O P I N T O - O P A S

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "O P I N T O - O P A S 2 0 0 9-2 0 10"

Transkriptio

1 T E K N I L L I N E N K O R K E A K O U L U O P I N T O - O P A S KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPIS- KELIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN Toimittanut: Leila Kuusela ISSN X Multiprint Oy, Espoo 2009

2 Teknillinen korkeakoulu Energiatekniikan laitos Koneenrakennustekniikan laitos Sovelletun mekaniikan laitos PL 4100, TKK Postiosoite: Espoo Käyntiosoite: Otakaari 4 Puh. vaihde kanslia fax kanslia

3 SISÄLLYSLUETTELO 3 OPINTO-OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE TUTKINTO-OHJELMIEN ESITTELYT Yleistä Hallinto ja yhteystiedot Aalto-yliopisto Tiedekunta ja laitokset Kirjastot TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne Jatkotutkinto Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkotutkinnon rakenne Konetekniikan ja Energia- ja LVI-tekniikan tutkinto-ohjelmien tavoitteet ja rakenne Perusopinnot ja perustieteiden laaja oppimäärä Tutkinto-ohjelmavalinnan vaikutus moduulivalintoihin Moduulien ja pääaineen valinta Sivuaineen valinta Erikoistapaukset Kieliopinnot Toisen kotimaisen kielen koe (ruotsi/suomi) 2 op Äidinkielen ja viestinnän opinnot Muut kieliopinnot Kielitodistukset Vapauttavat kielikokeet OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus- ja tenttijaksot Luku- ja tenttijärjestykset Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa Kurssit ja opintojaksot Tentit ja välikokeet Suoritusmerkinnät, opintorekisteri ja osoitteenmuutos Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Tutkinto-ohjelman vaihto ja siirtyminen uuteen tutkintorakenteeseen TKK:n sisällä siirtyjät eli tutkinto-ohjelmaa vaihtavat opiskelijat Ulkoa tulevat hakijat ylempään korkeakoulututkintoon... 33

4 Siirtyminen vuoden 2005 mukaiseen tutkintorakenteeseen Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Päätös muualla suoritettujen opintojen sisällyttämisestä tutkintoon Anomukset muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemiseksi Tutkintotodistukset ja valmistuminen Alempi perustutkintotodistus - tekniikan kandidaatti Ylempi perustutkintotodistus - diplomi-insinööri Todistuksenjakotilaisuus Ura- ja rekrytointipalvelut Alumnitoiminta Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suoritusajat Kirjastot Teknillisen korkeakoulun kirjasto Muut kirjastot OHJAUS JA OPINTONEUVONTA Tuutorointi Opintojen suunnittelu ja HOPS Omien opintojen suunnitelma (omahops) Vahvistettu moduulitasoinen HOPS (= opintosopimus) Opinto- ja harjoitteluneuvojat Kanslia Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus Opintotuki Terveydenhoito TKY:n opintososiaaliset palvelut Muita palveluja Koneinsinöörikilta ry OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE Opetusmenetelmät Lähiopetus Arviointi ja arvostelu Palaute Opetuksen kehittämistoimia HARJOITTELU Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla Harjoittelun tavoitteet Harjoittelupaikan hakeminen Kansainvälinen harjoittelu Ulkomaan harjoittelun apurahat Harjoittelun hyväksymistä koskevat ohjeet Konetekniikan sekä Energia- ja LVI-tekniikan harjoitteluohjeet... 54

5 Harjoittelun hyväksyminen Harjoitteluraportti Professuurikohtaiset harjoitteluohjeet Yleiset ohjeet Energia- ja LVI-tekniikka Polttomoottoritekniikka Tuotantotekniikka Koneensuunnitteluoppi (Tuotekehitys / Mekatroniikka) Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Valutuotetekniikka Meritekniikka Lentotekniikka Lujuusoppi OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA Opintoyhteistyö muiden yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa Kansainvälinen opiskelu Suomen virtuaaliyliopisto KANDIDAATINTYÖ JA SEMINAARI Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Kandidaattiseminaarin toteutus DIPLOMITYÖ Diplomityötä koskevia ohjeita Diplomityön arvostelu Kypsyysnäyte AVOIN YLIOPISTO-OPETUS TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS Jatkotutkinnot Jatko-opintojen aloittaminen Esitietovaatimukset Päätoiminen ja sivutoiminen jatko-opiskelu Hakuajat jatkokoulutukseen Jatkotutkinnon rakenne ja sisältö Jatko-opintojen rahoitus Lisätietoja jatko-opinnoista ATT STUDERA VID TEKNISKA HÖGSKOLAN Institutionerna för energiteknik, tillämpad mekanik samt produktutveckling och produktion Examensstruktur och målsättning Lägre grundexamen - målsättning och uppbyggnad... 74

6 Högre grundexamen - målsättning och uppbyggnad Praktik Studier vid Tekniska högskolan Undervisning, examination och utvärdering Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering Värt att notera gällande övergångsbestämmelserna Att studera på svenska Begränsning av studietiderna Byte av examensprogram Det nya Aalto-universitetet Studier vid andra högskolor Studiehandledning Kontaktinformation KONETEKNIIKAN JA ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPETUSSUUNNITELMA Konetekniikan kandidaattiohjelman perusopinnot Perustieteiden laajan oppimäärän opinnot konetekniikan kandidaattiohjelmassa Konetekniikan kandidaattiohjelman mallilukujärjestykset syksyllä 2009 aloittaville opiskelijoille Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden opinnot Konetekniikan tutkintoohjelmassa Konetekniikan tutkinto-ohjelman moduulit sekä niistä koostettavat pää- ja sivuaineet Energia- ja LVI-tekniikan kandidaattiohjelman perusopinnot Perustieteiden laajan oppimäärän opinnot Energia- ja LVI-tekniikan kandidaattiohjelmassa Energia- ja LVI-tekniikan kandidaattiohjelman mallilukujärjestys syksyllä 2009 aloittaville opiskelijoille Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden opinnot Energia- ja LVI-tekniikan tutkinto-ohjelmassa Energia- ja LVI-tekniikan tutkinto-ohjelman moduulit sekä niistä koostettavat pää- ja sivuaineet

7 OPINTO-OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE 7 Konetekniikan opinto-opas on tärkeä informaationlähde tulevia valintoja varten ensimmäisestä opiskelusyksystä valmistumiseen asti. Se on käsikirja Konetekniikan sekä Energia- ja LVItekniikan tutkinto-ohjelmien opintoihin, tutkintojen rakenteeseen ja opintohallintoon. Opintooppaan tarkoitus on täydentää ja tarkentaa TKK:n opetusohjelmaa, helpottaa opintojen suunnittelua, tutustuttaa ohjeisiin ja säädöksiin sekä tasoittaa tietä valmiiksi diplomi-insinööriksi. Oma opintosuunnitelma kannattaa tehdä jo syyslukukauden alussa ja päivittää sitä joka lukukausi. Myös TKK:n opintotoimiston www-sivuihin ja kurssien kotisivuihin on hyödyllistä tutustua huolella, sieltä löytyvät vastaukset moniin kysymyksiin. Kurssien kotisivuilta näet TKK:n opetustarjonnan, kurssikuvaukset ja niiden suorittamisen edellytyksenä mahdollisesti olevat esitietovaatimukset. Kaikkien kurssien kotisivut löydät opiskelu- ja opetusportaali Nopasta, Tutkintovaatimukset määräytyvät pääasiassa opintojen aloitusvuoden mukaisesti. Tämä opas on suunnattu vuoden 2005 tutkintosäännön mukaan opiskelun TKK:ssa aloittaville. Mikäli tarvitset jostakin asiasta enemmän ja täsmällisempää tietoa kuin tässä opinto-oppaassa on, sinun kannattaa olla aktiivinen ja tarkistaa, onko etsimästäsi asiasta lisätietoa esim. tiedekunnan tai tutkintoohjelman opintoasioiden www-sivuilla tai TKK:n opintotoimiston www-sivuilla. Mikäli wwwsivuilta ei löydy etsimääsi tietoa, kannattaa asiaa tiedustella esim. opintoneuvolasta, kansliasta tai opettajilta. Tutustu oppaan antiin huolella. Huomaat, että sieltä löytyy vastaus moniin opiskeluun liittyviin kysymyksiin. Tämä opas julkaistaan myös www-muodossa. Verkossa olevan oppaan löydät osoitteesta engineering.tkk.fi. Oppaan parannusehdotuksista sekä mahdollisista virheistä voit ilmoittaa kansliaan tai opintotoimen suunnittelijalle. Mikäli tunnet tarvitsevasi lisätietoa, älä epäröi kysyä. Opintoneuvojat auttavat sinua yksilöllisesti opintoihin ja tutkintoon liittyvissä kysymyksissä. Sinun kannattaa käydä myös opettajien vastaanotoilla, sillä ne järjestetään opiskelijoita varten. Muiden tutkinto-ohjelmien opinto-oppaita on nähtävänä www-sivuilla, opintoneuvojien luona sekä kanslioissa. Näin saat koko ajan täydentävää, korjattua ja ajankohtaista tietoa opintoihisi liittyvissä kysymyksissä. Vastuu opintojen käynnistymisestä ja edistymisestä on opiskelijalla itsellään. Oma opintosuunnitelma auttaa hahmottamaan luettavat kurssit osana tavoitteena olevaa DI-tutkintoa. Opintojen suunnittelun tueksi Konetekniikan ja Energia- ja LVI-tekniikan tutkinto-ohjelmat järjestävät informaatiotilaisuuksia opintojen alkuvaiheessa ja valintojen yhteydessä sekä tarjoavat opettajatuutortoimintaa ja tarvittaessa myös yksilöllistä opinto-ohjausta. Menestyksellistä opiskeluvuotta! Konetekniikan koulutusneuvosto

8 1 TUTKINTO-OHJELMIEN ESITTELYT 1.1 Yleistä 8 Konetekniikan tutkinto-ohjelman opetus suuntautuu kone-, metalli- ja kuljetusvälineteollisuuden tuotekehitykseen ja tuotantoon. Energia- ja LVI-tekniikan tutkinto-ohjelman opetus suuntautuu energiantuotantoon ja -käyttöön liittyville tekniikan aloille. Konetekniikan sekä Energia- ja LVI-tekniikan tutkinto-ohjelmien opetuksen järjestämisestä vastaa Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta. Konetekniikan sekä Energia- ja LVI-tekniikan tutkinto-ohjelmissa oli vuonna 2008 ilmoittautuneita perusopiskelijoita n sekä lisäksi 220 ilmoittautunutta jatko-opiskelijaa. Professoreita on 26. Vuonna 2008 suoritettiin 155 perustutkintoa ja 13 jatkotutkintoa. 1.2 Hallinto ja yhteystiedot Konetekniikan sekä Energia- ja LVI-tekniikan tutkinto-ohjelmien asioista päättää niiden yhteinen koulutusneuvosto, johon kuuluu täysivaltaisina jäseninä neljä professoria, kaksi muun henkilökunnan edustajaa sekä kolme opiskelijaa. Koulutusneuvoston puheenjohtajana toimii professori Jerzy Matusiak, sihteerinä osastosihteeri Salme Pylkkänen ja opintohallinnon asioiden esittelijöinä suunnittelijat Leila Kuusela ja N.N. sekä osastosihteeri Salme Pylkkänen. Koulutusneuvoston tehtävät määritellään Teknillisen korkeakoulun hallintojohtosäännön 6. luvussa. Koulutusneuvoston toimikausi on kolmevuotinen nykyisen päättyessä Opiskelijajäsenet nimetään kalenterivuodeksi kerrallaan. Kalenterivuodeksi 2009 on nimetty seuraavat jäsenet ja varajäsenet: Jäsen Varajäsen tekn.yo. Leena Mäkinen tekn.yo. Eetu Kejonen tekn.yo. Joona Seppälä tekn.yo. Mikko Raittila tekn.yo. Heikki Sjöman tekn.yo. Jukka Viljanen Opiskelijoiden varajäsenet eivät ole henkilökohtaisia. Opintohallintoon liittyviä kysymyksiä hoitavat suunnittelijat Leila Kuusela (puh ) ja N.N., toimistosihteeri Maire Kainiemi ( ), osastosihteeri Salme Pylkkänen ( ) ja opintosihteeri Erika Ruohonen (puh ). Konetekniikan kanslia on avoinna arkipäivisin kello 9-11 ja Aalto-yliopisto Aalto-yliopisto on Helsingin kauppakorkeakoulun (HSE), Taideteollisen korkeakoulun (TaiK) ja Teknillisen korkeakoulun (TKK) muodostama uusi yliopisto, joka aloittaa Myös kaikki opiskelijat siirtyvät tuolloin Aalto-yliopiston opiskelijoiksi. Aalto-yliopisto on opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö. Uudesta yliopistosta valmistuu edelleenkin kauppatieteiden kandidaatteja ja maistereita, taiteen kandidaatteja ja maistereita sekä tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä, arkkitehtejä ja maisemaarkkitehtejä. TKK:n, TaiK:n ja HSE:n nykyisiä vahvuuksia voimistetaan. Aalto-yliopiston tavoitteena on edelleen syventää kunkin yliopiston omaa osaamista yhteisten monitieteisten hankkeiden lisäksi. Jo nyt on ollut mahdollista suorittaa opintojaksoja tai opintokokonaisuuksia kyseisissä yhdistyvissä korkeakouluissa joustavan opinto-oikeuden sopimuksen eli JOO-opintojen kautta. Tavoit-

9 9 teena on lisätä Aallon sisäistä opiskelijaliikkuvuutta. Tätä toteutetaan osittain jo syksyllä Hakukäytännöistä ja menettelyistä tiedotetaan erikseen. Opiskelija voi suorittaa sisäisesti liikkuen paitsi erillisiä kursseja, myös esimerkiksi sivuainekokonaisuuksia. Suunnitteilla on myös Aalto-yliopiston yhteisiä sivuaineita, kuten esimerkiksi IDBM (International Design Business Management) ja Creative Sustainability. Yhteistä opiskelua tukevat myös Aallon Factoryt eli Design Factory, Media Factory ja Service Factory. Ne ovat oppimis-, opetus-, tutkimus- ja yhteistyöympäristöjä, joissa akateemiset tiimit ja projektit sekä yritykset tai julkiset yhteisöt toimivat yhdessä. Pajat tukevat kansainvälisyyttä, avointa innovointia ja uusia opetuksen ja oppimisen tapoja sekä poikkitieteellisyyttä. Pajoissa syntyvä tutkimustieto siirtyy opetukseen saumattomasti. Pajojen taustalla ovat alueet, joissa kolmella korkeakoululla on jo olemassa tieteenvälistä yhteistyötä. Design Factory painottuu tuotekehitykseen, Media Factory media-alaan ja Service Factory korkean lisäarvon palveluihin. Lisää Aalto-yliopistosta: ja opiskelusta Aalto-yliopistossa: jossa voit tutustua myös useimmin kysyttyihin kysymyksiin opiskelusta Aalto-yliopistossa. 1.4 Tiedekunta ja laitokset TKK:ssa on neljä tiedekuntaa. Konetekniikan ja Energia- ja LVI-tekniikan tutkinto-ohjelmat kuuluvat Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekuntaan, jonka dekaani on professori Petri Varsta ja varadekaani professori Juha Paavola. Tiedekunnan ylin päättävä elin on tiedekuntaneuvosto. Konetekniikan ja Energia- ja LVI-tekniikan tutkinto-ohjelmat sijoittuvat kolmeen laitokseen: Energiatekniikan laitos johtaja, professori Kai Sirén Koneenrakennustekniikan laitos johtaja, professori Matti Juhala Sovelletun mekaniikan laitos johtaja, professori Olli Saarela Energiatekniikan laitokseen kuuluvat tutkimusryhmät Energiatalous ja voimalaitostekniikka, Energiatekniikka ja ympäristönsuojelu, LVI-tekniikka ja Sovellettu termodynamiikka sekä Polttomoottoritekniikka. Useat niistä sijaitsevat Konetekniikka 4 -rakennuksessa. Polttomoottoritekniikka sijaitsee Konetekniikka 3:ssa. Energiatalous ja voimalaitostekniikan, LVI-tekniikan ja Sovelletun termodynamiikan tiloja on myös Konetekniikka 1:ssä. Koneenrakennustekniikan laitokseen kuuluva Koneensuunnittelu sijaitsee Konetekniikka 1:ssä ja 3:ssa; Tuotantotekniikka ja Koneenrakennuksen materiaalitekniikka sijaitsevat Konetekniikka 2:ssa ja Auto- ja työkonetekniikka sekä Valutuotetekniikka Konetekniikka 3:ssa. Sovelletun mekaniikan laitokseen sisältyvät Aerodynamiikka ja Virtausmekaniikka, jotka sijaitsevat Konetekniikka 4:ssä sekä Kevytrakennetekniikka ja Lujuusoppi, jotka sijaitsevat Konetekniikka 3:ssa. Meritekniikka sijaitsee Laivatekniikan talossa. 1.5 Kirjastot Konetekniikka 1:ssä, kanslian yhteydessä, sijaitsee kirjasto. Ammattikirjallisuus on koottu eri laitoksissa sijaitseviin käsikirjastoihin. Näistä saa tietoja myös assistenteilta. Kirjastot ja niiden sijainnit: Kirjasto (K1, K 104a, puh ; opinnäytetöitä) Auto- ja työkonetekniikka (K3, huone 123A, puh. 3411) Lujuusoppi (K3, huone 123A, puh. 3411) Polttomoottoritekniikka (K3, huone 123A, puh. 3411)

10 10 Energiatalous ja voimalaitostekniikka (K1, K 316, puh ) Energiatekniikka (K4, huone 357, puh ) Koneensuunnitteluoppi (K1, K 236a, puh ) Meritekniikka (108c, puh ) Lentotekniikka (K1, huone 204 d, puh ) LVI -tekniikka (K1, K 303, puh ) Koneenrakennuksen materiaalitekniikka (K2, huone 216, puh ) Sovellettu termodynamiikka (K4, huone 404, puh ) Tuotantotekniikka (K2, huone 216, puh ) Valutuotetekniikka (K3, K116b) TKK:n pääkirjaston henkilökunnalta saa neuvoja kirjastonkäyttöön liittyvissä asioissa. Lisätietoja löytyy kirjaston www-sivuilta

11 2 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE 11 Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon, tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnot. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. 2.1 Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtava koulutus antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemusta sekä edellytyksiä alan kehityksen seuraamiseen; valmiuksia tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämiä tiedollisia ja taidollisia valmiuksia; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiuksia ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kykyä yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytyksiä soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; tutkintoasetuksen vaatimaa suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taitoa; sekä työelämässä tarvittavia hyviä viestintätaitoja. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin.

12 Alemman perustutkinnon rakenne Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: perusopintojen moduulista P (75 85 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; Konetekniikan ja Energia- ja LVItekniikan tutkinto-ohjelmissa P-moduulin laajuus on tasan 80 op. ohjelman yhteisten opintojen moduulista O (15 25 op), kuitenkin niin, että yhteensä P- ja O-moduulit muodostavat 100 opintopisteen kokonaisuuden; Konetekniikan ja Energia- ja LVI-tekniikan tutkinto-ohjelmissa O-moduulin laajuus on tasan 20 op. kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli ( op, tässä A1, A2 ja B1); vapaasti valittavista opinnoista V (vähintään 10 op); sekä kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvasta kandidaatintyöstä K (yhteensä 10 op). Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista.

13 Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö 13 Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa opiskellaan tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 8. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (Tutkintosääntö 9 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisenä viranomaisena, ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa tutkintosäännön 9 :n edellyttämän vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta löydät osoitteesta: ja vieraan kielen suorittamisesta osoitteesta: Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä määräysten mukaista harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin. Harjoittelusta on lisää luvussa 6.

14 Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtava koulutus antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvän tuntemuksen; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; riittävän kielitaidon toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: tieteen metodiikan opinnoista (10 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( op). Muutoin moduulit voivat olla opiskelijan TKK:n opetustarjonnasta vapaasti valittavia perus-, jatko-, syventäviä tai erikoismoduuleita, esitietovaatimukset huomioonottaen; vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op). Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op

15 Pää- ja sivuaine 15 Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: pääsääntöisesti alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine pääsääntöisesti perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tarkemmin, miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Opiskelija voi valita sivuaineen myös vapaasti muista tutkinto-ohjelmista. Sivuaineen voi suorittaa myös toisessa koti- tai ulkomaisessa yliopistossa edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Erikoismoduuli Erikoismoduuli (20 op) voi olla tiedekunnan suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön tiedekunta hyväksyy. Tieteen metodiikan opinnot Tieteen metodiikan moduulin (M-moduuli, 10 op) tavoitteena on tukea opiskelijan diplomityön tekemistä. Opinnot koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Tieteen metodiikan moduuliin kuuluu kaikille tutkinto-ohjelmille yhteinen tieteen filosofiaa, tieteen tekemistä, tieteen etiikkaa ja/tai insinöörietiikkaa käsittelevä osa. Opiskelija valitsee tästä tarjonnasta vähintään 3 opintopisteen laajuiset opinnot. Tieteen metodiikka moduulin yhteisen osuuden kurssilista lukuvuonna : A Tutkimusmetodologia (5 op) L A-60.xxxx Introduction to Architectural Research (3 cr) 1) AS Tietokonemallintaminen (5 op) L 2) AS Monimuuttujaregression menetelmät (4 op) L 2) Kon Kokeelliset menetelmät (5 op) 2) Maa Maanmittaustieteiden metodologia (5 op) Mat Tieteen filosofia I&II (5 op) L 2) Mat Tieteen historia I&II (5 op) L 2) Mat Tilastollinen päättely (5 op) L 2) Mat Filosofia ja systeemiajattelu (3 op) L V 2) Mat Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit (5 op) 2) Mat Tilastollisen analyysin perusteet (5 op) 2) Mat Riskianalyysi (5 op) L 2) S Sähkötekniikan historia (3 op) L T Signaalien tilastollinen mallinnus (5 op) 2) T Machine Learning: Basic Principles (5 cr) 1) T Information Visualization (5 cr) P 1) T Methods for Software Engineering Research (3-5 cr) P V 1) TU Industrial Management Research Methods (5 cr) 1) TU Laadulliset tutkimusmenetelmät (5 op)

16 Yhd Ympäristötekniikan kokeelliset menetelmät (5 op) L Kie Thesis Writing (2 cr) 1) Kie ) 3) Integrated course in English (1-2 cr) Kie Conference Talk (2 cr) 1) Kie Tieteellinen kirjoittaminen (1 op) Eri Diplomityöntekijän työkalut (3 op) Vie Väittelytaito (2 op) 1) Opetuskieli: Englanti. 2) Opetuskieli: Suomi pääosin. Pyydettäessä suoritettavissa englanniksi. 3) Suoritus mahdollinen tieteellisen menetelmäkurssin yhteydessä. 16 Helsingin kauppakorkeakoulun kurssitarjonta: 30E00500 Quantitative Empirical Research (6 cr) (max 10 TKK:n opiskelijaa) 80E80100 Business Research Methods (6 cr) (max 5 TKK:n opiskelijaa) Muu kurssitarjonta: Språkalliansen, Kurssi: Vetenskapligt skrivande (2 sp), TKK:n yhteyshenkilö: suunnittelija Ingeborg Rask, Opintoasiain toimisto Tutkinto-ohjelman määräämät pakolliset kurssit M-moduuliin määritellään tutkinto-ohjelmittain. Konetekniikan sekä Energia- ja LVI-tekniikan tutkinto-ohjelmien tieteen metodiikan opintojen tutkinto-ohjelmakohtaiseen osuuteen tulee valita joko kurssi Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta A (5 op) tai kurssi Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta B (5 op). Tieteen metodiikan opintoihin on sisällytettävä yllä kuvatulta yhteiseltä listalta vähintään 3 opintopisteen edestä tutkinto-ohjelmaan soveltuvia opintoja. Mahdollisista muista opinnoista sovitaan pääaineen syventävästä moduulista vastaavan professorin kanssa. Mahdollisista korkeakoulun ulkopuolella suoritettavista, moduuliin kiinnitettävistä kursseista sovitaan opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) vahvistamisen yhteydessä. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä tiedekunta voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä on lisää luvussa 9. Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto ) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on suorittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulu tutkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta on lisää kappaleessa 6.

17 Jatkotutkinto Teknillisessä korkeakoulussa suoritetaan jatkotutkintoina pääsääntöisesti tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoja. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan ylemmän perustutkinnon jälkeen suorittamatta ensin tekniikan lisensiaatin tutkintoa. Erityisin perustein voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. Teknillisessä korkeakoulussa ei ole mahdollista suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (34 ). Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin kohdalla jatkokoulutuksen tavoitteena on lisäksi, että opiskelija kykenee syvällisesti ymmärtämään taiteellisen ilmaisun aseman tutkimusaiheensa tavoittelussa Jatkotutkinnon rakenne Jatkotutkinto koostuu teoreettisista opinnoista ja tutkimustyöstä. Pääpaino on tieteellisellä tutkimustyöllä. Väitöskirja Lisensiaatintutkimus Tutkimusala T op Täydentävän aihealueen opinnot S op Tieteen käytännöt ja periaatteet Y 5-15 op Teoreettiset opinnot Kuva 3. Jatko-opintojen rakenne Jatko-opintoihin kuuluvat teoreettiset opinnot, yhteensä 60 opintopistettä, suoritetaan moduuleina. Tutkimusalan moduuli T on laajuudeltaan op. Opiskelija valitsee tutkimusalansa jatkokoulutuksen tutkimusaloista, jotka vahvistetaan vuosittain. Tutkimusalan lisäksi suoritetaan täydentävän aihealueen opinnot (moduuli S, laajuudeltaan op), jonka tarkoituksena on tukea opiskelijan tutkimusalan opintoja ja opinnäytetyön tekemistä. Teoreettisiin opintoihin kuuluu myös tieteen käytännöt ja periaatteet (moduuli Y, 5-10 op). Tähän moduuliin hyväksyttä-

18 18 vissä opinnoissa on tiedekuntakohtaisia, eri tutkimusalojen tarpeista johtuvia eroavaisuuksia. Tutkimusalat löytyvät TKK:n www-sivuilta Osana jatkotutkintoon voidaan hyväksyä myös sellaisia ennen perustutkintoa suoritettuja jatkoopintotasoisia kursseja, jotka eivät sisälly perustutkintoon. Myös muissa yliopistoissa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja voidaan hyväksyä osasuorituksena jatkotutkintoon. Tiedekuntaneuvosto voi asettaa jatko-opinnoille esitietovaatimuksia ja ylemmän korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia. Opinnäytetyö Jatkotutkinnon tärkein osuus on tutkimustyö. Lisensiaatintutkintoon tehdään lisensiaatintutkimus. Tohtorintutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava ja julkaistava väitöskirja sekä puolustettava sitä julkisesti. Mikäli teoreettiset opinnot on suoritettu lisensiaatintutkinnon suorittamisen yhteydessä, tohtoriopintoihin kuuluu ainoastaan väitöskirjatyö. Tiedekuntaneuvosto hyväksyy jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön aiheen, määrää työlle valvojan, yhden tai useamman ohjaajan sekä päättää työn kielestä, tarkastamisesta ja hyväksymisestä.

19 Konetekniikan ja Energia- ja LVI-tekniikan tutkinto-ohjelmien tavoitteet ja rakenne Konetekniikan ja Energia- ja LVI-tekniikan tutkinto-ohjelmien tavoitteena on antaa kyseisten alojen tutkimukseen yhdistyvää ylintä opetusta sekä edistää kone- ja energiateknisen tiedon ja taidon monipuolista tieteellistä hyväksikäyttöä yhteiskunnassa olemalla tutkimus- ja opetustehtävissä aktiivisessa vuorovaikutuksessa teollisuuden ja muun yhteiskunnan kanssa. Opiskelija voi eri moduuleja yhdistelemällä sekä täydentämällä tutkintoa muiden tutkinto-ohjelmien kursseilla hankkia laaja-alaisen koulutuksen, joka antaa pohjan monenlaisiin tehtäviin. Opiskelija voi halutessaan erikoistua myös johonkin tiettyyn tekniikan alueeseen ja toimia valmistuttuaan erikoisasiantuntijana tällä alueella. Tutkinto-ohjelmien tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet ja ymmärrys toimia vaativien teknillistieteellisten tehtävien parissa sekä kehittää omaa osaamistaan että työtehtäviään valitsemallaan alalla. Opetuksen tavoitteena on johdattaa opiskelijat saavuttamaan todellinen ymmärrys alastaan, edellytykset omien tietojen arvioimiseen ja lisäämiseen sekä luovaan ja tiedettä eteenpäin kehittävään soveltamiseen käytännössä. Konetekniikan sekä Energia- ja LVI-tekniikan tutkinto-ohjelmien ammatillisina ja tieteellisinä tavoitteina ovat: opiskelijan matematiikan, luonnontieteiden ja konetekniikan alan perustieteisiin pohjautuva vahva perusosaaminen sekä tietyn konetekniikan alan syvällinen erityisosaaminen sekä valmiudet jatkuvaan oppimiseen, tutkimiseen ja alan eteenpäinviemiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun, syvälliseen teknistieteelliseen ymmärrykseen alastaan ja tietojen soveltamiseen sekä luovaan ongelmanratkaisuun; valmiudet tutkimustyöhön, jatko-opintoihin ja vaativiin asiantuntijatehtäviin; motivoida opiskelijat ja henkilöstö sisäistämään tieteellisen tason merkityksen ja mahdollisuudet opiskelussa, opetuksessa ja tutkimuksessa sekä sitoutumaan näiden laatutavoitteiden saavuttamiseen; valmiudet uutta luovaan, eri lähtökohtia yhdistävään työskentelyyn niin tutkimustehtävissä kuin tuotekehityksessä ja suunnittelussa sekä organisaatioiden johtamiseen liittyvissä tehtävissä; valmiudet tieteellisen tiedon omatoimiseen hankintaan ja soveltamiseen omissa työtehtävissä sekä uusiutuvien insinööritieteiden kehittämiseen; valmiudet kehittää omaa työtehtäväaluettaan sekä uudelleensuunnata omaa ja työyhteisön toimintaa; sekä valmiudet laadukkaaseen ammatilliseen ja tieteelliseen työskentelyyn ja jatko-opiskeluun sekä tieteen ja tuloksen tuottamiseen myös kansainvälisessä ympäristössä. Tutkinto-ohjelmien tavoitteena on myös antaa selkeät suulliset ja kirjalliset viestintätaidot, hyvä kielitaito, monipuoliset tietotekniikkataidot, hyvät ryhmätyövalmiudet sekä valmiudet johtamisja projektitoimintaan että talousalan tuntemukseen. Tavoitteena on myös, että opiskelija olisi tietoinen yleisistä ympäristöongelmista ja niiden ratkaisukeinoista sekä motivoitunut ja valmis ratkaisemaan koneenrakennustekniikan, sovelletun mekaniikan ja energia- ja LVI-tekniikan alan tulevia kotimaisia ja kansainvälisiä haasteita. Sekä Energia- ja LVI-tekniikan että Konetekniikan tutkinto-ohjelmat antavat opiskelijalle erinomaiset perusvalmiudet sekä teoreettisesti vaativiin että käytännönläheisiin diplomi-insinöörin tehtäviin. Konetekniikan ja energia- ja LVI-tekniikan tutkinto-ohjelmista valmistuneet diplomiinsinöörit toimivat monenlaisissa suunnittelun, valmistuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen, teknisen kaupan ja kunnossapidon eriasteisissa asiantuntija- ja johtotehtävissä. Koulutus antaa myös valmiudet erilaisiin opetustehtäviin.

20 20 Eri aineiden yhdistelymahdollisuus antaa opiskelijalle lukuisia vaihtoehtoja suunnitella opintojaan haluamallaan tavalla. Opiskelija voi halutessaan erikoistua johonkin tiettyyn tekniikan alueeseen ja toimia valmistuttuaan erikoisasiantuntijana tällä alueella. Hän voi myös hankkia laajaalaisemman koulutuksen ja pätevöityä laitos- tai tehdastoimituksia johtavaksi projektipäälliköksi. Vastavalmistuneiden diplomi-insinöörien ura alkaa usein suunnittelu-ryhmän jäsenenä, mutta varsin nopeasti monet siirtyvät erilaisiin johtotehtäviin ja esimiehiksi. Alan tutkimuksen lisääntyessä Suomessa yhä useammalle valmistuneelle tarjoutuu myös tutkijan toimia Perusopinnot ja perustieteiden laaja oppimäärä Perusopinnot (80 op) antavat kaikissa insinöörialojen tutkinto-ohjelmissa vahvan matemaattisluonnontieteellisen pohjan opinnoille. Teknillisessä korkeakoulussa voi myös suorittaa perusaineissa, matematiikassa, fysiikassa ja tietojenkäsittelyssä normaalia laajemmat opintokokonaisuudet. Nämä perustieteiden laajan oppimäärän opinnot korvaavat tällöin tutkinto-ohjelman tavanomaiset perusopinnot. Ohjelmaan kutsutaan vuosittain 10 % uusista opiskelijoista valintamenestyksen perusteella. Ohjelmaan voi lisäksi erikseen hakea. Ks. Opiskelijan valitessa laajan matematiikan opinnot Konetekniikan sekä Energia- ja LVI-tekniikan P-moduulin matematiikat (K1+K2+K3b=25 op) korvataan laajoilla matematiikoilla (L1+L2+TnA=25 op) eikä P-moduuliin tarvitse tehdä muita muutoksia. B1-moduuliin voidaan sitten sijoittaa laajan oppimäärän muita kursseja, eli esimerkiksi L3+L4=20 op. Perustieteiden laajan oppimäärän DI-tutkinnon sivuaineeksi täydentävän jatkomoduulin (B2) suorittaminen on myös mahdollista, sisältö on sovittava perustieteiden laajan oppimäärän vastaavan professorin kanssa. Tutkinto-ohjelmakohtaisesta osuudesta ja oman opintosuunnitelman laatimisesta laajan matematiikan suorittamisen yhteydessä saa lisätietoa opintoneuvolasta Tutkinto-ohjelmavalinnan vaikutus moduulivalintoihin Energiatekniikan kautta vuosiotossa hyväksytyt lukevat perusmoduulina A1 Energia- ja LVItekniikkaa. Konetekniikan vuosiotossa hyväksytyt lukevat puolestaan perusmoduulina A1 joko Koneenrakennustekniikkaa tai Sovellettua mekaniikkaa. Pääaine rakentuu valitun perusmoduulin A1 jatkoksi tarjottavien yhteensopivien jatko-, syventävien- ja erikoismoduulien avulla.

21 Moduulien ja pääaineen valinta Syksyllä 2009 opintonsa aloittavat opiskelijat tekevät perusmoduuli- ja pääainevalinnat pääsääntöisesti seuraavan lukuvuoden keväällä Pääainemoduulit valitaan omasta tutkintoohjelmasta (Ene/Kon) ja sen alalta tehdään pääsääntöisesti diplomityö. Lisätietoa kiintiöistä, mahdollisesta karsinnasta ja karsinnan toteutustavasta annetaan ennen kevään 2011 pääaineen valintaprosessia järjestettävissä informaatiotilaisuuksissa. Opetusresurssit ja diplomi-insinöörien kysyntä työelämään asettavat rajoituksia tiettyyn pääaineeseen valittavien opiskelijoiden määriin. Järjestettävällä informaatioluentosarjalla Kon Konetekniikan yleisinformaatio sekä muulla valintaa tukevalla informaatiolla ja opintoohjauksella pyritään siihen, ettei karsintatilanteeseen jouduttaisi. Mahdollisessa karsintatilanteessa koulutusneuvosto asettaa opiskelijat järjestykseen opiskelijoiden opintomenestyksen perusteella. Valinnassa huomioidaan ne suoritetut kurssit, jotka liittyvät TKK:n opetusohjelmaan. Vuoden 2005 tutkintosäännön mukaisissa moduulivalinnoissa sovelletaan seuraavaa kaavaa: X 0. 3 X A LOL jossa: X = opintopisteiden määrä, A = painotettu arvosanojen keskiarvo ja LOL = läsnäololukukausien määrä. Yhden kerran karsittu voi osallistua uudelleen samaan pääainevalintaan vain kerran. Karsittujen uuden valinnan yhteydessä huomioidaan opintosuoritusten määrä edellisen valinnan jälkeen. Mahdolliset valitukset valinnoista osoitetaan konetekniikan koulutusneuvostolle. Moduulikarsintakaavaa käytettäessä perustieteiden laajan oppimäärän opiskelijat saavat kertoimen 1.25 laajan oppimäärän kursseista saamaansa opintopistemäärään. Kerroin koskee vain niitä opiskelijoita, jotka on hyväksytty perustieteiden laajan oppimäärän opiskelijoiksi, ja opiskelevat sitä edelleen valintojen ajankohtana. Opiskelijat, jotka ovat aloittaneet perustieteiden laajassa oppimäärässä, mutta jättäneet sen kesken, eivät saa kerrointa. Opiskelijan katsotaan luopuneen laajan oppimäärän opiskelusta, jos hän on suorittanut muita kuin laajan oppimäärän matematiikan peruskursseja. Opiskelijat, jotka omatoimisesti käyvät muita kuin K-peruskursseja, eivät saa kerrointa Sivuaineen valinta Vuoden 2005 tutkintorakenteessa sivuaineet ovat pääsääntöisesti kahden moduulin otoksia TKK:n pääaineista. Tarjolle tulee myös muita, varta vasten suunniteltuja kahden moduulin sivuainepaketteja. Sallittuja sivuaineita tulevat olemaan kaikki kahdesta TKK:n moduulista muodostuvat sivuaineet (ellei pääaineen yhteydessä erikseen mainita rajoituksista). Sivuaineeksi voi myös ottaa Konetekniikan tai Energia ja LVI-tekniikan tutkinto-ohjelmien toisessa korkeakoulussa vahvistaman sivuaine kokonaisuuden.

22 2.4.5 Erikoistapaukset 22 Erikoistapaukset (poissaolevat, tutkinto-ohjelman ja korkeakoulun vaihtajat, ym.) suorittavat valinnat oman opiskeluvaiheensa mukaisesti sen jälkeen, kun he ovat virallisesti siirtyneet konetekniikan tai energia- ja LVI-tekniikan tutkinto-ohjelmien opiskelijoiksi. Tutkinto-ohjelmaa tai korkeakoulua vaihtaneiden opiskelijoiden suositellaan valitsevan ainakin perusmoduulin tutkinto-ohjelmaan hyväksymistä seuraavan lukukauden alkuvaiheessa. Valinnat käsitellään kunkin laitoksen kokouksessa ja ne samoin kuin pääaineen valinnat vahvistetaan pääsääntöisesti Konetekniikan ja Energia- ja LVI-tekniikan tutkinto-ohjelmien koulutusneuvostossa. 2.5 Kieliopinnot Toisen kotimaisen kielen koe (ruotsi/suomi) 2 op Toisen kotimaisen kielen koe on pakollinen kaikille DI-tutkintoa suorittaville. Kotimaisten kielten opinnoissa opiskelijan tulee saavuttaa sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain mukaan vaaditaan virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Opiskelijan äidinkieli on se kieli, jolla hän on saanut koulusivistyksensä eli kirjoittanut ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen. Tämän mukaan määräytyy, onko toinen kotimainen kieli ruotsi vai suomi. Opiskelijan kirjallinen ja suullinen kielitaito toisessa kotimaisessa kielessä arvioidaan erikseen arvosanoilla ht (hyvät tiedot) tai tt (tyydyttävät tiedot). Vuoden 2005 tutkintorakenteen mukaisesti opintonsa aloittavat opiskelijat saavat merkinnän sekä kirjallisesta että suullisesta osiosta toisen kotimaisen kielen opintoja suorittaessaan. Merkinnät kirjautuvat opintosuoritusrekisteriin (Oodiin) seuraavasti: Kie /7001 Toisen kotimaisen kielen kokeen (r/s) kirjallinen osio 1 op Kie /7002 Toisen kotimaisen kielen kokeen (r/s) suullinen osio 1 op Merkinnän toisen kotimaisen kielen kokeen suorittamisesta (arvosanat 1-2 = TT ja 3-5 = HT) voi saada seuraavien vaihtoehtoisten suoritusten perusteella: 1) Suorittamalla Teknillisen korkeakoulun toisen kotimaisen kielen kokeen, joka käsittää sekä kirjallisen että suullisen osan. a) Kirjallinen koe: Kokeen kirjallinen osuus koostuu ruotsin kielellä kirjoitettavasta tiivistelmästä, joka kirjoitetaan suomenkielisestä tekstistä. Referaatin suuruuden tulee olla noin 200 sanaa ja siinä tulee olla myös omia mielipiteitä. Referaatin tulee olla kirjoitettu hyvällä ruotsin kielellä. Kirjallisen kokeen aihealueet ovat tekniikka ja arkkitehtuuri. Kokeiden päivämäärät ilmoitetaan kielten kanslian (U 401) ilmoitustauluilla sekä kielikeskuksen www-sivuilla. Tenttiin ilmoittaudutaan weboodissa viimeistään kolme päivää ennen koetta. Henkilöllisyystodistus on oltava mukana. Jos opiskelija hylätään kirjallisessa kokeessa, hänelle suositellaan osallistumista jollekin ruotsin kurssille. b) Suullinen koe: Kirjallisen kokeen yhteydessä opiskelija varaa ajan suulliseen kokeeseen. Suullisessa kokeessa keskustellaan pareittain osion alussa luettavan ruotsinkielisen tekniikan/arkkitehtuurin alalta tai ajankohtaisesta aiheesta annetun tekstin pohjalta noin 20 min ajan. 2) Suorittamalla Teknillisen korkeakoulun asianomaisen kielen kurssin. Tällöin opiskelija saa merkinnän sekä ko. kurssista, että toisen kotimaisen kielen kokeesta. Joitakin kertaustai erikoiskursseja lukuun ottamatta lähes kaikki Teknillisen korkeakoulun ruotsin kielen kurssit täyttävät vaatimukset kokeen suorittamiseksi. Tarkempia tietoja kielikeskuksen

23 23 www-sivuilla: 3) Jonkin muun korkeakoulun tai yliopiston vastaavan toisen kotimaisen kielen kokeen. 4) Valtion kielitutkintolautakunnan jäsenen antama todistus täydennettynä Teknillisessä korkeakoulussa suoritetulla suullisella kokeella. Suullinen koe on haastattelu, jossa opiskelijan on osoitettava oman tekniikan alansa sanaston tuntemusta. 5) Suorittamalla integroidun ruotsinkielisen kurssin TKK:ssa. Tarkemmat ohjeet ks. Kaikista eri tavoin suoritetuista toisen kotimaisen kielen kokeista annetaan samanlainen suoritusmerkintä. Suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta annetun asetuksen (442/87) mukaan Teknillisen korkeakoulun pakollinen toisen kotimaisen kielen koe (ruotsi/suomi) vastaa valtion virkamiehiltä vaadittavaa toisen kotimaisen kielen koetta. Ammattikorkeakoulussa suoritetut kielikokeet hyväksytään suoraan kielilainsäädännön perusteella Äidinkielen ja viestinnän opinnot Tutkintosäännön mukaan opiskelijan tulee osoittaa hyvää äidinkielen ja viestinnän taitoa. Äidinkielen ja viestinnän pakolliset opinnot toteutetaan kandidaattiseminaarin yhteydessä. Äidinkielen ja viestinnän opinnot kandidaattiseminaarin yhteydessä Äidinkieli 1) Tieteellinen kirjoittaminen 2) Tekstin- ja kielenhuolto 3) Palautetilaisuus 4) Tiivistelmä ja kypsyysnäyte 5) Puheviestintä 1. Akateemiset viestintätaidot 1 2. Akateemiset viestintätaidot 2 3. Havainnollistaminen 4. Palautteenanto ja opponointi Muut kieliopinnot Konetekniikan ja energia- ja LVI-tekniikan tutkinto-ohjelmissa tutkinnon perusosan opintoihin kuuluu kaikille pakollisena kolmen opintopisteen edestä vieraan kielen opintoja, joilla opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen yhden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito. Pakolliset kieliopinnot koostuvat suullisen ja kirjallisen kielen opinnoista, jotka suoritetaan yhdessä kielessä. Opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Toista kotimaista kieltä ei lueta vieraaksi kieleksi. Pakollisiksi vieraan kielen kursseiksi eivät kelpaa kielten helpot alkeis- ja peruskurssit. Tämän kappaleen lopussa on luettelo hyväksyttävistä kursseista. Alempaan perustutkintoon sisältyy 10 opintopistettä ja ylempään 20 opintopistettä vapaasti valittavia opintoja. Näissä tutkintoon on mahdollista sisällyttää kieliopintoja. Suositeltavaa on jatkaa joko lukiossa opiskeltujen kielten kursseilla vaativammalla tasolla tai aloittaa uuden kielen opiskelu. Korkeakoulussa annetaan opetusta englannin, espanjan, italian, japanin, kiinan, portugalin, ranskan, ruotsin, saksan ja venäjän kielissä. Ulkomaalaisille opiskelijoille järjestetään suomen kielen kursseja. Lisäksi kielikeskuksessa opetetaan puheviestintää ja tieteellistä kirjoittamista englannin, ruotsin ja suomen kielissä. Kielikeskuksen kirjastossa on myös mahdollisuus itseopiskeluun.

24 24 Lisätietoja on kieltenopetuksen ilmoitustaululla sekä sähköisesti kielikeskuksen www-sivuilla (http://kielikeskus.tkk.fi/). Pakollisen vieraan kielen suoritukseksi kelpaavat kurssit lukuvuonna : S: kelpaa suullisen kielitaidon suoritukseksi K: kelpaa kirjallisen kielitaidon suoritukseksi Englannin kieli Kie Tekniikan englannin puhekurssi (2 op) S Kie Tekniikan englannin kirjoituskurssi (2 op) K Kie Konferenssi- ja seminaariesitelmät (2 op) S Kie Opinnäytetyö englanniksi L (2 op) K Kie Englannin kirjallinen koe (1 op) K Kie Englannin suullinen koe (2 op) S Espanjan kieli Kie Espanjaa itsenäisesti 1 (1 op) S+K Kie Espanjaa itsenäisesti 2 (2 op) S+K Kie Espanja 6A (2 op) S+K Kie Espanja 6B (2 op) S+K Kie Espanjankielistä kaunokirjallisuutta 1 (1 op) S Kie Latinalaisen Amerikan kulttuurit 2 (1 op) S+K Kie Espanjankielistä kaunokirjallisuutta 2 (2 op) S Kie Viestintää hispaanisessa maailmassa (2 op) S+K Kie Espanjankielinen elokuva 1 (2 op) S+K Kie Tekniikan espanjaa (4 op) S+K Kie Espanjankielinen elokuva 2 (2 op) S+K Kie Verkkokurssi: Caminando por mundos hispanos 1 (2 op) S+K Kie Verkkokurssi: Caminando por mundos hispanos 2 (2 op) S+K Ranskan kieli Kie Ranska 5B (2 op) S+K Kie Ranska 6A (2 op) S+K Kie Ranska 6B (2 op) S+K Kie Ranska 7A (2 op) S+K Kie Ranska 7B (2 op) S+K Kie Ranska 8A (2 op) S+K Kie Ranska 8B (2 op) S+K Kie Liike-elämän ranskaa 1 (2 op) S+K Kie Liike-elämän ranskaa 2 (2 op) S+K Kie Liike-elämän ranskaa 3 (2 op) S+K Kie Liike-elämän ranskaa 4 (2 op) S+K Kie Tekniikan ranskaa 1 (2 op) S+K Kie Tekniikan ranskaa 2 (2 op) S+K Kie Tekniikan ranskaa 3 (2 op) S+K Kie Tekniikan ranskaa 4 (2 op) S+K Kie Civilisation française 1 (1 op) S+K Kie Civilisation française 2 (1 op) S+K Kie Français pour les stagiaires 1 (1 op) S+K Kie Français pour les stagiaires 2 (1 op) S+K Kie Ranskaa itsenäisesti 1 (1 op) S+K Kie Ranskaa itsenäisesti 2 (2 op) S+K

O P I N T O - O P A S 2 0 0 8-2 0 0 9

O P I N T O - O P A S 2 0 0 8-2 0 0 9 TEKNILLINEN KORKEAKOULU O P I N T O - O P A S 2 0 0 8-2 0 0 9 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKE- LIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN Toimittanut: Leila Kuusela

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE

KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE 1 T E K N I L L I N E N K O R K E A K O U L U Konetekniikan osasto O P I N T O - O P A S 2 0 0 6-2 0 0 7 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2011-2012

OPINTO-OPAS 2011-2012 AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU OPINTO-OPAS 2011-2012 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE Toimittanut: Pertti Jokela Ville Kivimäki Karoliina Parhiala

Lisätiedot

KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE

KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE T E K N I L L I N E N K O R K E A K O U L U Konetekniikan osasto 1 O P I N T O - O P A S 2 0 0 5-2 0 0 6 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2012-2013

OPINTO-OPAS 2012-2013 AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU OPINTO-OPAS 2012-2013 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE Toimittanut: Pertti Jokela Ville Kivimäki Anna Kuparinen

Lisätiedot

O P I N T O - O P A S 2 0 0 7-2 0 0 8

O P I N T O - O P A S 2 0 0 7-2 0 0 8 1 T E K N I L L I N E N K O R K E A K O U L U Konetekniikan osasto O P I N T O - O P A S 2 0 0 7-2 0 0 8 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA Arkkitehtuurin osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE Sivu 1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Konetekniikan osasto 22.10.2006 LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE 1. OHJEEN TARKOITUS Ohjeen tarkoituksena on antaa jatko

Lisätiedot

RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMA

RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMA RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA JA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMA OPINTO-OPAS Toimittanut Seppo Hänninen Otaniemi 2009 ISSN 1797-6901 TEKNILLINEN KORKEAKOULU

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014 282/2014 Valtioneuvoston asetus Poliisiammattikorkeakoulusta Annettu Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

HUMANISTISEN ALAN JATKOTUTKINTO-OPAS

HUMANISTISEN ALAN JATKOTUTKINTO-OPAS TAMPEREEN YLIOPISTO HUMANISTINEN TIEDEKUNTA HUMANISTISEN ALAN JATKOTUTKINTO-OPAS TOIMITTANUT TERTTU ORPANA SISÄLLYS Lukijalle 1. TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS HUMANISTISESSA TIEDEKUNNASSA Filosofian tohtorin

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen 7.3.2014 LL TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen SISÄLTÖ 1. KTK Giga - kandidaatintutkinnon suorittaminen

Lisätiedot

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET 1.10.2010 Sivu 1 / 7 Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Terveystieteiden tutkinto-ohjelman yleisrakenne ja vaadittavat opintosuoritukset Terveystieteiden tutkinto-ohjelmassa kandidaatin tutkinto

Lisätiedot

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun 1 Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun Korkea-asteen Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja 2 3 Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja Työelämän kielitaito

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan ja yhdyskunta- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmien opinto opas 2010-2011

SISÄLLYSLUETTELO. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan ja yhdyskunta- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmien opinto opas 2010-2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 1. AALTO-YLIOPISTO 4 2. INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA 5 2.1 Yleistä 5 2.2 Hallinto ja yhteystiedot 5 2.3 Laitokset ja opetusyksiköt 6 3 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE

Lisätiedot

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla

Lisätiedot

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet VALINTA JATKOKOULUTUKSEEN 1. Yleinen hakukelpoisuus Yleinen hakukelpoisuus määritellään yliopistolaissa

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen

ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen Perustelujen lisäys Kyselyt: kv- ja oppiainetason kysely Opintosuunnitelman

Lisätiedot

TIEDEKUNTA JA TIETOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN OPETUKSESTA VASTAAVAT LAITOKSET

TIEDEKUNTA JA TIETOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN OPETUKSESTA VASTAAVAT LAITOKSET SISÄLLYSLUETTELO 1 1. TIEDEKUNTA JA TIETOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN OPETUKSESTA VASTAAVAT LAITOKSET... 1.1 Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan esittely... 1.2 Mediatekniikan, tietojenkäsittelytieteen,

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Automaatio- ja systeemitekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas 2009-2010

Automaatio- ja systeemitekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas 2009-2010 1 1 TUTKINTO-OHJELMAN JA TIEDEKUNNAN ESITTELY... 1 1.1 Tutkinto-ohjelmasta yleistä... 1 1.2 Tiedekunta... 1 1.2.1 Tiedekunnan hallinto ja yhteystiedot... 2 1.3 Tutkinto-ohjelman koulutusneuvosto... 3 1.4

Lisätiedot

1 OSASTON ESITTELY...

1 OSASTON ESITTELY... 1 1 OSASTON ESITTELY... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 1.3 Osastoneuvosto... 1 1.4 Opintotoimikunta... 2 1.5 Laboratoriot... 2 1.6 Tietotekniikan kirjasto... 3 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET

Lisätiedot

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TOHTORIOHJELMA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA LUKUVUOSILLE 2014-2015 JA 2015-2016,

KASVATUSTIETEIDEN TOHTORIOHJELMA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA LUKUVUOSILLE 2014-2015 JA 2015-2016, PASSIIVIREKISTERI Henkilökohtainen opintosuunnitelma palautetaan tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijalle passiivirekisterilomakkeen kanssa viimeistään 31.3. Lisätietoa passiivirekisteristä www.utu.fi/opiskelu/opinnot/passiivirekisteri/

Lisätiedot

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot Ia 2014 Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto,

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET Johtokunta 7/2013, Asia4 Korjattu liite 1 LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Tutkintojen yleisrakenne, vaadittavat opintosuoritukset ja mitoitus

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta 7 Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Yliopisto julkaisee yleisoppaan, jokaista tiedekuntaa varten oman opinto-oppaan sekä kieliopintoja varten on erillisen

Lisätiedot

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen

Lisätiedot

RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN KOULU- TUSOHJELMA

RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN KOULU- TUSOHJELMA RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA JA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN KOULU- TUSOHJELMA OPINTO-OPAS Toimittanut Seppo Hänninen Otaniemi 2012 AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU

Lisätiedot

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Katrina Nordström, professori (BK laitos) Kemian tekniikan koulutusohjelman johtaja 2014-2016 (tutkintosääntö 2005) Huone C304b katrina.nordstrom@aalto.fi

Lisätiedot

Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset

Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty farmasian tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 3.5.2011. I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Tutkintojen ja opintojen

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

TIETOJENKÄSITTELYTIEDE

TIETOJENKÄSITTELYTIEDE TIETOJENKÄSITTELYTIEDE Tietojenkäsittelytieteen laitos Exactum (Kumpulan kampus) PL 68 (Gustaf Hällströmin katu 2b) 00014 Helsingin yliopisto Puhelinnumero 02941 911 (vaihde), ohivalinta 02941... http://www.cs.helsinki.fi/

Lisätiedot

Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013.

Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013. Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013. Tämä sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin

Lisätiedot

Kaisu Säilä. KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta 13.4.2015. Teknillinen tiedekunta

Kaisu Säilä. KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta 13.4.2015. Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta 13.4.2015 Teknillinen tiedekunta Ohjelmat ja pääaineet Kauppatieteiden kandidaatti Tietotekniikan ja tuotantotalouden ohjelma Pääaine tietotekniikka

Lisätiedot

RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN KOULU- TUSOHJELMA

RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN KOULU- TUSOHJELMA RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA JA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN KOULU- TUSOHJELMA OPINTO-OPAS Toimittanut Seppo Hänninen Otaniemi 2011 AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU

Lisätiedot

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikan sivuainekokonaisuudet Matematiikasta voi suorittaa 25, 60 ja 120 opintopisteen opintokokonaisuudet. Matematiikan 25 op:n opintokokonaisuus Pakolliset

Lisätiedot

Diplomi-insinöörin tutkinto

Diplomi-insinöörin tutkinto Helena Varmajoki Diplomi-insinöörin tutkinto 31.8.2015 Teknillinen tiedekunta Materiaali verkossa: Opiskelijat -> Opinnot ja opiskelu -> Uudelle opiskelijalle -> Orientaatiopäivät -> Teknillinen tiedekunta

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

20. TUTKINTOSÄÄNTÖ. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003)

20. TUTKINTOSÄÄNTÖ. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003) 243 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003) 20. TUTKINTOSÄÄNTÖ PERUSTUTKINNOT 1 Arkkitehdin tutkinto suoritetaan arkkitehtuurin

Lisätiedot

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa RET_RIL 22.5.2012 Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos Juha Paavola Rakentamisen haasteet Aaltoyliopistossa Insinöörien

Lisätiedot

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2006-2007

OPINTO-OPAS 2006-2007 TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2006 OPINTO-OPAS 2006-2007 Toimittanut: Kati Voutilainen Perttu Puska Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1795-844X HELSINKI Picaset Oy Teknillinen korkeakoulu

Lisätiedot

Siirtymäsäännökset Uudesta tutkintoasetuksesta johtuvia muutoksia

Siirtymäsäännökset Uudesta tutkintoasetuksesta johtuvia muutoksia 1 Siirtymäsäännökset Uusi tutkintoasetus (794/2004) tulee voimaan 1.8.2005. Tätä ennen oikeustieteelliseen tiedekuntaan tutkinnonsuoritusoikeuden saaneet ja opintonsa aloittaneet opiskelijat voivat valita,

Lisätiedot

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2015

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2015 HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2015 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla

Lisätiedot

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OPINTO-OPPAIDEN 2012 2015 ja 2008 2012 VÄLILLÄ

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OPINTO-OPPAIDEN 2012 2015 ja 2008 2012 VÄLILLÄ 1 (9) JOHTAMISKORKEAKOULU Huom.! Päivitetty 19.12.2013 SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OPINTO-OPPAIDEN 2012 2015 ja 2008 2012 VÄLILLÄ talousjohtamisen opintosuunta (oppiaineet finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi

Lisätiedot

TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013

TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013 TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013 Päivän ohjelma 12.00 Opiskelukäytännöt INFIMissä 13.30 Kahvitauko 14.00 Tutkintokohtaiset

Lisätiedot

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

OPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK. Filosofian maisterin tutkinto

OPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK. Filosofian maisterin tutkinto VAAS A N Y L I O P I S TO 2 0 1 2 2013 OPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK Filosofian maisterin tutkinto Vaasan yliopisto Filosofinen tiedekunta Postiosoite: PL 700, 65101 VAASA Käyntiosoite: Fabriikki, Yliopistonranta

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2011-2012

OPINTO-OPAS 2011-2012 AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA OPINTO-OPAS 2011-2012 Toimittanut: Annika Salama Multiprint Espoo 2011 Aalto-yliopisto Sähkötekniikan korkeakoulu KOULUTUSOHJELMAN VASTUUPROFESSORIN TERVEHDYS

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Helena Kurkela 14.4.2014 Siirtymäsäännökset Siirtymäkausi: kandidaatin tutkintoon johtavilla ohjelmilla 1.8.2014-31.10.2016 maisterin tutkintoon johtavilla

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA (794/2004)

VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA (794/2004) VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA (794/2004) Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston asetusyliopistojen tutkinnoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty

Lisätiedot

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/5 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTO-OPAS 2003-2004, luvut 1 10 ( (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/estopas2003/index.htm) (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/tltopas2003/index.htm)

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2010 2011

OPINTO-OPAS 2010 2011 Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Espoo 2010 OPINTO-OPAS 2010 2011 Toimittanut: Tuotantotalouden tutkinto-ohjelman kanslia Opintotoimisto Rakkaat fuksit, Tervetuloa opiskelmaan Aalto-yliopiston Tuotantotalouden

Lisätiedot

308 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista

308 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 308 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista N:o 794/2004 Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka

Lisätiedot

KANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS

KANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS KANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS KANSANTERVEYSTIETEEN TUTKINTOJEN TAVOITTEET Koulutus tähtää terveystieteiden kandidaatin (TtK, alempi korkeakoulututkinto) ja terveystieteiden maisterin (TtM, ylempi korkeakoulututkinto)

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

1 KAUPPATIETEELLISET TUTKINNOT

1 KAUPPATIETEELLISET TUTKINNOT 1 (12) Tullessaan valituksi ns. perustason opiskelijavalinnassa opiskelija saa oikeuden suorittaa kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon (alempi korkeakoulututkinto) ja kauppatieteiden maisterin tutkinnon

Lisätiedot

Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmissa käsitellään lisäksi taiteellisia ilmaisukeinoja

Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmissa käsitellään lisäksi taiteellisia ilmaisukeinoja KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI Yleistä Kandidaattiseminaari ja siihen liittyvä kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jonka tavoitteena on kehittää: tieteellisen ajattelun tiedonhaun tiedon jäsentämisen

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus Diplomi-insinöörikoulutuksen uudistuminen 2015

Tutkinnonuudistus Diplomi-insinöörikoulutuksen uudistuminen 2015 Tutkinnonuudistus Diplomi-insinöörikoulutuksen uudistuminen 2015 Infotilaisuus Uudet DI-ohjelmat ELECissä Ylemmät tutkinnot 1.8.2015 alkaen Master s Programme in Automation and Electrical Engineering Master

Lisätiedot

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Hyväksilukeminen... 3 2.1. Hyväksilukemismenettelyyn liitetään

Lisätiedot

Opintoihin orientointi

Opintoihin orientointi Opintoihin orientointi Tervetuloa opiskelemaan fysiikkaa Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 2.9.2014 1 Ennen opintojen alkua Tutustu huolellisesti ja hyvin opinto-ohjelmaan. Tee HOPS eli henkilökohtainen

Lisätiedot

Vahvistettu eli hyväksytty moduulitasoinen HOPS. Anna Kaarina Hakala 1.2.2007

Vahvistettu eli hyväksytty moduulitasoinen HOPS. Anna Kaarina Hakala 1.2.2007 Vahvistettu eli hyväksytty moduulitasoinen HOPS Anna Kaarina Hakala 1.2.2007 Moduulitasoinen HOPS Vahvistettu HOPS tehdään ja tallennetaan Oodin ehopstyökalulla. Työkalu ei ole vielä valmis. Tällä hetkellä

Lisätiedot

Täydennyskoulutusohjelman esittely

Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma 70 op Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 ohjelman Lahdessa klo 15.45 alkaen Koulutuspäällikkö Tuuli Ikäheimonen Ohjelman sisältö KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Onnittelut valinnoistasi Ensinnäkin siitä, että olet valinnut

Lisätiedot

Miten suunnittelen opintoni?

Miten suunnittelen opintoni? Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Miten suunnittelen opintoni? PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 2 SISÄLLYSLUETTELO Opintojen suunnittelu... 3 Tärkeitä

Lisätiedot

1 INFORMAATIO- JA LUONNONTIETEIDEN TIEDEKUNTA... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1

1 INFORMAATIO- JA LUONNONTIETEIDEN TIEDEKUNTA... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 INFORMAATIO- JA LUONNONTIETEIDEN TIEDEKUNTA... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 2 PERUSTUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE... 4 2.1 Alempi perustutkinto... 4 2.1.1

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2006-2007

OPINTO-OPAS 2006-2007 Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Espoo 2006 OPINTO-OPAS 2006-2007 Toimittanut: Tuotantotalouden osaston kanslia Opintoimisto 1 1. OSASTON ESITTELY... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Toimikunnat, työryhmät ja henkilöstö...

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Tutkintosääntö 1 (6) LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Lahden ammattikorkeakoulun tutkintosääntö antaa ohjeita opintojen suorittamisesta ja niiden järjestelyistä. Lahden ammattikorkeakoulun hallitus

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Tiedekuntaneuvoston 19.5.2005 ( A3) hyväksymä

HELSINGIN YLIOPISTON MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Tiedekuntaneuvoston 19.5.2005 ( A3) hyväksymä 1 (7) HELSINGIN YLIOPISTON MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Tiedekuntaneuvoston 19.5.2005 ( A3) hyväksymä 5, 13 ja 32 muutokset hyväksytty tiedekuntaneuvostossa

Lisätiedot