhtymän vuoden 2016 talousarvio rakennetaan arviolle, että käyttötalouden kustannukset alenisivat Hallinnon- ja talouden, Avohoidon sekä Koti- ja sairaalapalveluiden osalta noin 0,5 prosenttia kuluvan vuoden tasosta. Sosiaalipalveluissa sekä vammaispalvelujen että psykososiaalisten asumispalvelujen kysyntä on lisääntynyt tasaisesti, joka samalla tarkoittaa myös kustannusten nousua ko. tehtäväyksiköissä. Yksiköissä tuotetaan palveluja, joista valta-osa on nk. subjektiivisiin oikeuksiin perustuvia ja ne on annettava hyväksytyistä määrärahoista huolimatta. Alustavassa kustannusraamissa Erityispalvelujen tehtäväalueen kustannusten nousuun on varattu noin 2.8 prosenttia kuluvan vuoden tasosta. Käyttötalouden kokonaisnousu tulisi olemaan näin ollen 0,2 % kuluvan vuoden talousarviotasosta. Avopalveluissa on erityisen tärkeää aikaansaada pitävä toimintamalli, jossa perusterveydenhuollon panostus näkyy myös erikoissairaanhoidon palveluissa ja sitä kautta myös kuntakohtaisissa kustannuksissa. Suunnitelman mukaiset poistot vähenevät vuoden 2014 tasosta runsaan kolmanneksen. Poistojen vähenemisen syynä on poistoperustan väheneminen. Seuraavassa yhteenveto vuosien toteutuneista sekä kuluvan vuoden ja talousarviovuosien arvioiduista kuntakohtaisista kustannuksista. Yhteenveto kuntien kokonaiskustannusten kehityksestä perusterveydenhuollossa (sisältää sekä kansanterveystyön mukaiset toiminnot, peruserikoissairaanhoidon ja erityispalvelut) 2o12 /asukas 2o13 /asukas Tp 2014 /asukas Ta 2015 /asukas Ta 2016 /asukas Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä as.luku Eurajoki 5947 Harjavalta 7386 Kokemäki 7694 Luvia 3345 Nakkila 5650 Yhteensä Vuosisopimukseen liittyvät yksityiskohdat ja tarkemmat laskelmat vuoden 2016 talousarviossa sekä toimintasuunnitelmassa vuosille

15 8. YHTEENVETO VUOSISUUNNITELMAN MUKAISISTA TOIMINNALLISISTA JA TALOUDELLISISTA PAINOTUKSISTA 2016 Vuosisuunnitelman sisältämiä toimintoja on käyty lävitse yhteisessä KEHY-ryhmässä kuluvan kevään aikana viisi kertaa. Valmistelussa on pureuduttu erityisesti toimenpiteisiin, joilla erikoissairaanhoidon kustannuksia voidaan hillitä. Erityisesti psykiatriassa on mietitty jäsenkuntien kanssa avopalvelujen kehittämistä korkeiden psykiatrian kustannusten alentamiseksi. Kustannuskehityksen osalta talousarviossa on pyritty noudattamaan kuntien erikoissairaanhoidolle asettamia kustannusnousuvaatimuksia. Eurajoki: Toiminta ulkoistettu kokonaisuudessaan. Sopimus päättyy Avopalvelujen tilamuutokset Kuntayhtymä vuokrannut noin 400 m2 uusia terveysasematiloja 2013 valmistuneesta sosiaalipalvelujen kiinteistöstä. Rakennushankkeen yhteydessä terveysaseman tilat saneerattu asianmukaisiksi. Uudet ja saneeratut tilat mahdollistavat entistä monipuolisemmat toiminnot terveysasemalla. Vuokrattavien tilojen kokonaisala m2. Tunnusluvut (asukasluku , vuonna ) TP 2012 TP 2013 Arv 2014 Arv 2015 Arv 2016 Perusterveydenhuollon nettokustannukset mukaan lukien hammashuolto / asukas (ID 1072) *) Erikoissairaanhoidon nettokustannukset / asukas (ID 1071) Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit yhteensä / 1000 asukasta (ID 1552) **) Perusterveydenhuollon vuodeosaston hoitopäivät / 1000 asukasta (ID 1267) Jäsenkuntien sosiaalitoimen kustannukset (mukana myös ostopalvelut) /asukas (ID 1290) *) Tarvevakioidut kustannukset (Sotka) (pl.sosiaalipalvelut) **) Sisältää myös peruserikoislääkärikäynnit Lääkärin vastaanotto: Perustason suoritemäärät hienoisessa laskussa, Panostus pysyy kuluvan vuoden tasolla. Erikoissairaanhoidon kustannuksissa nousupiikki, joka selittyy yksittäisillä tapauksilla. Potilaan valinnanvapauden laajentuminen nostaa entisestään kustannuksia, kun potilaat hakeutuvat erikoissairaanhoidossa oman sairaanhoitopiirin sairaalan ulkopuolelle. 15

16 Työttömien terveystarkastuksia ja työkykyarvioita tehostetaan yhteistyössä Eurajoen Party-hankkeen kanssa. Peruserikoissairaanhoidon panostusta lisätään tarpeen mukaan yhteistyössä yksityisen toimijan kanssa. Erikoissairaanhoidon kustannusten hillintää jatketaan aikaisempaa tiiviimmin. Hammashuolto: Hammaslääkäripalvelujen kysyntä tasaantunut. Jonoja ei esiinny. Neuvolapalvelut: Isyyslain uudistukset tulevat voimaan alkaen. Isyyslaki muuttaa sekä lastenvalvojien että neuvolan työntekijöiden toimenkuvia ja tarvittavaa yhteistyötä. Suurin muutos koskee isyyden tunnustamismenettelyä selvissä tapauksissa, kuten silloin kun tulevat vanhemmat asuvat avoliitossa. Jatkossa isyys on mahdollista tunnustaa neuvolakäyntien yhteydessä jo ennen lapsen syntymää. Isyyden selvittämisessä siirrytään verikokeen ottamisen sijasta suun limakalvolta otettavaan solunäytteeseen, joka voidaan ottaa lastenvalvojan luona. Tämä nopeuttaa huomattavasti tulosten valmistumista. Lastenvalvojan ja neuvolan työntekijät osallistuvat syksyn 2015 aikana järjestettäviin koulutuksiin ja yhteistyössä valmistuvat uuden lain tuomiin muutoksiin. Kotipalvelun kanssa kehitetään monimuotoisia varhaisvaiheen tukitoimia lapsiperheille. Laboratorio ja röntgen: Satadiagin yksityisille sektorille myytävien laboratoriopalvelujen hinnoitteluperusteiden muuttumisen myötä laboratorio- ja röntgenkustannukset kohdistaan suoraan kuntayhtymään. Kustannukset hyvitetään vuosisopimuksessa. Terveyskeskussairaalapalvelut: Kunnalla oma 10-paikkainen vuodeosasto, joka on vähentänyt kuntayhtymän sairaalapalvelujen käyttöä. Kunnan tarve kuntayhtymän terveyskeskussairaalassa lähinnä ruuhkatilanteissa. Kotisairaanhoito/kotisairaalapalvelut: Yksityisen palveluntuottajan toimintamalli perustuu kuntayhtymän tekemiin toimintalinjauksiin. Kotisairaalatoimintaa laajennetaan vähitellen koko kunnan alueelle yhteistyössä kuntayhtymän ja kunnan oman vuodeosaston kanssa. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhteistyötä tiivistetään. Sosiaalipalvelut 16

17 Palvelujen käyttö on pysynyt tasaisena viimeisen vuoden aikana lukuun ottamatta henkilökohtaisen avun tarvetta, jossa pientä lisäystä vuoteen Kuljetuspalveluissa puolestaan pienoista laskua edellisvuoteen verrattuna. Henkilökohtaisessa avussa siirrytty aikaisempia vuosia enemmän työnantajamalliin sekä tuettuun työnantajuuteen, jolla pystytään tasaamaan jonkin verran kohoavia ostopalvelukustannuksia. Yhteistyötä Avustajakeskuksen kanssa kehitetään edelleen. Vammaispalvelulain muutoksen myötä selvitetään mahdollisuudet kehitysvammahuollon siirtämiseksi kuntayhtymän toiminnaksi. Kehitysvammaisten moniammatillista kuntoutusvastaanottotoimintaa kehitetään perusterveydenhuollossa. Yhteistyötä kehitetään edelleen kunnan peruspalvelujen, kuten kotipalvelun kanssa. Säännöllisiä yhteistyöneuvotteluja järjestetään ainakin 1 2 kertaa vuodessa. Laaditaan vammaispalveluun toimintasuunnitelma. 17

18 Harjavalta: Tunnusluvut (asukasluku , vuonna ) TP 2012 TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Perusterveydenhuollon nettokustannukset mukaan lukien hammashuolto / asukas (ID 1072) *) Erikoissairaanhoidon nettokustannukset / asukas (ID 1071) *) Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit yhteensä / 1000 asukasta (ID 1552) **) Perusterveydenhuollon vuodeosaston hoitopäivät / 1000 asukasta (ID 1267) Jäsenkuntien sosiaalitoimen kustannukset (mukana myös ostopalvelut) /asukas (ID 1290) *) Tarvevakioidut kustannukset (pl. sosiaalipalvelut) **) Sisältää myös peruserikoislääkärikäynnit Lääkärin vastaanotto: Korkeita erikoissairaanhoidon psykiatrian käyntimääriä sekä kustannuksia hillitään sopimalla perus- ja erikoistason hoitolinjauksista sekä eri toimijoiden työnjaoista tavoitteena avopalveluiden sekä poliklinikkakäytön pienentäminen asteittain valtakunnan keskitasolle. Tehostetaan hoitopolkujen seurantaa vakiinnuttamalla yhteiset eri toimijoiden väliset seurantapalaverit vähintään kaksi kertaa vuodessa. Lisätään asiakasohjausta kaupungin omiin kuntouttaviin ryhmäpalveluihin. Lääkäreiden vastaanottokäyntien kysyntää vähennetään edelleen mm. lääkäri-hoitaja -työparitoimintaa kehittämällä. Palvelujen suurkäyttäjien osalta luodaan kokonaisvaltaiset ratkaisut peruskunnan kanssa. Neuvolapalvelut: Isyyslain uudistukset tulevat voimaan alkaen. Isyyslaki muuttaa sekä lastenvalvojien että neuvolan työntekijöiden toimenkuvia ja tarvittavaa yhteistyötä. Suurin muutos koskee isyyden tunnustamismenettelyä selvissä tapauksissa, kuten silloin kun tulevat vanhemmat asuvat avoliitossa. Jatkossa isyys on mahdollista tunnustaa neuvolakäyntien yhteydessä jo ennen lapsen syntymää. Isyyden selvittämisessä siirrytään verikokeen ottamisen sijasta suun limakalvolta otettavaan solunäytteeseen, joka voidaan ottaa lastenvalvojan luona. Tämä nopeuttaa huomattavasti tulosten valmistumista. Lastenvalvojan ja neuvolan työntekijät osallistuvat syksyn 2015 aikana järjestettäviin koulutuksiin ja yhteistyössä valmistuvat uuden lain tuomiin muutoksiin. 18

19 Kotisairaanhoito/kotisairaalapalvelut: Kotisairaanhoidon käyntimäärät vähentyneet tavoitteen mukaisesti kotihoidon yhteistyön tiivistymisen myötä. Kotisairaalapalvelujen saanti turvataan resursoimalla tarveperusteisesti. Terveyskeskussairaalatoiminta Hoitopäivien määrässä selvää alenemista aikaisempiin vuosiin verrattuna. Hoitopäivien määrää vielä alennettavissa kotiutustoimintaa ja kotisairaalaa kehittämällä. Sosiaalipalvelut Kehitetään edelleen hoidon porrastusta erikoissairaanhoidon kanssa. Kalliiden erikoistason vuodeosastopalvelujen käyttöä päihde- ja mielenterveystyössä korvataan vuonna 2016 edelleen halvemmilla asumispalveluilla, sopimalla yhteisasiakkuuksista ja kehittämällä hoidon porrastusta. Henkilökohtaisessa avussa siirrytty aikaisempia vuosia enemmän työnantajamalliin sekä tuettuun työnantajuuteen, jolla pystytään tasaamaan jonkin verran kohoavia ostopalvelukustannuksia. Yhteistyötä Avustajakeskuksen kanssa kehitetään edelleen. Vammaispalvelulain muutoksen myötä selvitetään mahdollisuudet kehitysvammahuollon siirtämiseksi kuntayhtymän toiminnaksi. Kehitysvammaisten moniammatillista kuntoutusvastaanottotoimintaa kehitetään perusterveydenhuollossa. Yhteistyötä kehitetään edelleen kunnan peruspalvelujen, kuten kotipalvelun kanssa. Säännöllisiä yhteistyöneuvotteluja järjestetään ainakin 1 2 kertaa vuodessa. Laaditaan vammaispalveluun toimintasuunnitelma. Kokemäki: 19

20 Tunnusluvut (asukasluku , vuonna ) TP 2012 TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Perusterveydenhuollon nettokustannukset mukaan lukien hammashuolto / asukas (ID 1072) *) Erikoissairaanhoidon nettokustannukset / asukas (ID 1071) *) Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit yhteensä / 1000 asukasta (ID 1552) **) Perusterveydenhuollon vuodeosaston hoitopäivät / 1000 asukasta (ID 1267) Jäsenkuntien sosiaalitoimen kustannukset (mukana myös ostopalvelut) /asukas (ID 1290) *) Tarvevakioidut kustannukset (pl. sosiaalipalvelut) **) Sisältää myös peruserikoislääkärikäynnit Lääkärin vastaanotto: Perustason erikoissairaanhoitoa vahvistetaan myös Kokemäen terveysasemalla. Vakiinnutetaan keväällä 2015 aloitettu iltavastaanottotoiminta. Neuvolatoiminta: Isyyslain uudistukset tulevat voimaan alkaen. Isyyslaki muuttaa sekä lastenvalvojien että neuvolan työntekijöiden toimenkuvia ja tarvittavaa yhteistyötä. Suurin muutos koskee isyyden tunnustamismenettelyä selvissä tapauksissa, kuten silloin kun tulevat vanhemmat asuvat avoliitossa. Jatkossa isyys on mahdollista tunnustaa neuvolakäyntien yhteydessä jo ennen lapsen syntymää. Isyyden selvittämisessä siirrytään verikokeen ottamisen sijasta suun limakalvolta otettavaan solunäytteeseen, joka voidaan ottaa lastenvalvojan luona. Tämä nopeuttaa huomattavasti tulosten valmistumista. Lastenvalvojan ja neuvolan työntekijät osallistuvat syksyn 2015 aikana järjestettäviin koulutuksiin ja yhteistyössä valmistuvat uuden lain tuomiin muutoksiin. Laboratorio Laboratoriopalveluiden kysyntä on toimipisteessä alentunut, mutta on edelleen muita terveysasemia korkeampi. Käyttömääräpoikkeamat selittyvät osaksi korkeammilla sairastavuusluvuilla.. Hammashuolto 20

21 Omien virkaresurssien vähennyttyä vastaanotto turvataan osin ostopalvelusopimuksin. Oikomishoidon toiminta jatkuu aikaisemmin sovitun mukaisesti myös ostopalvelusopimuksin. Kotisairaanhoito/kotisairaalatoiminta: Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon työnjakoa edelleen kehitetään. Kotisairaanhoidon muita korkeampi käyttö selittynee ikärakenteella ja korkeammalla sairastavuudella. Kotisairaalapalvelujen saanti turvataan resursoimalla tarveperusteisesti. Terveyskeskussairaalapalvelut Kokemäkeläisten sairaalapotilaiden hoito turvataan osastokeskittämisen jälkeen pääterveysaseman sairaalaosastolla sekä kotisairaalassa. Päihde- ja mielenterveystyö sekä psykiatria Tarkoituksenmukaisen yhteistyön tiivistäminen tai toimintamallin muutos kuntayhtymän, kaupungin sekä A-klinikan kanssa perusteltua. Näkyy psykiatrian erikoissairaanhoidon käytön vähenemisenä. Korkeisiin erikoissairaanhoidon psykiatrian menoihin pyritään vaikuttamaan panostamalla psykiatrian perustason toimintaan yhdessä kaupungin kanssa. Psykiatrian esh:n menoihin pyritään vaikuttamaan tehostamalla seurantaa (seuranta puolivuosittain) sekä sopimalla yhteisesti erikoissairaanhoidon kanssa asiakkaiden hoitolinjojen muutoksista. Sosiaalipalvelut Palvelujen käyttö on edellisvuoden tasossa. Henkilökohtaisessa avusssa siirrytty aikaisempia vuosia enemmän työnantajamalliin sekä tuettuun työnantajuuteen, jolla pystytään tasaamaan jonkin verran kohoavia ostopalvelukustannuksia. Yhteistyötä Avustajakeskuksen kanssa kehitetään edelleen. Vammaispalvelulain muutoksen myötä selvitetään mahdollisuudet kehitysvammahuollon siirtämiseksi kuntayhtymän toiminnaksi. Kehitysvammaisten moniammatillista kuntoutusvastaanottotoimintaa kehitetään perusterveydenhuollossa. Yhteistyötä kehitetään edelleen kunnan peruspalvelujen, kuten kotipalvelun kanssa. Säännöllisiä yhteistyöneuvotteluja järjestetään ainakin 1 2 kertaa vuodessa. Laaditaan vammaispalveluun toimintasuunnitelma. Luvia: Luvia siirtyi kuntayhtymään

22 Luvian terveysaseman vastaanottotoiminnan ulkoistuksesta on sovittu Eurajoen ja Luvian kuntaliitoksen yhteydessä Ulkoistuksen mahdollinen lisääntyvä kustannusero kuntayhtymän omaan toimintaan huomioidaan erillisellä Eurajoen terveysaseman sopimukseen liitettävällä lisäsopimusliitteellä. Tunnusluvut (asukasluku , vuonna ) TP 2012 TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Perusterveydenhuollon nettokustannukset / asukas (ID 1072) *) Erikoissairaanhoidon nettokustannukset / asukas (ID 1071) *) Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit yhteensä / 1000 asukasta (ID 1552) **) Perusterveydenhuollon vuodeosaston hoitopäivät / 1000 asukasta (ID 1267) Jäsenkuntien sosiaalitoimen kustannukset (mukana myös ostopalvelut) /asukas (ID 1290) *) Tarvevakioidut kustannukset (pl sosiaalipalvelut) **) Sisältää myös peruserikoislääkärikäynnit Lääkärin vastaanotto Vastaanottotoiminta on toiminut noin 2,3 lääkäriresurssilla. Hammashuolto: Resurssimitoitus yksi hammaslääkäri. Virassa on osa-aikainen tekijä. Lisäpanostustarve 0,5. Lisäpanostus hankittu yksityiseltä palvelun tuottajalta. Mahdollisen kuntaliitoksen myötä hammashuollon toiminta myös ulkoistetaan. Neuvolatoiminta Isyyslain uudistukset tulevat voimaan alkaen. Isyyslaki muuttaa sekä lastenvalvojien että neuvolan työntekijöiden toimenkuvia ja tarvittavaa yhteistyötä. Suurin muutos koskee isyyden tunnustamismenettelyä selvissä tapauksissa, kuten silloin kun tulevat vanhemmat asuvat avoliitossa. Jatkossa isyys on mahdollista tunnustaa neuvolakäyntien yhteydessä jo ennen lapsen syntymää. Isyyden selvittämisessä siirrytään verikokeen ottamisen sijasta suun limakalvolta otettavaan solunäytteeseen, joka voidaan ottaa lastenvalvojan luona. Tämä nopeuttaa huomattavasti tulosten valmistumista. Lastenvalvojan ja neuvolan työntekijät osallistuvat syksyn 2015 aikana järjestettäviin koulutuksiin ja yhteistyössä valmistuvat uuden lain tuomiin muutoksiin. Kotisairaanhoito: 22

23 Kotihoito jatkunut toistaiseksi kunnan omana toimintana. Juridisena ongelmana vastuujaot sairaanhoidollisissa toiminnoissa. Terveyskeskussairaalatoiminta: Sairaalapalvelujen tarve vähentynyt. Sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelujen kysyntä suhteessa kaikkein pienintä jäsenkunnista. Henkilökohtaisessa avussa siirrytty aikaisempia vuosia enemmän työnantajamalliin sekä tuettuun työnantajuuteen, jolla pystytään tasaamaan jonkin verran kohoavia ostopalvelukustannuksia. Yhteistyötä Avustajakeskuksen kanssa kehitetään edelleen. Vammaispalvelulain muutoksen myötä selvitetään mahdollisuudet kehitysvammahuollon siirtämiseksi kuntayhtymän toiminnaksi. Kehitysvammaisten moniammatillista kuntoutusvastaanottotoimintaa kehitetään perusterveydenhuollossa. Yhteistyötä kehitetään edelleen kunnan peruspalvelujen, kuten kotipalvelun kanssa. Säännöllisiä yhteistyöneuvotteluja järjestetään ainakin 1 2 kertaa vuodessa. Laaditaan vammaispalveluun toimintasuunnitelma. Nakkila: 23

24 Tunnusluvut (asukasluku , vuonna ) TP 2012 TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Perusterveydenhuollon nettokustannukset / asukas (ID 1072) *) Erikoissairaanhoidon nettokustannukset / asukas (ID 1071) *) Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit yhteensä / 1000 asukasta (ID 1552) **) Perusterveydenhuollon vuodeosaston hoitopäivät / 1000 asukasta (ID 1267) Jäsenkuntien sosiaalitoimen kustannukset (mukana myös ostopalvelut) /asukas (ID 1290) *) Tarvevakioidut kustannukset (pl. sosiaalipalvelut) **) Sisältää myös peruserikoislääkärikäynnit Lääkärin vastaanotto: Vastaanottokäynnit kuluvan vuoden tasolla. Lääkäripalvelujen kysyntä ylittää hiukan tarjonnan, mistä johtuu ylivuoto pääterveysasemalle. Lisätään vastaanottopalveluja Nakkilan terveysasemalla tarpeen mukaan. Kohoaviin erikoissairaanhoidon psykiatrian menoihin pyritään vaikuttamaan tehostamalla seurantaa puolivuosittain sekä sopimalla yhteisesti erikoissairaanhoidon kanssa asiakkaiden hoitolinjojen muutoksista. Hammashuolto: Kysyntä ja tarjonta tasapainossa. Terveysaseman toiminta jatkuu täysin omana toimintana. Neuvolatoiminta Isyyslain uudistukset tulevat voimaan alkaen. Isyyslaki muuttaa sekä lastenvalvojien että neuvolan työntekijöiden toimenkuvia ja tarvittavaa yhteistyötä. Suurin muutos koskee isyyden tunnustamismenettelyä selvissä tapauksissa, kuten silloin kun tulevat vanhemmat asuvat avoliitossa. Jatkossa isyys on mahdollista tunnustaa neuvolakäyntien yhteydessä jo ennen lapsen syntymää. Isyyden selvittämisessä siirrytään verikokeen ottamisen sijasta suun limakalvolta otettavaan solunäytteeseen, joka voidaan ottaa lastenvalvojan luona. Tämä nopeuttaa huomattavasti tulosten valmistumista. Lastenvalvojan ja neuvolan työntekijät osallistuvat syksyn 2015 aikana järjestettäviin koulutuksiin ja yhteistyössä valmistuvat uuden lain tuomiin muutoksiin. Kotisairaanhoito/kotisairaalapalvelut: 24

25 Kotipalvelussa otetaan käyttöön talousarviovuoden alusta kuntayhtymän kilpailuttama kotihoidon ohjelma, jota täydennetään vuoden 2017 alusta Pegasos Mukana toiminnanohjausjärjestelmällä. Terveyskeskussairaalapalvelut: Nakkilan vanhainkoti ottaa käyttöön vuoden 2016 alusta kuntayhtymän kilpailuttaman osasto-ohjelman. Sosiaalipalvelut Palvelujen käyttö tasaantunut. Henkilökohtaisessa avussa siirrytty aikaisempia vuosia enemmän työnantajamalliin sekä tuettuun työnantajuuteen, jolla pystytään tasaamaan jonkin verran kohoavia ostopalvelukustannuksia. Yhteistyötä Avustajakeskuksen kanssa kehitetään edelleen. Vammaispalvelulain muutoksen myötä selvitetään mahdollisuudet kehitysvammahuollon siirtämiseksi kuntayhtymän toiminnaksi. Kehitysvammaisten moniammatillista kuntoutusvastaanottotoimintaa kehitetään perusterveydenhuollossa. Yhteistyötä kehitetään edelleen kunnan peruspalvelujen, kuten kotipalvelun kanssa. Säännöllisiä yhteistyöneuvotteluja järjestetään ainakin 1 2 kertaa vuodessa. Laaditaan vammaispalveluun toimintasuunnitelma. 25