SISÄLLYSLUETTELO. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan ja yhdyskunta- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmien opinto opas

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO 1 1. OSASTON ESITTELY Yleistä Hallinto ja yhteystiedot Toimikunnat ja työryhmät Laboratoriot (henkilökunta) 7 2 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne Jatkotutkinto Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkotutkinnon rakenne Rakennus- ja ympäristötekniikan osaston tutkinto-ohjelmien tavoitteet ja rakenne OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus- ja tenttijaksot Luku- ja tenttijärjestykset HOPS Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa Kurssit ja opintojaksot Tentit ja välikokeet Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Toisen asteen valinnat ja koulutus/tutkinto-ohjelman vaihto Tutkintojen tavoitteelliset ja sallittavat suorittamisajat Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Tutkintotodistukset ja valmistuminen Alempi perustutkintotodistus - tekniikan kandidaatti Ylempi perustutkintotodistus diplomi-insinööri Todistuksenjakotilaisuus Ura- ja rekrytointipalvelut Alumnitoiminta Kirjastot Teknillisen korkeakoulun kirjasto Osaston kirjasto OHJAUS JA OPINTONEUVONTA Tuutorointi Opintojen suunnittelu ja HOPS Opintoneuvonta Kanslia Opintotoimisto/TKK:n päärakennus Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus Opintotuki Terveydenhoito TKY:n opintososiaaliset palvelut Muita palveluja OPETUS ARVIOINTI JA PALAUTE 33

2 2 5.1 Opetusmenetelmät Arviointi ja arvostelu Palaute HARJOITTELU Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla Harjoittelun tavoitteet Harjoittelupaikan hakeminen Kansainvälinen harjoittelu Ulkomaanharjoittelun apurahat Harjoittelun hyväksymistä koskevat ohjeet Harjoitteluraportti Harjoittelun opintopisteet OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA Valtakunnallinen JOO-sopimus Kansainvälinen opiskelu Suomen virtuaaliyliopisto KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATINSEMINAARI Kandidaatintyön ja kandidaatinseminaarin tavoitteet ja sisältö Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Kandidaatinseminaarin toteutus DIPLOMITYÖ AVOIN YLIOPISTO-OPETUS TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS Jatko-opintojen aloittaminen Jatkotutkintoon kuluvat opinnot Lisätietoja jatko-opinnoista STUDIERÅDGIVNING Avdelning för Byggnads- och miljöteknik Examensstruktur och målsättning Lägre grundexamen - målsättning och uppbyggnad Högre grundexamen - målsättning och uppbyggnad Praktik Studier vid Tekniska högskolan Läs och tentordningar, kurser och studieplanering Värt att notera gällande övergångsbetstämmelserna Undervisning, examination och utvärdering Att studera på svenska Målsätta studietider Byte av examensprogram Studier vid andra högskolor Studiehandledning TUTKINTORAKENNE Rakennus- ja ympäristötekniikan kandidaatinohjelma Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan diplomi-insinöörin ohjelma Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan diplomi-insinöörin ohjelma European Mining Course Ympäristötekniikan diplomi-insinöörin tutkinto-ohjelma Suositeltavia sivuaineita OPPIAINEIDEN ESITTELY JA OPINTOJAKSOESITTEET Osaston yhteiset opintojaksot Tietekniikka 81

3 Sillanrakennustekniikka Vesitalous ja vesirakennus Kalliorakentaminen Geoympäristötekniikka Talonrakennustekniikka Pohjarakennus ja maamekaniikka Rakenteiden mekaniikka Rakentamistalous Liikennetekniikka Vesihuoltotekniikka Rakennusmateriaalitekniikka Teräsrakennetekniikka Ympäristönsuojelu 182 LIITE 1. KANDIDAATIN OPINNOT V OPETUSSUUNNITELMAN MUKAAN 187 LIITE 2. OHJEET RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN KURSSEILLE JA TENT- TEIHIN ILMOITTAUTUMISESTA JA TENTTEIHIN OSALLISTUMISESTA 189 LIITE 3. DIPLOMITYÖN ARVOSTELUPERUSTEET RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖ- TEKNIIKAN KOULUTUS/TUTKINTO-OHJELMASSA 190 LIITE 4. VASTAAVUUSTAULUKOT VUODEN 1995 TUTKINTOSÄÄNNÖSSÄ JATKA- VILLE OPISKELIJOILLE 191 LIITE 5. VASTAAVUUSTAULUKOT VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNTÖÖN SIIRTY- VILLE OPISKELIJOILLE 193 LIITE 6. RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTON TENTTIJÄRJESTYS

4 4 1. OSASTON ESITTELY 1.1 Yleistä Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto antaa ylintä opetusta rakennustekniikan eri aloilla. Se vastaa rakennus ja ympäristötekniikan kandidaatin ohjelmasta, rakenne- ja rakennustuotantotekniikan ylemmästä tutkinto-ohjelmasta sekä yhdyskunta- ja ympäristötekniikan ylemmästä tutkinto-ohjelmasta. Vuoden 2007 alussa rakennus- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmassa oli yhteensä 1198 opiskelijaa, jotka jakaantuivat seuraavasti: Perusopiskelijat Jatko-opiskelijat miehet 658 miehet 145 naiset 333 naiset 62 yht. 991 yht. 207 Koulutusohjelmasta valmistuu vuosittain noin 70 diplomi-insinööriä. Uusia opiskelijoita rakennus- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmiin tulee vuosittain 130 henkeä, joista 80 rakenne- ja rakennustuotantotekniikan ja 50 ympäristö- ja ympäristötekniikan tutkintoohjelmaan. 1.2 Hallinto ja yhteystiedot Teknillisen korkeakoulun hallintoa hoitavat rehtori, hallitus, hallintovirasto, tieteelliset neuvostot, osastoneuvostot, erillisten laitosten johtokunnat sekä osastojen johtajat. Korkeakoulun hallinnossa on edustettuna professorit, muu henkilökunta ja opiskelijat. Professorit valitsevat edustajansa keskuudestaan ja muun henkilökunnan edustajat valitaan vaaleilla. Opiskelijaedustajat valitsee Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan edustajisto. Hallitus Hallitus valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hallitukseen kuuluvat rehtori, vararehtorit ja kolme muuta professoria. Lisäksi hallitukseen kuuluu kolme muun henkilökunnan kuin professorien edustajaa ja kaksi opiskelijaa. Lisäksi korkeakoulun neuvottelukunta valitsee hallitukseen kaksi jäsentä. Yhteensä hallituksen jäsenmäärä on 13 henkeä. Hallituksen tehtävät selviävät Teknillisestä korkeakoulun hallintojohtosäännöstä pykälästä 8. Tieteellinen neuvosto Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, maanmittausosasto ja arkkitehtiosasto muodostavat osastoryhmän, jonka nimi on Rakentaminen ja ympäristö. Osastoryhmän hallintoa hoitaa tieteellinen neuvosto, johon kuuluu professorien lisäksi kaksi opettajien, tutkijoiden ja muun henkilöstön edustajaa ja kaksi opiskelijoiden edustajaa. Tieteellinen neuvosto tekee hallitukselle esityksiä laajakantoisista, korkeakoulun opetusta ja tutkimusta koskevista kysymyksistä ja toimii ehdollepanoviranomaisena täytettäessä professorin virkaa tai päätettäessä kutsumenettelyyn ryhtymistä, sekä käsittelee muut sen tehtäväksi annetut asiat.

5 5 Osastoneuvosto ja osastonjohtaja Osastoneuvosto johtaa osaston toimintaa. Osastoneuvoston koko osastollamme on 17 henkeä. Neuvostoon kuuluu kahdeksan professorijäsentä, neljä henkilökunnan edustajaa, neljä opiskelijaedustajaa sekä korkeakoulun ulkopuolinen jäsen. Lisäksi osastoneuvoston kokouksissa on asiantuntijoita, jotka toimivat osastoneuvoston esittelijöinä. Osastoneuvoston jäsenet (opiskelijajäsenet vaihtuvat vuosittain): prof. Pertti Vakkilainen (puheenjohtaja) prof. Juhani Kiiras prof. Aarne Jutila prof. Pentti Mäkeläinen prof. Juha Paavola prof. Olli Ravaska prof. Timo Ernvall prof. Kirsti Loukola- Ruskeeniemi erik.tutk. Juha-Matti Junnonen lab.ins. Åsa Enberg harjoitusmestari Hannu Kaartinaho virastomestari Markku Laine dipl.ins. Helenl Soimakallio (korkeakoulun ulkopuolinen jäsen) tekn. yo Auli Orpana tekn. yo Juuso Rautkylä tekn. Noora Salonen tekn.yo Topias Siren hallintopäällikkö Soile Koukkari (esittelijä) suunnittelija Seppo Hänninen (esittelijä) osastosihteeri Riitta Siljander (sihteeri) Osastoneuvosto kokoontuu lukukausien aikana noin kerran kuukaudessa maanantaisin. Opintoasioiden osalta osastoneuvosto päättää seuraavista asioista: Opetussuunnitelman ja siihen tehtävät muutosten hyväksyminen 1. Opiskelua koskevat ohjeet ja pysyväismääräykset 2. Esitykset opiskelijoiden vuosiotoiksi 3. Opintosuorituksia koskevat oikaisut 4. Diplomitöiden aiheiden, ohjaajien ja valvojien hyväksyminen 5. Jatko-opiskelijoiden hyväksyminen, aineyhdistelmät, esitietovaatimukset, opintojen valvojat, lisensiaatintöiden aiheet ja tarkastajat 6. Diplomitöiden ja lisensiaatintöiden hyväksyminen ja todistusten myöntäminen 7. Väitöskirjojen esitarkastajat, painatusluvat ja vastaväittäjät 8. Väitöskirjojen hyväksyminen ja todistusten myöntäminen Osastonjohtaja johtaa ja valvoo osaston toimintaa sekä ratkaisee ne osaston toimivaltaan kuuluvat asiat, joita ei ole säädetty osastoneuvoston ratkaistaviksi. Osastonjohtajana toimii kaudella professori Pertti Vakkilainen ja osaston varajohtajana professori Juha Paavola.

6 6 1.3 Toimikunnat ja työryhmät Opetukseen liittyviä ja osaston asioita valmistelevat seuraavat toimikunnat: koulutusohjelma-, kirjasto-, harjoittelu- ja atk-toimikunta. Koulutusohjelmatoimikunta Rakennus- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmatoimikunta valmistelee opetukseen ja opiskeluun liittyvät asiat osastoneuvostoille, vastaa opinto-oppaan toimittamisesta, lukujärjestyksen laatimisesta, pääainevalinnoista ja opintojaksoille ilmoittautumisesta. Toimikunta käsittelee myös erilaisia anomuksia ja valmistelee lausuntoja korkeakoulun opintotoimistolle. Osastoneuvosto nimeää toimikuntaan 6 professoria ja 3 muuta opetushenkilökuntaan kuuluvaa ja kilta 2 opiskelijajäsentä. Toimikunnan puheenjohtajana toimii professori Juha Paavola ja sihteerinä suunnittelija Seppo Hänninen. Kirjastotoimikunta Kirjastotoimikunta tekee ehdotuksia kirjahankinnoista ja huolehtii kirjaston kehittämissuunnitelmista. Toimikunnan puheenjohtajana toimii professori Olli Ravaska ja sihteerinä kirjastosihteeri Raili Kalska. Harjoittelutoimikunta Harjoittelutoimikunta käsittelee harjoitteluun liittyviä kysymyksiä. Toimikunnan puheenjohtajana toimii professori Jouko Kankainen ja sihteerinä harjoittelusihteeri Arto Huuskonen. Atk-toimikunta Atk-toimikunta vastaa rakennus- ja ympäristötekniikan osaston atk-hankinnoista. Toimikunnan puheenjohtajana toimii professori Jukka Aalto ja sihteerinä käyttöinsinööri Jari Hänninen. 1.4 Laboratoriot Rakennus- ja ympäristötekniikan osastossa on yhteensä 23 professoria ja muuta päätoimista henkilökuntaa noin 50 henkeä: Yhd-10 Tietekniikka professori Rak-11 Sillanrakennustekniikka professori Yhd-12 Vesitalous ja vesirakennus 2 professoria Rak-32 Kalliorakentaminen professori Yhd-33 Ympäristögeotekniikka 2 professori Rak-43 Talonrakennustekniikka 3 professoria Rak-50 Pohjarak. ja maamekaniikka 2 professoria Rak-54 Rakenteiden mekaniikka 2 professoria Rak-63 Rakentamistalous 2 professoria Yhd-71 Liikennetekniikka 2 professoria

7 7 Yhd-73 Vesihuoltotekniikka 2 professoria Rak-82 Rakennusmateriaalitekniikka professori Rak-83 Teräsrakennetekniikka professori Yhd-102 Ympäristönsuojelutekniikka professori Laboratorioiden henkilökunta on esitelty luvussa 14 laboratorioiden esittelyn yhteydessä.

8 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE 8 Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon, tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnot. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden vuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. 2.1 Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin Alemman perustutkinnon rakenne

9 9 Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P 80 op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); sekä kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op). Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 8. Kielitaito

10 10 Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta löydät osoitteesta ja vieraan kielen suorittamisesta osoitteesta Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan tutkintosäännön 9 :n edellyttämän vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa 6.

11 Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: - tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; - valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; - valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; - valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; - riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä - valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: tieteen metodiikan opinnoista (10 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op). Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Pää- ja sivuaine

12 12 Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Erikoismoduuli Erikoismoduuli (20 op) voi olla osaston suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön osasto hyväksyy. Tieteen metodiikan opinnot Ylempään perustutkintoon kuuluvat tieteen metodiikan opinnot (10 op) koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Tieteen metodiikan moduuliin sisällytettävien kurssien laajuus on 5 op. Opiskelija valitsee kurssit tieteen metodiikan kurssiluettelosta siten, että opinnot tukevat diplomityön tekemistä. Tutkinto-ohjelma voi määrätä tietyn metodikurssin pakolliseksi moduuliin, mutta toisen kursseista tulee aina olla opiskelijan valittavissa em. kurssitarjonnasta. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä osasto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä lisää luvussa 9. Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto ) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe.

13 13 Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulu tutkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää kappaleessa Jatkotutkinto Teknillisessä korkeakoulussa suoritetaan jatkotutkintoina pääsääntöisesti tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoja. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan ylemmän perustutkinnon jälkeen suorittamatta ensin tekniikan lisensiaatin tutkintoa. Erityisin perustein voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. Teknillisessä korkeakoulussa ei ole mahdollista suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (34 ). Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin kohdalla jatkokoulutuksen tavoitteena on lisäksi, että opiskelija kykenee syvällisesti ymmärtämään taiteellisen ilmaisun aseman tutkimusaiheensa tavoittelussa Jatkotutkinnon rakenne Jatkotutkinto koostuu teoreettisista opinnoista ja tutkimustyöstä. Pääpaino on tieteellisellä tutkimustyöllä. Väitöskirja

14 14 Lisensiaatintutkimus Tutkimusala T 40 op Täydentävän aihealueen opinnot S 20 op Tieteen käytännöt ja periaatteet Y 10 op Kuva 3: Jatkotutkinnon rakennekaavio Teoreettiset opinnot Jatko-opintoihin kuuluvat teoreettiset opinnot, yhteensä 70 opintopistettä, suoritetaan moduuleina. Tutkimusalan moduuli on 40 op. Opiskelija valitsee tutkimusalansa jatkokoulutuksen tutkimusaloista, jotka vahvistetaan vuosittain. Tutkimusalan lisäksi suoritetaan toinen moduuli, laajuudeltaan 20 op, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijan tutkimusalan opintoja ja tutkimustyön tekemistä. Teoreettisiin opintoihin kuuluu myös jatko-opintoihin johdattava moduuli, 10 op. Tähän moduuliin hyväksyttävissä opinnoissa on osastokohtaisia, eri tutkimusalojen tarpeista johtuvia eroavaisuuksia. Tutkimusalat löytyvät TKK:n opetusohjelmasta ( Osana jatkotutkintoon voidaan hyväksyä myös sellaisia ennen perustutkintoa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja, jotka eivät sisälly perustutkintoon. Myös muissa yliopistoissa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja voidaan hyväksyä osasuorituksena jatkotutkintoon. Osasto voi asettaa jatko-opinnoille esitietovaatimuksia ja ylemmän korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia. Opinnäytetyö Jatkotutkinnon tärkein osuus on tutkimustyö. Lisensiaatintutkintoon tehdään lisensiaatintutkimus. Tohtorintutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava ja julkaistava väitöskirja sekä puolustettava sitä julkisesti. Mikäli teoreettiset opinnot on suoritettu lisensiaatintutkinnon yhteydessä, tohtoriopintoihin kuuluu ainoastaan väitöskirjatyö. Osasto hyväksyy jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön aiheen, määrää työlle valvojan, yhden tai useamman ohjaajan sekä päättää työn kielestä, tarkastamisesta ja hyväksymisestä. 2.4 Rakennus- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmien tavoitteet ja rakenne Tavoitteet

15 15 Rakennus- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmien ammatillisena perustana ovat maa- ja vesitekniikan, talon- ja sillanrakennustekniikan sekä yhdyskuntatekniikan alaan kuuluvien järjestelmien ja tuotteiden tutkimuksen, suunnittelun, toteuttamisen, käytön ja valvonnan asiantuntemusta edellyttävät tehtävät. Tutkinto-ohjelmien ammatillisena tavoitteena on antaa tiedot rakennus- ja ympäristötekniikan pääaloista ja niiden tieteellisestä perusteista sekä valmius toimia rakennustuotannon ja -teollisuuden ja julkisten yhteisöjen rakennus- ja ympäristötekniikan asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä. Tutkinto-ohjelmien tieteellisenä tavoitteena on antaa valmius tutkia ja analysoida maa- ja vesitekniikan, talon- ja sillanrakennustekniikan sekä yhdyskuntatekniikan alaan kuuluvia järjestelmiä, laitoksia ja tuotteita sekä niiden toteuttamista, käyttötekniikkaa ja taloutta sekä valmius tutkimustyöhön, jatko-opintoihin ja asiantuntijatehtäviin. Tutkinnon rakenne Opiskelijat hyväksytään suoraan ylempiin tutkinto-ohjelmiin, jotka ovat rakenne- ja rakennustuotantotekniikka sekä yhdyskunta- ja ympäristötekniikka. Molempien ylempien tutkintoohjelmien perustana on yhteinen rakennus- ja ympäristötekniikan kandidaatinohjelma. Tutkinnon rakenne on kuvattu yksityiskohtaisesti luvussa 13. Pääaine Valittu ylempi tutkinto-ohjelma vaikuttaa jo kandidaatin tutkinnon pääaineen valintaan. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Pääaineen nimi tulee siihen kuuluvan jatko-moduulin perusteella. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan tutkintoohjelman pääaineet ovat rakennetekniikka, rakennusmateriaalit ja tuotanto sekä georakentaminen Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelman pääaineet ovat liikenne- ja tietekniikka, vesi- ja ympäristötekniikka, georakentaminen sekä geoympäristötekniikka.

16 16 Perusmoduulit: Jatkomoduulit: Syventävät moduulit 20 op 20 op: 20 op Kandi DI Perusopinnot 80 op Ohjelman yhteiset opinnot 20 op Rakenne- ja rakennustuotantotekniikka Rakennusmateriaalit ja -tuotanto Rakennusmateriaalit ja tuotantotekniikka Kiinteistönpitotalous ja -tekniikka Rakennetekniikka Rakennetekniikka Georakentaminen Georakentaminen Kuva 3 Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan tutkinto-ohjelman rakenne Perusmoduulit: Jatkomoduulit: Syventävät moduulit: 20 op 20 op 20 op Kandi DI Georakentaminen Georakentaminen Perusopinnot 80 op Ohjelman yhteiset opinnot 20 op Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka Geoympäristötekniikka Geoympäristötekniikka Liikenne- ja tietekniikka Liikenne- ja tietekniikka Vesi- ja ympäristötekniikka Vesi- ja ympäristötekniikka Kuva 4 Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelman rakenne Sivuaine Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Opiskelija voi valita sivuaineekseen pääaineeseensa kuuluvaan perusmoduuliin pohjautuvan toisen jatkomoduulin ja syventävän moduulin.

17 17 Sivuaineeksi voi muodostua myös muun tutkinto-ohjelman perusmoduulista ja jatkomoduulista. Suositeltavia sivuaineita ovat esim. LVI-tekniikka, talotekniikka, kiinteistöjohtaminen, puutuotantotekniikka sekä yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu.

18 3. OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus- ja tenttijaksot Lukuvuoden opetus- ja tenttijaksot ovat seuraavat: 1. Tenttijakso I Opetusjakso Tenttijakso II Opetusjakso Tenttijakso Tenttijakso III Opetusjakso Tenttijakso IV Opetusjakso Tenttijakso Pääsiäisloma on Korkeakoulun avajaiset pidetään Lauantaitentit syyslukukaudella 2007: 1.9., 29.9., , , , , , Lauantaitentit kevätlukukaudella 2008: 12.1., 2.2., 16.2., 1.3, 8.3., 15.3., 12.4., 10.5., Luku- ja tenttijärjestykset Tutkinto-ohjelmista vastaavat osastot laativat luku- ja tenttijärjestykset lukukauden alkuun mennessä. Opetus järjestetään neljän opetusjakson aikana ja tenttejä tarjotaan tenttijaksoilla, lukukausien alussa sekä joinakin lauantaipäivinä. Lukujärjestyksestä ilmenee milloin ja missä kurssit järjestetään. Ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoille laaditaan lisäksi mallilukujärjestys. Rakennus- ja ympäristötekniikan osaston luku- ja tenttijärjestykset löytyvät osoitteesta: Lukujärjestys on saatavissa ennen lukukauden alkua osaston alaaulasta. Tenttijärjestys on tämän kirjan liitteenä. Muiden tutkinto-ohjelmien luku- ja tenttijärjestykset ovat nähtävissä osoitteessa: Tietoa kursseista löytyy myös WWWTopi-järjestelmästä. 3.3 HOPS Opintojen suunnittelu on tärkeä osa opiskelua. Jokaisella opiskelijalla on oma opintopolkunsa, joka on opiskelijan kulkema tie henkilökohtaisine valintoineen opintojen aloittamisesta tutkinnon suorittamiseen. Opintopolusta pyritään saamaan mahdollisimman järkevä ja suunnitelmallisesti etenevä.

19 19 Velvoite HOPSin tekemiseen on opiskelijalla itsellään. Osaston tulee muistuttaa opiskelijaa HOPSin pakollisuudesta. Vahvistettu HOPS on edellytys kandidaatinseminaarin aloittamiseen ja diplomityön aiheen hyväksyttämiseen. HOPS velvoittaa molempia sopimuksen osapuolia: opiskelijaa ja Teknillistä korkeakoulua. HOPSin tarkastuksesta osasto päättää itsenäisesti. Luonteva paikka HOPSin läpikäymiseen on henkilökohtaisen tuutorointitapaamisen yhteydessä. Tällä hetkellä HOPS tehdään paperimuotoisena ja paperiset versiot säilytetään osaston oman päätöksen mukaisesti niille osoitetussa paikassa. HOPSeista lisää luvussa Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa Teknillinen korkeakoulun uusi tutkintosääntö tuli voimaan Uuden tutkintosäännön mukaan tutkintorakenne on kaksiportainen, jolloin opiskelijat suorittavat ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon. Vuoden 2005 tutkintosäännön mukainen opetus annetaan kursseina, joiden laajuus lasketaan opintopisteinä. Opintopisteen laajuus on määritelty tarkemmin luvussa 2. Opiskelijan tavoitteellisen opiskelutahdin mukaan opiskelijan tulisi suorittaa 60 opintopistettä vuodessa. Tutkintosäännön mukaan kandidaatin tutkintoon johtava opetus järjestetään kursseina lukuvuodesta alkaen vuosiluokka kerrallaan. Osastot voivat tarjota myös vuoden 1995 tutkintosääntöön perustuvaa, opintojaksoihin pohjautuvaa opetusta. Opintojaksojen laajuus määritellään opintoviikkoina, jolloin 1 opintoviikko vastaa 40 työtuntia. Jos opinnot etenevät keskimääräistä nopeammassa tahdissa, voi opiskelija suorittaa myös opintojaksoja. Tällöin opintojaksosuoritukset kirjataan opintorekisteriin opintoviikkoina. Opiskelijan opintorekisterissä voi siis olla sekä opintopisteitä että opintoviikkoja. Tulevina lukuvuosina siirrytään uusimuotoiseen opetukseen vaiheittain siten, että alempaan ja ylempään perustutkintoon kuuluva opetus annetaan kokonaisuudessaan kurssimuotoisena viimeistään lukuvuonna Varsin monet osastot käyttävät kuitenkin hyväkseen tutkintosäännön tarjoamaa mahdollisuutta siirtyä antamaan uuden rakenteen mukaista opetusta nopeammassa tahdissa. Monilla osastoilla opetusta on tarjottu jo lukuvuonna pääsääntöisesti kurssimuotoisena. Siirtymäsäännöksistä kerrotaan tarkemmin tutkintosäännön 66 :ssä. Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto siirtyy uusimuotoiseen opetukseen vaiheittain siten, että 1. opiskeluvuoden opinnot opetetaan uuden tutkintorakenteen mukaisesti lukuvuonna , 2 opiskeluvuoden opinnot lukuvuonna jne. Kaikki opetus annetaan kokonaisuudessaan kurssimuotoisena viimeistään lukuvuonna Kurssit ja opintojaksot Alla esitetyt ohjeet ja käytännöt koskevat myös opintojaksoja. Kurssille ilmoittautuminen

20 20 Tutkintorakenteen moduulit koostuvat kursseista. Opiskelijan on ilmoittauduttava kurssille ennen sen alkua. Kurssille ilmoittaudutaan etukäteen wwwtopissa ( WebOodissa ( tai ensimmäisellä luentokerralla. Lukuvuoden aikana ilmoittautumisesta tiedotetaan erikseen, sillä WebOodin on tarkoitus portaittain korvata wwwtopi. Koska ilmoittautumiskäytännöt saattavat vaihdella kursseittain, ne on syytä varmistaa hyvissä ajoin esim. kurssin www-sivuilta. Kielikeskuksen kursseille pitää ilmoittautua WWWTopin kautta. Kurssin osittain muuttuminen tai lakkauttaminen Kurssille ilmoittautunut opiskelija saa suorittaa kurssin ilmoittautumishetkellä voimassa olevien tutkintovaatimusten mukaan vuoden ajan kurssin tai sen osan päättymisestä. Jos tutkintovaatimukset ovat koehetkeen mennessä muuttuneet, opiskelijan tulee sopia kokeesta asianomaisen opettajan kanssa. Opetussuunnitelmasta poistuvista kursseista järjestetään tenttejä ainakin seuraavan lukuvuoden ajan. Tarkempia määräyksiä asiasta löytyy tutkintosäännön 58 :ssä. Päällekkäiset kurssit Kahdesta sisällöllisesti päällekkäisestä kurssista saa vain toisen sisällyttää tutkintoon. Osa peruskursseista tarjotaan myös ruotsinkielisinä, jolloin ruotsinkielinen kurssi korvaa suomenkielisen vastaavan kurssin. Tällaisia kursseja ovat mm. matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan sekä tuotantotalouden perusteiden kurssit. 3.6 Tentit ja välikokeet Jos kurssin tutkintovaatimuksiin sisältyy kirjallinen tai suullinen koe, sen suoritusmahdollisuus on järjestettävä ainakin kahdesti vuodessa. Tämän lisäksi opettaja voi järjestää suoritusmahdollisuuksia muulloinkin. Jos kurssille osallistuu suuri määrä opiskelijoita, kokeita suositellaan järjestettäväksi neljästi vuodessa. Laajojen kurssien koesuoritus voi koostua kahdesta tai useammasta osasta. Opiskelijan tulee ilmoittautua kokeeseen viikkoa ennen koetilaisuuden järjestämistä, jollei opettaja hyväksy myöhempää ilmoittautumista. Ilmoittautuminen tapahtuu WWWTopilla. On myös tärkeä muistaa peruuttaa koe-ilmoittautuminen, mikäli ei osallistu kokeeseen. Ilmoittautuminen katsotaan kokeeseen osallistumiseksi, ellei sitä ole peruutettu ennen kokeen alkamista. Kokeessa kolmasti hylätyn opiskelijan on neuvoteltava asianomaisen opettajan kanssa kurssin suorittamisesta. Alla lähtien voimassa olevat Teknillisen korkeakoulun tenttiohjesäännöstä kootut keskeisemmät ohjeet tenttiin osallistujalle: Opiskelijan tulee ilmoittautua kokeeseen viikkoa ennen koetilaisuutta. Tentissä on noudatettava annettua sali- ja rivijakoa. Suurten tenttien sali- ja rivijako ilmoitetaan ennen tenttiä ilmoitustaululla ja/tai 'tänään' -taululla päärakennuksen aulassa ja usein myös tenttisalien ovella. Tenttijällä saa olla mukana vain henkilöllisyystodistus ja kirjoitusvälineet. Muut sallitut välineet mainitaan erikseen. Laukut ja ulkovaatteet jätetään ensisijaisesti naulakoihin. Jos naulakoihin ei ole järjestetty valvonta, laukut ja ulkovaatteet jätetään tenttisalin käytävälle valvojan osoittamaan paikkaan. Korkeakoulu ei vastaa tenttisaliin tuotujen tavaroiden säilytyksestä ja niille mahdollisesti koituneista häviämis- yms. vahingoista. Tämän johdosta lompakkoa, rahaa tai muita arvoesineitä ei tule jättää valvonnatta muiden tavaroiden

21 21 joukkoon. Tarvittaessa tällaiset arvokkaat esineet voidaan ottaa talteen esim. tenttisalin etuosaan, josta ne pois lähtiessä annetaan ao. opiskelijalle yksilöimisen jälkeen. Tenttiin voi saapua 60 minuutin kuluessa nimellisestä alkamisajasta. Tenttiin ei voi saapua tentin alussa ns. karenssiaikana (10-15 min tentin alusta). Karenssiajan tarkoituksena on taata tentin sujuva aloitus. Tentistä saa poistua valvojan annettua luvan, aikaisintaan 65 minuutin kuluttua nimellisestä alkamisajasta. Tentti alkaa vasta sitten, kun valvoja antaa siihen luvan. Tentissä käytetään vain valvojan jakamia vastauspapereita. Kaikki jaetut vastauspaperit palautetaan tentin lopussa. Varsinaiset vastauspaperit on merkittävä ja erotettava mahdollisista suttupapereista. Tenttijän henkilöllisyys tarkistetaan tenttivastauksia palauttaessa. Tenttiohjesääntö löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opiskelijoiden suoritukset kirjataan opintorekisteriin (Oodiin). Kirjaaminen tapahtuu sillä osastolla, joka vastaa kurssin opetuksesta. Opettajan tulee huolehtia siitä, että tiedot hyväksytystä opintosuorituksesta ovat opiskelijoiden käytettävissä kuukauden kuluessa kokeen toimittamisesta. Osaston on huolehdittava siitä, että opintosuorituksen arvostelua koskevat tiedot merkitään viipymättä niiden valmistuttua opintorekisteriin. Suoritus merkitään opintorekisteriin vasta kurssin tultua kokonaan suoritetuksi. Opintosuoritusotteen voi tilata sähköpostitse osoitteesta: Tämä edellyttää, että opiskelijan s-postiosoite on merkitty opintorekisteriin ja että opiskelijalla on voimassaoleva opinto-oikeus. Virallisen paperille tulostetun ja virkailijan allekirjoittaman sekä leimatun opintosuoritusotteen opiskelija saa oman osastonsa kansliasta. S- postiosoite ja mahdolliset muut muutokset tulee ilmoittaa osaston kansliaan tai s-postilla opintoasiaintoimiston opiskelijapalveluun osoitteeseen WebOodin käyttöönoton myötä opiskelijalla on mahdollisuus käydä itse Oodissa muuttamassa yhteystietojaan sekä seurata omia Oodiin kirjautuneita suorituksiaan. 3.8 Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Opintosuorituksiin liittyvissä ongelmatilanteissa opiskelijan kannattaa ensin neuvotella ao. kurssin opettajan kanssa. Mikäli asiaan ei tällä tavoin löydetä ratkaisua, opiskelijan on syytä ottaa yhteyttä opintoneuvojiin tai opintojen suunnittelijaan. Opintosuoritus ja opiskelijan tiedonsaantioikeus Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. Yliopistoasetus (115/1998) Opintosuorituksen arvostelun oikaiseminen

22 22 Muun opintosuorituksensa kuin väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta. Diplomityön osalta oikaisupyyntö tehdään osastoneuvostolle. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Oikaisuaika alkaa siis kulua vasta siitä ajankohdasta, josta lähtien molemmat edellä mainitut seikat ovat opiskelijan tiedossa. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian osastoneuvoston käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut opettajan päätöksestä tiedon. Diplomityön arvosteluun tyytymätön opiskelija voi saattaa asian muutoksenhakulautakunnan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon osastoneuvoston oikaisua koskevasta päätöksestä. Väitöskirjansa tai lisensiaatintutkimuksensa arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua muutoksenhakulautakunnalta 14 kuluessa siitä, kun hän on saanut osastoneuvoston päätöksestä tiedon. Kurinpito Yliopistolain 19 :ssä tarkoitetusta opetus tai tutkimustoimintaan kohdistuvasta rikkomuksesta opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus. Ennen asian käsittelyä on opiskelijalle todisteellisesti toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, sekä varattava hänelle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Yliopistoasetus Toisen vaiheen valinnat ja koulutusohjelman vaihto Vanhaan tutkintorakenteeseen kuulunut mahdollisuus koulutusohjelman vaihtoon sisäänpääsyvuonna saavutetun koepistemäärän perusteella ei ole mahdollista kaksiportaisen tutkintorakenteen mukaisesti opiskeleville. TKK:n sisältä tulevat hakijat Kaksiportaisessa tutkintorakenteessa tutkinto-ohjelman vaihtoa voi hakea ensimmäisen kerran pääsääntöisesti 3. vuoden syyslukukauden alkaessa, jolloin kahden edeltävän opiskeluvuoden kaikki suoritukset ovat kirjautuneet Oodiin. Vaihtoa haettaessa huomioidaan opiskelijan opintomenestys P-, O- ja A1 -moduuleissa sekä läsnäololukukausien määrä. Kyseiset moduulit tulee hakuajankohtana olla suoritettuna ja koostettuna. Opiskelijaa käsitellään ns. sisällä siirtyjänä eli opiskelija hakee siirtoa johonkin muuhun TKK:n ylempään tutkintoohjelmaan kuin siihen, johon hän alun perin ensimmäisen vaiheen opiskelijavalinnassa on saanut oikeuden. Ensimmäisen kerran tutkinto-ohjelman vaihtajia käsitellään syksyllä Siitä eteenpäin sisällä siirtyjät voivat hakea tutkinto-ohjelman vaihtoa kaksi kertaa vuodessa, syys- ja kevätlukukaudella.

23 23 TKK:n hallitus päättää vuosittain osastojen esityksestä kunkin tutkinto-ohjelman kiintiöt sisäisille siirtyjille. Oikeus siirtyä toiseen ylempään tutkinto-ohjelmaan on ehdollinen ja toteutuu, mikäli hakija saa kandidaatintutkintonsa valmiiksi tietyn määräajan kuluessa valinnan tekemisestä. Muussa tapauksessa siirtymisoikeus ylemmän tutkinto-ohjelman suorittamiseen palautuu alkuperäiseen ohjelmaan. Lisätietoa tutkinto-ohjelman vaihtamisesta löytyy osoitteesta Vuonna 2004 ja sitä ennen hyväksytyt opiskelijat hakevat koulutusohjelman vaihtoa entisten sääntöjen mukaisesti. Kriteerit ja hakuohjeet löytyvät osoitteesta: Mikäli vaihto hyväksytään, he jatkavat opintojaan vuoden 1995 tutkintosäännön mukaisesti. Pääsykokeiden kautta koulutusohjelmaa vaihtavat siirtyvät uuteen tutkintosääntöön. TKK:n ulkopuolelta tulevat hakijat Kelpoinen opiskelijaksi opintoihin, jotka johtavat pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon, on henkilö, joka on suorittanut soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon, soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon, soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin taikka jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Yliopisto voi edellyttää opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Ylempiin ohjelmiin valinta toteutetaan koko TKK:n tasolla samanaikaisesti ja yhteisesti määriteltyjen valintaperusteiden ja aikataulujen mukaisesti. Hakuajat määritellään opintotoimistossa. Valintaan liittyvä akateeminen arviointi toteutetaan osastotasolla. Haku ja valinta suoritetaan ulkoa tulijoiden osalta pääainekohtaisesti ja sisäisten siirtyjien osalta tutkintoohjelmakohtaisesti. Valinta perustuu pääsääntöisesti aiempien opintojen perusteella saatuun näyttöön ja toteutetaan nk. paperivalintana. Poikkeuksia edellä esitettyyn haku- ja valintamenettelyyn ovat englanninkieliset maisteriohjelmat eli Erasmus Mundus ohjelmat sekä yhteisohjelmat, joihin haku on erillinen muista hakukohteista. Lisätietoa ylempään tutkinto-ohjelman hakemisesta löytyy osoitteesta Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suorittamisajat Yliopistolain muutos (556/2005) sisältää ohjeistuksen tavoitteellisista suorittamisajoista ja tutkintojen suorittamisen enimmäisajoista. Opintojen alkamisajaksi katsotaan ajankohta, jolloin opiskelija on vastaanottanut opiskelupaikan ko. yliopistossa. Lainmuutos koskee tai sen jälkeen opiskeluoikeuden saaneita opiskelijoita sekä TKK:n jossakin koulutusohjelmassa jo opiskelevia opiskelijoita, jotka ovat tulleet valintakokeiden kautta valituiksi uuteen tutkinto-ohjelmaan vuoden 2005 tai myöhemmissä opiskelijavalinnoissa. Tutkintojen tavoitteellinen suorittamisaika on aika, jossa opiskelijan on mahdollista suorittaa tutkinto päätoimisesti opiskellen. Tekniikan kandidaatin tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on kolme vuotta ja diplomi-insinöörin/arkkitehdin/maisema-arkkitehdin tutkinnon kaksi vuotta. Diplomiinsinööriksi/ arkkitehdiksi/maisema-arkkitehdiksi valmistumisen tavoiteaika on siis yhteensä viisi vuotta (3+2). Koska diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinnan kautta opiskeluoikeuden saaneet opiskelijat saavat opiskeluoikeuden suoraan ylempään tutkintoon, ei tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittamisaikaa Teknillisessä korkeakoulussa erikseen tarkastella. Pelkästään ylempää

24 24 tutkintoa Teknillisessä korkeakoulussa suorittavan opiskelijan diplomi-insinöörin/arkkitehdin/maisema-arkkitehdin tutkinnon tavoiteajaksi on asetettu kaksi vuotta. Opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa. Tuohon tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden suorittamisesta ja äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä johtuvia ns. lakisääteisiä poissaoloja. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään neljän lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi lukukausiilmoittautumisten yhteydessä. Tällöin esimerkiksi yhteisvalinnan kautta opinto-oikeuden saaneella opiskelijalla voi olla diplomi-insinööriksi/arkkitehdiksi/maisema-arkkitehdiksi valmistumiseen aikaa yhdeksän vuotta (5+2+2), minkä lisäksi lakisääteiset poissaolot voivat vielä pidentää tuota yhdeksää vuotta, koska ne eivät kuluta sallittua tutkinnon suorittamisaikaa. Jos opiskelija ei ole suorittanut tutkintoaan sallitussa enimmäisajassa ja hän haluaa saattaa opintonsa loppuun, hänen tulee hakea osastolta lisäaikaa. Opiskelijan tulee tällöin esittää tavoitteellinen ja toteuttamiskelpoinen opintosuunnitelma ja lisäaika myönnetään, jos opiskelijalla on mahdollisuus saattaa opintonsa loppuun kohtuullisessa ajassa. Lisäaikahakemusta käsiteltäessä otetaan huomioon opiskelijan opintojen kulku ja elämäntilanne. Esimerkiksi pitkäaikainen sairaus tai kansainväliseen opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun osallistumisesta johtuva opintojen hidastuminen voidaan hyväksyä perusteluksi. Opintojen viivästymiseen vaikuttaneet syyt opiskelijan on esitettävä jatkoaikaa hakiessaan. Osastot antavat tarkemmat ohjeet lisäajan hakemisesta hakuprosessin tullessa ajankohtaiseksi muutaman vuoden kuluttua Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Tutkintosäännön 57 :n mukaan opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan vastaavia opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Osasto päättää asiasta kirjallisen hakemuksen perusteella. Opintohyvityksiin liittyvissä asioissa opiskelijan tulee ottaa yhteyttä oman tutkinto-ohjelman kansliaan Tutkintotodistukset ja valmistuminen Teknillinen korkeakoulu luovuttaa perustutkinnon suorittaneelle tutkintotodistuksen edellyttäen, että henkilö on täyttänyt säädetyt velvoituksensa yliopistoa ja sen ylioppilaskuntaa kohtaan. Osoituksena säädettyjen velvollisuuksien täyttämisestä ovat: 1) esteettömyystodistus osastolta, pääkirjastolta ja osaston kirjastosta 2) esteettömyystodistus Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnalta Alempi perustutkintotodistus - tekniikan kandidaatti Todistusta suoritetusta tekniikan kandidaatin tutkinnosta voi anoa osastoneuvostolta sitten, kun kaikki vaadittavat opinnäytteet on suoritettu. Jos opiskelija on osoittanut opintosuorituksillaan erinomaisia tietoja sekä kandidaatintyössään kypsyneisyyttä ja arvostelukykyä, voidaan tekniikan kandidaatin tutkintoa koskevassa tutkintotodistuksessa mainita, että tutkinto on suoritettu erinomaisesti. Maininta voidaan antaa, jos tutkintoon kuuluvien muiden kurssien kuin kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin opintopistemäärillä painotettu keskiarvo ja kandidaatintyön arvosana ovat vähintään 4,0. Jos kurssin arvostelussa on käytetty asteikkoa hyväksytty-hylätty, ei tätä oteta huomioon keskiarvoa laskettaessa.